Virtsankarkailu (naiset)

Käypä hoito -suositus | Julkaistu: 31.03.2026 | Tila: päivityksessä Tulosta
Aihepiiri(t): Geriatria, Naistentaudit ja synnytykset, Neurologia, Urologia, Yleislääketiede
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä

Virtsankarkailu (naiset)

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä
31.3.2026

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sisältö

  • Diagnostiikka tähtää virtsankarkailun tyypin (ponnistus-, pakko-, sekamuotoinen- tai ylivuotovirtsankarkailu) ja haitta-asteen määrittämiseen.
  • Virtsankarkailun tyyppiä voi arvioida karkeasti kahdella avainkysymyksellä:
    • Karkaako virtsa äkillisen ponnistamisen, yskäisyn tai aivastamisen yhteydessä?
      • Myönteinen vastaus viittaa ponnistusvirtsankarkailuun.
    • Onko sinulla voimakasta virtsaamistarvetta siten, että virtsa karkaa ennen kuin ehdit WC:hen?
      • Myönteinen vastaus viittaa pakkovirtsankarkailuun.
  • Painonhallinta, tupakoimattomuus, lantionpohjan lihaskunnon ylläpito, ummetuksen hoito ja erityisesti 65 vuotta täyttäneillä fyysinen aktiivisuus ehkäisevät virtsankarkailua.
  • Virtsankarkailuoireita voidaan hoitaa useilla tavoilla. Hoidon valinnassa tulee huomioida virtsankarkailun tyyppi, oireiden vakavuus ja hoidon yksilöllinen soveltuvuus (esim. ikä, ylipaino):
    • Painonpudotus voi vähentää ylipainoisten (ainakin keski-ikäisten ja nuorempien naisten) virtsankarkailua merkittävästi.
    • Lantionpohjan lihasharjoittelu on usein riittävä hoito lievään ja keskivaikeaan ponnistusvirtsankarkailuun. Se edellyttää kuitenkin säännöllistä ja pitkäaikaista sitoutumista omatoimiseen harjoitteluun.
    • Nauhaleikkaus on tehokas hoito vaikeaan ponnistusvirtsankarkailuun. Oireet häviävät kokonaan suurimmalla osalla potilaista.
    • Täyteainepistokset (polyakryyliamidihydrogeeli) ovat vähemmän kajoava hoito ponnistusvirtsankarkailuun, mutta hyöty on vähäisempi nauhaleikkaukseen verrattuna.
    • Atrofisen limakalvon hoito emättimeen annosteltavalla paikallisella estrogeenilla saattaa lievittää vaihdevuosi-iän saavuttaneiden naisten pakkovirtsankarkailun oireita.
    • Lääkehoito (beeta3-agonistit ja antikolinergit) vähentävät pakkovirtsankarkailua.
    • Botuliinitoksiini A -pistokset virtsarakon tähystyksen yhteydessä vähentävät pakkovirtsankarkailua, ja niitä voi harkita, jos muusta hoidosta ei ole riittävää apua.
  • Iäkkään virtsankarkailun yksilöllinen hoitosuunnitelma perustuu kokonaisvaltaiseen arvioon, jossa huomioidaan toimintakyky, gerastenia, kognitio ja monisairastavuus.
    • Iäkkään virtsankarkailun hoitoon soveltuvat erityisesti lääkkeettömät hoidot, kuten liikunta- ja toimintakyvyn ylläpito.
    • Iäkkäiden hoidossa antikolinergien haitat ylittävät useimmiten hyödyt.
    • Myös ylivuotovirtsankarkailun ja lääkeaineiden provosoiman virtsankarkailun mahdollisuus tulee muistaa.
  • Mikäli perusterveydenhuollon toimet eivät tuota riittävää apua virtsankarkailuoireeseen, ohjataan potilas erikoissairaanhoitoon (kaavio «Naisten virtsankarkailun selvittely avoterveydenhuollossa»1).
Kuva 1.

Naisten virtsankarkailun selvittely avoterveydenhuollossa

Suosituslauseet

Diagnostiikka «A6»3
  • Suositus: Ohjaa potilaat täyttämään erottelupiste- ja haitta-aste-lomakkeet ja virtsaamispäiväkirja.
Ehkäisy «A7»4
  • Suositus: Tarjoa raskaana olevalle ja synnyttäneelle neuvolassa ohjeistusta lantionpohjan lihasharjoittelusta.
Hoito «A8»5
  • Suositus: Suosittele ylipainoiselle virtsankarkailusta kärsivälle potilaalle painonpudotusta ja järjestä siihen tarvittavat tukitoimet.
  • Suositus: Harkitse potilaan kanssa lääkehoitoa huomioiden oireiden vaikeusaste ja lääkehoidon rajallinen vaikutus.
  • Suositus: Arvioi virtsankarkailun tilanne 2–3 kuukauden kuluttua lääkehoidon aloituksesta ja lääkehoidon jatkuessa ja hoidon muutosten tarve 1–2 vuoden välein.
  • Suositus: Suosittele ponnistusvirtsankarkailun ensilinjan hoidoksi lantionpohjan lihasharjoittelua.
Iäkkäiden virtsankarkailun diagnostiikka ja hoito «A4»6
  • Suositus: Suosi lääkkeettömiä hoitoja iäkkäiden virtsankarkailun hoidossa.
  • Suositus: Älä ilman erityisiä perusteita määrää iäkkään virtsankarkailun hoitoon antikolinergisia lääkkeitä.

Tiivistelmä ja potilasversio

Tavoite

  • Tavoitteena on tukea naisten virtsankarkailun eli virtsainkontinenssin tutkimus- ja hoitokäytäntöjä avoterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.

Kohderyhmä

  • Suosituksen kohderyhmänä ovat avoterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lääkärit ja muu hoitohenkilökunta, kotihoito ja vanhusten hoitolaitosten henkilöstö sekä terveydenhuollon päätöksentekijät.

Määritelmä ja aiheen rajaus

  • Virtsankarkailu tarkoittaa oireena mitä tahansa virtsan tahatonta karkailua. Oireiden, löydösten ja tutkimusten pohjalta käytetään kansainvälistä luokittelua «Haylen BT, de Ridder D, Freeman RM, ym. An Interna...»1, joka on yhteneväinen ICD-10-luokituksen kanssa.
    • Ponnistusvirtsankarkailu (stress urinary incontinence, SUI; ICD-10-koodi N39.3) on näkyvää fyysisen rasituksen, ponnistuksen, yskäisyn tai aivastuksen yhteydessä tapahtuvaa virtsan karkaamista.
    • Pakkovirtsankarkailu (urgency urinary incontinence, UUI; ICD-10-koodi N39.4) on näkyvää virtsan karkaamista, johon liittyy samanaikainen äkillinen ja voimakas virtsaamistarve.
    • Yliaktiivinen virtsarakko (overactive bladder) -termiä käytetään paljon virtsankarkailuun liittyvässä kirjallisuudessa. Se viittaa useimmiten virtsapakko-oireeseen, johon voi liittyä virtsankarkailua (wet overactive bladder).
    • Sekamuotoisessa virtsankarkailussa (mixed urinary incontinence, MUI; ICD-10-koodi N39.4) esiintyy sekä ponnistus- että pakkovirtsankarkailua.
    • Ylivuotovirtsankarkailu (overflow urinary incontinence; ICD-10-koodi R33) on virtsan karkaamista, joka liittyy virtsarakon akuuttiin tai krooniseen tyhjenemishäiriöön eli virtsaretentioon.
  • Suositus koskee aikuisten naisten virtsankarkailua, joka aiheuttaa sosiaalista, hygieenistä tai muuta haittaa.
  • Suosituksessa ei käsitellä virtsateiden anomalioista eikä fisteleistä johtuvaa virtsankarkailua.
  • Kansainvälisten tiedejärjestöjen IUGA/ICS (International Urogynecological Association/International Continence Society) ylläpitämä termistö oireista ja löydöksistä kliiniseen ja tutkimuskäyttöön sisältää tarkemman kuvauksen virtsankarkailuun liittyvistä käsitteistä «Haylen BT, de Ridder D, Freeman RM, ym. An Interna...»1.

Esiintyvyys ja riskitekijät

Esiintyvyys

Kuva 2.

Naisten virtsankarkailun esiintyvyys ja ikä yli 20-vuotiailla naisilla.

Lähde: Rortveit G, Hannestad YS, Daltveit AK ym. Age- and type-dependent effects of parity on urinary incontinence: the Norwegian EPINCONT study. Obstet Gynecol 2001;98:1004-10

Riskitekijät

Kuva 3.

Naisten virtsankarkailun esiintyvyys ja painoindeksi yli 20-vuotiailla naisilla.

Lähde: Hannestad YS, Rortveit G, Daltveit AK ym. Are smoking and other lifestyle factors associated with female urinary incontinence? The Norwegian EPINCONT Study. BJOG 2003;110:247-54

Esiintyvyys neurologisten sairauksien yhteydessä

Diagnostiikka

  • Diagnostiikan tavoitteena on määrittää virtsankarkailun tyyppi «Virtsankarkailun tyypit ja mekanismit»2, syy, haitta-aste ja vaikutus elämänlaatuun. Virtsankarkailun tyyppi vaikuttaa hoidon valintaan.
  • Ks. kaavio avoterveydenhuollon diagnostiikasta ja hoidosta «Naisten virtsankarkailun selvittely avoterveydenhuollossa»1.
  • Virtsankarkailun tyyppiä voi arvioida karkeasti kahdella avainkysymyksellä:
    • Karkaako virtsa äkillisen ponnistamisen, yskäisyn tai aivastamisen yhteydessä?
      • Myönteinen vastaus viittaa ponnistusvirtsankarkailuun.
    • Onko sinulla voimakasta virtsaamistarvetta siten, että virtsa karkaa ennen kuin ehdit WC:hen?
      • Myönteinen vastaus viittaa pakkovirtsankarkailuun.
  • Katso iäkkäiden potilaiden diagnostiikan erityispiirteet tarkemmin kappaleesta Iäkkäiden virtsankarkailun diagnostiikka ja hoito «A4»6.

Anamneesi

Kyselylomakkeet

Suositus: Ohjaa potilaat täyttämään erottelupiste- ja haitta-aste-lomakkeet ja virtsaamispäiväkirja.

