Takaisin Tulosta

Mustelmat, petekiat ja purppura

Lääkärin käsikirja
17.4.2025 • Viimeisin muutos 17.4.2025
Eira Poikonen

Keskeistä

  • Mustelmia syntyy kaikille ihmisille pienten traumojen yhteydessä. Mustelmaherkkyys vaihtelee huomattavasti eri ihmisillä. Terveelläkään ihmisellä yksittäisten mustelmien syntyyn ei aina ole selvästi osoitettavaa syytä, eikä mustelman syntyminen ilman edeltävää traumaakaan ole ehdoton edellytys laboratoriotutkimusten käynnistämiselle.
  • Meningokokkemiaan tai muuhun vakavaan infektioon liittyvää purppuraa (usein kuumeinen, huonokuntoinen potilas) on osattava epäillä ja jatkohoito järjestettävä välittömästi.
  • Muita selvitettäviä ja hoidettavia syitä ovat lääkitykset, autoimmuunisairaudet ja lisääntynyt verenvuototaipumus.

Termit

  • Purppura on ryhmä sairauksia, joille ovat luonteenomaisia ihonsisäiset tai limakalvonalaiset verenvuodot. Näiden väritys on purppuran- tai ruskeanpunainen, ja ne voivat olla ihosta koholla (palpoitava purppura).
  • Petekiat ovat tarkkarajaisia, pieniä (1–3 mm) ihonsisäisiä tai limakalvonalaisia verenpurkaumia. Ne eivät ole ihosta koholla. Niitä ei voi painaa (esim. objektilasilla) pois kuten teleangiektasioita tai pieniä hemangioomia.
  • Ekkymoosit ovat mustelmia, kuten petekiat, mutta kooltaan suurempia.

Jatkotutkimusten tarve

  • ”Normaaliin mustelmaan”, joka ei vaadi jatkotutkimuksia, viittaavat seuraavat seikat:
    • mustelma on alueella, johon on kohdistunut trauma
    • yksittäinen pienehkö mustelma (läpimitta < 3 cm) missä tahansa kohtaa kehossa muuten oireettomalla potilaalla; etenkin raajojen mustelmissa on usein kyse huomaamattoman pienistä traumoista
    • vanhusten kyynärvarsissa ja kämmenselissä näkyvät ihonalaiset verenpurkaumat, jotka johtuvat ihon lisääntyneen liikkuvuuden aiheuttamasta verisuonten katkeilusta (seniili purppura).
  • Petekiat eivät vaadi jatkotutkimuksia, jos ne ovat esim. lievää sydämen vajaatoimintaa tai laskimoinsuffisienssia potevalla potilaalla säärten alueella ja pahenevat esim. turvotusten lisääntymisen (kävely, sauna, kesä) myötä.
  • Petekiat ja mustelmat vaativat aina jatkotutkimuksia, jos ne
    • ovat potilaalla, jolla on selittämättömiä yleisoireita, kuten kuumetta, poikkeavaa väsymystä jne.
    • syntyvät ilmeisen spontaanisti eri puolille kehoa muuten oireettomallekin potilaalle.
    • Näissä tapauksissa selvitetään, onko potilaalla vuotohäiriö tai purppura.

Purppuran syyt

  • Purppuraa ilmenee verisuonten ja verihiutaleiden (trombosytopenia ja -patia) sairauksissa, mutta se on harvinainen koagulaatiohäiriöissä.

