Itselääkitys
Käypä hoito -suositus |  Julkaistu: 2016-04-19   | Tila: voimassa  |  Aihepiiri(t): Farmakologia, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Apteekkariliiton asettama työryhmä
PDF Tulosta

Itselääkitys

Käypä hoito
19.4.2016
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Apteekkariliiton asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

Muut suositukset

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Keskeinen sisältö

  • Itselääkityksen tulee olla lyhytaikaista.
  • Monia sairauksia tai oireita voidaan hoitaa itselääkityksellä.
    • Itselääkitys on yleensä turvallista oikein käytettynä.
    • Kaikilla lääkkeillä voi olla haittavaikutuksia ja useilla lääkkeillä yhteisvaikutuksia muiden yhtä aikaa käytettyjen lääkkeiden kanssa.
    • Muut sairaudet ja käytössä olevat lääkitykset ja muut itsehoitotuotteet pitää selvittää ja ottaa huomioon itselääkityksen yhteydessä.
  • Kaikkien lääkkeenkäyttäjien tulee olla tietoisia lääkkeiden hyödyistä ja haitoista.

Keskeiset suositukset

  • Itsehoitolääkkeinä käytettäviä kipulääkkeitä tulee käyttää vain lyhytaikaisesti. Kaikilla itsehoidossa käytettävillä suun kautta otettavilla kipulääkkeillä on haittavaikutuksia, jotka voivat tulla esille jo lyhytaikaisessa käytössä.
  • Jaksottaista jännityspäänsärkyä ja migreeniä voidaan hoitaa itsehoitolääkkeillä muutamien päivien ajan.
  • Tavallisen äkillisen selkäkivun paraneminen edistyy, kun potilas jatkaa kivun sallimissa rajoissa liikkumista ja tavanomaisia askareitaan. Selkäkipua, jossa kipu ei säteile alaraajaan, voidaan lyhytaikaisesti yrittää hoitaa tulehduskipulääkkeillä tai parasetamolilla.
    • Tulehduskipulääkkeillä voidaan saavuttaa vähäinen alaselkäkivun lievittyminen, kun kipuun ei liity iskiasoiretta.
    • Itsehoitokipulääkkeistä turvallisin on parasetamoli, mutta se on kuitenkin ilmeisesti tehoton akuutin alaselkäkivun hoidossa.
  • Akuuttien allergisten silmäoireiden ensisijaiseksi hoidoksi suositellaan antihistamiinisilmätippoja.
  • Allergisen nuhan hoidossa ensisijainen lääkitys on nenään annosteltavat kortikosteroidit. Niiden teho tulee esiin 1–2 viikon kuluessa.
  • Vaikeiden hyttysenpistoista aiheutuvien reaktioiden ehkäisyyn voidaan käyttää suun kautta otettavaa antihistamiinia.
  • Itsehoitoyskänlääkkeillä ei ilmeisesti ole merkittävää tehoa akuutin yskän oireisiin aikuisilla.
  • Lasten yskää ei suositella hoidettavaksi itsehoitoyskänlääkkeillä.
  • Uusiutuvan huuliherpeksen hoitoon voidaan käyttää paikallisesti käytettävää asikloviiria tai pensikloviiria. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää asikloviiria tai valasikloviiria suun kautta annosteltuna. Itsehoitoannoksilla oireiden kesto tutkimuksissa on lyhentynyt noin vuorokauden verran.
  • Tilapäisiä refluksioireita voidaan hoitaa itsehoidossa käytössä olevilla närästyslääkkeillä, ensisijaisesti protonipumpun estäjillä. Hoitoaika on enintään 2 viikkoa.
  • Jos ummetusoireet ovat häiritseviä eivätkä lääkkeettömät hoidot riitä avuksi, suositellaan sekä aikuisilla että lapsilla ensisijaisesti makrogolia. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää laktuloosia tai ravintokuituja.
  • Ripulin perushoito on nestetasapainosta huolehtiminen.
  • Probioottivalmisteita voidaan käyttää sekä aikuisten että lasten akuutin ripulin hoidossa ja antibioottiripulin ehkäisyssä. Probiootit saattavat lyhentää ripulin kestoa noin vuorokauden verran ja ehkäistä ripulin pitkittymistä.
  • Akuutin ripulin tai toiminnallisiin vatsavaivoihin liittyvän ripulin hoitoon voidaan aikuisilla käyttää lyhytaikaisesti loperamidia, mutta sen haittavaikutukset ovat yleisiä.
  • Emättimen hiivatulehduksen hoitoon voidaan käyttää paikallisesti annosteltavaa tai suun kautta otettavaa valmistetta.
    • On hyvä huomioida, että merkittävä osa paikallisestikin annosteltavasta valmisteesta imeytyy elimistöön, joten yhteisvaikutukset muiden lääkeaineiden kanssa tulee ottaa huomioon.
  • Varvasvälisilsan hoitoon suositellaan atsolijohdoksia tai terbinafiinia.
    • Iholle annosteltujen sienilääkkeiden yhteisvaikutusriski muiden lääkkeiden kanssa on pieni, mutta myös varvasvälisilsaa hoidettaessa on syytä noudattaa varovaisuutta.

Suosituksen tavoitteet

  • Ohjata itsehoitoa ja itsehoitolääkkeiden käyttöä siten, että ne ovat osa vaikuttavaa, tarkoituksenmukaista ja turvallista hoitoa.

Kohderyhmä

  • Suosituksen kohderyhmänä ovat apteekkien farmaseuttinen henkilöstö, lääkärit, terveydenhoitajat ja muut terveydenhuollon ammattihenkilöt sekä väestö.

Rajaus

  • Suosituksessa käsitellään Suomessa itsehoitoon hyväksyttyjä lääkkeitä.
  • Ydinkysymyksillä on rajattu suositukseen mukaan tulevat aiheet. Lisätietoa aiheesta «Itselääkitys Käypä hoito -suosituksen aiheen rajaus»1.
  • Raskaana olevien lääkitystä käsitellään vain hiivatulehduksen osalta. Lääkkeiden käytöstä raskauden aikana on tietoa teratologisessa tietopalvelussa (Internet «http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/teratologinen-tietopalvelu/Sivut/default.aspx»2).
  • Hoitosuositus koostuu kunkin terveysongelman kohdalla lyhyestä aiheen esittelystä ja sitä seuraavasta itsehoitosuosituksesta. Nämä itsehoitolääkkeitä koskevat suositukset on laadittu näyttöön perustuvan lääketieteen menetelmillä ja tutkimustieto on arvioitu kriittisesti.
    • Tutkimukset on tehty usein olosuhteissa ja annoksilla, jotka eivät vastaa lääkkeiden käyttöä itsehoidossa. Niistä saadut tehoa ja turvallisuutta koskevat tulokset eivät siten välttämättä ole suoraan sovellettavissa itsehoitokäyttöön.
  • Koska itsehoito useimmiten on ensisijaisesti lääkkeetöntä hoitoa, suosituksessa tuodaan useissa kohdin esille myös lääkkeettömän hoidon keinot. Niiden tehoa ja turvallisuutta ei kuitenkaan suositusta laatiessa ole arvioitu samalla tavoin kuin itsehoitolääkkeiden.

