Piilota sisällysluettelo
Tulostuksen esikatselu   Tekstikoko: A A A

Liikunta

Käypä hoito
9.10.2008
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä

Suosituksen tulostettava versio (pdf) «»1

Tiivistelmä suomeksi «Liikunta»1 ja englanniksi «Physical activity and exercise training for adults in sickness and in health»2

Potilaalle suomeksi «Liikunta»3

Keskeinen sanoma

  • Tavoitteena on edistää liikunnan käyttöä sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa näyttöön perustuvan tiedon avulla.
  • Liikunta on keskeinen useiden kansanterveydellisesti tärkeiden pitkäaikaissairauksien kuten sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen, keuhkosairauksien, degeneratiivisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä mielenterveysongelmien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa, tarvittaessa yhdistettynä muihin elintapamuutoksiin ja hoitoihin.
  • Liikkumattomuus on terveydelle haitallista, ja liikunnalla on oikein toteutettuna vähän terveyshaittoja.
  • Lääkärillä keskeinen tehtävä on arvioida liikunnan aiheet ja vaarat ja sairauksiin liittyvät liikkumisrajoitteet sekä motivoida liikkumaan.
  • Terveys- ja liikunta-alan ammattilaiset antavat yhteistyössä yksilölliset liikuntaohjeet ja seuraavat liikuntaohjelman toteutumista moniammatillisesti.
  • Terveille 18–65-vuotiaille suositellaan kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa vähintään 30 minuuttia päivässä viitenä päivänä viikossa tai raskasta liikuntaa vähintään 20 minuuttia päivässä kolmena päivänä viikossa.
  • Vähintään 65-vuotiaille terveille ja 50–64-vuotiaille, joilla on jokin pitkäaikaissairaus, suositellaan kestävyysliikunnan ohella nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa.
  • Kaikille aikuisille liikuntasuositukseen kuuluu myös luustolihasten voimaa ja kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa vähintään kahtena päivänä viikossa.

Kohderyhmä

  • Suositus on tarkoitettu kaikille terveys- ja liikunta-alan ammattilaisille.

Aiheen rajaus

  • Suosituksessa käsitellään liikuntaa keskeisten pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä ja hoidossa sekä toimintakyvyn parantamisessa tai säilyttämisessä aikuisilla. Erityisryhminä käsitellään iäkkäitä ja raskaana olevia.
  • Suosituksessa ei käsitellä kilpaurheilua, liikuntavammoja, lasten liikuntaa eikä kiellettyjä dopingaineita ja -menetelmiä.
  • Liikunnan käyttöä sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa käsitellään myös monissa muissa Käypä hoito -suosituksissa; ks. sähköinen tausta-aineisto «Aikaisemmat Käypä hoito -suositukset, joissa liikuntaa on käsitelty osana tietyn sairauden ehkäisyä, hoitoa tai kuntoutusta»1.

Määritelmät

  • Fyysinen aktiivisuus (physical activity) tarkoittaa lihasten tahdonalaista, energiankulutusta lisäävää, yleensä liikkeeseen johtavaa toimintaa.
  • Liikunta (physical exercise) tarkoittaa sellaista fyysistä aktiivisuutta, jota toteutetaan tiettyjen syiden tai vaikutusten takia ja yleensä harrastuksena.
  • Fyysinen inaktiivisuus (physical inactivity) tarkoittaa lihasten vähäistä käyttöä tai täydellistä käyttämättömyyttä, mikä aiheuttaa elinjärjestelmien rakenteiden heikkenemistä ja toimintojen huononemista sekä lisää monien sairauksien vaaraa.
  • Ks. myös sähköinen tausta-aineisto «Liikuntaan liittyviä määritelmiä»2.

Liikunnan kuormittavuus ja rasittavuus

Taulukko 1. Kestävyysliikunnan kuormittavuuden luokittelu. Luvut pätevät keski-ikäisiin henkilöihin, joiden maksimaalinen hapenkulutus (”aerobinen kunto”, VO2max) on hyvä (≥ 12 MET eli vähintään 12 kertaa lepoaineenvaihdunta) tai huono (< 5 MET). Taulukko on täydellisenä lähteessä «Howley ET. Type of activity: resistance, aerobic and leisure versus occupational physical activity. Med Sci Sports Exerc 2001;33 (Suppl 6):S364-9»202.
KuormittavuusluokkaSuhteellinen kuormittavuus Absoluuttinen kuormittavuus
  1. 1 Borgin asteikko (6–20) «Borg G. Perceived exertion as an indicator of somatic stress. Scand J Rehabil Med 1970;2:92-8»1
% maksimi sykkeestä Koettu (Borg)1 Hyvä suorituskyky Huono suorituskyky
MET% VO2maxistaMET% VO2maxista
(Hyvin) kevyt ≤ 63≤ 11≤ 5.3≤ 44≤ 2.5≤ 51
Kohtalainen64–7612–135.4–7.545–622.6–3.352–67
Raskas77–9314–167.6–10.263–853.4–4.368–87
Hyvin raskas≥ 94≥ 17≥ 10.3≥ 86≥ 4.4≥ 88

Yleiset liikuntasuositukset

Liikunnan aiheiden ja liikuntakelpoisuuden arviointi sekä liikuntaan ohjaus

Liikuntakelpoisuus

  • Oireettomat henkilöt voivat aloittaa kevyen tai kohtuukuormitteisen liikuntaohjelman ilman edeltävää terveystarkastusta.
  • Mikäli henkilöllä on oireita tai mikä tahansa verenkierto- tai hengityselimistön sairaus, diabetes tai jokin muu aktiivisessa vaiheessa oleva krooninen sairaus tai terveydellinen ongelma, hänen on syytä kääntyä lääkärin puoleen ennen kuormittavuudeltaan jokapäiväisiä toimintoja selvästi rasittavamman liikunnan aloittamista.
  • Pitkäaikainen tupakointi ja alkoholinkäyttö huonontavat fyysistä suorituskykyä.
  • Kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun vasta-aiheet, ks. sähköinen tausta-aineisto «Kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun vasta-aiheet»9.

Liikuntaan ohjaus

Liikuntaan liittyvät vaarat

Taulukko 2. Yleisimpiä liikuntaan liittyviä vaaroja ja niiden vähentämiseksi suositeltavia keinoja. Erityisesti suositellut keinot perustuvat vain osittain tutkimuksista saatuun näyttöön.
Elinjärjestelmä, sairaus / oire Vaikutettavissa olevia vaaroja aiheuttavia tai niiden vakavuutta lisääviä tekijöitäVaarojen vähentämisen keinoja
Tuki- ja liikuntaelimistö
Tapaturmat
  • Nopeus
  • Törmäysvaara
  • Suuret taitovaatimukset
  • Puutteelliset aistitoiminnat
  • Lajin valinta
  • Suoritustapa
  • Taitojen harjoittelu
  • Näön optimointi
  • Suojukset (muun muassa pyöräilyssä)
Rasitussairaudet
  • Runsas, raskas ja nopeasti lisätty harjoittelu
  • Virheasennot ja -suoritukset
  • Huonot jalkineet
  • Aiheuttavien tai pahentavien tekijöiden korjaaminen
Alaselkävaivat
  • Riuhtaisut
  • Liukastumiset erityisesti vetäessä
  • Runsas kantaminen
  • Huonot asennot
  • Lajin valinta
  • Suoritustapa
  • Vähittäinen totuttautuminen
Nivelrikko
  • Runsaat iskut tai tärähdykset
  • Suuri kuormitus
  • Kuormitus poikkeavissa asennoissa
  • Sairauden pahenemisvaiheet
  • Lajin valinta (esimerkiksi liikunta vedessä, pyöräily)
  • Suoritukset kivuttomalla alueella (liikelaajuudet, asennot, kesto, toistot, kuorma)
  • Jalkineet, tuet
Osteoporoosi
  • Äkkinäiset voimakkaat kuormitukset (tärähdykset, nostot, väännöt, erityisesti poikkeavissa asennoissa)
  • Vaaroja aiheuttavien suoritusten ja tilanteiden välttäminen
Verenkiertoelimistö
Sepelvaltimotauti
  • Oireeton iskemia
  • Sairauden nopea paheneminen
  • Riittämätön hoito
  • Äkillinen ja sairauden vaikeusasteeseen nähden suuri fyysinen kuormitus
  • Lisäkuormitustekijät (aamu, tupakointi, krapula, kylmä, kuuma, ruokailu, psyykkinen stressi)
  • Hoidon optimoiminen
  • Äkillisen ja sairauden vaikeusasteeseen nähden suuren fyysisen kuormituksen kuten raskaan liikunnan ja lisäkuormitustekijöiden välttäminen
  • Liikunnan maksimaalisen kuormitustason selvittäminen
Sydämen vajaatoiminta
  • Sairauden nopea paheneminen
  • Riittämätön hoito
  • Äkillinen ja sairauden vaikeusasteeseen nähden suuri fyysinen kuormitus,
  • Lisäkuormitustekijät (ks. edellä; nesteen kertyminen)
  • Hoidon optimoiminen
  • Äkillisen ja sairauden vaikeusasteeseen nähden suuren fyysisen kuormituksen ja lisäkuormitustekijöiden välttäminen
  • Liikunnan maksimaalisen kuormitustason selvittäminen
Hypertrofinen kardiomyopatia
  • Vasemman kammion ulosvirtauskanavan ahtauma
  • Sairauden nopea paheneminen
  • Riittämätön hoito
  • Äkillinen ja sairauden vaikeusasteeseen nähden suuri kuormitus
  • Hoidon optimoiminen
  • Äkillisen ja sairauden vaikeusasteeseen nähden suuren fyysisen kuormituksen, kuten raskaan ja joskus kohtuukuormitteisenkin liikunnan välttäminen
  • Liikunnan maksimaalisen kuormitustason selvittäminen
Sydämen rytmihäiriöt
  • Rytmihäiriöitä aiheuttavat tai pahentavat todetut tai oireettomat sydänsairaudet
  • Riittämätön hoito
  • Äkillinen ja sairauteen nähden suuri fyysinen kuormitus
  • Lisäkuormitustekijät (aamu, tupakka, krapula, kylmä, kuuma, psyykkinen stressi)
  • Rytmihäiriöitä aiheuttavien tai pahentavien sairauksien (esimerkiksi sepelvaltimotauti, kardiomyopatiat, pitkä QT -oireyhtymä, WPW-oireyhtymä, oikean kammion sydänlihassairaus) selvittäminen
  • Hoidon optimoiminen
  • Äkillisen ja sairauteen nähden suuren kuormituksen ja lisäkuormitustekijöiden välttäminen
  • Liikunnan maksimaalisen kuormitustason selvittäminen
Sydämen läppäviat (hiippaläpän prolapsi, aorttaläpän ahtauma)
  • Sairauden nopea paheneminen
  • Riittämätön hoito
  • Äkillinen ja sairauteen nähden suuri kuormitus
  • Hoidon optimoiminen
  • Äkillisen ja sairauden vaikeusasteeseen nähden suuren fyysisen kuormituksen kuten raskaan liikunnan välttäminen
  • Liikunnan maksimaalisen kuormitustason selvittäminen
Kohonnut verenpaine
  • Riittämätön hoito
  • Sydämen akuutti vajaatoiminta
  • Verenkierron pettäminen
  • Lääkkeiden haittavaikutukset
  • Hoidon optimoiminen
  • Äkillisten, maksimaalisten ja voimakasta ponnistelua vaativien suoritusten kuten raskaan lihasvoimaharjoittelun välttäminen (erityisesti kylmässä)
Katkokävely
  • Usein katkokävelyn kanssa esiintyvien muiden verenkiertoelinsairauksien aiheuttamat vaarat
  • Muihin verenkiertoelinsairauksiin liittyvien vaarojen selvittäminen
Hengityselimistö
Keuhkoahtaumatauti
  • Uupumus
  • Hengitysvaikeudet
  • Suorituksen ja harjoittelun aloittaminen kevyesti
  • Optimaalinen lääkitys
Astma
  • Ilmateiden ahtautuminen
  • Suorituksen asteittainen aloittaminen
  • Ilman allergeenien ja epäpuhtauksien välttäminen
  • Optimaalinen lääkitys
Akuutti virusperäinen hengitystieinfektio
  • Pitkittyminen
  • Toipumisen hidastuminen
  • Myokardiitti
  • Liikuntaa vasta muutamien kuumeettomien päivien jälkeen
  • Vähittäinen aloitus
Aineenvaihduntasairaudet
Lihavuus
  • Nivelten ylikuormitus
  • Tapaturmat
  • Lämmönsäätelyn häiriöt
  • Liikuntalajien ja -tapojen valinta
  • Nestetasapainosta huolehtiminen
Diabetes
  • Akuutti hyperglykemia, liikunnanjälkeinen hypoglykemia
  • Kävelyn ja tasapainon huonous (neuropatiat)
  • Ihovauriot
  • Dehydraatio ja lämmönsäätelyn häiriöt (polyuria)
  • Kivuton iskemia
  • Lääkkeiden annosten sovittaminen liikuntaan
  • Liikuntalajien ja ympäristöjen valinta
  • Hyvä jalkahuolto
  • Nestetasapainosta huolehtiminen

