Tulostuksen esikatselu Tekstikoko: A A Lähetä kollegalle

Lataa PDF

Atooppinen ekseema

Keskeinen sisältö
Suosituksen tavoitteet
Kohderyhmä
Määritelmä
Esiintyvyys ja ennuste
- Etiologia ja patogeneesi
- Ehkäisy ja pahentavat tekijät
Diagnostiikka, oireet ja löydökset
- Allergiaselvitykset aikuisilla
- Allergiaselvitykset lapsilla
Atooppisen ekseeman hoito
Paikallishoito
- Perusvoiteet
- Pesu
- Sidokset ja hauteet
- Paikalliskortikosteroidit
- Kalsineuriinin estäjät (takrolimuusi ja pimekrolimuusi)
- Paikalliset antimikrobiset aineet
Atooppisen ekseeman systeemiset lääkehoidot
- Sisäiset antibiootit
- Antihistamiinit
- Sisäiset kortikosteroidit
- Muut sisäiset hoidot (syklosporiini, atsatiopriini ja metotreksaatti)
Atooppisen ekseeman muut hoitomuodot
- UV-valohoidot
- Kutinan hoito
- Vakiintumattomat hoidot ja uskomuslääkintä
Raskaana olevien hoito
Lasten (0–15-vuotiaiden) atooppisen ekseeman hoidon erityispiirteet
Lasten atooppisen ekseeman lääkehoito
- Paikalliskortikosteroidit
- Kalsineuriinin estäjät
- Muut hoidot lapsilla
Hoitoketjut
- Atooppisen ekseeman hoidon porrastus
Psyykkiset tekijät
Rajoitukset, etuudet ja kuntoutus
- Ammatinvalinta
- Asepalvelus
- Kansaneläkelaitoksen etuudet (27.11.2008)
Sähköinen tausta-aineisto
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen yleislääketieteen yhdistyksen, Suomen ihotautilääkäriyhdistyksen, Atopialiiton ja Iholiiton asettama työryhmä
- Sidonnaisuudet
Vastuun rajaus
Kirjallisuutta

Atooppinen ekseema

Käypä hoito

29.1.2009

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen yleislääketieteen yhdistyksen, Suomen ihotautilääkäriyhdistyksen, Atopialiiton ja Iholiiton asettama työryhmä

Suosituksen tulostettava versio (pdf) «»1

Tiivistelmä suomeksi «Atooppinen ekseema»1

Muut aiheeseen liittyvät Käypä hoito -suositukset:

Ruoka-allergia (lapset) «Ruoka-allergia (lapset)»2

Keskeinen sisältö

Atooppinen ekseema on yleinen sairaus.
Sairauden ehkäisyyn ei tunneta hyviä keinoja.
Diagnoosi on kliininen; laboratorio- tai allergiatutkimukset eivät ole tarpeen.
Alle yksivuotiaiden keskivaikeassa tai vaikeassa ekseemassa ruoka-aineallergia on yleinen. Muissa potilasryhmissä ruoka-aineallergiaa ei yleensä tarvitse etsiä.
Suurimmalla osalla sairaus on lievä ja sen ennuste hyvä.
Vaikea atooppinen ekseema heikentää elämänlaatua.
Käsi-ihottumana ilmenevä atooppinen ekseema voi rajoittaa työkykyä.
Hoidon kulmakivi on omahoito.
Useimmat potilaat pärjäävät perusvoiteilla ja ajoittaisella mietojen paikalliskortikosteroidien käytöllä.
Ellei paikallisilla kortikosteroideilla saada aikaan riittävää vastetta, käytetään paikallisia kalsineuriinin estäjiä, valohoitoa tai systeemisiä lääkityksiä.
Pääosa potilaista voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa.
Erikoislääkärin konsultaatiota tarvitaan, jos sairaus on vaikea-asteinen tai vaikeahoitoinen.

Suosituksen tavoitteet

Luoda yhtenäiset käytännöt atooppisen ekseeman diagnostiikkaan ja hoitoon.
Selkeyttää diagnostiikan ja hoidon porrastusta.

Kohderyhmä

Atooppista ekseemaa sairastavia potilaita hoitavat terveydenhuollon ammattihenkilöt.

Määritelmä

Atooppinen ekseema (atooppinen ihottuma, atooppinen dermatiitti, atooppinen taiveihottuma, taiveihottuma, ”maitorupi”) on krooninen, kutiseva, tulehduksellinen ihotauti, jolle tyypillisiä ovat vaikeasti ennustettavat pahenemisvaiheet.
- Sen sijaan nimitys atooppinen iho viittaa kuivaan ihoon, johon voi syntyä atooppinen ekseema «Akdis CA, Akdis M, Bieber T ym. Diagnosis and treatment of atopic dermatitis in children and adults: European Academy of Allergology and Clinical Immunology/American Academy of Allergy, Asthma and Imm»1. Tällöin suositellaan käytettäväksi nimitystä kuiva iho eikä atooppinen iho.
Kaikilla atooppista ekseemaa sairastavilla ei ole atooppista allergiataipumusta eli IgE-välitteisiä allergioita tai herkistymistä tavallisimpia allergeeneja kohtaan.

Esiintyvyys ja ennuste

Atooppisen ekseeman esiintyvyys lapsilla on noin 15–20 % «Worldwide variation in prevalence of symptoms of asthma, allergic rhinoconjunctivitis, and atopic eczema: ISAAC. The International Study of Asthma and Allergies in Childhood (ISAAC) Steering Committee»2, «Lehtonen EP, Holmberg-Marttila D, Kaila M. Cumulative prevalence of atopic eczema and related skin symptoms in a well-baby clinic: a retrospective cohort study. Pediatr Allergy Immunol 2003;14:405-8 »3. Aikuisista on joskus sairastanut atooppista ekseemaa noin 25–30 %, ja noin puolella ekseemaa on esiintynyt edeltävän vuoden aikana «Vartiainen E, Petäys T, Haahtela T ym. Allergic diseases, skin prick test responses, and IgE levels in North Karelia, Finland, and the Republic of Karelia, Russia. J Allergy Clin Immunol 2002;109:643-»4, «von Hertzen L, Mäkelä MJ, Petäys T ym. Growing disparities in atopy between the Finns and the Russians: a comparison of 2 generations. J Allergy Clin Immunol 2006;117:151-7 »5.
Atooppinen ekseema on yleistynyt viime vuosikymmeninä kuten muutkin atopiaan liittyvät sairaudet (astma, allerginen nuha) sekä IgE-välitteinen allergia «Latvala J, von Hertzen L, Lindholm H ym. Trends in prevalence of asthma and allergy in Finnish young men: nationwide study, 1966-2003. BMJ 2005;330:1186-7 »6, «Asher MI, Montefort S, Björkstén B ym. Worldwide time trends in the prevalence of symptoms of asthma, allergic rhinoconjunctivitis, and eczema in childhood: ISAAC Phases One and Three repeat multicoun»7.
Atooppista ekseemaa sairastavalla lapsella, jolla on IgE-välitteisiä allergioita, riski sairastua hengitystieallergiaan on kolminkertainen. Jos IgE-välitteisiä allergioita ei ole, atooppiseen ekseemaan ei näyttäisi liittyvän lisääntynyttä astman tai allergisen nuhan riskiä verrattuna oireettomiin lapsiin «Lowe AJ, Abramson MJ, Hosking CS ym. The temporal sequence of allergic sensitization and onset of infantile eczema. Clin Exp Allergy 2007;37:536-42 »8.
Suurimmalla osalla lapsista atooppinen ekseema paranee tai lievenee vuosien kuluessa mutta voi pahentua uudelleen nuoruus- tai aikuisiässä «Illi S, von Mutius E, Lau S ym. The natural course of atopic dermatitis from birth to age 7 years and the association with asthma. J Allergy Clin Immunol 2004;113:925-31 »9, «Williams HC, Strachan DP. The natural history of childhood eczema: observations from the British 1958 birth cohort study. Br J Dermatol 1998;139:834-9 »10.
Lisätietoa atooppisen ekseeman luonnollisesta kulusta on sähköisessä tausta-aineistossa «Atooppisen ekseeman luonnollinen kulku»1.

Etiologia ja patogeneesi

Atooppisen ekseeman taustalla on perimän, ympäristön, ihon läpäisyesteen puutteellisen toiminnan ja immunologisten reaktioiden yhdessä aikaansaama tulehdussolujen aktivaatio, josta seuraavat ihon kuivuus, kutina ja tulehdus.
Atooppinen ekseema on väestötutkimuksien perusteella osittain perinnöllistä «Bieber T. Atopic dermatitis. N Engl J Med 2008;358:1483-94 »11.
Osalla potilaista ekseema saattaa liittyä poikkeavuuteen orvaskeden filaggriini-proteiinia koodaavassa geenissä «Palmer CN, Irvine AD, Terron-Kwiatkowski A ym. Common loss-of-function variants of the epidermal barrier protein filaggrin are a major predisposing factor for atopic dermatitis. Nat Genet 2006;38:441-»12.
Muuta taustatietoa atooppisen ekseeman etiologiasta ja patogeneesista on esitetty sähköisessä tausta-aineistossa «Taustatietoa atooppisen ekseeman etiologiasta ja patogeneesista»2.

Ehkäisy ja pahentavat tekijät

Atooppista ekseemaa ei voi tehokkaasti ehkäistä.
Tutkimustieto imetyksen vaikutuksesta atooppisen ekseeman ilmaantumiseen on ristiriitaista «Täysimetys 3-4 kuukautta saattaa vähentää atooppisen ekseeman ilmaantuvuutta korkean allergiariskin perheen lapsella, mutta tutkimusnäyttö on ristiriitaista.»C. Yleisesti suositeltu 4–6 kuukauden täysimetys sopii myös allergiariskiperheille.
Lisätietoa rintaruokinnan merkityksestä on sähköisessä tausta-aineistossa «Lisätietoa rintaruokinnan merkityksestä atooppisen ekseeman ehkäisyssä»3.
Muu ruokavalio:
- Äidin raskauden tai imetyksen aikainen välttämisruokavalio ei näytä vähentävän lapsen riskiä sairastua atooppiseen ekseemaan «Äidin raskauden- tai imetyksenaikainen välttämisruokavalio ei näytä vähentävän lapsen riskiä sairastua atooppiseen ekseemaan.»B ja saattaa vaikuttaa haitallisesti äidin tai sikiön ravitsemukseen «Kramer MS, Kakuma R. Maternal dietary antigen avoidance during pregnancy or lactation, or both, for preventing or treating atopic disease in the child. Cochrane Database Syst Rev 2006;3:CD000133 »13 (abstrakti «»1, katsaus «Maternal antigen avoidance during pregnancy for preventing atopic disease in infants of women at high risk»2), «Hattevig G, Sigurs N, Kjellman B. Effects of maternal dietary avoidance during lactation on allergy in children at 10 years of age. Acta Paediatr 1999;88:7-12 »14, «Fälth-Magnusson K, Kjellman NI. Allergy prevention by maternal elimination diet during late pregnancy--a 5-year follow-up of a randomized study. J Allergy Clin Immunol 1992;89:709-13 »15.
- Ei ole näyttöä siitä, että kiinteiden ruokien annon aloituksen siirtäminen neljästä kuukaudesta kuuden kuukauden ikään tai pidemmälle vähentäisi atooppisen ekseeman ilmaantuvuutta «Halken S, Høst A. The lessons of noninterventional and interventional prospective studies on the development of atopic disease during childhood. Allergy 2000;55:793-802 »16, «Zutavern A, Brockow I, Schaaf B ym. Timing of solid food introduction in relation to atopic dermatitis and atopic sensitization: results from a prospective birth cohort study. Pediatrics 2006;117:401-»17, «Zutavern A, Brockow I, Schaaf B ym. Timing of solid food introduction in relation to eczema, asthma, allergic rhinitis, and food and inhalant sensitization at the age of 6 years: results from the pros»18.
Probiootti on elävä mikrobivalmiste, joka WHO:n määritelmän mukaan riittävästi käytettynä edistää terveyttä «FAO/WHO (2001) Health and Nutritional Properties of Probiotics in Food including Powder Milk with Live Lactic Acid Bacteria. Report of a Joint FAO/WHO Expert Consultation on Evaluation of Health and N»19 (Internet-linkki pdf-muodossa «http://www.who.int/foodsafety/publications/fs_management/en/probiotics.pdf»1).
Probioottiset valmisteet ilmeisesti vähentävät atooppisen ekseeman ilmaantuvuutta «Probioottiset valmisteet ilmeisesti vähentävät atooppisen ekseeman ilmaantuvuutta.»B.
- Tutkimukset on tehty suurentuneen allergiariskin perheissä, ja selkein teho on osoitettu Lactobacillus rhamnosus GG -bakteerilla. Jos perheessä on suurentunut allergiariski, voi äidille viimeisen raskauskuukauden aikana aloitettu ja syntymästä suoraan lapselle annettu LGG vähentää allergiariskiä kahden vuoden ikään mennessä. Yli kahden vuoden seurantatutkimuksia on vielä niukasti.
- Niiden rutiinimaista käyttöä ei voida vielä suositella väestölle, koska tietoa pitkäaikaisseurannoista ei vielä ole.
Prebiootti on hajoamaton ravintolisä, joka WHO:n määritelmän mukaan vaikuttaa suotuisasti stimuloimalla selektiivisesti tiettyjen bakteerien (probioottien) kasvua tai aktiivisuutta suolistossa edistäen näin terveyttä «Gibson GR, Roberfroid MB. Dietary modulation of the human colonic microbiota: introducing the concept of prebiotics. J Nutr 1995;125:1401-12 »20.
Vähäisen tutkimusnäytön vuoksi prebioottien (esim. galakto- tai frukto-oligosakkaridi) käytöstä ei voida toistaiseksi antaa suositusta «Näyttö prebioottisen oligosakkaridin vaikutuksesta atooppisen ekseeman vähentämisessä on puutteellista.»D.
Lisätietoa probioottisten valmisteiden käytöstä atooppisen ekseeman ehkäisyssä on sähköisessä tausta-aineistossa «Lisätietoa probioottisten valmisteiden käytöstä atooppisen ekseeman ennaltaehkäisyssä»4.
Kliininen kokemus on osoittanut, että joillakin potilailla hikoilu, liian rasvaiset voiteet, stressi, karheat vaatteet ym. tekijät voivat pahentaa ekseemaa «Akdis CA, Akdis M, Bieber T ym. Diagnosis and treatment of atopic dermatitis in children and adults: European Academy of Allergology and Clinical Immunology/American Academy of Allergy, Asthma and Imm»1.