Kipu

Johdanto

Taulukko 1. Aikuisille kivun itsehoitoon tarkoitetut lääkeaineet ja lääkemuodot sekä itsehoitoannokset. Taulukossa mainittuja lääkeaineita on myös yhdistelmävalmisteissa, joissa on mukana lisäksi esimerkiksi kofeiinia, askorbiinihappoa tai molempia.
Lääkeaine Vahvuus Lääkemuoto Itsehoitoannos/vrk
1) Asetyylisalisyylihappoa (ASA) ei suositella ensisijaiseksi kipulääkkeeksi. Asetyylisalisyylihappo aiheuttaa pitkäkestoisen verihiutaleiden toimintahäiriön ja pidentää vuotoaikaa. Lisäksi se suurentaa muun muassa ruoansulatuskanavan verenvuotojen riskiä enemmän kuin muut itsehoitokäytössä olevat tulehduskipulääkkeet.
2) Lisäneuvontaa vaativa itsehoitolääke (LVI)
3) 1–2 x 1–3 = 1–2 tablettia 1–3 kertaa vuorokaudessa
Asetyylisalisyylihappo1) 500 mg tabletti 1–2 x 1–3 3)
Enimmäisannos 4 g
500 mg rakeet 1–2 annospussia rakeita 4–8 tunnin välein
Enimmäisannos 4 g
Ibuprofeeni/ ibuprofeenilysinaatti 200 mg tabletti 1–2 x 1–3
Enimmäisannos 1 200 mg
400 mg tabletti
pehmeä kapseli
jauhe oraaliliuosta varten
1 tabletti/kapseli/annospussi (eli 400 mg) x 1–3
Enimmäisannos 1 200 mg
Ketoprofeeni 25 mg tabletti 1 x 1–3
Enimmäisannos 75 mg
Naprokseeni2) 250 mg tabletti 1 x 1–2
Enimmäisannos 500 mg
Parasetamoli 500 mg tabletti
suussa hajoava tabletti
poretabletti
rakeet
1–2 tablettia/annospussia rakeita (eli 500–1000 mg) x 1–3
Enimmäisannos 3 g
1 g tabletti ½–1 x 1–3
Enimmäisannos 3 g
Iholle paikallisesti käytettävät valmisteet
Piroksikaami 0,50 % geeli 1–3 g (1,5–4,5 cm) geeliä (5–15 mg piroksikaamia) x 2–4
Diklofenaakki 11,6 mg/g geeli Levitetään kipualueelle 3–4 kertaa päivässä
2–4 grammaa geeliä (noin 5–10 cm) riittää noin 400–800 cm2:n hoitoon.
23 mg/g geeli Levitetään kipualueelle 2 kertaa päivässä 12 tunnin välein
2–4 grammaa geeliä (noin 5–10 cm) riittää noin 400–800 cm2:n hoitoon.
4 % suihke iholle 4–5 pumpun painallusta (32–40 mg) x 3
Mukopolysakkaridisulfaatti/ salisyylihappo/lisämunuaisen kuorikerroksen uute 2/20/10 mg geeli/emulsiovoide Levitetään kipualueelle kerran tai useita kertoja päivässä
Taulukko 2. Itsehoitolääkkeiden kliinisesti merkittäviä yhteisvaikutuksia lääkeryhmittäin. Pienillä itsehoitolääkeannoksilla ja lyhytkestoisessa hoidossa joidenkin yhteisvaikutusten kliininen merkitys voi jäädä vähäiseksi.
Itsehoitolääke Muu lääke Seuraus
Tulehduskipulääkkeet
Asetyylisalisyylihappo (ASA)
Ibuprofeeni
Ketoprofeeni
Naprokseeni
Apiksabaani
Dabigatraani
Edoksabaani
Daltepariini
Enoksapariini
Rivaroksabaani
Varfariini
Ruoansulatuskanavan verenvuotoriski suurenee
Muut tulehduskipulääkkeet
Klopidogreeli
Prasugreeli
Tikagrelori
Ruoansulatuskanavan verenvuotoriski suurenee
Duloksetiini
Klomipramiini
Milnasipraani
SSRI-lääkkeet
Tratsodoni
Venlafaksiini
Ruoansulatuskanavan verenvuotoriski suurenee
Systeeminen suuriannoksinen kortikosteroidilääkitys Ruoansulatuskanavan verenvuotoriski suurenee
ACE:n estäjät
Amiloridi
Aliskireeni
Angiotensiini II -reseptorin salpaajat
Beetasalpaajat
Furosemidi
Hydroklooritiatsidi
Spironolaktoni
Verenpainelääkkeen teho voi heikentyä
Litium Yhteiskäyttö voi suurentaa litiumin pitoisuutta
Ibuprofeeni ASA (pieni annos) ASAn verihiutalevaikutus voi heikentyä
Flukonatsoli (CYP2C9-estäjä) Ibuprofeenin pitoisuus suurenee
Muut kipulääkkeet
Parasetamoli Varfariini Verenvuotoriski saattaa hieman suurentua, kun parasetamolia käytetään jatkuvasti yli 2 g:n päiväannoksina
Migreenilääkkeet
Sumatriptaani Linetsolidi
Moklobemidi
Selegiliini
Serotonergiset masennuslääkkeet
Liiallinen serotonerginen vaikutus on mahdollinen
Allergialääkkeet
Ebastiini Itrakonatsoli
Klaritromysiini
Telitromysiini
Ritonaviiri
(CYP3A4-estäjät)
Altistus ebastiinille ja sen aktiiviselle metaboliitille voi lisääntyä huomattavasti
Karbamatsepiini
Fenytoiini
Rifampisiini
Mäkikuisma (entsyymi-induktio)
Altistus ebastiinille ja sen aktiiviselle metaboliitille voi vähentyä huomattavasti
Feksofenadiini Alumiini
Greippi-, appelsiini-, omenamehu

Karbamatsepiini
Mäkikuisma
Feksofenadiinin pitoisuus pienentyy, jos ne annostellaan samanaikaisesti antasidien tai mehun kanssa, sekä voimakkaiden entsyymi-induktorien vaikutuksesta
Itrakonatsoli
Verapamiili
Feksofenadiinin pitoisuus suurenee
Kortikosteroidinenäsuihkeet
Flutikasonipropionaatti
Mometasoni
Triamsinoloni
Itrakonatsoli
Ritonaviiri
Flukonatsoli
(CYP3A4-estäjät)
Varsinkin flutikasonin, mutta myös triamsinolonin ja mometasonin systeeminen altistus voi lisääntyä kliinisesti merkittäväksi. Muun muassa inhaloidun ja nasaalisen flutikasonin käytön yhteydessä on raportoitu useita Cushingin oireyhtymä -tapauksia potilailla, jotka ovat käyttäneet useiden viikkojen ajan samanaikaisesti ritonaviiria tai itrakonatsolia.
Yskänlääkkeet
Dekstrometorfaani Bupropioni
Fluoksetiini
Kinidiini
Moklobemidi
Paroksetiini
Terbinafiini
(CYP2D6-estäjät)
Dekstrometorfaanin pitoisuudet ja keskushermostohaittavaikutuksien riski suurenevat
Kodeiini Bupropioni
Fluoksetiini
Kinidiini
Moklobemidi
Paroksetiini
Terbinafiini
(CYP2D6-estäjät)
Kodeiinin analgeettinen ja yskää hillitsevää teho heikkenee, koska kodeiinista muodostuu vähemmän morfiinia
Protonipumpun estäjät
Esomepratsoli
Lansopratsoli
Omepratsoli
Pantopratsoli
Bosutinibi
Dabigatraani
Doksisykliini
Itrakonatsoli
Muun lääkkeen imeytyminen huononee
Esomepratsoli
Omepratsoli
Lansopratsoli
Mäkikuisma
Neidonhiuspuu
Protonipumpun estäjän pitoisuus pienenee
Esomepratsoli
Omepratsoli
Klopidogreeli Klopidogreelin aktiivisen metaboliitin muodostuminen vähenee ja verihiutalevaikutus voi heiketä
Essitalopraami
Vorikonatsoli
Essitalopraamin ja vorikonatsolin pitoisuus voi suurentua
H2-salpaajat
Famotidiini
Ranitidiini
Dasatinibi
Itrakonatsoli
Muun lääkkeen imeytyminen vähenee ja pitoisuudet pienenevät
Antasidit ja sukralfaatti
Alumiini
Kalsium
Magnesium
Sukralfaatti
Bisfosfonaatit
Feksofenadiini
Fluorokinolonit
Gabapentiini
Gemfibrotsiili
Itrakonatsoli
Levotyroksiini
Rauta
Strontium
Tetrasykliinit
Useiden muiden lääkkeiden imeytyminen vähenee ja pitoisuudet pienenevät
Ripulilääkkeet
Loperamidi Gemfibrotsiili
Itrakonatsoli
Kinidiini
(CYP2C8- tai CYP3A4-estäjät)
Loperamidin pitoisuus voi suurentua merkittävästi
Lääkehiili Useimmat lääkeaineet Muun lääkkeen imeytyminen vähenee
Sienilääkkeet
Flukonatsoli Useat lääkeaineet Flukonatsoli estää erityisesti CYP2C9- ja CYP2C19-entsyymejä, mutta myös CYP3A4-entsyymiä, minkä vuoksi muiden lääkkeiden metabolia hidastuu. Kerta-annoksina käytetyn flukonatsolin yhteisvaikutusriski on lyhytkestoinen.
Mikonatsoli (paikallinen valmiste voi imeytyä verenkiertoon limakalvolta ja rikkoutuneelta iholta) Fenytoiini
Glimepiridi
Varfariini
Mikonatsoli estää CYP-entsyymejä, minkä vuoksi muun lääkkeen metabolia voi hidastua ja pitoisuus suurentua. Esimerkiksi varfariinia koskevia yhteisvaikutuksia on kuvattu paikallisen mikonatsolivalmisteen käytön yhteydessä.
Ketokonatsoli
Klotrimatsoli
Tiokonatsoli (paikallinen valmiste voi imeytyä verenkiertoon limakalvolta ja rikkoutuneelta iholta)
Varfariini
Takrolimuusi
Paikallisesti (runsaasti) annosteltaessa atsoliryhmän sienilääkkeistä osa voi imeytyä systeemiverenkiertoon ja estää maksan CYP-entsyymien toimintaa, jolloin niillä saattaa olla myös muiden lääkkeiden pitoisuutta nostavaa vaikutusta. Tutkimustietoa paikallisvalmisteiden yhteisvaikutuksista on niukasti.

