Takaisin Tulosta

Raskauden ehkäisy: aloitus, menetelmän valinta ja seuranta

Lääkärin käsikirja
22.1.2024 • Viimeisin muutos 22.1.2024
Anneli Kivijärvi

Artikkeli on päivitettävänä.

Keskeistä

  • Kun esitiedot on selvitetty eikä vasta-aiheita ole, voi terveydenhoitaja aloittaa nuorelle ehkäisypillerit vastuulääkärin valvonnassa.
  • Pitkävaikutteiset palautuvat menetelmät, kuten kapselit ja kierukat, ovat tavanomaisessa käytössä lyhytvaikutteisia tehokkaampia, koska niihin ei liity unohduksia.

Ehkäisyn aloittaminen nuorelle evd

  • Ehkäisyn aloittaminen nuorelle on otollinen tilaisuus vaikuttaa hänen terveyskäyttäytymiseensä, minäkuvaansa ja haluunsa huolehtia omasta terveydestään.
  • Ennen ehkäisyn aloitusta selvitetään (useimmiten hoitaja) evd06045
    • psykososiaalinen tilanne
    • tupakointi, alkoholinkäyttö, muut päihteet
    • mahdolliset sairaudet (etenkin aurallinen migreeni, syömishäiriöt, masennus, verisuonitukokset, hyytymishäiriöt, epilepsia, diabetes, SLE; ks. «Krooniset sairaudet ja raskauden ehkäisy»1)
    • käytetyt lääkkeet
    • suvussa esiintyvät riskitekijät (mm. laskimotukokset, verenpainetauti, sydän- ja verisuonisairaudet)
    • gynekologinen anamneesi (kuukautisvuotojen säännöllisyys ja laatu, kivut, vaivat, onko tutkittu aiemmin)
    • seksuaalianamneesi: yhdyntöjen alkamisikä, kumppanien määrä, ehkäisykeinot, suojaamattomat yhdynnät, onko nuori kokenut väkivaltaa, painostusta tai hyväksikäyttöä. Tässä voi luontevasti valistaa HPV:sta, klamydiasta, sukuelinherpeksestä ja kondomin käytöstä.
  • Lisäksi
  • Jos paikallisesti on sovittu, että hoitaja antaa lääkärin ohjeiden mukaisesti aloitusvalmisteen (ellei vasta-aiheita ole), annetaan kontrolliaika hoitajalle esim. 6 kk:n päähän.
    • Valitun ehkäisymenetelmän käytöstä, vaikutuksista ja hyödyistä kertominen parantaa käyttövarmuutta.
  • Useat kunnat antavat maksutta aloitusehkäisyn 3–9 kk:n ajaksi.
  • Ensimmäisellä kontrollikäynnillä (esim. ehkäisyneuvontaan perehtynyt hoitaja)
    • kysytään tyytyväisyys ehkäisyyn, mahdolliset haittavaikutukset niitä luettelemalla (erityisesti päänsäryt, mielialamuutokset, vuotohäiriöt), lääkkeen muistaminen
    • kerrataan esitietoja (valmius kertoa avoimesti on usein parempi kuin ensikäynnillä)
    • mitataan verenpaine
    • klamydiatesti otetaan tarvittaessa ja rutiinisti, kun ehkäisyvalmistetta on käytetty 6 kk
    • lääkäri tekee e-reseptin saatuaan hoitajalta tiedot.
  • Seuraava kontrolliaika annetaan n. 2 v:n päähän hoitajalle.
    • Papakoetta ei syöpäriskin takia tarvitse tutkia ennen 25 v:n ikää.

Ehkäisyn aloittaminen aikuiselle

  • Anamnestiset selvittelyt on kerrottu yllä.
  • Kysytään myös raskausanamneesi (toksemia, hepatogestoosi, kohdunulkoiset raskaudet, sektiot).
  • Tehdään gynekologinen tutkimus, tutkitaan rinnat ja verenpaine.
  • Otetaan papakoe, ellei sitä ole otettu 5 v:n sisällä joukkotarkastuksessa, ja tarvittaessa tulehdusnäytteet.