Diagnostiikka, oireet ja löydökset

Kliinisessä työssä diagnoosiin yleensä riittää, jos potilaalla on seuraavat löydökset «Brenninkmeijer EE, Schram ME, Leeflang MM ym. Diagnostic criteria for atopic dermatitis: a systematic review. Br J Dermatol 2008;158:754-65 »21, «Champion RH ym. (toim.) Textbook of Dermatology, 6. painos, 1998»22:
- kutiava ja krooninen tai jatkuvasti toistuva ihotulehdus tyypillisillä ihoalueilla (kuva «Ihottuman tyyppialueet»1
  )
- ekseemassa on punoitusta, inflammaatiota, kutiavia papuloita, raapimajälkiä, rikkoumia tai jäkälöitymistä.
Tarkemmat diagnostiset kriteerit ovat seuraavat:
- Atooppinen ekseema on aina kutiseva – ilman kutinaa ilmenevä ihottuma ei ole atooppista ekseemaa.
- Kutinan lisäksi potilaalla pitää olla vähintään kolme viidestä seuraavasta oireesta «Williams HC, Burney PG, Pembroke AC ym. The U.K. Working Party's Diagnostic Criteria for Atopic Dermatitis. III. Independent hospital validation. Br J Dermatol 1994;131:406-16 »23:
  - 1) ekseemaa tyypillisellä alueella tutkimushetkellä (kuva «Ihottuman tyyppialueet»1
    )
  - 2) ekseemaa tyypillisellä alueella aiemmin
  - 3) kuiva iho
  - 4) ekseema alkanut ennen toista ikävuotta tai
  - 5) potilaalla on lisäksi allerginen nuha tai astma (alle neljän vuoden ikäisillä kriteerinä atooppinen sairaus perheenjäsenellä).
Atooppinen ekseema voidaan luokitella seuraavasti:
- Lievä atooppinen ekseema: potilaalla on kuivia ihoalueita, satunnaisesti kutinaa ja pienillä ihoalueilla punoitusta (kuva «Leikki-ikäisen lievä atooppinen ekseema»2
  ).
- Keskivaikea atooppinen ekseema: potilaalla on kuivia ihoalueita, toistuvaa kutinaa, punoitusta ja voi esiintyä myös ihon rikkoutumista ja paksuuntumista (kuva «Atooppinen ekseema nuoren miehen ranteessa»3
  ).
- Vaikea atooppinen ekseema: iho on kuiva, kutina jatkuvaa ja punoitus on laaja-alaista ja lisäksi esiintyy ihorikkoumia, ihon huomattavaa paksuuntumista, verenvuotoa, vetistystä, karstoittumista ja pigmentaatiohäiriöitä (kuvat «Kouluikäisen vaikea atooppinen ekseema kaulassa ja ylävartalossa»4
  ja «Kouluikäisen vaikea atooppinen ekseema yläraajoissa»5
  ).
- SCORAD on atooppisen ekseeman vaikeusaste-luokitus, jossa ekseeman pinta-ala, vaikeusaste, kutina ja vaikutus unen laatuun pisteytetään «Lisätietoa SCORAD-vaikeusasteluokituksesta atooppisessa ekseemassa»5.
Ikäryhmittäisiä erityispiirteitä «Akdis CA, Akdis M, Bieber T ym. Diagnosis and treatment of atopic dermatitis in children and adults: European Academy of Allergology and Clinical Immunology/American Academy of Allergy, Asthma and Imm»1:
- Vauvaikäisen atooppista ekseemaa kutsutaan joskus maitoruveksi ilman maitoallergiaakin. Ekseema alkaa vauvaiässä usein pään hilseilynä ja leviää vartaloon ja raajoihin, erityisesti taipeisiin. Ekseema voi erittää visvaa muistuttaen märkärupea ja muuttua erytrodermiaksi (voimakas ihon punoitus ja tulehdus) (kuvat «Vauvaikäisen lievä atooppinen ekseema»6
  ja «Vauvan vaikea atooppinen ekseema»7
  ).
- Leikki-iässä toisesta ikävuodesta alkaen atooppisen ekseeman tyyppialueet ovat kaula ja niska, kyynär- ja polvitaipeet, ranteet, pakarantaive ja nilkat. Muita tyyppialueita ovat silmien seutu, korvien taustat, korvannipukat ja suun ympäristö. Myös huulten kuiva tulehdus on yleistä. Vartalossa ja raajojen ojentajapuolilla voi esiintyä ekseemaa. Etenkin pojilla tavataan käsi-ihottumaa (kuvat «Leikki-ikäisen lievä atooppinen ekseema»2
  ja «Leikki-ikäisen keskivaikea atooppinen ekseema»8
  ).
- Kouluiässä ekseema keskittyy usein polvi- ja kyynärtaipeisiin. Ekseemaa tavataan usein myös ns. ratsupaikassa pakaroiden ja reisien alueella, käsissä, jalkaterissä, niskassa ja kasvoissa. Muita yleisiä erityismuotoja ovat atoopikon talvijalka, käsien lumipalloihottuma ja tyttöjen niskan neurodermatiitti. Murrosiässä ekseema leviää usein hartioihin, rintaan ja selkään (kuvat «Atooppinen ekseema pojan jalkapohjan alueella (ns. talvijalka)»9
  , «Kouluikäisen vaikea atooppinen ekseema kaulassa ja ylävartalossa»4
  ja «Kouluikäisen vaikea atooppinen ekseema yläraajoissa»5
  ).
- Aikuisiällä tyypillisiä atooppisen ekseeman alueita ovat kyynär- ja polvitaipeiden lisäksi kasvot, kaula ja ylävartalo. Käsien ärsytysihottuma on yleistä aikuisilla (kuvat «Atooppinen ekseema nuoren naisen kyynärtaipeissa»10
  , «Atooppinen ekseema polvitaipeessa»11
  , «Atooppinen ekseema silmäluomissa»12
  , «Atooppinen ekseema nuoren naisen kaulan alueella»13
  , «Atooppinen ekseema kaulan alueella»14
  , «Vaikea atooppinen ekseema niskan alueella»15
  , «Laaja-alainen atooppinen ekseema (erytrodermia)»16
  , «Atooppinen ekseema nuoren miehen ranteessa»3
  , «Atooppinen ekseema nuoren aikuisen kädessä»17
  , «Atooppinen ekseema ranteissa»18
  , «Vaikea atooppinen ekseema alaraajoissa»19
  ).
Erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon erityisesti seuraavat:
- vauvoilla ja lapsilla hormoninäppylät, seborrooinen ekseema, syyhy, nummulaarinen ekseema, iktyoosi, keratosis pilaris ja ihokeliakia
- aikuisilla seborroinen ekseema, psoriaasi, nummulaarinen ekseema, ihokeliakia, parapsoriaasi ja iholymfooma.
- Myös kontaktiallergia, ärsytysihottuma ja märkärupi voivat aiheuttaa erotusdiagnostisia ongelmia.
- Jos ekseema ei reagoi hoitoon odotetusti, potilas tulee ohjata ihotautilääkärin konsultaatioon

Allergiaselvitykset aikuisilla

Atooppisen ekseeman diagnoosi on kliininen. Yleensä allergiaselvitykset eivät ole tarpeen.
- Allergiaselvityksiä voidaan käyttää selvitettäessä hankalahoitoisen ekseeman pahentavia tekijöitä.
Ei ole näyttöä ruoka-aineallergioiden «Ei ole näyttöä siitepölyallergioihin liittyvän hedelmä- ja vihannesallergian aikuisten atooppista ekseemaa pahentavasta vaikutuksesta.»D, siitepölyjen tai eläinepiteelien atooppista ekseemaa pahentavasta vaikutuksesta «Scalabrin DM, Bavbek S, Perzanowski MS ym. Use of specific IgE in assessing the relevance of fungal and dust mite allergens to atopic dermatitis: a comparison with asthmatic and nonasthmatic control s»24, «Tan BB, Weald D, Strickland I ym. Double-blind controlled trial of effect of housedust-mite allergen avoidance on atopic dermatitis. Lancet 1996;347:15-8 »25.
Aikuisen ei yleensä tarvitse eliminoida ruoka-aineita ruokavaliosta.
Lisätietoa allergioista aikuisten atooppisessa ekseemassa on sähköisessä tausta-aineistossa «Lisätietoa allergioista aikuisten atooppisessa ekseemassa»6.

Allergiaselvitykset lapsilla

Suurella osalla alle vuoden ikäisistä keskivaikeaa tai vaikeaa (kuva «Vauvan vaikea atooppinen ekseema»7
) atooppista ekseemaa sairastavista lapsista taustalla voi olla ruoka-allergia ja allergiaselvitykset ovat aiheellisia.
- Isommilla lapsilla allergiaselvitykset ekseeman vuoksi ovat harvoin tarpeen.
Lasten ruoka-allergioista on julkaistu erillinen Käypä hoito-suositus «Ruoka-allergia (lapset)»2.
Lisätietoa ruoka-allergioista lasten atooppisessa ekseemassa on sähköisessä tausta-aineistossa «Lisätietoa ruoka-allergioista lasten atooppisessa ekseemassa»7.

Atooppisen ekseeman hoito

Atooppisen ekseeman hoidon porrastus, ks. kuva Atooppisen ekseeman hoitoalgoritmi «Atooppisen ekseeman hoitoalgoritmi»20
.

Paikallishoito

Atooppisen ekseeman ensisijainen hoito on jaksoittainen paikallishoito kortikosteroideilla ja säännöllinen rasvaus perusvoiteella 1–2 kertaa päivässä.
Ihon rasvauksesta on erityisen tärkeää antaa ohjeet potilaalle. (Potilasversio suosituksesta tulossa myöhemmin).
Potilaskoulutusohjauksella voidaan parantaa atooppisen ekseeman hoidon onnistumista «Potilasohjauksella voidaan parantaa atooppisen ekseeman hoidon onnistumista.»A. Potilasohjauksella on ollut mahdollista lisätä muun muassa perusvoiteiden asianmukaista käyttöä «Cork MJ, Britton J, Butler L ym. Comparison of parent knowledge, therapy utilization and severity of atopic eczema before and after explanation and demonstration of topical therapies by a specialist d»76.

Perusvoiteet

Perusvoiteet vähentävät oireita «Perusvoiteet saattavat vähentää oireita atooppisen ekseeman ylläpitohoidossa.»C ja muun paikallishoidon tarvetta «Perusvoiteet ilmeisesti vähentävät muun paikallishoidon tarvetta atooppisen ekseeman hoidossa.»B atooppisen ekseeman ylläpitohoidossa ja saattavat parantaa ihon suojaominaisuuksia «Perusvoiteet saattavat parantaa fysiologisilla mittareilla arvioituja ihon suojaominaisuuksia.»C.
- Osa potilaista saa hyvän vasteen pelkällä perusvoiteella «Van Der Meer JB, Glazenburg EJ, Mulder PG ym. The management of moderate to severe atopic dermatitis in adults with topical fluticasone propionate. The Netherlands Adult Atopic DermatitisStudy Group. »26.
Oleellista on käyttää perusvoidetta runsaasti ja säännöllisesti.
Erityyppisten perusvoiteiden vaikutuksissa hoitotulokseen ei ilmeisesti ole merkitseviä eroja «Erityyppisten perusvoiteiden hoitotuloksissa ei ilmeisesti ole merkittäviä eroja.»C.
Voidetyypin valinta riippuu yksilöllisistä tekijöistä.
- Potilaan on hyvä valita itse hänelle sopiva perusvoidemuoto «Williams HC. Clinical practice. Atopic dermatitis. N Engl J Med 2005;352:2314-24 »27. Tämä parantaa hoitoon sitoutumista.
- Hoitoa aloitettaessa voi olla hyvä aloittaa keskirasvaisella perusvoiteella, joka useimmilla potilailla soveltuu parhaiten perushoitoon. Jos tunnin kuluttua perusvoiteen levittämisestä potilaasta tuntuu jo siltä, ettei ihoa olisi rasvattu lainkaan, ei voide ole riittävän tehokas ja tulisi siirtyä rasvaisempaan voiteeseen. Jos taas voide tuntuu liian raskaalta, saattaa olla hyvä siirtyä kevyempään.
- Jos jokin voidetyyppi aiheuttaa ihon kirvelyä, on hyvä vaihtaa merkkiä rasvaisempaan.
- Voidetyypin tarve vaihtelee myös vuodenajan mukaan: kesällä kevyemmät ja talvella rasvaisemmat perusvoiteet. Osa potilaista voi pärjätä kesäajan ilman rasvausta.
- Talvijalalle tai -kädelle tulisi valita rasvaisempi voidemuoto.
- Karvaisille ihoalueille, seborrooisessa ekseemassa tai akneiholle tulisi käyttää kevyempiä, vähemmän öljypitoisia voiteita.
Ns. takyfylaksiasta eli ihon ”väsymisestä” yhteen perusvoidemerkkiin pidemmän käytön aikana ei ole näyttöä «Hoare C, Li Wan Po A, Williams H. Systematic review of treatments for atopic eczema. Health Technol Assess 2000;4:1-191 »28.
Reseptille tulisi kirjoittaa riittävän suuri määrä perusvoidetta.
- Kokovartalohoidossa perusvoidetta kuluu lapsilla vähintään 250 g ja aikuisilla 500 g viikossa «McHenry PM, Williams HC, Bingham EA. Management of atopic eczema. Joint Workshop of the British Association of Dermatologists and the Research Unit of the Royal College of Physicians of London. BMJ 19»29.
Lisätietoa perusvoiteiden ominaisuuksista ja käytöstä atooppisessa ekseemassa on sähköisessä tausta-aineistossa «Lisätietoa perusvoiteiden ominaisuuksista ja käytöstä atooppisessa ekseemassa»8.

Pesu

Päivittäinen pesu vedellä ja saippualla ei näyttäisi pahentavan atooppista ekseemaa, mutta tutkimustietoa aiheesta on niukalti «Päivittäinen pesu vedellä ja saippualla ei näyttäisi pahentavan atooppista ekseemaa, mutta tutkittua tietoa aiheesta on niukalti.»D.
- Perusvoiteita käytetään usein atooppisen ihon puhdistuksessa saippuan sijasta, mutta sen kliinisestä tehosta ei ole tutkimustietoa.

Sidokset ja hauteet

Sidokset estävät mekaanisesti raapimista, mikä voi nopeuttaa ekseeman rauhoittumista.
Paikallisen kortikosteroidin imeytyminen ja teho voivat lisääntyä, jos käytetään paikallisesti peittävää okkluusiota, mutta okkluusio saattaa myös pahentaa ekseemaa, jos iho maseroituu.
Keittosuolahauteita voidaan käyttää lyhytaikaisesti kuivattamaan vaikeaa, vetistävää ekseemaa.