Päänsärky

Itsehoito

Selkäkipu

  • Selkäkipu on yleinen oire, joka esiintyy useimmiten alaselän alueella.
  • Lääkäriin on syytä hakeutua, jos
    • selkäkipu on voimakasta
    • selkäkipu pitkittyy tai selkäkipuun liittyy poikkeuksellisia oireita, kuten kivun säteilyä tai lihasheikkoutta
    • kyseessä on cauda equina -oireyhtymä (virtsaumpi, ulosteenpidätyskyvyn häiriö, ratsupaikka-anestesia eli tunnottomuus sukupuolielinten ja peräaukon seudussa), joka edellyttää päivystyksellisen hoidon arvion.

Itsehoito

Lihas- ja nivelkipu

Itsehoito

Kuukautiskipu

  • Useimmilla naisilla on ajoittain lieviä kuukautiskipuja kuukautisvuodon ensimmäisinä päivinä, mutta 5–15 %:lla naisista kivut ovat voimakkaita «Härkki P. Kuukautiskivut. Terveysportti. Lääkärin käsikirja 10.4.2013»20.
  • Lääkäriin on syytä hakeutua, jos
    • itsehoitolääkityksen teho ei riitä
    • kipuun liittyy poikkeavia piirteitä (esim. kivuttomat kuukautiset muuttuvat kivuliaiksi, kipu alkaa ennen vuotoa tai kipu kestää koko vuodon ajan)
    • kuukautiskierto muuttuu tai kuukautisten välillä on epäsäännöllistä vuotoa.

Itsehoito

Hammaskipu

Itsehoito

Siitepölyallergia ja hyttysenpistot

Johdanto

  • Allergialla tarkoitetaan allergian aiheuttajien eli allergeenien, kuten lehtipuiden ja heinien siitepölyn, pölypunkkien, ruoka-aineiden, eläinpölyn tai homeen, aiheuttamia oireita. Tässä käsitellään siitepölyn aiheuttamia allergioita ja hyttysenpiston aiheuttamia allergisia reaktioita.
  • Siitepölyallergia voi ilmetä silmien kutinana, punoituksena tai vuotamisena, nenän tukkoisuutena, kirkaseritteisenä nenän vuotamisena, kutinana tai aivasteluna sekä iho-oireina.
  • Lääkäriin on syytä hakeutua, jos
    • kyseessä on alle kouluikäisen selvittämättömät allergiaoireet
    • oireet ovat ympärivuotisia
    • oireet eivät reagoi itsehoitoon riittävästi
    • silmä rähmii voimakkaasti
    • näkö on heikentynyt
    • silmäoireet ovat toispuoleisia
    • esiintyy silmäkipua tai valonarkuutta
    • allergiseen nuhaan liittyy pitkittynyt yskä
    • hengitys vinkuu tai esiintyy hengenahdistusta
    • esiintyy allergiselle nuhalle epätyypillisiä piirteitä, kuten toispuoleista tukkoisuutta tai toistuvaa nenäverenvuotoa
    • hyttysen pistossa oireilu on voimakasta, pistoskohta tulehtuu tai potilaalla ilmenee vakavampia oireita, kuten kasvojen, kielen tai kaulan alueen turvotusta tai hengitysvaikeuksia.
  • Johdantokappaleen lähteenä on käytetty Lääkärikirja Duodecimin artikkelia Allerginen nuha ja muu yliherkkyysnuha «http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00198&p_haku=Allerginen%20nuha%20ja%20muu%20yliherkkyysnuha»11, «Hannuksela M. Allerginen nuha ja muu yliherkkyysnuha. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim 7.1.2013»27.

Itsehoito

Allergisten silmäoireiden hoito

Taulukko 3. Allergisten silmäoireiden itsehoidossa käytössä olevat silmätipat ja itsehoitoannokset. Lääkettä annostellaan molempiin silmiin.
Lääkeaine Vahvuus Itsehoitoannos tippaa/vrk Ikärajoitus (vuotta)
1) 1 x 2 = 1 silmätippa molempiin silmiin 2 kertaa vuorokaudessa
Antihistamiinit
atselastiini 0,5 mg/ml 1 x 2 1) yli 4
ketotifeeni 0,25 mg/ml 1 x 2 yli 3
levokabastiini 0,5 mg/ml 1 x 2–4 yli 4
Muut
lodoksamidi 1 mg/ml 1 x 4 yli 4
natriumkromoglikaatti 20 mg/ml 1–2 x 4 yli 4
40 mg/ml 1–2 x 2 yli 4
Taulukko 4. Allergiaoireiden itsehoidossa käytössä olevat suun kautta otettavat antihistamiinit ja itsehoitoannokset
Lääkeaine Vahvuus Lääkemuoto Itsehoitoannos/vrk Ikärajoitus (vuotta)
1) 1 x 1–3 = 1 kapseli 1–3 kertaa vuorokaudessa
akrivastiini 8 mg kapseli 1 x 1–3 1) yli 12
desloratadiini 5 mg tabletti 1 x 1 yli 12
ebastiini 10 mg tabletti 1–2 x 1 yli 12
20 mg tabletti 1 x 1 yli 12
feksofenadiini 120 mg tabletti 1 x 1 yli 12
levosetiritsiini 5 mg tabletti
aikuiset ja yli 6-vuotiaat: 1 x 1
yli 6
5 mg/ml tipat aikuiset ja yli 6-vuotiaat: 20 tippaa x 1 yli 6
loratadiini 10 mg tabletti 1 x 1 yli 12
setiritsiini 1 mg/ml oraaliliuos 2–6-vuotiaat: 2,5 ml x 2
6–12-vuotiaat: 5 ml x 2
aikuiset ja yli 12-vuotiaat: 10 ml x 1
yli 2
10 mg tabletti 6–12-vuotiaat: 1/2 x 2
aikuiset ja yli 12-vuotiaat: 1 x 1
yli 6
10 mg/ml tipat 2–6-vuotiaat: 5 tippaa x 2
6–12-vuotiaat: 10 tippaa x 2
aikuiset ja yli 12-vuotiaat: 20 tippaa x 1
yli 2

Allergisten nenäoireiden hoito

Taulukko 5. Allergisten nenäoireiden itsehoidossa käytössä olevat nenäsuihkeet ja itsehoitoannokset. Lääkettä annostellaan molempiin sieraimiin.
Lääkeaine Vahvuus/annos Itsehoitoannos suihketta/vrk Ikärajoitus (vuotta)
1) 1–2 x 2 = 1–2 suihketta molempiin sieraimiin 2 kertaa vuorokaudessa
Kortikosteroidit
beklometasoni 50 µg 1–2 x 2 1) valmisteittain yli 14 tai yli 18
flutikasoni 50 µg 1–2 x 1–2 yli 18
mometasoni 50 µg 1–2 x 1 yli 18
triamsinoloni 55 µg 1–2 x 1 yli 18
Antihistamiinit
atselastiini 0,13 mg 1 x 2 yli 6
levokabastiini 0,5 mg 2 x 2–4 yli 4
Muut
natriumkromoglikaatti 5,2 mg 1 x 2–4 yli 4

Hyttysenpistojen aiheuttamien reaktioiden ehkäisy ja hoito

Flunssa eli nuhakuume

Johdanto

  • Flunssalla eli nuhakuumeella tarkoitetaan akuuttia ylähengitystieoireyhtymää.
  • Flunssan oireet ovat yleensä lieviä ja kestävät tavallisesti 1–2 viikkoa. Joissakin tapauksissa oireet jatkuvat useamman viikon ajan.
    • Flunssa alkaa usein yleisoireilla: päänsäryllä, vilunväristyksillä, kurkkukivulla ja kuumeella.
    • Myöhemmin saattaa ilmetä nenän vuotamista ja tukkoisuutta, yskää ja huonovointisuutta «Heikkinen T, Järvinen A. The common cold. Lancet 2003;361:51-9 »48.
    • Nenän tukkoisuus, eritys, kutina tai aivastelu ovat tavallisia nuhan oireita.
    • Yskä on hengitysteiden suojareaktio tulehdukselle ja ärsytykselle. Sen tehtävänä on poistaa limaa. Infektion aiheuttama yskä kestää yleensä 1–2 viikkoa mutta saattaa jatkua 4 viikkoa.
  • Flunssaan voi liittyä jälkitauteja, kuten korvatulehdus, poskiontelotulehdus tai keuhkokuume.
  • Lääkäriin on syytä hakeutua, jos
    • flunssan oireet pitkittyvät tai hankaloituvat
    • yskä pitkittyy (kesto yli 6 viikkoa) tai jos yskä on ilmaantunut ilman edeltäviä flunssaoireita
    • ysköksissä on verta
    • poskiontelosärkyä esiintyy yli 1 viikon ajan tai ilmaantuu otsan tai silmäseudun särkyä
    • ilmenee korvasärkyä.
  • Hoidon arvioon on syytä hakeutua päivystyksellisesti, jos ilmenee hälyttäviä oireita, esimerkiksi hengitysvaikeutta, nielemisvaikeutta tai poikkeuksellisen voimakasta uupumusta.