Äkkikuoleman ja sydäninfarktin vaara

Tapaturmien ja rasitusvammojen vaara

Lääkkeet ja liikunta

Taulukko 3. Lääkehoidon ja liikunnan vuorovaikutukset «Alaranta A. Lääkintä vaikuttaa liikuntaan ja liikunta lääkintään. Liikunta & Tiede 2007;44:30-2»20, «Vanakoski J, Ylitalo P. Lääkkeet ja liikunta. Kirjassa: Liikuntalääketiede. Toim. Vuori I, Taimela S, Kujala U (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim. Karisto Oy:n kirjapaino, Hämeenlinna»22.
Lääkehoidon vaikutus liikuntakelpoisuuteenLiikunnan vaikutus lääkehoitoon
  • Useimmat lääkkeet eivät vaikuta liikuntakelpoisuuteen.
  • Liikunta suurentaa atenololin, sulfamidiinin, prokaiiniamidin, diatsepaamin ja propranololin pitoisuuksia seerumissa (eliminaatio munuaisissa ja maksassa hidastuu) ja voi pienentää digoksiinin pitoisuutta.
  • Beetasalpaajat sekä mahdollisesti eräät rytmihäiriölääkkeet ja sydämen sykettä pienentävät kalsiumkanavan salpaajat huonontavat liikuntakelpoisuutta.
  • Insuliinin imeytyminen ihon alta sekä nikotiinin ja glyseryylinitraatin imeytyminen iholta voivat nopeutua.
  • Terbutaliinin imeytyminen keuhkoista lisääntyy.
  • Fluorokinoloniantibiootit ovat sidekudostoksisia, jonka seurauksena voi olla jänteen kipeytyminen tai jännevaurio.
  • Asetyylisalisyylihappo ja liikunta yhdessä lisäävät ruoansulatuskanavan läpäisevyyttä, mikä voi altistaa elimistön taudinaiheuttajille ja lisätä ruoansulatuskanavan verenvuotojen vaaraa.
  • Tulehduskipulääkkeet estävät lihasvoimaharjoittelun stimuloimaa proteiinisynteesiä, jolloin pitkäaikaisessa käytössä harjoitusvaste ja lihasten kasvu voivat heikentyä.
  • Rasitus saattaa provosoida haitallisen lääkevasteen (beetasalpaajat, diabeteslääkkeet).
  • Diureetit pienentävät veritilavuutta, jolloin maksimaalinen suorituskyky ja rasituksensieto voivat heikentyä. Etenkin kuumissa olosuhteissa diureetin käyttö saattaa heikentää suorituskykyä ja suurentaa lämpösairauksien vaaraa.
  • Uni-, nukahtamis- ja masennuslääkkeet sekä suuret neuroleptiannokset voivat aiheuttaa ongelmia.
  • Beetasalpaajat, keuhkoputkia avaavat lääkkeet ja tulehduskipulääkkeet korjaavat sairauksiin liittyvää liikuntarajoitteisuutta.

Osteoporoosi ja lonkkamurtumien ehkäisy

Nivelrikko

Liikunta nivelrikon vaaratekijänä ja ehkäisevänä tekijänä

Liikunta nivelrikon hoidossa

Niskakipu

Liikunta niskakivun vaaratekijänä ja ehkäisevänä tekijänä

Akuutti paikallinen kipu

Krooninen paikallinen kipu

Epäspesifinen alaselkäkipu

Liikunta epäspesifisen alaselkäkivun vaaratekijänä ja ehkäisevänä tekijä

Liikunta epäspesifisen alaselkäkivun hoidossa

Fibromyalgia

Liikunta fibromyalgian vaaratekijänä ja ehkäisevänä tekijänä

  • Liikunnan fibromyalgialle altistavasta tai siltä suojaavasta vaikutuksesta ei ole tutkimuksia.

Liikunta fibromyalgian hoidossa

Nivelreuma

Liikunta nivelreuman vaaratekijänä ja ehkäisevänä tekijänä

Liikuntaharjoittelu nivelreuman hoidossa

Selkärankareuma

Lihavuus

Liikunnan puute lihavuuden vaaratekijänä ja liikunta lihavuuden ehkäisevänä tekijänä

Liikunta lihavuuden hoidossa

Kohonnut verenpaine

Liikunnan puute kohonneen verenpaineen vaaratekijänä ja liikunta kohonneen verenpaineen ehkäisevänä tekijänä

Liikunta kohonneen verenpaineen hoidossa

Dyslipidemiat

Metabolinen oireyhtymä (MBO)

Tyypin 2 diabetes

Liikunta tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä

Liikunta tyypin 2 diabeteksen hoidossa

Sepelvaltimotauti

Liikunta sepelvaltimotaudin ehkäisyssä

Liikunta sepelvaltimotaudin hoidossa ja kuntoutuksessa

Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto

Liikunta aivoinfarktin ja aivoverenvuodon ehkäisyssä

Liikunta aivoinfarktin hoidossa ja kuntoutuksessa

Perifeerinen valtimotauti

Liikunta perifeerisen valtimotaudin ehkäisyssä

  • Liikunnan käänteisestä yhteydestä perifeeriseen valtimotautiin on vain yksittäisiin poikkileikkaustutkimuksiin perustuvaa tietoa.

Liikunta perifeerisen valtimotaudin hoidossa

Sydämen vajaatoiminta

Liikunta sydämen vajaatoiminnan ehkäisyssä

  • Liikunnasta sydämen vajaatoiminnan ehkäisyssä ei ole näyttöä.

Liikunta sydämen vajaatoiminnan hoidossa

Sydämen rytmihäiriöt

Obstruktiiviset keuhkosairaudet

  • Terveellä keuhkojen toimintakapasiteetti on huomattavan suuri ja maksimaalisessa rasituksessakin ventilaatioon jää reserviä.
  • Keuhkojen toiminnan heikkenemisen tai vaihtelevan heikentymän (astma) asteet:
    • lievä heikkeneminen ei vielä välttämättä vaikuta suorituskykyyn, joten liikuntaa voi harrastaa terveiden tavoin
    • keskivaikea heikkeneminen aiheuttaa hengenahdistusoireita kevyessä tai keskiraskaassa liikunnassa ja rajoittaa tai heikentää suorituskykyä
    • vaikea heikkeneminen aiheuttaa hengenahdistusoireita jo arkiaskareissa ja rajoittaa automaattisesti liikuntaa
  • Obstruktiivisissa keuhkosairauksissa on tärkeää pitää hengästymisen aiheuttava rasitus mahdollisimman suurena liikkumalla säännöllisesti, jotta oireet eivät rajoita arkipäivän liikkumista.
  • Keuhkojen toimintakykymittauksilla voidaan arvioida kapasiteetin pienentymisen merkitystä ja tarkentaa liikuntaa rajoittava(t) tekijä(t) «Keuhkojen toimintakokeet keuhkopotilaalla»22.

