Takaisin Tulosta

Iäkkäiden virtsainkontinenssi

Lääkärin käsikirja
10.4.2024 • Päivitetty kokonaisuudessaan
Maria Nuotio ja Seija Ala-Nissilä

Keskeistä

  • Virtsainkontinenssi vaikuttaa ikäihmisten ja heidän läheistensä elämänlaatuun ja terveydenhuollon kustannuksiin. Se lisää mm. tuetun asumisen ja ympärivuorokautisen hoidon tarvetta sekä kaatumisten vaaraa.
  • Vaivaan liittyy häveliäisyyttä, joten se jää usein vähälle huomiolle.
  • Iäkkäiden virtsainkontinenssiin on tarjolla monia vaivaa helpottavia hoitomuotoja.
  • Virtsainkontinenssi tulisi ottaa aktiivisesti puheeksi terveydenhuollon kontakteissa.

Esiintyvyys ja tyypit

  • Yleisempää naisilla ja ympärivuorokautisessa hoidossa asuvilla
    • Yli 70-vuotiaassa väestössä yli puolella naisista ja n. neljäsosalla miehistä esiintyy haittaavaa virtsainkontinenssia.
  • Pakkoinkontinenssi
    • Virtsan karkaaminen äkillisen virtsaamispakon (engl. urgency) yhteydessä
    • Osa yliaktiivinen rakko -oireyhtymää, jonka muita oireita ovat virtsaamispakko ilman virtsankarkailua, tihentynyt virtsaamisen tarve (pollakisuria) sekä yövirtsaaminen (nokturia)
    • Miehillä yleisin tyyppi, taustalla usein eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun aiheuttama ulosvirtauskanavan lisääntynyt virtausvastus
  • Ponnistusinkontinenssi
    • Virtsan karkaaminen fyysisen rasituksen tai ponnistuksen yhteydessä
    • Naisilla tavallinen
    • Miehillä harvinainen, esiintyy lähinnä eturauhaskirurgian komplikaationa
  • Sekamuotoinen inkontinenssi
    • Pakko- ja ponnistusinkontinenssin yhdistelmä
    • Naisilla yleisin tyyppi
  • Ylivuotoinkontinenssi
    • Äkillisen tai kroonisen virtsaummen aiheuttama inkontinenssi

Ikääntymiseen liittyviä muutoksia

  • Naisilla
    • Urogenitaalialueen limakalvojen haurastuminen
    • Lantionpohjan tukirakenteiden löystyminen
    • Virtsaputken lyheneminen
  • Miehillä
  • Naisilla ja miehillä
    • Rakkolihaksen yliaktiivisuus lisääntyy ja supistumiskyky heikkenee.
    • Virtsarakon toiminnallinen tilavuus pienenee ja jäännösvirtsamäärä suurenee.
    • Munuaisten konsentraatiokyky heikkenee.
    • Yöaikaan erittyvän virtsan määrä lisääntyy (yöllinen polyuria) suhteessa päiväaikaiseen.

Virtsainkontinenssiin liittyviä tekijöitä iäkkäillä

  • Neurologiset sairaudet
    • Muistisairaudet
    • Aivoverenkiertohäiriöt ja aivojen syvissä osissa todettavat ns. valkean aineen muutokset
    • Parkinsonin tauti
    • NPH (normaalipaineinen hydrokefalus) -oireyhtymän oiretriadin yksi osa
  • Muut perussairaudet
    • Tyypin 2 diabetes
    • Sydämen vajaatoiminta (nesteretentio, diureetit)
    • Keuhkosairaudet (yskä)
    • Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (esim. spinaalistenoosi)
  • Masennus ja masennusoireet
    • Voi olla riskitekijä tai seuraus
  • Suoliston toimintahäiriöt
    • Ummetus
    • Ulosteinkontinenssi
  • Heikentynyt liikunta- ja toimintakyky
  • Gerastenia
  • Delirium
  • Äkillinen virtsatieinfektio
    • Myös oireeton bakteerivirtsaisuus on iäkkäillä hyvin tavallinen, eikä sitä tarvitse hoitaa.
  • Lääkeaineet
    • Diureetit
    • Antikolinergivaikutuksen omaavat lääkkeet
    • Keskushermostoon vaikuttavat kipulääkkeet
    • Uni- ja rauhoittavat lääkkeet
    • Alzheimerin taudin hoidossa käytettävät asetyylikoliiniesteraasin estäjät (ns. AKE-lääkkeet)
    • Monilääkitys

Hoitomuotoja

  • Monitekijäisyyden vuoksi eri hoitomuotoja voidaan yhdistellä.
  • Elintapaohjeistusta suositellaan virtsainkontinenssin ehkäisyssä ja hoidossa kaikille iäkkäille.
  • Muistisairailla, monisairailla ja monilääkityillä korostuvat hoidon kokonaisvaltaisuus ja kuntoutukselliset näkökohdat.