Itsehoito

  • Flunssat ovat virustauteja ja paranevat yleensä ilman hoitoa, joten hoidossa keskitytään oireiden lievittämiseen.
  • Flunssan oireiden ensisijainen hoito on lepo.

Flunssaan liittyvä kipu ja kuume

Flunssan nenäoireet

  • Nenän tukkoisuutta ja vuotamista voidaan lievittää nenään annosteltavilla verisuonia supistavilla sympatomimeeteillä (ksylometatsoliini, oksimetatsoliini).
    • Paikallisesti annostellut ksylometatsoliini ja oksimetatsoliini ilmeisesti lievittävät nenän tukkoisuutta flunssan aikana aikuisilla «Paikallisesti annostellut ksylometatsoliini ja oksimetatsoliini ilmeisesti lievittävät nenän tukkoisuutta flunssan aikana aikuisilla.»B.
    • Valmisteet supistavat nenän limakalvon verisuonia, jolloin limakalvo supistuu ja nenän tukkoisuus helpottuu. Myös nenän eritys vähenee.
    • Valmisteita tulisi käyttää vain lyhytaikaisesti (valmisteen ja potilaan iän mukaan enintään 5–10 vuorokauden ajan), koska pidempään käytettyinä ne voivat aiheuttaa nenän limakalvojen turvotusta ja eritystoiminnan lisääntymistä (ns. rebound-ilmiö), kuivattaa liikaa nenän limakalvoja ja lamata värekarvatoimintaa.
  • Alle 1 vuoden ikäisille lapsille voidaan käyttää fysiologista keittosuolaa sisältäviä nenätippoja tai -suihkeita.

Yskä

Uusiutuva huuliherpesinfektio

Johdanto

Itsehoito

Refluksitauti

Johdanto

Itsehoito

Taulukko 6. Refluksioireiden itsehoidossa käytettävät protonipumpun estäjät ja H 2-salpaajat sekä niiden itsehoitoannokset
Lääkeaineryhmä Lääkeaine Itsehoitoannos/vrk
1) 20 mg x 1 = 20 mg itsehoitolääkettä kerran vuorokaudessa
Protonipumpun estäjät esomepratsoli 20 mg x 1 1)
lansopratsoli 15 mg x 1–2
omepratsoli 20 mg x 1
pantopratsoli 20 mg x 1
H2-reseptorin salpaajat famotidiini 10 mg x 1–2
ranitidiini 150 mg x 1–2 tai
300 mg x 1

Ummetus

Johdanto

Aikuisen ummetus

Lapsen ummetus

  • Lapsella ummetuksesta on kyse, jos
    • uloste tulee harvemmin kuin joka kolmas päivä
    • ulosteet ovat suuria ja kovia
    • esiintyy ohivuotoripulia
    • ulostaminen kestää pitkään ja on lapselle kivuliasta (Rooma III -kriteerit).
  • Jo yksikin edellä mainituista oireista voimakkaana riittää täyttämään ummetuksen määritelmän.
    • Imeväisen suoli voi normaalistikin toimia vain kerran viikossa. Tilanne ei vaadi toimenpiteitä, jos vauvalla ei ole mitään oireita ja hän syö hyvin. Muuten imeväisikäiset on syytä ohjata lääkärille tai neuvolaan hoidon tarpeen arviointia varten.
  • Ummetus alkaa tavallisimmin 2–4 vuoden iässä, mutta se voi myös ilmetä jo ensimmäisen vuoden aikana. Lasten ummetus on useimmiten (> 90 %) toiminnallista (ei elimellistä sairautta), ja usein mitään selvää syytä ummetuksen alkamiselle ei löydetä.
  • Lääkäriin on syytä hakeutua, jos
    • ilmenee tuhrimista (ulosteen tahatonta valumista)
    • alle 4-vuotiaalla ummetus on jatkunut 1 kuukauden
    • yli 4-vuotiaalla lapsilla ummetus on jatkunut 2 kuukautta
    • itsehoito ei auta riittävästi.
  • Johdantokappale perustuu Suomen Lääkärilehden (tietokanta vaatii käyttöoikeuden) artikkeliin Lasten ummetus «http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/avaa?p_artikkeli=sll34659&p_haku=lasten+ummetus»17, «Kolho KL, Grönlund J, Kalliomäki M, Lähdeaho ML, Ruuska T. Lasten ummetus. Suom Lääkäril 2010;65:3219-25»70 sekä Lääkärin käsikirjan (tietokanta vaatii käyttöoikeuden) artikkeliin Lapsen ummetus «Lapsen ummetus»17, «Ashorn M. Lapsen ummetus. Terveysportti. Lääkärin käsikirja 14.6.2013»71.

Itsehoito

  • Ummetuksen hoidon perusta ovat kuitupitoinen ruokavalio, riittävä nesteen nauttiminen, riittävä liikunta ja säännöllinen ulostamisrytmi. Lääkkeet ja muu hoito ovat aina toissijaisia hoitomuotoja.
    • Lääkkeettömät hoidot eivät vaikuta välittömästi. Vaikutus voidaan arvioida vasta 1–2 kuukauden kuluttua.
    • Muutoksien tulee olla pysyviä, jotta niiden ummetusta ehkäisevä teho säilyisi.

Aikuiset

Taulukko 7. Aikuisten ummetuksen itsehoidossa käytössä olevat lääkeaineet ja itsehoitoannokset
Lääkeaine Lääkemuoto Itsehoitoannos/vrk Annostelu Huomioitavaa
1) 1 x 1–2 = 1 peräpuikko 1–2 kertaa vuorokaudessa
Bisakodyyli peräpuikko 1 x 1–2 1) Korkeintaan viikon ajan.
enterotabletti 5 mg, 1–3 x 1 kerta-annos iltaisin Korkeintaan viikon ajan.
Nautittava riittävän nestemäärän kanssa.
Kuituvalmisteet (ispaghula/psyllium) rakeet 1–2 5 g:n teelusikallista tai 2–3 annosmitallista tai -pussillista Iltaisin tai 1–3 x/vrk valmisteesta riippuen Nestettä pitää nauttia vähintään 110 ml (noin lasillinen) yhtä annosmitallista tai -pussillista kohti.
Ei juuri ennen nukkumaanmenoa.
Laktuloosi oraaliliuos Aloitusannos 15–45 ml, ylläpitoannos valmisteittain 10–30 ml Kerta-annos aamuisin tai jaettuna kahteen osa-annokseen Laktoosi-intoleranssi altistaa haittavaikutuksille.
Itsehoito 2 viikon ajan, hankalassa ummetuksessa voidaan käyttää pitempään.
Makrogoli, PEG jauhe oraaliliuosta varten 1 annospussi (valmisteittain 12–14 g) x 1–3 Tasaisin väliajoin Korkeintaan 2 viikkoa.
Nautittava riittävän nestemäärän kanssa.
Natriumpikosulfaatti kapseli 2,5 mg x 2–4 Kerta-annos iltaisin Korkeintaan viikon ajan.
tipat Alkuannos 10 tippaa, ylläpitoannos korkeintaan 20 tippaa Kerta-annos iltaisin Korkeintaan viikon ajan.
Sennosidi rakeet 1–2 5 g:n teelusikallista Kerta-annos iltaisin Nautittava riittävän nestemäärän (250 ml) kanssa.
Saattaa muuttaa virtsan väriä.
tabletti 12 mg 1–2 x 1 Kerta-annos iltaisin Nautittava riittävän nestemäärän (250 ml) kanssa.
Peräruiskeet
Bisakodyyli peräruiske 1 x 1 Kerta-annos aamulla Akuutin tilanteen laukaisemiseen, ei pitkäaikaiskäyttöön.
Lämmitetään huoneenlämpöiseksi ennen annostelua.
Lauryylisulfaatti peräruiske 1 kerta-annos
Natriumdokusaatti peräruiske 1 kerta-annos