Keuhkoahtaumatauti

Astma

Hengitystieinfektiot

Syöpä

Rintasyöpä

Liikunta rintasyövän ehkäisevänä tekijänä

Liikunta rintasyövän hoidossa

Kolorektaalisyöpä

Liikunta kolorektaalisyövän ehkäisevänä tekijänä

Liikunta kolorektaalisyövän hoidossa

Muut syövät

Liikunta muiden syöpien ehkäisevänä tekijänä ja hoidossa

Depressio

Liikunta depression ehkäisyssä

Liikunta depression hoidossa

Virtsainkontinenssi

Raskaus

Taulukko 4. Raskaudenaikaisen liikunnan ehdottomat ja suhteelliset vasta-aiheet «ACOG Committee Obstetric Practice. ACOG Committee opinion number 267, January 2002: exercise during pregnancy and the postpartum period. Obstet Gynecol 2002;99:171-3»254.
EhdottomatSuhteelliset
Ennenaikaisen synnytyksen uhka (hoitoa vaativa kohdun supistelu) Uhkaava keskenmeno ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana
Selvittämätön verenvuoto emättimestäMonisikiöinen raskaus
Äidin yleissairaus, joka vaatii liikunnan rajoituksiaPre-eklampsia
Etinen istukka loppuraskaudessaRaskaushepatoosi
Ennenaikainen lapsivedenmeno
Todettu kohdunkaulan heikkous
Sikiön kasvun hidastuma
Istukan ennenaikainen irtoaminen

Raskausdiabetes

Iäkkäät

Taulukko 5. Eri tarkoituksiin iäkkäille suositeltavan liikuntaohjelman keskeiset osat «Fiatarone Singh MA. Exercise to prevent and treat functional disability. Clin Geriatr Med 2002;18:431-62»201.
Terveysongelma (ensisijaisesti hoito) Kestävyys-harjoittelu Voima-harjoittelu Tasapaino-harjoittelu Harjoitusten yhdistelmä ja erilaisten tehtävien harjoittelu
Lihasheikkous-+--
Huonontunut tasapaino-++-
Huono aerobinen kapasiteetti+---
Pienentyneet liikelaajuudet-+-+
Masennus++--
Lihavuus++--
Sarkopenia-+--
Osteopenia, osteoporoosi+++-
Ääreisvaltimotauti+---
Aivohalvaus++++
Kaatumiset-++-
Nivelrikko++--
Keuhkoahtaumatauti++--
Sydämen vajaatoiminta++--
Sepelvaltimotauti++--
Hauraus-raihnaus-oireyhtymä++++

Ikääntymiseen liittyvä kognitiivisten toimintojen heikkeneminen

Liikuntaohjelmien turvallisuus

Sähköinen tausta-aineisto

Aikaisemmat Käypä hoito -suositukset, joissa liikuntaa on käsitelty osana tietyn sairauden ehkäisyä, hoitoa tai kuntoutusta «Aikaisemmat Käypä hoito -suositukset, joissa liikuntaa on käsitelty osana tietyn sairauden ehkäisyä, hoitoa tai kuntoutusta»1

Alaselän epäspesifisten kipujen liikuntahoito «Alaselän epäspesifisten kipujen liikuntahoito»12

Diabeetikon liikuntakelpoisuus «Diabeetikon liikuntakelpoisuus»17

Diabetes ja liikunta «Diabetes ja liikunta»19

Esitys käyttäytymisen muutoksen vaihe- ja prosessimallin yhdistämisestä ”Kuuden K:n” malliin «Esitys käyttäytymisen muutoksen vaihe- ja prosessimallin yhdistämisestä "Kuuden K:n" malliin»8

Fyysinen aktiivisuus lihavuuden hoidossa laihdutusvaiheessa «Fyysinen aktiivisuus lihavuuden hoidossa laihdutusvaiheessa»13

Fyysinen aktiivisuus lihavuuden hoidossa painonhallintavaiheessa «Fyysinen aktiivisuus lihavuuden hoidossa painonhallintavaiheessa»15

Fyysisen aktiivisuuden aiheuttama energiankulutus «Fyysisen aktiivisuuden aiheuttama energiankulutus»14

Ikääntymiseen liittyviä fysiologisia muutoksia ja liikunta «Ikääntymiseen liittyviä fysiologisia muutoksia ja liikunta»26

Kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun vasta-aiheet «Kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun vasta-aiheet»9

Keuhkojen toimintakokeet keuhkopotilaalla «Keuhkojen toimintakokeet keuhkopotilaalla»22

Kliinisen rasituskokeen indikaatiot diabeetikolla «Kliinisen rasituskokeen indikaatiot diabeetikolla»18

Kohonneen verenpaineen liikuntasuositus «Kohonneen verenpaineen liikuntasuositus»16

Käypä hoito -suosituksen Lonkkamurtumapotilaiden hoito liikuntaan liittyvät pääkohdat «Käypä hoito -suosituksen Lonkkamurtumapotilaiden hoito liikuntaan liittyvät pääkohdat»11

Lihasvoimaharjoittelun annostelun periaatteet «Lihasvoimaharjoittelun annostelun periaatteet»5

Liikkumisresepti-hankkeen esittely ja siitä tehdyt tutkimukset «Liikkumisresepti-hankkeen esittely ja siitä tehdyt tutkimukset»6

Liikkumisreseptin malli Helsingin kaupungin Preventio-hankkeessa «Liikkumisreseptin malli Helsingin kaupungin Preventio-hankkeessa»7

Liikunnan kuormittavuus ja rasittavuus «Liikunnan kuormittavuus ja rasittavuus»3

Liikunta ja depressio muiden tilojen ja sairauksien yhteydessä «Liikunta ja depressio muiden tilojen ja sairauksien yhteydessä»24

Liikuntaan liittyviä määritelmiä «Liikuntaan liittyviä määritelmiä»2

Liikuntaan liittyviä vinkkejä annettavaksi keuhkopotilaille «Liikuntaan liittyviä vinkkejä annettavaksi keuhkopotilaille»23

Liikuntasuositus kaikille 65 vuotta täyttäneille sekä 50-64-vuotiaille henkilöille, joilla on joku pitkäaikainen sairaus tai toimintakyvyn rajoite, jotka vaikuttavat liikuntaan osallistumiseen tai kuntoon «Liikuntasuositus kaikille 65 vuotta täyttäneille sekä 50-64-vuotiaille henkilöille, joilla on joku pitkäaikainen sairaus tai toimintakyvyn rajoite, joka vaikuttaa liikuntaan osallistumiseen tai kuntoon»4

Luuliikuntasuositus aikuisille «»2

Luuliikuntasuositus ikääntyville «»3

Luuliikuntasuositus osteoporootikoille «»4

Osteoporoosin Käypä hoito -suosituksen liikuntaan liittyvät pääkohdat «Osteoporoosin Käypä hoito -suosituksen liikuntaan liittyvät pääkohdat»10

Raskaudenaikainen liikunta on keskeytettävä seuraavien oireiden ilmetessä «Raskaudenaikainen liikunta on keskeytettävä seuraavien oireiden ilmetessä»25

Rytmihäiriöt ja liikunta «Rytmihäiriöt ja liikunta»21

Tyypin 2 diabeetikon liikuntaohjelma «Tyypin 2 diabeetikon liikuntaohjelma»20

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä

Puheenjohtaja:

Antero Kesäniemi, LKT, sisätautien erikoislääkäri, sisätautiopin professori, ylilääkäri; OYS

Kokoava kirjoittaja:

Jyrki Kettunen, TtT, ft, tutkimustoimen päällikkö; Invalidisäätiö, Tieteellinen tutkimus ORTON, Helsinki

Jäsenet:

Eeva Ketola, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, Käypä hoito -päätoimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Helsinki

Urho Kujala, LT, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, liikuntalääketieteen professori; Jyväskylän yliopisto, terveystieteiden laitos

Katriina Kukkonen-Harjula, LKT, dosentti, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, vanhempi tutkija; UKK-instituutti, Tampere (Käypä hoito -toimittaja)

Timo Lakka, LT, lääketieteellisen fysiologian professori, sisätautien erikoislääkäri; Kuopion yliopisto

Rainer Rauramaa, LKT, LitM, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, liikuntalääketieteen professori, johtajaylilääkäri; Terveysliikunnan ja ravinnon tutkimussäätiö / Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos

Ilkka Rauramo, LKT, dosentti, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologian erikoislääkäri, pääsihteeri; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Helsinki

Heikki Tikkanen, LT, dosentti, kliinisen fysiologian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri, ylilääkäri, Käypä hoito -toimittaja; Urheilulääketieteen säätiö / Helsingin Urheilulääkäriasema

Ilkka Vuori, LKT, emeritusprofessori, kliinisen fysiologian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri, pysyvä asiantuntija; Finohta, Helsinki

Sidonnaisuudet:

Antero Kesäniemi: Kutsuttuna luennoitsijana terveydenhuollon ja lääkealan yritysten järjestämissä tilaisuuksissa (AstraZeneca, Fournier, MSD Finland Oy, Pfizer, Sanofi-Aventis, Schering-Plough). Osallistunut kongresseihin lääkealan yritysten kustantamana (Schering-Plough, MSD Finland Oy, Fournier). Mukana tutkimusryhmässä, joka saanut apurahaa lääkealan yrityksiltä (Fournier, MSD Finland Oy, Novartis, Schering-Plough). Antanut lääkealan yrityksille asiantuntija-apua (AstraZeneca, Suomen MSD Oy, Schering-Plough, Pfizer). Osallistunut terveydenhuollon hallintoelinten toimintaan (Sydäntutkimussäätiön hallitus, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtoryhmän jäsen, Suomen Sydänliiton lääketieteellisen neuvottelukunnan jäsen, Tieteellisen toimikunnan FinOHTA/STAKES puheenjohtaja, KTL:n Sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen asiantuntijatyöryhmän jäsen). Toimii asiantuntijana potilasyhdistyksissä (Sydänliiton lääketieteellinen neuvottelukunta).

Jyrki Kettunen: Ei sidonnaisuuksia.

Eeva Ketola: Ks. www.kaypahoito.fi «http://www.kaypahoito.fi»16 / Yhteystiedot / Toimitus / Lisätiedot

Urho Kujala: Saanut avustuksia johtamansa tutkimuksen tutkimuskuluihin (Suomen Akatemia, Opetusministeriö, Juho Vainion säätiö).

