Koulukiusaaminen

Yleistä

• Kiusaaminen on yhteen henkilöön kohdistuvaa tarkoituksellista, systemaattista ja toistuvaa, kohteelle pahaa mieltä ja haittaa tuottavaa toimintaa. Kiusaamisessa osapuolet eivät ole tasaväkisiä; kiusatun on vaikea puolustautua kiusaamiselta. Kaikki aggressiivinen käytös tai lasten väliset kiistat tai kiusoittelu eivät ole kiusaamista.
• Kiusaajana voi olla yksittäinen henkilö tai ryhmä.
• Kiusaaminen on moniulotteinen ryhmän toimintaan liittyvä ilmiö, joka harvoin rajoittuu vain kiusaajan ja kiusatun rooleihin. Roolit syntyvät ryhmän odotusten ja tarpeiden mukaan, mutta voivat leimata toimijoitaan ja jäädä pitkäaikaisiksi toimintamalleiksi. Ryhmän jäsenet voivat omalla toiminnallaan vahvistaa tai sammuttaa kiusaamiskäyttäytymistä. Kiusaaminen voi olla ryhmää yhdistävä tekemisen muoto.
  • Kiusaajalla voi olla apureita ja kannustajia.
  • Ryhmässä voi olla myös jäseniä, jotka eivät hyväksy kiusaamista, mutta eivät puutu siihen. Tämä voi ylläpitää kiusaamista.
  • Kiusattu joutuu vähitellen ryhmässä epäedulliseen asemaan: hänestä tulee epäsuosittu, ja muut voivat alkaa pitää häntä arvottomana, erikoisena ja kiusaamisen ansaitsevana. Myös kiusattu itse voi alkaa uskoa negatiivisiin määritelmiin.
  • Muut voivat ajatella olevansa turvassa kiusaamiselta kuuluessaan kiusaajiin.
  • Eri henkilöillä voi olla ristiriitaisia näkemyksiä siitä, kuka kiusaa ja ketä kiusataan.
  • Sama henkilö voi myös sekä tulla kiusatuksi että toimia itse kiusaajana.
• Kiusaaminen voi kohdistua suoraan kiusattuun (esim. härnääminen, haukkuminen, tuuppiminen, lyöminen ja potkiminen), tai se voi olla epäsuoraa välillisesti vahingoittamista, kuten haitantekoa tavaroille, ryhmän ulkopuolelle jättämistä tai ilkeiden huhujen levittämistä.
• Kiusaaminen voi myös tapahtua osin tai kokonaan älypuhelinten tai -laitteiden välityksellä netissä, sosiaalisessa mediassa tai peleissä. Nettikiusaaminen voi olla esim. viestiryhmistä pois jättämistä tai loukkaavien kommenttien, viestien tai kuvien lähettämistä tai levittämistä.
  • Usein kiusaamista tapahtuu samanaikaisesti sekä netissä että perinteisesti.
  • Nettikiusaaminen voi myös altistaa perinteisen kiusaamisen uhriksi joutumiselle.
• Poikiin kohdistuu tyypillisesti enemmän fyysistä kiusaamista kuin tyttöihin ja tyttöihin puolestaan epäsuoraa kiusaamista, kuten ryhmästä pois jättämistä tai ulkonäköön kohdistuvaa negatiivista kommentointia sosiaalisessa mediassa.
• Kiusatuksi tulemisen kokemus ei aina vastaa objektiivisia havaintoja.
  • Subjektiivinen kokemus kiusaamisesta voi syntyä myös tilanteessa, jossa todellista kiusaamista ei ole tapahtunut. Tällaiselle virheelliselle tulkinnalle altistavat mm. aiemmat kiusaamiskokemukset, masennus, sosiaalisen havaitsemisen ongelmat (esim. autismikirjon häiriössä) sekä psykoottiset oireet (korostunut epäluuloisuus, paranoidisuus).

