Takaisin Tulosta

Sepelvaltimoiden tietokonetomografia

Lääkärin käsikirja
31.7.2025 • Viimeisin muutos 31.7.2025
Antti Saraste

Keskeistä

  • Sepelvaltimoiden tietokonetomografia (TT) mahdollistaa sepelvaltimoiden anatomian tarkan kuvantamisen kajoamattomasti laskimoon annettavan varjoaineen avulla.
  • TT soveltuu ahtauttavan sepelvaltimotaudin diagnostiikkaan valikoiduilla potilailla, joilla hyvä kuvanlaatu on todennäköinen.
  • Tutkimus toteaa ahtauttavan sepelvaltimotaudin erittäin herkästi, ja se soveltuu hyvin taudin poissulkemiseen.
  • TT:ssä näkyy ahtaumien lisäksi sepelvaltimoita ahtauttamaton ateroskleroosi, joka ei selitä potilaan kokemia oireita. Ahtauman merkittävyyden arvioiminen voi edellyttää muita tutkimuksia.
  • Oikea potilasvalinta on tärkeää turhien tutkimusten välttämiseksi.

Käyttöaiheet

Potilasvalinta

  • Sepelvaltimotaudin diagnostisten tutkimusten tarve arvioidaan kliinisen ennakkotodennäköisyyden perusteella.
    • Oireisen henkilön ennakkotodennäköisyyden arviointi iän, sukupuolen, riskitekijöiden lukumäärän ja rintakivun tyypin perusteella on esitetty Käypä hoito -suosituksessa Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä; ks. «Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä»1.
  • Kun epäillään ahtauttavaa sepelvaltimotautia, diagnostisen tutkimuksen valinnan tulisi perustua kroonisen sepelvaltimotaudin diagnostiikkaan ja hoitoon hyvin perehtyneen lääkärin arvioon sekä alueelliseen hoitoketjuun; ks. Käypä hoito -suositus Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä «Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä»1.
    • Hyvä kuvanlaatu edellyttää säännöllistä ja rauhallista sykettä kuvauksen aikana. Tämän vuoksi sepelvaltimoiden TT:tä ei yleensä suositella potilaille, joilla on epäsäännöllinen syke (runsaasti lisälyöntejä tai eteisvärinä) tai nopea syke, jota ei ole mahdollista lääkityksellä hidastaa. Myös huomattava ylipaino huonontaa kuvanlaatua.
    • Runsas sepelvaltimokalkki vaikeuttaa ahtaumien toteamista TT:ssä ja voi aiheuttaa erityisesti vääriä positiivisia löydöksiä. Tämän vuoksi sepelvaltimoiden TT:tä ei yleensä suositella potilaille, joilla on aiemmin todettu sepelvaltimotauti tai yleistynyt ateroskleroottinen sairaus. Sepelvaltimokalkin todennäköisyys kasvaa iän myötä (66 %:lla yli 65-vuotiaista miehistä ja 47 %:lla yli 65-vuotiaista naisista on sepelvaltimokalkkia), ja iäkkäillä sepelvaltimoiden TT-löydösten kliininen merkitys on vähäisempi kuin nuoremmilla.
    • TT:ssä on vaikea todeta sepelvaltimostenttien sisäisiä ahtaumia, ellei kyseessä ole halkaisijaltaan suurikokoinen stentti. Ohitussiirteet näkyvät TT:ssä hyvin, mutta ahtaumien arvioiminen on vaikeaa siirteiden saumakohdissa ja vastaanottavissa, usein hyvin kalkkisissa suonissa. Tämän vuoksi sepelvaltimoiden TT:tä ei yleensä suositella potilaille, joille on tehty aiemmin pallolaajennus tai ohitusleikkaus.
  • Oireettomilla potilailla sepelvaltimoiden TT tarkentaa valtimotautitapahtuman riskin arviota kliiniseen arvioon verrattuna, mutta kuvaukseen perustuva riskitekijöiden hoito ei ole vähentänyt tapahtuman riskiä verrattuna kliinisiin riskitekijöihin perustuvaan interventioon.