Kliininen tutkimus

Laboratoriotutkimukset

  • Virtsankarkailun diagnostiikassa tarvitaan vain vähän laboratoriotutkimuksia.
  • Mikäli oireet viittaavat virtsatieinfektioon (esimerkiksi äkillinen alku tai paheneminen, muut virtsatieinfektion oireet), harkitse mikrobilääkehoitoa. Virtsanäytteet saattavat tarkentaa diagnostiikkaa, mutta tulkinnassa kannattaa huomioida oireeton bakteriuria ja väärän negatiivisen tuloksen mahdollisuus. Ks. Käypä hoito -suositus Virtsatieinfektiot «Virtsatieinfektiot»3, «Virtsatieinfektiot. Käypä hoito -suositus. Suomala...»51.
  • Erotusdiagnostiikassa voidaan käyttää virtsan partikkelilaskentaa rakkosyövän sulkemiseksi pois.
    • Satunnaista mikroskooppista verivirtsaisuutta voi ilmetä voimakkaan fyysisen rasituksen, yhdynnän, lievän vamman tai kuukautisvuodon johdosta.
  • Makroskooppinen verivirtsaisuus tai yli 40-vuotiaalla toistuva mikroskooppinen verivirtsaisuus edellyttävät arviota jatkotutkimusten tarpeesta. Arviossa huomioidaan oireet (kipu tai infektiotyyppiset oireet ilman vakuuttavaa bakteerilöydöstä, lämpöily, niveloireet, ihottuma) ja rakkosyövän riskitekijät, kuten tupakointi ja kemikaalialtistus «Rife CC, Farrow GM, Utz DC. Urine cytology of tran...»52, «Koss LG, Deitch D, Ramanathan R, ym. Diagnostic va...»53, «Chahal R, Gogoi NK, Sundaram SK. Is it necessary t...»54. Ks. Lääkärin tietokantojen artikkeli Verivirtsaisuus «Verivirtsaisuus»2 (vaatii käyttöoikeuden).

Täydentävät tutkimukset

  • Täydentäviä tutkimuksia ovat kystoskopia, urodynaamiset mittaukset, kuvantamistutkimukset ja vaippatesti, joita käytetään tarvittaessa erikoissairaanhoidossa (ks. kaavio «Naisten virtsankarkailun selvittely avoterveydenhuollossa»1), kun
    • esiintyy epätyypillisiä oireita (esim. virtsarakon tyhjenemisvaikeuksia, ylivuotovirtsankarkailua, rakon ärsytysoireita) tai oireet ovat alkaneet äkillisesti
    • virtsankarkailun tyypin määrittäminen jää kliinisesti epävarmaksi
    • virtsankarkailu on uusiutunut leikkaushoidon jälkeen
    • epäillään neurologista sairautta
    • epäillään virtsarakon sairautta (esim. rakon kipuoireyhtymä, rakkokivi tai -syöpä), alavatsan kasvainta (esim. munasarjakasvain, kookas myooma) tai fisteliä.

Kystoskopia

  • Kystoskopian merkitys on ensisijaisesti erotusdiagnostinen «Kystoskopia virtsainkontinenssin diagnostiikassa»7.
  • Kystoskopian aiheet ovat
    • makroskooppinen verivirtsaisuus tai toistuva mikroskooppinen verivirtsaisuus (yli 5–15 punasolua näkökentässä; huomioitava paikallisen laboratorion viitearvot) hoitoon reagoimaton vaikea tiheävirtsaisuus tai virtsaamispakko-oire
    • rakon toiminnallinen kapasiteetti alle 100–150 ml
    • kipu virtsatessa tai rakkokipu
    • epäily fistelistä, rakkovauriosta tai divertikkelistä.

Urodynaamiset mittaukset

  • Urodynaamisia mittauksia käytetään, kun virtsankarkailun tyyppi jää kliinisissä perustutkimuksissa epäselväksi tai suunnitellaan uusiutuneen virtsankarkailun leikkaushoitoa «Urodynaamiset mittaukset naisen virtsainkontinenssin diagnostiikassa»8.
  • Tutkimus koostuu neljästä osasta:
    • virtsasuihkun virtausmittauksesta (flowmetria)
    • siihen liitetystä jäännösvirtsan mittauksesta
    • rakon painemittauksesta (kystometria)
    • virtsaputken painemittauksesta.
  • Tutkimusmenetelmät eivät ole standardoituja, ja ne vaihtelevat sairaaloittain, tutkijoittain ja laitteistoittain.

Kuvantamistutkimukset

Vaippatesti

  • Vaippatestin avulla voidaan selvittää ponnistusvirtsankarkailua sekä karkaavan kokonaisvirtsan määrää grammoissa «Gilleran JP, Zimmern P. An evidence-based approach...»65.
  • Vaippatestiä käytetään lähinnä kliinisissä tutkimuksissa, ja sen käyttö ja merkitys potilastyössä on vähäinen.

Ehkäisy

Suositus: Tarjoa raskaana olevalle ja synnyttäneelle neuvolassa ohjeistusta lantionpohjan lihasharjoittelusta.

Hoito

Suositus: Suosittele ylipainoiselle virtsankarkailusta kärsivälle potilaalle painonpudotusta ja järjestä siihen tarvittavat tukitoimet.

 

  • Hoidon suunnittelussa otetaan huomioon virtsankarkailun tyyppi, oireiden vaikeusaste ja potilaan toiveet.

Elintapamuutokset

Lihasharjoittelu

Estrogeenihoito

Muut hoidot

Pakkovirtsankarkailun hoito

Suositus: Harkitse potilaan kanssa lääkehoitoa huomioiden oireiden vaikeusaste ja lääkehoidon rajallinen vaikutus.

  • Potilaat, joilla on enemmän oireita, saavat lääkehoidosta todennäköisesti suuremman hyödyn.

Suositus: Arvioi virtsankarkailun tilanne 2–3 kuukauden kuluttua lääkehoidon aloituksesta ja lääkehoidon jatkuessa ja hoidon muutosten tarve 1–2 vuoden välein.

  • Hoidon riittävyyden ja tarpeellisuuden arvioimiseen ei useimmiten tarvita erillistä vastaanottokäyntiä.
  • Hoidon vaikutus lienee luonteeltaan oireita vähentävä (ei oireet poistavaa), ja mikäli potilas onkin seurannassa oireeton, lääkityksen voi koettaa purkaa.
  • Mikäli potilaalla on seurannassa häiritsevät oireet, mieti, voiko hoitoa tehostaa tai vaihtaa (huomioi myös lääkkeetön hoito) ja ohjaa potilas tarvittaessa erikoissairaanhoidon arvioon.
  • Termiä yliaktiivinen virtsarakko (overactive bladder) käytetään paljon virtsankarkailuun liittyvässä kirjallisuudessa. Se viittaa useimmiten virtsapakko-oireeseen, johon voi liittyä virtsankarkailua (wet overactive bladder).

Lääkehoito

Taulukko 2. Pakkovirtsankarkailun hoitovaihtoehdot ja virtsankarkailukertojen määrä 8–12 viikon seurannassa.
Hoito Virtsankarkailukertojen väheneminen (per 24 t) [näytönaste]* Yleiset haitat – lääkkeen vuoksi haitan saavien potilaiden osuus (riskiero)*** Kommentit
* Hyöty kuvaa suhteellista virtsankarkailukertojen vähenemää. Keskimääräinen absoluuttinen hoitovaikutus vaihtelee potilaan lähtötason ja oireiden luonnollisen kulun mukaan. Myös lääkkeen hoitovaikutuksessa saattaa olla yksilöllisiä eroja.
** Esimerkiksi jos potilaan virtsankarkailu vähenee seurannassa 20 % ilman lääkehoitoa, beeta3-agonistilääkitys huomioiden virtsankarkailu vähentyisi 42 %. Virtsankarkailun väheneminen seurannassa = Lähtötaso – kipu seurannassa ilman hoitoa x hoitovaikutus = 1 – 0,8 x 0,72 = 0,42.
*** Riskiero (risk difference) lumeeseen / hoitamatta jättämiseen verrattuna. Todellisuudessa haittaa saa useampi, koska moni saa haittatapahtuman myös ilman hoitoa ja kyseinen oire saattaa lääkkeen vuoksi pahentua. Myös haittavaikutusten riski voi vaihdella potilaan ominaisuuksien mukaan.
Hyöty ja haitta -taulukoita varten arvioimme hoitojen suhteellista hyötyä verrattuna hoitamatta jättämiseen. Menetelmät on kuvattu lisätietomateriaalissa «Calculation of relative mean difference»13.
Oireiden luonnollinen kulku «Irwin DE, Milsom I, Chancellor MB, ym. Dynamic pro...»97 vaihtelee huomattavasti yksilöiden välillä, ja lääkevaikutuksissakin saattaa olla yksilöllisiä eroja. Keskimäärin oireet vähenevät seurannassa myös ilman hoitoa, minkä vuoksi lääkevaikutuksen erottaminen oireiden luonnollisesta kulusta voi olla vaikeaa «Khullar V, Rahnama'i MS, Veit-Rubin N, ym. Can we ...»98.**
Perusterveydenhuolto
Beeta3-agonistit -28 % (-0,44 kertaa) «Mirabegron probably decreases incontinence episodes slightly in patients with overactive bladder.»B Vähäiset haitat
Antikolinergit -32 % (-0,48 kertaa) «Anticholinergics likely decrease the number of daily urge incontinence episodes.»B Kuiva suu 18 %, ummetus 3 %, vatsakipu 2 %, virtsaretentio 1 %, kuivat silmät 1 % Haitat korostuvat erityisesti iäkkäillä (ks. Iäkkäiden virtsankarkailun diagnostiikka ja hoito «A4»6).
Paikallisestrogeeni Saattaa vähentää, ks. tarkemmin näytönastekatsaus «Topical estrogen therapy may reduce urinary incontinence symptoms.»C Vähäiset haitat
Prasteroni - - Prasteronista ei ole vielä luotettavaa tutkimusnäyttöä.
Säärihermostimulaatio - Vähäiset haitat Todennäköisesti vähentää hieman kokonaisoireita «Percutaneous Tibial nerve stimulation (PTNS) likely decreases overactive bladder symptoms slightly.»B.
Rakkokoulutus Tutkimusnäyttö vaikutuksista epävarmaa «The evidence on bladder training to treat incontinence symptoms is very uncertain.»D Vähäiset haitat
Laihdutus -26 % (-0,57 kertaa) «Weight loss likely decreases urinary incontinence episodes.»B Vähäiset haitat Vaikutusarvio perustuu tutkimukseen, jossa painonpudotusohjelma vähensi painoa 6,3 kg vertailuryhmään nähden.
Erikoissairaanhoito
Botuliinitoksiinipistos -43 % (-1,9 kertaa) «Onabotulinum-toxin A decreases urinary incontinence episodes.»A Virtsaumpi 1,9 %, kipu virtsatessa 2,5 % Tutkimuksiin osallistuneiden potilaiden oireet olivat keskimäärin vaikeat. Tämä selittää virtsankarkailukertojen suuren absoluuttisen vähenemisen.

