Tulostuksen esikatselu Tekstikoko: A A Lähetä kollegalle

Lataa PDF

Liikunta

Suosituksen keskeinen sanoma
Kohderyhmä
Aiheen rajaus
- Liikunnan kuormittavuus ja rasittavuus
Yleiset liikuntasuositukset
Liikunnan aiheiden ja liikuntakelpoisuuden arviointi sekä liikuntaan ohjaus
- Liikuntakelpoisuus
- Liikuntaan ohjaus
Liikuntaan liittyvät vaarat
- Äkkikuoleman ja sydäninfarktin vaara liikunnan aikana
- Tapaturmien ja rasitusvammojen vaara
Lääkkeet ja liikunta
Osteoporoosi ja lonkkamurtumien ehkäisy
Nivelrikko
- Liikunta nivelrikon vaaratekijänä ja ehkäisevänä tekijänä
- Liikunta nivelrikon hoidossa
Niskakipu
- Liikunta niskakivun vaaratekijänä ja ehkäisevänä tekijänä
- Akuutti paikallinen kipu
- Krooninen paikallinen kipu
Epäspesifinen alaselkäkipu
- Liikunta epäspesifisen alaselkäkivun vaaratekijänä ja ehkäisevänä tekijä
- Liikunta epäspesifisen alaselkäkivun hoidossa
Fibromyalgia
- Liikunta fibromyalgian vaaratekijänä ja ehkäisevänä tekijänä
- Liikunta fibromyalgian hoidossa
Nivelreuma
- Liikunta nivelreuman vaaratekijänä ja ehkäisevänä tekijänä
- Liikuntaharjoittelu nivelreuman hoidossa
Selkärankareuma
Lihavuus
- Liikunnan puute lihavuuden vaaratekijänä ja liikunta lihavuuden ehkäisevänä tekijänä
- Liikunta lihavuuden hoidossa
Kohonnut verenpaine
- Liikunnan puute kohonneen verenpaineen vaaratekijänä ja liikunta kohonneen verenpaineen ehkäisevänä tekijänä
- Liikunta kohonneen verenpaineen hoidossa
Dyslipidemiat
Metabolinen oireyhtymä (MBO)
Tyypin 2 diabetes
- Liikunta tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä
- Liikunta tyypin 2 diabeteksen hoidossa
Sepelvaltimotauti
- Liikunta sepelvaltimotaudin ehkäisyssä
- Liikunta sepelvaltimotaudin hoidossa ja kuntoutuksessa
Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto
- Liikunta aivoinfarktin ja aivoverenvuodon ehkäisyssä
- Liikunta aivoinfarktin hoidossa ja kuntoutuksessa
Perifeerinen valtimotauti
- Liikunta perifeerisen valtimotaudin ehkäisyssä
- Liikunta perifeerisen valtimotaudin hoidossa
Sydämen vajaatoiminta
- Liikunta sydämen vajaatoiminnan ehkäisyssä
- Liikunta sydämen vajaatoiminnan hoidossa
Sydämen rytmihäiriöt
- Eteisvärinä
- Muut rytmihäiriöt
Obstruktiiviset keuhkosairaudet
- Keuhkoahtaumatauti
- Astma
Hengitystieinfektiot
Syöpä
- Rintasyöpä
- Kolorektaalisyöpä
- Muut syövät
Depressio
- Liikunta depression ehkäisyssä
- Liikunta depression hoidossa
Virtsainkontinenssi
Raskaus
- Raskausdiabetes
Iäkkäät
- Ikääntymiseen liittyvä kognitiivisten toimintojen heikkeneminen
- Liikuntaohjelmien turvallisuus
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä
Vastuun rajaus
Kirjallisuutta

Liikunta

Käypä hoito

8.11.2010

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä

~~Suosituksen tulostettava versio (pdf) «»1~~
~~Tiivistelmä suomeksi «Liikunta»1 ja englanniksi «Physical activity and exercise training»2~~
Potilaalle suomeksi «Liikunta on lääke (Aikuisten liikunta -suositus)»3
Taulukko HbA_1c-arvon muuntamisesta uuteen yksikköön (mmol/mol) «HbA1c:n yksikön muuntotaulukko»1

Suosituksen keskeinen sanoma

Tavoitteena on edistää liikunnan käyttöä sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa.
Liikunta on keskeinen elintapamuutos useiden kansanterveydellisesti tärkeiden pitkäaikaissairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen, keuhkosairauksien, degeneratiivisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja mielenterveysongelmien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa – tarvittaessa yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin.
Tutkimusnäyttö liikunnan käytöstä on vahvistunut muun muassa osana keuhkoahtaumataudin ja depression hoitoa. Lisätietoa on tullut myös liikunnan edullisista vaikutuksista kognitiivisiin toimintoihin iäkkäillä.
Liikkumattomuus on terveydelle haitallista, ja liikunnalla on oikein toteutettuna vähän terveyshaittoja. Istumisen (sedentary lifestyle) haitallisista vaikutuksista verenkertoelimistön ja aineenvaihdunnan sairauksiin on lisääntyvästi epidemiologista näyttöä.
Lääkärin keskeinen tehtävä on arvioida liikunnan aiheet, vaarat ja sairauksiin liittyvät liikkumisrajoitteet sekä motivoida liikkumaan.
Terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaiset antavat yhteistyössä yksilölliset liikuntaohjeet ja seuraavat liikuntaohjelmien toteutumista moniammatillisesti.
18–64-vuotiaille suositellaan kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa (aerobista liikuntaa) – kuten reipasta kävelyä – ainakin 2.5 tuntia viikossa (esimerkiksi 30 minuuttia kerrallaan viitenä päivänä viikossa) tai raskasta liikuntaa – kuten hölkkää – 1 tunti ja 15 minuuttia viikossa (esimerkiksi jaettuna kolmeen liikuntakertaan).
65 vuotta täyttäneille suositellaan kestävyysliikunnan ohella nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa.
Kaikille aikuisille liikuntasuositukseen kuuluu lisäksi luustolihasten voimaa ja kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa vähintään kahtena päivänä viikossa esimerkiksi kuntosaliharjoitteluna.
Raskaudenaikainen liikunta ei vaikuta raskauden kestoon eikä merkittävästi pienennä syntymäpainoa.

Kohderyhmä

Suositus on tarkoitettu kaikille terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaisille.

Aiheen rajaus

Suosituksessa käsitellään liikuntaa keskeisten pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä ja hoidossa sekä toimintakyvyn parantamisessa tai säilyttämisessä aikuisilla. Erityisryhminä käsitellään iäkkäitä ja raskaana olevia.
Suosituksessa ei käsitellä kilpaurheilua, liikuntavammoja, kiellettyjä dopingaineita ja -menetelmiä.
Liikunnan käyttöä sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa käsitellään myös monissa muissa Käypä hoito -suosituksissa; ks. sähköinen tausta-aineisto «Aikaisemmat Käypä hoito -suositukset, joissa liikuntaa on käsitelty osana tietyn sairauden ehkäisyä, hoitoa tai kuntoutusta»2.
Määritelmät
- Fyysinen aktiivisuus (physical activity) tarkoittaa lihasten tahdonalaista, energiankulutusta lisäävää, yleensä liikkeeseen johtavaa toimintaa.
- Liikunta (physical exercise) tarkoittaa sellaista fyysistä aktiivisuutta, jota toteutetaan tiettyjen syiden tai vaikutusten takia ja yleensä harrastuksena.
- Fyysinen inaktiivisuus (physical inactivity) tarkoittaa lihasten vähäistä käyttöä tai täydellistä käyttämättömyyttä, mikä aiheuttaa elinjärjestelmien rakenteiden heikkenemistä ja toimintojen huononemista sekä lisää monien sairauksien vaaraa.
Ks. myös sähköinen tausta-aineisto «Liikuntaan liittyviä määritelmiä»3.

Liikunnan kuormittavuus ja rasittavuus

Kuormittavuus (intensiivisyys eli teho) tarkoittaa lihastoiminnan elimistön eri osiin aiheuttamaa fysiologista kuormitusta, joka voidaan mitata objektiivisesti ja luokitella. Tietyn liikunnan kuormittavuus vaihtelee yksilön fyysisen suorituskyvyn mukaan. Hyväkuntoiselle hyvin kevyttä liikuntaa on rauhallinen kävely (4–5 km/h), joka toisaalta voi olla vaikeaa sydän- tai keuhkosairautta sairastavalle hyvin raskasta.
- Taulukossa «Kestävyysliikunnan kuormittavuuden luokittelu. Luvut pätevät keski-ikäisiin henkilöihin, joiden maksimaalinen hapenkulutus ("aerobinen kunto", VO2max) on hyvä (≥ 12 MET eli vähintään 12 kertaa »1 on esitetty kestävyysliikunnan kuormittavuuden luokittelu.
Liikunnan rasittavuus tarkoittaa subjektiivista kokemusta liikunnan aiheuttamasta kuormituksesta.
- Rasittavuutta voidaan arvioida vakioidulla tavalla esimerkiksi Borgin asteikolla «Borg G. Perceived exertion as an indicator of somatic stress. Scand J Rehabil Med 1970;2:92-8 »1 (taulukko «Kestävyysliikunnan kuormittavuuden luokittelu. Luvut pätevät keski-ikäisiin henkilöihin, joiden maksimaalinen hapenkulutus ("aerobinen kunto", VO2max) on hyvä (≥ 12 MET eli vähintään 12 kertaa »1).
  - Tätä voidaan käyttää myös lihasvoimaharjoittelun kuormittavuutta arvioitaessa.
- Suhteellisella asteikolla ilmaistu liikunnan kuormittavuus ja rasittavuus vastaavat varsin hyvin toisiaan.
Ks. myös sähköinen tausta-aineisto «Liikunnan kuormittavuus ja rasittavuus»4.

Taulukko 1. Kestävyysliikunnan kuormittavuuden luokittelu. Luvut pätevät keski-ikäisiin henkilöihin, joiden maksimaalinen hapenkulutus ("aerobinen kunto", VO₂max) on hyvä (≥ 12 MET eli vähintään 12 kertaa lepoaineenvaihdunta) tai huono (< 5 MET). Taulukko löytyy täydellisenä lähteestä «Howley ET. Type of activity: resistance, aerobic and leisure versus occupational physical activity. Med Sci Sports Exerc 2001;33:S364-9; discussion S419-20 »2.
Kuormittavuus-luokka	Suhteellinen kuormittavuus	Absoluuttinen kuormittavuus
¹ Borgin asteikko (6–20) «Borg G. Perceived exertion as an indicator of somatic stress. Scand J Rehabil Med 1970;2:92-8 »1
	% maksimaalisesta sykkeestä	Koettu (Borg)¹	Hyvä suorituskyky		Huono suorituskyky
			MET	% VO₂max:sta	MET	% VO₂max:sta
(Hyvin) kevyt	≤ 63	≤ 11	≤ 5.3	≤ 44	≤ 2.5	≤ 51
Kohtalainen	64–76	12–13	5.4–7.5	45–62	2.6–3.3	52–67
Raskas	77–93	14–16	7.6–10.2	63–85	3.4–4.3	68–87
Hyvin raskas	≥ 94	≥ 17	≥ 10.3	≥ 86	≥ 4.4	≥ 88

Yleiset liikuntasuositukset

Yhdysvaltalaisen liikuntasuosituksen keskeinen sisältö vuodelta 2008 on seuraava «U.S. Department of Health and Human Services. 2008 Physical Activity Guidelines for Americans. Be Active, Healthy, and Happy! ODPHP Publication No. U0036 October 2008. www.health.gov/paguidelines/pdf/»3 (suositus pdf-muodossa «http://www.health.gov/paguidelines/pdf/paguide.pdf»1):
- 18–64-vuotiaat
  - Kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa (aerobista liikuntaa), kuten reipasta kävelyä, ainakin 2.5 tuntia viikossa (esimerkiksi 30 minuuttia kerrallaan viitenä päivänä viikossa) tai raskasta liikuntaa, kuten hölkkää, tunti 15 minuuttia viikossa (esimerkiksi jaettuna kolmeen liikuntakertaan).
    - Päivän 30 minuutin kohtuukuormitteinen liikunta voidaan toteuttaa myös useampina vähintään kymmenen minuutin jaksoina.
    - Suositus täyttyy myös yhdistettäessä kohtalaista ja raskasta liikuntaa.
  - Kestävyysliikunnan lisäksi tarvitaan lihasten voimaa ja kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa vähintään kahtena päivänä viikoittain.
  - Tämän vähimmäissuosituksen ylittävällä liikunnalla on mahdollista lisätä saavutettavia terveyshyötyjä.
- 65 vuotta täyttäneet tarvitsevat aerobista liikuntaa vähintään viitenä päivänä ja lihasvoimaharjoittelua kahdesti viikossa «Nelson ME, Rejeski WJ, Blair SN ym. Physical activity and public health in older adults: recommendation from the American College of Sports Medicine and the American Heart Association. Med Sci Sports »4.
  - Lisäksi tarvitaan liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa.
  - Näille henkilöille suositellaan asiantuntijan konsultaatioon perustuvan liikuntasuunnitelman tekemistä.
  - Yksityiskohtainen yhdysvaltalainen ikääntyvien suositus vuodelta 2007; ks. sähköinen tausta-aineisto «Liikuntasuositus kaikille 65 vuotta täyttäneille sekä 50-64-vuotiaille henkilöille, joilla on joku pitkäaikainen sairaus tai toimintakyvyn rajoite, joka vaikuttaa liikuntaan osallistumiseen tai kuntoon»5.
- Lihasvoimaharjoittelun periaatteet on käsitelty sähköisessä tausta-aineistossa «Lihasvoimaharjoittelun annostelun periaatteet»6.
- Liikuntasuositusten tieteellisestä näytöstä on ilmestynyt laaja yhteenveto «Physical Activity Guidelines Advisory Committee. Physical Activity Guidelines Advisory Committee Report, 2008. Washington, DC: U.S. Department of Health and Human Services, 2008. www.health.gov/paguid»5 (pdf-muodossa «http://www.health.gov/paguidelines/Report/pdf/CommitteeReport.pdf»2).
- Suosituksia on sovellettu UKK-instituutin liikuntapiirakassa; ks. UKK-instituutin internet-sivut «http://www.ukkinstituutti.fi»3 ja suositusten suomenkielinen yhteenveto «Vuori I. Uudet terveysliikuntasuositukset Yhdysvalloista: Be active, healthy, and happy! Suom Lääkäril 2008;63:4077»6.
Vuonna 2010 ovat ilmestyneet kanadalainen ja brittiläinen liikuntasuositus perusteluineen «Kesäniemi A, Riddoch CJ, Reeder B ym. Advancing the future of physical activity guidelines in Canada: an independent expert panel interpretation of the evidence. Int J Behav Nutr Phys Act 2010;7:41 »7, «O'Donovan G, Blazevich AJ, Boreham C ym. The ABC of Physical Activity for Health: a consensus statement from the British Association of Sport and Exercise Sciences. J Sports Sci 2010;28:573-91 »8. Niiden sisältö ei olennaisesti poikkea yhdysvaltalaisesta suosituksesta.

Liikunnan aiheiden ja liikuntakelpoisuuden arviointi sekä liikuntaan ohjaus

Lääkärin keskeinen tehtävä on arvioida liikunnan aiheet, vaarat ja sairauksiin liittyvät liikkumisrajoitteet sekä motivoida liikkumaan.
Terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaiset antavat yksilölliset liikuntaohjeet ja seuraavat liikuntaohjelmien toteutumista.
Keskusteltaessa liikuntatottumuksista voidaan käyttää ns. kuuden K:n mallia: kysy, keskustele, kirjaa, kehota, kannusta ja auta, kontrolloi; ks. Lääkärin tietokantojen artikkeli Liikuntaneuvonta «Liikuntaneuvonta»4 (vaatii käyttöoikeuden).
Terveydenhuollossa liikuntaa koskevat tiedot kirjataan asianmukaisesti, ja liikunnan riittävyys arvioidaan terveyden kannalta. Potilaan kanssa sovitaan yhdessä liikkumisen tavoitteet.
Lääkärin liikuntaneuvontaan on kehitetty Liikkumisresepti «http://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisresepti»4.
- Ks. Liikkumisreseptiin liittyvät sähköiset tausta-aineistot «Liikkumisresepti-hankkeen esittely ja siitä tehdyt tutkimukset»7 ja «Liikkumisreseptin malli Helsingin kaupungin Preventio-hankkeessa»8, «Aittasalo M, Miilunpalo S, Kukkonen-Harjula K ym. A randomized intervention of physical activity promotion and patient self-monitoring in primary health care. Prev Med 2006;42:40-6 »9, «Aittasalo M, Miilunpalo S, Ståhl T ym. From innovation to practice: initiation, implementation and evaluation of a physician-based physical activity promotion programme in Finland. Health Promot Int 2»10, «Aittasalo M. Promoting physical activity of working aged adults with selected personal approaches in primary health care. Feasibility, effectiveness and an example of nationwide dissemination. Väitösk»11, «http://dissertations.jyu.fi/studsport/9789513932961.pdf»5.

Liikuntakelpoisuus

Oireettomat henkilöt voivat aloittaa kevyen tai kohtuukuormitteisen liikuntaohjelman ilman edeltävää terveystarkastusta.
Mikäli henkilöllä on oireita tai mikä tahansa verenkierto- tai hengityselimistön sairaus, diabetes tai jokin muu aktiivisessa vaiheessa oleva krooninen sairaus tai terveydellinen ongelma, hänen on syytä kääntyä lääkärin puoleen ennen kuormittavuudeltaan jokapäiväisiä toimintoja selvästi rasittavamman liikunnan aloittamista.
Maksimaalinen tai oirerajoitteinen kliininen kuormituskoe «Näveri H, Vuori I. Äkkikuoleman vaara. Kirjassa: Liikuntalääketiede. Vuori I, Taimela S, Kujala U (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2005:548»12 tehdään aina henkilöille, joilla on esiintynyt levossa tai erityisesti liikunnan aikana tajunnanmenetys- tai heikotuskohtauksia, rintakipua, hengenahdistusta tai rytmihäiriöitä.
Pitkäaikainen tupakointi ja alkoholinkäyttö huonontavat fyysistä suorituskykyä.
Kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun vasta-aiheet; ks. sähköinen tausta-aineisto «Kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun vasta-aiheet»9.

Liikuntaan ohjaus

Ohjatessaan potilaita liikuntahoitoon on terveydenhuollon ammattilaisten tunnettava liikuntapalveluja tuottava paikallinen verkosto (esimerkiksi liikunnan ohjaukseen erikoistunut ryhmätoiminta).
Tarvittaessa liikuntaohjelma suunnitellaan hoitavan lääkärin ja fysioterapeutin tai liikunta-alan ammattilaisen välisenä yhteistyönä ja se toteutetaan yksilöllisesti – omatoimisena, ohjattuna tai ohjattuna ryhmässä tapahtuvana liikuntana.
Joillakin paikkakunnilla on liikuntalääketieteeseen perehtyneitä keskuksia ja asiantuntijoita.
Ohjeita turvallisen liikunnan määrästä ja muodoista on esitetty laajemmin viitteissä «Liikuntalääketiede. Vuori I, Taimela S, Kujala U (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim»13, «American College of Sports Medicine. ACSM's Guidelines for Exercise Testing and Prescription. 6. painos. Philadelphia: Lippincott Williams & Wilkins; 2000»14.

Liikuntaan liittyvät vaarat

Liikuntaan liittyviä vaaroja ja niiden vähentämiseksi suositeltavia keinoja on käsitelty taulukossa «Yleisimpiä liikuntaan liittyviä vaaroja ja niiden vähentämiseksi suositeltavia keinoja. Suositellut keinot perustuvat vain osittain tutkimuksista saatuun näyttöön.»2.

Taulukko 2. Yleisimpiä liikuntaan liittyviä vaaroja ja niiden vähentämiseksi suositeltavia keinoja. Suositellut keinot perustuvat vain osittain tutkimuksista saatuun näyttöön.
Elinjärjestelmä, sairaus / oire	Vaikutettavissa olevia vaaroja aiheuttavia tai niiden vakavuutta lisääviä tekijöitä	Vaarojen vähentämisen keinoja
Tuki- ja liikuntaelimistö
Tapaturmat	Nopeus Törmäysvaara Suuret taitovaatimukset Puutteelliset aistitoiminnat	Lajin valinta Suoritustapa Taitojen harjoittelu Näön optimointi Suojukset (muun muassa pyöräilyssä)
Rasitussairaudet	Runsas, raskas ja nopeasti lisätty harjoittelu Virheasennot ja -suoritukset Huonot jalkineet	Aiheuttavien tai pahentavien tekijöiden korjaaminen
Alaselkävaivat	Riuhtaisut Liukastumiset erityisesti vetäessä Runsas kantaminen Huonot asennot	Lajin valinta Suoritustapa Vähittäinen totuttautuminen
Nivelrikko	Runsaat iskut tai tärähdykset Suuri kuormitus Kuormitus poikkeavissa asennoissa Sairauden pahenemisvaiheet	Lajin valinta (esimerkiksi liikunta vedessä, pyöräily) Suoritukset kivuttomalla alueella (liikelaajuudet, asennot, kesto, toistot, kuorma) Jalkineet, tuet
Osteoporoosi	Äkkinäiset voimakkaat kuormitukset (tärähdykset, nostot, väännöt, erityisesti poikkeavissa asennoissa)	Vaaroja aiheuttavien suoritusten ja tilanteiden välttäminen
Verenkiertoelimistö
Sepelvaltimotauti	Oireeton iskemia Sairauden nopea paheneminen Riittämätön hoito Äkillinen ja sairauden vaikeusasteeseen nähden suuri fyysinen kuormitus Lisäkuormitustekijät (aamu, tupakointi, krapula, kylmä, kuuma, ruokailu, psyykkinen stressi)	Hoidon optimoiminen Äkillisen ja sairauden vaikeusasteeseen nähden suuren fyysisen kuormituksen, kuten raskaan liikunnan ja lisäkuormitustekijöiden välttäminen Liikunnan maksimaalisen kuormitustason selvittäminen
Sydämen vajaatoiminta	Sairauden nopea paheneminen Riittämätön hoito Äkillinen ja sairauden vaikeusasteeseen nähden suuri fyysinen kuormitus Lisäkuormitustekijät (ks. edellä; nesteen kertyminen)	Hoidon optimoiminen Äkillisen ja sairauden vaikeusasteeseen nähden suuren fyysisen kuormituksen ja lisäkuormitustekijöiden välttäminen Liikunnan maksimaalisen kuormitustason selvittäminen
Hypertrofinen kardiomyopatia	Vasemman kammion ulosvirtauskanavan ahtauma Sairauden nopea paheneminen Riittämätön hoito Äkillinen ja sairauden vaikeusasteeseen nähden suuri kuormitus	Hoidon optimoiminen Äkillisen ja sairauden vaikeusasteeseen nähden suuren fyysisen kuormituksen, kuten raskaan ja joskus kohtuukuormitteisenkin liikunnan välttäminen Liikunnan maksimaalisen kuormitustason selvittäminen
Sydämen rytmihäiriöt	Rytmihäiriöitä aiheuttavat tai pahentavat todetut tai oireettomat sydänsairaudet Riittämätön hoito Äkillinen ja sairauteen nähden suuri fyysinen kuormitus Lisäkuormitustekijät (aamu, tupakka, krapula, kylmä, kuuma, psyykkinen stressi)	Rytmihäiriöitä aiheuttavien tai pahentavien sairauksien (esimerkiksi sepelvaltimotauti, kardiomyopatiat, pitkä QT-oireyhtymä, WPW-oireyhtymä, oikean kammion sydänlihassairaus) selvittäminen Hoidon optimoiminen Äkillisen ja sairauteen nähden suuren kuormituksen ja lisäkuormitustekijöiden välttäminen Liikunnan maksimaalisen kuormitustason selvittäminen
Sydämen läppäviat (hiippaläpän prolapsi, aorttaläpän ahtauma)	Sairauden nopea paheneminen Riittämätön hoito Äkillinen ja sairauteen nähden suuri kuormitus	Hoidon optimoiminen Äkillisen ja sairauden vaikeusasteeseen nähden suuren fyysisen kuormituksen, kuten raskaan liikunnan välttäminen Liikunnan maksimaalisen kuormitustason selvittäminen
Kohonnut verenpaine	Riittämätön hoito Sydämen akuutti vajaatoiminta Verenkierron pettäminen Lääkkeiden haittavaikutukset	Hoidon optimoiminen Äkillisten, maksimaalisten ja voimakasta ponnistelua vaativien suoritusten, kuten raskaan lihasvoimaharjoittelun välttäminen (erityisesti kylmässä)
Katkokävely	Usein katkokävelyn kanssa esiintyvien muiden verenkiertosairauksien aiheuttamat vaarat	Muihin verenkiertoelinsairauksiin liittyvien vaarojen selvittäminen
Hengityselimistö
Keuhkoahtaumatauti	Uupumus Hengitysvaikeudet	Suorituksen ja harjoittelun aloittaminen kevyesti Optimaalinen lääkitys
Astma	Ilmateiden ahtautuminen	Suorituksen asteittainen aloittaminen Ilman allergeenien ja epäpuhtauksien välttäminen Optimaalinen lääkitys
Akuutti virusperäinen hengitystieinfektio	Pitkittyminen Toipumisen hidastuminen Myokardiitti	Liikuntaa vasta muutamien kuumeettomien päivien jälkeen Vähittäinen aloitus
Aineenvaihduntasairaudet
Lihavuus	Nivelten ylikuormitus Tapaturmat Lämmönsäätelyn häiriöt	Liikuntalajien ja -tapojen valinta Nestetasapainosta huolehtiminen
Diabetes	Akuutti hyperglykemia, liikunnanjälkeinen hypoglykemia Kävelyn ja tasapainon huonous (neuropatiat) Ihovauriot Dehydraatio ja lämmönsäätelyn häiriöt (polyuria) Kivuton iskemia	Lääkeannosten sovittaminen liikuntaan sopivaksi Liikuntalajien ja -ympäristöjen valinta Hyvä jalkahuolto Nestetasapainosta huolehtiminen

Äkkikuoleman ja sydäninfarktin vaara liikunnan aikana

Liikunta ei varsinaisesti aiheuta äkkikuolemaa, mutta on äkkikuoleman laukaiseva tekijä sairauden vuoksi kuolemanvaaralle alttiilla henkilöillä «Näveri H, Vuori I. Äkkikuoleman vaara. Kirjassa: Liikuntalääketiede. Vuori I, Taimela S, Kujala U (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2005:548»12.
Vähintään 35-vuotiailla sepelvaltimotauti aiheuttaa valtaosan liikunnanaikaisista äkkikuolemista «Näveri H, Vuori I. Äkkikuoleman vaara. Kirjassa: Liikuntalääketiede. Vuori I, Taimela S, Kujala U (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2005:548»12.
Alle 35-vuotiailla liikunnanaikaisia äkkikuolemia aiheuttavat
- kardiomyopatiat
- sepelvaltimotauti
- sepelvaltimopoikkeavuudet
- aortan repeämä
- läppäviat
- myokardiitti
- WPW- ja synnynnäinen pitkä QT -oireyhtymä sekä muut johtoradan häiriöt «Näveri H, Vuori I. Äkkikuoleman vaara. Kirjassa: Liikuntalääketiede. Vuori I, Taimela S, Kujala U (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2005:548»12, «Viitasalo M. Urheilu ja sydämen rytmihäiriöt. Duodecim 2008;124:1103-10»15, «Laukkanen J, Hernelahti M, Huikuri H. Liikunta ja sydämen rytmihäiriöt. Suom Lääkäril 2010;65:1905-11»16.
Liikunnanaikaiset äkkikuolemat ovat harvinaisia suhteutettuna liikunnan määrään (alle 40-vuotiailla yksi äkkikuolema noin kymmentä miljoonaa liikuntatuntia kohti ja vähintään 40-vuotiailla yksi äkkikuolema noin yhtä miljoonaa liikuntatuntia kohti) «Näveri H, Vuori I. Äkkikuoleman vaara. Kirjassa: Liikuntalääketiede. Vuori I, Taimela S, Kujala U (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2005:548»12.
Liikunnanaikaisten äkkikuolemien vaaratekijöitä «Näveri H, Vuori I. Äkkikuoleman vaara. Kirjassa: Liikuntalääketiede. Vuori I, Taimela S, Kujala U (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2005:548»12 ovat
- miessukupuoli
- korkea ikä
- verenkiertoelinsairaudet ja niiden vaaratekijöiden kasautuminen sekä
- raskaat liikuntasuoritukset.
Liikunnanaikaisia äkkikuolemia ja sydäninfarkteja voidaan ehkäistä toteamalla liikunnan aikaisen äkkikuoleman suurentunut vaara.
- Suurentuneeseen vaaraan viittaavia löydöksiä ovat «Näveri H, Vuori I. Äkkikuoleman vaara. Kirjassa: Liikuntalääketiede. Vuori I, Taimela S, Kujala U (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2005:548»12, «Thompson PD, Franklin BA, Balady GJ ym. Exercise and acute cardiovascular events placing the risks into perspective: a scientific statement from the American Heart Association Council on Nutrition, Ph»17:
  - suvussa todetut perinnölliset sydänsairaudet (esimerkiksi hypertrofinen kardiomyopatia, pitkä QT -oireyhtymä tai Marfanin oireyhtymä), nuorella iällä todetut äkkikuolemat, tajunnanmenetyskohtaukset ja sepelvaltimotautitapaukset sekä perinnölliset rasva-aineenvaihdunnan häiriöt
  - levossa ja erityisesti liikunnan aikana esiintyneet tajunnanmenetys- tai heikotuskohtaukset, rintakipu, hengenahdistus ja rytmihäiriöt
  - keskeiset verenkiertoelinsairauksien vaaratekijät ja erityisesti niiden kasautuminen
  - poikkeavat verenkiertoelimistön löydökset (sydämen sivuäänet, ääreisverisuonten suhahdukset, kohonnut verenpaine, sydämen johtumis- tai rytmihäiriöt lepo- tai kuormitus-EKG:ssä, sydänlihaksen iskemia, sydämen kammioiden kuormitus tai hypertrofia tai eteisten kuormitus).
- Maksimaalinen tai oirerajoitteinen kliininen kuormituskoe «Näveri H, Vuori I. Äkkikuoleman vaara. Kirjassa: Liikuntalääketiede. Vuori I, Taimela S, Kujala U (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2005:548»12
  - tehdään aina henkilölle, joilla on esiintynyt levossa tai erityisesti liikunnan aikana tajunnanmenetys- tai heikotuskohtauksia, rintakipua, hengenahdistusta tai rytmihäiriöitä.
- Sydämen kaikututkimus tehdään epäiltäessä sydämen rakennevikaa, kuten hypertrofista tai laajentavaa kardiomyopatiaa tai läppävikaa «Näveri H, Vuori I. Äkkikuoleman vaara. Kirjassa: Liikuntalääketiede. Vuori I, Taimela S, Kujala U (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2005:548»12.
- Vaararyhmän henkilöille kerrotaan tutkimuslöydökset ja niiden merkitys sekä annetaan yksilölliset liikunta- ja muut elintapaohjeet, joista konsultoidaan tarvittaessa erikoislääkäriä.
Säännöllinen kestävyysliikunta pienentää yksittäisiin raskaisiin liikuntasuorituksiin liittyvää sydänperäisen äkkikuoleman vaaraa «Mittleman MA, Maclure M, Tofler GH ym. Triggering of acute myocardial infarction by heavy physical exertion. Protection against triggering by regular exertion. Determinants of Myocardial Infarction On»18.
Ks. myös suosituksen kohdat Iäkkäät «»1 ja Liikuntaohjelmien turvallisuus «»2.

Tapaturmien ja rasitusvammojen vaara

Tapaturmat
- Tapaturmavaara on pienempi kontakteja sisältämättömissä kestävyystyyppisissä lajeissa ja suurempi palloilu- ja kamppailulajeissa «Kujala UM, Taimela S, Antti-Poika I ym. Acute injuries in soccer, ice hockey, volleyball, basketball, judo, and karate: analysis of national registry data. BMJ 1995;311:1465-8 »19.
- Noin 3 % koko väestöstä ja 6 % liikunnallisesti aktiivisesta väestöstä saa vuosittain jonkun liikunnan yhteydessä syntyvän lääketieteellistä hoitoa vaativan vamman «Schneider S, Seither B, Tönges S ym. Sports injuries: population based representative data on incidence, diagnosis, sequelae, and high risk groups. Br J Sports Med 2006;40:334-9; discussion 339 »20.
  - Suurin osa aktiivisesti liikkuvien vammoista ilmaantuu hyötyliikunnan aikana «Parkkari J, Kannus P, Natri A ym. Active living and injury risk. Int J Sports Med 2004;25:209-16 »21. Vammavaara altistustuntia kohti on hyöty- ja työmatkaliikunnassa kuitenkin pieni (0.19–1.5 vammaa tuhatta altistustuntia kohti) verrattuna eri kuntoliikunta- ja kilpaurheilumuotoihin (6.6–18.3 vammaa) «Parkkari J, Kannus P, Natri A ym. Active living and injury risk. Int J Sports Med 2004;25:209-16 »21.
  - Kuntosaliharjoittelu on varsin turvallista, kunhan ei käytetä suuria vastuksia tai anabolisia aineita.
- Erityisesti polvivammat altistavat vammojen yleisimmälle pitkäaikaishaitalle eli nivelrikolle «Kujala UM, Taimela S, Antti-Poika I ym. Acute injuries in soccer, ice hockey, volleyball, basketball, judo, and karate: analysis of national registry data. BMJ 1995;311:1465-8 »19, «Kujala UM, Kettunen J, Paananen H ym. Knee osteoarthritis in former runners, soccer players, weight lifters, and shooters. Arthritis Rheum 1995;38:539-46 »22.
- Vakavimpia liikuntaan liittyviä vammoja ovat ikääntyneiden kaatuessa sekä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneonnettomuuksissa syntyvät vammat.
Rasitusvammoja syntyy yleisimmin, jos liikunta on yksipuolista ja liikunnan määrä lisääntyy liian nopeasti niin, ettei elimistö ehdi sopeutua kuormitukseen.
- Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta (esimerkiksi reisiluun kaulan rasitusmurtuma) rasitusvammat eivät yleensä johda vakaviin haittoihin.
Liikunta- ja urheiluvammojen ehkäisyn periaatteita ja keinoja on esitetty viitteissä «Parkkari J, Kannus P, Kujala U, Palvanen M, Järvinen M. Liikuntavammat ja niiden ehkäisy. Suom Lääkäril 2003;58:71-6»23, «Timpka T, Ekstrand J, Svanström L. From sports injury prevention to safety promotion in sports. Sports Med 2006;36:733-45 »24, «Aaltonen S, Karjalainen H, Heinonen A ym. Prevention of sports injuries: systematic review of randomized controlled trials. Arch Intern Med 2007;167:1585-92 »25 ja Lääkärin tietokantojen artikkelissa Liikuntavammat ja niiden ehkäisy «Liikuntavammat ja niiden ehkäisy»5 (vaatii käyttöoikeuden).