Autoimmuunitausta

  • Verisuonen seinämän tulehdus (vaskuliitti)
    • Joko primaarinen ihovaskuliitti tai iho-oire systeemisen vaskuliitin ilmentymänä
    • IgA-vaskuliitti (Henoch–Schönleinin purppura), jossa on nivelkipuja ja ruoansulatuskanavan oireita «Henoch-Schönleinin purppura (HSP)»1
    • Muut samankaltaiset purppurat
  • Immunologinen trombosytopenia (ITP, ks. «Mustelmat ja petekiat lapsella»2; kuva «Lasten ei-maligneja veritauteja»1)
  • Lääkkeiden aiheuttamat vaskulaariset purppurat (atropiini, kiniini, prokaiinipenisilliini, ASA, jotkut sedatiivit, sulfonamidit, kumariinit, allopurinoli, fosfenytoiini)

Infektiot

  • Bakteeri-infektiot (meningokokkemia ja muut sepsikset, lavantauti, tulirokko, kurkkumätä, tuberkuloosi, endokardiitti)
  • Virusinfektiot (influenssa, tuhkarokko, enterorokko [näppylät/rakkulat], muut)
  • Riketsiainfektiot
  • Alkueläininfektiot (malaria, toksoplasmoosi)

Rakenneanomaliat

Sekalaiset syyt

  • Paraproteinemiat, amyloidoosi
  • Ortostaattisista ja mekaanisista syistä aiheutuvat purppurat, itseaiheutettu purppura
  • Ihotauteihin liittyvät purppuramuodot
    • Tärkein staasiekseema (kuva «»1), muita esim. pigmenttipurppura (kuva «»2), kultajäkälä (kuva «»3)
  • Muut syyt (esim. tuumoriembolisaatio, Kaposin sarkooma, käärmeenpurema, hemokromatoosi)
  • Mikroangiopatia – tromboottinen trombosytopeeninen purppura (TTP)
  • Verihiutaleiden heikentynyt toiminta
    • ASA, tulehduskipulääkkeet
    • Verihiutaleiden ADP-reseptorin salpaajat (klopidogreeli, prasugreeli, tikagrelori)
    • Omega-3-rasvahapot (käyttö yhdessä ASAn kanssa voi heikentää trombosyyttiaggregaatiota vahvemmin kuin ASA yksin)
    • Serotoniinin takaisinottoa estävät masennuslääkkeet

Eri purppuramuotojen kliinisiä kuvia

Vaskuliitit

  • Ilmeneminen
    • Vaihtelee
    • Pieniä mustelmia, nokkosihottumaa, bullia, joissakin tapauksissa haavaumia
  • Alueet
    • Symmetrinen, proksimaalisesti raajoissa, säärissä ja pakaroissa
  • Muut löydökset
    • Kutinaa, myös nivel- ja vatsaoireita, ei yleistä vuototaipumusta

Trombosytopeeninen purppura

  • Ilmeneminen
    • Purppuranpunaisia tai tummia petekioita
    • Pinnallisia mustelmia, joiden koko ja muoto vaihtelevat
  • Alueet
    • Kaikkialla, eniten alueilla, joissa laskimokompressio ja suuri laskimopaine
  • Muut löydökset
    • Yleinen vuototaipumus limakalvoilla