Erikoissairaanhoidossa toteutettava hoito

Virtsarakon botuliinitoksiinihoito

Kirurginen hoito pakkovirtsankarkailussa

Kuva 4.

Kuva botuliinin ruiskutuksesta virtsarakon seinämään.

Kuvan lähde: Vaarala M, Perttilä I, Hellström P. Botuliini auttaa myös urologisissa ongelmissa. Duodecim 2010;126:2511-7

Ponnistusvirtsankarkailun hoito

Suositus: Suosittele ponnistusvirtsankarkailun ensilinjan hoidoksi lantionpohjan lihasharjoittelua.

Emättimeen asetettava virtsaputken tuki

Lääkehoito

Taulukko 3. Ponnistusvirtsankarkailun hoitovaihtoehdot ja virtsankarkailukertojen määrä 8–12 viikon seurannassa.
Hoito Virtsankarkailukertojen väheneminen (per 24 t) [näytönaste] Yleiset haitat – lääkkeen vuoksi haitan saavien potilaiden osuus (riskiero)*** Kommentit
* Hyöty kuvaa suhteellista virtsankarkailun vähenemää. Keskimääräinen absoluuttinen hoitovaikutus vaihtelee potilaan lähtötason ja oireiden luonnollisen kulun mukaan. Myös lääkkeen hoitovaikutuksessa saattaa olla yksilöllisiä eroja.
** Esimerkiksi jos potilaan virtsankarkailu vähenee seurannassa 20 % ilman hoitoa, beeta3-agonistilääkitys huomioiden virtsankarkailu vähentyisi 42 %. Virtsankarkailun väheneminen seurannassa = Lähtötaso – kipu seurannassa ilman hoitoa x hoitovaikutus = 1 – 0,8 x 0,72 = 0,42.
*** Riskiero (risk difference) lumeeseen / hoitamatta jättämiseen verrattuna. Todellisuudessa haittaa saa useampi, koska moni saa usein haittatapahtuman myös ilman hoitoa ja kyseinen oire saattaa lääkkeen vuoksi pahentua.
Taulukoita varten arvioimme hoitojen suhteellista hyötyä verrattuna hoitamatta jättämiseen. Menetelmät on kuvattu lisätietomateriaalissa «Calculation of relative mean difference»13.
Oireiden luonnollinen kulku vaihtelee huomattavasti yksilöiden välillä, ja lääkevaikutuksissakin saattaa olla yksilöllisiä eroja. Keskimäärin oireet vähenevät seurannassa myös ilman hoitoa, minkä vuoksi lääkevaikutuksen erottaminen oireiden luonnollisesta kulusta voi olla vaikeaa.
Lantiopohjan lihasharjoittelu -54 % (-1,23 kertaa) «Pelvic floor muscle exercise likely decreases the urinary incontinence symptoms.»B Vähäiset haitat
Duloksetiini -23 % (-0,41 kertaa) «Duloxetine likely decreases incontinence episodes slightly in patients with stress urinary incontinence.»B Ei suoraa näyttöä haitoista. Depression hoidossa:
pahoinvointi 16 %,
kuiva suu 8 %,
uneliaisuus 6 %,
huimaus 5 %,
ummetus 4 %,
hikoilu 4 %
Laihdutus -26 % (-0,57 kertaa) «Weight loss likely decreases urinary incontinence episodes.»B Vähäiset haitat Vaikutusarvio perustuu tutkimukseen, jossa painonpudotusohjelma vähensi painoa 6,3 kg vertailuryhmään nähden.
Erikoissairaanhoito
Polyakryyliamidihydrogeeli Vähäinen tutkimusnäyttö. Nauhaleikkaukseen nähden hyöty todennäköisesti vähäisempi. Ohimenevä virtsaumpi 3–6 %,
ohimenevä kipu pistoskohdassa 12 % «Itkonen Freitas AM, Mentula M, Rahkola-Soisalo P, ...»111, «Sokol ER, Karram MM, Dmochowski R. Efficacy and sa...»112		 Viiden vuoden seurannassa kolmannes potilaista tarvitsee kaksi injektiohoitoa ja kolmannes päätyy nauhaleikkaukseen (uusiutuva virtsankarkailu).
Nauhaleikkaus Vähentää todennäköisesti huomattavasti oireita suhteessa fysioterapiaan «Leikkaushoito todennäköisesti vähentää virtsankarkailun oireita suhteessa fysioterapiaan keskivaikean ja vaikean ponnistusvirtsankarkailun hoidossa.»B Retropubinen vs transobturatorinen leikkaus:
uusintaleikkaus (1 vs 11 %)
virtsaamisvaikeus (7 vs 4 %)
nivuskipu (1 vs 6 %)
alavatsakipu (3 vs 1 %)
uusiutuva virtsankarkailu (8,2 % vs 8,5 %)		 Yli 80 % potilaista kokee virtsankarkailuoireiden väistyvän kokonaan leikkauksen jälkeen (vuoden seuranta).
Ei vaikutusta virtsankarkailuun tai vaikutus kliinisesti merkityksetön
Laserhoito Vaikutus todennäköisesti merkityksetön tai vaikutusta ei ole «Vaginal laser therapy provides little or no benefit on stress urinary incontinence symptoms.»B Vakavat haitat harvinaisia. Tarkempi arvio haitoista puuttuu. Tutkimuksiin osallistuneet potilaat olivat enimmäkseen sellaisia, joilla oli konservatiivisesta hoidosta huolimatta haittaavat oireet.

Ponnistusvirtsankarkailun hoito erikoissairaanhoidossa

Täyteaineet

Nauhaleikkaus

Nauhaleikkauksen yhdistäminen laskeumaleikkauksiin

Muut leikkaukset ja kajoavat hoidot

Uusiutuneen ponnistusvirtsankarkailun kajoava hoito

Kuva 5.

Virtsaputken ympärille ruiskutettavan polyakrylamidihydrogeelin ruiskutustekniikka ja ruiskutuskohdat.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 6.

Mini-invasiiviset toimenpiteet ponnistusvirtsankarkailun leikkaushoidossa, kuva 1.

Kaavakuva retropubisen nauhan sijainnista.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kuva 7.

Mini-invasiiviset toimenpiteet ponnistusvirtsankarkailun leikkaushoidossa, kuva 2.

Kaavakuva transobturatorisesen nauhan sijainnista.

© Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Iäkkäiden virtsankarkailun diagnostiikka ja hoito

Suositus: Suosi lääkkeettömiä hoitoja iäkkäiden virtsankarkailun hoidossa.

Suositus: Älä ilman erityisiä perusteita määrää iäkkään virtsankarkailun hoitoon antikolinergisia lääkkeitä.

 

  • Virtsankarkailusta tulee keskustella kaikenikäisten naisten kanssa «Visser E, de Bock GH, Messelink EJ, ym. Active enc...»136.
  • Ikä sinällään ei rajaa diagnostiikkaa tai hoitovaihtoehtoja, mutta toimintakyky, gerastenia, kognitio ja muut sairaudet tulee huomioida hoitoa valittaessa.
  • Iäkkään monisairaan potilaan hoidosta kannattaa konsultoida geriatria.

Diagnostiikka

Kuva 8.

Clinical Frailty Scale.

© 2005–2020 Rockwood, Version 2.0 (FI)

Kuvan lähde: Rockwood K ym. A global clinical measure of fitness and frailty in elderly people. CMAJ 2005:173;489-495

Iäkkäiden hoidon erityispiirteet

  • Kokonaisvaltainen geriatrinen arvio auttaa jäsentämään kokonaishoitoa ja tukee yksilöllistä hoidon suunnittelua. Ks. Käypä hoito -suositus Monisairas potilas «Monisairas potilas»7, «Monisairas potilas. Käypä hoito -suositus. Suomala...»139.
  • Arviossa on hyvä huomioida potilaan odotukset hoidon suhteen.
  • Lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia.
  • Hoidon tavoitteena on mahdollisimman hyvä toimintakyky ja elämänlaatu.

Elintapamuutokset

  • Juomisen rajoittamista lienee syytä välttää kuivumisvaaran vuoksi.
  • Ummetusta on tärkeää ehkäistä ja hoitaa.
  • Laihdutus ei ole iäkkäiden virtsankarkailun ensisijainen hoito, koska se voi johtaa lihasvoimien- ja massan vähenemiseen (sarkopenia).

Fyysinen harjoittelu ja käyttäytymiseen perustuvat hoitomuodot

Lääkehoito

Muut hoidot

Vältä viisaasti -suositus: Älä hoida iäkkäiden oireetonta bakteriuriaa, sillä se ei vähennä kastelua, myöhempiä virtsatieinfektioita eikä kuolleisuutta «Oireettoman bakteriurian hoito iäkkäillä»18.

  • Mikäli oireet viittaavat virtsatietulehdukseen (esimerkiksi äkillinen alku tai paheneminen, muut virtsatietulehduksen oireet ja löydökset), harkitse antibioottihoitoa.