Lääkkeet ja liikunta

Valtaosalla lääkkeistä ei ole oleellista vaikutusta fyysiseen suorituskykyyn tai liikuntakelpoisuuteen, eikä lääkkeiden käyttöön liity merkittäviä ongelmia liikunnan yhteydessä «Alaranta A. Lääkintä vaikuttaa liikuntaan ja liikunta lääkintään. Liikunta & Tiede 2007;44:30-2»26, «Alaranta A, Alaranta H, Helenius I. Use of prescription drugs in athletes. Sports Med 2008;38:449-63 »27, «Vanakoski J, Ylitalo P. Lääkkeet ja liikunta. Kirjassa: Liikuntalääketiede. Toim. Vuori I, Taimela S, Kujala U (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim. Karisto Oy:n kirjapaino, Hämeenlinna»28.
Monissa sairauksissa lääkkeiden säännöllinen käyttö on edellytys suoriutumiselle päivittäisistä toiminnoista ja liikunnasta.
Joissakin tilanteissa ennen kaikkea hyvin raskas kuormitus tai tiivis säännöllinen harjoittelu voi muuttaa lääkkeen vaikutusta tai farmakokinetiikkaa. Tämä on huomioitava, kun lääkitystä valitaan ja annostusta sovitetaan fyysisesti aktiivisille potilaille.
Keskeisimmät seikat lääkehoidon ja liikunnan vuorovaikutuksista on esitetty taulukossa «Lääkehoidon ja liikunnan vuorovaikutukset , .»3.
Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa; ks. Suomen Antidopingtoimikunnan ADT internet-sivut «http://www.antidoping.fi/»6.

Taulukko 3. Lääkehoidon ja liikunnan vuorovaikutukset «Alaranta A. Lääkintä vaikuttaa liikuntaan ja liikunta lääkintään. Liikunta & Tiede 2007;44:30-2»26, «Vanakoski J, Ylitalo P. Lääkkeet ja liikunta. Kirjassa: Liikuntalääketiede. Toim. Vuori I, Taimela S, Kujala U (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim. Karisto Oy:n kirjapaino, Hämeenlinna»28.
Lääkehoidon vaikutus liikuntakelpoisuuteen	Liikunnan vaikutus lääkehoitoon
Useimmat lääkkeet eivät vaikuta liikuntakelpoisuuteen.	Liikunta suurentaa atenololin, sulfamidiinin, prokaiiniamidin, diatsepaamin ja propranololin pitoisuuksia seerumissa (eliminaatio munuaisissa ja maksassa hidastuu) ja voi pienentää digoksiinin pitoisuutta.
Beetasalpaajat sekä mahdollisesti eräät rytmihäiriölääkkeet ja sydämen sykettä pienentävät kalsiumkanavan salpaajat huonontavat liikuntakelpoisuutta.	Insuliinin imeytyminen ihon alta ja nikotiinin ja glyseryylinitraatin imeytyminen iholta voivat nopeutua. Terbutaliinin imeytyminen keuhkoista lisääntyy.
Fluorokinoloniantibiootit ovat sidekudostoksisia, joten seurauksena voi olla jänteen kipeytyminen tai jännevaurio.	Asetyylisalisyylihappo ja liikunta yhdessä lisäävät ruoansulatuskanavan läpäisevyyttä, mikä voi altistaa elimistön taudinaiheuttajille ja lisätä ruoansulatuskanavan verenvuotojen vaaraa.
Tulehduskipulääkkeet estävät lihasvoimaharjoittelun stimuloimaa proteiinisynteesiä, jolloin pitkäaikaisessa käytössä harjoitusvaste ja lihasten kasvu voivat heikentyä.	Rasitus saattaa provosoida haitallisen lääkevasteen. Beetasalpaaja saattaa pienentää syketason luontaista nousua rasituksessa. Diabeteslääkkeistä insuliini ja sulfonyyliureat saattavat aiheuttaa hypoglykemiaa.
Diureetit pienentävät veritilavuutta, jolloin maksimaalinen suorituskyky ja rasituksensieto voivat heikentyä. Etenkin kuumissa olosuhteissa diureetin käyttö saattaa heikentää suorituskykyä ja suurentaa lämpösairauksien vaaraa.
Uni-, nukahtamis- ja masennuslääkkeet sekä suuret neuroleptiannokset voivat aiheuttaa ongelmia.
Beetasalpaajat, keuhkoputkia avaavat lääkkeet ja tulehduskipulääkkeet korjaavat sairauksiin liittyvää liikuntarajoitteisuutta.
Statiinit saattavat aiheuttaa liikunnan yhteydessä lihaskipuja ja CK:n nousua liikunnan aiheuttama CK-nousua enemmän. Tällöin liikunnan sieto voi alentua «Thompson PD, Gadaleta PA, Yurgalevitch S ym. Effects of exercise and lovastatin on serum creatine kinase activity. Metabolism 1991;40:1333-6 »29, «Thompson PD, Zmuda JM, Domalik LJ ym. Lovastatin increases exercise-induced skeletal muscle injury. Metabolism 1997;46:1206-10 »30, «Urso ML, Clarkson PM, Hittel D ym. Changes in ubiquitin proteasome pathway gene expression in skeletal muscle with exercise and statins. Arterioscler Thromb Vasc Biol 2005;25:2560-6 »31.

Osteoporoosi ja lonkkamurtumien ehkäisy

Ks. Osteoporoosin Käypä hoito -suositus «Osteoporoosi (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Endokrinologiyhdistyksen ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Päivitetty 11.10.2006. www.kaypah»32, kohta Lääkkeetön ehkäisy, alaotsikko Liikunta «Osteoporoosi»6, ja suosituksen liikuntaan liittyvät pääkohdat, jotka koskevat erityisesti terveitä naisia «Osteoporoosin Käypä hoito -suosituksen liikuntaan liittyvät pääkohdat»10.
Ks. Käypä hoito -suositus Lonkkamurtuma «Lonkkamurtuma»7, «Lonkkamurtuma (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä. 23.1.2006. www.kaypahoito.fi»33 ja kyseisen suosituksen liikuntaan liittyvät pääkohdat «Käypä hoito -suosituksen Lonkkamurtumapotilaiden hoito liikuntaan liittyvät pääkohdat»11.
Osteoporoosin Käypä hoito -suosituksen «Osteoporoosi»6, «Osteoporoosi (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Endokrinologiyhdistyksen ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Päivitetty 11.10.2006. www.kaypah»32 jälkeen julkaistut tutkimukset «Nikander R, Lepola V, Karinkanta S, Sievänen H. Muutama tunti reipasta liikuntaa viikossa - vähentyvätkö lonkkamurtumat kolmanneksella? Suom Lääkäril 2008;63:2033-40»34 tarkentavat tietoa liikunnan vaikutuksista luustoon ja luuta vahvistavan liikunnan kuormitusominaisuuksista.
- Premenopausaalisilla terveillä naisilla esimerkiksi juoksu ja hyppely sisältävät voimakkaita (noin 4 kertaa painovoiman suuruisia) kuormitushuippuja, jotka riittävät lisäämään reisiluun massaa ja vahvistamaan reisiluuta «Vainionpää A, Korpelainen R, Vihriälä E ym. Intensity of exercise is associated with bone density change in premenopausal women. Osteoporos Int 2006;17:455-63 »35, «Vainionpää A, Korpelainen R, Sievänen H ym. Effect of impact exercise and its intensity on bone geometry at weight-bearing tibia and femur. Bone 2007;40:604-11 »36.
- Lannerangan luumassan lisäys edellyttää voimakkaampaa kuormitusta kuin reisiluussa (vähintään runsas viisi kertaa painovoiman suuruista kuormitusta, kuten pudotushyppyjä) «Vainionpää A, Korpelainen R, Vihriälä E ym. Intensity of exercise is associated with bone density change in premenopausal women. Osteoporos Int 2006;17:455-63 »35.
- Jo vajaa sata päivittäistä kuormitushuippua riittää täyden vaikutuksen saavuttamiseen «Vainionpää A, Korpelainen R, Vihriälä E ym. Intensity of exercise is associated with bone density change in premenopausal women. Osteoporos Int 2006;17:455-63 »35.
- Kuormittaminen lisää luuntiheyttä eniten henkilöillä, joilla se on alkutilanteessa pieni «Vainionpää A, Korpelainen R, Vihriälä E ym. Intensity of exercise is associated with bone density change in premenopausal women. Osteoporos Int 2006;17:455-63 »35.
- Lihasvoimaharjoittelu suurilla kuormilla lisää lannenikamien massaa pre- ja postmenopausaalilla naisilla, mutta reisiluun kaulassa ei ole ilmennyt muutoksia «Martyn-St James M, Carroll S. Progressive high-intensity resistance training and bone mineral density changes among premenopausal women: evidence of discordant site-specific skeletal effects. Sports M»37, «Martyn-St James M, Carroll S. High-intensity resistance training and postmenopausal bone loss: a meta-analysis. Osteoporos Int 2006;17:1225-40 »38.
- Ks. sähköinen tausta-aineisto luustoa vahvistavasta liikunnasta: luuliikuntasuositukset aikuisille «»2, ikääntyville «»3 ja osteoporootikoille «»4, «Suomen Osteoporoosiliitto ry, UKK-instituutti. Luuliikuntaa lapsuudesta vanhuuteen - unohtamatta osteoporoosia sairastavia. Tampere 2006. http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/291-Luuliikuntasuositus_»39.
Painovoiman ja lihasten supistumisen aiheuttamat voimakkaat dynaamiset kuormitukset «Kohrt WM, Barry DW, Schwartz RS. Muscle forces or gravity: what predominates mechanical loading on bone? Med Sci Sports Exerc 2009;41:2050-5 »40, «Robling AG. Is bone's response to mechanical signals dominated by muscle forces? Med Sci Sports Exerc 2009;41:2044-9 »41 lisäävät luuntiheyttä 1–2 % tai minimoivat lonkassa ja lannenikamissa sen pienenemistä pre- ja postmenopausaalisilla naisilla «Department of Health and Human Services. Physical activity guidelines advisory committee report. www.health.gov/paguidelines.»42, «Guadalupe-Grau A, Fuentes T, Guerra B ym. Exercise and bone mass in adults. Sports Med 2009;39:439-68 »43. Premenopausaalisilla naisilla iskutyyppinen liikunta näyttää vaikuttavan erityisesti reisiluun kaulan ja voimaharjoittelu lannenikamien luuntiheyteen «Nikander R, Sievänen H, Heinonen A ym. Targeted exercise against osteoporosis: A systematic review and meta-analysis for optimising bone strength throughout life. BMC Med 2010;8:47 »44.
Kestävyysliikunta ja kävely eivät vaikuta tai vaikuttavat korkeintaan vähän luuntiheyteen postmenopausaalisilla naisilla «Nikander R, Sievänen H, Heinonen A ym. Targeted exercise against osteoporosis: A systematic review and meta-analysis for optimising bone strength throughout life. BMC Med 2010;8:47 »44, mutta hölkkä, kävely ja portaiden nousu yhdessä voimaharjoittelun kanssa säilyttää lonkan ja lannenikamien luuntiheyttä «Martyn-St James M, Carroll S. A meta-analysis of impact exercise on postmenopausal bone loss: the case for mixed loading exercise programmes. Br J Sports Med 2009;43:898-908 »45.
Miehillä tutkimuksia on tehty vähän, mutta voimakas ja monipuolinen liikunta näyttää lisäävän hieman reisiluun kaulan luuntiheyttä «Nikander R, Sievänen H, Heinonen A ym. Targeted exercise against osteoporosis: A systematic review and meta-analysis for optimising bone strength throughout life. BMC Med 2010;8:47 »44.
Runsaan ja kovan liikunnan aiheuttama suurentunut luuntiheys katoaa iäkkäillä naisilla vuosien kuluessa, jos sen aiheuttanut liikunta vähenee «Englund U, Littbrand H, Sondell A ym. The beneficial effects of exercise on BMD are lost after cessation: a 5-year follow-up in older post-menopausal women. Scand J Med Sci Sports 2009;19:381-8 »46.
Vähän ja vastaavasti kohtalaisen runsaasti liikuntaa harrastaneiden iäkkäiden naisten luuntiheyden ero säilyy runsaasti liikkuneiden hyväksi, kun kumpienkin liikunta pysyy jokseenkin ennallaan «Uusi-Rasi K, Sievänen H, Pasanen M ym. Influence of calcium intake and physical activity on proximal femur bone mass and structure among pre- and postmenopausal women. A 10-year prospective study. Cal»47.
Liikunta vaikuttaa kuormitetuissa luissa erityisesti sen kuoriosaan ja voi aiheuttaa luun vääntö- ja kiertolujuutta lisääviä ja luun murtuvuutta vähentäviä muutoksia «Hamilton CJ, Thomas SG, Jamal SA. Associations between leisure physical activity participation and cortical bone mass and geometry at the radius and tibia in a Canadian cohort of postmenopausal women.»48, «Hamilton CJ, Swan VJ, Jamal SA. The effects of exercise and physical activity participation on bone mass and geometry in postmenopausal women: a systematic review of pQCT studies. Osteoporos Int 2010;»49.
Voimakkaan liikunnan on osoitettu vahvistavan pojilla ennen puberteettia tai sen alussa sääriluuta ja reisiluun kaulaa mitattuna kvantitatiivisella tietokonetomografialla, magneettikuvauksella tai lonkan rakenneanalyysilla. Vanhemmilla pojilla, tytöillä tai naisilla liikunnan ei ole osoitettu vahvistavan luuta mitattuna vastaavilla tavoilla, mutta tutkimuksia on vielä vähän ja niiden kesto on ollut lyhyt «Nikander R, Sievänen H, Heinonen A ym. Targeted exercise against osteoporosis: A systematic review and meta-analysis for optimising bone strength throughout life. BMC Med 2010;8:47 »44.
Iäkkäiden henkilöiden tasapainoa voidaan parantaa monenlaisella liikunnalla, muun muassa kävelyllä «Department of Health and Human Services. Physical activity guidelines advisory committee report. www.health.gov/paguidelines.»42, «Howe TE, Rochester L, Jackson A ym. Exercise for improving balance in older people. Cochrane Database Syst Rev 2007;4:CD004963 »50
Seurantatutkimuksissa on runsaasti liikkuvilla iäkkäillä naisilla pienempi kaatumisen riski verrattuna vähän liikkuviin «Heesch KC, Byles JE, Brown WJ. Prospective association between physical activity and falls in community-dwelling older women. J Epidemiol Community Health 2008;62:421-6 »51.
Liikuntaohjelmilla voidaan vähentää kaatumisia itsenäisesti liikkumaan pystyvillä iäkkäillä henkilöillä «Faber MJ, Bosscher RJ, Chin A Paw MJ ym. Effects of exercise programs on falls and mobility in frail and pre-frail older adults: A multicenter randomized controlled trial. Arch Phys Med Rehabil 2006;8»52, «Luukinen H, Lehtola S, Jokelainen J ym. Pragmatic exercise-oriented prevention of falls among the elderly: a population-based, randomized, controlled trial. Prev Med 2007;44:265-71 »53, «Rosendahl E, Gustafson Y, Nordin E ym. A randomized controlled trial of fall prevention by a high-intensity functional exercise program for older people living in residential care facilities. Aging Cl»54, «Gillespie LD, Robertson MC, Gillespie WJ ym. Interventions for preventing falls in older people living in the community. Cochrane Database Syst Rev 2009;2:CD007146 »55, «Teixeira LE, Silva KN, Imoto AM ym. Progressive load training for the quadriceps muscle associated with proprioception exercises for the prevention of falls in postmenopausal women with osteoporosis: »56, «Kemmler W, von Stengel S, Engelke K ym. Exercise effects on bone mineral density, falls, coronary risk factors, and health care costs in older women: the randomized controlled senior fitness and preve»57.
13 havainnoivaa seurantatutkimusta sisältävän meta-analyysin mukaan «Moayyeri A. The association between physical activity and osteoporotic fractures: a review of the evidence and implications for future research. Ann Epidemiol 2008;18:827-35 »58 kohtalaisesti ja voimakkaasti kuormittavaan liikuntaan osallistuneilla miehillä on keskimäärin 45 % ja naisilla 38 % pienempi lonkkamurtuman riski.

Nivelrikko

Ks. Käypä hoito -suositus Polvi- ja lonkkanivelrikko «Polvi- ja lonkkanivelrikko»8, «Polvi- ja lonkkanivelrikko (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja ja Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä. 23.01.2007. www.kaypahoito.fi»59.

Liikunta nivelrikon vaaratekijänä ja ehkäisevänä tekijänä

Epidemiologisten tutkimusten mukaan raskas fyysinen työ ja nivelvammat altistavat alaraajojen nivelrikolle «Kujala UM, Kettunen J, Paananen H ym. Knee osteoarthritis in former runners, soccer players, weight lifters, and shooters. Arthritis Rheum 1995;38:539-46 »22.
Kuntoliikunta ei altista alaraajojen nivelrikolle, jos liikkuessa ei satu niveliin kohdistuvia tapaturmia «Vuori IM. Dose-response of physical activity and low back pain, osteoarthritis, and osteoporosis. Med Sci Sports Exerc 2001;33:S551-86; discussion 609-10 »60.
Koska liikunta saattaa ehkäistä lihomista ja vahvistaa nivelrustoa, liikunta, jossa tapaturmavaara on vähäinen, voinee myös ehkäistä kantavien nivelten nivelrikkoa.

Liikunta nivelrikon hoidossa

Liikuntahoito
- vähentää koettua kipua polven lievää tai kohtalaista nivelrikkoa sairastavilla, joskin vaikutus on vähäinen «Liikuntahoito vähentää koettua kipua lievää tai kohtalaista polven nivelrikkoa sairastavilla potilailla, joskin vaikutus on vähäinen.»A
- parantaa polven toimintaa lievää tai kohtalaista nivelrikkoa sairastavilla, joskin vaikutus on vähäinen «Liikuntahoito parantaa polven funktiota lievää tai kohtalaista polven nivelrikkoa sairastavilla potilailla, joskin vaikutus on vähäinen.»A
- näyttää antavan vastaavan tuloksen myös lonkan nivelrikon hoidossa koetun kivun vähenemisen osalta «Fransen M, McConnell S, Hernandez-Molina G ym. Exercise for osteoarthritis of the hip. Cochrane Database Syst Rev 2009;3:CD007912 »61.
Kävely ja polven ojentajalihasten voimaharjoittelu vähentävät koettua kipua yhtä paljon polven nivelrikkoa potevilla «Roddy E, Zhang W, Doherty M. Aerobic walking or strengthening exercise for osteoarthritis of the knee? A systematic review. Ann Rheum Dis 2005;64:544-8 »62.
Ryhmässä tai yksilöllisesti toteutetun liikuntahoidon vaikuttavuudessa ei näyttäisi olevan eroa, kun vaikutusta arvioidaan koetun kivun muutoksen perusteella. Kotiharjoittelun vaikuttavuus näyttäisi olevan vähäisempi kuin ohjatun harjoittelun.
Vedessä tapahtuvaa harjoittelua on tutkittu vähän, mutta tulokset ovat samansuuntaisia kuin muista liikuntamuodoista on saatu «Cochrane T, Davey RC, Matthes Edwards SM. Randomised controlled trial of the cost-effectiveness of water-based therapy for lower limb osteoarthritis. Health Technol Assess 2005;9:iii-iv, ix-xi, 1-114 »63, «Bartels EM, Lund H, Hagen KB ym. Aquatic exercise for the treatment of knee and hip osteoarthritis. Cochrane Database Syst Rev 2007;4:CD005523 »64.
Jos nivel on kovin kivulias, parhaiten onnistuu isometrinen harjoittelu, jossa lihasta supistetaan ilman, että nivelessä tapahtuu näkyvää liikettä.
Pitkäkestoisen harjoittelun vaikuttavuus nivelrikon etenemiseen on epäselvä.
Ks. myös Suomen Fysioterapeuttien suositus Polven ja lonkan nivelrikon fysioterapia «http://www.terveysportti.fi/dtk/sfs/avaa?p_artikkeli=sfs00001»7.

Niskakipu

Epäspesifinen alaselkäkipu

Liikunta epäspesifisen alaselkäkivun vaaratekijänä ja ehkäisevänä tekijä

Liikunta ei altista alaselkäkivulle «Vuori IM. Dose-response of physical activity and low back pain, osteoarthritis, and osteoporosis. Med Sci Sports Exerc 2001;33:S551-86; discussion 609-10 »60 eikä lisää alaselkäkivun vaaraa, mutta näyttö liikunnan alaselkäkivulta suojaavasta vaikutuksesta on ristiriitainen.
Epidemiologisten tutkimusten mukaan raskas fyysinen työ altistaa alaselkäkivulle «Hayden JA, van Tulder MW, Malmivaara A ym. Exercise therapy for treatment of non-specific low back pain. Cochrane Database Syst Rev 2005;1:CD000335 »68.

Liikunta epäspesifisen alaselkäkivun hoidossa

Ks. Käypä hoito -suositus Alaselkäsairaudet «Alaselkäsairaudet»10, «Alaselkäsairaudet (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Päivitetty 16.6.2008. www.kaypahoito.fi»69.
Liikuntahoito
- ei vähennä kipua eikä paranna selän toimintaa akuutissa epäspesifisessä alaselkäkivussa «Hayden JA, van Tulder MW, Malmivaara A ym. Exercise therapy for treatment of non-specific low back pain. Cochrane Database Syst Rev 2005;1:CD000335 »68. Kevyttä liikkumista, esimerkiksi kävelyä kivun sallimissa rajoissa, voidaan suositella «Alaselkäsairaudet (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Päivitetty 16.6.2008. www.kaypahoito.fi»69.
- ilmeisesti vähentää hieman koettua kipua epäspesifistä kroonista alaselkäkipua potevilla «Liikuntahoito ilmeisesti vähentää hieman koettua kipua epäspesifistä kroonista alaselkäkipua (yli 12 viikkoa kestänyttä) potevilla potilailla.»B
- lieventää kroonista alaselkäkipua vähintään yhtä hyvin kuin muut konservatiiviset hoidot «Liikuntahoito lieventää kroonisen alaselkäkipupotilaan kipua vähintään yhtä hyvin kuin muut konservatiiviset hoidot.»A
- parantaa selän toimintaa vähintään yhtä hyvin kuin muut konservatiiviset hoidot epäspesifistä kroonista alaselkäkipua potevilla «Hayden JA, van Tulder MW, Malmivaara A ym. Exercise therapy for treatment of non-specific low back pain. Cochrane Database Syst Rev 2005;1:CD000335 »68
- ilmeisesti parantaa alentunutta työkykyä pitkällä tähtäimellä (noin vuoden seurannassa) ei-akuutissa epäspesifisessä alaselkäkivussa «Oesch P, Kool J, Hagen KB ym. Effectiveness of exercise on work disability in patients with non-acute non-specific low back pain: Systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. J»70
- ilmeisesti vähentää alaselkäkivun uusiutumista «Choi BK, Verbeek JH, Tam WW ym. Exercises for prevention of recurrences of low-back pain. Cochrane Database Syst Rev 2010;1:CD006555 »71
- vaikuttaa parhaiten, jos se on yksilöllisesti suunniteltu, sen toteutumista valvotaan ja se sisältää lihasvoimaharjoittelua ja venyttelyä «Hayden JA, van Tulder MW, Tomlinson G. Systematic review: strategies for using exercise therapy to improve outcomes in chronic low back pain. Ann Intern Med 2005;142:776-85 »72.
- Ks. myös sähköinen tausta-aineisto «Alaselän epäspesifisten kipujen liikuntahoito»12.
Tutkimuksissa, joissa liikuntahoito osoittautui tehokkaammaksi kuin vertailuhoito, tutkittavina olivat yleensä hoitoon hakeutuneet potilaat. Liikuntahoito suunniteltiin ja annettiin yleensä yksilöllisesti ja se sisälsi yleensä vartalon lihaksia vahvistavia harjoituksia.
Erilaisia liikuntahoitoja toisiinsa vertailevia tutkimuksia on vähän.

Fibromyalgia

Liikunta fibromyalgian vaaratekijänä ja ehkäisevänä tekijänä

Liikunnan fibromyalgialle altistavasta tai siltä suojaavasta vaikutuksesta ei ole tutkimuksia.

Liikunta fibromyalgian hoidossa

Kestävyystyyppinen liikuntaharjoittelu
- kohentaa kestävyyskuntoa «Aerobinen liikuntaharjoittelu parantaa fibromyalgiaa sairastavien potilaiden kestävyyskuntoa.»A
- kohentaa yleistä hyvinvointia «Aerobinen liikuntaharjoittelu kohentaa fibromyalgiaa sairastavien potilaiden yleistä hyvinvointia.»A
- saattaa vähentää kipupisteiden paineluarkuutta «Aerobinen liikuntaharjoittelu saattaa vähentää fibromyalgiaa sairastavien potilaiden kipupisteiden paineluarkuutta.»C ja määrää «Richards SC, Scott DL. Prescribed exercise in people with fibromyalgia: parallel group randomised controlled trial. BMJ 2002;325:185 »73 ja vähentänee kipua «Aerobinen liikuntaharjoittelu saattaa vähentää kipua fibromyalgiaa sairastavilla potilailla.»C
- yksilöllisenä kotiharjoitteluna vähentää ylävartalon kipuilua; vaikutus on säilynyt yhdeksän kuukauden seurannan ajan «Da Costa D, Abrahamowicz M, Lowensteyn I ym. A randomized clinical trial of an individualized home-based exercise programme for women with fibromyalgia. Rheumatology (Oxford) 2005;44:1422-7 »74
- saattaa vähentää väsymystä, ahdistuneisuutta ja jäykkyyden tunnetta «Rooks DS, Gautam S, Romeling M ym. Group exercise, education, and combination self-management in women with fibromyalgia: a randomized trial. Arch Intern Med 2007;167:2192-200 »75 sekä masentuneisuutta «Aerobinen liikuntaharjoittelu saattaa vähentää masentuneisuutta fibromyalgiaa sairastavilla potilailla, mutta vaikuttavuudesta tarvitaan lisänäyttöä.»C.
Lihasvoimaharjoittelu
- Fibromyalgiaa sairastavilla on heikommat lihasvoimat kuin terveillä verrokeilla «Busch AJ, Barber KA, Overend TJ ym. Exercise for treating fibromyalgia syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2007;4:CD003786 »76.
- Fibromyalgiasta ja sen oireista huolimatta lihasten harjoitettavuus on säilynyt normaalina «Busch AJ, Barber KA, Overend TJ ym. Exercise for treating fibromyalgia syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2007;4:CD003786 »76, joten voimaharjoittelu parantaa lihasvoimaa «Rooks DS, Gautam S, Romeling M ym. Group exercise, education, and combination self-management in women with fibromyalgia: a randomized trial. Arch Intern Med 2007;167:2192-200 »75, «Häkkinen A, Häkkinen K, Hannonen P ym. Strength training induced adaptations in neuromuscular function of premenopausal women with fibromyalgia: comparison with healthy women. Ann Rheum Dis 2001;60:21»77, «Jones KD, Burckhardt CS, Clark SR ym. A randomized controlled trial of muscle strengthening versus flexibility training in fibromyalgia. J Rheumatol 2002;29:1041-8 »78, «Valkeinen H, Häkkinen K, Pakarinen A ym. Muscle hypertrophy, strength development, and serum hormones during strength training in elderly women with fibromyalgia. Scand J Rheumatol 2005;34:309-14 »79.
- Harjoittelu saattaa
  - vähentää kipua «Lihasvoimaharjoittelu saattaa vähentää kipua fibromyalgiaa sairastavilla potilailla.»B ja kipupisteiden määrää «Valkeinen H, Alen M, Hannonen P ym. Changes in knee extension and flexion force, EMG and functional capacity during strength training in older females with fibromyalgia and healthy controls. Rheumatol»80
  - kohentaa toimintakykyä «Lihasvoimaharjoittelu saattaa kohentaa toimintakykyä fibromyalgiaa sairastavilla potilailla, mutta lisänäyttöä vaikuttavuudesta tarvitaan.»C
  - yleistä hyvinvointia «Lihasvoimaharjoittelu saattaa kohentaa fibromyalgiaa sairastavien potilaiden yleistä hyvinvointia.»B ja
  - vähentää masentuneisuutta «Lihasvoimaharjoittelu saattaa vähentää masentuneisuutta fibromyalgiaa sairastavilla potilailla, mutta vaikuttavuudesta tarvitaan lisänäyttöä.»C.
Moniammatillinen kuntoutus, jossa on mukana liikuntaharjoittelua, voi vähentää kipua, väsymystä ja masennusoireita ainakin lyhytaikaisesti «Häuser W, Bernardy K, Arnold B ym. Efficacy of multicomponent treatment in fibromyalgia syndrome: a meta-analysis of randomized controlled clinical trials. Arthritis Rheum 2009;61:216-24 »81.
Liikuntaharjoittelu toteutetaan nousujohteisesti, ja tavoitteena on kohtuullisesti kuormittava liikunta «Busch AJ, Barber KA, Overend TJ ym. Exercise for treating fibromyalgia syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2007;4:CD003786 »76.
Jos kuormituksen lisääminen pahentaa oireita, kuormitusta vähennetään, kunnes oireet helpottavat «Busch AJ, Barber KA, Overend TJ ym. Exercise for treating fibromyalgia syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2007;4:CD003786 »76.

Nivelreuma

Liikunta nivelreuman vaaratekijänä ja ehkäisevänä tekijänä

Tutkimuksia liikunnan suojaavasta tai altistavasta vaikutuksesta ei ole (ks. Käypä hoito -suositus Nivelreuma «Nivelreuma»11, «Nivelreuma (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Reumatologisen yhdistyksen asettama työryhmä. Päivitetty 26.04.2003. www.kaypahoito.fi»82).

Liikuntaharjoittelu nivelreuman hoidossa

Liikuntaharjoittelu
- parantaa ilmeisesti kestävyyskuntoa «Liikuntaharjoittelu ilmeisesti parantaa nivelreumapotilaiden kestävyyskuntoa.»B
- parantaa lihasvoimaa «Liikuntaharjoittelu parantaa nivelreumapotilaiden lihasvoimaa.»A
- lisää nivelten liikelaajuutta «van den Ende CH, Hazes JM, le Cessie S ym. Comparison of high and low intensity training in well controlled rheumatoid arthritis. Results of a randomised clinical trial. Ann Rheum Dis 1996;55:798-805 »83
- voi myös kohentaa toimintakykyä «Liikuntaharjoittelulla voi olla suotuisa vaikutus toimintakykyyn, mutta näyttö on ristiriitainen.»C.
Liikuntaharjoittelu ei ilmeisesti vaikuta haitallisesti sairauden aktiivisuuteen «Liikuntaharjoittelun ei ole havaittu vaikuttavan haitallisesti sairauden aktiivisuuteen sairauden alkuvaiheessa tai sen rauhallisessa vaiheessa. Liikuntaharjoittelua voitaneen käyttää myös sairauden aktiivivaiheessa vaikuttamatta haitallisesti niveltulehduksiin, mutta lisänäyttöä tarvitaan erityisesti harjoittelun pitkäaikaisvaikutuksesta. Liikuntaharjoittelun vaikutus taudin radiologiseen etenemiseen kaipaa myös lisänäyttöä.»B eikä sairauden radiologisesti todettuun etenemiseen «Liikuntaharjoittelun ei ole havaittu vaikuttavan haitallisesti sairauden aktiivisuuteen sairauden alkuvaiheessa tai sen rauhallisessa vaiheessa. Liikuntaharjoittelua voitaneen käyttää myös sairauden aktiivivaiheessa vaikuttamatta haitallisesti niveltulehduksiin, mutta lisänäyttöä tarvitaan erityisesti harjoittelun pitkäaikaisvaikutuksesta. Liikuntaharjoittelun vaikutus taudin radiologiseen etenemiseen kaipaa myös lisänäyttöä.»B.
Vedessä tapahtuvan harjoittelun vaikutukset ovat samansuuntaisia kuin kuivalla maalla harjoitelleiden. Yhden tutkimuksen mukaan vesiharjoitteluryhmäläiset ovat kuuden viikon harjoittelujakson jälkeen kokeneet vointinsa paremmaksi kuin kuivalla maalla harjoitelleet «Eversden L, Maggs F, Nightingale P ym. A pragmatic randomised controlled trial of hydrotherapy and land exercises on overall well being and quality of life in rheumatoid arthritis. BMC Musculoskelet D»84.
Ohjattu harjoittelu kohentaa kestävyyskuntoa enemmän kuin kotiharjoittelu «Hsieh LF, Chen SC, Chuang CC ym. Supervised aerobic exercise is more effective than home aerobic exercise in female chinese patients with rheumatoid arthritis. J Rehabil Med 2009;41:332-7 »85.

Selkärankareuma

Selkärangan liikelaajuutta ja toimintaa voidaan parantaa tai ylläpitää liikuntaharjoittelulla, johon liittyy liikelaajuuksia ylläpitäviä liikkeitä «Dagfinrud H, Kvien TK, Hagen KB. Physiotherapy interventions for ankylosing spondylitis. Cochrane Database Syst Rev 2008;1:CD002822 »86, «Lim HJ, Moon YI, Lee MS. Effects of home-based daily exercise therapy on joint mobility, daily activity, pain, and depression in patients with ankylosing spondylitis. Rheumatol Int 2005;25:225-9 »87, «Ince G, Sarpel T, Durgun B ym. Effects of a multimodal exercise program for people with ankylosing spondylitis. Phys Ther 2006;86:924-35 »88, «Fernández-de-Las-Peñas C, Alonso-Blanco C, Morales-Cabezas M ym. Two exercise interventions for the management of patients with ankylosing spondylitis: a randomized controlled trial. Am J Phys Med Reh»89.

Lihavuus

Kliinisessä työssä lihavuus ja liikapaino arvioidaan painoindeksin ja vyötärönympäryksen avulla (ks. Käypä hoito -suositus Lihavuus (aikuiset) «Lihavuus (aikuiset); (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Päivitetty 22.01.2007. www.kaypahoito.fi»90, kohta Lihavuuden määritelmä ja luokitus «Lihavuus (aikuiset)»12).

