Takaisin Tulosta

Läiskäekseema (eczema nummulare)

Lääkärin käsikirja
5.1.2026 • Viimeisin muutos 5.1.2026
Alexander Salava

Keskeistä

  • Yleinen sisäsyntyinen ekseematauteihin kuuluva sairaus
  • Diagnoosi perustuu anamneesiin ja kliiniseen kuvaan.
  • Hoito on oireenmukaista ja pahenemisvaiheita ehkäisevää.
  • Tarpeeksi pitkä ja tehokas paikallishoito glukokortikoidivoiteilla on avainasemassa.
  • Osalla potilaista tautia ylläpitävät krooniset infektiofokukset, esim. hammasperäiset infektiot.

Etiologia ja esiintyvyys

  • Syy on sisäsyntyinen ja monitekijäinen.
  • Lapsilla kyseessä on yleensä atooppisen ekseeman läiskäinen muoto «Lapsen atooppinen ihottuma: taudinkuvat, tutkiminen ja hoito»1.
  • Suurella osalla potilaista on atooppinen taipumus.
  • Vanhemmilla potilailla tautia provosoi usein ihon kuivuminen (saippuan tai juuriharjan käyttö, päivittäinen saunominen, uusi uintiharrastus), loukkaantumiset ja haavat (säärihaava) tai alaraajojen staasiekseema.
  • Voi olla harvoin lääkeaineiden provosoima (TNF-alfan estäjät, interferoni, kulta, retinoidit).
  • Allerginen kosketusekseema «Allerginen kosketusihottuma»2 voi levitä läiskäekseeman kaltaisesti.
  • Usein käytetään harhaanjohtavaa nimitystä ”infektioekseema”, vaikka mitään varsinaista infektiota ei voida osoittaa (kuva «»1).
  • Esiintymishuippu on väestössä 40–60-vuotiailla, miehillä useammin kuin naisilla.

Kliininen kuva

  • Aluksi nähdään yksittäinen näppylä tai vesirakkula, jonka ympärille ryhmittyy lisääntyvästi uusia näppylöitä. Kokonaisuudessa nämä kehittyvät tarkkarajaisiksi, pyöreiksi, yleensä voimakkaasti kutiaviksi läiskiksi (kuvat «»2 «»3 «»4).
  • Alkaa usein sääristä tai käsivarsista toispuolisena ja muuttuu myöhemmin symmetriseksi.
  • Muut tyyppipaikat ovat reidet, käsivarret, kädenselät, yläraajojen ojentajapuolet ja selkä.
  • Taudinkulku on krooninen vaihtelevine jaksoineen ja pahenemisvaiheineen.
  • Talvisin ihotilanne on usein vaikeampi, mutta kesän aurinko on usein parantava.

Diagnoosi

  • Perustuu anamneesiin ja kliiniseen kuvaan.
  • Sieninäyte yksittäisistä läiskistä voi olla aiheellinen silsan poissulkemiseksi (Sk-SienVi).
  • Bakteeriviljelyssä kasvaa yleensä Staphylococcus aureus, jonka kliininen merkitys on kyseenalainen.
  • Pitkittyneessä ja hoitoon reagoimattomassa taudissa ihobiopsian histologiset tutkimukset (Sk-PADIhot).
  • Tarvittaessa epikutaanitestit kontaktiallergian poissulkemiseksi «Allerginen kosketusihottuma»2

Erotusdiagnoosi

Hoito

  • Mahdolliset hammasinfektiot ja muut krooniset infektiofokukset kannattaa hoitaa.

Paikallishoito

  • Perustuu pahenemisvaiheiden hoitoon ja ennaltaehkäisevään ylläpitohoitoon.
  • Ihon ja ekseeman pesu miedolla pesunesteellä säännöllisesti
  • Perusvoiteiden säännöllisen käytön, varsinkin heti pesun jälkeen, on todettu vähentävän pahenemisvaiheita.
  • Vetistävässä ekseemassa (kuva «»5) voidaan glukokortikoidivoiteen lisäksi käyttää kosteita kääreitä ja taitoksia.
  • Riittävän pitkä hoito keskivahvalla tai vahvalla glukokortikoidivoiteella, esim. 1–2 kertaa päivässä iltaisin 2–4 viikon ajan ja sen jälkeen tarvittaessa 1–2 kertaa viikossa 1–2 kk:n ajan.
  • Myös antiseptin/antibiootin ja glukokortikoidin yhdistelmävoidetta voi kokeilla.
  • Monet potilaat hyötyvät myös kalsineuriiniestäjävoiteiden käytöstä jaksoittaisena tai ylläpitohoitona.