Katriina Kukkonen-Harjula: Ks. www.kaypahoito.fi «http://www.kaypahoito.fi»16 / Yhteystiedot / Toimitus / Lisätiedot

Timo Lakka: Ei sidonnaisuuksia.

Rainer Rauramaa: Ei sidonnaisuuksia.

Ilkka Rauramo: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin pääsihteeri. Valtakunnallisten lääkäripäivien johtoryhmän jäsen. Lääkärien täydennyskoulutuksen arviointineuvoston neuvottelukunnan jäsen. Päätöksentukihankkeen 2.-4. osahankkeen johtoryhmän jäsen. Käypä hoito -suositusten johtoryhmän jäsen.

Heikki Tikkanen: Ks. www.kaypahoito.fi «http://www.kaypahoito.fi»16 / Yhteystiedot / Toimitus / Lisätiedot

Ilkka Vuori: Ei sidonnaisuuksia.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Kirjallisuutta

  1. Borg G. Perceived exertion as an indicator of somatic stress. Scand J Rehabil Med 1970;2:92-8
  2. Haskell WL, Lee IM, Pate RR ym. Physical activity and public health: updated recommendation for adults from the American College of Sports Medicine and the American Heart Association. Med Sci Sports Exerc 2007;39:1423-34
  3. Nelson ME, Rejeski WJ, Blair SN ym. Physical activity and public health in older adults: recommendation from the American College of Sports Medicine and the American Heart Association. Med Sci Sports Exerc 2007;39:1435-45
  4. Physical Activity Guidelines Advisory Committee. Physical Activity Guidelines Advisory Committee Report, 2008. Washington, DC: U.S. Department of Health and Human Services, 2008. ww.health.gov/paguidelines/Report/pdf/CommitteeReport.pdf
  5. Aittasalo M, Miilunpalo S, Kukkonen-Harjula K, Pasanen M. A randomized intervention of physical activity promotion and patient self-monitoring in primary health care. Prev Med 2006;42:40-6
  6. Aittasalo M, Miilunpalo S, Ståhl T, Kukkonen-Harjula K. From innovation to practice: initiation, implementation and evaluation of a physician-based physical activity promotion programme in Finland. Health Promot Int 2007;22:19-27
  7. Aittasalo M. Promoting physical activity of working aged adults with selected personal approaches in primary health care. Feasibility, effectiveness and an example of nationwide dissemination. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Studies in Sport, Physical Education and Health 128. Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä 2008. http://dissertations.jyu.fi/studsport/9789513932961.pdf
  8. Liikuntalääketiede. Vuori I, Taimela S, Kujala U (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim
  9. American College of Sports Medicine. ACSM's Guidelines for Exercise Testing and Prescription. 6. painos. Philadelphia: Lippincott Williams & Wilkins; 2000
  10. Näveri H, Vuori I. Äkkikuoleman vaara. Kirjassa: Liikuntalääketiede. Vuori I, Taimela S, Kujala U (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2005:548
  11. Mittleman MA, Maclure M, Tofler GH, Sherwood JB, Goldberg RJ, Muller JE. Triggering of acute myocardial infarction by heavy physical exertion. Protection against triggering by regular exertion. Determinants of Myocardial Infarction Onset Study Investigators. N Engl J Med 1993;329:1677-83
  12. Thompson PD, Franklin BA, Balady GJ. Exercise and acute cardiovascular events placing the risks into perspective: a scientific statement from the American Heart Association Council on Nutrition, Physical Activity, and Metabolism and the Council on Clinical Cardiology. Circulation 2007;115:2358-68
  13. Kujala UM, Taimela S, Antti-Poika I, Orava S, Tuominen R, Myllynen P. Acute injuries in soccer, ice hockey, volleyball, basketball, judo, and karate: analysis of national registry data. Br Med J 1995;311:1465-8
  14. Schneider S, Seither B, Tönges S, Schmitt H. Sports injuries: population based representative data on incidence, diagnosis, sequelae, and high risk groups. Br J Sports Med 2006;40:334-9
  15. Parkkari J, Kannus P, Natri A ym. Active living and injury risk. Int J Sports Med 2004;25:209-16
  16. Kujala UM, Kettunen J, Paananen H ym. Knee osteoarthritis in former runners, soccer players, weight lifters, and shooters. Arthritis Rheum 1995;38:539-46
  17. Parkkari J, Kannus P, Kujala U, Palvanen M, Järvinen M. Liikuntavammat ja niiden ehkäisy. Suom Lääkäril 2003;58:71-6
  18. Timpka T, Ekstrand J, Svanström L. From sports injury prevention to safety promotion in sports. Sports Med 2006;36:733-45
  19. Aaltonen S, Karjalainen H. Heinonen A, Parkkari J, Kujala UM. Prevention of sports injuries: systematic review of randomized controlled trials. Arch Intern Med 2007;167:1585-92
  20. Alaranta A. Lääkintä vaikuttaa liikuntaan ja liikunta lääkintään. Liikunta & Tiede 2007;44:30-2
  21. Alaranta A, Alaranta H, Helenius I. Use of prescription drugs in athletes. Sports Med 2008;38:449-63
  22. Vanakoski J, Ylitalo P. Lääkkeet ja liikunta. Kirjassa: Liikuntalääketiede. Toim. Vuori I, Taimela S, Kujala U (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim. Karisto Oy:n kirjapaino, Hämeenlinna 2005:538-46
  23. Osteoporoosi (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Endokrinologiyhdistyksen ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Päivitetty 11.10.2006. www.kaypahoito.fi
  24. Lonkkamurtumapotilaiden hoito (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä. 23.1.2006. www.kaypahoito.fi
  25. Nikander R, Lepola V, Karinkanta S, Sievänen H. Muutama tunti reipasta liikuntaa viikossa – vähentyvätkö lonkkamurtumat kolmanneksella? Suom Lääkäril 2008;63:2033-40
  26. Vainionpää A, Korpelainen R, Vihriälä E, Rinta-Paavola A, Leppäluoto J, Jämsä T. Intensity of exercise is associated with bone mineral density change in premenopausal women. Osteoporos Int 2006;17:455-63
  27. Vainionpää A, Korpelainen R, Sievänen H, Vihriälä E, Leppäluoto J, Jämsä T. Effect of impact exercise and its intensity on bone geometry in weight-bearing tibia and femur. Bone 2007;40:604-11
  28. Martyn-St James M, Carroll S. Progressive high-intensity resistance training and bone mineral density changes among premenopausal women: evidence of discordant site-specific skeletal effects. Sports Med 2006;36:683-704
  29. Martyn-St James M, Carroll S. High-intensity resistance training and postmenopausal bone loss: a meta-analysis. Osteoporos Int 2006;17:1225-40
  30. Suomen Osteoporoosiliitto ry, UKK-instituutti. Luuliikuntaa lapsuudesta vanhuuteen - unohtamatta osteoporoosia sairastavia. Tampere 2006. www.ukkinstituutti.fi/upload/Luuliikuntasuositukset.pdf
  31. Polvi- ja lonkkanivelrikon hoito (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja ja Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä. 23.01.2007. ww.kaypahoito.fi
  32. Vuori IM. Dose-response of physical activity and low back pain, osteoarthritis, and osteoporosis. Med Sci Sports Exerc 2001;33(Suppl 6):S551-86
  33. Tak E, Staats P, Van Hespen A, Hopman-Rock M. The effects of an exercise program for older adults with osteoarthritis of the hip. J Rheumatol 2005;32:1106-13
  34. Roddy E, Zhang W, Doherty M. Aerobic walking or strengthening exercise for osteoarthritis of the knee? A systematic review. Ann Rheum Dis 2005;64:544-8
  35. Cochrane T, Davey RC, Matthes Edwards SM. Randomized controlled trial on the cost-effectiveness of water-based therapy for lower limb osteoarthritis. Health Technol Assess 2005;9:1-114
  36. Bartels EM, Lund H, Hagen KB, Dagfinrud H, Christensen R, Danneskiold-Samsoe B. Aquatic exercise for the treatment of knee and hip osteoarthritis. Cochrane Database Syst Rev 2007;(4):CD005523
  37. Niskakipu (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. 5.08.2002. www.kaypahoito.fi
  38. Mattila R, Malmivaara A, Kastarinen M, Kivelä SL, Nissinen A. Effects of lifestyle intervention on neck, shoulder, elbow and wrist symptoms. Scand J Work Environ Health 2004;30:191-8
  39. Ylinen J, Takala EP, Nykänen M ym. Kaularangan ja hartialihasten harjoittelu kroonisen niskakivun hoitona. Duodecim 2004;120:1958-67
  40. Hayden JA, van Tulder MW, Malmivaara A, Koes BW. Exercise therapy for treatment of non-specific low back pain. Cochrane Database Syst Rev 2006;(1):CD000335
  41. Aikuisten alaselkäsairaudet (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Päivitetty 6.4.2001. www.kaypahoito.fi
  42. Hayden JA, van Tulder MW, Tomlinson G. Systematic review: strategies for using exercise therapy to improve outcomes in chronic low back pain. Ann Intern Med 2005;142:776-85
  43. Mannerkorpi K. Exercise in fibromyalgia. Curr Opin Rheumatol 2005;17:190-4
  44. Busch AJ, Barber KA, Overend TJ, Peloso PM, Schachter CL. Exercise for treating fibromyalgia syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2007;(4):CD003786
  45. Richards SC, Scott DL. Prescribed exercise in people with fibromyalgia: parallel group randomised controlled trial. Br Med J 2002;325:185
  46. Sim J, Adams N. Systematic review of randomized controlled trials of nonpharmacological interventions for fibromyalgia. Clin J Pain 2002;18:324-36
  47. Fontaine R, Haaz S. Effects of lifestyle physical activity on health status, pain, and function in adults with fibromyalgia syndrome. J Musculoskel Pain 2007;15:3-9
  48. Da Costa D, Abrahamowicz M, Lowensteyn I ym. A randomized clinical trial of an individualized home-based exercise programme for women with fibromyalgia. Rheumatology (Oxford) 2005;44:1422-7