Ylivuotovirtsankarkailu

Taulukko 4. Virtsankarkailua mahdollisesti aiheuttavia tai pahentavia lääkeaineita, jotka on syytä huomioida erityisesti iäkkäiden hoidossa.
Lääkeaine Vaikutustapa
Alfa-adrenergiset antagonistit (esim. tamsulosiini ja alfutsosiini) Vähentävät sileän lihaksen tonusta virtsaputkessa, ponnistusvirtsankarkailu
Angiotensiinikonvertaasin (ACE:n) estäjät Yskä, ponnistusvirtsankarkailu
Antihistamiinit Sekavuus
Antikolinergit Tyhjenemisvaikeudet, virtsaumpi, ummetus, ylivuotovirtsankarkailu, kognitiiviset häiriöt, WC:ssä käyntitaitojen heikentyminen
Asetyylikolinesteraasin (AKE:n) estäjät (Alzheimerin taudissa käytettävät) Virtsarakon supistumisherkkyyden lisääntyminen, pakkovirtsankarkailu
Bentsodiatsepiinit Sekavuus, liikuntakyvyn heikentyminen
Diureetit Virtsanerityksen ja virtsamäärän lisääntyminen, pakkovirtsankarkailu
Gabapentiini Turvotus, yöllinen polyuria, sekavuus
Kalsiuminestäjät Tyhjenemisvaikeudet, virtsaumpi, ummetus
Litium Polyuria
Opiaatit Tyhjenemisvaikeudet, virtsaumpi, ummetus, sekavuus, liikuntakyvyn heikentyminen
Psykoosilääkkeet Antikolinergivaikutukset
Serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI-lääkkeet) Kolinerginen, rakkosupistuksia lisäävä vaikutus
Tulehduskipulääkkeet Turvotus, yöllinen polyuria

Apuvälineet ja hoitotarvikkeet

Hoidon porrastus ja seuranta

  • Ks. kaavio virtsankarkailun diagnostiikasta ja hoidosta avoterveydenhuollossa «Naisten virtsankarkailun selvittely avoterveydenhuollossa»1.
  • Virtsankarkailun perustutkimukset, hoito ja seuranta voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa.
  • Erikoissairaanhoidon konsultaatioon ohjataan, kun virtsankarkailun taustalla epäillään muuta sairautta tai perusterveydenhuollon hoidot ovat riittämättömiä. Malli lähetteestä erikoissairaanhoitoon esitetään lisätietoaineistossa «Malli lähetteestä erikoissairaanhoitoon virtsankarkailun vuoksi»19.
  • Virtsankarkailun konservatiivisen hoidon ohjauksen voi antaa asiaan perehtynyt terveydenhuollon ammattihenkilö.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä

Virtsankarkailu (naiset) -suosituksen historiatiedot «Virtsankarkailu (naiset), Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»20

Puheenjohtaja:

Tomi Mikkola, LT, professori, ylilääkäri, synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri, urogynekologian lisäkoulutus; HUS Naistenklinikka ja Helsingin yliopisto

Kokoava kirjoittaja:

Seija Ala-Nissilä, LT, dosentti, naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen endoskopian erikoislääkäri; Tyks Naistenklinikka ja Turun yliopisto

Jäsenet:

Olavi Airaksinen, fysiatrian professori, ylilääkäri, fysiatrian erikoislääkäri, kivunhoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys; KYS:n fysiatrian klinikka ja Itä-Suomen yliopisto

Pauliina Aukee, LT, osastonylilääkäri, synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri, urogynekologian ja lääkärikouluttajan erityispätevyys; Keski-Suomen keskussairaalan synnytys- ja naistentautien sekä lantionpohjan tutkimus- ja hoitoyksikkö

Sanna Hallamies, LT, urologian erikoislääkäri, urologisen onkologian lisäkoulutus; HUS Vatsakeskus, urologian linja

Tuija Nieminen, kätilö/sairaanhoitaja (AMK), uroterapeutin kliininen erikoistumiskoulutus; HUS Naistenklinikka, naistentaudit ja synnytykset

Maria Nuotio, LT, geriatrian professori ja ylilääkäri, geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri, muistisairauksien erityispätevyys; Turun yliopisto ja Tyks, geriatrian vastuualue

Kaisa Raatikainen, LT, dosentti, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, urogynekologian lisäkoulutus, kliininen opettaja; Itä-Suomen yliopisto ja KYS

Aleksi Raudasoja, LT, Käypä hoito -toimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Minna Törnävä, TtT, fysioterapeutti, seksuaaliterapeutti (NACS), tutkintovastaava, lehtori ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot; Tampereen ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 31.3.2026 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Olavi Airaksinen: Sivutoimet: konsultoiva lääkäri; Respecta Oy. Yksityisvastaanotot: Terveystalo Oy ja Pihlajalinna Oy. Tutkimus- ja kehitystyö: lääketutkimus: GSK. Koulutustoiminta: luentoja: Fysioline Oy, Viatris Oy, Pfizer Oy, Amgen Oy. Kongressit ja seminaarit: Amgen. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Duodecim valtuuskunnan jäsen. Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa: STM:n työryhmiä: Kunfo, kuntoutuksen uudistamiskomitean työryhmät, kuntoutuksen saatavuusperiaatteet.

Seija Ala-Nissilä: Sivutoimet: kliininen opettaja, osa-aikainen; Turun yliopisto, tohtoritoimikunnan jäsen; Turun yliopisto, yksityislääkäri; Aava ja Mehiläinen Turku. Koulutustoiminta: Pierre Fabre Pharma Norden.

Pauliina Aukee: Sivutoimet: erikoislääkäri; Terveystalo Jyväskylä. Koulutustoiminta: Bayer luentopalkkio. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Keski-Suomen lääkäriyhdistyksen hallituksen jäsen, Suomen gynekologiyhdistyksen hallituksen jäsen 11/2025 asti.

Sanna Hallamies: Sivutoimet: urologian erikoislääkäri (ammatinharjoittaja); Mehiläinen. Koulutustoiminta: Johnson&Johnson (asiantuntija- ja luentopalkkio), Bayer (asiantuntijapalkkio), Merck (luentopalkkio), Astellas (luentopalkkio). Kongressit ja seminaarit: Johnson&Johnson (kongressimatka), Pierre Fabre (kongressimatka). Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Scandinavian Association of Urology, LUTD collaboration group (jäsen).

Tomi Mikkola: Sivutoimet: professori; HY, yksityislääkäritoiminta Eiran Sairaala, Aava. Koulutustoiminta: Astellas Pharma, Axonics, Bayer, Theramex.

Tuija Nieminen: Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia.

Maria Nuotio: Sivutoimet: ylilääkäri; Turun yliopistollinen sairaala (Tyks), geriatrian vastuualue. Koulutustoiminta: Professio, Amgen, Nutricia, Ontex, Fispen ry, Luustoliitto ry, Suomen Geriatrit ry Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: UEMS -geriatrian osasto, Suomen edustaja; Lääkäriliitto, muistisairauksien erityispätevyystoimikunta; Alzheimer tutkimusseura, hallituksen jäsen; Fispen ry, puheenjohtaja; Espen, Council, jäsen; STM, Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn koordinaatioryhmä; FFN (Fragility Fracture Network), Scientific Committee, Steering Committee; EuGMS (European Geriatric Medicine Society), SIG (Special Interest Group), Urinary incontinence, Co-chair.

Kaisa Raatikainen: Kongressit ja seminaarit: Gedeon Richter. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Gynekologiyhdistys, urogynekologinen pientyöryhmä.

Aleksi Raudasoja: Sivutoimet: päivystystyö; Pihlajalinna ja Med Group, ammatinharjoittaja; Pihlajalinna, Mehiläinen. Tutkimus- ja kehitystyö: Strategisen tutkimuksen neuvosto.

Minna Törnävä: Sivutoimet: tutkija; Pirkanmaan hyvinvointialue, fysioterapeutti, seksuaaliterapeutti; Terveystalo Tampere. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Hoitotyön tutkimussäätiö, Hotus (vuodesta 2025); Aikuisten virtsatieinfektioiden ehkäisyn omahoito päivitys, Hotus-hoitosuositustyöryhmän jäsen, Suomen Seksologinen Seura (2023–2025), varapuheenjohtaja sekä tiede- ja tutkimusjaoston jäsen.

Kirjallisuusviite

Virtsankarkailu (naiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2026 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»4