Esiintyvyys

• Kiusattuja on tutkimustavasta riippuen 1/10–1/3 lapsista ja nuorista. Nuoruusiässä kiusaaminen kohdistuu valikoidummin ja tapahtuu osin eri tavoin kuin nuorempien lasten keskuudessa.
• Koulukiusaaminen huomataan usein huonosti, ja siihen puuttuminen koetaan ongelmalliseksi. Varhaisessa kouluiässä lapset herkemmin kertovat aikuisille joutuvansa kiusatuksi, kun taas vanhemmat lapset ja nuoret usein pyrkivät sen salaamaan.
  • Suomessa tehdyssä tutkimuksessa kolmasosa lapsista ilmoitti tulleensa kiusatuksi, mutta vain viidesosa vanhemmista ja 10 % opettajista oli havainnut lasta kiusattavan.
  • Kiusatut lapset kokevat usein myös, että aikuisille kertominen vain vaikeuttaa tilannetta.
  • Kiusaaminen voi paljastua välillisesti oireiden kautta, esim. koulukieltäytymisen tai masennuksen selvittelyn yhteydessä.
• Kiusaamista voi tapahtua myös oppilaiden ja opettajien välillä: oppilaat voivat kiusata (sijais)opettajaa, ja opettaja saattaa käyttää perusteetta erilaisia opetus- ja rankaisukeinoja eri oppilaille.

Taustatekijät

Kiusaamisen vaikutukset

• Sekä kiusaajilla että kiusatuksi tulleilla lapsilla on tavallista useammin mielenterveysongelmia. Eniten psyykkisiä oireita on tutkimusten mukaan lapsilla, jotka ovat sekä kiusattuja että kiusaajia. Mitä pidempään kiusaaminen jatkuu ja mitä vakavampaa se on, sitä todennäköisemmin siihen liittyy psyykkisiä ongelmia.
• Myös erilaisten fyysisten oireiden, kuten kipujen, ruokahaluttomuuden ja univaikeuksien, esiintyminen on tavallista kiusatuilla lapsilla, mutta niitä esiintyy myös kiusaajilla ja kiusaaja–kiusatuilla.
• Lapsuudenaikaiset toistuvat vakavat kiusaamisongelmat ovat yhteydessä sekä kiusaajilla että kiusatuilla masennukseen «Lapsen masennus»1 «Nuoruusikäisen masennus»2, ahdistukseen ja itsetuhoisuuteen «Itsetuhokäytös lapsuusiässä»3 «Itsemurhavaara nuoruusiässä»4. Myös tupakointi sekä alkoholin ja päihteiden käyttö ovat muita yleisempiä sekä kiusaajilla että kiusatuilla.
  • Kiusatuksi tuleminen vaikuttaa negatiivisesti minäkuvaan ja itseluottamukseen, heikentää koulumenestystä, lisää koulupoissaoloja ja vähentää jatko-opintoihin hakeutumista. Se aiheuttaa stressiä ja voi laukaista paniikkioireita ja traumaperäisen stressihäiriön. Kiusatuksi tuleminen altistaa myös vakavien mielenterveyshäiriöiden puhkeamiselle.
  • Kiusaajilla on aikuisuudessa suurentunut riski persoonallisuuden kehityksen häiriöihin, päihdeongelmiin «Nuorten päihdeongelmat»5 sekä väkivalta- ja omaisuusrikoksiin ja liikennerikkomuksiin. Kyse on todennäköisesti monensuuntaisesta ilmiöstä, ei syy-seuraussuhteesta.
  • Kiusatuilla on kohonnut rikosriski vain, jos heillä on psyykkisiä häiriöitä jo kiusaamisen ajankohtana.
• Suomalaisessa ”Pojasta mieheksi” -tutkimuksessa kiusaaja–kiusattuna oleminen alakouluiässä ennusti sekä asosiaalista persoonallisuushäiriötä että ahdistuneisuushäiriötä aikuisuudessa.
• Ks. myös artikkeli Lasten ja nuorten käytöshäiriöt «Lasten ja nuorten käytöshäiriöt»6.