Sisäinen hoito

  • Mikrobilääkehoitoa tarvitaan läiskäekseemassa erittäin harvoin.
  • Mikrobilääkehoito tai muut sisäiset hoidot eivät ole ensisijaisia eivätkä ne korvaa paikallishoitoa.
  • Jos ekseema on sekundaarisesti infektoitunut (impetiginisaatio), voi systeeminen mikrobilääkehoito olla tarpeen, esim. kefaleksiini 500 mg 1 × 3 tai flukloksasilliini 750–1 000 mg × 3, hoitoaika 7–10 päivää. Mikrobilääkkeet ja annokset ovat samat kuin märkäruven hoidossa «Märkärupi (impetigo)»6.
  • Glukokortikoidia p.o. voidaan harkita rajun pahenemisvaiheen lyhytaikaisena hoitona, esim. prednisoloni 20–40 mg aamuisin 1–2 viikon ajan. Tehoaa etenkin akuuttiin rakkulaiseen ekseemaan, mutta ei auta kroonisessa ekseemassa.
  • Väsyttämättömät antihistamiinit normaaleilla tai tavallista suuremmilla annoksilla saattavat auttaa etenkin potilaita, joilla atooppisen ihottuman taustalla tai lisäksi esiintyy allergisia oireita, kuten urtikariaa tai allergista riniittiä. Näitä voidaan käyttää paikallishoidon lisäksi, ja annosta titrataan vasteen mukaan, esim. setiritsiini 10 mg 1–2 tabl. × 1–2. Jos annos on yli 1 tabl./vrk, tarvitaan reseptiin sic!-merkintä.
  • Iltaisin tarvittaessa väsyttävä antihistamiini, esim. hydroksitsiini 25 mg × 1–2

Konsultaatio

  • Hoitoon huonosti reagoiva ja kroonistunut läiskäekseema voi vaatia diagnoosin tarkistamisen erikoissairaanhoidossa ja mahdollisten kontaktiallergioiden selvittämisen.
  • Hoitovaihtoehtoina laajassa ekseemassa ovat valohoidot (UVB- tai SUP-valohoito) tai sisäiset immunosuppressiiviset lääkkeet (ihotautilääkärin valvonnassa).
  • Hoitovaste voi olla hyvin vaihteleva, ja tauti voi aktivoitua jälleen vuosien remission jälkeen.

Kirjallisuutta

  1. Böhner A, Jargosch M, Müller NS, ym. The neglected twin: Nummular eczema is a variant of atopic dermatitis with codominant T(H)2/T(H)17 immune response. J Allergy Clin Immunol 2023;152(2):408-419 «PMID: 37119871»PubMed
  2. McWhirter S, Foster R, Halbert A, ym. Discoid (nummular) eczema in the paediatric setting - An Australian/New Zealand narrative. Australas J Dermatol 2022;63(4):e289-e296 «PMID: 36057946»PubMed
  3. Silverberg JI, Hou A, Warshaw EM ym. Prevalence and trend of allergen sensitization in patients with nummular (discoid) eczema referred for patch testing: North American Contact Dermatitis Group data, 2001-2016. Contact Dermatitis 2021;85(1):46-57. «PMID: 33634511»PubMed
  4. Leung AKC, Lam JM, Leong KF ym. Nummular Eczema: An Updated Review. Recent Pat Inflamm Allergy Drug Discov 2020;14(2):146-155. «PMID: 32778043»PubMed
  5. Bonamonte D, Foti C, Vestita M, ym. Nummular eczema and contact allergy: a retrospective study. Dermatitis 2012;23(4):153-7 «PMID: 22828253»PubMed
  6. Tanaka T, Satoh T, Yokozeki H. Dental infection associated with nummular eczema as an overlooked focal infection. J Dermatol 2009;36(8):462-5. «PMID: 19691752»PubMed