Lapset

Taulukko 8. Lapsen ummetuksen itsehoidossa käytössä olevat lääkeaineet ja itsehoitoannokset. Muokattu lähteestä «Kolho KL, Grönlund J, Kalliomäki M, Lähdeaho ML, Ruuska T. Lasten ummetus. Suom Lääkäril 2010;65:3219-25»70.
Lääkeaine Lääkemuoto Itsehoitoannos/vrk Annostelu Huomioitavaa
Kuituvalmisteet (ispaghula/psyllium) rakeet 6–12-vuotiaat: 1–2 annosmitallista tai 1–2 annospussillista 1–3 antokertaan jaettuna Nestettä pitää nauttia vähintään 110 ml (noin lasillinen) yhtä annosmitallista tai annospussillista kohti.
Ei juuri ennen nukkumaanmenoa.
Laktuloosi oraaliliuos alle 1-vuotiaat: 2,5–5 ml
1–6-vuotiaat: 5–10 ml
7–14-vuotiaat: 15 ml
Kerta-annos aamuisin tai jaettuna kahteen osa-annokseen Laktoosi-intoleranssi altistaa haittavaikutuksille.
jauhe alle 1-vuotiaat: korkeintaan 3 g
1–6-vuotiaat: 3–7 g
7–14-vuotiaat: 10 g
Kerta-annos aamuisin tai jaettuna kahteen osa-annokseen Otetaan lusikalla tai kaadetaan suoraan kielelle.
Juodaan riittävä määrä nestettä.
Makrogoli, PEG jauhe oraaliliuosta varten 2–3-vuotiaat: 1 annospussi (6 g) x 1
4–7-vuotiaat: 1 annospussi (6 g) x 1–2
Tasaisin väliajoin
Ikärajoituksissa ja veteen liuottamisessa valmistekohtaisia eroja.
Ulostetukkeuman hoitoon erilliset ohjeet.
Nautittava riittävän nestemäärän kanssa.
Natriumpikosulfaatti tipat Yli 12-vuotiaat: 5–20 tippaa x 1 Kerta-annos iltaisin Sisältää sorbitolia.
Korkeintaan viikon ajan.
kapseli Yli 12-vuotiaat: aloitusannos 2 kapselia (5 mg), jatkossa 2–4 (5–10 mg) kapselia Kerta-annos iltaisin Korkeintaan viikon ajan.
Sennosidi tabletti Yli 12-vuotiaat: 12 mg 1–2 x 1 Iltaisin Korkeintaan viikon ajan.
Saattaa muuttaa virtsan väriä.
Nautittava riittävän nestemäärän kanssa.
rakeet Yli 12-vuotiaat: 1–2 teelusikallista (5 g) x 1 Iltaisin Nautittava riittävän nestemäärän kanssa.
Natriumdokusaatti tai lauryylisulfaatti peräruiske 1 kerta-annos Akuutin tilanteen laukaisemiseen.
Lämmitetään huoneenlämpöiseksi ennen annostelua.
Vain puolet putkilon kärjestä työnnetään peräsuoleen.

Lyhytkestoinen ripuli

Johdanto

Itsehoito ja ehkäisy

  • Käsi- ja elintarvikehygieniasta huolehtiminen on ensisijaista akuutin ripulin ja turistiripulin ehkäisyssä «Lääveri T, Kantele A, Hakanen A, Mattila L. Turistiripuli, matkailijan yleisin vitsaus. Aikakauskirja Duodecim 2010;126:403-10»80.
  • Ripulin perushoitona on nestetasapainosta huolehtiminen.
  • Terveen aikuisen nesteytys onnistuu yleensä kotona. Suositeltavia juotavia ovat esimerkiksi tuoremehu, vesi, tee ja maito. Makeaa virvoitusjuomaa ei kannata juoda liikaa eikä yksistään, sillä se saattaa aiheuttaa osmoosiripulin. Ruokaa voi nauttia pieniä annoksia kerrallaan. Syöminen ei pahenna ripulia.
  • Kuivumista voi ehkäistä ja lievää kuivumista hoitaa suoloja ja sokeria sisältävillä valmisteilla (oral rehydration solution, ORS).

Akuutti ripuli

Turistiripuli

  • Probiootteja sisältäviä lääkevalmisteita ei suositella turistiripulin rutiininomaiseen ehkäisyyn. Niiden tehoa ei ole luotettavasti osoitettu, ja niiden mahdollinen vaikutus ilmeisesti vaihtelee matkakohteittain. Niiden käyttö ei myöskään korvaa hyvän hygienian merkitystä turistiripulin ehkäisyssä.

Antibioottiripuli

Emättimen hiivatulehdus

Johdanto

Itsehoito

Peräpukamat

Johdanto

  • Peräpukamissa normaali verisuonirakenne suurentuu tai pullistuu peräaukon ulkopuolelle.
  • Peräpukamat aiheuttavat toistuvia tai pitkäaikaisia oireita, kuten verenvuotoa (ulostamisen jälkeen tai paperiin pyyhittäessä ilmenevä vuoto) ja kutinaa. Peräpukamista voi aiheutua hygieniaongelmia. Palautumattomasti pullistuneessa peräpukamassa voi olla kipua.
  • Kirurgista hoitoa vaativat yleensä vain jatkuvasti peräaukon ulkopuolelle pullistuneet pukamat.
  • Lääkärin hoitoon on syytä hakeutua, jos
    • peräaukosta tuleva verenvuoto on runsasta tai pitkäaikaista tai veri on ulosteen seassa
    • häiritsevät vaivat kestävät päiviä tai viikkoja itsehoidosta huolimatta
    • pukamat ovat luiskahtaneet peräaukon ulkopuolelle eivätkä pysy sisällä
    • ilmenee kovaa, äkillistä kipua (merkki peräpukaman kureutumisesta)
    • kyseessä on lapsi.
  • Johdantokappale perustuu Lääkärin käsikirjan (tietokanta vaatii käyttöoikeuden) artikkeliin Peräpukamat «Peräpukamat»20, «Kairaluoma MV. Peräpukamat. Terveysportti. Lääkärin käsikirja 5.8.2013»94.

Itsehoito

Varvasvälisilsa

Johdanto

Itsehoito

Taulukko 9. Varvasvälisilsan itsehoidossa käytössä olevat paikallisesti käytettävät allyyliamiinit ja atsolijohdokset ja niiden itsehoitoannokset
Lääkeaine Itsehoitoannos Huomioitavaa
Allyyliamiinit
  • terbinafiini
kerran päivässä 1 viikon ajan tai kerta-annoshoito (liuos)
Atsolijohdokset
  • ketokonatsoli
1 x/vrk 2–6 viikon ajan Käytetään 1–2 viikkoa ihon kliinisen paranemisen jälkeen
  • klotrimatsoli
2–3 x/vrk 3–4 viikon ajan
  • mikonatsoli
2 x/vrk 4–6 viikon ajan
  • tiokonatsoli
1–2 x/vrk 4–6 viikon ajan

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Apteekkariliiton asettama työryhmä

Itselääkitys-suosituksen historiatiedot «Itselääkitys, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»4

Puheenjohtaja:

Jorma Komulainen, LT, dosentti; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Kokoava kirjoittaja:

Katariina Lehtinen, proviisori, tietopalvelupäällikkö; Yliopiston Apteekki, Lääkeneuvonta ja asiakaspalveluyksikkö

Jäsenet:

Janne Backman, professori, ylilääkäri, kliininen farmakologia ja yksilöllinen lääketiede; Helsingin yliopiston kliinisen farmakologian yksikkö ja HUSLAB

Anna-Kaija Hannula, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri; Kirkkonummen terveyskeskus

Aapo Honkanen, FaT, dosentti, apteekkari; Pöytyän 1. apteekki

Janne Mikkola, FaT, apteekkari; Jokioisten apteekki

Virve Mikkonen, terveydenhoitaja; Joensuun kaupunki

Kirsi Pietilä, FaT, apteekkari; Kontulan apteekki

Outi Salminen, FaT, dosentti; Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta, farmakologian ja lääkehoidon osasto

Raija Sipilä, LT; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (Käypä hoito -toimittaja)

Tuula Teinilä, proviisori, apteekkari; Viialan apteekki

Leeni Tolvanen, farmaseutti; Yliopiston Apteekki, Helsinki Keskusta

Asiantuntija:

Marja Pöllänen, HLT, EHL; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Sidonnaisuudet

Janne Backman: Asiantuntijapalkkio (Orion Oy, Santen Oy), luentopalkkio (MSD Finland), patentti (yksi patentti koskien gemfibrotsiilia)

Anna-Kaija Hannula: Ei sidonnaisuuksia

Aapo Honkanen: Ei sidonnaisuuksia

Jorma Komulainen: Fimean Lääkeinformaatioverkoston koordinaatioryhmän jäsen

Katariina Lehtinen: Ei sidonnaisuuksia

Janne Mikkola: Luentopalkkio (Farmasian oppimiskeskus, Sairaanhoitajien koulutus- ja kustannusyhtiö Fioca), koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Orion)

Virve Mikkonen: Ei sidonnaisuuksia

Kirsi Pietilä: Matkakorvaus (Bayer), luentopalkkio (Bayer)

Salminen Outi: Asiantuntijapalkkio (BestPractice, FIMEA, Pfizer), johtokunnan tms. jäsenyys (Farmasian oppimiskeskus), luentopalkkio (Farmasian oppimiskeskus, Mediareena, Pfizer)

Raija Sipilä: Ei sidonnaisuuksia

Tuula Teinilä: Ei sidonnaisuuksia

Leeni Tolvanen: Ei sidonnaisuuksia

Rahoitus

Käypä hoito -toimintaa tehdään pääosin valtionavustuksen turvin.

