Takaisin Tulosta

Lasiaisverenvuoto

Lääkärin käsikirja
21.2.2023 • Viimeisin muutos 7.2.2023
Petri Aaltonen

Keskeistä

  • Näkökenttään ilmaantuu kivuttomasti ja nopeasti sumuverho, joka liikkuu päätä/silmää liikutellessa.
  • Ellei potilaalla ole tiedossa lasiaisvuodolle altistavaa sairautta (esim. diabeettinen proliferatiivinen retinopatia, jota jo hoidettu), hänet on vuodon syyn selvittämiseksi ohjattava silmälääkärin tutkimukseen päivystysluonteisesti, viimeistään seuraavana päivänä.

Esiintyvyys ja aiheuttajat

Oireet ja löydökset

  • Näkökenttään ilmaantuu kivuttomasti ja nopeasti sumuverho, joka liikkuu päätä/silmää liikutellessa.
    • Esim. tulehdukseen liittyvät lasiaissamentumat ilmaantuvat hitaammin.
    • Alkuvaiheessa voi ilmetä nokisademaisia näköilmiöitä ja valon välähtelyä.
    • Tiiviimmät hyytymät voivat näkyä näkökentässä erillisinä heiluvina varjoina (lasiaisvuodolle tyypillinen oire).
  • Näön heikkeneminen riippuu verenvuodon määrästä.
    • Runsas lasiaisverenvuoto voi heikentää näöntarkkuutta valontajun asteelle.
  • Silmä on ulkoisesti rauhallinen.
  • Punaheijasteessa nähdään heiluvia, tummia samentumia.
  • Näkyvyys silmänpohjaan voi olla utuinen tai yksityiskohdat eivät näy lainkaan, jolloin myös punaheijaste on sammunut.

Konsultaation aiheet

  • Ellei potilaalla ole tiedossa lasiaisvuodolle selvästi altistavaa sairautta, hänet on vuodon syyn selvittämiseksi ohjattava silmälääkärin tutkimukseen päivystysluonteisesti, viimeistään seuraavana päivänä.
    • Vammatilanteissa potilas lähetetään silmälääkärille päivystysluonteisesti kellonajasta riippumatta, jos on epäily avoimesta lävistävästä silmävammasta.
    • Kaikututkimus on tärkeä verkkokalvon irtauman toteamiseksi, jos silmänpohjaan ei saada näkyvyyttä.
  • Jos taustalla on esim. diabetes ja silmänpohjia on diabeettisen retinopatian vuoksi laserhoidettu, riittää I-kiireellinen lähete. Vaihtoehtoisesti potilas ottaa jatkotutkimusten ja hoidon järjestämistä varten yhteyttä hoitoyksikköön (häntä hoitavaan silmälääkäriin) kontrollikäynnin aikaistamiseksi, jos silmä on muuten oireeton. Mikäli silmänpohjaa ei ole laserhoidettu, tehdään päivystyksellinen lähete.

Hoito

  • Määräytyy erikoislääkärin tutkimuksen perusteella.
  • Suurin osa lasiaisvuodoista kirkastuu itsestään: pieni muutamassa päivässä, runsas viikkojen–kuukausien kuluessa.
    • Traneksaamihappoa ei pidä antaa.
    • Potilasta voidaan kehottaa nukkumaan käyttäen tavallista korkeampaa tyynyä (tai puoli-istuvassa asennossa).
      • Veren laskeutuminen pois tarkan näkemisen alueelta nopeuttaa näön palautumista.
  • Laserhoito annetaan proliferatiivisessa retinopatiassa sekä lasiaisirtauman tai vamman aiheuttaman verkkokalvorepeämän ympäröimiseksi.
  • Lasiaisleikkaus (vitrektomia) tehdään, jos lasiainen ei kirkastu, ja verkkokalvon kiinnittävä toimenpide aina pikaisesti verkkokalvon irtaumassa.

Kirjallisuutta

  1. Weng CY, Starr M, editors. Vitreous Hemorrhage. American Academy of Ophthalmology, EyeWiki. December, 2022. Accessed February 9, 2023. «https://eyewiki.aao.org/Vitreous_Hemorrhage»1
  2. Diabeettinen retinopatia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (viitattu 09.02.2023). «Diabeettinen retinopatia»8