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Haylen BT, de Ridder D, Freeman RM, ym. An International Urogynecological Association (IUGA)/International Continence Society (ICS) joint report on the terminology for female pelvic floor dysfunction. Neurourol Urodyn 2010;29(1):4-20 «PMID: 19941278»PubMed
  2. Hunskaar S, Burgio K, Diokno A, ym. Epidemiology and natural history of urinary incontinence in women. Urology 2003;62(4 Suppl 1):16-23 «PMID: 14550833»PubMed
  3. Cerruto MA, D'Elia C, Aloisi A, ym. Prevalence, incidence and obstetric factors' impact on female urinary incontinence in Europe: a systematic review. Urol Int 2013;90(1):1-9 «PMID: 22868349»PubMed
  4. Schreiber Pedersen L, Lose G, Høybye MT, ym. Prevalence of urinary incontinence among women and analysis of potential risk factors in Germany and Denmark. Acta Obstet Gynecol Scand 2017;96(8):939-948 «PMID: 28401541»PubMed
  5. Hannestad YS, Rortveit G, Sandvik H, ym. A community-based epidemiological survey of female urinary incontinence: the Norwegian EPINCONT study. Epidemiology of Incontinence in the County of Nord-Trøndelag. J Clin Epidemiol 2000;53(11):1150-7 «PMID: 11106889»PubMed
  6. Jahanlu D, Hunskaar S. The Hordaland Women's Cohort: prevalence, incidence, and remission of urinary incontinence in middle-aged women. Int Urogynecol J 2010;21(10):1223-9 «PMID: 20449565»PubMed
  7. Rortveit G, Hannestad YS, Daltveit AK, ym. Age- and type-dependent effects of parity on urinary incontinence: the Norwegian EPINCONT study. Obstet Gynecol 2001;98(6):1004-10 «PMID: 11755545»PubMed
  8. Matthews CA, Whitehead WE, Townsend MK, ym. Risk factors for urinary, fecal, or dual incontinence in the Nurses' Health Study. Obstet Gynecol 2013;122(3):539-45 «PMID: 23921863»PubMed
  9. Maggi S, Minicuci N, Langlois J, ym. Prevalence rate of urinary incontinence in community-dwelling elderly individuals: the Veneto study. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2001;56(1):M14-8 «PMID: 11193226»PubMed
  10. Ostaszkiewicz J, Johnston L, Roe B. Timed voiding for the management of urinary incontinence in adults. Cochrane Database Syst Rev 2004;2004(1):CD002802 «PMID: 14973993»PubMed
  11. Buckley BS, Lapitan MC, Epidemiology Committee of the Fourth International Consultation on Incontinence, Paris, 2008. Prevalence of urinary incontinence in men, women, and children--current evidence: findings of the Fourth International Consultation on Incontinence. Urology 2010;76(2):265-70 «PMID: 20541241»PubMed
  12. Wennberg AL, Molander U, Fall M, ym. A longitudinal population-based survey of urinary incontinence, overactive bladder, and other lower urinary tract symptoms in women. Eur Urol 2009;55(4):783-91 «PMID: 19157689»PubMed
  13. Sundqvist C, Li X, Sundquist K, ym. Sociodemographic Disparities and Parity in Relation to Urinary Incontinence: A Nationwide Primary Healthcare Cohort Study (1997-2018). J Clin Med 2022;11(3): «PMID: 35159948»PubMed
  14. Abufaraj M, Xu T, Cao C, ym. Prevalence and trends in urinary incontinence among women in the United States, 2005-2018. Am J Obstet Gynecol 2021;225(2):166.e1-166.e12 «PMID: 33727114»PubMed
  15. Shang X, Fu Y, Jin X, ym. Association of overweight, obesity and risk of urinary incontinence in middle-aged and older women: a meta epidemiology study. Front Endocrinol (Lausanne) 2023;14():1220551 «PMID: 37886637»PubMed
  16. Choi JM, Jiang J, Chang J, ym. Impact of Lifetime Obesity on Urinary Incontinence in the Women's Health Initiative. J Urol 2022;207(5):1096-1104 «PMID: 34967666»PubMed
  17. Hagen S, Sellers C, Elders A, ym. Urinary incontinence, faecal incontinence and pelvic organ prolapse symptoms 20-26 years after childbirth: A longitudinal cohort study. BJOG 2024;131(13):1815-1823 «PMID: 39079703»PubMed
  18. Wesnes SL, Hunskaar S, Bo K, ym. The effect of urinary incontinence status during pregnancy and delivery mode on incontinence postpartum. A cohort study. BJOG 2009;116(5):700-7 «PMID: 19220234»PubMed
  19. Ebbesen MH, Hannestad YS, Midthjell K, ym. Diabetes and urinary incontinence − prevalence data from Norway. Acta Obstet Gynecol Scand 2007;86(10):1256-62 «PMID: 17851814»PubMed
  20. Danforth KN, Townsend MK, Curhan GC, ym. Type 2 diabetes mellitus and risk of stress, urge and mixed urinary incontinence. J Urol 2009;181(1):193-7 «PMID: 19013621»PubMed
  21. Løwenstein E, Jepsen R, Andersen LL, ym. Prevalence of urinary incontinence among women with diabetes in the Lolland-Falster Health Study, Denmark. Neurourol Urodyn 2021;40(3):855-867 «PMID: 33645842»PubMed
  22. Rortveit G, Daltveit AK, Hannestad YS, ym. Urinary incontinence after vaginal delivery or cesarean section. N Engl J Med 2003;348(10):900-7 «PMID: 12621134»PubMed
  23. Tähtinen RM, Cartwright R, Tsui JF, ym. Long-term Impact of Mode of Delivery on Stress Urinary Incontinence and Urgency Urinary Incontinence: A Systematic Review and Meta-analysis. Eur Urol 2016;70(1):148-158 «PMID: 26874810»PubMed
  24. Humalajärvi N, Aukee P, Kairaluoma MV, ym. Quality of life and pelvic floor dysfunction symptoms after hysterectomy with or without pelvic organ prolapse. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2014;182():16-21 «PMID: 25218547»PubMed
  25. Christoffersen NM, Klarskov N, Gradel KO, ym. Increased risk of stress urinary incontinence surgery after hysterectomy for benign indication-a population-based cohort study. Am J Obstet Gynecol 2023;229(2):149.e1-149.e9 «PMID: 37116821»PubMed
  26. Bardino M, Di Martino M, Ricci E, ym. Frequency and Determinants of Urinary Incontinence in Adolescent and Young Nulliparous Women. J Pediatr Adolesc Gynecol 2015;28(6):462-70 «PMID: 26233290»PubMed
  27. Koskimäki J, Hakama M, Huhtala H, ym. Association of non-urological diseases with lower urinary tract symptoms. Scand J Urol Nephrol 2001;35(5):377-81 «PMID: 11771864»PubMed
  28. Bertuit J, Bakker E, Rejano-Campo M. Relationship between urinary incontinence and back or pelvic girdle pain: a systematic review with meta-analysis. Int Urogynecol J 2021;32(5):1073-1086 «PMID: 33620534»PubMed
  29. Welk B, Baverstock R. Is there a link between back pain and urinary symptoms? Neurourol Urodyn 2020;39(2):523-532 «PMID: 31899561»PubMed
  30. Townsend MK, Jura YH, Curhan GC, ym. Fluid intake and risk of stress, urgency, and mixed urinary incontinence. Am J Obstet Gynecol 2011;205(1):73.e1-6 «PMID: 21481835»PubMed
  31. Imamura M, Williams K, Wells M, ym. Lifestyle interventions for the treatment of urinary incontinence in adults. Cochrane Database Syst Rev 2015;2015(12):CD003505 «PMID: 26630349»PubMed
  32. Faiena I, Patel N, Parihar JS, ym. Conservative Management of Urinary Incontinence in Women. Rev Urol 2015;17(3):129-39 «PMID: 26543427»PubMed
  33. Jura YH, Townsend MK, Curhan GC, ym. Caffeine intake, and the risk of stress, urgency and mixed urinary incontinence. J Urol 2011;185(5):1775-80 «PMID: 21420114»PubMed
  34. Hirayama F, Lee AH. Green tea drinking is inversely associated with urinary incontinence in middle-aged and older women. Neurourol Urodyn 2011;30(7):1262-5 «PMID: 21404319»PubMed
  35. Sun S, Liu D, Jiao Z. Coffee and caffeine intake and risk of urinary incontinence: a meta-analysis of observational studies. BMC Urol 2016;16(1):61 «PMID: 27716171»PubMed
  36. Tähtinen RM, Auvinen A, Cartwright R, ym. Smoking and bladder symptoms in women. Obstet Gynecol 2011;118(3):643-648 «PMID: 21860295»PubMed
  37. Kawahara T, Ito H, Yao M, ym. Impact of smoking habit on overactive bladder symptoms and incontinence in women. Int J Urol 2020;27(12):1078-1086 «PMID: 32875688»PubMed
  38. Michel KF, Rangnekar AN, Slinger M, ym. Association of Smoking Status and Pack Year History With Urinary Urgency Symptoms. Neurourol Urodyn 2024;43(8):1842-1849 «PMID: 39268788»PubMed
  39. Townsend MK, Danforth KN, Rosner B, ym. Physical activity and incident urinary incontinence in middle-aged women. J Urol 2008;179(3):1012-6; discussion 1016-7 «PMID: 18206951»PubMed
  40. Kim MM, Ladi-Seyedian SS, Ginsberg DA, ym. The Association of Physical Activity and Urinary Incontinence in US Women: Results from a Multi-Year National Survey. Urology 2022;159():72-77 «PMID: 34644590»PubMed
  41. Laakkonen EK, Kulmala J, Aukee P, ym. Female reproductive factors are associated with objectively measured physical activity in middle-aged women. PLoS One 2017;12(2):e0172054 «PMID: 28225786»PubMed
  42. Tibaek S, Gard G, Klarskov P, ym. Prevalence of lower urinary tract symptoms (LUTS) in stroke patients: a cross-sectional, clinical survey. Neurourol Urodyn 2008;27(8):763-71 «PMID: 18551565»PubMed
  43. Sakakibara R, Uchiyama T, Yamanishi T, ym. Dementia and lower urinary dysfunction: with a reference to anticholinergic use in elderly population. Int J Urol 2008;15(9):778-88 «PMID: 18643858»PubMed
  44. de Sèze M, Ruffion A, Denys P, ym. The neurogenic bladder in multiple sclerosis: review of the literature and proposal of management guidelines. Mult Scler 2007;13(7):915-28 «PMID: 17881401»PubMed
  45. Li FF, Cui YS, Yan R, ym. Prevalence of lower urinary tract symptoms, urinary incontinence and retention in Parkinson's disease: A systematic review and meta-analysis. Front Aging Neurosci 2022;14():977572 «PMID: 36172485»PubMed
  46. Ransmayr GN, Holliger S, Schletterer K, ym. Lower urinary tract symptoms in dementia with Lewy bodies, Parkinson disease, and Alzheimer disease. Neurology 2008;70(4):299-303 «PMID: 18209204»PubMed
  47. DuBeau CE, Kuchel GA, Johnson T 2nd, ym. Incontinence in the frail elderly: report from the 4th International Consultation on Incontinence. Neurourol Urodyn 2010;29(1):165-78 «PMID: 20025027»PubMed
  48. Schröder A, Abrams P, Andersson KE ym. Urinary incontinence in frail/older men and women. Guidelines on urinary incontinence. European Association of Urology 2010. http://www.uroweb.org/gls/pockets/english/Urinary%20Incontinence%202010.pdf
  49. Klovning A, Hunskaar S, Eriksen BC. Validity of a scored urological history in detecting detrusor instability in female urinary incontinence. Acta Obstet Gynecol Scand 1996;75(10):941-5 «PMID: 9003097»PubMed
  50. Nambiar AK, Arlandis S, Bø K, ym. European Association of Urology Guidelines on the Diagnosis and Management of Female Non-neurogenic Lower Urinary Tract Symptoms. Part 1: Diagnostics, Overactive Bladder, Stress Urinary Incontinence, and Mixed Urinary Incontinence. Eur Urol 2022;82(1):49-59 «PMID: 35216856»PubMed
  51. Virtsatieinfektiot. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Nefrologiyhdistys ry:n, Kliiniset mikrobiologit ry:n, Suomen Infektiolääkärit ry:n, Suomen Kliinisen Kemian Erikoislääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n, Suomen Urologiyhdistyksen ja Suomen yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  52. Rife CC, Farrow GM, Utz DC. Urine cytology of transitional cell neoplasms. Urol Clin North Am 1979;6(3):599-612 «PMID: 505675»PubMed
  53. Koss LG, Deitch D, Ramanathan R, ym. Diagnostic value of cytology of voided urine. Acta Cytol 1985;29(5):810-6 «PMID: 3863429»PubMed
