Lasten äkilliset vatsaoireet
Lääkärin käsikirja
10.2.2025 • Viimeisin muutos 10.2.2025
Keskeistä
- Valtaosa lasten vatsavaivoista on yleislääkärin hoidettavissa. Suuren osuuden muodostavat toiminnalliset vatsavaivat, joissa tarkkaan diagnoosiin ei päästä. On tärkeää todeta kirurgisesti hoidettavat taudit.
- Umpilisäketulehdus on ylivoimaisesti yleisin kiireellistä hoitoa vaativa vatsakivun syy.
- Vatsakivun syyt voivat olla myös vatsan alueen ulkopuolella, kuten hengitystieinfektiot.
- Muista kuin kirurgisista taudeista päivystysluonteista hoitoa vaativat vakavat bakteeri-infektiot (ylempien virtsateiden tulehdus, meningiitti).
Anamneesi
- Lapsen ikä
- Oireiden alkamisnopeus ja kesto
- Kivun luonne (jatkuva vai jaksoittainen)
- Liitännäisoireet
Kliininen tutkimus
Vatsan palpaatio
- Jos lapsi on pelokas, tutkiminen käy parhaiten lapsen ollessa vanhemman sylissä selinmakuulla polvet koukussa. Fyysistä tutkimusta edeltävään vaiheeseen kannattaa panostaa, jolloin statuksen luotettavuus parantuu.
- Paikallista arkuutta testattaessa palpaatio kannattaa aloittaa mahdollisimman kaukaa oletetusta kipualueesta.
- Aristuksen merkkinä on vatsanpeitteiden jännittyminen kipukohtaa palpoitaessa. Löydös on syytä varmistaa useammalla palpaatioyrityksellä.
Tuseeraus
- Lapselle toimenpide on pelottava ja kivuliaskin, joten sitä ei ole syytä tehdä aiheetta.
- Rutiininomaisesta tuseerauksesta ei ole hyötyä esim. lapsen umpilisäketulehduksen diagnostiikassa, mutta se on aiheellinen ulosteen laadun selvittämisessä invaginaatioepäilyssä alle 2-vuotiailla ja ummetusepäilyssä vanhemmilla lapsilla.
Yleisstatus
- Korvat ja hengitystiet tutkitaan (infektiot).
- Genitaalit (kivekset), nivusseutu (tyrä) sekä iho (Henoch–Schönleinin purppura) tarkastetaan.
- Painon menetys on oksentelevalla tai ripuloivalla lapsella aina arvioitava (ks. «Lapsen ripuli ja oksentelu»1). Statuksen ohella tässä auttavat neuvolamittaukset ja niistä ekstrapoloiminen kasvukäyrälomakkeen avulla.
Laboratoriotutkimukset
Virtsakoe
- Virtsatietulehdus todetaan muutamalla prosentilla lapsista, joiden pääoire on alavatsakipu.
- U-KemSeul riittää seulontakokeeksi.
- Tarvittaessa tehdään mikroskooppitutkimus ja bakteeriviljely. Virtsatietulehdusdiagnoosin tulee aina perustua puhtaasti laskettuun virtsanäytteeseen ja siitä tehtyyn bakteeriviljelyyn «Lapsen virtsatietulehdus»2.
Valkosolut ja CRP
- Tärkeitä melko akuutisti alkaneessa vatsakivussa, jos oireet ovat lieviä mutta viittaavat mahdolliseen umpilisäketulehdukseen
- Kliininen status ja sen muuttuminen seurannan aikana on aina ensisijainen peruste päätöksiä tehtäessä, eikä voimakasoireista potilasta pidä lähettää kotiin silloinkaan, kun laboratoriotulokset ovat normaalit.
- Jos sekä CRP että valkosolut ovat normaalit ja kipu on kestänyt vähintään 12 t, on umpilisäketulehdus epätodennäköinen ja seurantaa voidaan jatkaa kotonakin.
- Jos jompikumpi arvoista on suurentunut, on lapsi syytä lähettää sairaalaan.
- Kipuanamneesin ollessa lyhyempi eivät normaalitkaan arvot sulje pois umpilisäketulehdusta, mutta toisaalta pitkälle edennyt tauti on epätodennäköinen ja muutaman tunnin polikliininen seuranta turvallinen.