Paikalliskortikosteroidit

Paikalliset kortikosteroidit ovat atooppisen ekseeman tärkeimmät lääkkeet.
Paikallisia kortikosteroideja käytetään noin 1–2 viikon kuureina.
- Annostelu kerran päivässä riittää antamaan täyden tehon «Sears HW, Bailer JW, Yeadon A. Efficacy and safety of hydrocortisone buteprate 0.1% cream in patients with atopic dermatitis. Clin Ther 1997;19:710-9 »30.
Paikalliskortikosteroidit ovat tehokkaita atooppisen ekseeman oireita lievittäviä lääkkeitä. Ne vaimentavat kutinaa, turvotusta, punoitusta, vetistämistä, rakkulointia ja jäkälöitymistä «Paikalliskortikosteroidit lievittävät atooppista ekseemaa perusvoidetta paremmin.»B.
Tavallisesti atooppisen ekseeman hoitoon riittävät miedot paikalliskortikosteroidit, mutta hankalissa ja jäkälöityneissä tilanteissa voidaan käyttää keskivahvoja tai vahvojakin paikalliskortikosteroideja.
- Atooppisen ekseeman hoidossa pidetään taukoja kuurien välillä. Tämä voi johtaa kuitenkin vaikeammissa tapauksissa ekseeman nopeaan uusiutumiseen.
- Kuurin jälkeinen ylläpitohoito paikallisella vahvalla kortikosteroidilla kaksi kertaa viikossa estää atooppisen ekseeman relapsia «Ylläpitohoito kaksi kertaa viikossa paikalliskortikosteroidilla ehkäisee atooppisen ekseeman relapsia.»B ilman ei-toivottua ihon ohenemaa.
Paikalliset kortikosteroidit jaetaan Suomessa neljään ryhmään: mietoihin, keskivahvoihin, vahvoihin ja erittäin vahvoihin (ks. sähköinen tausta-aineisto «Paikalliskortikosteroidien luokittelu vaikutuksen voimakkuuden mukaan»9).
- Siirtyminen vahvempaan valmisteeseen lisää suorassa suhteessa haittavaikutuksia ja osittain imeytymistä ihoon.
- Paikalliskortikosteroidien pääsy ihon läpi vaihtelee ja on runsainta ohuen ihon alueilla.
- Miedompia paikalliskortikosteroideja suositellaan helposti läpäisevälle ohuelle iholle, vahvempia huonommin läpäiseville paksun ihon alueille (ks. sähköinen tausta-aineisto «Mitä kortikosteroidia millekin alueelle atooppisessa ekseemassa»10).
Ei ole näyttöä siitä, että paikalliskortikosteroidit menettäisivät tehoaan pitkäaikaisessa käytössä.
Pelkkä kortikosteroidivoide vähentää myös ihon stafylokokkeja. Mitä vahvempi kortikosteroidi, sitä tehokkaammin bakteeripitoisuus saadaan pienenemään «Stalder JF, Fleury M, Sourisse M ym. Local steroid therapy and bacterial skin flora in atopic dermatitis. Br J Dermatol 1994;131:536-40 »31, «Nilsson EJ, Henning CG, Magnusson J. Topical corticosteroids and Staphylococcus aureus in atopic dermatitis. J Am Acad Dermatol 1992;27:29-34 »32.
Paikalliskortikosteroidien käyttöä rajoittavat niiden aiheuttamat haittavaikutukset, joista tärkein on ihon oheneminen ihossa olevan kollageenin määrän pienentyessä «Oikarinen A, Autio P, Kiistala U ym. A new method to measure type I and III collagen synthesis in human skin in vivo: demonstration of decreased collagen synthesis after topical glucocorticoid treatme»33.
- Ihon pysyvä oheneminen edellyttää usein kuukausien yhtäjaksoista käyttöä.
- Ohenemiselle alttiita ovat erityisesti jo valmiiksi ohuet ihoalueet ja muun muassa vanhusten iho.
Lisätietoa paikalliskortikosteroidien vaikutusmekanismista ja voidepohjasta on sähköisessä tausta-aineistossa «Paikalliskortikosteroidien vaikutusmekanismi ja voidepohja»11.

Kalsineuriinin estäjät (takrolimuusi ja pimekrolimuusi)

Jos paikalliskortikosteroidilla ei saada riittävää vastetta, käytetään takrolimuusi- ja pimekrolimuusivoidetta ohuelti ekseema-alueille kahdesti päivässä, kunnes ekseema on parantunut.
- Poikkeuksena ovat ohuen ihon alueet (esimerkiksi kasvot), joilla kalsineuriinin estäjiä voidaan käyttää myös ensisijaisina lääkkeinä «Kang S, Paller A, Soter N, Satoi Y, Rico MJ, Hanifin JM. Safe treatment of head/neck AD with tacrolimus ointment. J Dermatolog Treat 2003;14:86-94»34.
- Silmänympäryksen atooppisen ekseeman hoidossa kalsineuriinin estäjät ovat ensisijaisia kortikosteroideihin liittyvien haittavaikutusten vuoksi «Kang S, Paller A, Soter N, Satoi Y, Rico MJ, Hanifin JM. Safe treatment of head/neck AD with tacrolimus ointment. J Dermatolog Treat 2003;14:86-94»34, «Murrell DF, Calvieri S, Ortonne JP ym. A randomized controlled trial of pimecrolimus cream 1% in adolescents and adults with head and neck atopic dermatitis and intolerant of, or dependent on, topical»35.
  - Takrolimuusi ei ohenna ihoa «Reitamo S, Rissanen J, Remitz A ym. Tacrolimus ointment does not affect collagen synthesis: results of a single-center randomized trial. J Invest Dermatol 1998;111:396-8 »36, «Kyllönen H, Remitz A, Mandelin JM ym. Effects of 1-year intermittent treatment with topical tacrolimus monotherapy on skin collagen synthesis in patients with atopic dermatitis. Br J Dermatol 2004;150»37.
- Ekseeman parannuttua pidetään tauko voiteen käytössä.
  - Oireiden ilmaantuessa aloitetaan heti uusi hoitojakso.
- Ellei pimekrolimuusi- tai takrolimuusivoiteen teho yksinään ole riittävä, voidaan pahenemisvaiheessa käyttää lisäksi keskivahvaa kortikosteroidia ja ihon rauhoituttua palata takaisin pelkkään kalsineuriinin estäjään «Hebert AA, Koo J, Fowler J ym. Desoximetasone 0.25% and tacrolimus 0.1% ointments versus tacrolimus alone in the treatment of atopic dermatitis. Cutis 2006;78:357-63 »38.
- Voitelua takrolimuusivoiteella 2–3 kertaa viikossa voidaan käyttää myös ekseeman pahenemisvaiheiden estoon «Wollenberg A, Reitamo S, Atzori F ym. Proactive treatment of atopic dermatitis in adults with 0.1% tacrolimus ointment. Allergy 2008;63:742-50 »39, «Breneman D, Fleischer AB Jr, Abramovits W ym. Intermittent therapy for flare prevention and long-term disease control in stabilized atopic dermatitis: a randomized comparison of 3-times-weekly applica»40.
0.1-prosenttinen takrolimuusivoide on teholtaan voidepohjaa parempi «Takrolimuusivoide (0.1-prosenttinen ja 0.03-prosenttinen) on tehokkaampi kuin voidepohja atooppisen ekseeman hoidossa.»A ja vastaa keskivahvaa kortikosteroidivoidetta aikuisten atooppisen ekseeman hoidossa «0.1-prosenttinen takrolimuusivoide on yhtä tehokas kuin hydrokortisoni-17-butyraattivoide aikuisten atooppisen ekseeman hoidossa.»A.
0.1-prosenttinen takrolimuusivoide vaikuttaa 1-prosenttista pimekrolimuusivoidetta tehokkaammalta aikuisten atooppisen ekseeman hoidossa «0.1-prosenttinen takrolimuusivoide saattaa olla 1-prosenttista pimekrolimuusivoidetta tehokkaampi aikuisten atooppisen ekseeman hoidossa.»C
Pimekrolimuusi on voidepohjaa tehokkaampi aikuisten lievän ja keskivaikean atooppisen ekseeman hoidossa «Pimekrolimuusi vaikuttaa voidepohjaa tehokkaammalta aikuisten atooppisen ekseeman hoidossa.»B, mutta pimekrolimuusin ja hydrokortisonin välisiä vertailututkimuksia ei ole julkaistu.
Takrolimuusivoide aiheuttaa useimmille hoidon alkuvaiheessa ihon kuumoitusta «Takrolimuusivoide aiheuttaa ihon kuumotusta hoidon alkuvaiheessa.»A. Se on hankalinta hoidon ensimmäisinä päivinä ja helpottaa useimmilla jo muutamassa vuorokaudessa voiteen säännöllisen käytön myötä.
Kalsineuriinin estäjiä käytettäessä potilasta tulee neuvoa suojautumaan auringonvalolta, esimerkiksi vähentämään auringossa oleskelua, käyttämään aurinkovoidetta ja peittämään iho asianmukaisella vaatetuksella.
Takrolimuusin ja pimekrolimuusin imeytyminen verenkiertoon on vähäistä «Reitamo S, Wollenberg A, Schöpf E ym. Safety and efficacy of 1 year of tacrolimus ointment monotherapy in adults with atopic dermatitis. The European Tacrolimus Ointment Study Group. Arch Dermatol 200»41, «Hanifin JM, Ling MR, Langley R ym. Tacrolimus ointment for the treatment of atopic dermatitis in adult patients: part I, efficacy. J Am Acad Dermatol 2001;44:S28-38 »42, «Ling M, Gottlieb A, Pariser D ym. A randomized study of the safety, absorption and efficacy of pimecrolimus cream 1% applied twice or four times daily in patients with atopic dermatitis. J Dermatolog »43, eikä niiden käyttöön yleensä liity ihon bakteeri-, virus- tai sieni-infektioiden lisääntymistä «Ashcroft DM, Dimmock P, Garside R ym. Efficacy and tolerability of topical pimecrolimus and tacrolimus in the treatment of atopic dermatitis: meta-analysis of randomised controlled trials. BMJ 2005;33»44.
Nykytietämyksen mukaan takrolimuusin tai pimekrolimuusin paikalliseen käyttöön ei liity lisääntynyttä lymfooma- tai syöpäriskiä «Arellano FM, Wentworth CE, Arana A ym. Risk of lymphoma following exposure to calcineurin inhibitors and topical steroids in patients with atopic dermatitis. J Invest Dermatol 2007;127:808-16 »45, «Naylor M, Elmets C, Jaracz E ym. Non-melanoma skin cancer in patients with atopic dermatitis treated with topical tacrolimus. J Dermatolog Treat 2005;16:149-53 »46, «Hultsch T, Kapp A, Spergel J. Immunomodulation and safety of topical calcineurin inhibitors for the treatment of atopic dermatitis. Dermatology 2005;211:174-87 »47.
Lääkeryhmällä ei ole peruskorvattavuutta, vaan siihen tarvitaan atooppisen ekseeman hoitoon perehtyneen erikoislääkärin laatima B-lausunto.

Paikalliset antimikrobiset aineet

Paikallisten antimikrobisten aineiden hyödystä ei ole näyttöä «Birnie AJ, Bath-Hextall FJ, Ravenscroft JC ym. Interventions to reduce Staphylococcus aureus in the management of atopic eczema. Cochrane Database Syst Rev 2008;3:CD003871 »48 (abstrakti «»3, katsaus «»4), «Ramsay CA, Savoie JM, Gilbert M. The treatment of atopic dermatitis with topical fusidic acid and hydrocortisone acetate. J Eur Acad Dermatol Venereol 1996;7(Suppl 1):S15-22»49, «Hjorth N, Schmidt H, Thomsen K. Fusidic acid plus betamethasone in infected or potentially infected eczema. Pharmatherapeutica 1985;4:126-31 »50.
- Pelkkä kortikosteroidivoide vähentää myös ihon stafylokokkeja. Mitä vahvempi kortikosteroidi, sitä tehokkaammin bakteeripitoisuus saadaan pienenemään «Stalder JF, Fleury M, Sourisse M ym. Local steroid therapy and bacterial skin flora in atopic dermatitis. Br J Dermatol 1994;131:536-40 »31, «Nilsson EJ, Henning CG, Magnusson J. Topical corticosteroids and Staphylococcus aureus in atopic dermatitis. J Am Acad Dermatol 1992;27:29-34 »32.
- Myös takrolimuusin on osoitettu vähentävän stafylokokkien määrää atooppisessa ekseemassa «Remitz A, Kyllönen H, Granlund H ym. Tacrolimus ointment reduces staphylococcal colonization of atopic dermatitis lesions. J Allergy Clin Immunol 2001;107:196-7 »51.
Lisätietoa ihon bakteeri-infektioista atooppisessa ekseemassa on sähköisessä tausta-aineistossa «Lisätietoa ihon bakteeri-infektioista atooppisessa ekseemassa»12.
Ks. myös Käypä hoito -suositus Ihon bakteeri-infektiot «Ihon bakteeri-infektiot»3.
Virusinfektiot:
- Atooppisessa ihossa virustulehdukset saattavat lehahtaa laaja-alaisiksi vaurioituneen ihon, raapimisen ja poikkeavan soluvälitteisen immuunipuolustuksen takia. Tällaisia virustulehduksia ovat muun muassa eczema herpeticum (yleistynyt herpes simplex iholla) ja ontelosyylät.
- Lisätietoa ihon virusinfektioista atooppisessa ekseemassa on sähköisessä tausta-aineistossa «Lisätietoa ihon virusinfektioista atooppisessa ekseemassa»13.
Sieni-infektiot:
- Ihon normaaliflooraan kuuluvien Malassezia-hiivojen merkitys atooppisessa ekseemassa on epävarma, eikä antimykoottisten systeemisten tai paikallisten hoitoaineiden tehosta ole kunnollista näyttöä «Bäck, Bartosik J. Systemic ketoconazole for yeast allergic patients with atopic dermatitis. J Eur Acad Dermatol Venereol 2001;15:34-8 »52, «Lintu P, Savolainen J, Kortekangas-Savolainen O ym. Systemic ketoconazole is an effective treatment of atopic dermatitis with IgE-mediated hypersensitivity to yeasts. Allergy 2001;56:512-7 »53.
- Lisätietoa ihon sieni-infektioista atooppisessa ekseemassa on sähköisessä tausta-aineistossa «Lisätietoa ihon sieni-infektioista atooppisessa ekseemassa»14.

Atooppisen ekseeman systeemiset lääkehoidot

Sisäiset antibiootit

Antibiootteja ei käytetä infektoitumattoman atooppisen ekseeman hoidossa.
- Infektoitumattomassa atooppisessa ekseemassa sisäinen antibioottihoito ei vaikuta kliinisiin oireisiin, vaikka ihon stafylokokkipitoisuus väheneekin antibioottihoidon aikana väliaikaisesti «Boguniewicz M, Sampson H, Leung SB ym. Effects of cefuroxime axetil on Staphylococcus aureus colonization and superantigen production in atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol 2001;108:651-2 »54, «Ewing CI, Ashcroft C, Gibbs AC ym. Flucloxacillin in the treatment of atopic dermatitis. Br J Dermatol 1998;138:1022-9 »55.
- Stafylokokkipitoisuus palautuu lääkehoidon jälkeen nopeasti ennalleen «Boguniewicz M, Sampson H, Leung SB ym. Effects of cefuroxime axetil on Staphylococcus aureus colonization and superantigen production in atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol 2001;108:651-2 »54, «Ewing CI, Ashcroft C, Gibbs AC ym. Flucloxacillin in the treatment of atopic dermatitis. Br J Dermatol 1998;138:1022-9 »55, «Lübbe J. Secondary infections in patients with atopic dermatitis. Am J Clin Dermatol 2003;4:641-54 »56.
- Atooppisista henkilöistä suurella osalla on Staphylococcus aureus -bakteereja sekä ekseema-alueilla että terveeltä näyttävältä iholla «Atooppisilla henkilöillä on suurella osalla -bakteeri sekä ekseema-alueilla että terveeltä näyttävältä iholla.»A, joten päätöstä mahdollisesta antibioottihoidosta ei pidä tehdä vain ihon bakteeriviljelyn perusteella.
Antibioottihoito on aiheellinen vain, jos ekseemaan kehittyy märkärupi tai erysipelas (ks. Käypä hoito -suositus Ihon bakteeri-infektiot «Ihon bakteeri-infektiot»3, kohdat Märkärupi «http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=hoi13020#s6»2 ja Ruusu «http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=hoi13020#s4»3).
Ks. myös tämän suosituksen kappale Paikalliset antimikrobiset aineet (yllä).