  54. Chahal R, Gogoi NK, Sundaram SK. Is it necessary to perform urine cytology in screening patients with haematuria? Eur Urol 2001;39(3):283-6 «PMID: 11275720»PubMed
  55. Goode PS, Locher JL, Bryant RL, ym. Measurement of postvoid residual urine with portable transabdominal bladder ultrasound scanner and urethral catheterization. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 2000;11(5):296-300 «PMID: 11052565»PubMed
  56. Bernstein IT. The pelvic floor muscles: muscle thickness in healthy and urinary-incontinent women measured by perineal ultrasonography with reference to the effect of pelvic floor training. Estrogen receptor studies. Neurourol Urodyn 1997;16(4):237-75 «PMID: 9220475»PubMed
  57. Dietz HP, Wilson PD, Clarke B. The use of perineal ultrasound to quantify levator activity and teach pelvic floor muscle exercises. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 2001;12(3):166-8; discussion 168-9 «PMID: 11451004»PubMed
  58. Kociszewski J, Rautenberg O, Kuszka A, ym. Can we place tension-free vaginal tape where it should be? The one-third rule. Ultrasound Obstet Gynecol 2012;39(2):210-4 «PMID: 21793084»PubMed
  59. Haylen BT, Maher CF, Barber MD, ym. An International Urogynecological Association (IUGA)/International Continence Society (ICS) joint report on the terminology for female pelvic organ prolapse (POP). Int Urogynecol J 2016;27(4):655-84 «PMID: 26984443»PubMed
  60. Tunn R, Schaer G, Peschers U, ym. Updated recommendations on ultrasonography in urogynecology. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 2005;16(3):236-41 «PMID: 15875241»PubMed
  61. Virtanen HS, Kiilholma P. Urogynecologic ultrasound is a useful aid in the assessment of female stress urinary incontinence--a prospective study with TVT procedure. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 2002;13(4):218-22; discussion 223 «PMID: 12189426»PubMed
  62. Dalpiaz O, Curti P. Role of perineal ultrasound in the evaluation of urinary stress incontinence and pelvic organ prolapse: a systematic review. Neurourol Urodyn 2006;25(4):301-6; discussion 307 «PMID: 16688711»PubMed
  63. Kirschner-Hermanns R, Fielding JR, Versi E, ym. Magnetic resonance imaging of the lower urinary tract. Curr Opin Obstet Gynecol 1997;9(5):317-9 «PMID: 9360814»PubMed
  64. Rinne K, Kainulainen S, Aukee S, ym. Dynamic MRI confirms support of the mid-urethra by TVT and TVT-O surgery for stress incontinence. Acta Obstet Gynecol Scand 2011;90(6):629-35 «PMID: 21382017»PubMed
  65. Gilleran JP, Zimmern P. An evidence-based approach to the evaluation and management of stress incontinence in women. Curr Opin Urol 2005;15(4):236-43 «PMID: 15928512»PubMed
  66. Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  67. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  68. Linneberg S, Leenskjold S, Glavind K. A five year follow-up of women with obstetric anal sphincter rupture at their first delivery. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2016;203():315-9 «PMID: 27423529»PubMed
  69. Brown SJ, Gartland D, Donath S, ym. Effects of prolonged second stage, method of birth, timing of caesarean section and other obstetric risk factors on postnatal urinary incontinence: an Australian nulliparous cohort study. BJOG 2011;118(8):991-1000 «PMID: 21489125»PubMed
  70. Leenskjold S, Høj L, Pirhonen J. Manual protection of the perineum reduces the risk of obstetric anal sphincter ruptures. Dan Med J 2015;62(5): «PMID: 26050831»PubMed
  71. Jiang H, Qian X, Carroli G, ym. Selective versus routine use of episiotomy for vaginal birth. Cochrane Database Syst Rev 2017;2(2):CD000081 «PMID: 28176333»PubMed
  72. Okeahialam NA, Sultan AH, Thakar R. The prevention of perineal trauma during vaginal birth. Am J Obstet Gynecol 2024;230(3S):S991-S1004 «PMID: 37635056»PubMed
  73. Hannestad YS, Rortveit G, Daltveit AK, ym. Are smoking and other lifestyle factors associated with female urinary incontinence? The Norwegian EPINCONT Study. BJOG 2003;110(3):247-54 «PMID: 12628262»PubMed
  74. Wallace SA, Roe B, Williams K, ym. Bladder training for urinary incontinence in adults. Cochrane Database Syst Rev 2004;2004(1):CD001308 «PMID: 14973967»PubMed
  75. Füsgen I, Wiedemann A. [Chronic Constipation: A Geriatric Syndrome with Urological Implications]. Aktuelle Urol 2016;47(1):51-3 «PMID: 26574951»PubMed
  76. Hendriks EJ, Kessels AG, de Vet HC, ym. Prognostic indicators of poor short-term outcome of physiotherapy intervention in women with stress urinary incontinence. Neurourol Urodyn 2010;29(3):336-43 «PMID: 19475574»PubMed
  77. Hou Y, Feng S, Tong B, ym. Effect of pelvic floor muscle training using mobile health applications for stress urinary incontinence in women: a systematic review. BMC Womens Health 2022;22(1):400 «PMID: 36192744»PubMed
  78. de Araujo CC, Brito LGO, Marques AA, ym. Use of a Mobile Application for Pelvic Floor Muscle Training in Women With Urinary Incontinence: a Randomized Control Trial. Int Urogynecol J 2024;35(3):589-598 «PMID: 38214718»PubMed
  79. Wadensten T, Nyström E, Franzén K, ym. A Mobile App for Self-management of Urgency and Mixed Urinary Incontinence in Women: Randomized Controlled Trial. J Med Internet Res 2021;23(4):e19439 «PMID: 33818395»PubMed
  80. Cody JD, Jacobs ML, Richardson K, ym. Oestrogen therapy for urinary incontinence in post-menopausal women. Cochrane Database Syst Rev 2012;10(10):CD001405 «PMID: 23076892»PubMed
  81. Ewies AA, Alfhaily F. Topical vaginal estrogen therapy in managing postmenopausal urinary symptoms: a reality or a gimmick? Climacteric 2010;13(5):405-18 «PMID: 20670198»PubMed
  82. Cardozo L, Lose G, McClish D, ym. A systematic review of the effects of estrogens for symptoms suggestive of overactive bladder. Acta Obstet Gynecol Scand 2004;83(10):892-7 «PMID: 15453881»PubMed
  83. Rahn DD, Carberry C, Sanses TV, ym. Vaginal estrogen for genitourinary syndrome of menopause: a systematic review. Obstet Gynecol 2014;124(6):1147-1156 «PMID: 25415166»PubMed
  84. Te West NID, Harris K, Jeffrey S, ym. The effect of 12 weeks of estriol cream on stress urinary incontinence post-menopause: A prospective multinational observational study. Neurourol Urodyn 2023;42(4):799-806 «PMID: 36840920»PubMed
  85. Nemirovsky A, Villela NA, Yuan JC, ym. Vaginal Hormone Therapy for Conditions of the Lower Urinary Tract. Curr Urol Rep 2023;24(2):41-50 «PMID: 36454371»PubMed
  86. Collà Ruvolo C, Gabrielli O, Formisano C, ym. Prasterone in the treatment of mild to moderate urge incontinence: an observational study. Menopause 2022;29(8):957-962 «PMID: 35881944»PubMed
  87. Ren C, Qiang Z. Topical estrogen therapy ameliorates bladder estrogen receptor β expression in female patients with overactive bladder. Am J Transl Res 2023;15(12):6849-6857 «PMID: 38186992»PubMed
  88. McVicker L, Labeit AM, Coupland CAC, ym. Vaginal Estrogen Therapy Use and Survival in Females With Breast Cancer. JAMA Oncol 2024;10(1):103-108 «PMID: 37917089»PubMed
  89. Tiitinen A, Kero K. Paikallisestrogeenit ja rintasyöpä. Suom lääkäril 2020;75(3):117-121 
  90. Vaihdevuodet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistys ry:n ja Suomen Menopaussitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  91. Rahkola-Soisalo P, Savolainen-Peltonen H, Gissler M, ym. Increased risk for stress urinary incontinence in women with postmenopausal hormone therapy. Int Urogynecol J 2019;30(2):251-256 «PMID: 29946829»PubMed
  92. Pautasso S, Mancarella M, Novara L, ym. Intravaginal prasterone for urinary urgency in postmenopausal women without urodynamic detrusor overactivity. Maturitas 2025;199():108620 «PMID: 40449177»PubMed
  93. Misasi G, Russo E, Montt Guevara MM, ym. Effects of vaginal DHEA on stress urinary incontinence in postmenopausal women with vulvovaginal atrophy. Maturitas 2025;196():108232 «PMID: 40068355»PubMed
  94. Collà Ruvolo C, Ursino M, Formisano C, ym. Urodynamic evaluation of prasterone vaginal treatment of mild to moderate urge incontinence in women with vulvovaginal atrophy: multicenter prospective study. Menopause 2025;32(5):428-432 «PMID: 39933040»PubMed
  95. Rubin R, Sanaee M, Yee A, ym. Prevalence of urinary tract infections in women with vulvovaginal atrophy and the impact of vaginal prasterone on the rate of urinary tract infections. Menopause 2025;32(3):217-227 «PMID: 39774900»PubMed
  96. Dey A, Georgiadis G, Umezurike J, ym. Mirabegron Versus Placebo and Other Therapeutic Modalities in the Treatment of Patients with Overactive Bladder Syndrome-A Systematic Review. Eur Urol Focus 2025;11(2):323-336 «PMID: 39343691»PubMed
  97. Irwin DE, Milsom I, Chancellor MB, ym. Dynamic progression of overactive bladder and urinary incontinence symptoms: a systematic review. Eur Urol 2010;58(4):532-43 «PMID: 20573443»PubMed
  98. Khullar V, Rahnama'i MS, Veit-Rubin N, ym. Can we harness the placebo effect to improve care in lower urinary tract dysfunction? ICI-RS 2019. Neurourol Urodyn 2020;39 Suppl 3():S80-S87 «PMID: 32311166»PubMed
  99. Herbison P, McKenzie JE. Which anticholinergic is best for people with overactive bladders? A network meta-analysis. Neurourol Urodyn 2019;38(2):525-534 «PMID: 30575999»PubMed
  100. Zhang J, Chi J, Lou K, ym. Comparison of efficacy and safety of mirabegron and vibegron in the treatment of Overactive Bladder (OAB) in older women: A systematic review and meta-analysis. PLoS One 2025;20(4):e0317550 «PMID: 40198627»PubMed
  101. Chapple CR, Cruz F, Cardozo L, ym. Safety and Efficacy of Mirabegron: Analysis of a Large Integrated Clinical Trial Database of Patients with Overactive Bladder Receiving Mirabegron, Antimuscarinics, or Placebo. Eur Urol 2020;77(1):119-128 «PMID: 31635815»PubMed
  102. Madersbacher H, Mürtz G, Stöhrer M. Neurogenic detrusor overactivity in adults: a review on efficacy, tolerability and safety of oral antimuscarinics. Spinal Cord 2013;51(6):432-41 «PMID: 23743498»PubMed
  103. Amundsen CL, Richter HE, Menefee SA, ym. OnabotulinumtoxinA vs Sacral Neuromodulation on Refractory Urgency Urinary Incontinence in Women: A Randomized Clinical Trial. JAMA 2016;316(13):1366-1374 «PMID: 27701661»PubMed
  104. Amundsen CL, Komesu YM, Chermansky C, ym. Two-Year Outcomes of Sacral Neuromodulation Versus OnabotulinumtoxinA for Refractory Urgency Urinary Incontinence: A Randomized Trial. Eur Urol 2018;74(1):66-73 «PMID: 29482936»PubMed
  105. Drake MJ, Nitti VW, Ginsberg DA, ym. Comparative assessment of the efficacy of onabotulinumtoxinA and oral therapies (anticholinergics and mirabegron) for overactive bladder: a systematic review and network meta-analysis. BJU Int 2017;120(5):611-622 «PMID: 28670786»PubMed
  106. Campbell JD, Gries KS, Watanabe JH, ym. Treatment success for overactive bladder with urinary urge incontinence refractory to oral antimuscarinics: a review of published evidence. BMC Urol 2009;9():18 «PMID: 19930578»PubMed
  107. Edlund C, Peeker R, Fall M. Clam ileocystoplasty: successful treatment of severe bladder overactivity. Scand J Urol Nephrol 2001;35(3):190-5 «PMID: 11487070»PubMed
