Takaisin Tulosta

Paise ja karvatupen tulehdus

Lääkärin käsikirja
24.9.2024 • Viimeisin muutos 14.3.2025
Alexander Salava

Keskeistä

  • Pienten paiseiden hoidossa avaus ja tyhjennys ilman sisäistä mikrobilääkettä riittää.
  • Toistuvassa paisetaudissa (furunkuloosi) selvitetään altistavat tekijät, tehostetaan hygieniaa ja tarvittaessa hoidetaan paikallisesti sierainten stafylokokkikolonisaatio.

Etiologia ja määritelmä

  • Aiheuttaja on yleensä Staphylococcus aureus.
  • Kun tulehdus rajoittuu karvatuppeen, puhutaan follikuliitista (kuvat «»1 «»2).
  • Jos tulehdus leviää ympäröivään kudokseen, puhutaan paiseesta (furunkkeli; kuvat «»3 «»4).
  • Paise voi ihonsisäisten käytävien välityksellä levitä laajaksi paiseryhmäksi, karbunkkeliksi.
  • Partaihottuma (sycosis barbae) on parran alueen syvä follikuliitti (kuvat «»5 «»6).
  • Poreallasfollikuliitissa (hot tub folliculitis) aiheuttajana on yleensä gram-negatiivinen bakteeri (esim. Pseudomonas aeruginosa). Potilaille kehittyy muutama päivä uimisen jälkeen (esim. kylpylä) märkänäppylöitä vartalolle ja rajoihin (etenkin uimapuvun alla oleva iho).

Diagnoosi

  • Perustuu kliiniseen kuvaan.
  • Nähdään usein kasvoilla ja karvaisilla ihoalueilla, hiuspohjassa, nivustaipeissa, reisissä ja kainaloissa.
  • Follikuliitti ilmenee keltaisena 1–3 mm:n läpimittaisena märkärakkulana, jota ympäröi punainen kehä.
  • Paise on kuumoittava, punoittava ja kivulias ihonsisäinen kyhmy, jonka kypsyttyä märkä voi purkautua iholle.

Tutkimukset

  • Bakteeriviljelyä tarvitaan vain komplisoituneissa tai pitkittyneissä tapauksissa.
  • Huonossa hoitovasteessa on muistettava MRSA:n «Moniresistentit bakteerit»1 mahdollisuus, etenkin jos anamneesissa on edeltävää matkustamista tai sairaalahoitoa ulkomailla.
  • Toistuvissa infektioissa voidaan S. aureus -kolonisaatio osoittaa bakteeriviljelyllä usein myös sieraimista, sekä monesti PVL (Panton-Valentine leukosidiini) -eksotoksiinia tuottava kanta (-StauPVL).
  • Sieninäytteet silsaa epäiltäessä (Sk-SienVi).

Erotusdiagnoosi

  • Tärkeimmät erotusdiagnoosit ovat alkava ruusu «Ruusutulehdus (erysipelas)»2, selluliitti ja nekrotisoivat infektiot «Vaikeat iho- ja pehmytkudosinfektiot»3.
  • Muista sekundaarisen selluliitin mahdollisuus yleisoireissa ja paisealueen ulkopuolelle ulottuvassa laajassa punoituksessa.
  • Tärkeää erottaa muut kuin infektioperäiset syyt.
    • Akne, aknenkaltaiset lääkeainereaktiot, ruusufinni
    • Rasvaiset hoitovoiteet, työperäiset altisteet (esim. öljyt ja halogenisoidut hiilivedyt), ihon okkluusio (esim. laastarit), hiertyminen, hikoilu ja hautuminen, karvanpoisto höylällä
    • Pigmentoituneella ihotyypillä parta-alueen (pseudofolliculitis barbae) ja niskan pseudofollikuliitti (acne cheloidalis nuchae).
  • Myös seuraavat taudinaiheuttajat voivat aiheuttaa follikuliitin kaltaisen kuvan:
    • silsa (varsinkin parran ja hiuspohjan alueella)
    • herpes ja Herpes varicella-zoster (voivat aiheuttaa ryhmittyneitä märkärakkuloita)
    • gramnegatiiviset bakteerit, kuten Pseudomonas aeruginosa (esim. likaisesta porealtaasta tai pitkän mikrobilääkehoidon jälkeen), tai Malassezia-hiivasieni (selän ja rinnan alueella).