Liikunnan puute lihavuuden vaaratekijänä ja liikunta lihavuuden ehkäisevänä tekijänä

Havainnoivissa tutkimuksissa runsaasti liikkuvien henkilöiden paino ei ole suurentunut usean vuoden seurannassa tai se on noussut vähemmän kuin fyysisesti passiivisten, kun ruokavaliomuutokset on huomioitu «Lakka TA, Bouchard C. Physical activity, obesity and cardiovascular diseases. Handb Exp Pharmacol 2005;170:137-63 »91.
Lihavuuden ehkäisemisestä liikuntaharjoittelun avulla normaalipainoisilla aikuisilla on vain harvoja tutkimuksia «Wareham NJ, van Sluijs EM, Ekelund U. Physical activity and obesity prevention: a review of the current evidence. Proc Nutr Soc 2005;64:229-47 »92.
Pitkäaikaisissa interventiotutkimuksissa liikuntaharjoittelun vaikutukset liikapainon ja lihavuuden vähentämiseksi ovat olleet varsin vähäisiä verrattuna epidemiologisten seurantatutkimusten tuloksiin, joiden mukaan runsaasti liikkuvilla lihominen olisi vähäisempää kuin vähän liikkuvilla «Kukkonen-Harjula K, Fogelholm M. Liikunnan merkitys painonhallinnassa. Suom Lääkäril 2001;56:674-6»93, «Ross R, Janssen I. Physical activity, total and regional obesity: dose-response considerations. Med Sci Sports Exerc 2001;33:S521-7; discussion S528-9 »94.
Huono kestävyyskunto on normaalipainoisella suurempi kokonaiskuolleisuuden sekä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riski kuin hyväkuntoisen lihavuus «Huono kestävyyskunto normaalipainoisella on suurempi kokonaiskuolleisuuden sekä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riski kuin lihavuus hyväkuntoisella.»A.

Liikunta lihavuuden hoidossa

Laihdutusvaihe
- Ks. Käypä hoito -suosituksen Lihavuus (aikuiset) «Lihavuus (aikuiset); (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Päivitetty 22.01.2007. www.kaypahoito.fi»90, kohta Fyysinen aktiivisuus «Lihavuus (aikuiset)»12 (liikunta).
- Liikunnan lisäyksen ohella tarvitaan ruokavaliota, jossa energian ja tyydyttyneiden rasvojen saantia rajoitetaan «Hakala P. Lihavuuden ruokavaliohoito. Kirjassa: Lihavuus - ongelma ja hoito. Mustajoki P, Fogelholm M, Rissanen A, Uusitupa M (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2006:167-90»95, «Hakala P, Fogelholm M. Mitä lääkärin tulee tietää lihavuuden perushoidosta? Duodecim 2006;122:1239-45 »96.
- Liikunnan lisäys (tavallisimmin kestävyystyyppistä liikuntaa) ilman ruokavaliomuutoksia vähentää liikapainoa muutaman kilon 3–6 kuukauden aikana «Fyysisen aktiivisuuden lisäys (tavallisimmin kestävyystyyppistä liikuntaa ilman ruokavaliomuutoksia) vähentää liikapainoa muutaman kilon.»A.
- Liikunta yhdistettynä vähäenergiaiseen ruokavalioon parantaa laihtumistulosta enintään muutaman kilon verrattuna pelkkään ruokavalioon «Fyysinen aktiivisuus yhdistettynä niukkaenergiaiseen ruokavalioon parantaa laihtumistulosta enintään muutaman kilon verrattuna pelkkään niukkaenergiaiseen ruokavalioon.»B.
- Energiankulutuksen lisääminen vähentää suhteellisesti enemmän viskeraalista rasvakudosta kuin energiansaannin vähentämiseen tähtäävä ruokavalio, jopa silloin, kun liikunta ei edes johda painon vähenemiseen «Energiankulutuksen lisääminen fyysistä aktiivisuutta lisäämällä vähentää viskeraalista rasvakudosta lihavilla jopa silloin, kun liikunta ei edes johda painon vähenemiseen.»A, «Kay SJ, Fiatarone Singh MA. The influence of physical activity on abdominal fat: a systematic review of the literature. Obes Rev 2006;7:183-200 »97, «Ross R, Dagnone D, Jones PJ ym. Reduction in obesity and related comorbid conditions after diet-induced weight loss or exercise-induced weight loss in men. A randomized, controlled trial. Ann Intern M»98, «Ohkawara K, Tanaka S, Miyachi M ym. A dose-response relation between aerobic exercise and visceral fat reduction: systematic review of clinical trials. Int J Obes (Lond) 2007;31:1786-97 »99.
- Laihduttavan liikunnan tavoitteena on lisätä fyysisen aktiivisuuden energiankulutusta 1.3 kJ (300 kcal) päivittäin; ks. sähköinen tausta-aineisto «Fyysisen aktiivisuuden aiheuttama energiankulutus»13 ja Finnish Fitness Plan, kohta EnergyNet «http://ffp.uku.fi»8.
  - Tämä tarkoittaa 45–60 minuuttia kohtuukuormitteista liikuntaa päivittäin (tai kovatehoista liikuntaa lyhyemmän aikaa) «Saris WH, Blair SN, van Baak MA ym. How much physical activity is enough to prevent unhealthy weight gain? Outcome of the IASO 1st Stock Conference and consensus statement. Obes Rev 2003;4:101-14 »100.
Painonhallintavaihe
- tarkoittaa painon säilyttämistä laihdutuksen jälkeen tai painon suurenemisen ehkäisemistä ilman edeltävää laihdutusjaksoa
- edellyttää pysyviä muutoksia liikunta- ja ruokailutottumuksissa; ks. sähköinen tausta-aineisto «Fyysinen aktiivisuus lihavuuden hoidossa painonhallintavaiheessa»14.
Liikunta yhdistettynä niukkaenergiaiseen ruokavalioon voi pitkäaikaisseurannassa ylläpitää laihdutustulosta paremmin kuin pelkkä ruokavaliohoito «Fyysinen aktiivisuus yhdistettynä vähäenergiaiseen ruokavalioon voi pitkäaikaisseurannassa ylläpitää paremman laihdutustuloksen verrattuna pelkkään ruokavaliohoitoon.»B.

Kohonnut verenpaine

Liikunnan puute kohonneen verenpaineen vaaratekijänä ja liikunta kohonneen verenpaineen ehkäisevänä tekijänä

Runsaasti liikkuvien lepoverenpaine on pienempi, ja heillä esiintyy harvemmin kohonnutta verenpainetta kuin niillä, jotka liikkuvat vähän «Physical Activity Guidelines Advisory Committee. Physical Activity Guidelines Advisory Committee Report, 2008. Washington, DC: U.S. Department of Health and Human Services, 2008. www.health.gov/paguid»5.
Säännöllinen liikunta voi ehkäistä ikääntymiseen liittyvää verenpaineen nousua «Physical Activity Guidelines Advisory Committee. Physical Activity Guidelines Advisory Committee Report, 2008. Washington, DC: U.S. Department of Health and Human Services, 2008. www.health.gov/paguid»5.
Liikuntaharjoittelu voi pienentää hieman (keskimäärin 2 mmHg) myös normaalialueella olevaa lepoverenpainetta «Kestävyystyyppinen liikuntaharjoittelu vähentää lepoverenpainetta keskimäärin 5/2 mmHg henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine. Liikuntaharjoittelu voi pienentää hieman (keskimäärin 2 mmHg) myös normaalialueella olevaa lepoverenpainetta.»A.

Liikunta kohonneen verenpaineen hoidossa

Ks. Käypä hoito -suositus Kohonnut verenpaine, kohta Vapaa-ajan liikunta ja muu fyysinen aktiivisuus «Kohonnut verenpaine»13, «Kohonnut verenpaine (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Päivitetty 23.11.2009. www.kaypahoito.fi»101.
Liikunta- ja ruokailutottumusten muutokset ovat keskeisiä elintapahoidon osia. Niitä tarvitaan aina myös lääkehoidon ohella.
Kestävyystyyppinen liikuntaharjoittelu vähentää systolista lepoverenpainetta keskimäärin 7 mmHg ja diastolista painetta 5 mmHg henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine «Kestävyystyyppinen liikuntaharjoittelu vähentää lepoverenpainetta keskimäärin 5/2 mmHg henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine. Liikuntaharjoittelu voi pienentää hieman (keskimäärin 2 mmHg) myös normaalialueella olevaa lepoverenpainetta.»A.
- Muutos on lähes yhtä suuri kuin yhdellä verenpainelääkkeellä aikaansaatu, eikä siihen välttämättä tarvita laihtumista.
- Muutos voi ilmetä jo kuukauden harjoittelun jälkeen.
Myös kohtuukuormitteinen (ks. taulukko «Kestävyysliikunnan kuormittavuuden luokittelu. Luvut pätevät keski-ikäisiin henkilöihin, joiden maksimaalinen hapenkulutus ("aerobinen kunto", VO2max) on hyvä (≥ 12 MET eli vähintään 12 kertaa »1, Borgin asteikko) lihasvoimaharjoittelu saattaa alentaa kohonnutta verenpainetta yhtä paljon kuin kestävyysliikunta «Lihasvoimaa kohentava kohtuukuormitteinen harjoittelu saattaa alentaa verenpainetta normo- ja hypertensiiveillä keskimäärin 3/4 mmHg eli lähes samanveroisesti kuin kestävyysliikunta.»C.
Henkilöille, joilla on todettu lievästi tai kohtalaisesti kohonnut verenpaine, suositellaan kohtuukuormitteista (ks. taulukko «Kestävyysliikunnan kuormittavuuden luokittelu. Luvut pätevät keski-ikäisiin henkilöihin, joiden maksimaalinen hapenkulutus ("aerobinen kunto", VO2max) on hyvä (≥ 12 MET eli vähintään 12 kertaa »1) kestävyysliikuntaa. Tämä vastaa hyvin terveysliikuntasuosituksia. Ks. sähköinen tausta-aineisto «Kohonneen verenpaineen liikuntasuositus»15.
Liikunnan vaarat, ks. suosituksen kohta Liikuntaan liittyvät vaarat «»3 sekä erillinen taulukko «Yleisimpiä liikuntaan liittyviä vaaroja ja niiden vähentämiseksi suositeltavia keinoja. Suositellut keinot perustuvat vain osittain tutkimuksista saatuun näyttöön.»2 ja sähköinen tausta-aineisto «Kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun vasta-aiheet»9.

Dyslipidemiat

Ks. Käypä hoito -suositus Dyslipidemiat «Dyslipidemiat»14, «Dyslipidemiat (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n ry:n asettama työryhmä. 2.4.2009. www.kaypahoito.fi»102.
Dyslipidemia tarkoittaa seerumin kokonaiskolesterolin, LDL-kolesterolin tai triglyseridien suurentunutta pitoisuutta tai HDL-kolesterolin pientä pitoisuutta tai näiden yhdistelmää.
Dyslipidemioiden elintapahoidossa ovat keskeisiä ravitsemusmuutokset, mutta myös liikuntatottumusten muuttaminen on tärkeä osa hoitoa.
Vähän liikkuvilla henkilöillä kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta voi suurentaa HDL-kolesterolin pitoisuutta (keskimäärin noin 5 % lähtötilanteesta) sekä pienentää LDL-kolesterolin (5 %) ja triglyseridien (4 %) pitoisuuksia «Kestävyysliikuntaharjoittelu voi suurentaa veren HDL-kolesterolin pitoisuutta (keskimäärin 5 % lähtötilanteesta) sekä pienentää LDL-kolesterolin (5 %) ja triglyseridien (4 %) pitoisuuksia terveillä, vähän liikkuvilla henkilöillä.»A.
Liikunnaksi suositellaan kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa. Jotta HDL-kolesteroliarvoon saadaan aikaan edullinen muutos, pitää liikunnan olla säännöllistä ja sen jatkua vähintään useiden kuukausien ajan «Kraus WE, Houmard JA, Duscha BD ym. Effects of the amount and intensity of exercise on plasma lipoproteins. N Engl J Med 2002;347:1483-92 »103.
Tutkimustietoa lihasvoimaharjoittelun vaikutuksista lipoproteiineihin on vähän: voimaharjoittelu ei ole aina suurentanut HDL-kolesterolipitoisuutta tai muita lipoproteiineja «Kelley GA, Kelley KS. Impact of progressive resistance training on lipids and lipoproteins in adults: a meta-analysis of randomized controlled trials. Prev Med 2009;48:9-19 »104, «Tambalis K, Panagiotakos DB, Kavouras SA ym. Responses of blood lipids to aerobic, resistance, and combined aerobic with resistance exercise training: a systematic review of current evidence. Angiolog»105. Tähän on osittain syynä lihasvoimaharjoittelun pienempi energiankulutus, kun sitä verrataan samantehoiseen kestävyysliikuntaan.

Metabolinen oireyhtymä (MBO)

Metabolinen oireyhtymä (MBO) tarkoittaa tilaa, jossa todetaan kolme seuraavista viidestä riskitekijästä «Alberti KG, Eckel RH, Grundy SM ym. Harmonizing the metabolic syndrome: a joint interim statement of the International Diabetes Federation Task Force on Epidemiology and Prevention; National Heart, Lu»106:
- miehillä vyötärönympärys on yli 94 cm ja naisilla yli 80 cm (eurooppalainen syntyperä)
- systolinen verenpaine on vähintään 130 mmHg, diastolinen vähintään 85 mmHg tai kohonneen verenpaineen lääkehoito
- seerumin triglyseridien paastoarvo on vähintään 1.7 mmol/l tai triglyseridipitoisuuden pienentämiseen tähtäävä lääkehoito
- seerumin HDL-kolesterolin paastoarvo on miehillä alle 1.0 mmol/l ja naisilla alle 1.3 mmol/l tai HDL-kolesterolipitoisuuden suurentamiseen tähtäävä lääkehoito
- plasman glukoosipitoisuuden paastoarvo on vähintään 5.6 mmol/l tai tyypin 2 diabetes.
MBO:n yleisyys on aikuisväestössä noin 25–30 %; keski-ikäisillä se on suurempikin.
Henkilöt, joilla on suuri valtimosairauksien vaara, voivat pienentää metabolisen oireyhtymän vaaraa elintapamuutoksilla. Liikunnan osalta pätevät yleiset liikuntasuositukset «»4 ja sähköinen tausta-aineisto «Liikuntasuositus kaikille 65 vuotta täyttäneille sekä 50-64-vuotiaille henkilöille, joilla on joku pitkäaikainen sairaus tai toimintakyvyn rajoite, joka vaikuttaa liikuntaan osallistumiseen tai kuntoon»5.
Kevyt tai kohtuukuormitteinen liikuntaharjoittelu vaikuttaa edullisesti moniin aineenvaihdunnan ja verenkiertoelimistön sairauksien vaaratekijöihin, jotka ovat MBO:n osatekijöitä tai liittyvät niihin kiinteästi.
- Yhden kontrolloidun satunnaistetun interventiotutkimuksen perusteella kohtuukuormitteinen, päivittäinen, vähintään puolen tunnin pituinen aerobinen liikunta (käytännössä esimerkiksi reipasta kävelyä 20 km viikossa) parantaa MBO:n vaaratekijäprofiilia «Johnson JL, Slentz CA, Houmard JA ym. Exercise training amount and intensity effects on metabolic syndrome (from Studies of a Targeted Risk Reduction Intervention through Defined Exercise). Am J Cardi»107.
Liikunnan vaarat, ks. suosituksen kohta Liikuntaan liittyvät vaarat «»3 sekä erillinen taulukko «Yleisimpiä liikuntaan liittyviä vaaroja ja niiden vähentämiseksi suositeltavia keinoja. Suositellut keinot perustuvat vain osittain tutkimuksista saatuun näyttöön.»2 ja sähköinen tausta-aineisto «Kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun vasta-aiheet»9.

Tyypin 2 diabetes

Liikunta tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä

Päivittäisellä, vähintään 30 minuutin pituisella, kohtuukuormitteisella, kestävyystyyppisellä liikunnalla voidaan ehkäistä tyypin 2 diabeteksen ilmaantumista «Jeon CY, Lokken RP, Hu FB ym. Physical activity of moderate intensity and risk of type 2 diabetes: a systematic review. Diabetes Care 2007;30:744-52 »108.

Liikunta tyypin 2 diabeteksen hoidossa

Säännöllinen liikunta parantaa glukoositasapainoa. Kestävyysliikunta tai lihasvoimaharjoittelu pienentää HbA1c-arvoa (viitealue 4–6 %) lähtötason mukaan 0.3–0.6 prosenttiyksikköä «Liikunta parantaa glukoositasapainoa tyypin 2 diabeetikoilla.»A.
- Kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun yhdistelmä on mahdollisesti vieläkin tehokkaampi kuin kumpikin liikuntamuoto yksinään «Sigal RJ, Kenny GP, Boulé NG ym. Effects of aerobic training, resistance training, or both on glycemic control in type 2 diabetes: a randomized trial. Ann Intern Med 2007;147:357-69 »109.
Kevyt- tai kohtuukuormitteinen kestävyysliikunta
- parantaa maksimaalista hapenkulutusta (verenkierto- ja hengityselimistön suorituskykyä), joka on myös diabeetikoilla tärkeä ennenaikaisen kuolleisuuden ennustaja «Balducci S, Iacobellis G, Parisi L ym. Exercise training can modify the natural history of diabetic peripheral neuropathy. J Diabetes Complications 2006;20:216-23 »110
- lisää insuliiniherkkyyttä sekä vähentää etenkin vatsaontelon sisäisen rasvakudoksen määrää ja plasman triglyseridipitoisuutta «Sigal RJ, Kenny GP, Wasserman DH ym. Physical activity/exercise and type 2 diabetes. Diabetes Care 2004;27:2518-39 »111
- saattaa ehkäistä tai hidastaa perifeerisen neuropatian kehittymistä «ACSM'S Resource Manual for Guidelines for Exercise Testing and Prescription. 5. painos. Lippincott, Williams & Wilkins. 2006»112
- ei vaikuta plasman kolesterolipitoisuuteen tai verenpaineeseen «Thomas DE, Elliott EJ, Naughton GA. Exercise for type 2 diabetes mellitus. Cochrane Database Syst Rev 2006;3:CD002968 »113.
- Vakuuttavaa kokeellista tutkimusnäyttöä ei ole siitä, voidaanko edellä mainittua runsaammalla liikunnalla vaikuttaa näihin vaaratekijöihin.
Vaikutus hyperglykemiaan
- Tunnin mittainen kevytkuormitteinen (35 % maksimaalisesta hapenkulutuksesta) kestävyystyyppinen liikunta vähentää hyperglykeemistä tilaa tehokkaammin (50 %) kuin suuri-intensiteettinen (75 % maksimista) puolen tunnin suoritus (20 %) hyvässä hoitotasapainossa olevilla tyypin 2 diabetesta sairastavilla potilailla «Manders RJ, Van Dijk JW, van Loon LJ. Low-intensity exercise reduces the prevalence of hyperglycemia in type 2 diabetes. Med Sci Sports Exerc 2010;42:219-25 »114.
- Käytännössä tunti kevyttä liikuntaa päivittäin vähentää postprandiaalista hyperglykemiaa tehokkaasti hyvässä hoitotasapainossa olevilla potilailla.
Hypoglykemian vaara
- Hyvässä hoitotasapainossa (HbA_1c< 7.5 %) olevalle, insuliinihoidossa (glargiini tai NPH) olevalle potilaalle kohtuukuormitteinen liikunta (60 % maksimihapenkulutuksesta) ei aiheuta vakavaa hypoglykemiaa «Plöckinger U, Topuz M, Riese B ym. Risk of exercise-induced hypoglycaemia in patients with type 2 diabetes on intensive insulin therapy: comparison of insulin glargine with NPH insulin as basal insuli»115.
- Käytännössä kohtuukuormitteinen (reipasta kävelyä vastaava taso) liikunta ei aiheuta vakavaa hypoglykemiaa hyvässä hoitotasapainossa olevilla tyypin 2 diabetesta sairastavilla potilailla, joilla on myös insuliinihoito.
Käytännön ohjeet lääkärin vastaanotolla diabeetikon liikuntakelpoisuuden varmistamiseksi, ks. sähköinen tausta-aineisto «Diabeetikon liikuntakelpoisuus»15.
- Kliinisen rasituskokeen aiheet diabeetikolla «Williams MA, Haskell WL, Ades PA ym. Resistance exercise in individuals with and without cardiovascular disease: 2007 update: a scientific statement from the American Heart Association Council on Clin»116; ks. sähköinen tausta-aineisto «Kliinisen rasituskokeen indikaatiot diabeetikolla»16.
- Liikunnan vaarat, ks. suosituksen kohta Liikuntaan liittyvät vaarat «»3 sekä erillinen taulukko «Yleisimpiä liikuntaan liittyviä vaaroja ja niiden vähentämiseksi suositeltavia keinoja. Suositellut keinot perustuvat vain osittain tutkimuksista saatuun näyttöön.»2 ja sähköinen tausta-aineisto «Kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun vasta-aiheet»9.
Lisätietoa, ks. Diabeteksen Käypä hoito -suositus «Diabetes»16, «Diabetes (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä. 29.10.2007. www.kaypahoito»117 ja sähköiset tausta-aineistot Diabetes ja liikunta «Diabetes ja liikunta»17 ja Tyypin 2 diabeetikon liikuntaohjelma «Tyypin 2 diabeetikon liikuntaohjelma»18.

Sepelvaltimotauti

Liikunta sepelvaltimotaudin ehkäisyssä

Kestävyysliikunta ja hyvä verenkierto- ja hengityselimistön suorituskyky ehkäisevät sepelvaltimotautia ja sen aiheuttamia kuolemia «Lakka TA, Venäläinen JM, Rauramaa R ym. Relation of leisure-time physical activity and cardiorespiratory fitness to the risk of acute myocardial infarction. N Engl J Med 1994;330:1549-54 »118, «Myers J, Prakash M, Froelicher V ym. Exercise capacity and mortality among men referred for exercise testing. N Engl J Med 2002;346:793-801 »119, «Manson JE, Hu FB, Rich-Edwards JW ym. A prospective study of walking as compared with vigorous exercise in the prevention of coronary heart disease in women. N Engl J Med 1999;341:650-8 »120, «Sesso HD, Paffenbarger RS Jr, Lee IM. Physical activity and coronary heart disease in men: The Harvard Alumni Health Study. Circulation 2000;102:975-80 »121, «Tanasescu M, Leitzmann MF, Rimm EB ym. Exercise type and intensity in relation to coronary heart disease in men. JAMA 2002;288:1994-2000 »122.
Kohtuukuormitteisella liikunnalla, kuten reippaalla kävelyllä, saavutetaan suurin osa sepelvaltimotaudilta suojaavasta vaikutuksesta. Teholtaan raskaampi liikunta voi pienentää vaaraa entisestään «Manson JE, Hu FB, Rich-Edwards JW ym. A prospective study of walking as compared with vigorous exercise in the prevention of coronary heart disease in women. N Engl J Med 1999;341:650-8 »120, «Tanasescu M, Leitzmann MF, Rimm EB ym. Exercise type and intensity in relation to coronary heart disease in men. JAMA 2002;288:1994-2000 »122.
Kestävyysliikunta pienentää yksittäiseen raskaaseen liikuntasuoritukseen liittyvää sydänperäisen äkkikuoleman vaaraa «Mittleman MA, Maclure M, Tofler GH ym. Triggering of acute myocardial infarction by heavy physical exertion. Protection against triggering by regular exertion. Determinants of Myocardial Infarction On»18.
Kestävyysliikunnan vaikutukset sepelvaltimotaudin vaaratekijöihin «Thompson PD, Buchner D, Pina IL ym. Exercise and physical activity in the prevention and treatment of atherosclerotic cardiovascular disease: a statement from the Council on Clinical Cardiology (Subco»123, «Lakka TA, Laaksonen DE. Physical activity in prevention and treatment of the metabolic syndrome. Appl Physiol Nutr Metab 2007;32:76-88 »124, «Hambrecht R, Wolf A, Gielen S ym. Effect of exercise on coronary endothelial function in patients with coronary artery disease. N Engl J Med 2000;342:454-60 »125, «Rauramaa R, Halonen P, Väisänen SB ym. Effects of aerobic physical exercise on inflammation and atherosclerosis in men: the DNASCO Study: a six-year randomized, controlled trial. Ann Intern Med 2004;1»126:
- parantaa verenkierto- ja hengityselimistön suorituskykyä
- vähentää koko kehon ja erityisesti vatsaontelon sisäisen rasvan määrää
- lisää luustolihasten insuliiniherkkyyttä
- parantaa glukoositasapainoa
- suurentaa plasman HDL-kolesterolipitoisuutta ja pienentää plasman LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuutta
- laskee verenpainetta
- parantaa valtimoiden endoteelin toimintaa ja
- hidastaa ateroskleroosin etenemistä.
Myös lihasvoimaharjoittelu ehkäisee sepelvaltimotautia, mutta näyttö suojavaikutuksesta on vähäisempää kuin kestävyysliikunnan osalta «Williams MA, Haskell WL, Ades PA ym. Resistance exercise in individuals with and without cardiovascular disease: 2007 update: a scientific statement from the American Heart Association Council on Clin»116, «Tanasescu M, Leitzmann MF, Rimm EB ym. Exercise type and intensity in relation to coronary heart disease in men. JAMA 2002;288:1994-2000 »122, «Lakka TA, Laaksonen DE. Physical activity in prevention and treatment of the metabolic syndrome. Appl Physiol Nutr Metab 2007;32:76-88 »124.
Sepelvaltimotaudin ehkäisyyn suositellaan (ks. suosituksen kohta Yleiset liikuntasuositukset «»4 ja sähköinen tausta-aineisto «Liikuntasuositus kaikille 65 vuotta täyttäneille sekä 50-64-vuotiaille henkilöille, joilla on joku pitkäaikainen sairaus tai toimintakyvyn rajoite, joka vaikuttaa liikuntaan osallistumiseen tai kuntoon»5)
- kestävyysliikuntaa, joka on päivittäistä tai lähes päivittäistä, vähintään 30 minuuttia vuorokaudessa kestävää, kohtuukuormitteista ja suuriin lihasryhmiin kohdistuvaa «Thompson PD, Buchner D, Pina IL ym. Exercise and physical activity in the prevention and treatment of atherosclerotic cardiovascular disease: a statement from the Council on Clinical Cardiology (Subco»123 sekä
- 2–3 viikoittaista lihasvoimaharjoitusta, jotka koostuvat 8–10:stä suureen lihasryhmään kohdistuvasta liikkeestä ja joissa liikkeet toistetaan 8–12 kertaa «Williams MA, Haskell WL, Ades PA ym. Resistance exercise in individuals with and without cardiovascular disease: 2007 update: a scientific statement from the American Heart Association Council on Clin»116.

Liikunta sepelvaltimotaudin hoidossa ja kuntoutuksessa

Kestävyysliikuntaan perustuva sydänkuntoutus vähentää ennenaikaisen kuoleman ja erityisesti sepelvaltimotaudin aiheuttaman kuoleman vaaraa sepelvaltimotautipotilailla «Liikuntaan perustuva sydänkuntoutus vähentää ennenaikaisen kuoleman ja sepelvaltimotaudin aiheuttaman kuoleman vaaraa sepelvaltimotautia sairastavilla henkilöillä.»A.
Kestävyysliikunta parantaa verenkiertoelimistön suorituskykyä ja fyysistä toimintakykyä ja saattaa vähentää uusien sepelvaltimotautitapahtumien vaaraa «Hambrecht R, Walther C, Möbius-Winkler S ym. Percutaneous coronary angioplasty compared with exercise training in patients with stable coronary artery disease: a randomized trial. Circulation 2004;109»127.
Kestävyysliikunta vaikuttaa myönteisesti sepelvaltimotaudin vaaratekijöihin samalla tavalla niin sepelvaltimotautia sairastavilla kuin terveillä henkilöillä «Thompson PD, Buchner D, Pina IL ym. Exercise and physical activity in the prevention and treatment of atherosclerotic cardiovascular disease: a statement from the Council on Clinical Cardiology (Subco»123, «Lakka TA, Laaksonen DE. Physical activity in prevention and treatment of the metabolic syndrome. Appl Physiol Nutr Metab 2007;32:76-88 »124, «Hambrecht R, Wolf A, Gielen S ym. Effect of exercise on coronary endothelial function in patients with coronary artery disease. N Engl J Med 2000;342:454-60 »125, «Rauramaa R, Halonen P, Väisänen SB ym. Effects of aerobic physical exercise on inflammation and atherosclerosis in men: the DNASCO Study: a six-year randomized, controlled trial. Ann Intern Med 2004;1»126, «Valkeinen H, Aaltonen S, Kujala UM. Effects of exercise training on oxygen uptake in coronary heart disease: a systematic review and meta-analysis. Scand J Med Sci Sports 2010;20:545-55 »128.
Kestävyysliikunta nopeuttaa fyysisen toimintakyvyn palautumista sydäninfarktin ja sydäntoimenpiteiden (pallolaajennus, ohitusleikkaus, tahdistimen asennus, läppäleikkaus, sydämensiirto) jälkeen «Jolliffe JA, Rees K, Taylor RS ym. Exercise-based rehabilitation for coronary heart disease. Cochrane Database Syst Rev 2001;1:CD001800 »129, «Taylor RS, Brown A, Ebrahim S ym. Exercise-based rehabilitation for patients with coronary heart disease: systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Am J Med 2004;116:682-92 »130.
Kestävyysliikunta pallolaajennusta ja verkkoputken laittoa seuraavasta päivästä alkaen ei lisää toimenpiteen jälkeisten komplikaatioiden (verkkoputken tromboosi, sydäninfarkti, aivoinfarkti, kuolema) vaaraa «Soga Y, Yokoi H, Ando K ym. Safety of early exercise training after elective coronary stenting in patients with stable coronary artery disease. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2010;17:230-4 »131.
Sepelvaltimotaudin hoitoon suositellaan; ks. sähköinen tausta-aineisto «Liikuntasuositus kaikille 65 vuotta täyttäneille sekä 50-64-vuotiaille henkilöille, joilla on joku pitkäaikainen sairaus tai toimintakyvyn rajoite, joka vaikuttaa liikuntaan osallistumiseen tai kuntoon»5:
- kestävyysliikuntaa, joka on päivittäistä tai lähes päivittäistä, vähintään 30 minuuttia vuorokaudessa kestävää, fyysiseen suorituskykyyn suhteutettua, kohtuukuormitteista ja suuriin lihasryhmiin kohdistuvaa «Thompson PD, Buchner D, Pina IL ym. Exercise and physical activity in the prevention and treatment of atherosclerotic cardiovascular disease: a statement from the Council on Clinical Cardiology (Subco»123 sekä
- 2–3 viikoittaista lihasvoimaharjoitusta, jotka koostuvat 8–10:stä suureen lihasryhmään kohdistuvasta liikkeestä ja joissa liikkeet toistetaan 10–15 kertaa «Williams MA, Haskell WL, Ades PA ym. Resistance exercise in individuals with and without cardiovascular disease: 2007 update: a scientific statement from the American Heart Association Council on Clin»116.
Käytännön ohjeita sepelvaltimotautipotilaan liikunnasta löytyy muun muassa Suomen Sydänliiton sivuilta «http://www.sydanliitto.fi/»9.
Liikunnan vaarat, ks. suosituksen kohta Liikuntaan liittyvät vaarat «»3 sekä erillinen taulukko «Yleisimpiä liikuntaan liittyviä vaaroja ja niiden vähentämiseksi suositeltavia keinoja. Suositellut keinot perustuvat vain osittain tutkimuksista saatuun näyttöön.»2 ja sähköinen tausta-aineisto «Kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun vasta-aiheet»9.

Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto

Liikunta aivoinfarktin ja aivoverenvuodon ehkäisyssä

Kestävyysliikunta ja hyvä verenkierto- ja hengityselimistön suorituskyky ehkäisevät aivoinfarkteja ja niiden aiheuttamia kuolemia «Lee CD, Folsom AR, Blair SN. Physical activity and stroke risk: a meta-analysis. Stroke 2003;34:2475-81 »132, «Wendel-Vos GC, Schuit AJ, Feskens EJ ym. Physical activity and stroke. A meta-analysis of observational data. Int J Epidemiol 2004;33:787-98 »133, «Kurl S, Laukkanen JA, Rauramaa R ym. Cardiorespiratory fitness and the risk for stroke in men. Arch Intern Med 2003;163:1682-8 »134, «Goldstein LB, Adams R, Alberts MJ ym. Primary prevention of ischemic stroke: a guideline from the American Heart Association/American Stroke Association Stroke Council: cosponsored by the Atherosclero»135.
Kohtuukuormitteisella liikunnalla, kuten reippaalla kävelyllä, saavutetaan suurin osa aivoinfarktilta suojaavasta vaikutuksesta. Raskaampi liikunta saattaa pienentää vaaraa entisestään «Lee CD, Folsom AR, Blair SN. Physical activity and stroke risk: a meta-analysis. Stroke 2003;34:2475-81 »132, «Wendel-Vos GC, Schuit AJ, Feskens EJ ym. Physical activity and stroke. A meta-analysis of observational data. Int J Epidemiol 2004;33:787-98 »133.
Kestävyysliikunta saattaa vähentää ensimmäisen aivoinfarktin vakavuutta ja parantaa pitkäaikaisennustetta «Krarup LH, Truelsen T, Gluud C ym. Prestroke physical activity is associated with severity and long-term outcome from first-ever stroke. Neurology 2008;71:1313-8 »136.
Kestävyysliikunta vähentää myös aivoverenvuodon vaaraa, mutta näyttö suojavaikutuksesta on vähäisempää kuin aivoinfarktin osalta «Wendel-Vos GC, Schuit AJ, Feskens EJ ym. Physical activity and stroke. A meta-analysis of observational data. Int J Epidemiol 2004;33:787-98 »133.
Aivoinfarktin ja aivoverenvuodon ehkäisyyn suositellaan kestävyysliikuntaa, joka on päivittäistä tai lähes päivittäistä, vähintään 30 minuuttia vuorokaudessa kestävää ja kohtuukuormitteista (ks. suosituksen kohdat Yleiset liikuntasuositukset «»4 ja Iäkkäät «»1 sekä eri sairaudet ja sähköinen tausta-aineisto «Liikuntasuositus kaikille 65 vuotta täyttäneille sekä 50-64-vuotiaille henkilöille, joilla on joku pitkäaikainen sairaus tai toimintakyvyn rajoite, joka vaikuttaa liikuntaan osallistumiseen tai kuntoon»5), «Goldstein LB, Adams R, Alberts MJ ym. Primary prevention of ischemic stroke: a guideline from the American Heart Association/American Stroke Association Stroke Council: cosponsored by the Atherosclero»135.