  108. Luangkhot R, Peng BC, Blaivas JG. Ileocecocystoplasty for the management of refractory neurogenic bladder: surgical technique and urodynamic findings. J Urol 1991;146(5):1340-4 «PMID: 1942287»PubMed
  109. Robertson AS, Davies JB, Webb RJ, ym. Bladder augmentation and replacement. Urodynamic and clinical review of 25 patients. Br J Urol 1991;68(6):590-7 «PMID: 1773289»PubMed
  110. Labrie J, Berghmans BL, Fischer K, ym. Surgery versus physiotherapy for stress urinary incontinence. N Engl J Med 2013;369(12):1124-33 «PMID: 24047061»PubMed
  111. Itkonen Freitas AM, Mentula M, Rahkola-Soisalo P, ym. Tension-Free Vaginal Tape Surgery versus Polyacrylamide Hydrogel Injection for Primary Stress Urinary Incontinence: A Randomized Clinical Trial. J Urol 2020;203(2):372-378 «PMID: 31479396»PubMed
  112. Sokol ER, Karram MM, Dmochowski R. Efficacy and safety of polyacrylamide hydrogel for the treatment of female stress incontinence: a randomized, prospective, multicenter North American study. J Urol 2014;192(3):843-9 «PMID: 24704117»PubMed
  113. Lamblin G, Boix S, Moret S, ym. Effectiveness and Safety Profile of Urethral Bulking with Bulkamid(®) for Stress Urinary Incontinence: A French Multi-Center Cohort Study. Int Urogynecol J 2025;36(1):205-211 «PMID: 39656238»PubMed
  114. Freitas AI, Isaksson C, Rahkola-Soisalo P, ym. Tension-Free Vaginal Tape versus Polyacrylamide Hydrogel Injection for Stress Urinary Incontinence - 5-Year Follow-Up. NEJM Evid 2025;4(5):EVIDoa2400216 «PMID: 40261117»PubMed
  115. Svenningsen R, Oversand SH, Schiøtz HA, ym. Comparing risk of repeat surgery for stress urinary incontinence after mid-urethral slings and polyacrylamide hydrogel. Acta Obstet Gynecol Scand 2021;100(12):2186-2192 «PMID: 34622944»PubMed
  116. Ulmsten U, Falconer C, Johnson P, ym. A multicenter study of tension-free vaginal tape (TVT) for surgical treatment of stress urinary incontinence. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 1998;9(4):210-3 «PMID: 9795826»PubMed
  117. Clement KD, Lapitan MC, Omar MI, ym. Urodynamic studies for management of urinary incontinence in children and adults: A short version Cochrane systematic review and meta-analysis. Neurourol Urodyn 2015;34(5):407-12 «PMID: 24853652»PubMed
  118. Zyczynski HM, Albo ME, Goldman HB, ym. Change in Overactive Bladder Symptoms After Surgery for Stress Urinary Incontinence in Women. Obstet Gynecol 2015;126(2):423-430 «PMID: 26241434»PubMed
  119. Jha S, Jeppson PC, Dokmeci F, ym. Management of mixed urinary incontinence: IUGA committee opinion. Int Urogynecol J 2024;35(2):291-301 «PMID: 38252279»PubMed
  120. Richter HE, Diokno A, Kenton K, ym. Predictors of treatment failure 24 months after surgery for stress urinary incontinence. J Urol 2008;179(3):1024-30 «PMID: 18206917»PubMed
  121. Ruffolo AF, Lallemant M, Garabedian C, ym. The impact of pregnancy and childbirth on stress urinary incontinence in women previously submitted to mid-urethral sling: A systematic review and metanalysis. Neurourol Urodyn 2024;43(7):1631-1646 «PMID: 38725418»PubMed
  122. Maher C, Feiner B, Baessler K, ym. Surgical management of pelvic organ prolapse in women. Cochrane Database Syst Rev 2013;(4):CD004014 «PMID: 23633316»PubMed
  123. Khayyami Y, Elmelund M, Lose G, ym. De novo urinary incontinence after pelvic organ prolapse surgery-a national database study. Int Urogynecol J 2020;31(2):305-308 «PMID: 31302717»PubMed
  124. Borstad E, Abdelnoor M, Staff AC, ym. Surgical strategies for women with pelvic organ prolapse and urinary stress incontinence. Int Urogynecol J 2010;21(2):179-86 «PMID: 19940978»PubMed
  125. Lensen EJ, Withagen MI, Kluivers KB, ym. Urinary incontinence after surgery for pelvic organ prolapse. Neurourol Urodyn 2013;32(5):455-9 «PMID: 23024012»PubMed
  126. Richter HE, Litman HJ, Lukacz ES, ym. Demographic and clinical predictors of treatment failure one year after midurethral sling surgery. Obstet Gynecol 2011;117(4):913-921 «PMID: 21422865»PubMed
  127. Hellberg D, Holmgren C, Lanner L, ym. The very obese woman and the very old woman: tension-free vaginal tape for the treatment of stress urinary incontinence. Int Urogynecol J Pelvic Floor Dysfunct 2007;18(4):423-9 «PMID: 16868657»PubMed
  128. Nager CW, Sirls L, Litman HJ, ym. Baseline urodynamic predictors of treatment failure 1 year after mid urethral sling surgery. J Urol 2011;186(2):597-603 «PMID: 21683412»PubMed
  129. Braga A, Caccia G, Papadia A, ym. Urethral bulking agents for the treatment of recurrent stress urinary incontinence: A systematic review and meta-analysis. Maturitas 2022;163():28-37 «PMID: 35679770»PubMed
  130. Bakali E, Buckley BS, Hilton P, ym. Treatment of recurrent stress urinary incontinence after failed minimally invasive synthetic suburethral tape surgery in women. Cochrane Database Syst Rev 2013;(2):CD009407 «PMID: 23450602»PubMed
  131. Ruffolo AF, Melocchi T, Frigerio M, ym. Efficacy and safety of repeated synthetic mid-urethral sling for recurrent stress urinary incontinence: A systematic review and metanalysis. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2025;308():34-46 «PMID: 40010159»PubMed
  132. Lo TS, Horng SG, Chang CL, ym. Tension-free vaginal tape procedure after previous failure in incontinence surgery. Urology 2002;60(1):57-61 «PMID: 12100922»PubMed
  133. Liapis A, Bakas P, Lazaris D, ym. Tension-free vaginal tape in the management of recurrent stress incontinence. Arch Gynecol Obstet 2004;269(3):205-7 «PMID: 12942265»PubMed
  134. Goldman HB, Rackley RR, Appell RA. The efficacy of urethrolysis without re-suspension for iatrogenic urethral obstruction. J Urol 1999;161(1):196-8; discussion 198-9 «PMID: 10037397»PubMed
  135. Danforth KN, Shah AD, Townsend MK, ym. Physical activity and urinary incontinence among healthy, older women. Obstet Gynecol 2007;109(3):721-7 «PMID: 17329526»PubMed
  136. Visser E, de Bock GH, Messelink EJ, ym. Active encouragement of older women with urinary incontinence in primary care to undergo diagnosis and treatment: a matched-pair cluster randomized controlled trial. Maturitas 2015;80(2):212-9 «PMID: 25534171»PubMed
  137. Moon S, Chung HS, Kim YJ, ym. The impact of urinary incontinence on falls: A systematic review and meta-analysis. PLoS One 2021;16(5):e0251711 «PMID: 34010311»PubMed
  138. Gibson W, Johnson T, Kirschner-Hermanns R, ym. Incontinence in frail elderly persons: Report of the 6th International Consultation on Incontinence. Neurourol Urodyn 2021;40(1):38-54 «PMID: 33085806»PubMed
  139. Monisairas potilas. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  140. Suominen MH, Jyvakorpi SK, Pitkala KH, ym. Nutritional guidelines for older people in Finland. J Nutr Health Aging 2014;18(10):861-7 «PMID: 25470800»PubMed
  141. Kim H, Yoshida H, Suzuki T. The effects of multidimensional exercise treatment on community-dwelling elderly Japanese women with stress, urge, and mixed urinary incontinence: a randomized controlled trial. Int J Nurs Stud 2011;48(10):1165-72 «PMID: 21459381»PubMed
  142. Kim H, Suzuki T, Yoshida Y, ym. Effectiveness of multidimensional exercises for the treatment of stress urinary incontinence in elderly community-dwelling Japanese women: a randomized, controlled, crossover trial. J Am Geriatr Soc 2007;55(12):1932-9 «PMID: 17944890»PubMed
  143. Engberg S, Sereika SM. Effectiveness of Pelvic Floor Muscle Training for Urinary Incontinence: Comparison Within and Between Nonhomebound and Homebound Older Adults. J Wound Ostomy Continence Nurs 2016;43(3):291-300 «PMID: 27163683»PubMed
  144. Talley KMC, Wyman JF, Bronas U, ym. Defeating Urinary Incontinence with Exercise Training: Results of a Pilot Study in Frail Older Women. J Am Geriatr Soc 2017;65(6):1321-1327 «PMID: 28248418»PubMed
  145. Kay GG, Granville LJ. Antimuscarinic agents: implications and concerns in the management of overactive bladder in the elderly. Clin Ther 2005;27(1):127-38; quiz 139-40 «PMID: 15763613»PubMed
  146. Kraus SR, Bavendam T, Brake T, ym. Vulnerable elderly patients and overactive bladder syndrome. Drugs Aging 2010;27(9):697-713 «PMID: 20809661»PubMed
  147. Samuelsson E, Odeberg J, Stenzelius K, ym. Effect of pharmacological treatment for urinary incontinence in the elderly and frail elderly: A systematic review. Geriatr Gerontol Int 2015;15(5):521-34 «PMID: 25656412»PubMed
  148. Stoniute A, Madhuvrata P, Still M, ym. Oral anticholinergic drugs versus placebo or no treatment for managing overactive bladder syndrome in adults. Cochrane Database Syst Rev 2023;5(5):CD003781 «PMID: 37160401»PubMed
  149. Reinold J, Schäfer W, Christianson L, ym. Anticholinergic Burden and Fractures: A Systematic Review with Methodological Appraisal. Drugs Aging 2020;37(12):885-897 «PMID: 33094444»PubMed
  150. Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2023 (viitattu 6.2.2026). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  151. Parker-Autry CY, Bauer S, Ford C, ym. Examining the Role of Frailty on Treatment Patterns and Complications Among Older Women Undergoing Procedure-Based Treatment for Urinary Incontinence. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2024;79(6): «PMID: 38280028»PubMed
  152. Kao YL, Ou YC, Kuo HC. Bladder Dysfunction in Older Adults: The Botulinum Toxin Option. Drugs Aging 2022;39(6):401-416 «PMID: 35696022»PubMed
  153. Malek JM, Ellington DR, Jauk V, ym. The effect of age on stress and urgency urinary incontinence outcomes in women undergoing primary midurethral sling. Int Urogynecol J 2015;26(6):831-5 «PMID: 25510465»PubMed
  154. Faurie B, Hascoet J, Richard C, ym. Outpatient Periurethral Injections of Polyacrylamide Hydrogel (Bulkamid) Under Local Anesthesia in the Office: A Prospective Single-center Series. Urology 2025;198():8-13 «PMID: 39580117»PubMed
  155. Schreiner L, Nygaard CC, Dos Santos TG, ym. Transcutaneous tibial nerve stimulation to treat urgency urinary incontinence in older women: 12-month follow-up of a randomized controlled trial. Int Urogynecol J 2021;32(3):687-693 «PMID: 33057739»PubMed
  156. Schreiner L, dos Santos TG, Knorst MR, ym. Randomized trial of transcutaneous tibial nerve stimulation to treat urge urinary incontinence in older women. Int Urogynecol J 2010;21(9):1065-70 «PMID: 20458465»PubMed
  157. Nuotio M, Ala-Nissilä S, Tammela T. Iäkkäiden virtsaamisvaivat ja niiden hoito. Suom Lääkäril 2017;44:2515-2520
  158. Cilluffo S, Terzoni S, Destrebecq A, ym. Efficacy, effectiveness, usability and acceptability of devices for female urinary incontinence: A scoping review. J Clin Nurs 2023;32(13-14):3361-3377 «PMID: 35851974»PubMed
  159. Banharak S, Panpanit L, Subindee S, ym. Prevention and Care for Incontinence-Associated Dermatitis Among Older Adults: A Systematic Review. J Multidiscip Healthc 2021;14():2983-3004 «PMID: 34729012»PubMed
  160. Sosiaali- ja terveysministeriö. Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet 2023: Opas apuvälinetyötä tekeville ammattilaisille ja ohjeita asiakkaille. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-6887-5
Artikkelin tunnus: hoi50050 (050.050)
© 2026 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