Elintapaneuvonta

  • Riittävä proteiinien ja energian saanti on turvattava. Vajaaravitsemus on yleistä, ja se voi johtaa sarkopeniaan eli lihasmassan ja voiman katoon «Iäkkäiden ravitsemustilan arviointi»2.
    • Tahattomaan laihtumiseen tulee puuttua.
    • Iäkkään ihmisen laihduttamiseen tulee suhtautua pidättyväisesti.
  • Nesterajoituksia vältetään kuivumisen ehkäisemiseksi.
  • Ummetus ehkäistään ja hoidetaan aktiivisesti kuituvalmisteilla ja tarvittaessa laksatiivein «Aikuisen ummetus»3.
  • Fyysinen aktiivisuus parantaa rakon hallintaa, joten liikuntaa ja lihasvoimaharjoitteita suositellaan kaikille.
  • Tupakointi tulisi lopettaa ja alkoholia välttää.

Yliaktiivinen virtsarakko ja siihen liittyvä pakkoinkontinenssi

Lääkehoito

Leikkaushoito

  • Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun höyläysleikkaus urodynaamisten tutkimusten jälkeen

Muut hoitomuodot

  • Aikataulutettu WC:ssä käyttäminen
    • Virtsaamiskehotusohjelma ympärivuorokautisessa hoidossa asuvilla iäkkäillä
  • Säärihermon stimulaatiohoidosta saattaa olla hyötyä iäkkäiden pakkoinkontinenssissa, ja sitä voidaan antaa myös kotihoitona.

Nokturia ja yöllinen virtsainkontinenssi

  • Diureetin annostelu iltapäivällä
  • Ympärivuorokautisessa hoidossa asuvalla kertakatetrointi ennen yötä
  • Tukisukat, jos alaraajaturvotuksia
  • Desmopressiini on vasta-aiheinen hyponatremiavaaran takia.

Ponnistus- ja sekamuotoinen virtsainkontinenssi

Fyysiseen harjoitteluun perustuvat hoitomuodot

Kajoavat toimenpiteet

  • Paikallispuudutuksessa tehtävät nauhaleikkaukset soveltuvat myös iäkkäille ponnistusinkontinenssin hoitoon «Naisen virtsainkontinenssi»5.
  • Polyakrylamidihydrogeelin (Bulkamid®) ruiskutus virtsaputken ympärille

Ylivuotoinkontinenssi

  • Jäännösvirtsan määrä tutkitaan kaikututkimuksella tai kertakatetroimalla virtsaamisen jälkeen.
  • Virtsan virtausesteen poissulku; aiheuttajana voi olla miehillä eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu, naisilla esim. kookas laskeuma.
  • Ummetuksen hoito, rakkoa lamaavien lääkeaineiden (erityisesti antikolinergit) purku
  • Rakon tyhjenemisen turvaaminen mieluiten riittävän tihein toistokatetroinnein
  • Kroonisen virtsaummen hoidossa kestokatetria syytä välttää

Kuntoutusnäkökohtia

  • Liikunta- ja toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen parantavat rakon hallintaa.
  • Nopeat ja tehokkaat kuntoutustoimenpiteet akuuttien sairauksien ja leikkausten jälkeen käyttäen sopivia liikkumisen apuvälineitä
  • Kestokatetrin varhainen poisto pidätyskyvyn säilyttämiseksi ja katetri-infektioiden ja muiden komplikaatioiden välttämiseksi
  • Esteetön ja turvallinen reitti (esim. riittävä valaistus jne.) WC:hen tai portatiiville kaatumisriskin välttämiseksi «Iäkkäiden kaatumiset»6

Apuvälineet

  • Korkealaatuiset ja riittävän usein vaihdettavat vuotosuojat käyttömukavuuden turvaamiseksi ja ihokomplikaatioiden ehkäisemiseksi
  • Miehillä virtsankeräyspussit ja -pullo
  • Apuvälineiden käytön ohjaus ja neuvonta on tärkeää.

Muuta huomioitavaa

  • Kuuntele potilaan ja läheisten toiveita.
  • Kiinnitä huomiota virtsainkontinenssipotilaasi mielialaan ja aloita tarvittaessa masennuksen lääkehoito.
  • Hoida ummetus «Aikuisen ummetus»3.
  • Tarkista kokonaislääkitys.
  • Huomioi muistisairailla muutkin inkontinenssin syytekijät kuin muistisairaus.

Lähettämiskriteerit

  • Epäily virtsan virtausesteestä (esim. laskeumat naisilla ja eturauhassairaudet miehillä)
  • Vaikeat oireet
  • Konservatiivinen hoito ei tuota tulosta
  • Leikkaushoidon komplikaatiot

Kirjallisuutta

  1. Gibson W, Johnson T, Kirschner-Hermanns R ym. Incontinence in frail elderly persons: Report of the 6th International Consultation on Incontinence. Neurourol Urodyn 2021;40(1):38-54. «PMID: 33085806»PubMed
  2. Gibson W, Wagg A. New horizons: urinary incontinence in older people. Age Ageing 2014;43(2):157-63. «PMID: 24509954»PubMed
  3. Thüroff JW, Abrams P, Andersson KE, ym. EAU guidelines on urinary incontinence. Eur Urol 2011;59(3):387-400 «PMID: 21130559»PubMed