Liikunta aivoinfarktin hoidossa ja kuntoutuksessa

Liikunnallinen kuntoutus on keskeinen osa aivoinfarktin jälkeistä aktiivista kuntoutusta, joka aloitetaan mahdollisimman pian aivoinfarktin jälkeen eli viimeistään viikon kuluttua sairastumisesta. Sitä jatketaan niin kauan kuin potilaan tila paranee «Gordon NF, Gulanick M, Costa F ym. Physical activity and exercise recommendations for stroke survivors: an American Heart Association scientific statement from the Council on Clinical Cardiology, Subc»137.
Liikunnallisen kuntoutuksen on sisällettävä monipuolisesti hermo-lihasjärjestelmän ja verenkiertoelimistön toimintaa parantavaa kestävyysliikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua «Gordon NF, Gulanick M, Costa F ym. Physical activity and exercise recommendations for stroke survivors: an American Heart Association scientific statement from the Council on Clinical Cardiology, Subc»137.
Kestävyysliikuntaan perustuva kuntoutus «Gordon NF, Gulanick M, Costa F ym. Physical activity and exercise recommendations for stroke survivors: an American Heart Association scientific statement from the Council on Clinical Cardiology, Subc»137
- parantaa hermojen ja luustolihasten yhteistoimintaa
- lisää luustolihasten voimaa
- parantaa verenkierto- ja hengityselimistön kuntoa ja fyysistä toimintakykyä
- kohottaa mielialaa ja
- parantaa edellytyksiä toipua aivoinfarktista psyykkisesti ja fyysisesti.
- Erityisesti kävely hidastaa aivoverenkierron häiriöiden pahenemista, ehkäisee uusia aivoinfarkteja ja muita verenkiertoelinsairaustapahtumia sekä lisää fyysistä toimintakykyä «Gordon NF, Gulanick M, Costa F ym. Physical activity and exercise recommendations for stroke survivors: an American Heart Association scientific statement from the Council on Clinical Cardiology, Subc»137.
Lihasvoimaharjoitteluun perustuva kuntoutus lisää luustolihasten voimaa, parantaa koordinaatiota, motoriikkaa ja tasapainoa sekä nopeuttaa kävelemistä «Gordon NF, Gulanick M, Costa F ym. Physical activity and exercise recommendations for stroke survivors: an American Heart Association scientific statement from the Council on Clinical Cardiology, Subc»137.
Aivoinfarktin jälkeiseen liikunnalliseen kuntoutukseen suositellaan; ks. sähköinen tausta-aineisto «Liikuntasuositus kaikille 65 vuotta täyttäneille sekä 50-64-vuotiaille henkilöille, joilla on joku pitkäaikainen sairaus tai toimintakyvyn rajoite, joka vaikuttaa liikuntaan osallistumiseen tai kuntoon»5
- kestävyysliikuntaa, jota toteutetaan 3–7 päivänä viikossa ja joka kestää 20–60 minuuttia vuorokaudessa, koostuu yhdestä tai useammasta vähintään kymmenen minuutin suorituksesta, suhteutetaan fyysiseen suorituskykyyn ja on kohtuukuormitteista ja kohdistuu suuriin lihasryhmiin «Gordon NF, Gulanick M, Costa F ym. Physical activity and exercise recommendations for stroke survivors: an American Heart Association scientific statement from the Council on Clinical Cardiology, Subc»137 sekä
- 2–3 viikoittaista lihaskuntoharjoitusta, jotka koostuvat 8–10:stä suuriin lihasryhmiin kohdistuvasta liikkeestä ja tehdään 1–3 sarjana toistaen yksittäiset liikkeet 10–15 kertaa «Gordon NF, Gulanick M, Costa F ym. Physical activity and exercise recommendations for stroke survivors: an American Heart Association scientific statement from the Council on Clinical Cardiology, Subc»137 sekä
- 2–3 viikoittaista lihasvenytysharjoitusta, joissa kunkin lihaksen venytys kestää 10–30 sekuntia sekä koordinaatio- ja tasapainoharjoituksia «Gordon NF, Gulanick M, Costa F ym. Physical activity and exercise recommendations for stroke survivors: an American Heart Association scientific statement from the Council on Clinical Cardiology, Subc»137.
Myös omatoimisesta liikunnasta on hyötyä aivoinfarktipotilaan kuntoutuksessa. Siinä noudatetaan samoja periaatteita kuin terveillä henkilöillä «Gordon NF, Gulanick M, Costa F ym. Physical activity and exercise recommendations for stroke survivors: an American Heart Association scientific statement from the Council on Clinical Cardiology, Subc»137; ks. sähköinen tausta-aineisto «Liikuntasuositus kaikille 65 vuotta täyttäneille sekä 50-64-vuotiaille henkilöille, joilla on joku pitkäaikainen sairaus tai toimintakyvyn rajoite, joka vaikuttaa liikuntaan osallistumiseen tai kuntoon»5.
Ks. Käypä hoito -suositus Aivoinfarkti «Aivoinfarkti»17, «Aivoinfarkti (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. 15.10.2006. www.kaypahoito.fi»138.
Liikunnan vaarat, ks. suosituksen kohta Liikuntaan liittyvät vaarat «»3 sekä erillinen taulukko «Yleisimpiä liikuntaan liittyviä vaaroja ja niiden vähentämiseksi suositeltavia keinoja. Suositellut keinot perustuvat vain osittain tutkimuksista saatuun näyttöön.»2 ja sähköinen tausta-aineisto «Kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun vasta-aiheet»9.

Perifeerinen valtimotauti

Liikunta perifeerisen valtimotaudin ehkäisyssä

Liikunnasta perifeerisen valtimotaudin ehkäisyssä ei ole näyttöä.
Poikkileikkaustutkimuksissa liikunnalla on käänteinen yhteys perifeerisen valtimotaudin esiintyvyyteen «Stewart KJ, Hiatt WR, Regensteiner JG ym. Exercise training for claudication. N Engl J Med 2002;347:1941-51 »139.

Liikunta perifeerisen valtimotaudin hoidossa

Kävelyharjoittelu ilmeisesti pidentää kivutonta ja maksimaalista kävelymatkaa perifeeristä valtimotautia sairastavilla «Liikuntaharjoittelu vähentää katkokävelyoireita ja pidentää sekä maksimaalista että kivutonta kävelymatkaa perifeeristä valtimotautia sairastavilla henkilöillä.»B.
Kävelyharjoittelu parantaa luustolihasten verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, lisää sydämen pumppaustehoa ja parantaa fyysistä toimintakykyä «Stewart KJ, Hiatt WR, Regensteiner JG ym. Exercise training for claudication. N Engl J Med 2002;347:1941-51 »139, «Watson L, Ellis B, Leng GC. Exercise for intermittent claudication. Cochrane Database Syst Rev 2008;4:CD000990 »140.
Kävelyn hyödyt ovat sitä suuremmat, mitä enemmän kipua aiheuttavia kävelyjaksoja kertyy «Stewart KJ, Hiatt WR, Regensteiner JG ym. Exercise training for claudication. N Engl J Med 2002;347:1941-51 »139.
Kävelyharjoittelu on tehokkainta sen ollessa suunniteltua ja ohjattua «Stewart KJ, Hiatt WR, Regensteiner JG ym. Exercise training for claudication. N Engl J Med 2002;347:1941-51 »139.
Myös alaraajojen lihasvoimaharjoittelusta on hyötyä perifeeristä valtimotautia sairastaville, koska se parantaa kävelyä, portaiden nousua ja fyysistä toimintakykyä «McDermott MM, Ades P, Guralnik JM ym. Treadmill exercise and resistance training in patients with peripheral arterial disease with and without intermittent claudication: a randomized controlled trial.»141.
Kävelyharjoittelu on hyödyllistä sekä katkokävelyoireisilla että oireettomilla perifeeristä valtimotautia sairastavilla «McDermott MM, Ades P, Guralnik JM ym. Treadmill exercise and resistance training in patients with peripheral arterial disease with and without intermittent claudication: a randomized controlled trial.»141.
Perifeerisen valtimotaudin hoitoon suositellaan; ks. sähköinen tausta-aineisto «Liikuntasuositus kaikille 65 vuotta täyttäneille sekä 50-64-vuotiaille henkilöille, joilla on joku pitkäaikainen sairaus tai toimintakyvyn rajoite, joka vaikuttaa liikuntaan osallistumiseen tai kuntoon»5
- kävelyharjoittelua, joka aloitetaan 30 minuutin päivittäisellä kävelyllä ja jonka kestoa lisätään vähitellen, kunnes saavutetaan 60 minuutin kesto säätäen kuormittavuutta (vauhtia) siten, että noin viiden minuutin kävelyn jälkeen ilmaantuu alaraajojen lihasten kipua, joka voimistuessaan pakottaa keskeyttämään kävelyn, ja kävelyä jatketaan kivun lievityttyä lepotauon aikana «Stewart KJ, Hiatt WR, Regensteiner JG ym. Exercise training for claudication. N Engl J Med 2002;347:1941-51 »139
- kävelyn lisäksi pyöräilyä, hiihtoa ja uintia, joissa noudatetaan samoja periaatteita kuin kävelyssä «Stewart KJ, Hiatt WR, Regensteiner JG ym. Exercise training for claudication. N Engl J Med 2002;347:1941-51 »139.
- Myös lihasvoimaharjoittelusta on hyötyä.
Liikunnan vaarat, ks. suosituksen kohta Liikuntaan liittyvät vaarat «»3 sekä erillinen taulukko «Yleisimpiä liikuntaan liittyviä vaaroja ja niiden vähentämiseksi suositeltavia keinoja. Suositellut keinot perustuvat vain osittain tutkimuksista saatuun näyttöön.»2 ja sähköinen tausta-aineisto «Kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun vasta-aiheet»9.

Sydämen vajaatoiminta

Liikunta sydämen vajaatoiminnan ehkäisyssä

Liikunta ehkäisee sydämen vajaatoimintaa, koska sillä voidaan ehkäistä ja hoitaa sydämen vajaatoimintaan johtavia sairauksia, kuten sepelvaltimotautia kohonnutta verenpainetta, tyypin 2 diabetesta ja lihavuutta «Wang Y, Tuomilehto J, Jousilahti P ym. Occupational, commuting, and leisure-time physical activity in relation to heart failure among finnish men and women. J Am Coll Cardiol 2010;56:1140-8 »142, «Kenchaiah S, Sesso HD, Gaziano JM. Body mass index and vigorous physical activity and the risk of heart failure among men. Circulation 2009;119:44-52 »143, «Hu G, Jousilahti P, Antikainen R ym. Joint effects of physical activity, body mass index, waist circumference, and waist-to-hip ratio on the risk of heart failure. Circulation 2010;121:237-44 »144.

Liikunta sydämen vajaatoiminnan hoidossa

Kestävyysliikunta
- parantaa sydämen vasemman kammion pumppaustoimintaa, lisää luustolihasten verenkiertoa, voimaa ja aerobista energiantuotantoa, parantaa verenkiertoelimistön suorituskykyä submaksimaalisessa ja maksimaalisessa kuormituksessa sekä vähentää väsymistä ja hengenahdistusta lievää ja keskivaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastavilla
- parantaa fyysistä suorituskykyä, liikuntakykyä, yleistä terveydentilaa ja elämänlaatua sekä vähentää sydänkuolleisuutta ja sairaalahoidon tarvetta sydämen lievää (NYHA II) ja keskivaikeaa (NYHA III) vajaatoimintaa sairastavilla «Liikuntaan perustuva sydänkuntoutus parantaa fyysistä suorituskykyä, liikuntakykyä ja elämänlaatua lievää ja keskivaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastavilla henkilöillä.»B
- vähentää sydänkuolleisuutta ja sairaalahoidon tarvetta yhtä tehokkaasti sydämen keskivaikeaa ja vaikeaa (NYHA III–IV, ejektiofraktio alle 27 %, maksimaalinen hapenkulutus alle15 ml/kg/min) sekä lievempää vajaatoimintaa sairastavilla «Piepoli MF, Davos C, Francis DP ym. Exercise training meta-analysis of trials in patients with chronic heart failure (ExTraMATCH). BMJ 2004;328:189 »146
- vähentää sydänkuolleisuutta ja sairaalahoidon tarvetta sydänlihaksen iskemiasta, mutta ei muusta syystä johtuvaa sydämen vajaatoimintaa sairastavilla «Piepoli MF, Davos C, Francis DP ym. Exercise training meta-analysis of trials in patients with chronic heart failure (ExTraMATCH). BMJ 2004;328:189 »146.
Lihasvoimaharjoittelu
- lisää luustolihasten voimaa, kestävyyttä ja verenkiertoa, parantaa sydämen vasemman kammion pumppaustoimintaa ja verenkiertoelimistön suorituskykyä maksimaalisessa ja submaksimaalisessa rasituksessa, pidentää kävelymatkaa sekä saattaa lisätä sykevaihtelua sydämen lievää (NYHA II) ja keskivaikeaa (NYHA III) vajaatoimintaa sairastavilla «Selig SE, Carey MF, Menzies DG ym. Moderate-intensity resistance exercise training in patients with chronic heart failure improves strength, endurance, heart rate variability, and forearm blood flow. »147, «Pu CT, Johnson MT, Forman DE ym. Randomized trial of progressive resistance training to counteract the myopathy of chronic heart failure. J Appl Physiol 2001;90:2341-50 »148, «Levinger I, Bronks R, Cody DV ym. Resistance training for chronic heart failure patients on beta blocker medications. Int J Cardiol 2005;102:493-9 »149, «Bartlo P. Evidence-based application of aerobic and resistance training in patients with congestive heart failure. J Cardiopulm Rehabil Prev 2007;27:368-75 »150, «Beckers PJ, Denollet J, Possemiers NM ym. Combined endurance-resistance training vs. endurance training in patients with chronic heart failure: a prospective randomized study. Eur Heart J 2008;29:1858»151.
- yhdistettynä kestävyysliikuntaan parantaa lihasvoimaa ja verenkiertoelimistön suorituskykyä maksimaalisessa ja submaksimaalisessa rasituksessa sekä elämänlaatua enemmän kuin kestävyysliikunta yksinään «Beckers PJ, Denollet J, Possemiers NM ym. Combined endurance-resistance training vs. endurance training in patients with chronic heart failure: a prospective randomized study. Eur Heart J 2008;29:1858»151.
Sydämen vajaatoiminnan hoitoon suositellaan
- päivittäistä kestävyysliikuntaa, joka aloitetaan kevyesti; kuormitusta lisätään vähitellen kuormitustasoon, joka vastaa noin 60 %:a kliinisessä kuormituskokeessa määritetystä sykereservistä (maksimi- ja leposykkeen erotus)
- 2–3 viikoittaista lihasvoimaharjoitusta, jotka koostuvat 8–10:stä suureen lihasryhmään kohdistuvasta liikkeestä ja joissa liikkeet toistetaan 10–15 kertaa «Williams MA, Haskell WL, Ades PA ym. Resistance exercise in individuals with and without cardiovascular disease: 2007 update: a scientific statement from the American Heart Association Council on Clin»116, «Beckers PJ, Denollet J, Possemiers NM ym. Combined endurance-resistance training vs. endurance training in patients with chronic heart failure: a prospective randomized study. Eur Heart J 2008;29:1858»151.
Sydämen vajaatoimintaa sairastavien liikunnassa on tärkeää yksilöllisyys ja oireenmukaisuus, koska potilaat ovat yleensä iäkkäitä, heidän sairautensa vaikeus vaihtelee paljon ja heillä on usein muita liikuntaan liittyviä vaaroja lisääviä sairauksia tai lääkityksiä.
Liikunnan vaarat, ks. suosituksen kohta Liikuntaan liittyvät vaarat «»3 sekä erillinen taulukko «Yleisimpiä liikuntaan liittyviä vaaroja ja niiden vähentämiseksi suositeltavia keinoja. Suositellut keinot perustuvat vain osittain tutkimuksista saatuun näyttöön.»2 ja sähköinen tausta-aineisto «Kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun vasta-aiheet»9.

Sydämen rytmihäiriöt

Eteisvärinä

Raskas, vuosia kestänyt kestävyysliikunta voi aiheuttaa eteisvärinätaipumuksen muuten terveeseen sydämeen «Karjalainen J, Kujala UM, Kaprio J ym. Lone atrial fibrillation in vigorously exercising middle aged men: case-control study. BMJ 1998;316:1784-5 »152, «Aizer A, Gaziano JM, Cook NR ym. Relation of vigorous exercise to risk of atrial fibrillation. Am J Cardiol 2009;103:1572-7 »153.
Sen sijaan kevyt tai kohtuukuormitteinen liikunta, kuten kävely, saattaa ehkäistä eteisvärinää vanhemmilla henkilöillä.
Eteisvärinä huonontaa verenkierto- ja hengityselimistön suoritus- ja toimintakykyä ja elämänlaatua «Lee SH, Jung JH, Choi SH ym. Exercise intolerance in patients with atrial fibrillation: clinical and echocardiographic determinants of exercise capacity. J Am Soc Echocardiogr 2005;18:1349-54 »154, «Singh SN, Tang XC, Singh BN ym. Quality of life and exercise performance in patients in sinus rhythm versus persistent atrial fibrillation: a Veterans Affairs Cooperative Studies Program Substudy. J A»155.
Kestävyysliikunta ja lihasvoimaharjoittelu yhdessä parantavat eteisvärinäpotilaalla verenkiertoelimistön suorituskykyä, pienentävät kammioiden supistumistiheyttä levossa ja rasituksessa, lisäävät sykevaihtelua ja parantavat elämänlaatua «Hegbom F, Sire S, Heldal M ym. Short-term exercise training in patients with chronic atrial fibrillation: effects on exercise capacity, AV conduction, and quality of life. J Cardiopulm Rehabil 2006;26»156.

Muut rytmihäiriöt

Liikunta ei aiheuta rytmihäiriöiden taustalla olevia sairauksia mutta saattaa tuoda esiin rytmihäiriöitä, kuten eteisvärinän «Aizer A, Gaziano JM, Cook NR ym. Relation of vigorous exercise to risk of atrial fibrillation. Am J Cardiol 2009;103:1572-7 »153, «Mont L, Tamborero D, Elosua R ym. Physical activity, height, and left atrial size are independent risk factors for lone atrial fibrillation in middle-aged healthy individuals. Europace 2008;10:15-20 »157 tai jopa kammiovärinän «Mittleman MA, Maclure M, Tofler GH ym. Triggering of acute myocardial infarction by heavy physical exertion. Protection against triggering by regular exertion. Determinants of Myocardial Infarction On»18 niille alttiilla henkilöillä.
Rytmihäiriöalttius tulisi selvittää kardiologisten erikoistutkimusten avulla niiltä henkilöiltä, jotka saavat pyörtymiskohtauksia rasituksen aikana «Laukkanen J, Hernelahti M, Huikuri H. Liikunta ja sydämen rytmihäiriöt. Suom Lääkäril 2010;65:1905-11»16.
Rytmihäiriöille luonteenomaisen yllättävän ilmaantumisen vuoksi rytmihäiriöpotilaan on syytä välttää liikuntalajeja, joissa huomio- ja toimintakyvyn äkillinen menetys voi johtaa tapaturmiin ja vammautumiseen «Liikuntalääketiede. Vuori I, Taimela S, Kujala U (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim»13.
Raskaat liikuntasuoritukset ovat kiellettyjä tiettyjä periytyviä rytmihäiriöitä, kuten pitkä QT -oireyhtymää sairastaville.
Rytmihäiriökohtauksia saavien liikunta; ks. sähköinen tausta-aineisto «Rytmihäiriöt ja liikunta»19, «Liikuntalääketiede. Vuori I, Taimela S, Kujala U (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim»13.
Tavallisella sydämentahdistimella hoidettaville soveltuu yleensä kaikki kohtuukuormitteinen liikunta, mutta kardiologin konsultaatio saattaa olla tarpeen.
Rytmihäiriötahdistimella hoidetuilla henkilöillä on suurentunut vakavan rytmihäiriön ja äkkikuoleman vaara, joten heille suositellaan kevyttä liikuntaa; kuormittavampi liikunta on kiellettyä. Lisäksi heidän on keskusteltava liikunnastaan laitteen säädöt tuntevan kardiologin kanssa.
Liikunnan vaarat, ks. suosituksen kohta Liikuntaan liittyvät vaarat «»3 sekä erillinen taulukko «Yleisimpiä liikuntaan liittyviä vaaroja ja niiden vähentämiseksi suositeltavia keinoja. Suositellut keinot perustuvat vain osittain tutkimuksista saatuun näyttöön.»2 ja sähköinen tausta-aineisto «Kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun vasta-aiheet»9.

Obstruktiiviset keuhkosairaudet

Terveillä keuhkojen toimintakapasiteetti on huomattavan suuri ja maksimaalisessa rasituksessakin ventilaatioon jää reserviä.
Keuhkojen toiminnan heikkenemisen tai vaihtelevan heikentymän vaiheet astmassa:
- lievä heikkeneminen ei vielä välttämättä vaikuta suorituskykyyn, joten liikuntaa voi harrastaa terveiden tavoin
- keskivaikea heikkeneminen aiheuttaa hengenahdistusoireita kevyessä tai kohtuukuormitteisessa liikunnassa, joten se rajoittaa tai heikentää suorituskykyä
- vaikea heikkeneminen aiheuttaa hengenahdistusoireita jo arkiaskareissa ja rajoittaa selvästi liikuntaa.
Obstruktiivisissa keuhkosairauksissa on tärkeää pitää hengästymisen aiheuttava rasitus mahdollisimman suurena liikkumalla säännöllisesti, jotta oireet eivät rajoita arkipäivän liikkumista.
Keuhkojen toimintakykymittauksilla voidaan arvioida kapasiteetin pienentymisen merkitystä ja tarkentaa liikuntaa rajoittava(t) tekijä(t); ks. sähköinen tausta-aineisto «Keuhkojen toimintakokeet keuhkopotilaalla»20.

Keuhkoahtaumatauti

Ks. Käypä hoito -suositus Keuhkoahtaumatauti «Keuhkoahtaumatauti»18, «Keuhkoahtaumatauti (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Päivitetty 1.3.2004. www.kaypahoito.fi»158.
Kuntoutus vähentää merkittävästi hengenahdistusta ja voimattomuutta, lieventää depressiota ja ahdistusta sekä parantaa fyysistä suorituskykyä «Kuntoutus vähentää merkittävästi hengenahdistusta, voimattomuutta ja lieventää depressiota ja ahdistusta sekä parantaa fyysistä suorituskykyä.»A.
Liikunnallinen kuntoutus myös heti keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen jälkeen on hyödyllistä ja turvallista «Liikunnallinen kuntoutus heti keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen jälkeen on hyödyllistä ja turvallista.»A.
Pahenemisvaiheet heikentävät elämänlaatua ja toistuessaan invalidisoivat potilasta nopeasti.
Keuhkoahtaumapotilailla
- harjoittelu ei paranna tai heikennä keuhkofunktiota «Puhan MA, Scharplatz M, Troosters T ym. Respiratory rehabilitation after acute exacerbation of COPD may reduce risk for readmission and mortality -- a systematic review. Respir Res 2005;6:54 »159
- lihasvoima on heikentynyt «Janaudis-Ferreira T, Wadell K, Sundelin G ym. Thigh muscle strength and endurance in patients with COPD compared with healthy controls. Respir Med 2006;100:1451-7 »160, joten lihasvoimaharjoittelu on suositeltavaa «Puhan MA, Schünemann HJ, Frey M ym. How should COPD patients exercise during respiratory rehabilitation? Comparison of exercise modalities and intensities to treat skeletal muscle dysfunction. Thorax »161, «Arnardóttir RH, Boman G, Larsson K ym. Interval training compared with continuous training in patients with COPD. Respir Med 2007;101:1196-204 »162
- harjoittelumuodoksi sopii sekä jatkuva että intervalliharjoittelu «Puhan MA, Büsching G, Schünemann HJ ym. Interval versus continuous high-intensity exercise in chronic obstructive pulmonary disease: a randomized trial. Ann Intern Med 2006;145:816-25 »163
- kliininen rasituskoe ja keuhkofunktiotutkimukset «Keuhkojen toimintakokeet keuhkopotilaalla»20 auttavat potilaan rasituksensiedon arvioinnissa ja liikunnan ohjaamisessa.

Astma

Ks. Käypä hoito -suositus Astma «Astma»19, «Astma (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama»164.
Säännöllinen liikunta näyttäisi vähentävän keuhkoputkien tulehdusreaktiota ja supistumisherkkyyttä epidemiologisen tutkimuksen perusteella «Shaaban R, Leynaert B, Soussan D ym. Physical activity and bronchial hyperresponsiveness: European Community Respiratory Health Survey II. Thorax 2007;62:403-10 »165.
Astmaatikoilla säännöllinen kohtuukuormitteinen aerobinen liikunta lisää maksimaalista hapenkulutusta (verenkierto- ja hengityselimistön suorituskykyä) mutta ei vaikuta keuhkofunktioihin «Astmaatikoilla liikuntahoito lisää maksimaalista hapenottokykyä mutta ei vaikuta keuhkofunktioihin.»A.
- Harjoittelu ei vaikuta levossa mitattuihin keuhkofunktioihin (parantavasti tai heikentävästi) eikä hengityksen vinkumiseen «Ram FS, Robinson SM, Black PN ym. Physical training for asthma. Cochrane Database Syst Rev 2005;4:CD001116 »166.
- Yksittäinen rasitus aiheuttaa astmaatikolla kaasujen vaihdunnan häiriön «Haverkamp HC, Dempsey JA, Miller JD ym. Gas exchange during exercise in habitually active asthmatic subjects. J Appl Physiol 2005;99:1938-50 »167, mutta toistuva rasitus estää tämän «Haverkamp HC, Dempsey JA, Miller JD ym. Repeat exercise normalizes the gas-exchange impairment induced by a previous exercise bout in asthmatic subjects. J Appl Physiol 2005;99:1843-52 »168.
Astmaan liittyvän keuhkoputkitulehdusreaktion ja vaihtelevan supistumistaipumuksen vuoksi liikuntaa harrastavan astmaatikon tulee «Hautala I, Puolanne M, Tikkanen H. Astma ja liikunta. Kirjassa: Astma. Kustannus Oy Duodecim 2000»169
- pitää lääkityksensä ajan tasalla
- käyttää tulehdusta hoitavaa lääkettään säännöllisesti
- käyttää keuhkoputkia avaavaa lääkettä tarvittaessa ennen liikuntaa.
Liikuntaharjoittelun vaikutuksesta astmaatikkojen elämänlaatuun ei ole tietoa «Ram FS, Robinson SM, Black PN ym. Physical training for asthma. Cochrane Database Syst Rev 2005;4:CD001116 »166.
Lihavuus lisää astman ilmaantuvuutta «Thomsen SF, Ulrik CS, Kyvik KO ym. The incidence of asthma in young adults. Chest 2005;127:1928-34 »170.
Liikuntaohjeita astmaatikolle; ks. sähköinen tausta-aineisto «Liikuntaan liittyviä vinkkejä annettavaksi keuhkopotilaille»20.

Hengitystieinfektiot

Liikunta hengitysinfektioiden aikana saattaa olla vaaratekijä ja pahentaa sairautta; siksi siihen tulee suhtautua varoen (taulukko «Yleisimpiä liikuntaan liittyviä vaaroja ja niiden vähentämiseksi suositeltavia keinoja. Suositellut keinot perustuvat vain osittain tutkimuksista saatuun näyttöön.»2).
Säännöllinen liikunta saattaa vähentää infektioalttiutta, mutta yhteys ei ole selvä. Infektioherkkyyden, elimistön vastustuskykyyn liittyvien mekanismien ja säännöllisen liikunnan välillä ei ole osoitettu olevan selkeää yhteyttä.
Liikunnan määrän ja ylähengitystieinfektioiden välillä on esitetty olevan J:n muotoinen yhteys, eli säännöllinen liikunta vähentäisi infektioalttiutta mutta runsas rasittava liikunta lisäisi infektiovaaraa «Nieman DC. Upper respiratory tract infections and exercise. Thorax 1995;50:1229-31 »171.

Syöpä

Liikunnan merkitystä eri syöpien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa on tutkittu lyhyemmän aikaa ja vähemmän kuin vastaavia asioita useimpien muiden pitkäaikaissairauksien osalta.
Eniten näyttöä on liikunnan käänteisestä yhteydestä rinta- ja paksusuolisyövän vaaraan «World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research (AICR). Food, Nutrition, Physical Activity and the Prevention of Cancer: a Global Perspective. Washington, DC: AICR 2007»172.

Rintasyöpä

Liikunta rintasyövän ehkäisevänä tekijänä

Kohorttitutkimusten mukaan naisilla, jotka harrastavat säännöllisesti vähintään kohtuukuormitteista vapaa-ajan kestävyystyyppistä liikuntaa, on ainakin 13 % (13–80 %) pienempi postmenopausaalisen rintasyövän vaara kuin naisilla, jotka eivät tällaista liikuntaa harrasta «Postmenopausaalisilla kestävyysliikuntaa harrastavilla naisilla rintasyövän ilmaantumisen riski on vähintään 20 % pienempi kuin liikuntaa vähän tai ei ollenkaan harrastavilla naisilla.»B, «Department of Health and Human Services. Physical activity guidelines advisory committee report. www.health.gov/paguidelines.»42, «World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research (AICR). Food, Nutrition, Physical Activity and the Prevention of Cancer: a Global Perspective. Washington, DC: AICR 2007»172, «Bardia A, Hartmann LC, Vachon CM ym. Recreational physical activity and risk of postmenopausal breast cancer based on hormone receptor status. Arch Intern Med 2006;166:2478-83 »173, «Dallal CM, Sullivan-Halley J, Ross RK ym. Long-term recreational physical activity and risk of invasive and in situ breast cancer: the California teachers study. Arch Intern Med 2007;167:408-15 »174, «Leitzmann MF, Moore SC, Peters TM ym. Prospective study of physical activity and risk of postmenopausal breast cancer. Breast Cancer Res 2008;10:R92 »175, «Peters TM, Schatzkin A, Gierach GL ym. Physical activity and postmenopausal breast cancer risk in the NIH-AARP diet and health study. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2009;18:289-96 »176.
Liikunnan ja premenopausaalisen rintasyövän välillä ei ole osoitettu varmaa yhteyttä «Premenopausaalisilla kestävyysliikuntaa harrastavilla naisilla rintasyövän ilmaantumisen riski ei eroa varmuudella liikuntaa harrastamattomien naisten vastaavasta riskistä. Kohtalaisella kuormituksella tapahtuva säännöllinen vapaa-ajan kestävyystyyppinen liikunta ei varmuudella pienennä premenopausaalisten naisten rintasyövän ilmaantumisen riskiä.»B, «World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research (AICR). Food, Nutrition, Physical Activity and the Prevention of Cancer: a Global Perspective. Washington, DC: AICR 2007»172, «World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research. Continuous Update Project Report Summary. Food, Nutrition, Physical Activity, and the Prevention of Breast Cancer. 2010.»177.
Kaikenlainen, eri syistä ja eri yhteyksissä toteutettu vähintään kohtuukuormitteinen liikunta voi pienentää postmenopausaalisen rintasyövän riskiä «World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research. Continuous Update Project Report Summary. Food, Nutrition, Physical Activity, and the Prevention of Breast Cancer. 2010.»177.
Liikunnan määrän ja postmenopausaalisen rintasyövän välillä on näyttöä käänteisestä annos-vastesuhteesta: liikunnan määrän kasvaessa syövän vaara pienenee «Department of Health and Human Services. Physical activity guidelines advisory committee report. www.health.gov/paguidelines.»42, «World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research (AICR). Food, Nutrition, Physical Activity and the Prevention of Cancer: a Global Perspective. Washington, DC: AICR 2007»172, «Monninkhof EM, Elias SG, Vlems FA ym. Physical activity and breast cancer: a systematic review. Epidemiology 2007;18:137-57 »178. Yhden laajan analyysin mukaan riski pienenee 3 % jokaista 7 MET-tuntia vastaavaa vapaa-ajan liikuntaa kohti viikossa «World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research. Continuous Update Project Report Summary. Food, Nutrition, Physical Activity, and the Prevention of Breast Cancer. 2010.»177.
Riskiä pienentävän liikunnan tunnuspiirteistä (kesto, useus, kuormittavuus) on vähän näyttöä «World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research. Continuous Update Project Report Summary. Food, Nutrition, Physical Activity, and the Prevention of Breast Cancer. 2010.»177.
Pienempi riski liittyy eri ikäkausina – myös menopaussin jälkeen – toteutuneeseen liikuntaan «Department of Health and Human Services. Physical activity guidelines advisory committee report. www.health.gov/paguidelines.»42.
Epidemiologista näyttöä tukevat satunnaistetuissa tutkimuksissa osoitetut liikunnan vaikutukset rintasyövän riskin ilmaisijoihin ja johdonmukaiset biologiset selitysmekanismit «Department of Health and Human Services. Physical activity guidelines advisory committee report. www.health.gov/paguidelines.»42, «World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research (AICR). Food, Nutrition, Physical Activity and the Prevention of Cancer: a Global Perspective. Washington, DC: AICR 2007»172, «World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research. Continuous Update Project Report Summary. Food, Nutrition, Physical Activity, and the Prevention of Breast Cancer. 2010.»177.