  49. Häkkinen A, Häkkinen K, Hannonen P, Alen M. Strength training induced adaptations in neuromuscular function of premenopausal women with fibromyalgia: comparison with healthy women. Ann Rheum Dis 2001;60:21-6
  50. Jones KD, Burckhardt CS, Clark SR, Bennett RM, Potempa KM. A randomized controlled trial of muscle strengthening versus flexibility training in fibromyalgia. J Rheumatol 2002;29:1041-8
  51. Valkeinen H, Häkkinen K, Pakarinen A ym. Muscle hypertrophy, strength development, and serum hormones during strength training in elderly women with fibromyalgia. Scand J Rheumatol 2005;34:309-14
  52. Valkeinen H, Alen M, Hannonen P, Häkkinen A, Airaksinen O, Häkkinen K. Changes in knee extension and flexion force, EMG and functional capacity during strength training in older females with fibromyalgia and healthy controls. Rheumatology (Oxford) 2004;43:225-8
  53. Nivelreuma (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Reumatologisen yhdistyksen asettama työryhmä. Päivitetty 26.04.2003. www.kaypahoito.fi
  54. van den Ende CH, Hazes JM, le Cessie S ym. Comparison of high and low intensity training in well controlled rheumatoid arthritis. Results of a randomised clinical trial. Ann Rheum Dis 1996;55:798-805
  55. Dagfinrud H, Kvien TK, Hagen KB. Physiotherapy interventions for ankylosing spondylitis. Cochrane Database Syst Rev 2008;(1):CD002822
  56. Lim HJ, Moon YI, Lee MS. Effects of home-based daily exercise therapy on joint mobility, daily activity, pain, and depression in patients with ankylosing spondylitis. Rheumatol Int 2005;25:225-9
  57. Ince G, Sarpel T, Durgun B, Erdogan S. Effects of a multimodal exercise program for people with ankylosing spondylitis. Phys Ther 2006;86:924-35
  58. Fernandez-de-Las-Penas C, Alonso-Blanco C, Morales-Cabezas M, Miangolarra-Page JC. Two exercise interventions for the management of patients with ankylosing spondylitis: a randomized controlled trial. Am J Phys Med Rehabil 2005;84:407-19
  59. Aikuisten lihavuus (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Päivitetty 22.01.2007. www.kaypahoito.fi
  60. Lakka TA, Bouchard C. Physical activity, obesity and cardiovascular diseases. Handb Exp Pharmacol 2005;170:137-63
  61. Wareham NJ, van Sluijs EM, Ekelund U. Physical activity and obesity prevention: a review of the current evidence. Proc Nutr Soc 2005;64:229-47, Erratum in: Proc Nutr Soc 2005;64:581-4
  62. Kukkonen-Harjula K, Fogelholm M. Liikunnan merkitys painonhallinnassa. Suom Lääkäril 2001;56:674-6
  63. Ross R, Janssen I. Physical activity, total and regional obesity: dose-response considerations. Med Sci Sports Exerc 2001;33(Suppl 6):S521-7
  64. Hakala P. Lihavuuden ruokavaliohoito. Kirjassa: Lihavuus - ongelma ja hoito. Mustajoki P, Fogelholm M, Rissanen A, Uusitupa M (toim.) 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2006:167-90
  65. Hakala P, Fogelholm M. Mitä lääkärin tulee tietää lihavuuden perushoidosta? Duodecim 2006;122:1239-45
  66. Kay SJ, Fiatarone Singh MA. The influence of physical activity on abdominal fat: a systematic review of the literature. Obes Rev 2006;7:183-200
  67. Ross R, Dagnone D, Jones PJ ym. Reduction in obesity and related comorbid conditions after diet-induced weight loss or exercise-induced weight loss in men. A randomized, controlled trial. Ann Intern Med 2000;133:92-103
  68. Ohkawara K, Tanaka S, Miyachi M, Ishikawa-Takata K, Tabata I. A dose-response relation between aerobic exercise and visceral fat reduction: systematic review of clinical trials. Int J Obes (Lond) 2008;32:395
  69. Saris WH, Blair SN, van Baak MA ym. How much physical activity is enough to prevent unhealthy weight gain? Outcome of the IASO 1st Stock Conference and consensus statement. Obes Rev 2003;4:101-14
  70. U.S. Department of Health and Human Services. Physical activity and health: A report of the Surgeon General. Atlanta, GA: U.S. Department of Health and Human Services 1996
  71. Kohonnut verenpaine (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Päivitetty 26.9.2005. www.kaypahoito.fi
  72. Dyslipidemiat (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n ry:n asettama työryhmä. 2.8.2007. www.kaypahoito.fi
  73. Kraus WE, Houmard JA, Duscha BD ym. Effects of the amount and intensity of exercise on plasma lipoproteins. N Engl J Med 2002;347:1483-92
  74. Alberti KG, Zimmet P, Shaw J. Metabolic syndrome - a new world-wide definition. A Consensus Statement from the International Diabetes Federation. Diabetes Med 2006;23:469-80
  75. Lakka TA, Venäläinen J, Rauramaa R, Salonen R, Tuomilehto J, Salonen JT. Relation of leisure-time physical activity and cardiorespiratory fitness to the risk of acute myocardial infarction. N Engl J Med 1994;330:1549-54
  76. Myers J, Prakash M, Froelicher V, Do D, Partington S, Atwood JE. Exercise capacity and mortality among men referred for exercise testing. N Engl J Med 2002;346:793-801
  77. Johnson JL, Slentz CA, Houmard JA ym. Exercise training amount and intensity effects on metabolic syndrome (from Studies of a Targeted Risk Reduction Intervention through Defined Exercise). Am J Cardiol 2007;100:1759-66
  78. Yates T, Khunti K, Bull F, Gorely T, Davies MJ. The role of physical activity in the management of impaired glucose tolerance: a systematic review. Diabetologia 2007;50:1116-26
  79. Jeon CY, Lokken RP, Hu FB, van Dam RM. Physical activity of moderate intensity and risk of of type 2 diabetes. Diabetes Care 2007;30:744-52
  80. Sigal RJ, Kenny GP, Boule NG ym. Effects of aerobic training, resistance training, or both on glycemic control in type 2 diabetes. Ann Intern Med 2007;147:357-69
  81. Balducci S, Iacobellis G, Parisi L ym. Exercise training can modify the natural history of diabetic peripheral neuropathy. J Diabetes Complications 2006;20:216-23
  82. Sigal RJ, Kenny GP, Wasserman DH, Castaneda-Sceppa C. Physical activity/exercise and type 2 diabetes. Diabetes Care 2004;27:2518-39
  83. ACSM’S Resource Manual for Guidelines for Exercise Testing and Prescription. 5. painos. Lippincott, Williams & Wilkins. 2006
  84. Thomas DE, Elliott EJ, Naughton GA. Exercise for type 2 diabetes mellitus. Cochrane Database Syst Rev 2006;(3):CD002968
  85. Williams MA, Haskell WL, Ades PA ym. Resistance exercise in individuals with and without cardiovascular disease: 2007 update: a scientific statement from the American Heart Association Council on Clinical Cardiology and Council on Nutrition, Physical Activity, and Metabolism. Circulation 2007;116:572-84
  86. Diabetes (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä. 29.10.2007. www.kaypahoito.fi
  87. Manson JE, Hu FB, Rich-Edwards JW ym. A prospective study of walking as compared with vigorous exercise in the prevention of coronary heart disease in women. N Engl J Med 1999;341:650-8
  88. Sesso HD, Paffenbarger RS Jr, Lee IM. Physical activity and coronary heart disease in men: The Harvard Alumni Health Study. Circulation 2000;102:975-80
  89. Tanasescu M, Leitzmann MF, Rimm EB, Willett WC, Stampfer MJ, Hu FB. Exercise type and intensity in relation to coronary heart disease in men. JAMA 2002;288:1994-2000
  90. Thompson PD, Buchner D, Pina IL ym. Exercise and physical activity in the prevention and treatment of atherosclerotic cardiovascular disease: a statement from the Council on Clinical Cardiology (Subcommittee on Exercise, Rehabilitation, and Prevention) and the Council on Nutrition, Physical Activity, and Metabolism (Subcommittee on Physical Activity). Circulation 2003;107:3109-16
  91. Lakka TA. Laaksonen DE. Physical activity in the prevention and treatment of metabolic syndrome. Appl Physiol Nutr Metab 2007;32:583-95
  92. Hambrecht R, Wolf A, Gielen S ym. Effect of exercise on coronary endothelial function in patients with coronary artery disease. N Engl J Med 2000;342:454-60
  93. Rauramaa R, Halonen P, Väisänen SB ym. Effects of aerobic physical exercise on inflammation and atherosclerosis in men: the DNASCO study: a six-year randomized controlled trial. Ann Intern Med 2004;140:1007-14
  94. Jolliffe JA, Rees K, Taylor RS, Thompson D, Oldridge N, Ebrahim S. Exercise-based rehabilitation for coronary heart disease. Cochrane Database Syst Rev 2001;(1):CD001800
  95. Taylor RS, Brown A, Ebrahim S ym. Exercise-based rehabilitation for patients with coronary heart disease: systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Am J Med 2004;116:682-92
  96. Hambrecht R, Walther C, Möbius-Winkler S ym. Percutaneous coronary angioplasty compared with exercise training in patients with stable coronary artery disease: a randomized trial. Circulation 2004;109:1371-8
  97. Lee CD, Folsom AR, Blair SN. Physical activity and stroke risk: a meta-analysis. Stroke 2003;34:2475-81
  98. Wendel-Vos GC, Schuit AJ, Feskens EJ ym. Physical activity and stroke. A meta-analysis of observational data. Int J Epidemiol 2004;33:787-98
  99. Kurl S, Laukkanen JA, Rauramaa R, Lakka TA, Sivenius J, Salonen JT. Cardiorespiratory fitness and the risk for stroke in men. Arch Intern Med 2003;163:1682-8