Ehkäisymenetelmän valinnassa huomioitavat seikat

  • Ikä
  • Yleinen terveydentila (krooniset sairaudet «Krooniset sairaudet ja raskauden ehkäisy»1, ylipaino)
  • Tupakointi
  • Päihteet, elämäntapojen säännöllisyys
  • Synnyttäneisyys, synnyttämättömyys
  • Kuukautisvuotojen kesto ja määrä, kuukautiskivut
  • Ehkäisytarpeen kesto, toiveet tulevista raskauksista
  • Ehkäisyn tarvittava varmuus
  • Imetys (taulukko «Raskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen»1), aika viimeisestä synnytyksestä
    • Progestiiniehkäisyn (pillerit, kapselit tai ruiske) voi aloittaa heti synnytyksen jälkeen.
    • Imettämätön voi aloittaa yhdistelmäehkäisyn 3 kk:n ja täysimettävä 6 kk:n kuluttua synnytyksestä.
  • Parisuhde (yhdyntätiheys, vaihtuvat partnerit vai vakiintunut suhde?)
  • Naisen motivaatio ja omat käsitykset ja toiveet hänen haluamastaan menetelmästä
  • Aiemmin käytetyt ehkäisymenetelmät ja niiden sopivuus
  • Punnitse aina ehkäisyn tarve suhteessa riskeihin.

Ehkäisymenetelmien sopivuus eri tilanteissa

  • Hormonaalinen ehkäisy: ks. myös «Hormonaalinen ehkäisy»3.
  • Tyypillisessä käytössä pitkävaikutteiset palautuvat menetelmät, kuten kapselit ja kierukat, ovat lyhytvaikutteisia tehokkaampia, koska niihin ei liity unohduksia tai muita käyttäjävirheitä.
  • Yhdistelmäpillerien (vakio- tai vaihtuva-annoksisten) «Hormonaalinen ehkäisy»3 hyödylliset ominaisuudet tekevät niistä ensisijaisen ehkäisymenetelmän naisille,
    • jotka ovat nuoria (ei alaikärajaa) ja synnyttämättömiä
    • joiden kuukautiset ovat joko epäsäännölliset, pitkät, runsaat tai kivuliaat
    • jotka kärsivät kuukautiskiertoon liittyvistä vaivoista
    • jotka kärsivät aknesta, rasvaisista hiuksista ja ihosta tai liiallisesta karvankasvusta
    • joilla on taipumus saada munasarjakystia.
  • Ehkäisylaastari ja ehkäisyrengas
    • vaikuttavat samalla tavoin kuin yhdistelmäpillerit
    • sopivat hyvin naiselle, joka ei halua tai jolla on vaikeuksia muistaa ottaa pillereitä päivittäin.
  • Progestiiniehkäisy «Hormonaalinen ehkäisy»3 tulee kyseeseen, kun yhdistelmävalmisteelle on vasta-aiheita. Progestiinipillereitä (ent. minipillerit) voivat käyttää mm.
    • naiset, joiden verenpaine on koholla tai kohoaa yhdistelmäpillereiden käytön aikana
    • klassista, aurallista migreeniä sairastavat naiset
    • yli 35-vuotiaat tupakoivat naiset (vaihtoehtona on luonnollista estrogeenia sisältävä yhdistelmävalmiste)
    • imettävät naiset.
  • Ehkäisykapselit (implantit) sopivat kaikenikäisille naisille,
    • jotka tarvitsevat pitkäaikaista ehkäisyä
    • joilla ei ole progestiiniehkäisyn vasta-aiheita.
  • Hormonikierukka «Hormonaalinen ehkäisy»3 on hyvä vaihtoehto naiselle, joka haluaa kierukkaehkäisyä, mutta
    • jolla on runsaat kuukautisvuodot tai
    • jonka vuodot lisääntyvät kuparikierukan aikana.
    • Hormonikierukan voi laittaa myös nuorelle synnyttämättömälle ensiehkäisyksi.
    • Markkinoilla on kolme erilaista hormonikierukkaa.
  • Kuparikierukka «Kuparikierukkaehkäisy»4 on varma ja turvallinen ehkäisymenetelmä naiselle, jolla on vakiintunut parisuhde.
    • Kierukan voi laittaa myös nuorelle synnyttämättömälle ensiehkäisyksi.
  • Kondomi «Muut menetelmät raskauden ehkäisykeinoina»5 on ainoa ehkäisymenetelmä, joka suojaa hyvin tulehduksilta. Siksi sen käyttöä suositellaan aina satunnaisissa ja myös uusissa suhteissa, vaikka ehkäisy olisikin hoidettu myös muulla tavoin.