Tutkimuksen toteutus

  • Sepelvaltimoiden TT tehdään monileiketietokonetomografialaitteella, jossa on vähintään 64 ilmaisinriviä.
  • Kuvaus ajoitetaan EKG-tahdistuksen avulla sydämen syklin lepovaiheeseen, jotta sydämen liike ei aiheuttaisi häiriöitä kuviin.
  • Sykkeen tulee kuvauksen aikana olla < 65 lyöntiä/min sydämen liikkeen aiheuttamien häiriöiden välttämiseksi. Tarvittaessa potilaalle annostellaan beetasalpaajaa tai muuta sykettä hidastavaa lääkitystä ennen kuvausta.
  • Kuvauksen aikana potilaan tulee pidättää hengitystä joidenkin sekuntien ajan.
  • Sepelvaltimot kuvataan jodipitoisella varjoaineella, jota annostellaan nopeana infuusiona perifeeriseen laskimoon.
  • Jodiallergia ja munuaisten vajaatoiminta tulee ottaa huomioon ja tarvittaessa harkita vaihtoehtoista sepelvaltimotaudin diagnostista testiä.
  • TT altistaa potilaan ionisoivalle säteilylle, minkä vuoksi tulee välttää tarpeettomia tutkimuksia ja käyttää nykyaikaista kuvantamistekniikka, jolla kuvaus on mahdollista tehdä kohtuullisella, 1–4 mSv:n säteilyaltistuksella.
  • Tutkimuksen tulkinta vaatii osaamista. Kokemus vähentää epäselvien, erityisesti väärien positiivisten löydösten määrää.

Löydösten merkitys

  • Sepelvaltimoiden TT:n herkkyys ahtauttavan sepelvaltimotaudin toteamisessa on erinomainen (sensitiivisyys ja negatiivinen ennustearvo > 95 %), ja se soveltuu hyvin taudin poissulkemiseen.
  • Ahtaumien lisäksi TT:ssä näkyy ahtauttamaton sepelvaltimoiden ateroskleroosi, joka ei aiheuta oireita (kuva «»1).
    • Ahtauman hemodynaamisen merkityksen arviointi voi edellyttää muita tutkimuksia, joko kajoamatonta rasitustestiä (rasitus-EKG «Kliininen rasituskoe»3, sydänlihaksen perfuusiotutkimus tai rasituskaikukuvaus) tai kajoavaa varjoainekuvausta, jossa on tarvittaessa mahdollisuus sepelvaltimon sisäiseen painemittaukseen.
    • Sepelvaltimoiden TT-löydökset voivat johtaa tarpeettomiin lisätutkimuksiin potilailla, joilla on runsaasti sepelvaltimokalkkia tai kuvanlaatu on huono.
  • Runsas sepelvaltimoiden ateroskleroosi on merkki erityisen suuresta valtimotautiriskistä riippumatta ahtauman asteesta, mikä tulee huomioida riskitekijöiden hoidon tavoitteissa (ks. Käypä hoito -suositus Dyslipidemiat «Dyslipidemiat»4).
    • Toisin kuin kolesterolia alentavalla lääkehoidolla, ASA-lääkityksellä ei näytä olevan ennustetta parantavaa vaikutusta potilailla, joilla todetaan sepelvaltimoiden ateroskleroosi mutta ei ahtauttavaa sepelvaltimotautia.
  • Kaikille potilaille, joilla todetaan TT:ssä ahtauttava sepelvaltimotauti, tulee aloittaa ennustetta parantava lääkehoito ja tarvittaessa oireita lievittävä lääkehoito (ks. Käypä hoito -suositus Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä «Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä»1).
  • Suureen valtimotautitapahtuman riskiin viittaavia löydöksiä ovat ahtauma päärungossa, ahtauttava kolmen suonen sepelvaltimotauti ja ahtauma vasemman eteenlaskevan sepelvaltimohaaran alkuosassa. Suuren riskin löydökset voivat olla aiheena sepelvaltimoiden kajoavaan varjoainekuvaukseen oireista riippumatta, mikäli revaskularisaatiota (pallolaajennus tai ohitusleikkaus) harkitaan ennusteen parantamiseksi.
  • Sepelvaltimokalkki on merkki sepelvaltimoiden ateroskleroosista, joka näkyy rintakehän alueen TT-tutkimuksessa myös ilman varjoainetta. Sepelvaltimokalkki lisää ahtauttavan sepelvaltimotaudin ennakkotodennäköisyyttä kliinisiin riskitekijöihin verrattuna, mutta ilman varjoainetta tehtävän kuvauksen perusteella ei ole mahdollista todeta tai sulkea pois ahtauttavaa sepelvaltimotautia.