Suomen Apteekkariliitto on tukenut taloudellisesti tämän hoitosuosituksen laatimista.

Kirjallisuusviite

Itselääkitys (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Apteekkariliiton asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»23

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Kipu (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 4.12.2015. Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
  2. Derry CJ, Derry S, Moore RA. Caffeine as an analgesic adjuvant for acute pain in adults. Cochrane Database Syst Rev 2014;(12):CD009281 «PMID: 25502052»PubMed
  3. Migreeni (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 18.09.2008. Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
  4. Päänsärky (lapset) (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 11.06.2010. Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
  5. Paakkari P. Kipulääkkeet – turvallinen käyttö. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim 25.2.2013
  6. Saarelma O. Päänsärky. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim 13.10.2015
  7. Nissilä M. Särkylääkepäänsärky ja päänsärkylääkkeiden turvallinen käyttö. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim 12.9.2013
  8. Könönen E. Hammassärky. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim 11.5.2012
  9. Moore RA, Derry S, Wiffen PJ ym. Evidence for efficacy of acute treatment of episodic tension-type headache: methodological critique of randomised trials for oral treatments. Pain 2014;155:2220-8 «PMID: 25139586»PubMed
  10. Law S, Derry S, Moore RA. Naproxen with or without an antiemetic for acute migraine headaches in adults. Cochrane Database Syst Rev 2013;(10):CD009455 «PMID: 24142263»PubMed
  11. Kirthi V, Derry S, Moore RA. Aspirin with or without an antiemetic for acute migraine headaches in adults. Cochrane Database Syst Rev 2013;(4):CD008041 «PMID: 23633350»PubMed
  12. Rabbie R, Derry S, Moore RA. Ibuprofen with or without an antiemetic for acute migraine headaches in adults. Cochrane Database Syst Rev 2013;(4):CD008039 «PMID: 23633348»PubMed
  13. Derry S, Moore RA. Paracetamol (acetaminophen) with or without an antiemetic for acute migraine headaches in adults. Cochrane Database Syst Rev 2013;(4):CD008040 «PMID: 23633349»PubMed
  14. Moore RA, Derry S, McQuay HJ ym. Single dose oral analgesics for acute postoperative pain in adults. Cochrane Database Syst Rev 2011;(9):CD008659 «PMID: 21901726»PubMed
  15. Alaselkäkipu (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Fysiatriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 10.09.2014. Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
  16. Parkkari J, Kannus P, Kujala U. Liikuntavammat ja niiden ehkäisy. Terveysportti. Lääkärin käsikirja 5.4.2013
  17. Parkkari J. Liikuntavammojen hoito ja ehkäisy - ohjeita potilaalle. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim 10.10.2012
  18. Derry S, Moore RA, Gaskell H ym. Topical NSAIDs for acute musculoskeletal pain in adults. Cochrane Database Syst Rev 2015;(6):CD007402 «PMID: 26068955»PubMed
  19. Polvi- ja lonkkanivelrikko (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 25.08.2014. Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
  20. Härkki P. Kuukautiskivut. Terveysportti. Lääkärin käsikirja 10.4.2013
  21. Marjoribanks J, Ayeleke RO, Farquhar C ym. Nonsteroidal anti-inflammatory drugs for dysmenorrhoea. Cochrane Database Syst Rev 2015;(7):CD001751 «PMID: 26224322»PubMed
  22. Viisaudenhammas (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Läääkäriseura Duodecim, 18.08.2014. Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
  23. Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Läääkäriseura Duodecim, 25.11.2013. Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
  24. Yatani H, Komiyama O, Matsuka Y ym. Systematic review and recommendations for nonodontogenic toothache. J Oral Rehabil 2014;41:843-52 «PMID: 25040436»PubMed
  25. Jalali N, Vilke GM, Korenevsky M ym. The tooth, the whole tooth, and nothing but the tooth: can dental pain ever be the sole presenting symptom of a myocardial infarction? A systematic review. J Emerg Med 2014;46:865-72 «PMID: 24472352»PubMed
  26. DeAngelis AF, Barrowman RA, Harrod R ym. Review article: Maxillofacial emergencies: oral pain and odontogenic infections. Emerg Med Australas 2014;26:336-42 «PMID: 25065769»PubMed
  27. Hannuksela M. Allerginen nuha ja muu yliherkkyysnuha. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim 7.1.2013
  28. Owen CG, Shah A, Henshaw K ym. Topical treatments for seasonal allergic conjunctivitis: systematic review and meta-analysis of efficacy and effectiveness. Br J Gen Pract 2004;54:451-6 «PMID: 15186569»PubMed
  29. Azevedo M, Castel-Branco MG, Oliveira JF ym. Double-blind comparison of levocabastine eye drops with sodium cromoglycate and placebo in the treatment of seasonal allergic conjunctivitis. Clin Exp Allergy 1991;21:689-94 «PMID: 1685691»PubMed
  30. Davies BH, Mullins J. Topical levocabastine is more effective than sodium cromoglycate for the prophylaxis and treatment of seasonal allergic conjunctivitis. Allergy 1993;48:519-24 «PMID: 7902022»PubMed
  31. Juniper EF, Guyatt GH, Ferrie PJ ym. Sodium cromoglycate eye drops: regular versus "as needed" use in the treatment of seasonal allergic conjunctivitis. J Allergy Clin Immunol 1994;94:36-43 «PMID: 8027497»PubMed
  32. Crampton HJ. Comparison of ketotifen fumarate ophthalmic solution alone, desloratadine alone, and their combination for inhibition of the signs and symptoms of seasonal allergic rhinoconjunctivitis in the conjunctival allergen challenge model: a double-masked, placebo- and active-controlled trial. Clin Ther 2003;25:1975-87 «PMID: 12946545»PubMed
  33. Topical levocabastine compared with oral loratadine for the treatment of seasonal allergic rhinoconjunctivitis. Swedish GP Allergy Team. Allergy 1994;49:611-5 «PMID: 7653738»PubMed
  34. Bielory L, Lien KW, Bigelsen S. Efficacy and tolerability of newer antihistamines in the treatment of allergic conjunctivitis. Drugs 2005;65:215-28 «PMID: 15631542»PubMed
  35. Lange B, Lukat KF, Rettig K ym. Efficacy, cost-effectiveness, and tolerability of mometasone furoate, levocabastine, and disodium cromoglycate nasal sprays in the treatment of seasonal allergic rhinitis. Ann Allergy Asthma Immunol 2005;95:272-82 «PMID: 16200819»PubMed
  36. Drouin M, Yang WH, Bertrand B ym. Once daily mometasone furoate aqueous nasal spray is as effective as twice daily beclomethasone dipropionate for treating perennial allergic rhinitis patients. Ann Allergy Asthma Immunol 1996;77:153-60 «PMID: 8760782»PubMed
  37. Mandl M, Nolop K, Lutsky BN. Comparison of once daily mometasone furoate (Nasonex) and fluticasone propionate aqueous nasal sprays for the treatment of perennial rhinitis. 194-079 Study Group. Ann Allergy Asthma Immunol 1997;79:370-8 «PMID: 9357385»PubMed
  38. van As A, Bronsky EA, Dockhorn RJ ym. Once daily fluticasone propionate is as effective for perennial allergic rhinitis as twice daily beclomethasone diproprionate. J Allergy Clin Immunol 1993;91:1146-54 «PMID: 8509578»PubMed
  39. Schata M, Jorde W, Richarz-Barthauer U. Levocabastine nasal spray better than sodium cromoglycate and placebo in the topical treatment of seasonal allergic rhinitis. J Allergy Clin Immunol 1991;87:873-8 «PMID: 1672878»PubMed
  40. Corren J, Storms W, Bernstein J ym. Effectiveness of azelastine nasal spray compared with oral cetirizine in patients with seasonal allergic rhinitis. Clin Ther 2005;27:543-53 «PMID: 15978303»PubMed