Antihistamiinit

Väsyttämättömillä antihistamiineilla ei ole tehoa aikuisten atooppisessa ekseemassa «Antihistamiineilla ei ole osoitettu vaikutusta atooppisen ekseeman kutinaan.»B.
Väsyttävien antihistamiinien vaikutus kutinaan perustuu niiden sedatiiviseen vaikutukseen, ei antihistamiinivaikutukseen «Klein PA, Clark RA. An evidence-based review of the efficacy of antihistamines in relieving pruritus in atopic dermatitis. Arch Dermatol 1999;135:1522-5 »57.
Antihistamiinien tehosta kutinan hoidossa lapsilla ei ole hyvätasoisia tutkimuksia, joten tehosta tai tehon puutteesta ei voida tehdä näyttöön perustuvia päätelmiä «Akdis CA, Akdis M, Bieber T ym. Diagnosis and treatment of atopic dermatitis in children and adults: European Academy of Allergology and Clinical Immunology/American Academy of Allergy, Asthma and Imm»1.

Sisäiset kortikosteroidit

Systeemihaittojen vuoksi pitkäaikaista tai usein toistuvaa sisäisten kortikosteroidien käyttöä ei suositella.
Elleivät oikein toteutetut paikallis- tai valohoidot auta, vaikeassa atooppisessa ekseemassa voidaan valikoiduissa tapauksissa käyttää lyhytaikaisia sisäisiä kortikosteroidikuureja «Hoare C, Li Wan Po A, Williams H. Systematic review of treatments for atopic eczema. Health Technol Assess 2000;4:1-191 »28.
Sisäisten kortikosteroidien teho on nopea mutta väliaikainen. Niiden käytöstä atooppisessa ekseemassa ei ole kuitenkaan kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia.
Lisätietoa sisäisten kortikosteroidien käytöstä atooppisen ekseeman hoidossa on sähköisessä tausta-aineistossa «Lisätietoa sisäisten kortikosteroidien käytöstä atooppisen ekseeman hoidossa»15.

Muut sisäiset hoidot (syklosporiini, atsatiopriini ja metotreksaatti)

Systeemisten haittojen vuoksi näitä lääkkeitä käytetään vain erityistapauksissa.
Vaikka syklosporiini lievittää tehokkaasti hoitoresistentin atooppisen ekseeman oireita «Syklosporiini näyttää lievittävän tehokkaasti aikuisten atooppisen ekseeman oireita lyhytaikaisessa hoidossa.»B, haittavaikutusten vuoksi sitä suositellaan käytettäväksi vain poikkeustapauksissa ja lyhyen aikaa.
Jaksoittainen syklosporiinilääkitys on ilmeisesti UVAB-valohoitoa hieman tehokkaampi atooppisessa ekseemassa, mutta näyttö on puutteellista «Granlund H, Erkko P, Remitz A ym. Comparison of cyclosporin and UVAB phototherapy for intermittent one-year treatment of atopic dermatitis. Acta Derm Venereol 2001;81:22-7 »58.
Samanaikainen UV-valohoito on vasta-aiheinen.
Syklosporiinin haittavaikutukset ja annokset on esitetty sähköisessä tausta-aineistossa (ks. Käypä hoito -suositus Psoriaasi (iho ja nivelet) «Psoriaasi (iho ja nivelet)»4, taulukko 5: Syklosporiinilääkityksessä huomioon otettavaa «http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=hoi50062#T5»4).
Atsatiopriinia ja metotreksaattia käytetään joskus vaikean atooppisen ekseeman hoidossa, ellei muista hoidoista saada riittävää hyötyä tai kun muut hoidot eivät sovi «Anstey AV, Wakelin S, Reynolds NJ ym. Guidelines for prescribing azathioprine in dermatology. Br J Dermatol 2004;151:1123-32 »59.
Atsatiopriini saattaa lievittää vaikean atooppisen ekseeman oireilua tehokkaammin kuin lumelääke «Atsatiopriini saattaa lievittää vaikean atooppisen ekseeman oireilua lumetta tehokkaammin.»C.
Metotreksaatin tehosta atooppisen ekseeman hoidossa ei ole näyttöä «Metotreksaattihoidon aikana keskivaikea/vaikea atooppinen ekseema saattaa lievittyä merkittävästi, mutta tutkimusnäyttö on vähäinen.»D.

Atooppisen ekseeman muut hoitomuodot

UV-valohoidot

Valohoitoja voidaan käyttää aikuisten keskivaikean ja vaikean atooppisen ekseeman hoidossa.
Tutkimustietoa valohoidon annoksista, hoidon kestosta, ylläpidosta ja mahdollisista pitkäaikaishaitoista atooppisen ekseeman hoidossa on vähän.
SUP-UVAB-valo saattaa olla UVB-valoa tehokkaampaa hoidettaessa atooppista ekseemaa «UVAB-valo on UVB-valoa tehokkaampaa hoidettaessa atooppista ekseemaa.»C.
Atooppinen ekseema lievittyy 4–8 viikon SUP-UVAB-hoitojakson jälkeen noin 50–90 %:lla potilaista «Jekler J, Larkö O. Phototherapy for atopic dermatitis with ultraviolet A (UVA), low-dose UVB and combined UVA and UVB: two paired-comparison studies. Photodermatol Photoimmunol Photomed 1991;8:151-6 »60, «Midelfart K, Stenvold SE, Volden G. Combined UVB and UVA phototherapy of atopic eczema. Dermatologica 1985;171:95-8 »61.
Kapeakaistainen UVB-valo saattaa auttaa atooppisen ekseeman hoidossa «Kapeakaistainen UVB-hoito saattaa auttaa atooppisen ekseeman hoidossa.»C.
Remission kestosta on melko vähän tietoa: kolmen kuukauden kuluttua hoidon päättymisestä suotuisa vaste on ilmeisesti nähtävissä noin puolella potilaista «Reynolds NJ, Franklin V, Gray JC ym. Narrow-band ultraviolet B and broad-band ultraviolet A phototherapy in adult atopic eczema: a randomised controlled trial. Lancet 2001;357:2012-6 »62.
Valohoitojen suhteellisia vasta-aiheita ovat:
- infektoitunut ekseema (bakteeri- ja virusinfektiot)
- hyvin ärtynyt ekseema (tulehdus)
- valoherkkyys
- aiempi ihosyöpä
- tiettyjen lääkkeiden käyttö (valoherkisteet, immunosuppressiiviset lääkkeet, kalsineuriinin estäjät)
Lisätietoa valohoidoista ja niiden toteuttamisesta atooppisessa ekseemassa on sähköisessä tausta-aineistossa «Lisätietoa valohoidoista ja niiden toteuttamisesta atooppisessa ekseemassa»16.
Ilmastohoito (auringonvalohoito, helioterapia) saattaa auttaa atooppisessa ekseemassa, ja suotuisa vaikutus jatkuu matkan jälkeen, mutta luotettava näyttö tästä puuttuu «Ilmastohoito ilmeisesti auttaa atooppisen ekseeman hoidossa ja suotuisa vaikutus jatkuu matkan jälkeen, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.

Kutinan hoito

Raapiminen vaurioittaa ihoa. Tämä voi johtaa ekseeman lisääntymiseen ja hankalaan kutina-raapimiskierteeseen «Hoare C, Li Wan Po A, Williams H. Systematic review of treatments for atopic eczema. Health Technol Assess 2000;4:1-191 »28.
Paras hoito kutinaan on ekseeman hyvä paikallishoito.
Antihistamiineista ei ole osoitettu olevan hyötyä kutinan hoidossa «Antihistamiineilla ei ole osoitettu vaikutusta atooppisen ekseeman kutinaan.»B, «Klein PA, Clark RA. An evidence-based review of the efficacy of antihistamines in relieving pruritus in atopic dermatitis. Arch Dermatol 1999;135:1522-5 »57.
Ks. myös tämän suosituksen kohta Antihistamiinit.

Vakiintumattomat hoidot ja uskomuslääkintä

Luotettavaa näyttöä uskomuslääkinnän tehosta atooppiseen ekseemaan ei ole.
Ihotautipotilaat käyttävät paljon uskomuslääkinnän keinoja; käytön elinikäinen esiintyvyys on vaihdellut eri tutkimuksissa välillä 35–69 %. Yleisimmin käytetään homeopatiaa, yrttivalmisteita ja ravintolisiä «Ernst E, Pittler MH, Stevinson C. Complementary/alternative medicine in dermatology: evidence-assessed efficacy of two diseases and two treatments. Am J Clin Dermatol 2002;3:341-8 »63.
Välttämättömillä rasvahapoilla «Välttämättömillä rasvahapoilla ei ole tehoa atooppisen ekseeman hoidossa.»A, kiinalaisilla yrttivalmisteilla «Kiinalaisilla yrttivalmisteilla ei ole osoitettu tehoa atooppisen ekseeman hoidossa.»B, B₆-vitamiinilla (pyridoksiini), E-vitamiinilla, seleenillä tai sinkillä ei ole todettu olevan tehoa atooppiseen ekseemaan «Hoare C, Li Wan Po A, Williams H. Systematic review of treatments for atopic eczema. Health Technol Assess 2000;4:1-191 »28, «Bath-Hextall F, Williams H. Atopic eczema. Clin Evid 2006;15:1-20»64.
Kiinalaisilla lääkeyrteillä on kuvattu olevan useita haittavaikutuksia, ja osa niistä on vakavia (laajentava kardiomyopatia, maksatoksisuus) «Hoare C, Li Wan Po A, Williams H. Systematic review of treatments for atopic eczema. Health Technol Assess 2000;4:1-191 »28, «Sheehan MP, Atherton DJ. One-year follow up of children treated with Chinese medicinal herbs for atopic eczema. Br J Dermatol 1994;130:488-93 »65. Lisäksi ainakin yhdestä valmisteesta on löydetty merkittäviä määriä potentteja kortikosteroideja «Pellanda C, Weber M, Bircher A ym. Low-dose triamcinolone acetonide in the phytocosmetic lichtena reduces inflammation in mild to moderate atopic dermatitis. Dermatology 2005;211:338-40 »66.
Monet luontaistuotteet saattavat sisältää raskasmetalleja, ja myös allergiset reaktiot ovat mahdollisia siitepölyallergikoilla.
Lisätietoa välttämättömistä rasvahapoista atooppisessa ekseemassa on sähköisessä tausta-aineistossa «Välttämättömät rasvahapot atooppisessa ekseemassa»17.

Raskaana olevien hoito

Raskauden aikana voidaan jatkaa perusvoiteiden lisäksi lievien ja keskivahvojen paikalliskortikosteroidien käyttöä «Weatherhead S, Robson SC, Reynolds NJ. Eczema in pregnancy. BMJ 2007;335:152-4 »67.
- Elleivät nämä ole riittävän tehokkaita, potilas ohjataan erikoissairaanhoitoon.
Raskauden aikana voidaan käyttää UVAB- tai kapeakaistaisia UVB-hoitoja.
Kalsineuriinin estäjien paikalliskäytöstä raskauden aikana ei ole vielä riittävästi kokemusta.

Lasten (0–15-vuotiaiden) atooppisen ekseeman hoidon erityispiirteet

Lapsen atooppisen ekseeman ensisijainen hoito on säännöllinen rasvaus perusvoiteella 1–2 kertaa päivässä ja jaksoittainen hoito paikalliskortikosteroideilla. Ihonhoidon ohjaukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. (Ks. Internet-linkki HUS-ohjeeseen «http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,546,570,646,13376,1150,1151,9224»5)
Suurella osalla alle vuoden ikäisistä lapsista keskivaikean tai vaikean atooppisen ekseeman taustalla voi olla lehmänmaito-, vilja- tai kananmuna-allergia ja allergiaselvitykset ovat aiheellisia (ks. Käypä hoito -suositus Ruoka-allergia (lapset) «Ruoka-allergia (lapset)»2).
Isommille lapsille allergiaselvitykset ekseeman vuoksi ovat harvoin tarpeen.

Lasten atooppisen ekseeman lääkehoito

Paikalliskortikosteroidit

Ekseeman ilmaantuessa käytetään paikalliskortikosteroideja kuuriluonteisesti.
Alle kaksivuotiaan hoidossa käytetään 1-prosenttista hydrokortisonivoidetta 1–2 kertaa vuorokaudessa 1–2 viikon jaksoissa «Akdis CA, Akdis M, Bieber T ym. Diagnosis and treatment of atopic dermatitis in children and adults: European Academy of Allergology and Clinical Immunology/American Academy of Allergy, Asthma and Imm»1, minkä jälkeen pidetään tauko haittavaikutusten minimoimiseksi.
- Hoitoa voidaan tehostaa käyttämällä paikallisesti peittävää okkluusiota tai kosteita kääreitä «Devillers AC, Oranje AP. Efficacy and safety of 'wet-wrap' dressings as an intervention treatment in children with severe and/or refractory atopic dermatitis: a critical review of the literature. Br J»68.
- Voiteen levittämisestä pienille lapsille kerran päivässä ei ole vielä tutkimustietoa.
- Hoitotauon optimaalista pituutta ei tiedetä. Kokemusperäisesti vähintään hoitojakson pituinen tauko on turvallinen.
- Tutkimustietoa tämän hoitomallin haittavaikutuksista ei ole, mutta kliininen kokemus on osoittanut hoidon turvalliseksi ja tehokkaaksi.
2–15-vuotiaan hoidossa voidaan käyttää mietoa tai keskivahvaa kortikosteroidivoidetta kerran vuorokaudessa 1–2 viikon jaksoina «Ainley-Walker PF, Patel L, David TJ. Side to side comparison of topical treatment in atopic dermatitis. Arch Dis Child 1998;79:149-52 »69. Hoitotauko on yhtä pitkä kuin hoitojakso.
- Hoitoa voidaan tehostaa käyttämällä paikallisesti peittävää okkluusiota tai kosteita kääreitä «Devillers AC, Oranje AP. Efficacy and safety of 'wet-wrap' dressings as an intervention treatment in children with severe and/or refractory atopic dermatitis: a critical review of the literature. Br J»68.
- Vahvaa kortikosteroidivoidetta käytetään vain erikoislääkärin ohjeen mukaan.
  - Ylläpitohoidosta kahdesti viikossa käytettävällä vahvalla kortikosteroidivoiteella on saatu jonkin verran tutkimusnäyttöä «Hanifin J, Gupta AK, Rajagopalan R. Intermittent dosing of fluticasone propionate cream for reducing the risk of relapse in atopic dermatitis patients. Br J Dermatol 2002;147:528-37 »70, «Thomas KS, Armstrong S, Avery A ym. Randomised controlled trial of short bursts of a potent topical corticosteroid versus prolonged use of a mild preparation for children with mild or moderate atopic »71.