A

Botulinum toxin A for urinary incontinence symptoms

Onabotulinum-toxin A decreases urinary incontinence episodes.

B

Anticholinergics for urinary incontinence in women

Anticholinergics likely decrease the number of daily urge incontinence episodes.

B

Duloxetine in treatment of urinary incontinence in women

Duloxetine likely decreases incontinence episodes slightly in patients with stress urinary incontinence.

B

Lantionpohjan lihasharjoittelu vs. leikkaushoito ponnistusvirtsankarkailun hoidossa

Leikkaushoito todennäköisesti vähentää virtsankarkailun oireita suhteessa fysioterapiaan keskivaikean ja vaikean ponnistusvirtsankarkailun hoidossa.

B

Mid-urethral sling operations for stress urinary incontinence

Transobturator and retropubic slings are likely as effective in decreasing incontinence symptoms.

B

Mirabegron for urinary incontinence in women

Mirabegron probably decreases incontinence episodes slightly in patients with overactive bladder.

B

Pelvic floor muscle exercise for urinary incontinence

Pelvic floor muscle exercise likely decreases the urinary incontinence symptoms.

B

Pelvic muscle training before giving birth for urinary incontinence symptoms

Pelvic muscle training before giving birth likely decreases urinary incontinence episodes both during the pregnancy and postpartum.

B

Percutaneous nerve stimulation in overactive bladder symptoms in women

Percutaneous Tibial nerve stimulation (PTNS) likely decreases overactive bladder symptoms slightly.

B

The effect of weight loss on urinary incontinence in women

Weight loss likely decreases urinary incontinence episodes.

B

Vaginal laser therapy (CO2) on stress urinary incontinence symptoms

Vaginal laser therapy provides little or no benefit on stress urinary incontinence symptoms.

B

Vaginal oestrogens for preventing recurrent urinary tract infection in postmenopausal women

Vaginal oestrogens appear to be effective for reducing recurrent urinary tract infections compared to placebo in postmenopausal women.

C

Postnatal pelvic floor muscle training for the treatment of urinary incontinence

Pelvic floor muscle training during the postpartum period may decrease urinary incontinence episodes.

C

Topical estrogen for urinary incontinence

Topical estrogen therapy may reduce urinary incontinence symptoms.

D

Acupuncture in treatment of urinary incontinence

The evidence on acupuncture for urinary incontinence symptoms is uncertain.

D

Biofeedback enhanced pelvic floor muscle training in treatment of urinary incontinence

The evidence on Pelvic Floor Muscle Training (PFMT) with EMG Biofeedback (EMG-BF) is very uncertain.

D

Bladder training for urinary incontinence in women

The evidence on bladder training to treat incontinence symptoms is very uncertain.

D

Vaginal support device for urinary incontinence in women

A vaginal support device may decrease stress urinary incontinence symptoms, but the evidence is very uncertain.

Virtsaputken ympärille ruiskutettavan polyakrylamidihydrogeelin ruiskutustekniikka ja ruiskutuskohdat
Naisten virtsankarkailun selvittely avoterveydenhuollossa
Mini-invasiiviset toimenpiteet ponnistusvirtsankarkailun leikkaushoidossa, kuva 1
Naisten virtsankarkailun esiintyvyys ja painoindeksi
Mini-invasiiviset toimenpiteet ponnistusvirtsankarkailun leikkaushoidossa, kuva 2
Naisten virtsankarkailun esiintyvyys ja ikä
Kuva botuliinin ruiskutuksesta virtsarakon seinämään
Clinical Frailty Scale

Välilehdelle on koottu suosituksen keskeisimmät materiaalit.

Voit hyödyntää niitä potilastyössä, oman toimipaikkasi koulutuksissa ja itseopiskelussa.

Tiivistelmä ja potilasversiot

Suosituksen tiivistelmä «Virtsankarkailu (naiset)»1

Suosituksen yleiskielinen potilasversio suomeksi ja ruotsiksi (päivityksessä)

Taulukot

Pakkovirtsankarkailun hoitovaihtoehdot ja virtsankarkailukertojen määrä 8–12 viikon seurannassa «Virtsankarkailu (naiset)»2

Ponnistusvirtsankarkailun hoitovaihtoehdot ja virtsankarkailukertojen määrä 8–12 viikon seurannassa «Virtsankarkailu (naiset)»2

Virtsankarkailua mahdollisesti aiheuttavia tai pahentavia lääkeaineita, jotka on syytä huomioida erityisesti iäkkäiden hoidossa «Virtsankarkailu (naiset)»2

Kaaviot

Naisten virtsankarkailun selvittely avoterveydenhuollossa «Naisten virtsankarkailun selvittely avoterveydenhuollossa»1

Kuva 1.

Naisten virtsankarkailun selvittely avoterveydenhuollossa

Lomakkeet

Erottelupistelomake virtsainkontinenssin alustavaan erotusdiagnostiikkaan (PDF) «https://www.terveysportti.fi/xmedia/ykt/inkontinenssi_erottelu.pdf»1

Virtsaamispäiväkirja (PDF) «https://www.kaypahoito.fi/xmedia/hoi/hoi50050a.pdf»2

Virtsaamispäiväkirjan tulkintaohjeet, ks. Virtsaamispäiväkirja virtsaamishäiriöiden selvittelyssä ja hoidossa «Virtsaamispäiväkirja virtsaamishäiriöiden selvittelyssä ja hoidossa»1

Haitta-astelomake virtsainkontinenssin selvittelyyn (PDF) «https://www.terveysportti.fi/xmedia/ykt/inkontinenssi_haitta.pdf»3

Lisätietoa

Virtsankarkailun tyypit ja mekanismit «Virtsankarkailun tyypit ja mekanismit»2

Fysioterapia virtsankarkailun hoidossa «Fysioterapia virtsankarkailun hoidossa»3

Malli lähetteestä erikoissairaanhoitoon virtsankarkailun vuoksi «Malli lähetteestä erikoissairaanhoitoon virtsankarkailun vuoksi»4

Potilasohjeet

Lantionpohjan lihasten harjoitteluohje «Lantionpohjan lihasten harjoitteluohje»5

Virtsarakon kouluttaminen «Virtsarakon kouluttaminen, potilasohje»6

Vältä viisaasti -suositukset

Antikolinergit iäkkäiden potilaiden virtsaamisoireiden hoidossa «Antikolinergit iäkkäiden potilaiden virtsaamisoireiden hoidossa»7

Oireettoman bakteriurian hoito iäkkäillä «Oireettoman bakteriurian hoito iäkkäillä»8

Artikkelin tunnus: ook00100 (050.050)
© 2026 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Muut versiot

Översättningen
Miten käytän Käypä hoito -suositusta?
Anna palautetta suosituksesta

Aiheeseen liittyviä suosituksia