Liikunta rintasyövän hoidossa

Liikunta kohentaa hoidossa olevien ja sairaudesta selvinneiden elämänlaatua, verenkierto- ja hengityselimistön kuntoa ja fyysistä toimintakykyä, vähentää uupumusta «Hoidossa olevilla ja sairaudesta selvinneillä rintasyöpäpotilailla liikuntaharjoittelu parantaa elämänlaatua, hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa, fyysistä toimintakykyä ja vähentää uupumusoireita verrattuna tavanomaiseen tai lumehoitoon. Liikunta vaikuttaa edullisesti hoidossa olevien rintasyöpäpotilaiden ja sairaudesta selvinneiden naisten elämänlaatuun, hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoon, fyysiseen toimintakykyyn ja uupumukseen.»B, «Markes M, Brockow T, Resch KL. Exercise for women receiving adjuvant therapy for breast cancer. Cochrane Database Syst Rev 2006;4:CD005001 »179, lisää lihasten voimaa ja kestävyyttä sekä liikkuvuutta, vähentää ahdistuneisuutta ja parantaa omakuvaa «Department of Health and Human Services. Physical activity guidelines advisory committee report. www.health.gov/paguidelines.»42, «Bicego D, Brown K, Ruddick M ym. Effects of exercise on quality of life in women living with breast cancer: a systematic review. Breast J 2009;15:45-51 »180, «Kuchinski AM, Reading M, Lash AA. Treatment-related fatigue and exercise in patients with cancer: a systematic review. Medsurg Nurs 2009;18:174-80 »181, «McNeely ML, Campbell K, Ospina M ym. Exercise interventions for upper-limb dysfunction due to breast cancer treatment. Cochrane Database Syst Rev 2010;6:CD005211 »182, «Spence RR, Heesch KC, Brown WJ. Exercise and cancer rehabilitation: a systematic review. Cancer Treat Rev 2010;36:185-94 »183, «Schmitz KH, Speck RM. Risks and benefits of physical activity among breast cancer survivors who have completed treatment. Womens Health (Lond Engl) 2010;6:221-38 »184.
Liikunta ennen diagnoosin tekemistä «Schmitz KH, Speck RM. Risks and benefits of physical activity among breast cancer survivors who have completed treatment. Womens Health (Lond Engl) 2010;6:221-38 »184, «Holmes MD, Chen WY, Feskanich D ym. Physical activity and survival after breast cancer diagnosis. JAMA 2005;293:2479-86 »185, «West-Wright CN, Henderson KD, Sullivan-Halley J ym. Long-term and recent recreational physical activity and survival after breast cancer: the California Teachers Study. Cancer Epidemiol Biomarkers Pre»186, «Ibrahim EM, Al-Homaidh A. Physical activity and survival after breast cancer diagnosis: meta-analysis of published studies. Med Oncol 2010; [Epub ahead of print] »187 tai jo sairastuneilla «Department of Health and Human Services. Physical activity guidelines advisory committee report. www.health.gov/paguidelines.»42, «Schmitz KH, Speck RM. Risks and benefits of physical activity among breast cancer survivors who have completed treatment. Womens Health (Lond Engl) 2010;6:221-38 »184, «Ibrahim EM, Al-Homaidh A. Physical activity and survival after breast cancer diagnosis: meta-analysis of published studies. Med Oncol 2010; [Epub ahead of print] »187, «Abrahamson PE, Gammon MD, Lund MJ ym. Recreational physical activity and survival among young women with breast cancer. Cancer 2006;107:1777-85 »188, «Holick CN, Newcomb PA, Trentham-Dietz A ym. Physical activity and survival after diagnosis of invasive breast cancer. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2008;17:379-86 »189, «Sternfeld B, Weltzien E, Quesenberry CP Jr ym. Physical activity and risk of recurrence and mortality in breast cancer survivors: findings from the LACE study. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2009;18»190 saattaa myös parantaa rintasyöpäpotilaiden ennustetta.
Myös lihasvoimaharjoittelulla saavutetaan hyödyllisiä lihasten ja hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintoihin kohdistuvia muutoksia «Cheema B, Gaul CA, Lane K ym. Progressive resistance training in breast cancer: a systematic review of clinical trials. Breast Cancer Res Treat 2008;109:9-26 »191, «De Backer IC, Schep G, Backx FJ ym. Resistance training in cancer survivors: a systematic review. Int J Sports Med 2009;30:703-12 »192, «Schmitz KH, Ahmed RL, Troxel A ym. Weight lifting in women with breast-cancer-related lymphedema. N Engl J Med 2009;361:664-73 »193.
Rintasyöpää sairastavilla kestävyys- ja voimaharjoittelu ovat osoittautuneet turvallisiksi eikä esimerkiksi imunesteturvotusta ole ilmennyt «McNeely ML, Campbell K, Ospina M ym. Exercise interventions for upper-limb dysfunction due to breast cancer treatment. Cochrane Database Syst Rev 2010;6:CD005211 »182, «Schmitz KH, Speck RM. Risks and benefits of physical activity among breast cancer survivors who have completed treatment. Womens Health (Lond Engl) 2010;6:221-38 »184, «De Backer IC, Schep G, Backx FJ ym. Resistance training in cancer survivors: a systematic review. Int J Sports Med 2009;30:703-12 »192, «Schmitz KH, Ahmed RL, Troxel A ym. Weight lifting in women with breast-cancer-related lymphedema. N Engl J Med 2009;361:664-73 »193, «Speck RM, Courneya KS, Mâsse LC ym. An update of controlled physical activity trials in cancer survivors: a systematic review and meta-analysis. J Cancer Surviv 2010;4:87-100 »194.

Kolorektaalisyöpä

Liikunta kolorektaalisyövän ehkäisevänä tekijänä

Kohorttitutkimusten mukaan vapaa-ajan vähintään kohtuukuormitteista liikuntaa harrastavilla naisilla ja miehillä on 20–40 % pienempi sairastumisvaara paksusuolisyöpään kuin niillä, jotka eivät tällaista liikuntaa harrasta «Säännöllisesti ja runsaasti vähintään kohtalaisella kuormittavuudella liikkuvien miesten ja naisten paksusuolen syövän ilmaantuvuuden riski on pienempi kuin fyysisesti passiivisilla. Vapaa-ajan liikunta pienentää paksusuolen syövän riskiä 20-40 %:lla sekä miehillä että naisilla.»A, «World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research (AICR). Food, Nutrition, Physical Activity and the Prevention of Cancer: a Global Perspective. Washington, DC: AICR 2007»172, «Wolin KY, Yan Y, Colditz GA ym. Physical activity and colon cancer prevention: a meta-analysis. Br J Cancer 2009;100:611-6 »195.
Vastaava käänteinen yhteys ilmenee miehillä myös työn fyysisen aktiivisuuden (arvioidun energiankulutuksen) ja paksusuolisyövän vaaran välillä «World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research (AICR). Food, Nutrition, Physical Activity and the Prevention of Cancer: a Global Perspective. Washington, DC: AICR 2007»172, «McNeely ML, Campbell KL, Rowe BH ym. Effects of exercise on breast cancer patients and survivors: a systematic review and meta-analysis. CMAJ 2006;175:34-41 »196. Epidemiologista näyttöä tukevat satunnaistetuissa tutkimuksissa osoitetut liikunnan vaikutukset syövän riskin ilmaisijoihin ja johdonmukaiset selitysmahdollisuudet «Department of Health and Human Services. Physical activity guidelines advisory committee report. www.health.gov/paguidelines.»42, «World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research (AICR). Food, Nutrition, Physical Activity and the Prevention of Cancer: a Global Perspective. Washington, DC: AICR 2007»172.
Tutkimuksissa liikunta on ollut lähes yksinomaan kestävyystyyppistä.
Raskaan liikunnan on todettu pienentävän vaaraa varmimmin «World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research (AICR). Food, Nutrition, Physical Activity and the Prevention of Cancer: a Global Perspective. Washington, DC: AICR 2007»172, «Slattery ML. Physical activity and colorectal cancer. Sports Med 2004;34:239-52 »197, mutta vaaraa pienentänee myös kohtuukuormitteinen liikunta «Slattery ML. Physical activity and colorectal cancer. Sports Med 2004;34:239-52 »197, «Chao A, Connell CJ, Jacobs EJ ym. Amount, type, and timing of recreational physical activity in relation to colon and rectal cancer in older adults: the Cancer Prevention Study II Nutrition Cohort. Ca»198.
- Liikunnan määrän kasvaessa vaara näyttää pienenevän «Department of Health and Human Services. Physical activity guidelines advisory committee report. www.health.gov/paguidelines.»42, «World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research (AICR). Food, Nutrition, Physical Activity and the Prevention of Cancer: a Global Perspective. Washington, DC: AICR 2007»172, «Slattery ML. Physical activity and colorectal cancer. Sports Med 2004;34:239-52 »197, «Chao A, Connell CJ, Jacobs EJ ym. Amount, type, and timing of recreational physical activity in relation to colon and rectal cancer in older adults: the Cancer Prevention Study II Nutrition Cohort. Ca»198, «Larsson SC, Rutegård J, Bergkvist L ym. Physical activity, obesity, and risk of colon and rectal cancer in a cohort of Swedish men. Eur J Cancer 2006;42:2590-7 »199.
- Liikunnan määrän ja tehon välillä on käänteinen riippuvuus «World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research (AICR). Food, Nutrition, Physical Activity and the Prevention of Cancer: a Global Perspective. Washington, DC: AICR 2007»172.
Liikuntaan liittyvä pienempi kolorektaalisyövän riski on riippumaton painoindeksistä «Department of Health and Human Services. Physical activity guidelines advisory committee report. www.health.gov/paguidelines.»42.
Selvästi vaaraa pienentävän raskaan liikunnan keston tulisi olla noin puoli tuntia päivittäin tai noin 45 minuuttia päivässä viisi kertaa viikossa «Slattery ML. Physical activity and colorectal cancer. Sports Med 2004;34:239-52 »197. Kohtuukuormitteista liikuntaa tarvitaan tätä enemmän.
Liikunta syöpädiagnoosin jälkeen näyttää pienentävän syövän uusiutumisen ja kuoleman riskiä «Department of Health and Human Services. Physical activity guidelines advisory committee report. www.health.gov/paguidelines.»42.
Liikuntaa harrastavilla peräsuolisyövän vaara saattaa olla pienempi kuin liikuntaa harrastamattomilla, mutta näyttö on heikompi kuin paksusuolisyövän osalta «World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research (AICR). Food, Nutrition, Physical Activity and the Prevention of Cancer: a Global Perspective. Washington, DC: AICR 2007»172, «Slattery ML. Physical activity and colorectal cancer. Sports Med 2004;34:239-52 »197, «Larsson SC, Rutegård J, Bergkvist L ym. Physical activity, obesity, and risk of colon and rectal cancer in a cohort of Swedish men. Eur J Cancer 2006;42:2590-7 »199, «Steindorf K, Jedrychowski W, Schmidt M ym. Case-control study of lifetime occupational and recreational physical activity and risks of colon and rectal cancer. Eur J Cancer Prev 2005;14:363-71 »200.

Liikunta kolorektaalisyövän hoidossa

Säännöllinen liikunnan harrastus näyttää parantavan paksusuolisyöpään sairastuneilla eloonjäämisennustetta «Department of Health and Human Services. Physical activity guidelines advisory committee report. www.health.gov/paguidelines.»42, «Meyerhardt JA, Giovannucci EL, Holmes MD ym. Physical activity and survival after colorectal cancer diagnosis. J Clin Oncol 2006;24:3527-34 »201, «Meyerhardt JA, Heseltine D, Niedzwiecki D ym. Impact of physical activity on cancer recurrence and survival in patients with stage III colon cancer: findings from CALGB 89803. J Clin Oncol 2006;24:353»202.
Ennen syöpään sairastumista harrastetun liikunnan yhteydestä eloon jäämisen todennäköisyyteen on tehty ristiriitaisia havaintoja «Meyerhardt JA, Giovannucci EL, Holmes MD ym. Physical activity and survival after colorectal cancer diagnosis. J Clin Oncol 2006;24:3527-34 »201, «Haydon AM, Macinnis RJ, English DR ym. Effect of physical activity and body size on survival after diagnosis with colorectal cancer. Gut 2006;55:62-7 »203.

Muut syövät

Liikunta muiden syöpien ehkäisevänä tekijänä ja hoidossa

Liikuntaa harrastavilla on osassa tutkimuksista todettu pienempi keuhkosyövän vaara kuin liikuntaa harrastamattomilla «Department of Health and Human Services. Physical activity guidelines advisory committee report. www.health.gov/paguidelines.»42, «World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research (AICR). Food, Nutrition, Physical Activity and the Prevention of Cancer: a Global Perspective. Washington, DC: AICR 2007»172, «Tardon A, Lee WJ, Delgado-Rodriguez M ym. Leisure-time physical activity and lung cancer: a meta-analysis. Cancer Causes Control 2005;16:389-97 »204, «Kruk J, Aboul-Enein HY. Physical activity in the prevention of cancer. Asian Pac J Cancer Prev 2006;7:11-21 »205, «Steindorf K, Friedenreich C, Linseisen J ym. Physical activity and lung cancer risk in the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition Cohort. Int J Cancer 2006;119:2389-97 »206, mutta tulokset ovat epäyhtenäisiä eivätkä biologiset mekanismit ole selvillä. Havaittu yhteys voi osin selittyä myös sillä, että sairaat ovat vähentäneet liikuntaansa sairauden vuoksi «World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research (AICR). Food, Nutrition, Physical Activity and the Prevention of Cancer: a Global Perspective. Washington, DC: AICR 2007»172.
Liikuntaa harrastavilla kohdun limakalvon syövän vaara on todennäköisesti 20–30 % pienempi kuin liikuntaa harrastamattomilla. Yhteys voimistuu liikunnan tehon suurentuessa «Department of Health and Human Services. Physical activity guidelines advisory committee report. www.health.gov/paguidelines.»42, «World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research (AICR). Food, Nutrition, Physical Activity and the Prevention of Cancer: a Global Perspective. Washington, DC: AICR 2007»172, «Cust AE, Armstrong BK, Friedenreich CM ym. Physical activity and endometrial cancer risk: a review of the current evidence, biologic mechanisms and the quality of physical activity assessment methods.»207, «Voskuil DW, Monninkhof EM, Elias SG ym. Physical activity and endometrial cancer risk, a systematic review of current evidence. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2007;16:639-48 »208, «Patel AV, Feigelson HS, Talbot JT ym. The role of body weight in the relationship between physical activity and endometrial cancer: results from a large cohort of US women. Int J Cancer 2008;123:1877-»209, «Gierach GL, Chang SC, Brinton LA ym. Physical activity, sedentary behavior, and endometrial cancer risk in the NIH-AARP Diet and Health Study. Int J Cancer 2009;124:2139-47 »210.
Muiden syöpien ja liikunnan yhteyksien osalta näyttö ja sen tulkinta on epäyhtenäistä tai tutkimustietoa on vähän «World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research (AICR). Food, Nutrition, Physical Activity and the Prevention of Cancer: a Global Perspective. Washington, DC: AICR 2007»172, «Tardon A, Lee WJ, Delgado-Rodriguez M ym. Leisure-time physical activity and lung cancer: a meta-analysis. Cancer Causes Control 2005;16:389-97 »204, «Friedenreich CM, Orenstein MR. Physical activity and cancer prevention: etiologic evidence and biological mechanisms. J Nutr 2002;132:3456S-3464S »211, «Lee IM. Physical activity and cancer prevention--data from epidemiologic studies. Med Sci Sports Exerc 2003;35:1823-7 »212.
Edullisia tuloksia eri syöpiä sairastavien liikuntahoidosta on raportoitu «Schmitz KH, Holtzman J, Courneya KS ym. Controlled physical activity trials in cancer survivors: a systematic review and meta-analysis. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2005;14:1588-95 »213.

Depressio

Liikunta depression ehkäisyssä

Paljon liikkuvilla on vähemmän itse ilmoitettuja depressio-oireita. Vähän liikkuvat näyttävät sairastuvan useammin depressioon kuin paljon liikkuvat «Dunn AL, Trivedi MH, O'Neal HA. Physical activity dose-response effects on outcomes of depression and anxiety. Med Sci Sports Exerc 2001;33:S587-97; discussion 609-10 »214.

Liikunta depression hoidossa

Liikunnasta on hyötyä osana depression hoitoa «Physical Activity Guidelines Advisory Committee. Physical Activity Guidelines Advisory Committee Report, 2008. Washington, DC: U.S. Department of Health and Human Services, 2008. www.health.gov/paguid»5, «Lawlor DA, Hopker SW. The effectiveness of exercise as an intervention in the management of depression: systematic review and meta-regression analysis of randomised controlled trials. BMJ 2001;322:763»215, «Teychenne M, Ball K, Salmon J. Physical activity and likelihood of depression in adults: a review. Prev Med 2008;46:397-411 »216, «Mead GE, Morley W, Campbell P ym. Exercise for depression. Cochrane Database Syst Rev 2009;3:CD004366 »217, mutta annos-vastesuhteesta ei ole varmuutta «Dunn AL, Trivedi MH, O'Neal HA. Physical activity dose-response effects on outcomes of depression and anxiety. Med Sci Sports Exerc 2001;33:S587-97; discussion 609-10 »214.
Liikunta vaikuttaa positiivisesti depression hoitoon lievittämällä oireita, mutta annos-vastesuhteesta ja vaikuttavimmasta liikuntamuodosta ei ole varmuutta «Liikunta vaikuttaa positiivisesti aikuisten depression hoitoon lievittämällä oireita, mutta annos-vastesuhteesta ja vaikuttavimmasta liikuntamuodsta ei ole varmuutta.»B.
Liikunta saattaa olla yhtä vaikuttavaa kuin kognitiivinen terapia, erityisesti naisilla «Lawlor DA, Hopker SW. The effectiveness of exercise as an intervention in the management of depression: systematic review and meta-regression analysis of randomised controlled trials. BMJ 2001;322:763»215, «Mead GE, Morley W, Campbell P ym. Exercise for depression. Cochrane Database Syst Rev 2009;3:CD004366 »217.
Iäkkäillä liikunta näyttää vähentävän depressio-oireita «Sjösten N, Kivelä SL. The effects of physical exercise on depressive symptoms among the aged: a systematic review. Int J Geriatr Psychiatry 2006;21:410-8 »218.
Liikuntaharjoittelu näyttäisi lievittävän depression oireita lääkitykseen yhdistettynä, mahdollisesti myös itsenäisesti, mutta tutkimustietoa ei ole vielä riittävästi ja se on osin ristiriitaista «Liikuntaharjoittelu näyttäisi lievittävän depression oireita lääkitykseen yhdistettynä, joskin mahdollisesti myös itsenäisesti, mutta tutkimustietoa ei ole vielä riittävästi ja se on osin ristiriitaista.»C.
Liikkumaan motivoituneilla kestävyysliikunnan vaikutus on samaa luokkaa kuin sertraliinin «Mead GE, Morley W, Campbell P ym. Exercise for depression. Cochrane Database Syst Rev 2009;3:CD004366 »217, «Babyak M, Blumenthal JA, Herman S ym. Exercise treatment for major depression: maintenance of therapeutic benefit at 10 months. Psychosom Med 2000;62:633-8 »219.
Liikunnan depressiota vähentäviksi vaikutusmekanismeiksi on muun muassa esitetty, että se keskeyttää masennusajatuksia, kääntää huomion pois negatiivisista ajatuksista ja tuo sosiaalista tukea, jos liikuntaa harrastetaan ryhmissä «Jorm AF, Christensen H, Griffiths KM ym. Effectiveness of complementary and self-help treatments for depression. Med J Aust 2002;176 Suppl:S84-96 »220.
Liikunta ja depressio muiden tilojen ja sairauksien yhteydessä; ks. sähköinen tausta-aineisto «Liikunta ja depressio muiden tilojen ja sairauksien yhteydessä»21.

Virtsainkontinenssi

Ks. Käypä hoito -suositus Virtsankarkailu (naiset) «Virtsankarkailu (naiset)»21, «Virtsankarkailu (naiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. 30.10.2006. www.kaypahoito.fi»221.
Virtsainkontinenssi on yleinen sairaus ja se on naisilla yleisempi kuin miehillä.
- Altistavia tekijöitä ovat ikääntyminen, tyypin 2 diabetes, lihavuus ja alatiesynnytykset.
- Ponnistusinkontinenssi on yleisin virtsainkontinenssin muoto.
- Virtsainkontinenssi voi liittyä eräisiin neurologisiin sairauksiin.
Runsaasti liikkuvilla iäkkäillä esiintyy muita vähemmän virtsainkontinenssia «Kikuchi A, Niu K, Ikeda Y ym. Association between physical activity and urinary incontinence in a community-based elderly population aged 70 years and over. Eur Urol 2007;52:868-74 »222.
Raskaaseen liikuntaan saattaa liittyä virtsankarkailua ilman muita vaaratekijöitä «Nygaard IE, Thompson FL, Svengalis SL ym. Urinary incontinence in elite nulliparous athletes. Obstet Gynecol 1994;84:183-7 »223, «Palmer MH, Fitzgerald S. Urinary incontinence in working women: a comparison study. J Womens Health (Larchmt) 2002;11:879-88 »224, «Bø K, Borgen JS. Prevalence of stress and urge urinary incontinence in elite athletes and controls. Med Sci Sports Exerc 2001;33:1797-802 »225.
Liikunta menopaussi-iän jälkeen pienentää virtsainkontinenssin esiintyvyyttä «Danforth KN, Shah AD, Townsend MK ym. Physical activity and urinary incontinence among healthy, older women. Obstet Gynecol 2007;109:721-7 »226.
Iäkkäillä liikunta- ja toimintakyvyn ylläpito parantaa rakon hallintaa «Jenkins KR, Fultz NH. Functional impairment as a risk factor for urinary incontinence among older Americans. Neurourol Urodyn 2005;24:51-5 »227.
Lantionpohjan lihasten ohjattu harjoittelu on vaikuttava hoito kaikissa inkontinenssin muodoissa ainakin lyhytaikaisessa seurannassa «Lantionpohjan ohjattu lihasharjoittelu ja fysioterapia vähentävät virtsankarkailua.»A.
- Pitkäaikaisvaikutusten saavuttamiseksi hoitoa on toistettava noin vuoden välein kolmen kuukauden ajan (lihasten fysiologinen vaste harjoitteluun).
- Alle 50-vuotiaat ponnistusinkontinenssista kärsivät naiset näyttävät hyötyvän parhaiten ohjatusta, vähintään kolmen kuukauden kestoisesta lantionpohjan lihasten harjoittelusta «Hay-Smith EJ, Dumoulin C. Pelvic floor muscle training versus no treatment, or inactive control treatments, for urinary incontinence in women. Cochrane Database Syst Rev 2006;1:CD005654 »228.

Raskaus

Säännöllisen liikunnan voi aloittaa raskauden aikana.
Monet liikuntamuodot, kuten kävely, juoksu, pyöräily, uinti, soutu, hiihto, luistelu, suuriin lihasryhmiin kohdistuva rytminen aerobic, tanssi tai kuntosaliharjoittelu sopivat raskaudenaikaiseksi liikunnaksi.
Etenkin raskauden puolivälin jälkeen on syytä välttää liikuntamuotoja, joissa kohtu joutuu voimakkaaseen hölskyvään liikkeeseen, kuten hypellessä ja ratsastettaessa tai harrastettaessa tapaturma-alttiita tai kontaktilajeja.
Laitesukellus on vasta-aiheista.
Riittävä nesteen ja energian saanti on erityisen tärkeää varsinkin kuumissa ja kosteissa olosuhteissa.
Liikunta on keskeytettävä sähköisessä tausta-aineistossa mainittujen oireiden ilmetessä «Raskaudenaikainen liikunta on keskeytettävä seuraavien oireiden ilmetessä»22.
Raskaudenaikaisen liikunnan ehdottomat ja suhteelliset vasta-aiheet on lueteltu taulukossa « Raskaudenaikaisen liikunnan ehdottomat ja suhteelliset vasta-aiheet .»4.
Raskauden aikana äidit harrastavat aiempaa vähemmän vapaa-ajan liikuntaa eri syistä. Liikunnan määrä vähenee raskauden loppua kohden «Borodulin K, Evenson KR, Herring AH. Physical activity patterns during pregnancy through postpartum. BMC Womens Health 2009;9:32 »229, «Haakstad LA, Voldner N, Henriksen T ym. Why do pregnant women stop exercising in the third trimester? Acta Obstet Gynecol Scand 2009;88:1267-75 »230, «Mudd LM, Nechuta S, Pivarnik JM ym. Factors associated with women's perceptions of physical activity safety during pregnancy. Prev Med 2009;49:194-9 »231, «Fell DB, Joseph KS, Armson BA ym. The impact of pregnancy on physical activity level. Matern Child Health J 2009;13:597-603 »232, «Pereira MA, Rifas-Shiman SL, Kleinman KP ym. Predictors of change in physical activity during and after pregnancy: Project Viva. Am J Prev Med 2007;32:312-9 »233.
Raskaus on hyvä vaihe puuttua elintapoihin, koska tämä saattaa edistää pitkäaikaisia terveydelle myönteisiä elintapamuutoksia «Artal R, Catanzaro RB, Gavard JA ym. A lifestyle intervention of weight-gain restriction: diet and exercise in obese women with gestational diabetes mellitus. Appl Physiol Nutr Metab 2007;32:596-601 »234.
Terveen äidin säännöllinen raskaudenaikainen kestävyysliikunta näyttää ylläpitävän tai parantavan verenkierto- ja hengityselimistön kuntoa vaarantamatta äidin ja sikiön terveyttä «Terveen äidin säännöllinen raskaudenaikainen kestävyysliikunta näyttäisi ylläpitävän tai voi parantaa verenkierto- ja hengityselimistön kuntoa äidin tai sikiön terveyttä vaarantamatta.»C.
Ylipainoisten (painoindeksi 26–31) verenkierto- ja hengityselimistön suorituskyky (maksimaalinen hapenkulutus) parani kolmasti viikossa suoritetulla tunnin mittaisella ohjatulla harjoituksella 18 %, kun harjoittelemattomilla se pieneni 16 % «Santos IA, Stein R, Fuchs SC ym. Aerobic exercise and submaximal functional capacity in overweight pregnant women: a randomized trial. Obstet Gynecol 2005;106:243-9 »235.
Hedelmöityksen ja alkuraskauden aikaisen liikunnan ja keskenmenon yhteydestä on ristiriitaista tietoa «Hjollund NH, Jensen TK, Bonde JP ym. Spontaneous abortion and physical strain around implantation: a follow-up study of first-pregnancy planners. Epidemiology 2000;11:18-23 »236, «Clapp JF 3rd. The effects of maternal exercise on early pregnancy outcome. Am J Obstet Gynecol 1989;161:1453-7 »237, «Madsen M, Jørgensen T, Jensen ML ym. Leisure time physical exercise during pregnancy and the risk of miscarriage: a study within the Danish National Birth Cohort. BJOG 2007;114:1419-26 »238.
Terveen äidin raskaudenaikainen liikunta
- ei lisää ennenaikaisia synnytyksiä (= ennen 36. raskausviikon täyttymistä) «Vähäinen, kohtalainen tai raskas liikunta raskauden aikana ei lisää synnytyksiä ennen 36. raskausviikon täyttymistä (= ennenaikaisia synnytyksiä).»A, «Hegaard HK, Pedersen BK, Nielsen BB ym. Leisure time physical activity during pregnancy and impact on gestational diabetes mellitus, pre-eclampsia, preterm delivery and birth weight: a review. Acta Ob»239
- ei lisää ennenaikaisen lapsivedenmenon vaaraa «Magann EF, Evans SF, Weitz B ym. Antepartum, intrapartum, and neonatal significance of exercise on healthy low-risk pregnant working women. Obstet Gynecol 2002;99:466-72 »240
- ei vaikuta synnytyksen kestoon «Magann EF, Evans SF, Weitz B ym. Antepartum, intrapartum, and neonatal significance of exercise on healthy low-risk pregnant working women. Obstet Gynecol 2002;99:466-72 »240
- ei vaikuta keisarileikkausten määrään «Magann EF, Evans SF, Weitz B ym. Antepartum, intrapartum, and neonatal significance of exercise on healthy low-risk pregnant working women. Obstet Gynecol 2002;99:466-72 »240, «Hall DC, Kaufmann DA. Effects of aerobic and strength conditioning on pregnancy outcomes. Am J Obstet Gynecol 1987;157:1199-203 »241, «Clapp JF 3rd, Dickstein S. Endurance exercise and pregnancy outcome. Med Sci Sports Exerc 1984;16:556-62 »242, «Clapp JF 3rd. The course of labor after endurance exercise during pregnancy. Am J Obstet Gynecol 1990;163:1799-805 »243
- ei vaikuta vastasyntyneen yhden ja viiden minuutin Apgarin pisteisiin «Hall DC, Kaufmann DA. Effects of aerobic and strength conditioning on pregnancy outcomes. Am J Obstet Gynecol 1987;157:1199-203 »241
- ei vaikuta jälkeläisen henkiseen kehitykseen (neurodevelopment) «Clapp JF 3rd. Morphometric and neurodevelopmental outcome at age five years of the offspring of women who continued to exercise regularly throughout pregnancy. J Pediatr 1996;129:856-63 »244
- ei vaikuta keskushermostoputken sulkeutumiseen raskauden aikana «Carmichael SL, Shaw GM, Neri E ym. Physical activity and risk of neural tube defects. Matern Child Health J 2002;6:151-7 »245
- vähentää suuripainoisten (yli 90. persentiilin) lasten määrää «Owe KM, Nystad W, Bø K. Association between regular exercise and excessive newborn birth weight. Obstet Gynecol 2009;114:770-6 »246.
Määrältään kohtalainen raskaudenaikainen liikunta ei näytä pienentävän lapsen syntymäpainoa verrattuna liikuntaa harrastamattomien äitien lapsiin «Äidin määrältään kohtalainen raskaudenaikainen liikunta ei näytä pienentävän lapsen syntymäpainoa verrattuna liikuntaa harrastamattomiin äiteihin.»A.
- Raskas, erityisesti raskauden loppuun asti jatkunut liikunta saattaa pienentää lapsen syntymäpainoa ensisijaisesti hänen rasvakudoksensa vähäisen määrän vuoksi «Clapp JF 3rd, Dickstein S. Endurance exercise and pregnancy outcome. Med Sci Sports Exerc 1984;16:556-62 »242, «Clapp JF 3rd, Capeless EL. Neonatal morphometrics after endurance exercise during pregnancy. Am J Obstet Gynecol 1990;163:1805-11 »247.
Raskautta edeltävä liikunta ei suojaa pre-eklampsialta «Tyldum EV, Romundstad PR, Slørdahl SA. Pre-pregnancy physical activity and preeclampsia risk: a prospective population-based cohort study. Acta Obstet Gynecol Scand 2010;89:315-20 »248.
Kohtuukuormitteinen liikunta ensimmäisen raskauspuoliskon aikana ei lisää raskaudenaikaisen verenpaineen kohoamisen ja pre-eklampsian vaaraa «Hegaard HK, Pedersen BK, Nielsen BB ym. Leisure time physical activity during pregnancy and impact on gestational diabetes mellitus, pre-eclampsia, preterm delivery and birth weight: a review. Acta Ob»239, «Magann EF, Evans SF, Weitz B ym. Antepartum, intrapartum, and neonatal significance of exercise on healthy low-risk pregnant working women. Obstet Gynecol 2002;99:466-72 »240, «Sorensen TK, Williams MA, Lee IM ym. Recreational physical activity during pregnancy and risk of preeclampsia. Hypertension 2003;41:1273-80 »249, «Saftlas AF, Logsden-Sackett N, Wang W ym. Work, leisure-time physical activity, and risk of preeclampsia and gestational hypertension. Am J Epidemiol 2004;160:758-65 »250, «Vollebregt KC, Wolf H, Boer K ym. Does physical activity in leisure time early in pregnancy reduce the incidence of preeclampsia or gestational hypertension? Acta Obstet Gynecol Scand 2010;89:261-7 »251, «Yeo S, Davidge S, Ronis DL ym. A comparison of walking versus stretching exercises to reduce the incidence of preeclampsia: a randomized clinical trial. Hypertens Pregnancy 2008;27:113-30 »252, joskin raskaan liikunnan vaikutuksista on vaihtelevaa tietoa «Vollebregt KC, Wolf H, Boer K ym. Does physical activity in leisure time early in pregnancy reduce the incidence of preeclampsia or gestational hypertension? Acta Obstet Gynecol Scand 2010;89:261-7 »251, «Østerdal ML, Strøm M, Klemmensen AK ym. Does leisure time physical activity in early pregnancy protect against pre-eclampsia? Prospective cohort in Danish women. BJOG 2009;116:98-107 »253.
Eräiden liikunnan ja raskauden liitännäissairauksien, kuten raskaushepatoosin, yhteyksistä on niukasti tietoa.
Raskaan liikunnan aiheuttaman kehon lämpötilan nousun vaikutuksesta sikiön epämuodostuma-alttiuteen ei ole tutkimusnäyttöä «Carmichael SL, Shaw GM, Neri E ym. Physical activity and risk of neural tube defects. Matern Child Health J 2002;6:151-7 »245.
Lyhytkestoinen liikuntasuoritus ei vaikuta istukan verenvirtaukseen loppuraskaudessa «Rauramo I, Forss M. Effect of exercise on maternal hemodynamics and placental blood flow in healthy women. Acta Obstet Gynecol Scand 1988;67:21-5 »254.
Kohtuukuormitteinen liikunta ei normaalissa raskaudessa vaikuta sikiön sydämen syketaajuuteen «Collings CA, Curet LB, Mullin JP. Maternal and fetal responses to a maternal aerobic exercise program. Am J Obstet Gynecol 1983;145:702-7 »255, «Clapp JF 3rd. Fetal heart rate response to running in midpregnancy and late pregnancy. Am J Obstet Gynecol 1985;153:251-2 »256 tai voi tilapäisesti suurentaa tai pienentää sitä «Carpenter MW, Sady SP, Hoegsberg B ym. Fetal heart rate response to maternal exertion. JAMA 1988;259:3006-9 »257, «Webb KA, Wolfe LA, McGrath MJ. Effects of acute and chronic maternal exercise on fetal heart rate. J Appl Physiol 1994;77:2207-13 »258. Sykemuutokset näyttävät ohimeneviltä, eikä niistä ole aiheutunut pysyviä haittoja.
Raskauden aikana harjoittelua jatkaneiden huippu-urheilijoiden raskauksissa, synnytyksissä ja vastasyntyneissä ei ole todettu poikkeavaa «Penttinen J, Erkkola R. Pregnancy in endurance athletes. Scand J Med Sci Sports 1997;7:226-8 »259, «Kardel KR. Effects of intense training during and after pregnancy in top-level athletes. Scand J Med Sci Sports 2005;15:79-86 »260.

Taulukko 4. Raskaudenaikaisen liikunnan ehdottomat ja suhteelliset vasta-aiheet «ACOG Committee Obstetric Practice. ACOG Committee opinion. Number 267, January 2002: exercise during pregnancy and the postpartum period. Obstet Gynecol 2002;99:171-3 »261.
Ehdottomat	Suhteelliset
Ennenaikaisen synnytyksen uhka (hoitoa vaativa kohdun supistelu)	Uhkaava keskenmeno ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana
Selvittämätön verenvuoto emättimestä	Monisikiöinen raskaus
Äidin yleissairaus, joka vaatii liikunnan rajoituksia	Pre-eklampsia
Etinen istukka loppuraskaudessa	Raskaushepatoosi
Ennenaikainen lapsivedenmeno
Todettu kohdunkaulan heikkous
Sikiön kasvun hidastuma
Istukan ennenaikainen irtoaminen

Raskausdiabetes

Ennen raskautta aloitettu kevyt tai kohtuukuormitteinen ja erityisesti raskas liikunta, jotka jatkuvat raskauden aikana kohtalaisella tai pienellä rasitustasolla, saattavat vähentää glukoosihäiriöitä (jotka todetaan glukoosirasituskokeen poikkeavana tuloksena) ja raskausdiabeteksen vaaraa «Oken E, Ning Y, Rifas-Shiman SL ym. Associations of physical activity and inactivity before and during pregnancy with glucose tolerance. Obstet Gynecol 2006;108:1200-7 »262.
Raskausdiabetesta sairastavilla viimeisen raskauskolmanneksen aikainen liikunta ei näytä vaikuttavan edullisesti tai haitallisesti raskauden kulkuun, insuliinihoidon tarpeeseen, synnytyksen kulkuun tai vastasyntyneen vointiin «Kolmannen trimesterin aikana toteutettu liikunta raskausdiabetesta sairastavilla naisilla ei näytä vaikuttavan raskauden kulkuun, insuliinihoidon tarpeeseen, synnytyksen kulkuun eikä vastasyntyneen vointiin.»C.
Päivittäinen kohtuukuormitteinen liikunta yhdistettynä ravitsemusneuvontaan saattaa vähentää naisen raskaudenaikaista painonnousua ja sikiön makrosomiaa verrattuna vain ravitsemusneuvontaa saaneisiin liikapainoisiin (painoindeksi yli 25) naisiin, joilla on raskausdiabetes «Artal R, Catanzaro RB, Gavard JA ym. A lifestyle intervention of weight-gain restriction: diet and exercise in obese women with gestational diabetes mellitus. Appl Physiol Nutr Metab 2007;32:596-601 »234.
Ks. Käypä hoito -suositus Raskausdiabetes «Raskausdiabetes»22, «Raskausdiabetes (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. 22.5.2008. www.kaypah»263.