Kalsineuriinin estäjät

Jos paikalliskortikosteroidivoiteilla ei saada riittävää vastetta, yli kaksivuotiaiden hoidossa käytetään takrolimuusi- tai pimekrolimuusivoidetta ohuelti ekseema-alueille kahdesti päivässä, kunnes ekseema on parantunut.
- Pimekrolimuusin käyttöaihe 2–15-vuotiailla on lievä tai keskivaikea atooppinen ekseema.
- 0.03-prosenttisen takrolimuusin käyttöaihe 2–15-vuotiailla on keskivaikea tai vaikea atooppinen ekseema. Vahvempaa takrolimuusivoidetta käytetään vain aikuisten hoidossa.
Kalsineuriinin estäjien teho lapsilla on osoitettu.
- 1-prosenttinen pimekrolimuusi on ilmeisesti tehokkaampi kuin perusvoide lasten lievän tai keskivaikean atooppisen ekseeman hoidossa «1-prosenttinen pimekrolimuusi on ilmeisesti tehokkaampi kuin perusvoide lasten atooppisen ekseeman hoidossa.»B.
- Keskivaikeassa atooppisessa ekseemassa 1-prosenttinen pimekrolimuusi vähentää kortikosteroidin käyttöä «Wahn U, Bos JD, Goodfield M ym. Efficacy and safety of pimecrolimus cream in the long-term management of atopic dermatitis in children. Pediatrics 2002;110:e2 »72.
- Pimekrolimuusin ja hydrokortisonin välisiä vertailututkimuksia lapsilla ei ole julkaistu.
- 0.03- ja 0.1-prosenttinen takrolimuusi ovat ilmeisesti tehokkaampia kuin hydrokortisonivoide lasten keskivaikean tai vaikean atooppisen ekseeman hoidossa «0.03-prosenttinen ja 0.1-prosenttinen takrolimuusi on ilmeisesti tehokkaampi kuin hydrokortisonivoide lasten keskivaikean tai vaikean atooppisen ekseeman hoidossa.»B, mutta voidevahvuuksilla ei ilmeisesti ole merkitsevää tehoeroa «0.03-prosenttinen ja 0.1-prosenttinen takrolimuusi eivät ilmeisesti merkitsevästi eroa teholtaan lasten keskivaikean tai vaikean atooppisen ekseeman hoidossa.»B.
- Näyttö 0.03-prosenttisen takrolimuusin ja 1-prosenttisen pimekrolimuusin tehoerosta lasten keskivaikean tai vaikean atooppisen ekseeman hoidossa on riittämätöntä «0.03-prosenttinen takrolimuusi ja 1-prosenttinen pimekrolimuusi eivät ilmeisesti merkitsevästi eroa teholtaan lasten keskivaikean tai vaikean atooppisen ekseeman hoidossa.»C.
Pimekrolimuusivoidetta levitetään ekseema-alueille kahdesti vuorokaudessa, kunnes oireet häviävät. Pitkäaikaishoidossa pimekrolimuusivoiteen käyttö tulee aloittaa atooppisen ekseeman ensimmäisten oireiden ilmaantuessa lehahdusten estämiseksi «Sigurgeirsson B, Ho V, Ferrándiz C ym. Effectiveness and safety of a prevention-of-flare-progression strategy with pimecrolimus cream 1% in the management of paediatric atopic dermatitis. J Eur Acad D»73. Takrolimuusivoidetta käytetään aluksi kahdesti päivässä kolmen viikon ajan ja sitten kerran päivässä, kunnes ekseema on parantunut. Ekseeman uusiessa hoito aloitetaan uudelleen. Myös ylläpitohoitoa takrolimuusivoiteilla on käytetty ekseeman pahenemisvaiheiden estoon «Breneman D, Fleischer AB Jr, Abramovits W ym. Intermittent therapy for flare prevention and long-term disease control in stabilized atopic dermatitis: a randomized comparison of 3-times-weekly applica»40.
- Ellei pimekrolimuusivoiteen teho yksinään ole riittävä, pahenemisvaiheessa käytetään lisäksi mietoa tai keskivahvaa kortikosteroidivoidetta «1-prosenttinen pimekrolimuusi on ilmeisesti tehokkaampi kuin perusvoide lasten atooppisen ekseeman hoidossa.»B.
- Takrolimuusivoidetta käytetään yleensä ainoana lääkevoiteena. Jos teho ei ole riittävä, voidaan pahenemisvaiheessa käyttää keskivahvaa kortikosteroidivoidetta ja ihon rauhoituttua palata takaisin pelkkään kalsineuriinin estäjään «0.03-prosenttinen ja 0.1-prosenttinen takrolimuusi on ilmeisesti tehokkaampi kuin hydrokortisonivoide lasten keskivaikean tai vaikean atooppisen ekseeman hoidossa.»B.
- Perusvoiteet saattavat haitata kalsineuriinin estäjien imeytymistä, joten niitä ei tulisi levittää samanaikaisesti.
- Takrolimuusia ja pimekrolimuusia ei yhdistetä valohoitoihin, ja hoidon aikana tulee välttää voimakasta altistusta auringonvalolle.
Kalsineuriinin estäjien yleinen haittavaikutus on hoidettujen ihoalueiden kuumoitus. Se on voimakkaimmillaan ensimmäisillä hoitokerroilla ja vähenee ja useimmiten häviää hoidon jatkuessa.
- Pimekrolimuusi ei näyttäisi aiheuttavan ihon polttelua enemmän kuin voidepohja lasten lievän, keskivaikean tai vaikean atooppisen ekseeman hoidossa «Pimekrolimuusi ei aiheuta ihon polttelua enemmän kuin voidepohja lasten lievän, keskivaikean tai vaikean atooppisen ekseeman hoidossa.»A.
- Sen sijaan takrolimuusi aiheuttaa ihon polttelua enemmän kuin hydrokortisonivoide «Takrolimuusi aiheuttaa ihon polttelua enemmän kuin hydrokortisonivoide lasten atooppisen ekseeman hoidossa.»A ja myös enemmän kuin pimekrolimuusi, mutta tutkimusnäyttö tästä on niukkaa «Näyttö siitä, että takrolimuusi aiheuttaa ihon polttelua enemmän kuin pimekrolimuusi lasten atooppisen ekseeman hoidossa, on riittämätön.»C.
Ei ole selkeää näyttöä siitä, että kalsineuriininestäjähoito lisäisi herpex simplexin aiheuttamien ihotulehdusten tai ontelosyylien määrää lapsilla «Paul C, Cork M, Rossi AB ym. Safety and tolerability of 1% pimecrolimus cream among infants: experience with 1133 patients treated for up to 2 years. Pediatrics 2006;117:e118-28 »74.
Lapsilla ei ole osoitettu esiintyneen systeemisiä haittavaikutuksia tai merkittäviä takrolimuusi- «Takrolimuusihoidon aikana ei ole voitu todeta merkittävää takrolimuusipitoisuutta veressä.»B tai pimekrolimuusipitoisuuksien lisääntymistä «Pimekrolimuusihoidon aikana ei ole voitu todeta merkittäviä pimekrolimuusipitoisuuksia veressä.»B kalsineuriinin estäjien käytön yhteydessä.
Rokotevasteisiin pimekrolimuusi- «Pimekrolimuusihoidolla ei ilmeisesti ole vaikutusta rokotevasteisiin.»C ja takrolimuusihoidolla «Takrolimuusihoidolla ei näyttäisi olevan vaikutusta rokotevasteisiin.»B ei ilmeisesti ole vaikutusta. Virallisten ohjeiden mukaan ennen rokotuksia tulisi edelleen pitää kahden viikon hoitotauko ja ennen elävien rokotteiden antoa neljän viikon tauko.

Muut hoidot lapsilla

Probiooteilla ei näytä olevan yleistä tehoa atooppisen ekseeman hoidossa «Probiooteilla ei näytä olevan yleistä tehoa atooppisen ekseeman hoidossa.»B.
- IgE-välitteisessä ekseemassa ja ruoka-allergiassa Lactobacillus rhamnosus GG:llä on kuitenkin osoitettu olevan ekseemaa rauhoittavaa vaikutusta «Probiootit ilmeisesti lieventävät ekseemaa IgE-välitteistä atooppista ekseemaa ja ruoka-allergiaa sairastavalla lapsella.»B, joten sitä voidaan näissä tapauksissa kokeilla osana hoitoa. Hoidot ovat kestäneet 1–3 kuukautta, eikä pitempiaikaisesta hoidon tehosta ole tietoa.
Prebioottien tehosta ekseeman hoidossa ei ole riittävästi näyttöä «Passeron T, Lacour JP, Fontas E ym. Prebiotics and synbiotics: two promising approaches for the treatment of atopic dermatitis in children above 2 years. Allergy 2006;61:431-7 »75.
Sisäisiä hoitoja (kortikosteroidi, syklosporiini) tulee käyttää vain erikoislääkärin valvonnassa.
SUP-valohoitoa voidaan käyttää keskivaikeassa ja vaikeassa atooppisessa ekseemassa hoitona kaikenikäisillä lapsilla, mutta lasten valohoitoa on tutkittu vähän.

Hoitoketjut

Ks. kuva Atooppisen ekseeman hoitoalgoritmi (kuva «Atooppisen ekseeman hoitoalgoritmi»20
).

Atooppisen ekseeman hoidon porrastus

Porrastuskäytännöt sovitaan alueellisesti sen mukaan, miten tietoa ja taitoa on eri tasoilla saatavilla.
Omahoito:
- lievä atooppinen ekseema lapsilla ja aikuisilla
- pesu, perusvoiteet ja miedot kortikosteroidit
- ärsyttävien tekijöiden välttäminen (vaatetus ym.)
- auringonvalo vähentää ekseemaa, mutta ihoa on suojattava palamiselta.
Perusterveydenhuollossa hoidetaan ilman erikoislääkärin konsultaatiota seuraavat:
- aikuisten lievä ja keskivaikea ekseema
- lasten lievä ekseema
- diagnostiikka anamneesin ja kliinisen kuvan perusteella
- ekseemaa ylläpitävien ja pahentavien tekijöiden kartoittaminen
  - allergiatestaukset eivät yleensä ole tarpeen.
- hoidon aloitus ja sen kontrollointi: rasvauksen ja perusvoiteiden käytön opastus, miedot ja keskivahvat paikalliskortikosteroidivalmisteet, kalsineuriininestäjävoiteet aikuisilla ja nuorilla
  - kalsineuriinin estäjistä peruskorvauksen saa vain erikoislääkärin laatiman B-lausunnon perusteella.
Potilas lähetetään erikoislääkärin konsultaatioon, kun kyseessä on:
- vähintään keskivaikea atooppinen ekseema lapsella ja epäily perusruoka-aineallergiasta tai hoito-ongelma
- aikuisen tai lapsen vaikea atooppinen ekseema
- epäily ammattitaudista
- erotusdiagnostinen ongelma
- seuraavien harkinta: valohoidot, oraaliset kortikosteroidit, syklosporiini, metotreksaatti.
Erikoislääkärikonsultaation jälkeen
- yleensä jatkohoito perusterveydenhuollossa
- uusintakonsultaatiot tarvittaessa.
Hoitoresistenttiä tai laaja-alaista ekseemaa sairastavia kouluikäisiä tai aikuisia seurataan erikoissairaanhoidossa.
Vaikeita ruoka-aineallergioita tai vaikeaa atooppista ekseemaa sairastavia lapsia seurataan erikoissairaanhoidossa.
Sähköisessä tausta-aineistossa on esimerkkinä HUS:n lastentautien hoidonporrastusohjeet «http://www.terveysportti.fi/xmedia/extra/shp/hus_atopia.pdf»6.

Psyykkiset tekijät

Vaikea atooppinen ekseema heikentää merkittävästi elämänlaatua «Akdis CA, Akdis M, Bieber T ym. Diagnosis and treatment of atopic dermatitis in children and adults: European Academy of Allergology and Clinical Immunology/American Academy of Allergy, Asthma and Imm»1.
- Lisätietoa atooppista ekseemaa sairastavien elämänlaadusta on sähköisessä tausta-aineistossa «Lisätietoa atooppista ekseemaa sairastavien elämänlaadusta»18.
Psyykkiset tekijät ja stressi ovat tärkeitä atooppista ekseemaa pahentavia tekijöitä «Hoare C, Li Wan Po A, Williams H. Systematic review of treatments for atopic eczema. Health Technol Assess 2000;4:1-191 »28. Stressin mekanismit atooppisen ekseeman laukaisijana tunnetaan huonosti; joitain kokeellisia tutkimuksia aiheesta on julkaistu «Akdis CA, Akdis M, Bieber T ym. Diagnosis and treatment of atopic dermatitis in children and adults: European Academy of Allergology and Clinical Immunology/American Academy of Allergy, Asthma and Imm»1.
Atooppiseen ekseemaan liittyvällä potilasohjauksella pyritään parantamaan sairauden psyykkistä hallintaa ja muuttamaan kutinaan liittyvää käyttäytymistä «Hoare C, Li Wan Po A, Williams H. Systematic review of treatments for atopic eczema. Health Technol Assess 2000;4:1-191 »28, «Staab D, von Rueden U, Kehrt R ym. Evaluation of a parental training program for the management of childhood atopic dermatitis. Pediatr Allergy Immunol 2002;13:84-90 »77, «Staab D, Diepgen TL, Fartasch M ym. Age related, structured educational programmes for the management of atopic dermatitis in children and adolescents: multicentre, randomised controlled trial. BMJ 20»78, «Hanifin JM, Cooper KD, Ho VC ym. Guidelines of care for atopic dermatitis, developed in accordance with the American Academy of Dermatology (AAD)/American Academy of Dermatology Association "Administr»79.
Lisätietoa psyykkisistä tekijöistä ja niihin liittyvistä interventioista on sähköisessä tausta-aineistossa «Lisätietoa psyykkisistä tekijöistä ja niihin liittyvistä interventioista atooppisessa ekseemassa»19.

Rajoitukset, etuudet ja kuntoutus

Ammatinvalinta

Atooppista ekseemaa sairastavilla on lisääntynyt taipumus saada käsi-ihottumaa aikuisiässä työstä riippumatta «Bryld LE, Hindsberger C, Kyvik KO ym. Risk factors influencing the development of hand eczema in a population-based twin sample. Br J Dermatol 2003;149:1214-20 »80.
- Lisääntynyt riski liittyy käsien ärsytysihottumaan.
Atooppista ekseemaa sairastavalla ei kuitenkaan ole suurentunutta riskiä saada käsi-ihottumana ilmenevää allergista kosketusihottumaa. Allerginen kosketusihottuma voi syntyä altistumisesta työperäisille allergisoiville kemikaaleille työssä.
Työntekijälle on syytä selvittää ihoa ärsyttäviin töihin liittyvät riskit «Työperäiset sairaudet. Työterveyslaitos, 2008. www.ttl.fi»81 (Internet-linkki «http://www.ttl.fi»7).
Työhön liittyvät rajoitukset:
- Ehdottomia rajoituksia ei ole lievää atooppista ekseemaa sairastavalla, jota ekseema vaivaa lähinnä talvella ja jolla ei sitä esiinny käsissä.
- Atooppista ekseemaa sairastavat, joilla on ollut käsi-ihottumaa, sopivat huonosti kaikenlaiseen käsien ihoa rasittavaan työhön, kuten jatkuvaan märkään ja likaiseen työhön, kemikaaleille altistavaan työhön sekä töihin, joissa edellytetään tiheää käsienpesua tai tiiviiden kumi- tai muovikäsineiden jatkuvaa käyttöä.

Asepalvelus

Lievä atooppinen ekseema ei vaikuta yleiseen palveluskelpoisuuteen, mutta vaikeampi voi asettaa rajoituksia.
Palveluskelpoisuuden luokitukset ja niiden yleisperusteet on esitetty sähköisessä tausta-aineistossa (Internet-linkki TTO-kirjaan pdf-muodossa «http://www.mil.fi./laitokset/laaketiede/terveysohje.pdf»8).

Kansaneläkelaitoksen etuudet (27.11.2008)

Jos atooppista ekseemaa sairastavan lapsen hoidosta aiheutuu vähintään puolen vuoden ajan tavanomaista suurempaa hoidollista ja taloudellista rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna vastaavanikäiseen terveeseen lapseen, vanhemmat voivat saada Kelan alle 16-vuotiaan vammaistukea (Internet-linkki «http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/180701083327EH?openDocument»9).
Kalsineuriinin estäjien peruskorvattavuutta joudutaan anomaan erikseen. Peruskorvattavuutta voidaan hakea vaikeahoitoista atooppista ekseemaa sairastaville potilaille, jotka eivät ole saaneet riittävää vastetta tavanomaisista hoidoista tai joille tavanomaiset hoidot eivät sovi. Hakemukseen tarvitaan ihotautien, allergologian tai lastentautien erikoislääkärin B-lausunto (Internet-linkki «http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/alias/laake317»10).
Joskus vaikeasta atooppisesta ekseemasta aiheutuu tarvetta ammatilliseen tai lääkinnälliseen kuntoutukseen, johon hakeudutaan yleisen käytännön mukaan (ks. Internet-linkki KunNet «http://www.kunnet.fi/index.asp?tz=-2»11).