Hoito

Paikallishoito

  • Follikuliitin hoito on yleensä paikallinen.
  • Karvaisilla ihoalueilla (esim. reidet) lievä follikuliitti on fysiologinen ilmiö, joka ei välttämättä edellytä hoitoa.
  • Alueet pestään saippualla tai happamilla ihonpuhdistusaineilla.
  • Tarvittaessa käytetään mikrobilääkettä, esim. fusidiinihappoa, tai antiseptistä ainetta sisältäviä voiteita, esim. klooriheksidiini tai bentsoyyliperoksidi.
  • Poreallasfollikuliitti paranee yleensä itsestään. Hoitona käytetään ensisijaisesti paikallisia antiseptisiä hoitoja (esim. klooriheksidiini tai bentsoyyliperoksidi pesunesteet).

Sisäinen mikrobilääkehoito evd

  • Laaja-alaisessa follikuliitissa tai pienissä paiseissa (ei palpoitavissa olevaa fluktuaatiota) riittää usein pelkkä paikallishoito ja/tai sisäinen mikrobilääkehoito.
  • Ensisijaisia mikrobilääkkeitä ovat flukloksasilliini 750–1 000 mg × 3 tai kefaleksiini 500 mg × 3; hoitoaika 7–10 vrk. Yliherkkyystilanteissa voidaan käyttää klindamysiiniä.

Paiseen avaus

  • Tärkein hoito on kirurginen insisio ja dreneeraus (video «Paiseen puhkaiseminen»1).
  • Akuutissa vaiheessa absessi avataan paikallispuudutuksessa viillolla (veitsenterä esim. nro 11).
  • Tulehtunut nekroottinen kudos ja märkä voidaan poistaa kauhalla, ja paiseontelo huuhdotaan esim. keittosuolaliuoksella.
  • Onkaloon voi jättää bakteerimassaa absorboivan nauhan (esim. Sorbact®), ja sitä huuhdotaan aamuin illoin muutaman vuorokauden ajan.
  • Lievissä tapauksissa riittää tämän lisäksi mikrobilääkevoide.
  • Mikrobilääkehoito paiseen avauksen jälkeen
    • Sisäistä mikrobilääkehoitoa ei yleensä tarvita.
    • Paiseen avauksen lisäksi stafylokokkeihin suunnattua sisäistä mikrobilääkehoitoa tarvitaan yleensä seuraavissa tapauksissa:
      • yleisoireinen potilas
      • paise on laaja ja kudosvaurio merkittävä
      • immunosuppressio tai muu riskitekijä (diabetes, tekonivel)
      • multippelit paiseet
      • paise uusii avauksesta huolimatta tai
      • paise on kasvojen alueella tai vierasesineen lähellä (esim. proteesi).
    • Ensisijaisia lääkkeitä ovat flukloksasilliini 750–1 000 mg × 3 tai kefaleksiini 500–750 mg × 3, lapsille 50 mg/kg/vrk; hoitoaika 7–10 vrk. Myös muita Staphylococcus aureukseen tehoavia mikrobilääkkeitä voidaan käyttää: esim. amoksisilliinin ja klavulaanihapon yhdistelmä 875/125 mg × 2.
  • Yliherkkyystilanteessa voidaan vaihtoehtoisesti käyttää myös muita stafylokokkeihin tehoavia mikrobilääkkeitä, esim. klindamysiiniä tai sulfametoksatsoli/trimetopriimia.
  • Mikrobilääkkeen annos määritetään infektion vaikeusasteen, ei potilaan painon mukaisesti.
  • Jos paiseen syynä on tulehtunut epidermaalinen kysta (kuva «»7; videot «Epidermaalisen kystan poisto»2 «Epidermaalisen kystan poisto korvalehdestä»3), se kannattaa poistaa rauhallisessa vaiheessa kapseleineen.
  • Sinus pilonidalis: ks. «Sinus pilonidalis»4.

