Takaisin Tulosta

Vitiligo (valkopälvi)

Lääkärin käsikirja
26.11.2025 • Viimeisin muutos 26.11.2025
Leena Koulu

Keskeistä

  • Vitiligo on autoimmuunisairaus, jossa pigmenttisoluja (melanosyyttejä) häviää iholta, ja seurauksena on hiljalleen laajenevia valkoläiskiä eri puolilla ihoa.
  • Muita autoimmuunisairauksia esiintyy 10–15 %:lla vitiligopotilaista. Kilpirauhasen autoimmuunisairaudet ovat tavallisimpia.
  • Hoito onnistuu parhaiten, jos se aloitetaan sairauden alkuvaiheessa, jolloin melanosyytit eivät ole vielä kokonaan kadonneet.
  • Hoito vaatii useita kuukausia, ja yleensä uudelleenpigmentaatio ei ole täydellinen.
  • Vitiligoläiskät palavat helposti auringossa.
  • Vitiligo heikentää potilaiden psykososiaalista hyvinvointia.

Epidemiologia ja patofysiologia

  • Vitiligoa on n. 1 %:lla väestöstä. Sitä esiintyy kaikilla etnisillä ryhmillä ja yhtäläisesti sekä naisilla että miehillä.
  • Vitiligon ilmaantuessa lähes puolet potilaista on alle 20-vuotiaita.
  • Eri tutkimusten mukaan 10–50 %:lla vitiligoa sairastavien lähisukulaisista on vitiligoa tai muita autoimmuunisairauksia.
  • Vitiligon periytymistapaa ei tunneta. Sille on löydetty useita alttiusgeenejä immunologiaa ja melanosyyttien toimintaa säätelevistä geeneistä sekä HLA-geenialueelta. Usean geenin säätelyhäiriö ja vaihteleva ilmenemisyleisyys ovat todennäköisiä.
  • Vitiligon synnyssä autoimmuunireagointi ja oksidatiivinen stressi lienevät tärkeimmät patogeneettiset mekanismit. Autoreaktiiviset sytotoksiset CD8-positiiviset T-solut tuhoavat melanosyytit epidermiksestä. Perimmäistä laukaisevaa tekijää ei tunneta.
  • Ihovamma tai auringonpolttama voi aktivoida vitiligon (Köbnerin ilmiö). Useat potilaat yhdistävät vitiligon alkamisen raskausaikaan tai psyykkiseen stressiin.

Oireet ja löydökset

  • Valkoläiskiä (kuvat «»1 «»2 «»3) ilmaantuu yleensä symmetrisesti raajoihin (kuvat «»4 «»5 «»6).
  • Keskivartalolla ensisijaisia esiintymispaikkoja ovat navanseutu ja nännien ympäristö sekä kasvoissa suun ja silmien seutu.
  • Myös hiuksissa tai muualla karvoituksessa voi olla vaaleita alueita.
  • Yleensä läiskät laajenevat hiljalleen, ja vain harvoin tapahtuu spontaania uudelleenpigmentoitumista.
  • Lapsilla haloluomet (kuva «»7) saattavat edeltää myöhemmin kehittyvää vitiligoa.
  • Harvemmin esiintyvä on segmentaalinen vitiligo, joka on toispuolinen ja lineaarinen tai laattamainen. Se kehittyy nopeasti n. puolessa vuodessa, ja sitten sen laajeneminen pysähtyy.
  • Vitiligoläiskät palavat herkästi auringossa, joten ne pitää suojata vaatteella tai aurinkovoiteella, jonka suojakerroin on vähintään 30.

Tutkimukset

Erotusdiagnostiikka

  • Vitiligon diagnoosi on kliininen. Tarvittaessa diagnoosi voidaan varmistaa histopatologisesti: melanosyytit ovat kadonneet epidermiksestä.
  • Savipuolen (pityriasis versicolor «Savipuoli (pityriasis versicolor)»6) läiskät ovat kesällä vaaleita, jolloin ne voidaan sekoittaa vitiligoon. Savipuoliläiskissä on hentoa hilseilyä, jota vitiligossa ei ole.
  • Pityriasis alba on läiskäinen pigmentin puutos erityisesti atooppista ihottumaa sairastavilla lapsilla. Syynä lienee tulehduksen jälkeinen hypopigmentaatio.
  • Vulvan ja peniksen valkojäkälä voi muistuttaa vitiligoa. Biopsianäyte auttaa diagnoosin teossa.
  • Idiopaattinen ihon (guttaattinen) hypomelanoosi on ikääntymisen myötä ilmenevä pieniläiskäinen pigmenttikato auringon UV-säteilylle altistuneilla ihoalueilla.