Sähköinen tausta-aineisto

Atooppisen ekseeman luonnollinen kulku «Atooppisen ekseeman luonnollinen kulku»1
Lisätietoa allergioista aikuisten atooppisessa ekseemassa «Lisätietoa allergioista aikuisten atooppisessa ekseemassa»6
Lisätietoa atooppista ekseemaa sairastavien elämänlaadusta «Lisätietoa atooppista ekseemaa sairastavien elämänlaadusta»18
Lisätietoa ihon bakteeri-infektioista atooppisessa ekseemassa «Lisätietoa ihon bakteeri-infektioista atooppisessa ekseemassa»12
Lisätietoa ihon sieni-infektioista atooppisessa ekseemassa «Lisätietoa ihon sieni-infektioista atooppisessa ekseemassa»14
Lisätietoa ihon virusinfektioista atooppisessa ekseemassa «Lisätietoa ihon virusinfektioista atooppisessa ekseemassa»13
Lisätietoa perusvoiteiden ominaisuuksista ja käytöstä atooppisessa ekseemassa «Lisätietoa perusvoiteiden ominaisuuksista ja käytöstä atooppisessa ekseemassa»8
Lisätietoa probioottisten valmisteiden käytöstä atooppisen ekseeman ennaltaehkäisyssä «Lisätietoa probioottisten valmisteiden käytöstä atooppisen ekseeman ennaltaehkäisyssä»4
Lisätietoa psyykkisistä tekijöistä ja niihin liittyvistä interventioista atooppisessa ekseemassa «Lisätietoa psyykkisistä tekijöistä ja niihin liittyvistä interventioista atooppisessa ekseemassa»19
Lisätietoa rintaruokinnan merkityksestä atooppisen ekseeman ehkäisyssä «Lisätietoa rintaruokinnan merkityksestä atooppisen ekseeman ehkäisyssä»3
Lisätietoa ruoka-allergioista lasten atooppisessa ekseemassa «Lisätietoa ruoka-allergioista lasten atooppisessa ekseemassa»7
Lisätietoa SCORAD-vaikeusasteluokituksesta atooppisessa ekseemassa «Lisätietoa SCORAD-vaikeusasteluokituksesta atooppisessa ekseemassa»5
Lisätietoa sisäisten kortikosteroidien käytöstä atooppisen ekseeman hoidossa «Lisätietoa sisäisten kortikosteroidien käytöstä atooppisen ekseeman hoidossa»15
Lisätietoa valohoidoista ja niiden toteuttamisesta atooppisessa ekseemassa «Lisätietoa valohoidoista ja niiden toteuttamisesta atooppisessa ekseemassa»16
Mitä kortikosteroidia millekin alueelle atooppisessa ekseemassa «Mitä kortikosteroidia millekin alueelle atooppisessa ekseemassa»10
Paikalliskortikosteroidien luokittelu vaikutuksen voimakkuuden mukaan «Paikalliskortikosteroidien luokittelu vaikutuksen voimakkuuden mukaan»9
Paikalliskortikosteroidien vaikutusmekanismi ja voidepohja «Paikalliskortikosteroidien vaikutusmekanismi ja voidepohja»11
Taustatietoa atooppisen ekseeman etiologiasta ja patogeneesista «Taustatietoa atooppisen ekseeman etiologiasta ja patogeneesista»2
Välttämättömät rasvahapot atooppisessa ekseemassa «Välttämättömät rasvahapot atooppisessa ekseemassa»17

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen yleislääketieteen yhdistyksen, Suomen ihotautilääkäriyhdistyksen, Atopialiiton ja Iholiiton asettama työryhmä

Puheenjohtaja:

Marja Aira, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri; Kuopion yliopisto

Kokoava kirjoittaja:

Katariina Korkeila, LT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri; Turun perusterveydenhuolto

Jäsenet:

Hannele Heikkilä, dosentti, iho- ja sukupuolitautien ja ihoallergologian erikoislääkäri; HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Mikael Kuitunen, LT, lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri; HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Antti Lauerma, dosentti, iho- ja sukupuolitautien, ihoallergologian ja ammatti-ihotautien erikoislääkäri; Työterveyslaitos

Anna Pelkonen, dosentti, lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri; HYKS:n iho- ja allergiasairaala

Marja Puurunen, LT, Käypä hoito -toimittaja

Mirja Tuomiranta, LT, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri; Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Seinäjoen keskussairaala, ihotautien ja allergologian toimintayksikkö

Maarit Vaalamo, LT, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri; Kanta-Hämeen keskussairaala, ihotautien toimintayksikkö, Hämeenlinna

Asiantuntijat:

Elina Heikkilä, LT, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri, Käypä hoito -toimittaja

Sidonnaisuudet

Marja Aira: Toiminut toistuvasti luennoitsijana terveyskeskuksissa järjestetyissä koulutustilaisuuksissa (AstraZeneca, Motivoiva haastattelu).

Hannele Heikkilä: Osallistunut ulkomaisiin kokouksiin ja konferensseihin lääkealan yritysten kustantamana (Leo Pharma, Serono, Wyeth). Toiminut luennoitsijana lääkealan yritysten koulutuksissa ja saanut niistä palkkion (Leo Pharma, Schering-Plough). Osallistunut lääkealan koulutuksen suunnitteluun (Abbott). Osallistunut maksettuna tutkijana lääkealan yritysten tutkimuksiin (Centocor, Janssen-Cilag, Pierre Fabre).

Katariina Korkeila: Ei sidonnaisuuksia.

Mikael Kuitunen: Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin lääkealan yritysten kustantamana (MSD, Alk-Abello). Toiminut luennoitsijana lääkeyritysten tilaisuuksissa (MSD, Alk-Abello, Nutricia). Toiminut lääkeyrityksen asiantuntijana (MSD).

Antti Lauerma: Osallistunut ulkomaiseen koulutukseen lääkealan yrityksen kustantamana (Leo Pharma).

Anna Pelkonen: Toiminut kouluttajana ja luennoitsijana lääkeyritysten tilaisuuksissa (AstraZeneca, GlaxoSmithKline, MSD, Schering-Plough,). Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin lääkealan yritysten kustantamana ( MSD, ALK-Abello). Toiminut lääkealan yrityksen asiantuntijana (MSD).

Marja Puurunen: Ks. www.kaypahoito.fi «http://www.kaypahoito.fi»12 / Yhteystiedot / Toimitus / Lisätiedot

Mirja Tuomiranta: Osallistunut ulkomaiseen kongressiin lääkealan yrityksen kustantamana (Serono, Abbott).

Maarit Vaalamo: Osallistunut ulkomaiseen kongressiin lääkealan yrityksen kustantamana (Wyeth). Luennoinut lääkealan koulutuksissa (Roche).