Kirjallisuutta

  1. Vrints C, Andreotti F, Koskinas KC, ym. 2024 ESC Guidelines for the management of chronic coronary syndromes. Eur Heart J 2024;45(36):3415-3537. «PMID: 39210710»PubMed
  2. Saraste A, Maaniitty T, Knuuti J. Minkä kuvantamistutkimuksen valitsen sepelvaltimotaudin toteamiseksi? Duodecim 2024;140(8):679–86. «Minkä kuvantamistutkimuksen valitsen sepelvaltimotaudin toteamiseksi? (8/2024)»5
  3. Lowenstern A, Alexander KP, Hill CL ym. Age-Related Differences in the Noninvasive Evaluation for Possible Coronary Artery Disease: Insights From the Prospective Multicenter Imaging Study for Evaluation of Chest Pain (PROMISE) Trial. JAMA Cardiol 2020;5(2):193-201. «PMID: 31738382»PubMed
  4. Knuuti J, Ballo H, Juarez-Orozco LE ym. The performance of non-invasive tests to rule-in and rule-out significant coronary artery stenosis in patients with stable angina: a meta-analysis focused on post-test disease probability. Eur Heart J 2018;39(35):3322-3330. «PMID: 29850808»PubMed
  5. SCOT-HEART Investigators; Newby DE, Adamson PD ym. Coronary CT Angiography and 5-Year Risk of Myocardial Infarction. N Engl J Med 2018;379(10):924-933. «PMID: 30145934»PubMed
  6. Clerc OF, Fuchs TA, Stehli J ym. Non-invasive screening for coronary artery disease in asymptomatic diabetic patients: a systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. Eur Heart J Cardiovasc Imaging 2018;19(8):838-846. «PMID: 29452348»PubMed
  7. Lu MT, Meyersohn NM, Mayrhofer T ym. Central Core Laboratory versus Site Interpretation of Coronary CT Angiography: Agreement and Association with Cardiovascular Events in the PROMISE Trial. Radiology 2018;287(1):87-95. «PMID: 29178815»PubMed
  8. Menke J, Kowalski J. Diagnostic accuracy and utility of coronary CT angiography with consideration of unevaluable results: A systematic review and multivariate Bayesian random-effects meta-analysis with intention to diagnose. Eur Radiol 2016;26(2):451-8. «PMID: 25991489»PubMed
  9. Douglas PS, Hoffmann U, Patel MR ym. Outcomes of anatomical versus functional testing for coronary artery disease. N Engl J Med 2015;372(14):1291-300. «PMID: 25773919»PubMed
  10. Chow BJ, Small G, Yam Y ym. Prognostic and therapeutic implications of statin and aspirin therapy in individuals with nonobstructive coronary artery disease: results from the CONFIRM (COronary CT Angiography EvaluatioN For Clinical Outcomes: An InteRnational Multicenter registry) registry. Arterioscler Thromb Vasc Biol 2015;35(4):981-9. «PMID: 25676000»PubMed
  11. Muhlestein JB, Lappé DL, Lima JA ym. Effect of screening for coronary artery disease using CT angiography on mortality and cardiac events in high-risk patients with diabetes: the FACTOR-64 randomized clinical trial. JAMA 2014;312(21):2234-43. «PMID: 25402757»PubMed
  12. Hulten EA, Carbonaro S, Petrillo SP ym. Prognostic value of cardiac computed tomography angiography: a systematic review and meta-analysis. J Am Coll Cardiol 2011;57(10):1237-47. «PMID: 21145688»PubMed