- Kainalo- ja peräsuolilämmön vertaamisesta ei ole mitään hyötyä umpilisäketulehduksen diagnostiikassa.
- Kivuliaassa ummetuksessa leukosyyttiarvo voi olla suurentunut, vaikka CRP olisi normaali.
Diagnostiset vihjeet
Taulukko 1. Tärkeimmät spesifiset vatsakipujen syyt ja diagnostiset vihjeet ikäryhmittäin | Ikäryhmä | Vatsakivun syy | Diagnostiset vihjeet |
|---|
| * Kirurgisesti hoidettavat taudit on merkitty tähdellä. |
| 0–2 v | Pylorusstenoosi* | Suihkumainen oksentelu; ikä 2–8 viikkoa |
| Invaginaatio* | Jaksoittainen kipu, niukka ripuli, ”lihavesi” ja tyhjä ampulla tuseerattaessa |
| Inkarseroitunut tyrä* | Reponoituu huonosti tai ei lainkaan |
| Kiveksen kiertymä* | Kiveskipu ja näkyvä turvotus (retentiossa intra-inguinaalinen torsio mahdollinen) |
| Gastroenteriitti | Ripuli tai oksentelu ensimmäinen ja hallitseva oire |
| Välikorvatulehdus | Korvastatus |
| Virtsatietulehdus tai muu vakava infektio | Kuume ja oksentelu ilman selvää ripulia, virtsakoe |
| 3–11 v | Umpilisäketulehdus* | Kivun siirtyminen, pin point -arkuus, hyppykoe |
| Dolores abdominis NUD | Yleisin, erotettava umpilisäketulehduksesta |
| Gastroenteriitti | Toistuva ripulointi, palpaatioarkuus vähäinen tai puuttuu |
| Ummetus | Anamneesi, papanamainen uloste, usein kova kipu |
| Keuhkokuume | Yskä, auskultaatiolöydös, keuhkokuva |
| Sinuiitti | Lokalisoivat oireet, kaikututkimus, NSO-röntgenkuva |
| Tonsilliitti | Nielustatus |
| Virtsatietulehdus | Virtsakoe |
| Henoch–Schönlein | Ihottuma |
| Yli 11 v | Umpilisäketulehdus* | Ks. yllä |
| Gastroenteriitti | Ks. yllä |
| Salpingiitti | Vain seksuaalisesti aktiivisilla |
| Munasarjakysta | Puhkeaa joskus ponnistuksen yhteydessä |
| Virtsatietulehdus | Virtsakoe |
Pylorusstenoosi
- Kehittyy asteittain toisesta elinviikosta lähtien ja aiheuttaa suihkumaisia maito-oksennuksia.
- Lähete sairaalaan on tehtävä viimeistään siinä vaiheessa, kun lapsen paino ei enää nouse. Kaikututkimus on diagnostinen.
Invaginaatio evd
- Tyypillisiä oireita ovat säännöllisesti toistuvat kouristusmaiset kipukohtaukset, joiden välillä lapsi voi aluksi olla lähes oireeton.
- Yleisvointi huononee yleensä suhteellisen nopeasti.
- Potilas voi ripuloida punaviinimarjamehun väristä vetistä ulostetta.
- Vatsalla (oikealla ja yläkeskimahalla) on usein palpoitavissa makkaramainen resistenssi.
- Tuseerattaessa ampulla on aina tyhjä ulosteesta; siellä voi olla vähän ”punaviinimarjamehua”.
- Suurin osa invaginaatioista on reponoitavissa ilmalla tai varjoaineella, kun diagnoosi on ensin varmennettu kaikututkimuksella.
Inkarseroitunut tyrä
- Yleensä alle puolen vuoden ikäisillä lapsilla, harvemmin vanhemmilla
- Pääasiallinen oire on kivuliaisuus, tilan pitkittyessä oksentelu ja okluusio-oireet.
- Tärkein löydös on aristava, kova ja punoittava resistenssi nivuskanavan alueella.
- Lasten tyrät: ks. «Lasten tyrät»3
Akuutti kives
- Erotusdiagnoosi
- Testistorsio
- Akuutti hydroseele
- Appendix testiksen torsio
- Epididymiitti/epididymo-orkiitti
- Testistorsion esiintymishuiput ovat vastasyntyneillä ja prepubertaalisilla pojilla.