  100. Goldstein LB, Adams R, Alberts MJ ym. Primary prevention of ischemic stroke: a guideline from the American Heart Association/American Stroke Association Stroke Council: cosponsored by the Atherosclerotic Peripheral Vascular Disease Interdisciplinary Working Group; Cardiovascular Nursing Council; Clinical Cardiology Council; Nutrition, Physical Activity, and Metabolism Council; and the Quality of Care and Outcomes Research Interdisciplinary Working Group. Circulation 2006;113:e873-923, Erratum in: Circulation 2006;114:e617
  101. Gordon NF, Gulanick M, Costa F ym. Physical activity and exercise recommendations for stroke survivors: an American Heart Association scientific statement from the Council on Clinical Cardiology, Subcommittee on Exercise, Cardiac Rehabilitation, and Prevention; the Council on Cardiovascular Nursing; the Council on Nutrition, Physical Activity, and Metabolism; and the Stroke Council. Circulation 2004;109:2031-41
  102. Aivoinfarkti (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. 15.10.2006. www.kaypahoito.fi
  103. Stewart KJ, Hiatt WR, Regensteiner JG, Hirsch AT. Exercise training for claudication. N Engl J Med 2002;347:1941-51
  104. Selig SE, Carey MF, Menzies DG ym. Moderate-intensity resistance exercise training in patients with chronic heart failure improves strength, endurance, heart rate variability, and forearm blood flow. J Card Fail 2004;10:21-30
  105. Pu CT, Johnson MT, Forman DE ym. Randomized trial of progressive resistance training to counteract the myopathy of chronic heart failure. J Appl Physiol 2001;90:2341-50
  106. Levinger I, Bronks R, Cody DV, Linton I, Davie A. Resistance training for chronic heart failure patients on beta blocker medications. Int J Cardiol 2005;102:493-9
  107. Bartlo P. Evidence-based application of aerobic and resistance training in patients with congestive heart failure. J Cardiopulm Rehabil Prev 2007;27:368-75
  108. Beckers PJ, Denollet J, Possemiers NM, Wuyts FL, Vrints CJ, Conraads VM. Combined endurance-resistance training vs. endurance training in patients with chronic heart failure: a prospective randomized study. Eur Heart J 2008 May 30
  109. Mont L, Tamborero D, Elosua Rym. Physical activity, height, and left atrial size are independent risk factors for lone atrial fibrillation in middle-aged healthy individuals. Europace 2008;10:15-20
  110. Lee SH, Jung JH, Choi SH ym. Exercise intolerance in patients with atrial fibrillation: clinical and echocardiographic determinants of exercise capacity. J Am Soc Echocardiogr 2005;18:1349-54
  111. Singh SN, Tang XC, Singh BN ym. Quality of life and exercise performance in patients in sinus rhythm versus persistent atrial fibrillation: a Veterans Affairs Cooperative Studies Program Substudy. J Am Coll Cardiol 2006;48:721-30
  112. Hegbom F, Sire S, Heldal M, Orning OM, Stavem K, Gjesdal K. Short-term exercise training in patients with chronic atrial fibrillation: effects on exercise capacity, AV conduction, and quality of life. J Cardiopulm Rehabil 2006;26:24-9
  113. Keuhkoahtaumatauti (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Päivitetty 1.3.2004. www.kaypahoito.fi
  114. Puhan MA, Scharplatz M, Troosters T, Steurer J. Respiratory rehabilitation after acute exacerbation of COPD may reduce risk for readmission and mortality -- a systematic review. Respir Res 2005;6:54
  115. Janaudis-Ferreira T, Wadell K, Sundelin G, Lindström B. Thigh muscle strength and endurance in patients with COPD compared with healthy controls. Respir Med 2006;100:1451-7
  116. Puhan MA, Schunemann HJ, Frey M, Scharplatz M, Bachmann LM. How should COPD patients exercise during respiratory rehabilitation? Comparison of exercise modalities and intensities to treat skeletal muscle dysfunction. Thorax 2005;60:367-75
  117. Arnardottir RH, Boman G, Larsson K, Hedenstrom H, Emtner M. Interval training compared with continuous training in patients with COPD. Respir Med 2007;101:1196-204
  118. Puhan MA, Büsching G, Schünemann HJ, VanOort E, Zaugg C, Frey M. Interval versus continuous high-intensity exercise in chronic obstructive pulmonary disease: a randomized trial. Ann Intern Med 2006;145:816-25
  119. Astma (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Päivitetty 19.5.2006. www.kaypahoito.fi
  120. Hautala I, Puolanne M, Tikkanen H. Astma ja liikunta. Kirjassa: Astma. Kustannus Oy Duodecim 2000
  121. Shaaban R, Leynaert B, Soussan D ym. Physical activity and bronchial hyperresponsiveness: European Community Respiratory Health Survey II. Thorax 2007;62:403-10
  122. Ram FS, Robinson SM, Black PN, Picot J. Physical training for asthma. Cochrane Database Syst Rev 2005;(4):CD001116
  123. Haverkamp HC, Dempsey JA, Miller JD ym. Gas exchange during exercise in habitually active asthmatic subjects. J Appl Physiol. 2005;99:1938-50
  124. Haverkamp HC, Dempsey JA, Miller JD ym. Repeat exercise normalizes the gas-exchange impairment induced by a previous exercise bout in asthmatic subjects. J Appl Physiol 2005;99:1843-52
  125. Thomsen SF, Ulrik CS, Kyvik KO, Larsen K, Skadhauge LR, Steffensen I, Backer V. The incidence of asthma in young adults. Chest 2005;127:1928-34
  126. Nieman DC. Upper respiratory tract infections and exercise. Thorax 1995;50:1229-31
  127. World Cancer Research Fund / American Institute for Cancer Research (AICR). Food, Nutrition, Physical Activity and the Prevention of Cancer: a Global Perspective. Washington, DC: AICR 2007
  128. Bardia A, Hartmann LC, Vachon CM ym. Recreational physical activity and risk of postmenopausal breast cancer based on hormone receptor status. Arch Intern Med 2006;166:2478-83
  129. Dallal CM, Sullivan-Halley J, Ross RK ym. Long-term recreational physical activity and risk of invasive and in situ breast cancer: the California teachers study. Arch Intern Med 2007;167:408-15
  130. World Cancer Research Fund/American Institute for Cancer Research. Food, Nutrition, Physical Activity, and the Prevention of Cancer: a Global Perspective. Washington DC: AICR, 2007
  131. Monninkhof EM, Elias SG, Vlems SG ym. Physical activity and breast cancer: a systematic review. Epidemiology 2007;18:137-57
  132. Markes M, Brockow T, Resch KL. Exercise for women receiving adjuvant therapy for breast cancer. Cochrane Database Syst Rev 2006;(4):CD005001
  133. Schmitz KH, Holzman J, Courneya KS, Masse LC, Duval S, Kane R. Controlled physical activity trials in cancer survivors: a systematic review and meta-analysis. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2005;14:1588-95
  134. Holmes MD, Chen WY, Feskanich D, Kroenke CH, Colditz GA. Physical activity and survival after breast cancer diagnosis. JAMA 2005:293:2479-86
  135. Abrahamson PE, Gammon MD, Lund MJ ym. Recreational physical activity and survival among young women with breast cancer. Cancer 2006;107:1777-85
  136. McNeely ML, Campbell KL, Rowe BH, Klassen TP, Mackey JR, Courneya KS. Effects of exercise on breast cancer patients and survivors: a systematic review and meta-analysis. CMAJ 2006;175:34-41
  137. Slattery ML. Physical activity and colorectal cancer. Sports Med 2004;34:239-52
  138. Chao A, Connell CJ, Jacobs EJ ym. Amount, type, and timing of recreational physical activity in relation to colon and rectal cancer in older adults: the Cancer Prevention Study II Nutrition Cohort. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2004;13:2187-95
  139. Larsson SC, Rutegård J, Bergkvist L, Wolk A. Physical activity, obesity, and risk of colon and rectal cancer in a cohort of Swedish men. Eur J Cancer 2006;42:2590-7
  140. Steindorf K, Jedrychowski W, Schmidt M ym. Case-control study of lifetime occupational and recreational physical activity and risk of colon and rectal cancer. Eur J Cancer Prev 2005;14:363-71
  141. Meyerhardt JA, Giovannucci EL, Holmes MD ym. Physical activity and survival after colorectal cancer diagnosis. J Clin Oncol 2006;24:3527-34
  142. Meyerhardt JA, Heseltine D, Niedzwiecki D ym. Impact of physical activity on cancer recurrence and survival in patients with stage III colon cancer: findings from CALGB 89803. J Clin Oncol 2006;24:3535-41
  143. Haydon AM, Macinnis RJ, English DR, Giles GG. Effect of physical activity and body size on survival after diagnosis with colorectal cancer. Gut 2006;55:62-7, Comment in: Gut 2006;55:8-10
  144. Tardon A, Lee WJ, Delgado-Rodriguez M ym. Leisure-time physical activity and lung cancer: a meta-analysis. Cancer Causes Control 2005;16:389-97
  145. Kruk J, Aboul-Enein HY. Physical activity in the prevention of cancer. Asian Pac J Cancer Prev 2006;7:11-21
  146. Steindorf K, Friedenreich C, Linseisen J ym. Physical activity and lung cancer risk in European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition Cohort. Int J Cancer 2006;119:2389-97
  147. Cust AE, Armstrong BK, Friedenreich CM, Simani N, Bauman A. Physical activity and endometrial cancer risk: a review of the current evidence, biologic mechanisms and the quality of physical activity assessment methods. Cancer Causes Control 2007;18:243-58
  148. Voskuil DW, Monninkhof EM, Elias SG, Vlems FA, van Leeuwen FE; Task Force Physical Activity and Cancer. Physical activity and endometrial cancer risk, a systematic review of current evidence. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2007;16:639-48
  149. Friedenreich CM, Orenstein MR. Physical activity and cancer prevention: etiologic evidence and biologic mechanisms. J Nutr 2002;132(Suppl 11):3456S-64S