Iäkkäät

Säännöllisesti erityisesti kestävyysliikuntaan osallistuvilla miehillä ja naisilla on noin kolmasosan pienempi kohtalaisten tai vaikeiden toimintakyvyn vajausten ilmenemisen riski kuin vähän liikkuvilla «Department of Health and Human Services. Physical activity guidelines advisory committee report. www.health.gov/paguidelines.»42.
Säännöllinen liikunta pienentää toiminnanvajausten kehittymisen «Bruce B, Fries JF, Hubert H. Regular vigorous physical activity and disability development in healthy overweight and normal-weight seniors: a 13-year study. Am J Public Health 2008;98:1294-9 »264 ja lisää itsenäisen suoriutumisen säilymisen todennäköisyyttä iäkkäillä henkilöillä «Paterson DH, Warburton DE. Physical activity and functional limitations in older adults: a systematic review related to Canada's Physical Activity Guidelines. Int J Behav Nutr Phys Act 2010;7:38 »265.
Liikunta ja sen aloittaminen iäkkäänäkin lisää todennäköisyyttä toimintakyvyn ja terveyden säilymiseen (= onnistuvaan vanhenemiseen) «Stessman J, Hammerman-Rozenberg R, Cohen A ym. Physical activity, function, and longevity among the very old. Arch Intern Med 2009;169:1476-83 »266, «Sun Q, Townsend MK, Okereke OI ym. Physical activity at midlife in relation to successful survival in women at age 70 years or older. Arch Intern Med 2010;170:194-201 »267.
Liikunta voi parantaa toimintakyvyn osa-alueita vielä kohtalaisen raihnaisillakin iäkkäillä henkilöillä «Chin A Paw MJ, van Uffelen JG, Riphagen I ym. The functional effects of physical exercise training in frail older people : a systematic review. Sports Med 2008;38:781-93 »268.
Liikunta parantaa iäkkäiden henkilöiden itsearvioitua fyysiseen toimintakykyyn liittyvää elämänlaatua vähän tai kohtalaisesti «Kelley GA, Kelley KS, Hootman JM, Jones DL. Exercise and health-related quality of life in older community-dwelling adults. A meta-analysis of randomized controlled trials. J Appl Gerontol 2009;28:369»269.
Lisätietoa iäkkäiden terveyttä edistävästä liikunnasta «Liikuntasuositus kaikille 65 vuotta täyttäneille sekä 50-64-vuotiaille henkilöille, joilla on joku pitkäaikainen sairaus tai toimintakyvyn rajoite, joka vaikuttaa liikuntaan osallistumiseen tai kuntoon»5.
Ks. taulukko «Eri terveysongelmiin ja ensisijaisesti niiden hoitoon iäkkäille suositeltavan liikuntaohjelman keskeiset osat .»5.

Taulukko 5. Eri terveysongelmiin ja ensisijaisesti niiden hoitoon iäkkäille suositeltavan liikuntaohjelman keskeiset osat «Singh MA. Exercise to prevent and treat functional disability. Clin Geriatr Med 2002;18:431-62, vi-vii »270.
Terveysongelma	Kestävyys-harjoittelu	Lihasvoima-harjoittelu	Tasapaino-harjoittelu	Harjoitusten yhdistelmä ja erilaisten tehtävien harjoittelu
Lihasheikkous	-	+	-	-
Huonontunut tasapaino	-	+	+	-
Huono aerobinen kapasiteetti	+	-	-	-
Pienentyneet liikelaajuudet	-	+	-	+
Masennus	+	+	-	-
Lihavuus	+	+	-	-
Sarkopenia	-	+	-	-
Osteopenia, osteoporoosi	+	+	+	-
Ääreisvaltimotauti	+	-	-	-
Aivohalvaus	+	+	+	+
Kaatumiset	-	+	+	-
Nivelrikko	+	+	-	-
Keuhkoahtaumatauti	+	+	-	-
Sydämen vajaatoiminta	+	+	-	-
Sepelvaltimotauti	+	+	-	-
Hauraus-raihnaus-oireyhtymä	+	+	+	+

Ikääntymiseen liittyvä kognitiivisten toimintojen heikkeneminen

Ks. Käypä hoito -suositus Muistisairaudet «Muistisairaudet»23, «Muistisairaudet (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Y»271.
Kognitiivinen heikkeneminen, erityisesti muistin huononeminen, on varsin yleistä iäkkäillä, mutta yksilöllinen vaihtelu on suurta «Fratiglioni L, Paillard-Borg S, Winblad B. An active and socially integrated lifestyle in late life might protect against dementia. Lancet Neurol 2004;3:343-53 »272, «Kivipelto M, Viitanen M. Vanhus ja muisti - Vanhuudenhöperyyttä vai orastavaa Alzheimeria? Duodecim 2006;122:1513-20 »273.
Kognitiiviseen heikkenemiseen vaikuttavat muun muassa fysiologinen ikääntyminen, perinnölliset tekijät, useat sairaudet, pään vammat, aivojen vähäinen käyttö, psykososiaaliset tekijät ja monet elintavat «Kivipelto M, Viitanen M. Vanhus ja muisti - Vanhuudenhöperyyttä vai orastavaa Alzheimeria? Duodecim 2006;122:1513-20 »273.
Liikuntaharjoittelu vaikuttaa edullisesti kognitiivisiin toimintoihin sekä terveillä että aivotoimintojen heikkenemisestä kärsivillä iäkkäillä «Colcombe S, Kramer AF. Fitness effects on the cognitive function of older adults: a meta-analytic study. Psychol Sci 2003;14:125-30 »274, «Heyn P, Abreu BC, Ottenbacher KJ. The effects of exercise training on elderly persons with cognitive impairment and dementia: a meta-analysis. Arch Phys Med Rehabil 2004;85:1694-704 »275, «Cassilhas RC, Viana VA, Grassmann V ym. The impact of resistance exercise on the cognitive function of the elderly. Med Sci Sports Exerc 2007;39:1401-7 »276, «Lautenschlager NT, Cox KL, Flicker L ym. Effect of physical activity on cognitive function in older adults at risk for Alzheimer disease: a randomized trial. JAMA 2008;300:1027-37 »277, «Angevaren M, Aufdemkampe G, Verhaar HJ ym. Physical activity and enhanced fitness to improve cognitive function in older people without known cognitive impairment. Cochrane Database Syst Rev 2008;3:CD»278, «Baker MK, Atlantis E, Fiatarone Singh MA. Multi-modal exercise programs for older adults. Age Ageing 2007;36:375-81 »279, «Liu-Ambrose T, Nagamatsu LS, Graf P ym. Resistance training and executive functions: a 12-month randomized controlled trial. Arch Intern Med 2010;170:170-8 »280, «Smith PJ, Blumenthal JA, Hoffman BM ym. Aerobic exercise and neurocognitive performance: a meta-analytic review of randomized controlled trials. Psychosom Med 2010;72:239-52 »281.
Useimmissa tutkimuksissa harjoittelussa on käytetty kestävyysliikunnan muotoja, mutta myös lihasvoimaharjoittelu on ollut vaikuttavaa «Cassilhas RC, Viana VA, Grassmann V ym. The impact of resistance exercise on the cognitive function of the elderly. Med Sci Sports Exerc 2007;39:1401-7 »276, «Liu-Ambrose T, Nagamatsu LS, Graf P ym. Resistance training and executive functions: a 12-month randomized controlled trial. Arch Intern Med 2010;170:170-8 »280.
Liikunta todennäköisesti pienentää kognitiivisten toimintojen heikkenemisvaaraa iäkkäillä «Fratiglioni L, Paillard-Borg S, Winblad B. An active and socially integrated lifestyle in late life might protect against dementia. Lancet Neurol 2004;3:343-53 »272, «Lautenschlager NT, Almeida OP. Physical activity and cognition in old age. Curr Opin Psychiatry 2006;19:190-3 »282, «Hamer M, Chida Y. Physical activity and risk of neurodegenerative disease: a systematic review of prospective evidence. Psychol Med 2009;39:3-11 »283, «Etgen T, Sander D, Huntgeburth U ym. Physical activity and incident cognitive impairment in elderly persons: the INVADE study. Arch Intern Med 2010;170:186-93 »284.
Liikunta saattaa pienentää myös dementian ja Alzheimerin taudin vaaraa «Fratiglioni L, Paillard-Borg S, Winblad B. An active and socially integrated lifestyle in late life might protect against dementia. Lancet Neurol 2004;3:343-53 »272, «Lautenschlager NT, Almeida OP. Physical activity and cognition in old age. Curr Opin Psychiatry 2006;19:190-3 »282, «Hamer M, Chida Y. Physical activity and risk of neurodegenerative disease: a systematic review of prospective evidence. Psychol Med 2009;39:3-11 »283 «Rovio S, Kåreholt I, Helkala EL ym. Leisure-time physical activity at midlife and the risk of dementia and Alzheimer's disease. Lancet Neurol 2005;4:705-11 »285, «Podewils LJ, Guallar E, Kuller LH ym. Physical activity, APOE genotype, and dementia risk: findings from the Cardiovascular Health Cognition Study. Am J Epidemiol 2005;161:639-51 »286, «Larson EB, Wang L, Bowen JD ym. Exercise is associated with reduced risk for incident dementia among persons 65 years of age and older. Ann Intern Med 2006;144:73-81 »287, «Aarsland D, Sardahaee FS, Anderssen S ym. Is physical activity a potential preventive factor for vascular dementia? A systematic review. Aging Ment Health 2010;14:386-95 »288. Toisaalta seurantatutkimusten analyysissa minkään yksittäisen riskitekijän, ml. liikunnan vähyys, ei ole todettu olevan merkitsevästi yhteydessä Alzheimerin taudin ilmenemiseen «Purnell C, Gao S, Callahan CM ym. Cardiovascular risk factors and incident Alzheimer disease: a systematic review of the literature. Alzheimer Dis Assoc Disord 2009;23:1-10 »289.
Liikunnan edulliset vaikutukset aivotoimintojen säilymiseen ikääntyessä selittyvät useilla biologisilla mekanismeilla «Rovio S, Kåreholt I, Helkala EL ym. Leisure-time physical activity at midlife and the risk of dementia and Alzheimer's disease. Lancet Neurol 2005;4:705-11 »285, «Colcombe SJ, Erickson KI, Scalf PE ym. Aerobic exercise training increases brain volume in aging humans. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2006;61:1166-70 »290, «Dishman RK, Berthoud HR, Booth FW ym. Neurobiology of exercise. Obesity (Silver Spring) 2006;14:345-56 »291, «Kramer AF, Erickson KI, Colcombe SJ. Exercise, cognition, and the aging brain. J Appl Physiol 2006;101:1237-42 »292, «van Praag H. Exercise and the brain: something to chew on. Trends Neurosci 2009;32:283-90 »293.
Kognitiivisen heikkenemisen ja dementian vaaraa pienentävän liikunnan tunnuspiirteitä ei toistaiseksi tunneta.
- Koska verenkiertoelinten sairaudet, varsinkin kohonnut verenpaine ja aivohalvaus, sekä aineenvaihduntasairaudet, kuten lihavuus ja diabetes, lisäävät kognitiivisen heikkenemisen ja dementian vaaraa «Kivipelto M, Viitanen M. Vanhus ja muisti - Vanhuudenhöperyyttä vai orastavaa Alzheimeria? Duodecim 2006;122:1513-20 »273, «Aarsland D, Sardahaee FS, Anderssen S ym. Is physical activity a potential preventive factor for vascular dementia? A systematic review. Aging Ment Health 2010;14:386-95 »288, on näiden sairauksien vaaratekijöihin vaikuttava liikunta aiheellista.
Koska aivojen vähäinen käyttö lisää kognitiivisen heikkenemisen vaaraa ja aivojen harjoittaminen vähentää sitä «Fratiglioni L, Paillard-Borg S, Winblad B. An active and socially integrated lifestyle in late life might protect against dementia. Lancet Neurol 2004;3:343-53 »272, «Ball K, Berch DB, Helmers KF ym. Effects of cognitive training interventions with older adults: a randomized controlled trial. JAMA 2002;288:2271-81 »294, «Small GW. What we need to know about age related memory loss. BMJ 2002;324:1502-5 »295, on erilaisia taitoja ja aistitoimintoja sekä sosiaalista vuorovaikutusta ylläpitävä ja kehittävä monipuolinen liikunta perusteltua «Karp A, Paillard-Borg S, Wang HX ym. Mental, physical and social components in leisure activities equally contribute to decrease dementia risk. Dement Geriatr Cogn Disord 2006;21:65-73 »296.
Edellä mainittujen perusteiden mukaan suunniteltu ja toteutettu liikunta on todennäköisesti hyödyllistä myös henkilöille, joille on jo kehittynyt kognitiivisia häiriöitä tai dementia «Heyn P, Abreu BC, Ottenbacher KJ. The effects of exercise training on elderly persons with cognitive impairment and dementia: a meta-analysis. Arch Phys Med Rehabil 2004;85:1694-704 »275. Liikunta lisää lievästä tai kohtalaisesta kognitiivisten toimintojen alenemisesta kärsivien henkilöiden voimaa ja kestävyyttä yhtä paljon kuin terveillä henkilöillä «Heyn PC, Johnson KE, Kramer AF. Endurance and strength training outcomes on cognitively impaired and cognitively intact older adults: a meta-analysis. J Nutr Health Aging 2008;12:401-9 »297. Kliinisiin tutkimuksiin perustuva näyttö on kuitenkin vielä vähäistä.
Liikunnan vaikuttavuudesta dementiaa sairastavilla henkilöillä ei ole riittävästi tutkimustietoa päätelmien tekemiseksi «Forbes D, Forbes S, Morgan DG ym. Physical activity programs for persons with dementia. Cochrane Database Syst Rev 2008;3:CD006489 »298.

Liikuntaohjelmien turvallisuus

Useimmat iäkkäillä yleiset sairaudet eivät sinänsä ole liikunnan vasta-aiheita, vaan usein erityinen syy liikuntaan.
Liikunnan vasta-aiheet ovat iäkkäillä jokseenkin samat kuin nuoremmilla terveemmillä henkilöillä, mutta iäkkäillä liikuntaohjelmat on erityisen perusteellisesti mukautettava toimintakykyä ja rajoitteita vastaaviksi «Nelson ME, Rejeski WJ, Blair SN ym. Physical activity and public health in older adults: recommendation from the American College of Sports Medicine and the American Heart Association. Med Sci Sports »4, «Williams MA, Haskell WL, Ades PA ym. Resistance exercise in individuals with and without cardiovascular disease: 2007 update: a scientific statement from the American Heart Association Council on Clin»116.
Vanhojenkaan henkilöiden valvotuista liikuntaohjelmista ei ole juuri raportoitu aiheutuneen vakavia sairauksista johtuvia komplikaatioita «Department of Health and Human Services. Physical activity guidelines advisory committee report. www.health.gov/paguidelines.»42, «Singh MA. Exercise to prevent and treat functional disability. Clin Geriatr Med 2002;18:431-62, vi-vii »270.
Liikuntatapaturmia iäkkäille sattuu toimintaan käytettyä aikaa kohti eniten harrastetuissa kunto-, virkistys-, arki- ja hyötyliikunnan muodoissa vähemmän tai enintään yhtä paljon kuin nuoremmille «Parkkari J, Kannus P, Natri A ym. Active living and injury risk. Int J Sports Med 2004;25:209-16 »21.
Liikunnan vaarat, ks. suosituksen kohta Liikuntaan liittyvät vaarat «»3 sekä erillinen taulukko «Yleisimpiä liikuntaan liittyviä vaaroja ja niiden vähentämiseksi suositeltavia keinoja. Suositellut keinot perustuvat vain osittain tutkimuksista saatuun näyttöön.»2 ja sähköinen tausta-aineisto «Kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun vasta-aiheet»9.

Sähköinen tausta-aineisto
Aikaisemmat Käypä hoito -suositukset, joissa liikuntaa on käsitelty osana tietyn sairauden ehkäisyä, hoitoa tai kuntoutusta «Aikaisemmat Käypä hoito -suositukset, joissa liikuntaa on käsitelty osana tietyn sairauden ehkäisyä, hoitoa tai kuntoutusta»2
Alaselän epäspesifisten kipujen liikuntahoito «Alaselän epäspesifisten kipujen liikuntahoito»12
Diabeetikon liikuntakelpoisuus «Diabeetikon liikuntakelpoisuus»?
Diabetes ja liikunta «Diabetes ja liikunta»17
Fyysinen aktiivisuus lihavuuden hoidossa laihdutusvaiheessa «Fyysinen aktiivisuus lihavuuden hoidossa laihdutusvaiheessa»23
Fyysinen aktiivisuus lihavuuden hoidossa painonhallintavaiheessa «Fyysinen aktiivisuus lihavuuden hoidossa painonhallintavaiheessa»14
Fyysisen aktiivisuuden aiheuttama energiankulutus «Fyysisen aktiivisuuden aiheuttama energiankulutus»13
Ikääntymiseen liittyviä fysiologisia muutoksia ja liikunta «Ikääntymiseen liittyviä fysiologisia muutoksia ja liikunta»24
Kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun vasta-aiheet «Kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun vasta-aiheet»9
Keuhkojen toimintakokeet keuhkopotilaalla «Keuhkojen toimintakokeet keuhkopotilaalla»20
Kliinisen rasituskokeen indikaatiot diabeetikolla «Kliinisen rasituskokeen indikaatiot diabeetikolla»16
Kohonneen verenpaineen liikuntasuositus «Kohonneen verenpaineen liikuntasuositus»15
Käypä hoito -suosituksen Lonkkamurtuma liikuntaan liittyvät pääkohdat «Käypä hoito -suosituksen Lonkkamurtumapotilaiden hoito liikuntaan liittyvät pääkohdat»11
Lihasvoimaharjoittelun annostelun periaatteet «Lihasvoimaharjoittelun annostelun periaatteet»6
Liikkumisresepti-hankkeen esittely ja siitä tehdyt tutkimukset «Liikkumisresepti-hankkeen esittely ja siitä tehdyt tutkimukset»7
Liikkumisreseptin malli Helsingin kaupungin Preventio-hankkeessa «Liikkumisreseptin malli Helsingin kaupungin Preventio-hankkeessa»8
Liikunnan kuormittavuus ja rasittavuus «Liikunnan kuormittavuus ja rasittavuus»4
Liikunta ja depressio muiden tilojen ja sairauksien yhteydessä «Liikunta ja depressio muiden tilojen ja sairauksien yhteydessä»21
Liikuntaan liittyviä määritelmiä «Liikuntaan liittyviä määritelmiä»3
Liikuntaan liittyviä vinkkejä annettavaksi keuhkopotilaille «Liikuntaan liittyviä vinkkejä annettavaksi keuhkopotilaille»?
Liikuntasuositus kaikille 65 vuotta täyttäneille sekä 50–64-vuotiaille henkilöille, joilla on joku pitkäaikainen sairaus tai toimintakyvyn rajoite, jotka vaikuttavat liikuntaan osallistumiseen tai kuntoon «Liikuntasuositus kaikille 65 vuotta täyttäneille sekä 50-64-vuotiaille henkilöille, joilla on joku pitkäaikainen sairaus tai toimintakyvyn rajoite, joka vaikuttaa liikuntaan osallistumiseen tai kuntoon»5
Luuliikuntasuositus aikuisille «»2
Luuliikuntasuositus ikääntyville «»3
Luuliikuntasuositus osteoporootikoille «»4
Osteoporoosin Käypä hoito -suosituksen liikuntaan liittyvät pääkohdat «Osteoporoosin Käypä hoito -suosituksen liikuntaan liittyvät pääkohdat»10
Raskaudenaikainen liikunta on keskeytettävä seuraavien oireiden ilmetessä «Raskaudenaikainen liikunta on keskeytettävä seuraavien oireiden ilmetessä»22
Rytmihäiriöt ja liikunta «Rytmihäiriöt ja liikunta»19
Tyypin 2 diabeetikon liikuntaohjelma «Tyypin 2 diabeetikon liikuntaohjelma»18

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä

~~Liikunta-suosituksen historiatiedot «Liikunta, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»25~~

Puheenjohtaja:

Antero Kesäniemi, LKT, sisätautien erikoislääkäri, sisätautiopin professori, ylilääkäri; Oulun yliopistollinen sairaala

Kokoava kirjoittaja:

Jyrki Kettunen, TtT, ft, dosentti, yliopettaja; Arcada, Helsinki

Jäsenet:

Eeva Ketola, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, Käypä hoito -päätoimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Urho Kujala, LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, liikuntalääketieteen professori; Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitos

Katriina Kukkonen-Harjula, LKT, dosentti, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, yliopistonlehtori; Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitos, Kuopio (Käypä hoito -toimittaja)

Timo Lakka, LT, sisätautien erikoislääkäri, lääketieteellisen fysiologian professori; Itä-Suomen yliopiston lääketieteen laitos, Kuopio

Rainer Rauramaa, LKT, LitM, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, liikuntalääketieteen professori, johtajaylilääkäri; Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiö, Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos

Ilkka Rauramo, LKT, dosentti, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologian erikoislääkäri, pääsihteeri; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Heikki Tikkanen, LT, dosentti, kliinisen fysiologian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri, ylilääkäri; Urheilulääketieteen säätiö, Helsingin Urheilulääkäriasema (Käypä hoito -toimittaja)

Ilkka Vuori, LKT, emeritusprofessori, kliinisen fysiologian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri, pysyvä asiantuntija; Finohta, Helsinki

Sidonnaisuudet
Antero Kesäniemi: Kutsuttuna luennoitsijana terveydenhuollon ja lääkealan yritysten järjestämissä tilaisuuksissa (MSD Finland Oy, Sanofi-Aventis, Schering-Plough). Osallistunut kongresseihin lääkealan yritysten kustantamana (Schering-Plough, MSD Finland Oy, Fournier). Mukana tutkimusryhmässä, joka saanut apurahaa lääkealan yrityksiltä (Fournier, MSD Finland Oy, Novartis, Schering-Plough). Antanut lääkealan yrityksille asiantuntija-apua (AstraZeneca, Suomen MSD Oy, Schering-Plough, Pfizer). Osallistunut terveydenhuollon hallintoelinten toimintaan (Sydäntutkimussäätiön hallitus, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtoryhmän jäsen, Sydänliiton lääketieteellisen neuvottelukunnan jäsen, Suomen Kardiologisen Seuran Preventio- ja Kuntoutusjaoksen Nukleuksen jäsen. Suomen Kardiologisen Seuran nimeämä Preventiokoordinaattori Euroopan Kardiologisessa Yhdistyksessä. Toimii asiantuntijana potilasyhdistyksissä (Sydänliiton lääketieteellinen neuvottelukunta).
Eeva Ketola: Ei sidonnaisuuksia.
Jyrki Kettunen: Ei sidonnaisuuksia.
Urho Kujala: Ei sidonnaisuuksia.
Katriina Kukkonen-Harjula: Ks. www.kaypahoito.fi «http://www.kaypahoito.fi»10 / Yhteystiedot / Toimitus / Lisätiedot
Timo Lakka: Ei sidonnaisuuksia.
Rainer Rauramaa: Ei sidonnaisuuksia.
Ilkka Rauramo: Pienimuotoista yksityislääkäritoimintaa. Punkaharjun kuntoutussairaalasäätiön neuvottelukunnan puheenjohtaja. Lääkäripäivät 2011: johtoryhmän jäsen. Lääkärien koulutusrahaston jäsen. Lääkepolitiikka 2020: valmisteluryhmän jäsen. Paulon säätiö: hallituksen jäsen. Prakticonova Oy:n osakas.
Heikki Tikkanen: Ks. www.kaypahoito.fi «http://www.kaypahoito.fi»10 / Yhteystiedot / Toimitus / Lisätiedot
Ilkka Vuori: Toimii Suomen tuki- ja liikuntaelinliiton, Suomen Tule ry:n pääsihteerinä ja Kansallisen tuki- ja liikuntaelinohjelman koordinaattorina. Antanut asiantuntija-apua liikuntateknologian alan yritykselle ja saanut siitä palkkion (Polar Electro Oy).