- Appendix testiksen torsio ja epididymiitti ovat yleisempiä kuin testistorsio ja voivat esiintyä missä iässä tahansa.
- Usein ensioireena on alavatsakipu.
- Kaikissa yo. tiloissa löydöksenä on aristava ja usein punoittava kivespussi. Testistorsiossa testis on useimmiten vetäytynyt kivespussin yläosiin tai nivuskanavan ulkosuulle.
- Akuutti kivespussi on kiireisen leikkauksen aihe, ellei torsiota voida varmuudella sulkea pois.
Umpilisäketulehdus
- Ensimmäinen oire on lähes poikkeuksetta navan seudussa tuntuva kipu.
- Kivun siirtyminen oikealle alavatsalle liittyy jo pidemmälle ehtineen tulehduksen aiheuttamaan peritoneaaliärsytykseen.
- Jos McBurneyn pisteessä on palpaatioarkuus hyvin pienellä alueella (ns. pin point -arkuus), umpilisäketulehdusepäily on vahva.
- Tyypillinen löydös on liikkumisen ja tärinän aiheuttama kipu.
- Hyvä provokaatiotesti on hyppykoe: lasta pyydetään hyppäämään tasajalkaa ilmaan tai pieneltä jakkaralta alas. Jos tämä onnistuu arastelematta, umpilisäketulehdus on epätodennäköinen.
- Oksentelu on umpilisäketulehduksessa yleinen oire. Toisin kuin gastroenteriitissä se alkaa yleensä vasta kivun kestettyä pitkähkön aikaa.
- Ripuli on oksentelua harvinaisempi oire, eikä se koskaan ole runsasta.
Gastroenteriitti
- Tavallinen lasten vatsakivun syy
- Todennäköisin diagnoosi, kun ripuli tai oksentelu ovat taudin ensioireita ja (lievä) aaltoileva kipu ilmaantuu samanaikaisesti
- Palpaatioarkuutta ei yleensä ole lainkaan.
Hengitystieinfektiot
- Keuhkokuume, poskiontelo- ja välikorvatulehdus sekä joskus tonsilliitti voivat aiheuttaa vatsakipua.
- Ylähengitystie- ja korvastatus sekä herkästi myös thoraxin ja sinusten röntgen- tai kaikukuvaus kuuluvat tutkimuksiin, elleivät umpilisäketulehduslöydökset ole ilmeiset.
- Erityisesti oikean alalohkon pneumoniassa kipu voi heijastua McBurneyn pisteeseen.
Virtsatietulehdus ja muut vakavat bakteeri-infektiot
- Oireena on usein kuume ja oksentelu.
- Gastroenteriittidiagnoosia ei saisi tehdä, ellei lapsella ole selvää ripulia.
Ummetus
- Voimakkaat kivut liittyvät useimmiten akuuttiin ummetukseen; kroonisessa ummetuksessa kovat vatsakivut ovat harvinaisia.
- Kivut ovat aaltomaisia ja tuntuvat keskivatsalla.
- Akuutissa ummetuksessa ei yleensä todeta palpoitavaa fekaloomaa; tuseerattaessa ampulla on kuitenkin täynnä kovaa ulostetta.
- Akuutin ummetuksen aiheuttaman vatsakivun hoidoksi riittää yksi peräruiske (dokusaattipienoisperäruiske tai 120 ml:n isompi peräruiske). Isojen vesiperäruiskeiden antamista on kuitenkin syytä välttää. Dieettiohjeiden ohella ei muuta hoitoa yleensä tarvita.
Henoch–Schönleinin purppura
- Ks. «Henoch-Schönleinin purppura (HSP)»4.
- Ensioire on joskus jaksoittainen vatsakipu.
- Aluksi papulaarisen, myöhemmin petekiaisen ihottuman ilmaantuminen pakaroihin ja alaraajoihin paljastaa diagnoosin.
- Taudin komplikaationa voi olla invaginaatio.
Muut
- Teini-ikäisen, seksuaalisesti aktiivisen tytön vatsakipu voi olla diagnostinen ongelma. Aiheuttajana voivat olla
- umpilisäketulehdus
- synnytinperäiset syyt