  150. Lee IM. Physical activity and cancer prevention – data from epidemiologic studies. Med Sci Sports Exerc 2003;35:1823-7
  151. Dunn AL, Trivedi MH, O’Neal HA. Physical activity dose-response effects on outcomes of depression and anxiety. Med Sci Sports Exerc 2001;33(Suppl 6):S587-97
  152. Lawlor DA, Hopker SW. The effectiveness exercise as an intervention in the management of depression: systematic review and meta-regression analysis of randomized controlled trials. Br Med J 2001;322:763-7
  153. Teychenne M, Ball K, Salmon J. Physical activity and likelihood of depression in adults: a review. Prev Med 2008;46:397-411
  154. Sjösten N, Kivelä SL. The effects of physical exercise on depressive symptoms among the aged: a systematic review. Int J Geriatr Psychiatry 2006;21:410-8
  155. Babyak M, Blumenthal JA, Herman S ym. Exercise treatment for major depression: maintenance of therapeutic benefit at 10 months. Psychosom Med 2000;62:633-8
  156. Jorm AF, Christensen H, Griffiths KM, Rodgers B. Effectiveness of complementary and self-help treatments for depression. Med J Aust 2002;176(Suppl):S84-96
  157. Naisten virtsankarkailun hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. 30.10.2006. www.kaypahoito.fi
  158. Nygaard IE, Thompson FL, Svengalis SL, Albright JP. Urinary incontinence in elite nulliparous athletes. Obstet Gynecol 1994;84:183-7, erratum in: Obstet Gynecol 1994;84:342
  159. Palmer MH and Fitzgerald S. Urinary incontinence in working women: a comparison study. J Womens Health (Larchmt) 2002;11:879-88
  160. Bo K, Borgen JS. Prevalence of stress and urge incontinence in elite athletes and controls. Med Sci Sports Exerc 2001;33:1797-802
  161. Hay-Smith EJ, Dumoulin C. Pelvic floor muscle training versus no treatment, or inactive control treatments, for urinary incontinence in women. Cochrane Database Syst Rev 2006;(1):CD005654
  162. Kikuchi A, Niu K, Ikeda Y ym. Association between Physical Activity and Urinary Incontinence in a Community-Based Elderly Population Aged 70 Years and Over. Eur Urol 2007;52:868-75
  163. Danforth KN, Shah AD, Townsend MK ym. Physical activity and urinary incontinence among healthy, older women. Obstet Gynecol 2007;109:721-7
  164. Jenkins KR, Fultz NH. Functional impairment as a risk factor for urinary incontinence among older Americans. Neurourol Urodyn 2005;24:51-5
  165. Artal R, Catanzaro RB, Gavard JA, Mostello DJ, Friganza JC. A lifestyle intervention of weight-gain restriction: diet and exercise in obese women with gestational diabetes mellitus. Appl Physiol Nutr Metab 2007;32:596-601
  166. Hjollund NH, Jensen TK, Bonde JP ym. Spontaneous abortion and physical strain around implantation: a follow-up study of first-pregnancy planners. Epidemiology 2000;11:18-23
  167. Clapp JF 3rd. The effects of maternal exercise on early pregnancy outcome. Am J Obstet Gynecol 1989;161:1453-7
  168. Madsen M, Jorgensen T, Jensen ML ym. Leisure time physical exercise during pregnancy and the risk of miscarriage: a study within the Danish National Birth Cohort. Br J Obstet Gynecol 2007;114:1419-26
  169. Magann EF, Evans SF, Weitz B, Newnham J. Antepartum, intrapartum and neonatal significance of exercise on healthy low-risk pregnant working women. Obstet Gynecol 2002;99:466-72
  170. Sorensen TK, Williams MA, Lee IM, Dashow EE, Thompson ML, Luthy DA. Recreational physical activity during pregnancy and risk of preeclampsia. Hypertension 2003;41:1273-80
  171. Saftlas AF, Logsden-Sackett N, Wang W, Woolson R, Bracken MB. Work, leisure-time physical activity, and risk of preeclampsia and gestational hypertension. Am J Epidemiol 2004;160:758-65
  172. Hegaard HK, Pedersen BK, NielsenB B, Damm P. Leisure time physical activity during pregnancy and impact on gestational diabetes mellitus, pre-eclampsia, preterm delivery and birth weight: a review. Acta Obstet Gynecol Scand 2007;86:1290-6
  173. Hall DC, Kaufmann DA. Effects of aerobic exercise and strength conditioning on pregnancy outcomes. Am J Obstet Gynecol 1987;157:1199-203
  174. Clapp JF 3rd, Dickstein S. Endurance exercise and pregnancy outcome. Med Sci Sports Exerc 1984;16:556-62
  175. Clapp JF 3rd. The course of labor after endurance exercise during pregnancy. Am J Obstet Gyn 1990;163:1799-805
  176. Clapp JF 3rd. Morphometric and neurodevelopmental outcome at age five years of the offspring of women who continued to exercise regularly throughout pregnancy. J Pediatr 1996;129:856-63
  177. Carmichael SL, Shaw GM, Neri E, Schaffer DM, Selvin S. Physical activity and risk of neural tube defects. Matern Child Health J 2002;6:151-7
  178. Clapp JF 3rd, Capeless EL. Neonatal morphometrics after endurance exercise during pregnancy. Am J Obstet Gynecol 1990;163:1805-11
  179. Rauramo I, Forss M. Effect of exercise on maternal hemodynamics and placental blood flow in healthy women. Acta Obstet Gynecol Scand 1988;67:21-5
  180. Collings CA, Curet LB, Mullin JP. Maternal and fetal responses to a maternal aerobic exercise program. Am J Obstet Gynecol 1983;145:702-7
  181. Clapp JF 3rd. Fetal heart rate response to running in midpregnancy and late pregnancy. Am J Obstet Gynecol 1985;153:251-2
  182. Carpenter MW, Sady SP, Hoegsberg B ym. Fetal heart rate response to maternal exertion. JAMA 1988;259:3006-9
  183. Webb KA, Wolfe LA, McGrath MJ. Effects of acute and chronic maternal exercise on fetal heart rate. J Appl Physiol 1994;77:2207-13
  184. Penttinen J, Erkkola R. Pregnancy in endurance athletes. Scand J Med Sci Sports 1997;7:226-8
  185. Kardel KR. Effects of intense training during and after pregnancy in top-level athletes. Scand J Med Sci Sports 2005;15:79-86
  186. Oken E, Ning Y, Rifas-Shiman SL, Radesky JS, Rich-Edwards JW, Gillman MW. Associations of physical activity and inactivity before and during pregnancy with glucose tolerance. Obstet Gynecol 2006;108:1200-7
  187. Raskausdiabetes (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. 22.5.2008. www.kaypahoito.fi
  188. Fratiglioni L, Paillard-Borg S, Winblad B. An active and socially integrated lifestyle in late life might protect against dementia. Lancet Neurol 2004;3:343-53
  189. Kivipelto M, Viitanen M. Vanhus ja muisti - Vanhuudenhöperyyttä vai orastavaa Alzheimeria? Duodecim 2006;122:1513-20
  190. Colcombe S, Kramer AF. Fitness effects on the cognitive function of older adults: a meta-analytic study. Psychol Sci 2003;14:125-30
  191. Heyn P, Abreu BC, Ottenbacher KJ. The effects of exercise training on elderly persons with cognitive impairment and dementia: a meta-analysis. Arch Phys Med Rehabil 2004;85:1694-704
  192. Lautenschlager NT, Almeida OP. Physical activity and cognition in old age. Curr Opinion Psychiatry 2006;19:190-3
  193. Rovio S, Kåreholt I, Helkala EL ym. Leisure-time physical activity at midlife and the risk of dementia and Alzheimer´s disease. Lancet Neurol 2005;4:705-11
  194. Podewils LJ, Guallar E, Kuller LH ym. Physical activity, APOE genotype, and dementia risk: findings from the Cardiovascular Health Cognition Study. Am J Epidemiol 2005;161:639-51
  195. Larson EB, Wang l, Bowen JD ym. Exercise is associated with reduced risk for incident dementia among persons 65 years of age and older. Ann Intern Med 2006;144:73-81
  196. Colcombe SJ, Erickson KI, Scalf PE ym. Aerobic exercise training increases brain volume in aging humans. J Gerontol A Biol Med Sci 2006;61:1166-70
  197. Dishman RK, Berthoud HR, Booth FW ym. Neurobiology of exercise. Obesity (Silver Spring) 2006;14:345-56
  198. Kramer AF, Erickson KI, Colcombe SJ. Exercise, cognition, and the aging brain. J Appl Physiol 2006;101:1237-42
  199. Ball K, Berch DB, Helmers KF ym. Effect of cognitive training interventions with older adults: a randomized controlled trial. JAMA 2002;288:2271-81
  200. Small GW. What we need to know about age related memory loss. Br Med J 2002;324:1502-5
  201. Fiatarone Singh MA. Exercise to prevent and treat functional disability. Clin Geriatr Med 2002;18:431-62
  202. Howley ET. Type of activity: resistance, aerobic and leisure versus occupational physical activity. Med Sci Sports Exerc 2001;33 (Suppl 6):S364-9
  203. American College of Sports Medicine Position Stand. The recommended quantity and quality of exercise for developing and maintaining cardiorespiratory and muscular fitness, and flexibility in healthy adults. Med Sci Sports Exerc 1998;30:975-91
  204. Avenell A, Broom J, Brown TJ ym. Systematic review of the long-term effects and economic consequences of treatments for obesity and implications for health improvement. Health Technol Assess 2004;8:iii-iv, 1-182
  205. Avenell A, Brown TJ, McGee MA ym. What interventions should we add to weight reducing diets in adults with obesity? A systematic review of randomized controlled trials of adding drug therapy, exercise, behaviour therapy or combinations of these interventions. J Hum Nutr Diet 2004;17:293-316
  206. Ballor DL, Keesey RE. A meta-analysis of the factors affecting exercise-induced changes in body mass, fat mass and fat-free mass in males and females. Int J Obes 1991;15:717-26
  207. Baslund B, Lyngberg K, Andersen V ym. Effect of 8 wk of bicycle training on the immune system of patients with rheumatoid arthritis. J Appl Physiol 1993;75:1691-5