Kiusaamiseen puuttuminen

• Koulukiusaamiseen tulee aina puuttua.
• Koulukiusaamista voidaan vähentää luomalla selkeät toimintamallit kiusaamisen ehkäisyyn ja tilanteisiin puuttumiseen. Kiusaamisen vastainen ilmapiiri ja aktiivinen kiusaamiseen puuttuminen vähentävät kiusaamista. Koulukiusaamiseen puuttuminen kuuluu opettajille, opiskeluterveydenhuollolle sekä vanhemmille.
• Kiusaamiskokemuksia tulisi kysyä systemaattisesti kaikilta oppilailta esim. terveystarkastusten yhteydessä. Usein epäsuoraan, avoimeen kysymykseen on helpompi vastata kuin kohdennettuun kysymykseen. Esimerkkejä kysymyksistä:
  • ”Tunnetko olosi turvalliseksi koulussa?” ”Kuinka tulet toimeen muiden oppilaiden ja opettajan kanssa?”
  • ”Monet oppilaat ovat kokeneet kiusaamista koulussa tai sosiaalisessa mediassa. Onko tällaista koskaan tapahtunut sinulle tai jollekin toiselle tuntemallesi oppilaalle?”
• Oppilashuoltotyöryhmässä voidaan tehdä myös kokonaisvaltaisempi suunnitelma asian selvittämiseksi, jos lapsella esim. on selvästi psyykkisiä oireita tai aiemmat toimenpiteet eivät ole johtaneet toivottuun lopputulokseen.
• Kiusaamiseen puuttumisen menetelmät ovat osoittautuneet tehokkaiksi kiusaamisen vähentämisessä. Suomessa käytetyistä menetelmistä tunnetuin on tehokkaaksi ja kustannusvaikuttavaksi todettu KiVa Koulu «https://www.kivakoulu.fi/»1.
• Keskeisiä menetelmiä puuttumisessa ovat sekä kiusaamisen lopettamiseen että prososiaalisten toimintatapojen vahvistamiseen tähtäävät toimenpiteet, jotka tulee kohdistaa koko yhteisöön. Sekä kiusattu että kiusaaja tarvitsevat myös yksilöllistä tukea uudenlaisten toimintamallien opetteluun.
  • Tietoiskut, kampanjat ja luokan tai koko koulun yhteisesti tekemät sopimukset kiusaamisen lopettamisesta voivat auttaa muuttamaan ryhmän toimintaa.
  • Koulukiusaamista ehkäisevät alemmilla luokilla koulun selkeät ja johdonmukaiset säännöt ja ylemmillä luokilla oppilaiden korkea koulumotivaatio ja selkeät oppimistavoitteet.
  • Prososiaalisen (toivotun sosiaalisen) toiminnan vahvistaminen ja mielekkään muun tekemisen tarjoaminen esim. välitunneille voi vähentää kiusaamista.
  • Usein hyötyä on myös kiusaamismahdollisuuksien vähentämisestä (esim. riittävä valvonta).
  • Aikuisten (opettajat ja vanhemmat) osoittama kiinnostus lapsia kohtaan, riittävä tuki, aktiivinen puuttuminen havaittuun kiusaamiseen sekä negatiivinen suhtautuminen aggressiiviseen käyttäytymiseen vähentävät kiusaamista.
• Sekä kiusattu että kiusaaja voivat tarvita lasten- tai nuorisopsykiatrisen arvion ja hoitoa, joten sen tarve on syytä arvioida aina koulukiusaamisen tullessa ilmi.
  • Erityisesti neuropsykiatristen häiriöiden, masennuksen, ahdistuksen ja traumaperäisten oireiden olemassaoloa tulisi kartoittaa aktiivisesti.
  • Ks. myös:
    • MLL → Vanhempainnetti → Tukea perheen huoliin ja kriiseihin → Kiusaaminen «https://www.mll.fi/vanhemmille/tukea-perheen-huoliin-ja-kriiseihin/kiusaaminen/»2
    • Mielenterveystalo → Ihmissuhteet → Kiusaaminen «https://www.mielenterveystalo.fi/fi/ihmissuhteet/kiusaaminen»3.

• Kiusaaminen voi täyttää rikoksen tunnusmerkit ja myös velvoittaa koulun ja terveydenhuollon ammattilaisia tekemään lastensuojeluilmoituksen.
  • Rikosuhripäivystys RIKU → Lapsi ja nuori rikoksen uhrina → Kiusaaminen «https://www.riku.fi/rikoksen-uhrina/lapsi-ja-nuori-rikoksen-uhrina/kiusaaminen/»4
  • THL Lastensuojelun käsikirja «https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lastensuojeluilmoitus-ja-lastensuojeluasian-vireilletulo/lastensuojeluilmoitus»5