Paisetauti (furunkuloosi)

  • Potilaalla on useita toistuvia paiseita.
  • Syy on tuntematon, mutta perinnölliset tekijät, diabetes, immunosuppressio (kuva «»8) ja aliravitsemus altistavat paisetaudille.
  • Paisetauti voi alkaa ulkomaanmatkan jälkeen (etenkin lämpimän ilmaston maat) «Matkailijan iho-ongelmia»5.
  • Hoitoon huonosti reagoivat tapaukset
    • Bakteeriviljely kannattaa tehdä, sillä MRSA voi olla toistuvien paiseiden aiheuttaja.
    • Lisäksi kannattaa pyytää laboratoriota määrittämään PVL (Panton–Valentinen leukosidiini) eli Staph. aureus -bakteerille spesifinen eksotoksiini. Sitä voi tuottaa sekä metisilliiniherkkä (MSSA) että metisilliiniresistentti (MRSA) Staph. aureus.
  • Tauti on tärkeää erottaa aknetaudeista (esim. acne conglobata «Akne»6) ja taivealueiden aknesta (hidradenitis suppurativa).
  • Paisetaudissa tehostetaan hygieniaa, käytetään antiseptisiä puhdistusaineita (esim. klooriheksidiini tai bentsoyyliperoksidi) tai mikrobilääkevoiteita sekä vaihdetaan liinavaatteet, pyyhkeet ja käyttövaatteet päivittäin.
  • Selvitetään altistustekijät.
  • Tämän lisäksi voidaan kokeilla sieraimien Staph. aureus -kolonisaation hävittämiseen antibakteerista voidetta, esim. mupirosiinivoidetta 2 kertaa päivässä 5 päivän ajan tai fusidiinihappovoidetta 1–2 viikon ajan.
  • Vaikeissa tapauksissa (> 3 uusimista/6 kk) voidaan antaa paikallishoidon lisäksi 1–3 kk:n estolääkityksenä klindamysiiniä 150 mg × 1–2. Myös tetrasykliini-, sulfa- ja makrolidiryhmien mikrobilääkkeitä on käytetty.

Konsultaatio

  • Komplisoituneissa paiseissa, vaikeissa ihoinfektioissa ja septisissä taudinkuvissa päivystyksellinen sairaalahoito ja tarvittaessa kirurginen hoito «Vaikeat iho- ja pehmytkudosinfektiot»3
  • Hoitoresistentissä paisetaudissa ihotauti- tai infektiolääkärin konsultaatio (diagnoosin varmistus, tehokkaamman puhdistushoidon toteutus)

Kuvat

Kirjallisuutta

  1. Osborne E, Bilalian C, Cussans A, ym. Pseudomonas folliculitis: a complication of the lockdown hot tub boom? Lessons from a patient. Br J Gen Pract 2021;71(702):43-44 «PMID: 33372098»PubMed
  2. Bartoszko JJ, Mertz D, Thabane L ym. Antibiotic therapy for skin and soft tissue infections: a protocol for a systematic review and network meta-analysis. Syst Rev 2018;7(1):138. «PMID: 30205844»PubMed
  3. Butler-Laporte G, De L'Étoile-Morel S, Cheng MP ym. MRSA colonization status as a predictor of clinical infection: A systematic review and meta-analysis. J Infect 2018;77(6):489-495. «PMID: 30102944»PubMed
  4. Wang W, Chen W, Liu Y, Siemieniuk RAC, Li L, Martínez JPD, Guyatt GH, Sun X. Wang W, Chen W, Liu Y ym. Antibiotics for uncomplicated skin abscesses: systematic review and network meta-analysis. BMJ Open 2018;8(2):e020991. «PMID: 29437689»PubMed
  5. Vermandere M, Aertgeerts B, Agoritsas T, Liu C, Burgers J, Merglen A, Okwen PM, Lytvyn L, Chua S, Vandvik PO, Guyatt GH, Beltran-Arroyave C, Lavergne V, Speeckaert R, Steen FE, Arteaga V, Sender R, McLeod S, Sun X, Wang W, Siemieniuk RAC. Vermandere M, Aertgeerts B, Agoritsas T ym. Antibiotics after incision and drainage for uncomplicated skin abscesses: a clinical practice guideline. BMJ 2018;(360):k243. «PMID: 29437651»PubMed
  6. Yu Y, Cheng AS, Wang L, ym. Hot tub folliculitis or hot hand-foot syndrome caused by Pseudomonas aeruginosa. J Am Acad Dermatol 2007;57(4):596-600 «PMID: 17658195»PubMed