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Kirjallisuutta

Borg G. Perceived exertion as an indicator of somatic stress. Scand J Rehabil Med 1970;2:92-8 «PMID: 5523831»PubMed
Howley ET. Type of activity: resistance, aerobic and leisure versus occupational physical activity. Med Sci Sports Exerc 2001;33:S364-9; discussion S419-20 «PMID: 11427761»PubMed
U.S. Department of Health and Human Services. 2008 Physical Activity Guidelines for Americans. Be Active, Healthy, and Happy! ODPHP Publication No. U0036 October 2008. www.health.gov/paguidelines/pdf/paguide.pdf
Nelson ME, Rejeski WJ, Blair SN ym. Physical activity and public health in older adults: recommendation from the American College of Sports Medicine and the American Heart Association. Med Sci Sports Exerc 2007;39:1435-45 «PMID: 17762378»PubMed
Physical Activity Guidelines Advisory Committee. Physical Activity Guidelines Advisory Committee Report, 2008. Washington, DC: U.S. Department of Health and Human Services, 2008. www.health.gov/paguidelines/Report/pdf/CommitteeReport.pdf
Vuori I. Uudet terveysliikuntasuositukset Yhdysvalloista: Be active, healthy, and happy! Suom Lääkäril 2008;63:4077
Kesäniemi A, Riddoch CJ, Reeder B ym. Advancing the future of physical activity guidelines in Canada: an independent expert panel interpretation of the evidence. Int J Behav Nutr Phys Act 2010;7:41 «PMID: 20459785»PubMed
O'Donovan G, Blazevich AJ, Boreham C ym. The ABC of Physical Activity for Health: a consensus statement from the British Association of Sport and Exercise Sciences. J Sports Sci 2010;28:573-91 «PMID: 20401789»PubMed
Aittasalo M, Miilunpalo S, Kukkonen-Harjula K ym. A randomized intervention of physical activity promotion and patient self-monitoring in primary health care. Prev Med 2006;42:40-6 «PMID: 16297442»PubMed
Aittasalo M, Miilunpalo S, Ståhl T ym. From innovation to practice: initiation, implementation and evaluation of a physician-based physical activity promotion programme in Finland. Health Promot Int 2007;22:19-27 «PMID: 17135327»PubMed
Aittasalo M. Promoting physical activity of working aged adults with selected personal approaches in primary health care. Feasibility, effectiveness and an example of nationwide dissemination. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Studies in Sport, Physical Education and Health 128. Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2008. http://dissertations.jyu.fi/studsport/9789513932961.pdf
Näveri H, Vuori I. Äkkikuoleman vaara. Kirjassa: Liikuntalääketiede. Vuori I, Taimela S, Kujala U (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2005:548
Liikuntalääketiede. Vuori I, Taimela S, Kujala U (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim
American College of Sports Medicine. ACSM's Guidelines for Exercise Testing and Prescription. 6. painos. Philadelphia: Lippincott Williams & Wilkins; 2000
Viitasalo M. Urheilu ja sydämen rytmihäiriöt. Duodecim 2008;124:1103-10
Laukkanen J, Hernelahti M, Huikuri H. Liikunta ja sydämen rytmihäiriöt. Suom Lääkäril 2010;65:1905-11
Thompson PD, Franklin BA, Balady GJ ym. Exercise and acute cardiovascular events placing the risks into perspective: a scientific statement from the American Heart Association Council on Nutrition, Physical Activity, and Metabolism and the Council on Clinical Cardiology. Circulation 2007;115:2358-68 «PMID: 17468391»PubMed
Mittleman MA, Maclure M, Tofler GH ym. Triggering of acute myocardial infarction by heavy physical exertion. Protection against triggering by regular exertion. Determinants of Myocardial Infarction Onset Study Investigators. N Engl J Med 1993;329:1677-83 «PMID: 8232456»PubMed
Kujala UM, Taimela S, Antti-Poika I ym. Acute injuries in soccer, ice hockey, volleyball, basketball, judo, and karate: analysis of national registry data. BMJ 1995;311:1465-8 «PMID: 8520333»PubMed
Schneider S, Seither B, Tönges S ym. Sports injuries: population based representative data on incidence, diagnosis, sequelae, and high risk groups. Br J Sports Med 2006;40:334-9; discussion 339 «PMID: 16556789»PubMed
Parkkari J, Kannus P, Natri A ym. Active living and injury risk. Int J Sports Med 2004;25:209-16 «PMID: 15088246»PubMed
Kujala UM, Kettunen J, Paananen H ym. Knee osteoarthritis in former runners, soccer players, weight lifters, and shooters. Arthritis Rheum 1995;38:539-46 «PMID: 7718008»PubMed
Parkkari J, Kannus P, Kujala U, Palvanen M, Järvinen M. Liikuntavammat ja niiden ehkäisy. Suom Lääkäril 2003;58:71-6
Timpka T, Ekstrand J, Svanström L. From sports injury prevention to safety promotion in sports. Sports Med 2006;36:733-45 «PMID: 16937950»PubMed
Aaltonen S, Karjalainen H, Heinonen A ym. Prevention of sports injuries: systematic review of randomized controlled trials. Arch Intern Med 2007;167:1585-92 «PMID: 17698680»PubMed
Alaranta A. Lääkintä vaikuttaa liikuntaan ja liikunta lääkintään. Liikunta & Tiede 2007;44:30-2
Alaranta A, Alaranta H, Helenius I. Use of prescription drugs in athletes. Sports Med 2008;38:449-63 «PMID: 18489193»PubMed
Vanakoski J, Ylitalo P. Lääkkeet ja liikunta. Kirjassa: Liikuntalääketiede. Toim. Vuori I, Taimela S, Kujala U (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim. Karisto Oy:n kirjapaino, Hämeenlinna 2005:538-46
Thompson PD, Gadaleta PA, Yurgalevitch S ym. Effects of exercise and lovastatin on serum creatine kinase activity. Metabolism 1991;40:1333-6 «PMID: 1961130»PubMed
Thompson PD, Zmuda JM, Domalik LJ ym. Lovastatin increases exercise-induced skeletal muscle injury. Metabolism 1997;46:1206-10 «PMID: 9322808»PubMed
Urso ML, Clarkson PM, Hittel D ym. Changes in ubiquitin proteasome pathway gene expression in skeletal muscle with exercise and statins. Arterioscler Thromb Vasc Biol 2005;25:2560-6 «PMID: 16224050»PubMed
Osteoporoosi (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Endokrinologiyhdistyksen ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Päivitetty 11.10.2006. www.kaypahoito.fi
Lonkkamurtuma (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä. 23.1.2006. www.kaypahoito.fi
Nikander R, Lepola V, Karinkanta S, Sievänen H. Muutama tunti reipasta liikuntaa viikossa - vähentyvätkö lonkkamurtumat kolmanneksella? Suom Lääkäril 2008;63:2033-40
Vainionpää A, Korpelainen R, Vihriälä E ym. Intensity of exercise is associated with bone density change in premenopausal women. Osteoporos Int 2006;17:455-63 «PMID: 16404492»PubMed
Vainionpää A, Korpelainen R, Sievänen H ym. Effect of impact exercise and its intensity on bone geometry at weight-bearing tibia and femur. Bone 2007;40:604-11 «PMID: 17140871»PubMed
Martyn-St James M, Carroll S. Progressive high-intensity resistance training and bone mineral density changes among premenopausal women: evidence of discordant site-specific skeletal effects. Sports Med 2006;36:683-704 «PMID: 16869710»PubMed
Martyn-St James M, Carroll S. High-intensity resistance training and postmenopausal bone loss: a meta-analysis. Osteoporos Int 2006;17:1225-40 «PMID: 16823548»PubMed
Suomen Osteoporoosiliitto ry, UKK-instituutti. Luuliikuntaa lapsuudesta vanhuuteen - unohtamatta osteoporoosia sairastavia. Tampere 2006. http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/291-Luuliikuntasuositus_asiakirja.pdf
Kohrt WM, Barry DW, Schwartz RS. Muscle forces or gravity: what predominates mechanical loading on bone? Med Sci Sports Exerc 2009;41:2050-5 «PMID: 19812511»PubMed
Robling AG. Is bone's response to mechanical signals dominated by muscle forces? Med Sci Sports Exerc 2009;41:2044-9 «PMID: 19812512»PubMed
Department of Health and Human Services. Physical activity guidelines advisory committee report. www.health.gov/paguidelines.
Guadalupe-Grau A, Fuentes T, Guerra B ym. Exercise and bone mass in adults. Sports Med 2009;39:439-68 «PMID: 19453205»PubMed
Nikander R, Sievänen H, Heinonen A ym. Targeted exercise against osteoporosis: A systematic review and meta-analysis for optimising bone strength throughout life. BMC Med 2010;8:47 «PMID: 20663158»PubMed
Martyn-St James M, Carroll S. A meta-analysis of impact exercise on postmenopausal bone loss: the case for mixed loading exercise programmes. Br J Sports Med 2009;43:898-908 «PMID: 18981037»PubMed
Englund U, Littbrand H, Sondell A ym. The beneficial effects of exercise on BMD are lost after cessation: a 5-year follow-up in older post-menopausal women. Scand J Med Sci Sports 2009;19:381-8 «PMID: 18503492»PubMed
Uusi-Rasi K, Sievänen H, Pasanen M ym. Influence of calcium intake and physical activity on proximal femur bone mass and structure among pre- and postmenopausal women. A 10-year prospective study. Calcif Tissue Int 2008;82:171-81 «PMID: 18270646»PubMed
Hamilton CJ, Thomas SG, Jamal SA. Associations between leisure physical activity participation and cortical bone mass and geometry at the radius and tibia in a Canadian cohort of postmenopausal women. Bone 2010;46:774-9 «PMID: 19897064»PubMed
Hamilton CJ, Swan VJ, Jamal SA. The effects of exercise and physical activity participation on bone mass and geometry in postmenopausal women: a systematic review of pQCT studies. Osteoporos Int 2010;21:11-23 «PMID: 19504035»PubMed
Howe TE, Rochester L, Jackson A ym. Exercise for improving balance in older people. Cochrane Database Syst Rev 2007;4:CD004963 «PMID: 17943831»PubMed
Heesch KC, Byles JE, Brown WJ. Prospective association between physical activity and falls in community-dwelling older women. J Epidemiol Community Health 2008;62:421-6 «PMID: 18413455»PubMed
Faber MJ, Bosscher RJ, Chin A Paw MJ ym. Effects of exercise programs on falls and mobility in frail and pre-frail older adults: A multicenter randomized controlled trial. Arch Phys Med Rehabil 2006;87:885-96 «PMID: 16813773»PubMed
Luukinen H, Lehtola S, Jokelainen J ym. Pragmatic exercise-oriented prevention of falls among the elderly: a population-based, randomized, controlled trial. Prev Med 2007;44:265-71 «PMID: 17174387»PubMed
Rosendahl E, Gustafson Y, Nordin E ym. A randomized controlled trial of fall prevention by a high-intensity functional exercise program for older people living in residential care facilities. Aging Clin Exp Res 2008;20:67-75 «PMID: 18283231»PubMed
Gillespie LD, Robertson MC, Gillespie WJ ym. Interventions for preventing falls in older people living in the community. Cochrane Database Syst Rev 2009;2:CD007146 «PMID: 19370674»PubMed
Teixeira LE, Silva KN, Imoto AM ym. Progressive load training for the quadriceps muscle associated with proprioception exercises for the prevention of falls in postmenopausal women with osteoporosis: a randomized controlled trial. Osteoporos Int 2010;21:589-96 «PMID: 19562243»PubMed
Kemmler W, von Stengel S, Engelke K ym. Exercise effects on bone mineral density, falls, coronary risk factors, and health care costs in older women: the randomized controlled senior fitness and prevention (SEFIP) study. Arch Intern Med 2010;170:179-85 «PMID: 20101013»PubMed
Moayyeri A. The association between physical activity and osteoporotic fractures: a review of the evidence and implications for future research. Ann Epidemiol 2008;18:827-35 «PMID: 18809340»PubMed
Polvi- ja lonkkanivelrikko (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja ja Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä. 23.01.2007. www.kaypahoito.fi
Vuori IM. Dose-response of physical activity and low back pain, osteoarthritis, and osteoporosis. Med Sci Sports Exerc 2001;33:S551-86; discussion 609-10 «PMID: 11427782»PubMed
Fransen M, McConnell S, Hernandez-Molina G ym. Exercise for osteoarthritis of the hip. Cochrane Database Syst Rev 2009;3:CD007912 «PMID: 19588445»PubMed
Roddy E, Zhang W, Doherty M. Aerobic walking or strengthening exercise for osteoarthritis of the knee? A systematic review. Ann Rheum Dis 2005;64:544-8 «PMID: 15769914»PubMed
Cochrane T, Davey RC, Matthes Edwards SM. Randomised controlled trial of the cost-effectiveness of water-based therapy for lower limb osteoarthritis. Health Technol Assess 2005;9:iii-iv, ix-xi, 1-114 «PMID: 16095546»PubMed
Bartels EM, Lund H, Hagen KB ym. Aquatic exercise for the treatment of knee and hip osteoarthritis. Cochrane Database Syst Rev 2007;4:CD005523 «PMID: 17943863»PubMed
Niskakipu (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. 5.08.2002. www.kaypahoito.fi
Mattila R, Malmivaara A, Kastarinen M ym. Effects of lifestyle intervention on neck, shoulder, elbow and wrist symptoms. Scand J Work Environ Health 2004;30:191-8 «PMID: 15250647»PubMed
Ylinen J, Takala EP, Nykänen M ym. Kaularangan ja hartialihasten harjoittelu kroonisen niskakivun hoitona. Duodecim 2004;120:1958-67 «PMID: 15551766»PubMed
Hayden JA, van Tulder MW, Malmivaara A ym. Exercise therapy for treatment of non-specific low back pain. Cochrane Database Syst Rev 2005;1:CD000335 «PMID: 16034851»PubMed
Alaselkäsairaudet (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Päivitetty 16.6.2008. www.kaypahoito.fi
Oesch P, Kool J, Hagen KB ym. Effectiveness of exercise on work disability in patients with non-acute non-specific low back pain: Systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. J Rehabil Med 2010;42:193-205 «PMID: 20411212»PubMed
Choi BK, Verbeek JH, Tam WW ym. Exercises for prevention of recurrences of low-back pain. Cochrane Database Syst Rev 2010;1:CD006555 «PMID: 20091596»PubMed
Hayden JA, van Tulder MW, Tomlinson G. Systematic review: strategies for using exercise therapy to improve outcomes in chronic low back pain. Ann Intern Med 2005;142:776-85 «PMID: 15867410»PubMed
Richards SC, Scott DL. Prescribed exercise in people with fibromyalgia: parallel group randomised controlled trial. BMJ 2002;325:185 «PMID: 12142304»PubMed
Da Costa D, Abrahamowicz M, Lowensteyn I ym. A randomized clinical trial of an individualized home-based exercise programme for women with fibromyalgia. Rheumatology (Oxford) 2005;44:1422-7 «PMID: 16030079»PubMed
Rooks DS, Gautam S, Romeling M ym. Group exercise, education, and combination self-management in women with fibromyalgia: a randomized trial. Arch Intern Med 2007;167:2192-200 «PMID: 17998491»PubMed
Busch AJ, Barber KA, Overend TJ ym. Exercise for treating fibromyalgia syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2007;4:CD003786 «PMID: 17943797»PubMed
Häkkinen A, Häkkinen K, Hannonen P ym. Strength training induced adaptations in neuromuscular function of premenopausal women with fibromyalgia: comparison with healthy women. Ann Rheum Dis 2001;60:21-6 «PMID: 11114277»PubMed
Jones KD, Burckhardt CS, Clark SR ym. A randomized controlled trial of muscle strengthening versus flexibility training in fibromyalgia. J Rheumatol 2002;29:1041-8 «PMID: 12022321»PubMed
Valkeinen H, Häkkinen K, Pakarinen A ym. Muscle hypertrophy, strength development, and serum hormones during strength training in elderly women with fibromyalgia. Scand J Rheumatol 2005;34:309-14 «PMID: 16195165»PubMed
Valkeinen H, Alen M, Hannonen P ym. Changes in knee extension and flexion force, EMG and functional capacity during strength training in older females with fibromyalgia and healthy controls. Rheumatology (Oxford) 2004;43:225-8 «PMID: 13130154»PubMed
Häuser W, Bernardy K, Arnold B ym. Efficacy of multicomponent treatment in fibromyalgia syndrome: a meta-analysis of randomized controlled clinical trials. Arthritis Rheum 2009;61:216-24 «PMID: 19177530»PubMed
Nivelreuma (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Reumatologisen yhdistyksen asettama työryhmä. Päivitetty 26.04.2003. www.kaypahoito.fi
van den Ende CH, Hazes JM, le Cessie S ym. Comparison of high and low intensity training in well controlled rheumatoid arthritis. Results of a randomised clinical trial. Ann Rheum Dis 1996;55:798-805 «PMID: 8976635»PubMed
Eversden L, Maggs F, Nightingale P ym. A pragmatic randomised controlled trial of hydrotherapy and land exercises on overall well being and quality of life in rheumatoid arthritis. BMC Musculoskelet Disord 2007;8:23 «PMID: 17331241»PubMed
Hsieh LF, Chen SC, Chuang CC ym. Supervised aerobic exercise is more effective than home aerobic exercise in female chinese patients with rheumatoid arthritis. J Rehabil Med 2009;41:332-7 «PMID: 19363565»PubMed
Dagfinrud H, Kvien TK, Hagen KB. Physiotherapy interventions for ankylosing spondylitis. Cochrane Database Syst Rev 2008;1:CD002822 «PMID: 18254008»PubMed
Lim HJ, Moon YI, Lee MS. Effects of home-based daily exercise therapy on joint mobility, daily activity, pain, and depression in patients with ankylosing spondylitis. Rheumatol Int 2005;25:225-9 «PMID: 15650833»PubMed
Ince G, Sarpel T, Durgun B ym. Effects of a multimodal exercise program for people with ankylosing spondylitis. Phys Ther 2006;86:924-35 «PMID: 16813473»PubMed
Fernández-de-Las-Peñas C, Alonso-Blanco C, Morales-Cabezas M ym. Two exercise interventions for the management of patients with ankylosing spondylitis: a randomized controlled trial. Am J Phys Med Rehabil 2005;84:407-19 «PMID: 15905654»PubMed
Lihavuus (aikuiset); (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Päivitetty 22.01.2007. www.kaypahoito.fi
Lakka TA, Bouchard C. Physical activity, obesity and cardiovascular diseases. Handb Exp Pharmacol 2005;170:137-63 «PMID: 16596798»PubMed
Wareham NJ, van Sluijs EM, Ekelund U. Physical activity and obesity prevention: a review of the current evidence. Proc Nutr Soc 2005;64:229-47 «PMID: 15960868»PubMed
Kukkonen-Harjula K, Fogelholm M. Liikunnan merkitys painonhallinnassa. Suom Lääkäril 2001;56:674-6
Ross R, Janssen I. Physical activity, total and regional obesity: dose-response considerations. Med Sci Sports Exerc 2001;33:S521-7; discussion S528-9 «PMID: 11427779»PubMed
Hakala P. Lihavuuden ruokavaliohoito. Kirjassa: Lihavuus - ongelma ja hoito. Mustajoki P, Fogelholm M, Rissanen A, Uusitupa M (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2006:167-90
Hakala P, Fogelholm M. Mitä lääkärin tulee tietää lihavuuden perushoidosta? Duodecim 2006;122:1239-45 «PMID: 16863037»PubMed
Kay SJ, Fiatarone Singh MA. The influence of physical activity on abdominal fat: a systematic review of the literature. Obes Rev 2006;7:183-200 «PMID: 16629874»PubMed
Ross R, Dagnone D, Jones PJ ym. Reduction in obesity and related comorbid conditions after diet-induced weight loss or exercise-induced weight loss in men. A randomized, controlled trial. Ann Intern Med 2000;133:92-103 «PMID: 10896648»PubMed
Ohkawara K, Tanaka S, Miyachi M ym. A dose-response relation between aerobic exercise and visceral fat reduction: systematic review of clinical trials. Int J Obes (Lond) 2007;31:1786-97 «PMID: 17637702»PubMed
Saris WH, Blair SN, van Baak MA ym. How much physical activity is enough to prevent unhealthy weight gain? Outcome of the IASO 1st Stock Conference and consensus statement. Obes Rev 2003;4:101-14 «PMID: 12760445»PubMed
Kohonnut verenpaine (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Päivitetty 23.11.2009. www.kaypahoito.fi
Dyslipidemiat (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n ry:n asettama työryhmä. 2.4.2009. www.kaypahoito.fi
Kraus WE, Houmard JA, Duscha BD ym. Effects of the amount and intensity of exercise on plasma lipoproteins. N Engl J Med 2002;347:1483-92 «PMID: 12421890»PubMed
Kelley GA, Kelley KS. Impact of progressive resistance training on lipids and lipoproteins in adults: a meta-analysis of randomized controlled trials. Prev Med 2009;48:9-19 «PMID: 19013187»PubMed
Tambalis K, Panagiotakos DB, Kavouras SA ym. Responses of blood lipids to aerobic, resistance, and combined aerobic with resistance exercise training: a systematic review of current evidence. Angiology 2009;60:614-32 «PMID: 18974201»PubMed
Alberti KG, Eckel RH, Grundy SM ym. Harmonizing the metabolic syndrome: a joint interim statement of the International Diabetes Federation Task Force on Epidemiology and Prevention; National Heart, Lung, and Blood Institute; American Heart Association; World Heart Federation; International Atherosclerosis Society; and International Association for the Study of Obesity. Circulation 2009;120:1640-5 «PMID: 19805654»PubMed
Johnson JL, Slentz CA, Houmard JA ym. Exercise training amount and intensity effects on metabolic syndrome (from Studies of a Targeted Risk Reduction Intervention through Defined Exercise). Am J Cardiol 2007;100:1759-66 «PMID: 18082522»PubMed
Jeon CY, Lokken RP, Hu FB ym. Physical activity of moderate intensity and risk of type 2 diabetes: a systematic review. Diabetes Care 2007;30:744-52 «PMID: 17327354»PubMed
Sigal RJ, Kenny GP, Boulé NG ym. Effects of aerobic training, resistance training, or both on glycemic control in type 2 diabetes: a randomized trial. Ann Intern Med 2007;147:357-69 «PMID: 17876019»PubMed
Balducci S, Iacobellis G, Parisi L ym. Exercise training can modify the natural history of diabetic peripheral neuropathy. J Diabetes Complications 2006;20:216-23 «PMID: 16798472»PubMed
Sigal RJ, Kenny GP, Wasserman DH ym. Physical activity/exercise and type 2 diabetes. Diabetes Care 2004;27:2518-39 «PMID: 15451933»PubMed
ACSM'S Resource Manual for Guidelines for Exercise Testing and Prescription. 5. painos. Lippincott, Williams & Wilkins. 2006
Thomas DE, Elliott EJ, Naughton GA. Exercise for type 2 diabetes mellitus. Cochrane Database Syst Rev 2006;3:CD002968 «PMID: 16855995»PubMed
Manders RJ, Van Dijk JW, van Loon LJ. Low-intensity exercise reduces the prevalence of hyperglycemia in type 2 diabetes. Med Sci Sports Exerc 2010;42:219-25 «PMID: 19927038»PubMed
Plöckinger U, Topuz M, Riese B ym. Risk of exercise-induced hypoglycaemia in patients with type 2 diabetes on intensive insulin therapy: comparison of insulin glargine with NPH insulin as basal insulin supplement. Diabetes Res Clin Pract 2008;81:290-5 «PMID: 18692269»PubMed
Williams MA, Haskell WL, Ades PA ym. Resistance exercise in individuals with and without cardiovascular disease: 2007 update: a scientific statement from the American Heart Association Council on Clinical Cardiology and Council on Nutrition, Physical Activity, and Metabolism. Circulation 2007;116:572-84 «PMID: 17638929»PubMed
Diabetes (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä. 29.10.2007. www.kaypahoito.fi
Lakka TA, Venäläinen JM, Rauramaa R ym. Relation of leisure-time physical activity and cardiorespiratory fitness to the risk of acute myocardial infarction. N Engl J Med 1994;330:1549-54 «PMID: 8177243»PubMed
Myers J, Prakash M, Froelicher V ym. Exercise capacity and mortality among men referred for exercise testing. N Engl J Med 2002;346:793-801 «PMID: 11893790»PubMed
Manson JE, Hu FB, Rich-Edwards JW ym. A prospective study of walking as compared with vigorous exercise in the prevention of coronary heart disease in women. N Engl J Med 1999;341:650-8 «PMID: 10460816»PubMed
Sesso HD, Paffenbarger RS Jr, Lee IM. Physical activity and coronary heart disease in men: The Harvard Alumni Health Study. Circulation 2000;102:975-80 «PMID: 10961960»PubMed
Tanasescu M, Leitzmann MF, Rimm EB ym. Exercise type and intensity in relation to coronary heart disease in men. JAMA 2002;288:1994-2000 «PMID: 12387651»PubMed
Thompson PD, Buchner D, Pina IL ym. Exercise and physical activity in the prevention and treatment of atherosclerotic cardiovascular disease: a statement from the Council on Clinical Cardiology (Subcommittee on Exercise, Rehabilitation, and Prevention) and the Council on Nutrition, Physical Activity, and Metabolism (Subcommittee on Physical Activity). Circulation 2003;107:3109-16 «PMID: 12821592»PubMed
Lakka TA, Laaksonen DE. Physical activity in prevention and treatment of the metabolic syndrome. Appl Physiol Nutr Metab 2007;32:76-88 «PMID: 17332786»PubMed
Hambrecht R, Wolf A, Gielen S ym. Effect of exercise on coronary endothelial function in patients with coronary artery disease. N Engl J Med 2000;342:454-60 «PMID: 10675425»PubMed
Rauramaa R, Halonen P, Väisänen SB ym. Effects of aerobic physical exercise on inflammation and atherosclerosis in men: the DNASCO Study: a six-year randomized, controlled trial. Ann Intern Med 2004;140:1007-14 «PMID: 15197018»PubMed
Hambrecht R, Walther C, Möbius-Winkler S ym. Percutaneous coronary angioplasty compared with exercise training in patients with stable coronary artery disease: a randomized trial. Circulation 2004;109:1371-8 «PMID: 15007010»PubMed
Valkeinen H, Aaltonen S, Kujala UM. Effects of exercise training on oxygen uptake in coronary heart disease: a systematic review and meta-analysis. Scand J Med Sci Sports 2010;20:545-55 «PMID: 20492590»PubMed
Jolliffe JA, Rees K, Taylor RS ym. Exercise-based rehabilitation for coronary heart disease. Cochrane Database Syst Rev 2001;1:CD001800 «PMID: 11279730»PubMed
Taylor RS, Brown A, Ebrahim S ym. Exercise-based rehabilitation for patients with coronary heart disease: systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Am J Med 2004;116:682-92 «PMID: 15121495»PubMed
Soga Y, Yokoi H, Ando K ym. Safety of early exercise training after elective coronary stenting in patients with stable coronary artery disease. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2010;17:230-4 «PMID: 20051870»PubMed
Lee CD, Folsom AR, Blair SN. Physical activity and stroke risk: a meta-analysis. Stroke 2003;34:2475-81 «PMID: 14500932»PubMed
Wendel-Vos GC, Schuit AJ, Feskens EJ ym. Physical activity and stroke. A meta-analysis of observational data. Int J Epidemiol 2004;33:787-98 «PMID: 15166195»PubMed
Kurl S, Laukkanen JA, Rauramaa R ym. Cardiorespiratory fitness and the risk for stroke in men. Arch Intern Med 2003;163:1682-8 «PMID: 12885683»PubMed
Goldstein LB, Adams R, Alberts MJ ym. Primary prevention of ischemic stroke: a guideline from the American Heart Association/American Stroke Association Stroke Council: cosponsored by the Atherosclerotic Peripheral Vascular Disease Interdisciplinary Working Group; Cardiovascular Nursing Council; Clinical Cardiology Council; Nutrition, Physical Activity, and Metabolism Council; and the Quality of Care and Outcomes Research Interdisciplinary Working Group. Circulation 2006;113:e873-923 «PMID: 16785347»PubMed
Krarup LH, Truelsen T, Gluud C ym. Prestroke physical activity is associated with severity and long-term outcome from first-ever stroke. Neurology 2008;71:1313-8 «PMID: 18936423»PubMed
Gordon NF, Gulanick M, Costa F ym. Physical activity and exercise recommendations for stroke survivors: an American Heart Association scientific statement from the Council on Clinical Cardiology, Subcommittee on Exercise, Cardiac Rehabilitation, and Prevention; the Council on Cardiovascular Nursing; the Council on Nutrition, Physical Activity, and Metabolism; and the Stroke Council. Circulation 2004;109:2031-41 «PMID: 15117863»PubMed
Aivoinfarkti (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. 15.10.2006. www.kaypahoito.fi
Stewart KJ, Hiatt WR, Regensteiner JG ym. Exercise training for claudication. N Engl J Med 2002;347:1941-51 «PMID: 12477945»PubMed
Watson L, Ellis B, Leng GC. Exercise for intermittent claudication. Cochrane Database Syst Rev 2008;4:CD000990 «PMID: 18843614»PubMed
McDermott MM, Ades P, Guralnik JM ym. Treadmill exercise and resistance training in patients with peripheral arterial disease with and without intermittent claudication: a randomized controlled trial. JAMA 2009;301:165-74 «PMID: 19141764»PubMed
Wang Y, Tuomilehto J, Jousilahti P ym. Occupational, commuting, and leisure-time physical activity in relation to heart failure among finnish men and women. J Am Coll Cardiol 2010;56:1140-8 «PMID: 20863955»PubMed
Kenchaiah S, Sesso HD, Gaziano JM. Body mass index and vigorous physical activity and the risk of heart failure among men. Circulation 2009;119:44-52 «PMID: 19103991»PubMed
Hu G, Jousilahti P, Antikainen R ym. Joint effects of physical activity, body mass index, waist circumference, and waist-to-hip ratio on the risk of heart failure. Circulation 2010;121:237-44 «PMID: 20048205»PubMed
Davies EJ, Moxham T, Rees K ym. Exercise based rehabilitation for heart failure. Cochrane Database Syst Rev 2010;4:CD003331 «PMID: 20393935»PubMed
Piepoli MF, Davos C, Francis DP ym. Exercise training meta-analysis of trials in patients with chronic heart failure (ExTraMATCH). BMJ 2004;328:189 «PMID: 14729656»PubMed
Selig SE, Carey MF, Menzies DG ym. Moderate-intensity resistance exercise training in patients with chronic heart failure improves strength, endurance, heart rate variability, and forearm blood flow. J Card Fail 2004;10:21-30 «PMID: 14966771»PubMed
Pu CT, Johnson MT, Forman DE ym. Randomized trial of progressive resistance training to counteract the myopathy of chronic heart failure. J Appl Physiol 2001;90:2341-50 «PMID: 11356801»PubMed
Levinger I, Bronks R, Cody DV ym. Resistance training for chronic heart failure patients on beta blocker medications. Int J Cardiol 2005;102:493-9 «PMID: 16004896»PubMed
Bartlo P. Evidence-based application of aerobic and resistance training in patients with congestive heart failure. J Cardiopulm Rehabil Prev 2007;27:368-75 «PMID: 18197070»PubMed
Beckers PJ, Denollet J, Possemiers NM ym. Combined endurance-resistance training vs. endurance training in patients with chronic heart failure: a prospective randomized study. Eur Heart J 2008;29:1858-66 «PMID: 18515805»PubMed
Karjalainen J, Kujala UM, Kaprio J ym. Lone atrial fibrillation in vigorously exercising middle aged men: case-control study. BMJ 1998;316:1784-5 «PMID: 9624065»PubMed
Aizer A, Gaziano JM, Cook NR ym. Relation of vigorous exercise to risk of atrial fibrillation. Am J Cardiol 2009;103:1572-7 «PMID: 19463518»PubMed
Lee SH, Jung JH, Choi SH ym. Exercise intolerance in patients with atrial fibrillation: clinical and echocardiographic determinants of exercise capacity. J Am Soc Echocardiogr 2005;18:1349-54 «PMID: 16376765»PubMed
Singh SN, Tang XC, Singh BN ym. Quality of life and exercise performance in patients in sinus rhythm versus persistent atrial fibrillation: a Veterans Affairs Cooperative Studies Program Substudy. J Am Coll Cardiol 2006;48:721-30 «PMID: 16904540»PubMed
Hegbom F, Sire S, Heldal M ym. Short-term exercise training in patients with chronic atrial fibrillation: effects on exercise capacity, AV conduction, and quality of life. J Cardiopulm Rehabil 2006;26:24-9 «PMID: 16617223»PubMed
Mont L, Tamborero D, Elosua R ym. Physical activity, height, and left atrial size are independent risk factors for lone atrial fibrillation in middle-aged healthy individuals. Europace 2008;10:15-20 «PMID: 18178694»PubMed
Keuhkoahtaumatauti (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Päivitetty 1.3.2004. www.kaypahoito.fi
Puhan MA, Scharplatz M, Troosters T ym. Respiratory rehabilitation after acute exacerbation of COPD may reduce risk for readmission and mortality -- a systematic review. Respir Res 2005;6:54 «PMID: 15943867»PubMed
Janaudis-Ferreira T, Wadell K, Sundelin G ym. Thigh muscle strength and endurance in patients with COPD compared with healthy controls. Respir Med 2006;100:1451-7 «PMID: 16337114»PubMed
Puhan MA, Schünemann HJ, Frey M ym. How should COPD patients exercise during respiratory rehabilitation? Comparison of exercise modalities and intensities to treat skeletal muscle dysfunction. Thorax 2005;60:367-75 «PMID: 15860711»PubMed
Arnardóttir RH, Boman G, Larsson K ym. Interval training compared with continuous training in patients with COPD. Respir Med 2007;101:1196-204 «PMID: 17188853»PubMed
Puhan MA, Büsching G, Schünemann HJ ym. Interval versus continuous high-intensity exercise in chronic obstructive pulmonary disease: a randomized trial. Ann Intern Med 2006;145:816-25 «PMID: 17146066»PubMed
Astma (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Päivitetty 19.5.2006. www.kaypahoito.fi
Shaaban R, Leynaert B, Soussan D ym. Physical activity and bronchial hyperresponsiveness: European Community Respiratory Health Survey II. Thorax 2007;62:403-10 «PMID: 17121869»PubMed
Ram FS, Robinson SM, Black PN ym. Physical training for asthma. Cochrane Database Syst Rev 2005;4:CD001116 «PMID: 16235280»PubMed
Haverkamp HC, Dempsey JA, Miller JD ym. Gas exchange during exercise in habitually active asthmatic subjects. J Appl Physiol 2005;99:1938-50 «PMID: 16024529»PubMed
Haverkamp HC, Dempsey JA, Miller JD ym. Repeat exercise normalizes the gas-exchange impairment induced by a previous exercise bout in asthmatic subjects. J Appl Physiol 2005;99:1843-52 «PMID: 16037395»PubMed
Hautala I, Puolanne M, Tikkanen H. Astma ja liikunta. Kirjassa: Astma. Kustannus Oy Duodecim 2000
Thomsen SF, Ulrik CS, Kyvik KO ym. The incidence of asthma in young adults. Chest 2005;127:1928-34 «PMID: 15947304»PubMed
Nieman DC. Upper respiratory tract infections and exercise. Thorax 1995;50:1229-31 «PMID: 8553291»PubMed
World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research (AICR). Food, Nutrition, Physical Activity and the Prevention of Cancer: a Global Perspective. Washington, DC: AICR 2007
Bardia A, Hartmann LC, Vachon CM ym. Recreational physical activity and risk of postmenopausal breast cancer based on hormone receptor status. Arch Intern Med 2006;166:2478-83 «PMID: 17159013»PubMed
Dallal CM, Sullivan-Halley J, Ross RK ym. Long-term recreational physical activity and risk of invasive and in situ breast cancer: the California teachers study. Arch Intern Med 2007;167:408-15 «PMID: 17325304»PubMed
Leitzmann MF, Moore SC, Peters TM ym. Prospective study of physical activity and risk of postmenopausal breast cancer. Breast Cancer Res 2008;10:R92 «PMID: 18976449»PubMed
Peters TM, Schatzkin A, Gierach GL ym. Physical activity and postmenopausal breast cancer risk in the NIH-AARP diet and health study. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2009;18:289-96 «PMID: 19124511»PubMed
World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research. Continuous Update Project Report Summary. Food, Nutrition, Physical Activity, and the Prevention of Breast Cancer. 2010.
Monninkhof EM, Elias SG, Vlems FA ym. Physical activity and breast cancer: a systematic review. Epidemiology 2007;18:137-57 «PMID: 17130685»PubMed
Markes M, Brockow T, Resch KL. Exercise for women receiving adjuvant therapy for breast cancer. Cochrane Database Syst Rev 2006;4:CD005001 «PMID: 17054230»PubMed
Bicego D, Brown K, Ruddick M ym. Effects of exercise on quality of life in women living with breast cancer: a systematic review. Breast J 2009;15:45-51 «PMID: 19120381»PubMed
Kuchinski AM, Reading M, Lash AA. Treatment-related fatigue and exercise in patients with cancer: a systematic review. Medsurg Nurs 2009;18:174-80 «PMID: 19591364»PubMed
McNeely ML, Campbell K, Ospina M ym. Exercise interventions for upper-limb dysfunction due to breast cancer treatment. Cochrane Database Syst Rev 2010;6:CD005211 «PMID: 20556760»PubMed
Spence RR, Heesch KC, Brown WJ. Exercise and cancer rehabilitation: a systematic review. Cancer Treat Rev 2010;36:185-94 «PMID: 19962830»PubMed
Schmitz KH, Speck RM. Risks and benefits of physical activity among breast cancer survivors who have completed treatment. Womens Health (Lond Engl) 2010;6:221-38 «PMID: 20187728»PubMed
Holmes MD, Chen WY, Feskanich D ym. Physical activity and survival after breast cancer diagnosis. JAMA 2005;293:2479-86 «PMID: 15914748»PubMed
West-Wright CN, Henderson KD, Sullivan-Halley J ym. Long-term and recent recreational physical activity and survival after breast cancer: the California Teachers Study. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2009;18:2851-9 «PMID: 19843680»PubMed
Ibrahim EM, Al-Homaidh A. Physical activity and survival after breast cancer diagnosis: meta-analysis of published studies. Med Oncol 2010; [Epub ahead of print] «PMID: 20411366»PubMed
Abrahamson PE, Gammon MD, Lund MJ ym. Recreational physical activity and survival among young women with breast cancer. Cancer 2006;107:1777-85 «PMID: 16967443»PubMed
Holick CN, Newcomb PA, Trentham-Dietz A ym. Physical activity and survival after diagnosis of invasive breast cancer. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2008;17:379-86 «PMID: 18250341»PubMed
Sternfeld B, Weltzien E, Quesenberry CP Jr ym. Physical activity and risk of recurrence and mortality in breast cancer survivors: findings from the LACE study. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2009;18:87-95 «PMID: 19124485»PubMed
Cheema B, Gaul CA, Lane K ym. Progressive resistance training in breast cancer: a systematic review of clinical trials. Breast Cancer Res Treat 2008;109:9-26 «PMID: 17624588»PubMed
De Backer IC, Schep G, Backx FJ ym. Resistance training in cancer survivors: a systematic review. Int J Sports Med 2009;30:703-12 «PMID: 19585401»PubMed
Schmitz KH, Ahmed RL, Troxel A ym. Weight lifting in women with breast-cancer-related lymphedema. N Engl J Med 2009;361:664-73 «PMID: 19675330»PubMed
Speck RM, Courneya KS, Mâsse LC ym. An update of controlled physical activity trials in cancer survivors: a systematic review and meta-analysis. J Cancer Surviv 2010;4:87-100 «PMID: 20052559»PubMed
Wolin KY, Yan Y, Colditz GA ym. Physical activity and colon cancer prevention: a meta-analysis. Br J Cancer 2009;100:611-6 «PMID: 19209175»PubMed
McNeely ML, Campbell KL, Rowe BH ym. Effects of exercise on breast cancer patients and survivors: a systematic review and meta-analysis. CMAJ 2006;175:34-41 «PMID: 16818906»PubMed
Slattery ML. Physical activity and colorectal cancer. Sports Med 2004;34:239-52 «PMID: 15049716»PubMed
Chao A, Connell CJ, Jacobs EJ ym. Amount, type, and timing of recreational physical activity in relation to colon and rectal cancer in older adults: the Cancer Prevention Study II Nutrition Cohort. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2004;13:2187-95 «PMID: 15598779»PubMed
Larsson SC, Rutegård J, Bergkvist L ym. Physical activity, obesity, and risk of colon and rectal cancer in a cohort of Swedish men. Eur J Cancer 2006;42:2590-7 «PMID: 16914307»PubMed
Steindorf K, Jedrychowski W, Schmidt M ym. Case-control study of lifetime occupational and recreational physical activity and risks of colon and rectal cancer. Eur J Cancer Prev 2005;14:363-71 «PMID: 16030427»PubMed
Meyerhardt JA, Giovannucci EL, Holmes MD ym. Physical activity and survival after colorectal cancer diagnosis. J Clin Oncol 2006;24:3527-34 «PMID: 16822844»PubMed
Meyerhardt JA, Heseltine D, Niedzwiecki D ym. Impact of physical activity on cancer recurrence and survival in patients with stage III colon cancer: findings from CALGB 89803. J Clin Oncol 2006;24:3535-41 «PMID: 16822843»PubMed
Haydon AM, Macinnis RJ, English DR ym. Effect of physical activity and body size on survival after diagnosis with colorectal cancer. Gut 2006;55:62-7 «PMID: 15972299»PubMed
Tardon A, Lee WJ, Delgado-Rodriguez M ym. Leisure-time physical activity and lung cancer: a meta-analysis. Cancer Causes Control 2005;16:389-97 «PMID: 15953981»PubMed
Kruk J, Aboul-Enein HY. Physical activity in the prevention of cancer. Asian Pac J Cancer Prev 2006;7:11-21 «PMID: 16629509»PubMed
Steindorf K, Friedenreich C, Linseisen J ym. Physical activity and lung cancer risk in the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition Cohort. Int J Cancer 2006;119:2389-97 «PMID: 16894558»PubMed
Cust AE, Armstrong BK, Friedenreich CM ym. Physical activity and endometrial cancer risk: a review of the current evidence, biologic mechanisms and the quality of physical activity assessment methods. Cancer Causes Control 2007;18:243-58 «PMID: 17206535»PubMed
Voskuil DW, Monninkhof EM, Elias SG ym. Physical activity and endometrial cancer risk, a systematic review of current evidence. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2007;16:639-48 «PMID: 17416752»PubMed
Patel AV, Feigelson HS, Talbot JT ym. The role of body weight in the relationship between physical activity and endometrial cancer: results from a large cohort of US women. Int J Cancer 2008;123:1877-82 «PMID: 18651569»PubMed
Gierach GL, Chang SC, Brinton LA ym. Physical activity, sedentary behavior, and endometrial cancer risk in the NIH-AARP Diet and Health Study. Int J Cancer 2009;124:2139-47 «PMID: 19123463»PubMed
Friedenreich CM, Orenstein MR. Physical activity and cancer prevention: etiologic evidence and biological mechanisms. J Nutr 2002;132:3456S-3464S «PMID: 12421870»PubMed
Lee IM. Physical activity and cancer prevention--data from epidemiologic studies. Med Sci Sports Exerc 2003;35:1823-7 «PMID: 14600545»PubMed
Schmitz KH, Holtzman J, Courneya KS ym. Controlled physical activity trials in cancer survivors: a systematic review and meta-analysis. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2005;14:1588-95 «PMID: 16030088»PubMed
Dunn AL, Trivedi MH, O'Neal HA. Physical activity dose-response effects on outcomes of depression and anxiety. Med Sci Sports Exerc 2001;33:S587-97; discussion 609-10 «PMID: 11427783»PubMed
Lawlor DA, Hopker SW. The effectiveness of exercise as an intervention in the management of depression: systematic review and meta-regression analysis of randomised controlled trials. BMJ 2001;322:763-7 «PMID: 11282860»PubMed
Teychenne M, Ball K, Salmon J. Physical activity and likelihood of depression in adults: a review. Prev Med 2008;46:397-411 «PMID: 18289655»PubMed
Mead GE, Morley W, Campbell P ym. Exercise for depression. Cochrane Database Syst Rev 2009;3:CD004366 «PMID: 19588354»PubMed
Sjösten N, Kivelä SL. The effects of physical exercise on depressive symptoms among the aged: a systematic review. Int J Geriatr Psychiatry 2006;21:410-8 «PMID: 16676285»PubMed
Babyak M, Blumenthal JA, Herman S ym. Exercise treatment for major depression: maintenance of therapeutic benefit at 10 months. Psychosom Med 2000;62:633-8 «PMID: 11020092»PubMed
Jorm AF, Christensen H, Griffiths KM ym. Effectiveness of complementary and self-help treatments for depression. Med J Aust 2002;176 Suppl:S84-96 «PMID: 12065003»PubMed
Virtsankarkailu (naiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. 30.10.2006. www.kaypahoito.fi
Kikuchi A, Niu K, Ikeda Y ym. Association between physical activity and urinary incontinence in a community-based elderly population aged 70 years and over. Eur Urol 2007;52:868-74 «PMID: 17412488»PubMed
Nygaard IE, Thompson FL, Svengalis SL ym. Urinary incontinence in elite nulliparous athletes. Obstet Gynecol 1994;84:183-7 «PMID: 8041527»PubMed
Palmer MH, Fitzgerald S. Urinary incontinence in working women: a comparison study. J Womens Health (Larchmt) 2002;11:879-88 «PMID: 12626087»PubMed
Bø K, Borgen JS. Prevalence of stress and urge urinary incontinence in elite athletes and controls. Med Sci Sports Exerc 2001;33:1797-802 «PMID: 11689727»PubMed
Danforth KN, Shah AD, Townsend MK ym. Physical activity and urinary incontinence among healthy, older women. Obstet Gynecol 2007;109:721-7 «PMID: 17329526»PubMed
Jenkins KR, Fultz NH. Functional impairment as a risk factor for urinary incontinence among older Americans. Neurourol Urodyn 2005;24:51-5 «PMID: 15578629»PubMed
Hay-Smith EJ, Dumoulin C. Pelvic floor muscle training versus no treatment, or inactive control treatments, for urinary incontinence in women. Cochrane Database Syst Rev 2006;1:CD005654 «PMID: 16437536»PubMed
Borodulin K, Evenson KR, Herring AH. Physical activity patterns during pregnancy through postpartum. BMC Womens Health 2009;9:32 «PMID: 19925650»PubMed
Haakstad LA, Voldner N, Henriksen T ym. Why do pregnant women stop exercising in the third trimester? Acta Obstet Gynecol Scand 2009;88:1267-75 «PMID: 19824869»PubMed
Mudd LM, Nechuta S, Pivarnik JM ym. Factors associated with women's perceptions of physical activity safety during pregnancy. Prev Med 2009;49:194-9 «PMID: 19540874»PubMed
Fell DB, Joseph KS, Armson BA ym. The impact of pregnancy on physical activity level. Matern Child Health J 2009;13:597-603 «PMID: 18719984»PubMed
Pereira MA, Rifas-Shiman SL, Kleinman KP ym. Predictors of change in physical activity during and after pregnancy: Project Viva. Am J Prev Med 2007;32:312-9 «PMID: 17383562»PubMed
Artal R, Catanzaro RB, Gavard JA ym. A lifestyle intervention of weight-gain restriction: diet and exercise in obese women with gestational diabetes mellitus. Appl Physiol Nutr Metab 2007;32:596-601 «PMID: 17510701»PubMed
Santos IA, Stein R, Fuchs SC ym. Aerobic exercise and submaximal functional capacity in overweight pregnant women: a randomized trial. Obstet Gynecol 2005;106:243-9 «PMID: 16055571»PubMed
Hjollund NH, Jensen TK, Bonde JP ym. Spontaneous abortion and physical strain around implantation: a follow-up study of first-pregnancy planners. Epidemiology 2000;11:18-23 «PMID: 10615838»PubMed
Clapp JF 3rd. The effects of maternal exercise on early pregnancy outcome. Am J Obstet Gynecol 1989;161:1453-7 «PMID: 2603898»PubMed
Madsen M, Jørgensen T, Jensen ML ym. Leisure time physical exercise during pregnancy and the risk of miscarriage: a study within the Danish National Birth Cohort. BJOG 2007;114:1419-26 «PMID: 17877774»PubMed
Hegaard HK, Pedersen BK, Nielsen BB ym. Leisure time physical activity during pregnancy and impact on gestational diabetes mellitus, pre-eclampsia, preterm delivery and birth weight: a review. Acta Obstet Gynecol Scand 2007;86:1290-6 «PMID: 17851805»PubMed
Magann EF, Evans SF, Weitz B ym. Antepartum, intrapartum, and neonatal significance of exercise on healthy low-risk pregnant working women. Obstet Gynecol 2002;99:466-72 «PMID: 11864675»PubMed
Hall DC, Kaufmann DA. Effects of aerobic and strength conditioning on pregnancy outcomes. Am J Obstet Gynecol 1987;157:1199-203 «PMID: 3688075»PubMed
Clapp JF 3rd, Dickstein S. Endurance exercise and pregnancy outcome. Med Sci Sports Exerc 1984;16:556-62 «PMID: 6513772»PubMed
Clapp JF 3rd. The course of labor after endurance exercise during pregnancy. Am J Obstet Gynecol 1990;163:1799-805 «PMID: 2256485»PubMed
Clapp JF 3rd. Morphometric and neurodevelopmental outcome at age five years of the offspring of women who continued to exercise regularly throughout pregnancy. J Pediatr 1996;129:856-63 «PMID: 8969727»PubMed
Carmichael SL, Shaw GM, Neri E ym. Physical activity and risk of neural tube defects. Matern Child Health J 2002;6:151-7 «PMID: 12236662»PubMed
Owe KM, Nystad W, Bø K. Association between regular exercise and excessive newborn birth weight. Obstet Gynecol 2009;114:770-6 «PMID: 19888034»PubMed
Clapp JF 3rd, Capeless EL. Neonatal morphometrics after endurance exercise during pregnancy. Am J Obstet Gynecol 1990;163:1805-11 «PMID: 2256486»PubMed
Tyldum EV, Romundstad PR, Slørdahl SA. Pre-pregnancy physical activity and preeclampsia risk: a prospective population-based cohort study. Acta Obstet Gynecol Scand 2010;89:315-20 «PMID: 19961274»PubMed
Sorensen TK, Williams MA, Lee IM ym. Recreational physical activity during pregnancy and risk of preeclampsia. Hypertension 2003;41:1273-80 «PMID: 12719446»PubMed
Saftlas AF, Logsden-Sackett N, Wang W ym. Work, leisure-time physical activity, and risk of preeclampsia and gestational hypertension. Am J Epidemiol 2004;160:758-65 «PMID: 15466498»PubMed
Vollebregt KC, Wolf H, Boer K ym. Does physical activity in leisure time early in pregnancy reduce the incidence of preeclampsia or gestational hypertension? Acta Obstet Gynecol Scand 2010;89:261-7 «PMID: 19916877»PubMed
Yeo S, Davidge S, Ronis DL ym. A comparison of walking versus stretching exercises to reduce the incidence of preeclampsia: a randomized clinical trial. Hypertens Pregnancy 2008;27:113-30 «PMID: 18504873»PubMed
Østerdal ML, Strøm M, Klemmensen AK ym. Does leisure time physical activity in early pregnancy protect against pre-eclampsia? Prospective cohort in Danish women. BJOG 2009;116:98-107 «PMID: 19055653»PubMed
Rauramo I, Forss M. Effect of exercise on maternal hemodynamics and placental blood flow in healthy women. Acta Obstet Gynecol Scand 1988;67:21-5 «PMID: 3176909»PubMed
Collings CA, Curet LB, Mullin JP. Maternal and fetal responses to a maternal aerobic exercise program. Am J Obstet Gynecol 1983;145:702-7 «PMID: 6829657»PubMed
Clapp JF 3rd. Fetal heart rate response to running in midpregnancy and late pregnancy. Am J Obstet Gynecol 1985;153:251-2 «PMID: 4050891»PubMed
Carpenter MW, Sady SP, Hoegsberg B ym. Fetal heart rate response to maternal exertion. JAMA 1988;259:3006-9 «PMID: 3285041»PubMed
Webb KA, Wolfe LA, McGrath MJ. Effects of acute and chronic maternal exercise on fetal heart rate. J Appl Physiol 1994;77:2207-13 «PMID: 7868435»PubMed
Penttinen J, Erkkola R. Pregnancy in endurance athletes. Scand J Med Sci Sports 1997;7:226-8 «PMID: 9241028»PubMed
Kardel KR. Effects of intense training during and after pregnancy in top-level athletes. Scand J Med Sci Sports 2005;15:79-86 «PMID: 15773861»PubMed
ACOG Committee Obstetric Practice. ACOG Committee opinion. Number 267, January 2002: exercise during pregnancy and the postpartum period. Obstet Gynecol 2002;99:171-3 «PMID: 11777528»PubMed
Oken E, Ning Y, Rifas-Shiman SL ym. Associations of physical activity and inactivity before and during pregnancy with glucose tolerance. Obstet Gynecol 2006;108:1200-7 «PMID: 17077243»PubMed
Raskausdiabetes (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. 22.5.2008. www.kaypahoito.fi
Bruce B, Fries JF, Hubert H. Regular vigorous physical activity and disability development in healthy overweight and normal-weight seniors: a 13-year study. Am J Public Health 2008;98:1294-9 «PMID: 18511724»PubMed
Paterson DH, Warburton DE. Physical activity and functional limitations in older adults: a systematic review related to Canada's Physical Activity Guidelines. Int J Behav Nutr Phys Act 2010;7:38 «PMID: 20459782»PubMed
Stessman J, Hammerman-Rozenberg R, Cohen A ym. Physical activity, function, and longevity among the very old. Arch Intern Med 2009;169:1476-83 «PMID: 19752405»PubMed
Sun Q, Townsend MK, Okereke OI ym. Physical activity at midlife in relation to successful survival in women at age 70 years or older. Arch Intern Med 2010;170:194-201 «PMID: 20101015»PubMed
Chin A Paw MJ, van Uffelen JG, Riphagen I ym. The functional effects of physical exercise training in frail older people : a systematic review. Sports Med 2008;38:781-93 «PMID: 18712944»PubMed
Kelley GA, Kelley KS, Hootman JM, Jones DL. Exercise and health-related quality of life in older community-dwelling adults. A meta-analysis of randomized controlled trials. J Appl Gerontol 2009;28:369-94
Singh MA. Exercise to prevent and treat functional disability. Clin Geriatr Med 2002;18:431-62, vi-vii «PMID: 12424867»PubMed
Muistisairaudet (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. 13.8.2010. www.kaypahoito.fi
Fratiglioni L, Paillard-Borg S, Winblad B. An active and socially integrated lifestyle in late life might protect against dementia. Lancet Neurol 2004;3:343-53 «PMID: 15157849»PubMed
Kivipelto M, Viitanen M. Vanhus ja muisti - Vanhuudenhöperyyttä vai orastavaa Alzheimeria? Duodecim 2006;122:1513-20 «PMID: 17091682»PubMed
Colcombe S, Kramer AF. Fitness effects on the cognitive function of older adults: a meta-analytic study. Psychol Sci 2003;14:125-30 «PMID: 12661673»PubMed
Heyn P, Abreu BC, Ottenbacher KJ. The effects of exercise training on elderly persons with cognitive impairment and dementia: a meta-analysis. Arch Phys Med Rehabil 2004;85:1694-704 «PMID: 15468033»PubMed
Cassilhas RC, Viana VA, Grassmann V ym. The impact of resistance exercise on the cognitive function of the elderly. Med Sci Sports Exerc 2007;39:1401-7 «PMID: 17762374»PubMed
Lautenschlager NT, Cox KL, Flicker L ym. Effect of physical activity on cognitive function in older adults at risk for Alzheimer disease: a randomized trial. JAMA 2008;300:1027-37 «PMID: 18768414»PubMed
Angevaren M, Aufdemkampe G, Verhaar HJ ym. Physical activity and enhanced fitness to improve cognitive function in older people without known cognitive impairment. Cochrane Database Syst Rev 2008;3:CD005381 «PMID: 18646126»PubMed
Baker MK, Atlantis E, Fiatarone Singh MA. Multi-modal exercise programs for older adults. Age Ageing 2007;36:375-81 «PMID: 17537741»PubMed
Liu-Ambrose T, Nagamatsu LS, Graf P ym. Resistance training and executive functions: a 12-month randomized controlled trial. Arch Intern Med 2010;170:170-8 «PMID: 20101012»PubMed
Smith PJ, Blumenthal JA, Hoffman BM ym. Aerobic exercise and neurocognitive performance: a meta-analytic review of randomized controlled trials. Psychosom Med 2010;72:239-52 «PMID: 20223924»PubMed
Lautenschlager NT, Almeida OP. Physical activity and cognition in old age. Curr Opin Psychiatry 2006;19:190-3 «PMID: 16612202»PubMed
Hamer M, Chida Y. Physical activity and risk of neurodegenerative disease: a systematic review of prospective evidence. Psychol Med 2009;39:3-11 «PMID: 18570697»PubMed
Etgen T, Sander D, Huntgeburth U ym. Physical activity and incident cognitive impairment in elderly persons: the INVADE study. Arch Intern Med 2010;170:186-93 «PMID: 20101014»PubMed
Rovio S, Kåreholt I, Helkala EL ym. Leisure-time physical activity at midlife and the risk of dementia and Alzheimer's disease. Lancet Neurol 2005;4:705-11 «PMID: 16239176»PubMed
Podewils LJ, Guallar E, Kuller LH ym. Physical activity, APOE genotype, and dementia risk: findings from the Cardiovascular Health Cognition Study. Am J Epidemiol 2005;161:639-51 «PMID: 15781953»PubMed
Larson EB, Wang L, Bowen JD ym. Exercise is associated with reduced risk for incident dementia among persons 65 years of age and older. Ann Intern Med 2006;144:73-81 «PMID: 16418406»PubMed
Aarsland D, Sardahaee FS, Anderssen S ym. Is physical activity a potential preventive factor for vascular dementia? A systematic review. Aging Ment Health 2010;14:386-95 «PMID: 20455113»PubMed
Purnell C, Gao S, Callahan CM ym. Cardiovascular risk factors and incident Alzheimer disease: a systematic review of the literature. Alzheimer Dis Assoc Disord 2009;23:1-10 «PMID: 18703981»PubMed
Colcombe SJ, Erickson KI, Scalf PE ym. Aerobic exercise training increases brain volume in aging humans. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2006;61:1166-70 «PMID: 17167157»PubMed
Dishman RK, Berthoud HR, Booth FW ym. Neurobiology of exercise. Obesity (Silver Spring) 2006;14:345-56 «PMID: 16648603»PubMed
Kramer AF, Erickson KI, Colcombe SJ. Exercise, cognition, and the aging brain. J Appl Physiol 2006;101:1237-42 «PMID: 16778001»PubMed
van Praag H. Exercise and the brain: something to chew on. Trends Neurosci 2009;32:283-90 «PMID: 19349082»PubMed
Ball K, Berch DB, Helmers KF ym. Effects of cognitive training interventions with older adults: a randomized controlled trial. JAMA 2002;288:2271-81 «PMID: 12425704»PubMed
Small GW. What we need to know about age related memory loss. BMJ 2002;324:1502-5 «PMID: 12077041»PubMed
Karp A, Paillard-Borg S, Wang HX ym. Mental, physical and social components in leisure activities equally contribute to decrease dementia risk. Dement Geriatr Cogn Disord 2006;21:65-73 «PMID: 16319455»PubMed
Heyn PC, Johnson KE, Kramer AF. Endurance and strength training outcomes on cognitively impaired and cognitively intact older adults: a meta-analysis. J Nutr Health Aging 2008;12:401-9 «PMID: 18548179»PubMed
Forbes D, Forbes S, Morgan DG ym. Physical activity programs for persons with dementia. Cochrane Database Syst Rev 2008;3:CD006489 «PMID: 18646158»PubMed
American College of Sports Medicine. ACSM's guidelines for exercise testing and prescription. 7. painos. Baltimore: Lippincott, Williams and Wilkins; 2006
American College of Sports Medicine. ACSM's resource manual for guidelines for exercise testing and prescription. 4. painos. 2001: Lippincott Williams and Wilkins
Andersen LL, Jørgensen MB, Blangsted AK ym. A randomized controlled intervention trial to relieve and prevent neck/shoulder pain. Med Sci Sports Exerc 2008;40:983-90 «PMID: 18461010»PubMed
Avenell A, Broom J, Brown TJ ym. Systematic review of the long-term effects and economic consequences of treatments for obesity and implications for health improvement. Health Technol Assess 2004;8:iii-iv, 1-182 «PMID: 15147610»PubMed
Avenell A, Brown TJ, McGee MA ym. What interventions should we add to weight reducing diets in adults with obesity? A systematic review of randomized controlled trials of adding drug therapy, exercise, behaviour therapy or combinations of these interventions. J Hum Nutr Diet 2004;17:293-316 «PMID: 15250841»PubMed
Ballor DL, Keesey RE. A meta-analysis of the factors affecting exercise-induced changes in body mass, fat mass and fat-free mass in males and females. Int J Obes 1991;15:717-26 «PMID: 1838100»PubMed
Bearne LM, Scott DL, Hurley MV. Exercise can reverse quadriceps sensorimotor dysfunction that is associated with rheumatoid arthritis without exacerbating disease activity. Rheumatology (Oxford) 2002;41:157-66 «PMID: 11886964»PubMed
Bendermacher BL, Willigendael EM, Teijink JA ym. Supervised exercise therapy versus non-supervised exercise therapy for intermittent claudication. Cochrane Database Syst Rev 2006;2:CD005263 «PMID: 16625633»PubMed
Binder AI. Neck pain. Clin Evid (Online) 2008;2008: «PMID: 19445809»PubMed
Blumenthal JA, Babyak MA, Doraiswamy PM ym. Exercise and pharmacotherapy in the treatment of major depressive disorder. Psychosom Med 2007;69:587-96 «PMID: 17846259»PubMed
Bronfort G, Evans R, Nelson B ym. A randomized clinical trial of exercise and spinal manipulation for patients with chronic neck pain. Spine (Phila Pa 1976) 2001;26:788-97; discussion 798-9 «PMID: 11295901»PubMed
Ceysens G, Rouiller D, Boulvain M. Exercise for diabetic pregnant women. Cochrane Database Syst Rev 2006;3:CD004225 «PMID: 16856038»PubMed
Chiu TT, Lam TH, Hedley AJ. A randomized controlled trial on the efficacy of exercise for patients with chronic neck pain. Spine (Phila Pa 1976) 2005;30:E1-7 «PMID: 15626966»PubMed
Church TS, Martin CK, Thompson AM ym. Changes in weight, waist circumference and compensatory responses with different doses of exercise among sedentary, overweight postmenopausal women. PLoS One 2009;4:e4515 «PMID: 19223984»PubMed
Clapp JF 3rd, Kim H, Burciu B ym. Continuing regular exercise during pregnancy: effect of exercise volume on fetoplacental growth. Am J Obstet Gynecol 2002;186:142-7 «PMID: 11810100»PubMed
Cornelissen VA, Fagard RH. Effect of resistance training on resting blood pressure: a meta-analysis of randomized controlled trials. J Hypertens 2005;23:251-9 «PMID: 15662209»PubMed
Cornelissen VA, Fagard RH. Effects of endurance training on blood pressure, blood pressure-regulating mechanisms, and cardiovascular risk factors. Hypertension 2005;46:667-75 «PMID: 16157788»PubMed
Curioni CC, Lourenço PM. Long-term weight loss after diet and exercise: a systematic review. Int J Obes (Lond) 2005;29:1168-74 «PMID: 15925949»PubMed
Davidson LE, Hudson R, Kilpatrick K ym. Effects of exercise modality on insulin resistance and functional limitation in older adults: a randomized controlled trial. Arch Intern Med 2009;169:122-31 «PMID: 19171808»PubMed
de Jong Z, Munneke M, Zwinderman AH ym. Is a long-term high-intensity exercise program effective and safe in patients with rheumatoid arthritis? Results of a randomized controlled trial. Arthritis Rheum 2003;48:2415-24 «PMID: 13130460»PubMed
de Jong Z, Munneke M, Zwinderman AH ym. Long term high intensity exercise and damage of small joints in rheumatoid arthritis. Ann Rheum Dis 2004;63:1399-405 «PMID: 15479889»PubMed
Dickinson HO, Mason JM, Nicolson DJ ym. Lifestyle interventions to reduce raised blood pressure: a systematic review of randomized controlled trials. J Hypertens 2006;24:215-33 «PMID: 16508562»PubMed
Duncombe D, Skouteris H, Wertheim EH ym. Vigorous exercise and birth outcomes in a sample of recreational exercisers: a prospective study across pregnancy. Aust N Z J Obstet Gynaecol 2006;46:288-92 «PMID: 16866788»PubMed
Evenson KR, Siega-Riz AM, Savitz DA ym. Vigorous leisure activity and pregnancy outcome. Epidemiology 2002;13:653-9 «PMID: 12410006»PubMed
Fleten C, Stigum H, Magnus P ym. Exercise during pregnancy, maternal prepregnancy body mass index, and birth weight. Obstet Gynecol 2010;115:331-7 «PMID: 20093907»PubMed
Fogelholm M, Kukkonen-Harjula K. Does physical activity prevent weight gain--a systematic review. Obes Rev 2000;1:95-111 «PMID: 12119991»PubMed
Fogelholm M. Physical activity, fitness and fatness: relations to mortality, morbidity and disease risk factors. A systematic review. Obes Rev 2010;11:202-21 «PMID: 19744231»PubMed
Fontaine KR, Conn L, Clauw DJ. Effects of lifestyle physical activity on perceived symptoms and physical function in adults with fibromyalgia: results of a randomized trial. Arthritis Res Ther 2010;12:R55 «PMID: 20353551»PubMed
Fransen M, McConnell S. Exercise for osteoarthritis of the knee. Cochrane Database Syst Rev 2005;2:CD004376 «PMID: 18843657»PubMed
Gusi N, Tomas-Carus P, Häkkinen A ym. Exercise in waist-high warm water decreases pain and improves health-related quality of life and strength in the lower extremities in women with fibromyalgia. Arthritis Rheum 2006;55:66-73 «PMID: 16463415»PubMed
Hansen TM, Hansen G, Langgaard AM ym. Longterm physical training in rheumatoid arthritis. A randomized trial with different training programs and blinded observers. Scand J Rheumatol 1993;22:107-12 «PMID: 8316770»PubMed
Hatch M, Levin B, Shu XO ym. Maternal leisure-time exercise and timely delivery. Am J Public Health 1998;88:1528-33 «PMID: 9772857»PubMed
Hay-Smith J, Herbison P, Mørkved S. Physical therapies for prevention of urinary and faecal incontinence in adults. Cochrane Database Syst Rev 2002;2:CD003191 «PMID: 12076473»PubMed
Hurkmans E, van der Giesen FJ, Vliet Vlieland TP ym. Dynamic exercise programs (aerobic capacity and/or muscle strength training) in patients with rheumatoid arthritis. Cochrane Database Syst Rev 2009;4:CD006853 «PMID: 19821388»PubMed
Hurwitz EL, Carragee EJ, van der Velde G ym. Treatment of neck pain: noninvasive interventions: results of the Bone and Joint Decade 2000-2010 Task Force on Neck Pain and Its Associated Disorders. Spine (Phila Pa 1976) 2008;33:S123-52 «PMID: 18204386»PubMed
Häkkinen A, Kautiainen H, Hannonen P ym. Strength training and stretching versus stretching only in the treatment of patients with chronic neck pain: a randomized one-year follow-up study. Clin Rehabil 2008;22:592-600 «PMID: 18586810»PubMed
Häkkinen A, Sokka T, Kautiainen H ym. Sustained maintenance of exercise induced muscle strength gains and normal bone mineral density in patients with early rheumatoid arthritis: a 5 year follow up. Ann Rheum Dis 2004;63:910-6 «PMID: 15249317»PubMed
Häkkinen A, Sokka T, Kotaniemi A ym. A randomized two-year study of the effects of dynamic strength training on muscle strength, disease activity, functional capacity, and bone mineral density in early rheumatoid arthritis. Arthritis Rheum 2001;44:515-22 «PMID: 11263764»PubMed
Jadad AR, Moore RA, Carroll D ym. Assessing the quality of reports of randomized clinical trials: is blinding necessary? Control Clin Trials 1996;17:1-12 «PMID: 8721797»PubMed
Jordan A, Bendix T, Nielsen H ym. Intensive training, physiotherapy, or manipulation for patients with chronic neck pain. A prospective, single-blinded, randomized clinical trial. Spine (Phila Pa 1976) 1998;23:311-8; discussion 319 «PMID: 9507618»PubMed
Juhl M, Andersen PK, Olsen J ym. Physical exercise during pregnancy and the risk of preterm birth: a study within the Danish National Birth Cohort. Am J Epidemiol 2008;167:859-66 «PMID: 18303008»PubMed
Juhl M, Olsen J, Andersen PK ym. Physical exercise during pregnancy and fetal growth measures: a study within the Danish National Birth Cohort. Am J Obstet Gynecol 2010;202:63.e1-8 «PMID: 19800601»PubMed
Kallings LV, Sierra Johnson J, Fisher RM ym. Beneficial effects of individualized physical activity on prescription on body composition and cardiometabolic risk factors: results from a randomized controlled trial. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2009;16:80-4 «PMID: 19237997»PubMed
Kodama S, Tanaka S, Saito K ym. Effect of aerobic exercise training on serum levels of high-density lipoprotein cholesterol: a meta-analysis. Arch Intern Med 2007;167:999-1008 «PMID: 17533202»PubMed
Kramer MS, McDonald SW. Aerobic exercise for women during pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2006;3:CD000180 «PMID: 16855953»PubMed
Lacasse Y, Goldstein R, Lasserson TJ ym. Pulmonary rehabilitation for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2008;2:CD003793 «PMID: 17054186»PubMed
Leng GC, Fowler B, Ernst E. Exercise for intermittent claudication. Cochrane Database Syst Rev 2000;2:CD000990 «PMID: 10796572»PubMed
Leon AS, Sanchez OA. Response of blood lipids to exercise training alone or combined with dietary intervention. Med Sci Sports Exerc 2001;33:S502-15; discussion S528-9 «PMID: 11427777»PubMed
Miller WC, Koceja DM, Hamilton EJ. A meta-analysis of the past 25 years of weight loss research using diet, exercise or diet plus exercise intervention. Int J Obes Relat Metab Disord 1997;21:941-7 «PMID: 9347414»PubMed
Munneke M, de Jong Z, Zwinderman AH ym. Effect of a high-intensity weight-bearing exercise program on radiologic damage progression of the large joints in subgroups of patients with rheumatoid arthritis. Arthritis Rheum 2005;53:410-7 «PMID: 15934121»PubMed
National Health and Medical Research Council. Clinical practice guidelines for the management of overweight and obesity in adults. Commonwealth of Australia, 2003. http://www.health.gov.au/internet/wcms/Publishing.nsf/Content/obesityguidelines-index.htm
Palomba S, Giallauria F, Falbo A ym. Structured exercise training programme versus hypocaloric hyperproteic diet in obese polycystic ovary syndrome patients with anovulatory infertility: a 24-week pilot study. Hum Reprod 2008;23:642-50 «PMID: 18158291»PubMed
Pedersen BK, Saltin B. Evidence for prescribing exercise as therapy in chronic disease. Scand J Med Sci Sports 2006;16 Suppl 1:3-63 «PMID: 16451303»PubMed
Pisters MF, Veenhof C, van Meeteren NL ym. Long-term effectiveness of exercise therapy in patients with osteoarthritis of the hip or knee: a systematic review. Arthritis Rheum 2007;57:1245-53 «PMID: 17907210»PubMed
Potteiger JA, Kirk EP, Jacobsen DJ ym. Changes in resting metabolic rate and substrate oxidation after 16 months of exercise training in overweight adults. Int J Sport Nutr Exerc Metab 2008;18:79-95 «PMID: 18272935»PubMed
Puhan M, Scharplatz M, Troosters T ym. Pulmonary rehabilitation following exacerbations of chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2009;1:CD005305 «PMID: 19160250»PubMed
Ries AL, Bauldoff GS, Carlin BW ym. Pulmonary Rehabilitation: Joint ACCP/AACVPR Evidence-Based Clinical Practice Guidelines. Chest 2007;131:4S-42S «PMID: 17494825»PubMed
Ross R, Janssen I, Dawson J ym. Exercise-induced reduction in obesity and insulin resistance in women: a randomized controlled trial. Obes Res 2004;12:789-98 «PMID: 15166299»PubMed
Samad AK, Taylor RS, Marshall T ym. A meta-analysis of the association of physical activity with reduced risk of colorectal cancer. Colorectal Dis 2005;7:204-13 «PMID: 15859955»PubMed
Shaw K, Gennat H, O'Rourke P ym. Exercise for overweight or obesity. Cochrane Database Syst Rev 2006;4:CD003817 «PMID: 17054187»PubMed
Sternfeld B, Quesenberry CP Jr, Eskenazi B ym. Exercise during pregnancy and pregnancy outcome. Med Sci Sports Exerc 1995;27:634-40 «PMID: 7674866»PubMed
Taimela S, Takala EP, Asklöf T ym. Active treatment of chronic neck pain: a prospective randomized intervention. Spine (Phila Pa 1976) 2000;25:1021-7 «PMID: 10767816»PubMed
Thomson RL, Buckley JD, Noakes M ym. The effect of a hypocaloric diet with and without exercise training on body composition, cardiometabolic risk profile, and reproductive function in overweight and obese women with polycystic ovary syndrome. J Clin Endocrinol Metab 2008;93:3373-80 «PMID: 18583464»PubMed
Valkeinen H, Häkkinen A, Hannonen P ym. Acute heavy-resistance exercise-induced pain and neuromuscular fatigue in elderly women with fibromyalgia and in healthy controls: effects of strength training. Arthritis Rheum 2006;54:1334-9 «PMID: 16575859»PubMed
van den Ende CH, Breedveld FC, le Cessie S ym. Effect of intensive exercise on patients with active rheumatoid arthritis: a randomised clinical trial. Ann Rheum Dis 2000;59:615-21 «PMID: 10913058»PubMed
Van Den Ende CH, Vliet Vlieland TP, Munneke M ym. Dynamic exercise therapy for rheumatoid arthritis. Cochrane Database Syst Rev 2003;3:CD000322 «PMID: 10796342»PubMed
van Tulder M, Furlan A, Bombardier C ym. Updated method guidelines for systematic reviews in the cochrane collaboration back review group. Spine (Phila Pa 1976) 2003;28:1290-9 «PMID: 12811274»PubMed
van Tulder MW, Assendelft WJ, Koes BW ym. Method guidelines for systematic reviews in the Cochrane Collaboration Back Review Group for Spinal Disorders. Spine (Phila Pa 1976) 1997;22:2323-30 «PMID: 9355211»PubMed
Viljanen M, Malmivaara A, Uitti J ym. Effectiveness of dynamic muscle training, relaxation training, or ordinary activity for chronic neck pain: randomised controlled trial. BMJ 2003;327:475 «PMID: 12946968»PubMed
Waling K, Sundelin G, Ahlgren C ym. Perceived pain before and after three exercise programs--a controlled clinical trial of women with work-related trapezius myalgia. Pain 2000;85:201-7 «PMID: 10692619»PubMed
Wigers SH, Stiles TC, Vogel PA. Effects of aerobic exercise versus stress management treatment in fibromyalgia. A 4.5 year prospective study. Scand J Rheumatol 1996;25:77-86 «PMID: 8614771»PubMed
Wing RR. Physical activity in the treatment of the adulthood overweight and obesity: current evidence and research issues. Med Sci Sports Exerc 1999;31:S547-52 «PMID: 10593526»PubMed
Ylinen J, Häkkinen A, Nykänen M ym. Neck muscle training in the treatment of chronic neck pain: a three-year follow-up study. Eura Medicophys 2007;43:161-9 «PMID: 17525699»PubMed
Ylinen J, Takala EP, Nykänen M ym. Active neck muscle training in the treatment of chronic neck pain in women: a randomized controlled trial. JAMA 2003;289:2509-16 «PMID: 12759322»PubMed