Purppuran selvittely

  1. Lapsipotilailla mietitään, sopiiko taudinkuva
  2. Aikuispotilaalla selvitetään aluksi trombosyyttien toimintaa heikentävien lääkkeiden, kuten ASAn tai muiden tulehduskipulääkkeiden, klopidogreelin tai muiden ADP-reseptorin salpaajien, serotoniinin takaisinottoa estävien masennuslääkkeiden ja omega-3-rasvahappojen käyttö. Huomioitava myös antikoagulanttien käyttö.
    • Muuten oireettomien särkylääkkeen käyttäjien lievä mustelmataipumus johtuu oletettavasti lääkkeestä. PVK+TKD tarkastetaan. Särkylääkkeen käyttö lopetetaan (parasetamoli ja COX-2-estäjät ovat turvallisempia, mutta jälkimmäisten kardiovaskulaariset haitat on huomioitava) ja potilas pyydetään kontrollikäynnille kuukauden sisällä. Muita jatkotutkimuksia tehdään, jos purppuraa ilmenee edelleen. Jos särkylääkkeen käyttäjälle ilmaantuu äkillisesti runsaasti mustelmia tai petekioita, verikokeet tarkastetaan heti.
    • Muuten oireettomilta varfariinin käyttäjiltä tarkistetaan INR-arvo. Jos se on hoitoalueella, selvitetään potilaalle lääkkeen aiheuttama mustelmataipumus ja pyydetään ottamaan yhteyttä, jos yleisoireita ilmenee tai tila pahenee. Huomattavasti lisääntynyt mustelmataipumus tai petekiat antikoagulanttien käyttäjällä edellyttävät heti kliinistä arviota ja laboratoriokokeita (PVKT, Krea).
  3. Selvitetään muu lääkkeiden käyttö (ks. lista edellä), erityisesti kuukauden sisällä ennen mustelmataipumuksen alkua aloitetut lääkitykset.
  4. Selvitetään, onko potilaalla infektio-oireita (muista vakavan septisen infektion mahdollisuus kuumeisella tai huonokuntoisella potilaalla).
  5. Elleivät lääkkeet tai ilmeinen infektio selitä purppuraa, etsitään ensisijaisesti vastausta kysymykseen, onko potilaalla lisääntynyt vuototaipumus (lähes poikkeuksetta primaarisen hemostaasin häiriö, tavallisimmin trombosytopenia), vai onko kyseessä ns. vaskulaarinen purppura (autoimmuunisairaus/vaskuliitti, ihon sairaus).
    • Ensivaiheen laboratoriotutkimuksiin kuuluu PVKT. Verihiutalearvoilla < 100 × 109/l selvitellään trombosytopenian syytä (ks. trombosytopenia «Trombosytopenia»7, ITP «Mustelmat ja petekiat lapsella»2).
    • Jos trombosytopeniaa ei ole (B-Trom > 100 × 109/l), trombosyyttien funktiotutkimus PFA-laitteella voi antaa viitettä, onko kyseessä primaarinen hemostaasin häiriö. Myös ASA-vaikutus voi näkyä siinä. Jos taudinkuva ei viittaa IgA-vaskuliittiin, voidaan vaskulaaristen syiden diagnostiikassa tarvita ihobiopsiaa ja ihon immunosytokemiaa (ihokoepala: ks. «Ihokoepalan oton aiheet ja tekniikka»8).
    • Jos trombosyyttien määrä on selvästi laskenut tai trombosyyttifunktio on huonontunut, potilas kuuluu erikoispoliklinikalle (ellei esim. lääkitys selitä tilannetta).

Kirjallisuutta

  1. Shavit E, Alavi A, Sibbald RG. Vasculitis-What Do We Have to Know? A Review of Literature. Int J Low Extrem Wounds 2018;17(4):218-226 «PMID: 30501545»PubMed
  2. Lassila R. Hankinnainen verenvuototaipumus. Teoksessa: Porkka K, Lassila R, Remes K, Savolainen E-R (toim.). Veritaudit. Kustannus Oy Duodecim 2015
  3. Poikonen E, Jantunen E. Trombosytopeniat. Teoksessa: Porkka K , Lassila R, Remes K, Savolainen E-R (toim.). Veritaudit. Kustannus Oy Duodecim 2015
  4. Kuitunen A, Koski T. Disseminoitunut intravaskulaarinen koagulaatio. Teoksessa: Porkka K, Lassila R, Remes K, Savolainen E-R (toim.). Veritaudit. Kustannus Oy Duodecim 2015
  5. Koski T, Vilpo J. Veren hyytyminen ja verenvuototaipumus. Kirjassa Vilpo J (toim.). Ilmari Palvan Veritaudit. Medivil Oy 2010
  6. Vilpo JA, Koski T. Hemostaasin tutkimukset. Kirjassa Vilpo J, Niemelä O (toim.). Laboratoriolääketiede. Kandidaattikustannus Oy 2010
  7. Koski T, Vilpo JA, Sinisalo M. Trombosytopeniat ja trombosyyttien funktiohäiriöt. Kirjassa Vilpo J (toim.). Ilmari Palvan Veritaudit. Medivil Oy 2010