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Kirjallisuutta

Akdis CA, Akdis M, Bieber T ym. Diagnosis and treatment of atopic dermatitis in children and adults: European Academy of Allergology and Clinical Immunology/American Academy of Allergy, Asthma and Immunology/PRACTALL Consensus Report. J Allergy Clin Immunol 2006;118:152-69 «PMID: 16815151»PubMed
Worldwide variation in prevalence of symptoms of asthma, allergic rhinoconjunctivitis, and atopic eczema: ISAAC. The International Study of Asthma and Allergies in Childhood (ISAAC) Steering Committee. Lancet 1998;351:1225-32 «PMID: 9643741»PubMed
Lehtonen EP, Holmberg-Marttila D, Kaila M. Cumulative prevalence of atopic eczema and related skin symptoms in a well-baby clinic: a retrospective cohort study. Pediatr Allergy Immunol 2003;14:405-8 «PMID: 14641612»PubMed
Vartiainen E, Petäys T, Haahtela T ym. Allergic diseases, skin prick test responses, and IgE levels in North Karelia, Finland, and the Republic of Karelia, Russia. J Allergy Clin Immunol 2002;109:643-8 «PMID: 11941314»PubMed
von Hertzen L, Mäkelä MJ, Petäys T ym. Growing disparities in atopy between the Finns and the Russians: a comparison of 2 generations. J Allergy Clin Immunol 2006;117:151-7 «PMID: 16387599»PubMed
Latvala J, von Hertzen L, Lindholm H ym. Trends in prevalence of asthma and allergy in Finnish young men: nationwide study, 1966-2003. BMJ 2005;330:1186-7 «PMID: 15849204»PubMed
Asher MI, Montefort S, Björkstén B ym. Worldwide time trends in the prevalence of symptoms of asthma, allergic rhinoconjunctivitis, and eczema in childhood: ISAAC Phases One and Three repeat multicountry cross-sectional surveys. Lancet 2006;368:733-43 «PMID: 16935684»PubMed
Lowe AJ, Abramson MJ, Hosking CS ym. The temporal sequence of allergic sensitization and onset of infantile eczema. Clin Exp Allergy 2007;37:536-42 «PMID: 17430350»PubMed
Illi S, von Mutius E, Lau S ym. The natural course of atopic dermatitis from birth to age 7 years and the association with asthma. J Allergy Clin Immunol 2004;113:925-31 «PMID: 15131576»PubMed
Williams HC, Strachan DP. The natural history of childhood eczema: observations from the British 1958 birth cohort study. Br J Dermatol 1998;139:834-9 «PMID: 9892950»PubMed
Bieber T. Atopic dermatitis. N Engl J Med 2008;358:1483-94 «PMID: 18385500»PubMed
Palmer CN, Irvine AD, Terron-Kwiatkowski A ym. Common loss-of-function variants of the epidermal barrier protein filaggrin are a major predisposing factor for atopic dermatitis. Nat Genet 2006;38:441-6 «PMID: 16550169»PubMed
Kramer MS, Kakuma R. Maternal dietary antigen avoidance during pregnancy or lactation, or both, for preventing or treating atopic disease in the child. Cochrane Database Syst Rev 2006;3:CD000133 «PMID: 16855951»PubMed
Hattevig G, Sigurs N, Kjellman B. Effects of maternal dietary avoidance during lactation on allergy in children at 10 years of age. Acta Paediatr 1999;88:7-12 «PMID: 10090539»PubMed
Fälth-Magnusson K, Kjellman NI. Allergy prevention by maternal elimination diet during late pregnancy--a 5-year follow-up of a randomized study. J Allergy Clin Immunol 1992;89:709-13 «PMID: 1545092»PubMed
Halken S, Høst A. The lessons of noninterventional and interventional prospective studies on the development of atopic disease during childhood. Allergy 2000;55:793-802 «PMID: 11003443»PubMed
Zutavern A, Brockow I, Schaaf B ym. Timing of solid food introduction in relation to atopic dermatitis and atopic sensitization: results from a prospective birth cohort study. Pediatrics 2006;117:401-11 «PMID: 16452359»PubMed
Zutavern A, Brockow I, Schaaf B ym. Timing of solid food introduction in relation to eczema, asthma, allergic rhinitis, and food and inhalant sensitization at the age of 6 years: results from the prospective birth cohort study LISA. Pediatrics 2008;121:e44-52 «PMID: 18166543»PubMed
FAO/WHO (2001) Health and Nutritional Properties of Probiotics in Food including Powder Milk with Live Lactic Acid Bacteria. Report of a Joint FAO/WHO Expert Consultation on Evaluation of Health and Nutritional Properties of Probiotics in Food Including Powder Milk with Live Lactic Acid Bacteria. www.who.int/foodsafety/publications/fs_management/en/probiotics.pdf
Gibson GR, Roberfroid MB. Dietary modulation of the human colonic microbiota: introducing the concept of prebiotics. J Nutr 1995;125:1401-12 «PMID: 7782892»PubMed
Brenninkmeijer EE, Schram ME, Leeflang MM ym. Diagnostic criteria for atopic dermatitis: a systematic review. Br J Dermatol 2008;158:754-65 «PMID: 18241277»PubMed
Champion RH ym. (toim.) Textbook of Dermatology, 6. painos, 1998
Williams HC, Burney PG, Pembroke AC ym. The U.K. Working Party's Diagnostic Criteria for Atopic Dermatitis. III. Independent hospital validation. Br J Dermatol 1994;131:406-16 «PMID: 7918017»PubMed
Scalabrin DM, Bavbek S, Perzanowski MS ym. Use of specific IgE in assessing the relevance of fungal and dust mite allergens to atopic dermatitis: a comparison with asthmatic and nonasthmatic control subjects. J Allergy Clin Immunol 1999;104:1273-9 «PMID: 10589012»PubMed
Tan BB, Weald D, Strickland I ym. Double-blind controlled trial of effect of housedust-mite allergen avoidance on atopic dermatitis. Lancet 1996;347:15-8 «PMID: 8531541»PubMed
Van Der Meer JB, Glazenburg EJ, Mulder PG ym. The management of moderate to severe atopic dermatitis in adults with topical fluticasone propionate. The Netherlands Adult Atopic DermatitisStudy Group. Br J Dermatol 1999;140:1114-21 «PMID: 10354080»PubMed
Williams HC. Clinical practice. Atopic dermatitis. N Engl J Med 2005;352:2314-24 «PMID: 15930422»PubMed
Hoare C, Li Wan Po A, Williams H. Systematic review of treatments for atopic eczema. Health Technol Assess 2000;4:1-191 «PMID: 11134919»PubMed
McHenry PM, Williams HC, Bingham EA. Management of atopic eczema. Joint Workshop of the British Association of Dermatologists and the Research Unit of the Royal College of Physicians of London. BMJ 1995;310:843-7 «PMID: 7711624»PubMed
Sears HW, Bailer JW, Yeadon A. Efficacy and safety of hydrocortisone buteprate 0.1% cream in patients with atopic dermatitis. Clin Ther 1997;19:710-9 «PMID: 9377615»PubMed
Stalder JF, Fleury M, Sourisse M ym. Local steroid therapy and bacterial skin flora in atopic dermatitis. Br J Dermatol 1994;131:536-40 «PMID: 7947206»PubMed
Nilsson EJ, Henning CG, Magnusson J. Topical corticosteroids and Staphylococcus aureus in atopic dermatitis. J Am Acad Dermatol 1992;27:29-34 «PMID: 1619073»PubMed
Oikarinen A, Autio P, Kiistala U ym. A new method to measure type I and III collagen synthesis in human skin in vivo: demonstration of decreased collagen synthesis after topical glucocorticoid treatment. J Invest Dermatol 1992;98:220-5 «PMID: 1732386»PubMed
Kang S, Paller A, Soter N, Satoi Y, Rico MJ, Hanifin JM. Safe treatment of head/neck AD with tacrolimus ointment. J Dermatolog Treat 2003;14:86-94
Murrell DF, Calvieri S, Ortonne JP ym. A randomized controlled trial of pimecrolimus cream 1% in adolescents and adults with head and neck atopic dermatitis and intolerant of, or dependent on, topical corticosteroids. Br J Dermatol 2007;157:954-9 «PMID: 17935515»PubMed
Reitamo S, Rissanen J, Remitz A ym. Tacrolimus ointment does not affect collagen synthesis: results of a single-center randomized trial. J Invest Dermatol 1998;111:396-8 «PMID: 9740230»PubMed
Kyllönen H, Remitz A, Mandelin JM ym. Effects of 1-year intermittent treatment with topical tacrolimus monotherapy on skin collagen synthesis in patients with atopic dermatitis. Br J Dermatol 2004;150:1174-81 «PMID: 15214906»PubMed
Hebert AA, Koo J, Fowler J ym. Desoximetasone 0.25% and tacrolimus 0.1% ointments versus tacrolimus alone in the treatment of atopic dermatitis. Cutis 2006;78:357-63 «PMID: 17186796»PubMed
Wollenberg A, Reitamo S, Atzori F ym. Proactive treatment of atopic dermatitis in adults with 0.1% tacrolimus ointment. Allergy 2008;63:742-50 «PMID: 18445188»PubMed
Breneman D, Fleischer AB Jr, Abramovits W ym. Intermittent therapy for flare prevention and long-term disease control in stabilized atopic dermatitis: a randomized comparison of 3-times-weekly applications of tacrolimus ointment versus vehicle. J Am Acad Dermatol 2008;58:990-9 «PMID: 18359127»PubMed
Reitamo S, Wollenberg A, Schöpf E ym. Safety and efficacy of 1 year of tacrolimus ointment monotherapy in adults with atopic dermatitis. The European Tacrolimus Ointment Study Group. Arch Dermatol 2000;136:999-1006 «PMID: 10926735»PubMed
Hanifin JM, Ling MR, Langley R ym. Tacrolimus ointment for the treatment of atopic dermatitis in adult patients: part I, efficacy. J Am Acad Dermatol 2001;44:S28-38 «PMID: 11145793»PubMed
Ling M, Gottlieb A, Pariser D ym. A randomized study of the safety, absorption and efficacy of pimecrolimus cream 1% applied twice or four times daily in patients with atopic dermatitis. J Dermatolog Treat 2005;16:142-8 «PMID: 16096179»PubMed
Ashcroft DM, Dimmock P, Garside R ym. Efficacy and tolerability of topical pimecrolimus and tacrolimus in the treatment of atopic dermatitis: meta-analysis of randomised controlled trials. BMJ 2005;330:516 «PMID: 15731121»PubMed
Arellano FM, Wentworth CE, Arana A ym. Risk of lymphoma following exposure to calcineurin inhibitors and topical steroids in patients with atopic dermatitis. J Invest Dermatol 2007;127:808-16 «PMID: 17096020»PubMed
Naylor M, Elmets C, Jaracz E ym. Non-melanoma skin cancer in patients with atopic dermatitis treated with topical tacrolimus. J Dermatolog Treat 2005;16:149-53 «PMID: 16096180»PubMed
Hultsch T, Kapp A, Spergel J. Immunomodulation and safety of topical calcineurin inhibitors for the treatment of atopic dermatitis. Dermatology 2005;211:174-87 «PMID: 16088174»PubMed
Birnie AJ, Bath-Hextall FJ, Ravenscroft JC ym. Interventions to reduce Staphylococcus aureus in the management of atopic eczema. Cochrane Database Syst Rev 2008;3:CD003871 «PMID: 18646096»PubMed
Ramsay CA, Savoie JM, Gilbert M. The treatment of atopic dermatitis with topical fusidic acid and hydrocortisone acetate. J Eur Acad Dermatol Venereol 1996;7(Suppl 1):S15-22
Hjorth N, Schmidt H, Thomsen K. Fusidic acid plus betamethasone in infected or potentially infected eczema. Pharmatherapeutica 1985;4:126-31 «PMID: 3903779»PubMed
Remitz A, Kyllönen H, Granlund H ym. Tacrolimus ointment reduces staphylococcal colonization of atopic dermatitis lesions. J Allergy Clin Immunol 2001;107:196-7 «PMID: 11150013»PubMed
Bäck, Bartosik J. Systemic ketoconazole for yeast allergic patients with atopic dermatitis. J Eur Acad Dermatol Venereol 2001;15:34-8 «PMID: 11451319»PubMed
Lintu P, Savolainen J, Kortekangas-Savolainen O ym. Systemic ketoconazole is an effective treatment of atopic dermatitis with IgE-mediated hypersensitivity to yeasts. Allergy 2001;56:512-7 «PMID: 11421895»PubMed
Boguniewicz M, Sampson H, Leung SB ym. Effects of cefuroxime axetil on Staphylococcus aureus colonization and superantigen production in atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol 2001;108:651-2 «PMID: 11590398»PubMed
Ewing CI, Ashcroft C, Gibbs AC ym. Flucloxacillin in the treatment of atopic dermatitis. Br J Dermatol 1998;138:1022-9 «PMID: 9747366»PubMed
Lübbe J. Secondary infections in patients with atopic dermatitis. Am J Clin Dermatol 2003;4:641-54 «PMID: 12926982»PubMed
Klein PA, Clark RA. An evidence-based review of the efficacy of antihistamines in relieving pruritus in atopic dermatitis. Arch Dermatol 1999;135:1522-5 «PMID: 10606058»PubMed
Granlund H, Erkko P, Remitz A ym. Comparison of cyclosporin and UVAB phototherapy for intermittent one-year treatment of atopic dermatitis. Acta Derm Venereol 2001;81:22-7 «PMID: 11411908»PubMed
Anstey AV, Wakelin S, Reynolds NJ ym. Guidelines for prescribing azathioprine in dermatology. Br J Dermatol 2004;151:1123-32 «PMID: 15606506»PubMed
Jekler J, Larkö O. Phototherapy for atopic dermatitis with ultraviolet A (UVA), low-dose UVB and combined UVA and UVB: two paired-comparison studies. Photodermatol Photoimmunol Photomed 1991;8:151-6 «PMID: 1814425»PubMed
Midelfart K, Stenvold SE, Volden G. Combined UVB and UVA phototherapy of atopic eczema. Dermatologica 1985;171:95-8 «PMID: 4043476»PubMed
Reynolds NJ, Franklin V, Gray JC ym. Narrow-band ultraviolet B and broad-band ultraviolet A phototherapy in adult atopic eczema: a randomised controlled trial. Lancet 2001;357:2012-6 «PMID: 11438134»PubMed
Ernst E, Pittler MH, Stevinson C. Complementary/alternative medicine in dermatology: evidence-assessed efficacy of two diseases and two treatments. Am J Clin Dermatol 2002;3:341-8 «PMID: 12069640»PubMed
Bath-Hextall F, Williams H. Atopic eczema. Clin Evid 2006;15:1-20
Sheehan MP, Atherton DJ. One-year follow up of children treated with Chinese medicinal herbs for atopic eczema. Br J Dermatol 1994;130:488-93 «PMID: 8186115»PubMed
Pellanda C, Weber M, Bircher A ym. Low-dose triamcinolone acetonide in the phytocosmetic lichtena reduces inflammation in mild to moderate atopic dermatitis. Dermatology 2005;211:338-40 «PMID: 16286743»PubMed
Weatherhead S, Robson SC, Reynolds NJ. Eczema in pregnancy. BMJ 2007;335:152-4 «PMID: 17641349»PubMed
Devillers AC, Oranje AP. Efficacy and safety of 'wet-wrap' dressings as an intervention treatment in children with severe and/or refractory atopic dermatitis: a critical review of the literature. Br J Dermatol 2006;154:579-85 «PMID: 16536797»PubMed
Ainley-Walker PF, Patel L, David TJ. Side to side comparison of topical treatment in atopic dermatitis. Arch Dis Child 1998;79:149-52 «PMID: 9797597»PubMed
Hanifin J, Gupta AK, Rajagopalan R. Intermittent dosing of fluticasone propionate cream for reducing the risk of relapse in atopic dermatitis patients. Br J Dermatol 2002;147:528-37 «PMID: 12207596»PubMed
Thomas KS, Armstrong S, Avery A ym. Randomised controlled trial of short bursts of a potent topical corticosteroid versus prolonged use of a mild preparation for children with mild or moderate atopic eczema. BMJ 2002;324:768 «PMID: 11923161»PubMed
Wahn U, Bos JD, Goodfield M ym. Efficacy and safety of pimecrolimus cream in the long-term management of atopic dermatitis in children. Pediatrics 2002;110:e2 «PMID: 12093983»PubMed
Sigurgeirsson B, Ho V, Ferrándiz C ym. Effectiveness and safety of a prevention-of-flare-progression strategy with pimecrolimus cream 1% in the management of paediatric atopic dermatitis. J Eur Acad Dermatol Venereol 2008;22:1290-301 «PMID: 18624866»PubMed
Paul C, Cork M, Rossi AB ym. Safety and tolerability of 1% pimecrolimus cream among infants: experience with 1133 patients treated for up to 2 years. Pediatrics 2006;117:e118-28 «PMID: 16361223»PubMed
Passeron T, Lacour JP, Fontas E ym. Prebiotics and synbiotics: two promising approaches for the treatment of atopic dermatitis in children above 2 years. Allergy 2006;61:431-7 «PMID: 16512804»PubMed
Cork MJ, Britton J, Butler L ym. Comparison of parent knowledge, therapy utilization and severity of atopic eczema before and after explanation and demonstration of topical therapies by a specialist dermatology nurse. Br J Dermatol 2003;149:582-9 «PMID: 14510993»PubMed
Staab D, von Rueden U, Kehrt R ym. Evaluation of a parental training program for the management of childhood atopic dermatitis. Pediatr Allergy Immunol 2002;13:84-90 «PMID: 12000479»PubMed
Staab D, Diepgen TL, Fartasch M ym. Age related, structured educational programmes for the management of atopic dermatitis in children and adolescents: multicentre, randomised controlled trial. BMJ 2006;332:933-8 «PMID: 16627509»PubMed
Hanifin JM, Cooper KD, Ho VC ym. Guidelines of care for atopic dermatitis, developed in accordance with the American Academy of Dermatology (AAD)/American Academy of Dermatology Association "Administrative Regulations for Evidence-Based Clinical Practice Guidelines". J Am Acad Dermatol 2004;50:391-404 «PMID: 14988682»PubMed
Bryld LE, Hindsberger C, Kyvik KO ym. Risk factors influencing the development of hand eczema in a population-based twin sample. Br J Dermatol 2003;149:1214-20 «PMID: 14674899»PubMed
Työperäiset sairaudet. Työterveyslaitos, 2008. www.ttl.fi
Abrahamsson TR, Jakobsson T, Böttcher MF ym. Probiotics in prevention of IgE-associated eczema: a double-blind, randomized, placebo-controlled trial. J Allergy Clin Immunol 2007;119:1174-80 «PMID: 17349686»PubMed
Autio P, Komulainen P, Larni HM. Heliotherapy in atopic dermatitis: a prospective study on climatotherapy using the SCORAD index. Acta Derm Venereol 2002;82:436-40 «PMID: 12575850»PubMed
Berardesca E, Barbareschi M, Veraldi S ym. Evaluation of efficacy of a skin lipid mixture in patients with irritant contact dermatitis, allergic contact dermatitis or atopic dermatitis: a multicenter study. Contact Dermatitis 2001;45:280-5 «PMID: 11722487»PubMed
Berth-Jones J, Damstra RJ, Golsch S ym. Twice weekly fluticasone propionate added to emollient maintenance treatment to reduce risk of relapse in atopic dermatitis: randomised, double blind, parallel group study. BMJ 2003;326:1367 «PMID: 12816824»PubMed