  41. Bousquet J, Chanal I, Alquié MC ym. Prevention of pollen rhinitis symptoms: comparison of fluticasone propionate aqueous nasal spray and disodium cromoglycate aqueous nasal spray. A multicenter, double-blind, double-dummy, parallel-group study. Allergy 1993;48:327-33 «PMID: 8368459»PubMed
  42. Ratner PH, van Bavel JH, Martin BG ym. A comparison of the efficacy of fluticasone propionate aqueous nasal spray and loratadine, alone and in combination, for the treatment of seasonal allergic rhinitis. J Fam Pract 1998;47:118-25 «PMID: 9722799»PubMed
  43. Di Lorenzo G, Pacor ML, Pellitteri ME ym. Randomized placebo-controlled trial comparing fluticasone aqueous nasal spray in mono-therapy, fluticasone plus cetirizine, fluticasone plus montelukast and cetirizine plus montelukast for seasonal allergic rhinitis. Clin Exp Allergy 2004;34:259-67 «PMID: 14987306»PubMed
  44. Anolik R, Mometasone Furoate Nasal Spray With Loratadine Study Group. Clinical benefits of combination treatment with mometasone furoate nasal spray and loratadine vs monotherapy with mometasone furoate in the treatment of seasonal allergic rhinitis. Ann Allergy Asthma Immunol 2008;100:264-71 «PMID: 18426147»PubMed
  45. Barnes ML, Ward JH, Fardon TC ym. Effects of levocetirizine as add-on therapy to fluticasone in seasonal allergic rhinitis. Clin Exp Allergy 2006;36:676-84 «PMID: 16650054»PubMed
  46. Brummer-Korvenkontio H, Reunala T. Hyttysallergia. Duodecim 2013;129:1363-7
  47. Eccles R. Understanding the symptoms of the common cold and influenza. Lancet Infect Dis 2005;5:718-25 «PMID: 16253889»PubMed
  48. Heikkinen T, Järvinen A. The common cold. Lancet 2003;361:51-9 «PMID: 12517470»PubMed
  49. McNally D, Simpson M, Morris C ym. Rapid relief of acute sore throat with AMC/DCBA throat lozenges: randomised controlled trial. Int J Clin Pract 2010;64:194-207 «PMID: 19849767»PubMed
  50. Cingi C, Songu M, Ural A ym. Effect of chlorhexidine gluconate and benzydamine hydrochloride mouth spray on clinical signs and quality of life of patients with streptococcal tonsillopharyngitis: multicentre, prospective, randomised, double-blinded, placebo-controlled study. J Laryngol Otol 2011;125:620-5 «PMID: 21310101»PubMed
  51. Wethington JF. Double-blind study of benzydamine hydrochloride, a new treatment for sore throat. Clin Ther 1985;7:641-6 «PMID: 3902241»PubMed
  52. Chrubasik S, Beime B, Magora F. Efficacy of a benzocaine lozenge in the treatment of uncomplicated sore throat. Eur Arch Otorhinolaryngol 2012;269:571-7 «PMID: 22015737»PubMed
  53. Smith SM, Schroeder K, Fahey T. Over-the-counter (OTC) medications for acute cough in children and adults in community settings. Cochrane Database Syst Rev 2014;(11):CD001831 «PMID: 25420096»PubMed
  54. Fimea. Iäkkäiden lääkityksen hakupalvelu Lääke75+
  55. Chalumeau M, Duijvestijn YC. Acetylcysteine and carbocysteine for acute upper and lower respiratory tract infections in paediatric patients without chronic broncho-pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2013;(5):CD003124 «PMID: 23728642»PubMed
  56. European Medicines Agency (EMA). Codeine not to be used in children below 12 years for cough and cold. European Medicines agency. EMA/249413/2015. 24.04.2015
  57. Hannuksela M. Imusuonitulehdus (lymfangiitti, "verenmyrkytys"). Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim 18.2.2013
  58. Hannuksela M. Herpes eli yskänrokko (Herpes simplex). Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim 18.2.2013
  59. da Rosa MI, Souza SL, de Farias BF ym. Efficacy of Topical 5% Acyclovir-1% Hydrocortisone Cream (ME-609) for Treatment of Herpes Labialis: a systematic review. An Acad Bras Cienc 2015;87:1415-20 «PMID: 26247156»PubMed
  60. Arain N, Paravastu SC, Arain MA. Effectiveness of topical corticosteroids in addition to antiviral therapy in the management of recurrent herpes labialis: a systematic review and meta-analysis. BMC Infect Dis 2015;15:82 «PMID: 25887308»PubMed
  61. Vuotilainen M. Refluksitauti. Duodecim Lääkärin käsikirja 19.6.2013
  62. Mustajoki P. Painon nousu lisää närästysoireita eli ruokatorven refluksia. Terveyskirjasto. Tutkimusnäyttö 12.9.2006
  63. Ylävatsavaivaisen potilaan tutkiminen ja hoito (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 10.06.2013. Saatavilla Internetistä www.käypähoito.fi
  64. Gillen D, McColl KE. Problems related to acid rebound and tachyphylaxis. Best Pract Res Clin Gastroenterol 2001;15:487-95 «PMID: 11403541»PubMed
  65. Wang WH, Huang JQ, Zheng GF ym. Head-to-head comparison of H2-receptor antagonists and proton pump inhibitors in the treatment of erosive esophagitis: a meta-analysis. World J Gastroenterol 2005;11:4067-77 «PMID: 15996033»PubMed
  66. Klok RM, Postma MJ, van Hout BA ym. Meta-analysis: comparing the efficacy of proton pump inhibitors in short-term use. Aliment Pharmacol Ther 2003;17:1237-45 «PMID: 12755837»PubMed
  67. Nissinen M. Protonipumpun estäjät lääkemarkkinoilla yli kaksi vuosikymmentä. Aikakauskirja Duodecim 2011;127:785-92
  68. Arkkila P. Aikuisen ummetus. Terveysportti. Lääkärin käsikirja 27.5.2013
  69. Arkkila P. Aikuisen ummetus. Aikakauskirja Duodecim 2013;129:1299-300
  70. Kolho KL, Grönlund J, Kalliomäki M, Lähdeaho ML, Ruuska T. Lasten ummetus. Suom Lääkäril 2010;65:3219-25
  71. Ashorn M. Lapsen ummetus. Terveysportti. Lääkärin käsikirja 14.6.2013
  72. Ramkumar D, Rao SS. Efficacy and safety of traditional medical therapies for chronic constipation: systematic review. Am J Gastroenterol 2005;100:936-71 «PMID: 15784043»PubMed
  73. Attar A, Lémann M, Ferguson A ym. Comparison of a low dose polyethylene glycol electrolyte solution with lactulose for treatment of chronic constipation. Gut 1999;44:226-30 «PMID: 9895382»PubMed
  74. Paré P, Fedorak RN. Systematic review of stimulant and nonstimulant laxatives for the treatment of functional constipation. Can J Gastroenterol Hepatol 2014;28:549-57 «PMID: 25390617»PubMed
  75. Brenner DM. Stimulant laxatives for the treatment of chronic constipation: is it time to change the paradigm? Gastroenterology 2012;142:402-4 «PMID: 22192430»PubMed
  76. Podzemny V, Pescatori LC, Pescatori M. Management of obstructed defecation. World J Gastroenterol 2015;21:1053-60 «PMID: 25632177»PubMed
  77. Gordon M, Naidoo K, Akobeng AK ym. Osmotic and stimulant laxatives for the management of childhood constipation. Cochrane Database Syst Rev 2012;(7):CD009118 «PMID: 22786523»PubMed
  78. Chen SL, Cai SR, Deng L ym. Efficacy and complications of polyethylene glycols for treatment of constipation in children: a meta-analysis. Medicine (Baltimore) 2014;93:e65 «PMID: 25310742»PubMed
  79. Greenwood Z, Black J, Weld L ym. Gastrointestinal infection among international travelers globally. J Travel Med 2008;15:221-8 «PMID: 18666921»PubMed
  80. Lääveri T, Kantele A, Hakanen A, Mattila L. Turistiripuli, matkailijan yleisin vitsaus. Aikakauskirja Duodecim 2010;126:403-10
  81. Kantele A. Mikrobien aiheuttamat ripulitaudit. Terveysportti. Lääkärin käsikirja 23.12.2013
  82. Kantele A. Äkillinen ripulitauti matkailijalla. Terveysportti. Lääkärin käsikirja 15.6.2013
  83. Feizizadeh S, Salehi-Abargouei A, Akbari V. Efficacy and safety of Saccharomyces boulardii for acute diarrhea. Pediatrics 2014;134:e176-91 «PMID: 24958586»PubMed
  84. Goldenberg JZ, Lytvyn L, Steurich J ym. Probiotics for the prevention of pediatric antibiotic-associated diarrhea. Cochrane Database Syst Rev 2015;(12):CD004827 «PMID: 26695080»PubMed
  85. Eren M, Dinleyici EC, Vandenplas Y. Clinical efficacy comparison of Saccharomyces boulardii and yogurt fluid in acute non-bloody diarrhea in children: a randomized, controlled, open label study. Am J Trop Med Hyg 2010;82:488-91 «PMID: 20207879»PubMed