Hoito

  • Vitiligoon ei ole varmuudella tehokasta hoitoa, ja onnistuneen hoidon jälkeen se uusii herkästi.
  • Hoidon tavoite voi olla valkopälven laajenemisen pysäyttäminen ja/tai läiskien pigmentin palauttaminen tai oireiden uusiutumisen esto.
  • Aktiivisen ja etenevän vitiligon merkkejä ovat läiskäinen konfettia muistuttava pigmenttikato, vitiligoläiskien rajoilla vielä jäljellä oleva, mutta vaimea pigmentti ja Köbnerin ilmiö eli pigmenttikato ihovamman alueelta.
  • Hoito onnistuu parhaiten, jos se aloitetaan oireilun alkuvaiheessa, jolloin melanosyytit eivät vielä ole kokonaan kadonneet epidermiksestä.
  • Segmentaalinen vitiligo korjautuu erityisen huonosti.
  • Vitiligo voidaan jättää – potilaan kanssa yhteisymmärryksessä – vaille hoitoyrityksiä.
  • Vaaleaihoisella suomalaisella vitiligoa tuskin havaitsee talviaikaan.
  • Useat potilaat ovat tyytyväisiä pystyessään peittämään näkyvimmät alueet yksilöllisesti valitulla meikkivoiteella tai itseruskettavilla kosmeettisilla valmisteilla.
  • Vitiligoa sairastavan on suojattava ihonsa auringolta, koska vitiligoläiskät palavat herkästi, ja jos muu iho ruskettuu, kontrasti korostuu.
  • Hoitovaste perustuu immunosuppressioon sekä melanosyyttien uudiskasvuun ja aktivaatioon.
    • Pienialaiseen vitiligoon vartalolla tai raajoissa käytetään vahvoja glukokortikoidivoiteita kerran päivässä korkeintaan 3 kk:n ajan tai 2 viikon jaksoissa, välissä 2 viikon tauko, korkeintaan 6 kk:n ajan. Potilaita on seurattava glukokortikoidien ihohaittavaikutusten varalta.
    • Kasvojen ja ohuiden ihoalueiden, kuten taipeiden, sekä lasten vitiligon hoidossa takrolimuusi on ensisijainen paikallishoito. Suositeltu hoitoaika on ainakin 6 kuukautta ja annostelu kahdesti vuorokaudessa.
    • Ylläpitohoito kahdesti viikossa useiden kuukausien ajan takrolimuusivoiteella tai vahvalla glukokortikoidivoiteella on mahdollista estämään oireiden uusiutumista, jos uudelleenpigmentaatio on saavutettu.
    • Kapeakaistaistaista UVB-hoitoa käytetään, kun vitiligo kattaa > 15–20 % ihon pinta-alasta ja/tai on laajenemassa. UV-hoito yhdistetään yleensä paikallishoitoon glukokortikoidivoiteella.
    • Glukokortikoidia voidaan käyttää suun kautta lyhyenä kuurina tai pulssihoitona jarruttamaan nopeasti etenevää vitiligoa.
    • Hoitovaste saavutetaan parhaiten nuorten potilaiden tuoreessa vitiligossa. Raajoissa hoitovaste on yleensä huonoin ja kasvoilla paras.
    • Kehitteillä on uusia hoitoja, kuten januskinaasin (JAK) estäjät ja kirurgiset hoidot (melanosyyttisiirrot) paikalliseen vitiligoon.

Elämänlaatu

  • Vitiligoa sairastavat kokevat usein stigmatisaatiota, sosiaalista eristyneisyyttä ja huonoa itsetuntoa.
  • Vitiligoon liittyy ahdistusta ja masentuneisuutta.
  • Vitiligo heikentää potilaan elämänlaatua yhtä paljon kuin psoriaasi, atooppinen ekseema tai käsi-ihottuma.
  • Joissakin kulttuureissa vitiligo on erityisen traumaattinen. Historiallis-kulttuurinen selitys tähän löytynee erotusdiagnostiikasta: valkotäpläisyys liittyy myös lepraan ja myöhäisvaiheen kuppaan.
  • Erikoissairaanhoitoa voidaan tarvittaessa konsultoida vitiligon hoitomahdollisuuksista.
  • Avoin keskustelu potilaan ja lapsipotilaan vanhempien kanssa hoitojen rajoitteista voi auttaa pääsemään jaettuun päätöksentekoon ja realistisiin tavoitteisiin.
  • Ainakin erikoissairaanhoidossa sairauteen liittyvän elämänlaatumittarin tulee kuulua hoitokäytäntöön (DLQI, Dermatology Life Quality Index «https://www.cardiff.ac.uk/medicine/resources/quality-of-life-questionnaires/dermatology-life-quality-index»1).

Kirjallisuutta

  1. van Geel N, Speeckaert R, Taïeb A, ym. Worldwide expert recommendations for the diagnosis and management of vitiligo: Position statement from the International Vitiligo Task Force Part 1: towards a new management algorithm. J Eur Acad Dermatol Venereol 2023;37(11):2173-2184 «PMID: 37746876»PubMed
  2. Seneschal J, Speeckaert R, Taïeb A, ym. Worldwide expert recommendations for the diagnosis and management of vitiligo: Position statement from the international Vitiligo Task Force-Part 2: Specific treatment recommendations. J Eur Acad Dermatol Venereol 2023;37(11):2185-2195 «PMID: 37715487»PubMed
  3. Diotallevi F, Gioacchini H, De Simoni E, ym. Vitiligo, from Pathogenesis to Therapeutic Advances: State of the Art. Int J Mol Sci 2023;24(5): «PMID: 36902341»PubMed
  4. Lee JH, Ju HJ, Seo JM, ym. Comorbidities in Patients with Vitiligo: A Systematic Review and Meta-Analysis. J Invest Dermatol 2023;143(5):777-789.e6 «PMID: 36574529»PubMed
  5. Ezzedine K, Eleftheriadou V, Jones H, ym. Psychosocial Effects of Vitiligo: A Systematic Literature Review. Am J Clin Dermatol 2021;22(6):757-774 «PMID: 34554406»PubMed
  6. Frisoli ML, Essien K, Harris JE. Vitiligo: Mechanisms of Pathogenesis and Treatment. Annu Rev Immunol 2020;38():621-648 «PMID: 32017656»PubMed
  7. Ezzedine K, Tannous R, Pearson TF, ym. Recent clinical and mechanistic insights into vitiligo offer new treatment options for cell-specific autoimmunity. J Clin Invest 2025;135(2) «PMID: 39817457»PubMed
  8. Duplaine A, Tannous J, Seneschal J, ym. Value of tacrolimus 0.1% in the treatment of vitiligo in the era of targeted therapy. Ann Dermatol Venereol 2025;152(2):103352 «PMID: 40073621»PubMed