Seuranta

  • Seuranta esim. 2 v:n välein ja sen perusteella reseptin uusiminen; kontrolli lääkärillä tarvittaessa.
  • Tarkoitus on
  • Gynekologinen tutkimus tehdään, jos on vaivoja tai ongelmia.
  • Rinnat tutkitaan tarvittaessa (potilas valittaa jotakin oiretta tai on löytänyt kyhmyn).
  • Papakoe tutkitaan harkinnan mukaan 5 v:n välein, jos nainen ei ole käynyt joukkotarkastuksissa.
  • Tulehdusnäytteitä (erityisesti klamydia) kannattaa ottaa herkästi.
  • Ns. 5 v:n kuparikierukkaa voi pitää jopa 10 v, jos haittavaikutuksia ei ilmene. Jos nainen täyttänyt 40 v, kun hänelle asetetaan ≥ 300 mm2 kuparia sisältävä kierukka, kierukkaa voidaan käyttää siihen asti, kunnes viimeisistä kuukautisista on kulunut 1 v.
  • Hormonikierukan käyttöaika riippuu levonorgestreelin määrästä.
    • 52 mg sisältävän kierukan käyttöaika on 8 v.
    • 19.5 mg sisältävän kierukan käyttöaika on 5 v.
    • 13.5 mg sisältävän kierukan käyttöaika on 3 v.
Taulukko 1. Raskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen
MenetelmäAloitus synnytyksen jälkeenHuomattavaa
ImetysHetiSuojaa hyvin raskaudelta 6 kk, jos rintamaito on lapsen ainoa ravinto ja imetys on säännöllistä eivätkä kuukautiset ole alkaneet «Lactational amenorrhoea method may be effective when used correctly the first 6 month postpartum.»C.
KondomiHeti
Kierukka, hormonikierukkaJälkitarkastus (yleensä 8 viikkoa)Jos kohtu on huomattavan pehmeä, on olemassa perforaatioriski.
Yhdistelmäehkäisy (pillerit, laastari, rengas)Ei-imettävä 3 kk, imettävä 6 kk
EhkäisykapselitHeti/jälkitarkastus
ProgestiinipilleritHeti/jälkitarkastus
ProgestiiniruiskeHeti/jälkitarkastusKäytetään harvoin synnytyksen jälkeen.
SterilisaatioLähete neuvolastaPeruuttamaton (infertiliteettihoidoilla raskaus mahdollinen)
Jälkiehkäisy
  1. Tarpeen vain, jos kuukautiset alkaneet
  2. Levonorgestreelipillereiden ottamisen jälkeen jätetään yksi imetyskerta väliin, jotta minimoidaan hormonien kulkeutuminen lapseen.
  3. Ulipristaalin jälkeen imetystä ei suositella.

Kirjallisuutta

  1. Baker CC, Creinin MD. Long-Acting Reversible Contraception. Obstet Gynecol 2022;140(5):883-897 «PMID: 36201766»PubMed
  2. Teal S, Edelman A. Contraception Selection, Effectiveness, and Adverse Effects: A Review. JAMA 2021;326(24):2507-2518 «PMID: 34962522»PubMed
  3. Centers for Disease Control and Prevention, United States Medical Eligibility Criteria for Contraceptive Use, 2016 (US MEC) «https://www.cdc.gov/reproductivehealth/contraception/mmwr/mec/»1, Summary Chart «https://www.cdc.gov/reproductivehealth/contraception/pdf/summary-chart-us-medical-eligibility-criteria_508tagged.pdf»2