www.kaypahoito.fi

Liikunta

Suosituksen keskeinen sanoma

Kohderyhmä

Aiheen rajaus

Liikunnan kuormittavuus ja rasittavuus

Yleiset liikuntasuositukset

Liikunnan aiheiden ja liikuntakelpoisuuden arviointi sekä liikuntaan ohjaus

Liikuntakelpoisuus

Liikuntaan ohjaus

Liikuntaan liittyvät vaarat

Äkkikuoleman ja sydäninfarktin vaara liikunnan aikana

Tapaturmien ja rasitusvammojen vaara

Lääkkeet ja liikunta

Osteoporoosi ja lonkkamurtumien ehkäisy

Nivelrikko

Liikunta nivelrikon vaaratekijänä ja ehkäisevänä tekijänä

Liikunta nivelrikon hoidossa

Niskakipu

Liikunta niskakivun vaaratekijänä ja ehkäisevänä tekijänä

Akuutti paikallinen kipu

Krooninen paikallinen kipu

Epäspesifinen alaselkäkipu

Liikunta epäspesifisen alaselkäkivun vaaratekijänä ja ehkäisevänä tekijä

Liikunta epäspesifisen alaselkäkivun hoidossa

Fibromyalgia

Liikunta fibromyalgian vaaratekijänä ja ehkäisevänä tekijänä

Liikunta fibromyalgian hoidossa

Nivelreuma

Liikunta nivelreuman vaaratekijänä ja ehkäisevänä tekijänä

Liikuntaharjoittelu nivelreuman hoidossa

Selkärankareuma

Lihavuus

Liikunnan puute lihavuuden vaaratekijänä ja liikunta lihavuuden ehkäisevänä tekijänä

Liikunta lihavuuden hoidossa

Kohonnut verenpaine

Liikunnan puute kohonneen verenpaineen vaaratekijänä ja liikunta kohonneen verenpaineen ehkäisevänä tekijänä

Liikunta kohonneen verenpaineen hoidossa

Dyslipidemiat

Metabolinen oireyhtymä (MBO)

Tyypin 2 diabetes

Liikunta tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä

Liikunta tyypin 2 diabeteksen hoidossa

Sepelvaltimotauti

Liikunta sepelvaltimotaudin ehkäisyssä

Liikunta sepelvaltimotaudin hoidossa ja kuntoutuksessa

Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto

Liikunta aivoinfarktin ja aivoverenvuodon ehkäisyssä

Liikunta aivoinfarktin hoidossa ja kuntoutuksessa

Perifeerinen valtimotauti

Liikunta perifeerisen valtimotaudin ehkäisyssä

Liikunta perifeerisen valtimotaudin hoidossa

Sydämen vajaatoiminta

Liikunta sydämen vajaatoiminnan ehkäisyssä

Liikunta sydämen vajaatoiminnan hoidossa

Sydämen rytmihäiriöt

Eteisvärinä

Muut rytmihäiriöt

Obstruktiiviset keuhkosairaudet

Keuhkoahtaumatauti

Astma

Hengitystieinfektiot

Syöpä

Rintasyöpä

Liikunta rintasyövän ehkäisevänä tekijänä

Liikunta rintasyövän hoidossa

Kolorektaalisyöpä

Liikunta kolorektaalisyövän ehkäisevänä tekijänä

Liikunta kolorektaalisyövän hoidossa

Muut syövät

Liikunta muiden syöpien ehkäisevänä tekijänä ja hoidossa

Depressio

Liikunta depression ehkäisyssä

Liikunta depression hoidossa

Virtsainkontinenssi

Raskaus

Raskausdiabetes

Iäkkäät

Ikääntymiseen liittyvä kognitiivisten toimintojen heikkeneminen

Liikuntaohjelmien turvallisuus