Berth-Jones J, Graham-Brown RA. Failure of terfenadine in relieving the pruritus of atopic dermatitis. Br J Dermatol 1989;121:635-7 «PMID: 2574594»PubMed
Berth-Jones J, Takwale A, Tan E ym. Azathioprine in severe adult atopic dermatitis: a double-blind, placebo-controlled, crossover trial. Br J Dermatol 2002;147:324-30 «PMID: 12174106»PubMed
Boguniewicz M, Fiedler VC, Raimer S ym. A randomized, vehicle-controlled trial of tacrolimus ointment for treatment of atopic dermatitis in children. Pediatric Tacrolimus Study Group. J Allergy Clin Immunol 1998;102:637-44 «PMID: 9802373»PubMed
Bohle B. The impact of pollen-related food allergens on pollen allergy. Allergy 2007;62:3-10 «PMID: 17156335»PubMed
Böhme M, Svensson A, Kull I ym. Clinical features of atopic dermatitis at two years of age: a prospective, population-based case-control study. Acta Derm Venereol 2001;81:193-7 «PMID: 11558876»PubMed
Boyle RJ, Bath-Hextall FJ, Leonardi-Bee J ym. Probiotics for treating eczema. Cochrane Database Syst Rev 2008;4:CD006135 «PMID: 18843705»PubMed
Breuer K, Haussler S, Kapp A ym. Staphylococcus aureus: colonizing features and influence of an antibacterial treatment in adults with atopic dermatitis. Br J Dermatol 2002;147:55-61 «PMID: 12100185»PubMed
Chapman MS, Schachner LA, Breneman D ym. Tacrolimus ointment 0.03% shows efficacy and safety in pediatric and adult patients with mild to moderate atopic dermatitis. J Am Acad Dermatol 2005;53:S177-85 «PMID: 16021173»PubMed
Collins P, Ferguson J. Narrowband (TL-01) UVB air-conditioned phototherapy for atopic eczema in children. Br J Dermatol 1995;133:653-5 «PMID: 7577604»PubMed
Der-Petrossian M, Seeber A, Hönigsmann H ym. Half-side comparison study on the efficacy of 8-methoxypsoralen bath-PUVA versus narrow-band ultraviolet B phototherapy in patients with severe chronic atopic dermatitis. Br J Dermatol 2000;142:39-43 «PMID: 10651692»PubMed
Erkkola M, Kronberg-Kippilä C, Knip M, Virtanen S. Ravitsemus elämänkaaren alkupäässä – tavoitteisiin matkaa. Suom Lääkäril 2006;61:5029-35
Fleischer AB Jr, Abramovits W, Breneman D ym. Tacrolimus ointment is more effective than pimecrolimus cream in adult patients with moderate to very severe atopic dermatitis. J Dermatolog Treat 2007;18:151-7 «PMID: 17538803»PubMed
Gdalevich M, Mimouni D, David M ym. Breast-feeding and the onset of atopic dermatitis in childhood: a systematic review and meta-analysis of prospective studies. J Am Acad Dermatol 2001;45:520-7 «PMID: 11568741»PubMed
George SA, Bilsland DJ, Johnson BE ym. Narrow-band (TL-01) UVB air-conditioned phototherapy for chronic severe adult atopic dermatitis. Br J Dermatol 1993;128:49-56 «PMID: 8427822»PubMed
Grimalt R, Mengeaud V, Cambazard F ym. The steroid-sparing effect of an emollient therapy in infants with atopic dermatitis: a randomized controlled study. Dermatology 2007;214:61-7 «PMID: 17191050»PubMed
Grundmann-Kollmann M, Behrens S, Podda M ym. Phototherapy for atopic eczema with narrow-band UVB. J Am Acad Dermatol 1999;40:995-7 «PMID: 10365933»PubMed
Hagströmer L, Kuzmina N, Lapins J ym. Biophysical assessment of atopic dermatitis skin and effects of a moisturizer. Clin Exp Dermatol 2006;31:272-7 «PMID: 16487108»PubMed
Hanifin JM, Hebert AA, Mays SR ym. Effects of a low-potency corticosteroid lotion plus a moisturizing regimen in the treatment of atopic dermatitis. Curr Ther Res 1998;59:227-33
Hannuksela M, Kalimo K, Lammintausta K ym. Dose ranging study: cetirizine in the treatment of atopic dermatitis in adults. Ann Allergy 1993;70:127-33 «PMID: 8430920»PubMed
Hannuksela M, Karvonen J, Husa M ym. Ultraviolet light therapy in atopic dermatitis. Acta Derm Venereol Suppl (Stockh) 1985;114:137-9 «PMID: 3859162»PubMed
Harari M, Shani J, Seidl V ym. Climatotherapy of atopic dermatitis at the Dead Sea: demographic evaluation and cost-effectiveness. Int J Dermatol 2000;39:59-69 «PMID: 10651969»PubMed
Hjerppe M, Hasan T, Saksala I ym. Narrow-band UVB treatment in atopic dermatitis. Acta Derm Venereol 2001;81:439-40 «PMID: 11859955»PubMed
Hoeger PH, Lenz W, Boutonnier A ym. Staphylococcal skin colonization in children with atopic dermatitis: prevalence, persistence, and transmission of toxigenic and nontoxigenic strains. J Infect Dis 1992;165:1064-8 «PMID: 1583324»PubMed
Hofman T, Cranswick N, Kuna P ym. Tacrolimus ointment does not affect the immediate response to vaccination, the generation of immune memory, or humoral and cell-mediated immunity in children. Arch Dis Child 2006;91:905-10 «PMID: 16798785»PubMed
Jekler J, Larkö O. Combined UVA-UVB versus UVB phototherapy for atopic dermatitis: a paired-comparison study. J Am Acad Dermatol 1990;22:49-53 «PMID: 2298965»PubMed
Kalliomäki M, Salminen S, Arvilommi H ym. Probiotics in primary prevention of atopic disease: a randomised placebo-controlled trial. Lancet 2001;357:1076-9 «PMID: 11297958»PubMed
Kalliomäki M, Salminen S, Poussa T ym. Probiotics and prevention of atopic disease: 4-year follow-up of a randomised placebo-controlled trial. Lancet 2003;361:1869-71 «PMID: 12788576»PubMed
Kalliomäki M, Salminen S, Poussa T ym. Probiotics during the first 7 years of life: a cumulative risk reduction of eczema in a randomized, placebo-controlled trial. J Allergy Clin Immunol 2007;119:1019-21 «PMID: 17289135»PubMed
Kantor I, Milbauer J, Posner M, Weinstock IM, Simon A, Thormahlen S. Efficacy and safety of emollients as adjunctive agents in topical corticosteroid therapy for atopic dermatitis. Today Ther Trends 1993;11:157-66
Kaufmann R, Bieber T, Helgesen AL ym. Onset of pruritus relief with pimecrolimus cream 1% in adult patients with atopic dermatitis: a randomized trial. Allergy 2006;61:375-81 «PMID: 16436149»PubMed
Kaufmann R, Fölster-Holst R, Höger P ym. Onset of action of pimecrolimus cream 1% in the treatment of atopic eczema in infants. J Allergy Clin Immunol 2004;114:1183-8 «PMID: 15536429»PubMed
Kay J, Gawkrodger DJ, Mortimer MJ ym. The prevalence of childhood atopic eczema in a general population. J Am Acad Dermatol 1994;30:35-9 «PMID: 8277028»PubMed
Kempers S, Boguniewicz M, Carter E ym. A randomized investigator-blinded study comparing pimecrolimus cream 1% with tacrolimus ointment 0.03% in the treatment of pediatric patients with moderate atopic dermatitis. J Am Acad Dermatol 2004;51:515-25 «PMID: 15389185»PubMed
Kopp MV, Hennemuth I, Heinzmann A ym. Randomized, double-blind, placebo-controlled trial of probiotics for primary prevention: no clinical effects of Lactobacillus GG supplementation. Pediatrics 2008;121:e850-6 «PMID: 18332075»PubMed
Kramer MS, Chalmers B, Hodnett ED ym. Promotion of Breastfeeding Intervention Trial (PROBIT): a randomized trial in the Republic of Belarus. JAMA 2001;285:413-20 «PMID: 11242425»PubMed
Kramer MS, Matush L, Vanilovich I ym. Effect of prolonged and exclusive breast feeding on risk of allergy and asthma: cluster randomised trial. BMJ 2007;335:815 «PMID: 17855282»PubMed
Krueger GG, Eichenfield L, Goodman JJ ym. Pharmacokinetics of tacrolimus following topical application of tacrolimus ointment in adult and pediatric patients with moderate to severe atopic dermatitis. J Drugs Dermatol 2007;6:185-93 «PMID: 17373177»PubMed
Kuitunen M, Kukkonen K, Juntunen-Backman K ym. Probiotics prevent IgE-associated allergy until age 5 in cesarean-delivered children but not in total cohort. J Allergy Clin Immunol 2009; Epub ahead of print
Kukkonen K, Savilahti E, Haahtela T ym. Probiotics and prebiotic galacto-oligosaccharides in the prevention of allergic diseases: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. J Allergy Clin Immunol 2007;119:192-8 «PMID: 17208601»PubMed
Kull I, Böhme M, Wahlgren CF ym. Breast-feeding reduces the risk for childhood eczema. J Allergy Clin Immunol 2005;116:657-61 «PMID: 16159639»PubMed
Lakhanpaul M, Davies T, Allen BR ym. Low systemic exposure in infants with atopic dermatitis in a 1-year pharmacokinetic study with pimecrolimus cream 1%*. Exp Dermatol 2006;15:138-41 «PMID: 16433686»PubMed
Lodén M, Andersson AC, Anderson C ym. A double-blind study comparing the effect of glycerin and urea on dry, eczematous skin in atopic patients. Acta Derm Venereol 2002;82:45-7 «PMID: 12013198»PubMed
Lodén M, Andersson AC, Andersson C ym. Instrumental and dermatologist evaluation of the effect of glycerine and urea on dry skin in atopic dermatitis. Skin Res Technol 2001;7:209-13 «PMID: 11737814»PubMed
Lodén M, Andersson AC, Lindberg M. Improvement in skin barrier function in patients with atopic dermatitis after treatment with a moisturizing cream (Canoderm). Br J Dermatol 1999;140:264-7 «PMID: 10233220»PubMed
Lodén M, Andersson AC, Lindberg M. The effect of two urea-containing creams on dry, eczematous skin in atopic patients. I. Expert, patient and instrumental evaluation. J Dermatol Treat 1999;10:165-9
Lucky AW, Leach AD, Laskarzewski P ym. Use of an emollient as a steroid-sparing agent in the treatment of mild to moderate atopic dermatitis in children. Pediatr Dermatol 1997;14:321-4 «PMID: 9263319»PubMed
Luger T, Van Leent EJ, Graeber M ym. SDZ ASM 981: an emerging safe and effective treatment for atopic dermatitis. Br J Dermatol 2001;144:788-94 «PMID: 11298538»PubMed
Meggitt SJ, Gray JC, Reynolds NJ. Azathioprine dosed by thiopurine methyltransferase activity for moderate-to-severe atopic eczema: a double-blind, randomised controlled trial. Lancet 2006;367:839-46 «PMID: 16530578»PubMed
Moro G, Arslanoglu S, Stahl B ym. A mixture of prebiotic oligosaccharides reduces the incidence of atopic dermatitis during the first six months of age. Arch Dis Child 2006;91:814-9 «PMID: 16873437»PubMed
Paller A, Eichenfield LF, Leung DY ym. A 12-week study of tacrolimus ointment for the treatment of atopic dermatitis in pediatric patients. J Am Acad Dermatol 2001;44:S47-57 «PMID: 11145795»PubMed
Paller AS, Lebwohl M, Fleischer AB Jr ym. Tacrolimus ointment is more effective than pimecrolimus cream with a similar safety profile in the treatment of atopic dermatitis: results from 3 randomized, comparative studies. J Am Acad Dermatol 2005;52:810-22 «PMID: 15858471»PubMed
Papp KA, Breuer K, Meurer M ym. Long-term treatment of atopic dermatitis with pimecrolimus cream 1% in infants does not interfere with the development of protective antibodies after vaccination. J Am Acad Dermatol 2005;52:247-53 «PMID: 15692469»PubMed
Peserico A, Städtler G, Sebastian M ym. Reduction of relapses of atopic dermatitis with methylprednisolone aceponate cream twice weekly in addition to maintenance treatment with emollient: a multicentre, randomized, double-blind, controlled study. Br J Dermatol 2008;158:801-7 «PMID: 18284403»PubMed
Reitamo S, Harper J, Bos JD ym. 0.03% Tacrolimus ointment applied once or twice daily is more efficacious than 1% hydrocortisone acetate in children with moderate to severe atopic dermatitis: results of a randomized double-blind controlled trial. Br J Dermatol 2004;150:554-62 «PMID: 15030341»PubMed
Reitamo S, Ortonne JP, Sand C ym. A multicentre, randomized, double-blind, controlled study of long-term treatment with 0.1% tacrolimus ointment in adults with moderate to severe atopic dermatitis. Br J Dermatol 2005;152:1282-9 «PMID: 15948994»PubMed
Reitamo S, Rustin M, Ruzicka T ym. Efficacy and safety of tacrolimus ointment compared with that of hydrocortisone butyrate ointment in adult patients with atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol 2002;109:547-55 «PMID: 11898005»PubMed
Reitamo S, Van Leent EJ, Ho V ym. Efficacy and safety of tacrolimus ointment compared with that of hydrocortisone acetate ointment in children with atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol 2002;109:539-46 «PMID: 11898004»PubMed
Rosenfeldt V, Benfeldt E, Nielsen SD ym. Effect of probiotic Lactobacillus strains in children with atopic dermatitis. J Allergy Clin Immunol 2003;111:389-95 «PMID: 12589361»PubMed
Salek MS, Finlay AY, Luscombe DK ym. Cyclosporin greatly improves the quality of life of adults with severe atopic dermatitis. A randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Br J Dermatol 1993;129:422-30 «PMID: 8217757»PubMed
Schoetzau A, Filipiak-Pittroff B, Franke K ym. Effect of exclusive breast-feeding and early solid food avoidance on the incidence of atopic dermatitis in high-risk infants at 1 year of age. Pediatr Allergy Immunol 2002;13:234-42 «PMID: 12390439»PubMed
Sistek D, Kelly R, Wickens K ym. Is the effect of probiotics on atopic dermatitis confined to food sensitized children? Clin Exp Allergy 2006;36:629-33 «PMID: 16650048»PubMed
Soma Y, Kashima M, Imaizumi A ym. Moisturizing effects of topical nicotinamide on atopic dry skin. Int J Dermatol 2005;44:197-202 «PMID: 15807725»PubMed
Soter NA, Fleischer AB Jr, Webster GF ym. Tacrolimus ointment for the treatment of atopic dermatitis in adult patients: part II, safety. J Am Acad Dermatol 2001;44:S39-46 «PMID: 11145794»PubMed
Sowden JM, Berth-Jones J, Ross JS ym. Double-blind, controlled, crossover study of cyclosporin in adults with severe refractory atopic dermatitis. Lancet 1991;338:137-40 «PMID: 1677063»PubMed
Staab D, Pariser D, Gottlieb AB ym. Low systemic absorption and good tolerability of pimecrolimus, administered as 1% cream (Elidel) in infants with atopic dermatitis--a multicenter, 3-week, open-label study. Pediatr Dermatol 2005;22:465-71 «PMID: 16191004»PubMed
Stiehm ER, Roberts RL, Kaplan MS ym. Pneumococcal seroconversion after vaccination for children with atopic dermatitis treated with tacrolimus ointment. J Am Acad Dermatol 2005;53:S206-13 «PMID: 16021176»PubMed
Stücker M, Pieck C, Stoerb C ym. Topical vitamin B12--a new therapeutic approach in atopic dermatitis-evaluation of efficacy and tolerability in a randomized placebo-controlled multicentre clinical trial. Br J Dermatol 2004;150:977-83 «PMID: 15149512»PubMed
Sudilovsky A, Muir JG, Bocobo FC. A comparison of single and multiple applications of halcinonide cream. Int J Dermatol 1981;20:609-13 «PMID: 7030988»PubMed
Takwale A, Tan E, Agarwal S ym. Efficacy and tolerability of borage oil in adults and children with atopic eczema: randomised, double blind, placebo controlled, parallel group trial. BMJ 2003;327:1385 «PMID: 14670885»PubMed
Tariq SM, Matthews SM, Hakim EA ym. The prevalence of and risk factors for atopy in early childhood: a whole population birth cohort study. J Allergy Clin Immunol 1998;101:587-93 «PMID: 9600493»PubMed
Taylor AL, Dunstan JA, Prescott SL. Probiotic supplementation for the first 6 months of life fails to reduce the risk of atopic dermatitis and increases the risk of allergen sensitization in high-risk children: a randomized controlled trial. J Allergy Clin Immunol 2007;119:184-91 «PMID: 17208600»PubMed
Uehara M, Takada K. Use of soap in the management of atopic dermatitis. Clin Exp Dermatol 1985;10:419-25 «PMID: 4075572»PubMed
Wahlgren CF, Hägermark O, Bergström R. The antipruritic effect of a sedative and a non-sedative antihistamine in atopic dermatitis. Br J Dermatol 1990;122:545-51 «PMID: 2110817»PubMed
van Gool CJ, Zeegers MP, Thijs C. Oral essential fatty acid supplementation in atopic dermatitis-a meta-analysis of placebo-controlled trials. Br J Dermatol 2004;150:728-40 «PMID: 15099370»PubMed
Van Joost TH, Heule F, Korstanje M , van den Broek MJ, Stenveld HJ, van Vloten WA. Cyclosporin in atopic dermatitis: a multicentre placebo-controlled study. Br J Dermatol 1994;130:634-40
Weatherhead SC, Wahie S, Reynolds NJ ym. An open-label, dose-ranging study of methotrexate for moderate-to-severe adult atopic eczema. Br J Dermatol 2007;156:346-51 «PMID: 17223876»PubMed
Weston S, Halbert A, Richmond P ym. Effects of probiotics on atopic dermatitis: a randomised controlled trial. Arch Dis Child 2005;90:892-7 «PMID: 15863468»PubMed
White MI, Jenkinson DM, Lloyd DH. The effect of washing on the thickness of the stratum corneum in normal and atopic individuals. Br J Dermatol 1987;116:525-30 «PMID: 3580287»PubMed
Wickens K, Black PN, Stanley TV ym. A differential effect of 2 probiotics in the prevention of eczema and atopy: a double-blind, randomized, placebo-controlled trial. J Allergy Clin Immunol 2008;122:788-94 «PMID: 18762327»PubMed
Viljanen M, Savilahti E, Haahtela T ym. Probiotics in the treatment of atopic eczema/dermatitis syndrome in infants: a double-blind placebo-controlled trial. Allergy 2005;60:494-500 «PMID: 15727582»PubMed
Williams JV, Vowels BR, Honig PJ ym. S. aureus isolation from the lesions, the hands, and the anterior nares of patients with atopic dermatitis. Pediatr Dermatol 1998;15:194-8 «PMID: 9655314»PubMed
Worm M, Forchner K, Lee HH ym. Frequency of atopic dermatitis and relevance of food allergy in adults in Germany. Acta Derm Veneorol 2005;86:119-22
Zhang W, Leonard T, Bath-Hextall F ym. Chinese herbal medicine for atopic eczema. Cochrane Database Syst Rev 2004;4:CD002291 «PMID: 15495031»PubMed