  208. Bearne LM, Scott DL, Hurley MV. Exercise can reverse quadriceps sensorimotor dysfunction that is associated with rheumatoid arthritis without exacerbating disease activity. Rheumatology (Oxford) 2002;41:157-66
  209. Bendermacher BL, Willigendael EM, Teijink JA, Prins MH. Supervised exercise therapy versus non-supervised exercise therapy for intermittent claudication. Cochrane Database Syst Rev 2006;(2):CD005263
  210. Blumenthal JA, Babyak MA, Dorasiwamy M ym. Exercise and pharmacotherapy in the treatment of major depressive disorder. Psychosom Med 2007;69:587-96
  211. Bronfort G, Evans R, Nelson B, Aker PD, Goldsmith CH, Vernon H. A randomized clinical trial of exercise and spinal manipulation for patients with chronic neck pain. Spine 2001;26:788-97
  212. Buckelew SP, Conway R, Parker J ym. Biofeedback/relaxation training and exercise interventions for fibromyalgia: a prospective trial. Arthritis Care Res 1998;11:196-209
  213. Ceysens G, Rouiller D, Boulvain M. Exercise for diabetic pregnant women. Cochrane Database Syst Rev 2006;(3):CD004225
  214. Clapp JF 3rd, Kim H, Burciu B, Schmidt S, Petry K, Lopez B. Continuing regular exercise during pregnancy: effect of exercise volume on fetoplacental growth. Am J Obstet Gynecol 2002;186:142-7
  215. Cornelissen VA, Fagard RH. Effect of resistance training on resting blood pressure: a meta-analysis of randomized controlled trials. J Hypertens 2005;23:251-9
  216. Cornelissen VA, Fagard RH. Effects of endurance training on blood pressure, blood pressure-regulating mechanisms, and cardiovascular risk factors. Hypertension 2005;46:667-75
  217. Curioni CC, Lourenco PM. Long-term weight loss after diet and exercise: a systematic review. Int J Obes (Lond) 2005;29:1168-74
  218. de Jong Z, Munneke M, Zwinderman AH ym. Is a long-term high-intensity exercise program effective and safe in patients with rheumatoid arthritis? Results of a randomized controlled trial. Arthritis Rheum 2003;48:2415-24, comment in: Arthritis Rheum 2003;48:2393-5
  219. de Jong Z, Munneke M, Zwinderman AH ym. Long term high intensity exercise and damage of small joints in rheumatoid arthritis. Ann Rheum Dis 2004;63:1399-405
  220. Evenson KR, Siega-Riz AM, Savitz DA, Leiferman JA, Thorp JM Jr. Vigorous leisure activity and pregnancy outcome. Epidemiology 2002;13:653-9
  221. Fogelholm M, Kukkonen-Harjula K. Does physical activity prevent weight gain - a systematic review. Obes Rev 2000;1:95-111
  222. Fransen M, McConnell S, Bell M. Exercise for osteoarthritis of the hip or knee. Cochrane Database Syst Rev 2005;(2):CD004376
  223. Hansen TM, Hansen G, Langgaard AM, Rasmussen JO. Longterm physical training in rheumatoid arthritis. A randomized trial with different training programs and blinded observers. Scand J Rheumatol 1993;22:107-12
  224. Hatch M, Levin B, Shu XO, Susser M. Maternal leisure-time exercise and timely delivery. Am J Public Health 1998;88:1528-33
  225. Hayden JA, van Tulder MW, Malmivaara AV, Koes BW. Meta-analysis: exercise therapy for nonspecific low back pain. Ann Intern Med 2005;142:765-75
  226. Hay-Smith J, Herbison P, Morkved S. Physical therapies for prevention of urinary and faecal incontinence in adults. Cochrane Database Syst Rev 2002;(2):CD003191
  227. Häkkinen A, Sokka T, Kautiainen H, Kotaniemi A, Hannonen P. Sustained maintenance of exercise induced muscle strength gains and normal bone mineral density in patients with early rheumatoid arthritis: a 5 year follow up. Ann Rheum Dis 2004;63:910-6
  228. Häkkinen A, Sokka T, Kotaniemi A, Hannonen P. A randomized two-year study of the effects of dynamic strength training on muscle strength, disease activity, functional capacity, and bone mineral density in early rheumatoid arthritis. Arthritis Rheum 2001;44:515-22
  229. Kodama S, Tanaka S, Saito K ym. Effect of aerobic exercise training on serum levels of high-density lipoprotein cholesterol: a meta-analysis. Arch Intern Med 2007;167:999-1008
  230. Kraemer WJ, Adams K, Cafarelli E ym. American College of Sports Medicine position stand. Progression models in resistance training for healthy adults. Med Sci Sports Exerc 2002;34:364-80
  231. Kramer MS, McDonald SW. Aerobic exercise for women during pregnancy. Cochrane Database Syst Rev 2006;(3):CD000180
  232. Leng GC, Fowler B, Ernst E. Exercise for intermittent claudication. Cochrane Database Syst Rev 2000;(2):CD000990
  233. Leon AS, Sanchez OA. Response of blood lipids to exercise training alone or combined with dietary intervention. Med Sci Sports Exerc 2001;33(Suppl 6):S502-15
  234. McCain GA, Bell DA, Mai FM, Halliday PD. A controlled study of the effects of a supervised cardiovascular fitness training program on the manifestations of primary fibromyalgia. Arthritis Rheum 1988;31:1135-41
  235. Mengshoel AM, Komnaes HB, Forre O. The effects of 20 weeks of physical fitness training in female patients with fibromyalgia. Clin Exp Rheumatol 1992;10:345-9
  236. Miller WC, Koceja DM, Hamilton EJ. A meta-analysis of the past 25 years of weight loss research using diet, exercise or diet plus exercise intervention. Int J Obes Relat Metab Disord 1997;21:941-7
  237. Minor MA, Hewett JE, Webel RR, Anderson SK, Kay DR. Efficacy of physical conditioning exercise in patients with rheumatoid arthritis and osteoarthritis. Arthritis Rheum 1989;32:1396-405
  238. Munneke M, de Jong Z, Zwinderman AH ym. Effect of a high-intensity weight-bearing exercise program on radiologic damage progression of the large joints in subgroups of patients with rheumatoid arthritis. Arthritis Rheum 2005;53:410-7
  239. National Health & Medical Research Council. Clinical practice guidelines for the management of overweight and obesity in adults. Commonwealth of Australia, 2003. http://www.health.gov.au/internet/wcms/Publishing.nsf/Content/obesityguidelines-index.htm
  240. Pedersen BK, Saltin B. Evidence for prescribing exercise as therapy in chronic disease. Scan J Med Sci Sports 2006;16(Suppl 1):3-63
  241. Pisters MF, Veenhof C, van Meeteren NL ym. Long-term effectiveness of exercise therapy in patients with osteoarthritis of the hip or knee: a systematic review. Arthritis Rheum 2007;57:1245-53
  242. Rees K, Taylor RS, Singh S, Coats AJ, Ebrahim S. Exercise-based rehabilitation for heart failure. Cochrane Database Syst Rev 2004;(3):CD003331
  243. Samad AK, Taylor RS, Marshall T, Chapman MA. A meta-analysis of the association of physical activity with reduced risk of colorectal cancer. Colorectal Dis 2005;7:204-13
  244. Shaw K, Gennat H, O'Rourke P, Del Mar C. Exercise for overweight or obesity. Cochrane Database Syst Rev 2006;(4):CD003817 (Viimeinen päivitys 23.08.2006)
  245. Sternfeld B, Quesenberry CP Jr, Eskenazi B, Newman LA. Exercise during pregnancy and pregnancy outcome. Med Sci Sports Exerc 1995;27:634-40
  246. Taimela S, Takala Ep, Asklof T, Seppala K, Parviainen S. Active treatment of chronic neck pain: a prospective randomized intervention. Spine 2000;25:1021-7
  247. Waling K, Sundelin G, Ahlgren C, Järvholm B. Perceived pain before and after three exercise programs- a controlled clinical trial of women with work related trapezius myalgia. Pain 2000;85:201-7
  248. van den Ende CH, Breedveld FC, le Cessie S, Dijkmans BA, de Mug AW, Hazes JM. Effect of intensive exercise on patients with active rheumatoid arthritis: a randomised clinical trial. Ann Rheum Dis 2000;59:615-21
  249. van den Ende CH, Vliet Vlieland TP, Munneke M, Hazes JM. Dynamic exercise therapy for treating rheumatoid arthritis. Cochrane Database Syst Rev 2003;(3):CD000322
  250. van Tulder MW, Assendelft WJ, Koes BW, Bouter LM. Method guidelines for systematic reviews in the Cochrane Collaboration Back Review Group for Spinal Disorders. Spine 1997;22:2323-30
  251. Wigers SH, Stiles TC, Vogel PA. Effects of aerobic exercise versus stress management treatment in fibromyalgia. A 4.5 year prospective study. Scand J Rheumatol 1996;25:77-86
  252. Wing RR. Physical activity in the treatment of the adulthood overweight and obesity: current evidence and research issues. Med Sci Sports Exerc 1999;31(Suppl 11):S547-52
  253. Chou R, Huffman L. Nonpharmacologic Therapies for Acute and Chronic Low Back Pain: A Review of the Evidence for an American Pain Society/American College of Physicians Clinical Practice Guideline. Ann Intern Med 2007;147:492-504
  254. ACOG Committee Obstetric Practice. ACOG Committee opinion number 267, January 2002: exercise during pregnancy and the postpartum period. Obstet Gynecol 2002;99:171-3
  255. Meher S, Duley L. Exercise or other physical activity for preventing pre-eclampsia and its complications. Cochrane Database Syst Rev 2006;(2):CD005942
  256. Rooks DS, Gautam S, Romeling M ym. Group exercise, education, and combination self- management in women with fibromyalgia: a randomized trial. Arch Intern Med 2007;167:2192-200
  257. U.S. Department of Health and Human Services. 2008 Physical Activity Guidelines for Americans. Be Active, Healthy, and Happy! ODPHP Publication No. U0036 October 2008. www.health.gov/paguidelines/pdf/paguide.pdf
  258. Vuori I. Uudet terveysliikuntasuositukset Yhdysvalloista: Be active, healthy, and happy! Suom Lääkäril 2008;63:4077