  86. Allen SJ, Martinez EG, Gregorio GV, Dans LF. Probiotics for treating acute infectious diarrhea. Cochrane Database Syst Rev 2010;(11):CD003048 «PMID: 21069673»PubMed
  87. Lesbros-Pantoflickova D, Michetti P, Fried M ym. Meta-analysis: The treatment of irritable bowel syndrome. Aliment Pharmacol Ther 2004;20:1253-69 «PMID: 15606387»PubMed
  88. Efskind PS, Bernklev T, Vatn MH. A double-blind placebo-controlled trial with loperamide in irritable bowel syndrome. Scand J Gastroenterol 1996;31:463-8 «PMID: 8734343»PubMed
  89. Truven Health Analytics. DynaMed Plus (Internet). Ipswich (MA): EBSCO Information Services. 1995-. Record No. 233135, Loperamide; updated 2015 Dec 03, cited 2015 Dec 07
  90. Li ST, Grossman DC, Cummings P. Loperamide therapy for acute diarrhea in children: systematic review and meta-analysis. PLoS Med 2007;4:e98 «PMID: 17388664»PubMed
  91. Tiitinen A. Emättimen hiivatulehdus. Terveyskirjasto. Lääkärikirja Duodecim 26.10.2015
  92. Nurbhai M, Grimshaw J, Watson M ym. Oral versus intra-vaginal imidazole and triazole anti-fungal treatment of uncomplicated vulvovaginal candidiasis (thrush). Cochrane Database Syst Rev 2007;(4):CD002845 «PMID: 17943774»PubMed
  93. SFINX-PHARAO-yhteisvaikutustietokanta. Terveysportti. Kustannus Oy Duodecim, 2015
  94. Kairaluoma MV. Peräpukamat. Terveysportti. Lääkärin käsikirja 5.8.2013
  95. Alonso-Coello P, Mills E, Heels-Ansdell D ym. Fiber for the treatment of hemorrhoids complications: a systematic review and meta-analysis. Am J Gastroenterol 2006;101:181-8 «PMID: 16405552»PubMed
  96. Jacobs D. Clinical practice. Hemorrhoids. N Engl J Med 2014;371:944-51 «PMID: 25184866»PubMed
  97. Sieni-infektiot ihossa, hiuksissa ja kynsissä (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Ihotautilääkäriyhdistys ry:n ja Kliiniset Mikrobiologit ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 12.03.2010. Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi
  98. Heikkilä H. Ihon ja kynsien sieni-infektiot. Terveysportti. Lääkärin käsikirja 14.1.2014
  99. Crawford F, Hollis S. Topical treatments for fungal infections of the skin and nails of the foot. Cochrane Database Syst Rev 2007;(3):CD001434 «PMID: 17636672»PubMed
  100. El-Gohary M, van Zuuren EJ, Fedorowicz Z ym. Topical antifungal treatments for tinea cruris and tinea corporis. Cochrane Database Syst Rev 2014;(8):CD009992 «PMID: 25090020»PubMed
  101. Devaraj A, O'Beirne JP, Veasey R ym. Interaction between warfarin and topical miconazole cream. BMJ 2002;325:77 «PMID: 12114237»PubMed
  102. A placebo-controlled study of intranasal sumatriptan for the acute treatment of migraine. The Finnish Sumatriptan Group and the Cardiovascular Clinical Research Group. Eur Neurol 1991;31:332-8 «PMID: 1653141»PubMed
  103. A randomized, double-blind comparison of sumatriptan and Cafergot in the acute treatment of migraine. The Multinational Oral Sumatriptan and Cafergot Comparative Study Group. Eur Neurol 1991;31:314-22 «PMID: 1653139»PubMed
  104. Akerlund A, Klint T, Olén L ym. Nasal decongestant effect of oxymetazoline in the common cold: an objective dose-response study in 106 patients. J Laryngol Otol 1989;103:743-6 «PMID: 2671220»PubMed
  105. Alonso-Coello P, Guyatt G, Heels-Ansdell D ym. Laxatives for the treatment of hemorrhoids. Cochrane Database Syst Rev 2005;(4):CD004649 «PMID: 16235372»PubMed
  106. Andrews CP, Martin BG, Jacobs RL ym. Fluticasone furoate nasal spray is more effective than fexofenadine for nighttime symptoms of seasonal allergy. Allergy Asthma Proc 2009;30:128-38 «PMID: 19463203»PubMed
  107. Barthel HR, Haselwood D, Longley S 3rd ym. Randomized controlled trial of diclofenac sodium gel in knee osteoarthritis. Semin Arthritis Rheum 2009;39:203-12 «PMID: 19932833»PubMed
  108. Batlle-Gualda E, Román Ivorra J, Martín-Mola E ym. Aceclofenac vs paracetamol in the management of symptomatic osteoarthritis of the knee: a double-blind 6-week randomized controlled trial. Osteoarthritis Cartilage 2007;15:900-8 «PMID: 17387026»PubMed
  109. Belsey JD, Geraint M, Dixon TA. Systematic review and meta analysis: polyethylene glycol in adults with non-organic constipation. Int J Clin Pract 2010;64:944-55 «PMID: 20584228»PubMed
  110. Boureau F, Schneid H, Zeghari N ym. The IPSO study: ibuprofen, paracetamol study in osteoarthritis. A randomised comparative clinical study comparing the efficacy and safety of ibuprofen and paracetamol analgesic treatment of osteoarthritis of the knee or hip. Ann Rheum Dis 2004;63:1028-34 «PMID: 15308513»PubMed
  111. Bradley JD, Brandt KD, Katz BP ym. Comparison of an antiinflammatory dose of ibuprofen, an analgesic dose of ibuprofen, and acetaminophen in the treatment of patients with osteoarthritis of the knee. N Engl J Med 1991;325:87-91 «PMID: 2052056»PubMed
  112. Case JP, Baliunas AJ, Block JA. Lack of efficacy of acetaminophen in treating symptomatic knee osteoarthritis: a randomized, double-blind, placebo-controlled comparison trial with diclofenac sodium. Arch Intern Med 2003;163:169-78 «PMID: 12546607»PubMed
  113. Davies RJ, European Multicentre Study Group. Efficacy and tolerability comparison of ebastine 10 and 20mg with loratadine 10mg: a double-blind, randomised study in patients with perennial allergic rhinitis. Clin Drug Investig 1998;16:413-20 «PMID: 18370556»PubMed
  114. Derry C, Derry S, Moore RA ym. Single dose oral naproxen and naproxen sodium for acute postoperative pain in adults. Cochrane Database Syst Rev 2009;(1):CD004234 «PMID: 19160232»PubMed
  115. Derry CJ, Derry S, Moore RA. Sumatriptan (oral route of administration) for acute migraine attacks in adults. Cochrane Database Syst Rev 2012;2:CD008615 «PMID: 22336849»PubMed
  116. Dettmer A. Loperamide oxide in the treatment of acute diarrhea in adults. Clin Ther 1994;16:972-80 «PMID: 7697694»PubMed
  117. Dreverman JW, Van der Poel AJ. Loperamide oxide in acute diarrhoea: a double-blind, placebo-controlled trial. The Dutch Diarrhoea Trialists Group. Aliment Pharmacol Ther 1995;9:441-6 «PMID: 8527621»PubMed
  118. Eccles R, Eriksson M, Garreffa S ym. The nasal decongestant effect of xylometazoline in the common cold. Am J Rhinol 2008;22:491-6 «PMID: 18655753»PubMed
  119. Evaluation of a multiple-dose regimen of oral sumatriptan for the acute treatment of migraine. The Oral Sumatriptan International Multiple-Dose Study Group. Eur Neurol 1991;31:306-13 «PMID: 1653138»PubMed
  120. Geba GP, Weaver AL, Polis AB ym. Efficacy of rofecoxib, celecoxib, and acetaminophen in osteoarthritis of the knee: a randomized trial. JAMA 2002;287:64-71 «PMID: 11754710»PubMed
  121. Giede C, Metzenauer P, Petzold U ym. Comparison of azelastine eye drops with levocabastine eye drops in the treatment of seasonal allergic conjunctivitis. Curr Med Res Opin 2000;16:153-63 «PMID: 11191004»PubMed
  122. Golden HE, Moskowitz RW, Minic M. Analgesic efficacy and safety of nonprescription doses of naproxen sodium compared with acetaminophen in the treatment of osteoarthritis of the knee. Am J Ther 2004;11:85-94 «PMID: 14999359»PubMed
  123. Harrison DL, Slack MK. Meta-analytic review of the effect of subcutaneous sumatriptan in migraine headache. J Pharm Technol 1996;12:109-14
  124. Hore I, Georgalas C, Scadding G. Oral antihistamines for the symptom of nasal obstruction in persistent allergic rhinitis--a systematic review of randomized controlled trials. Clin Exp Allergy 2005;35:207-12 «PMID: 15725193»PubMed
  125. Howarth PH, Stern MA, Roi L ym. Double-blind, placebo-controlled study comparing the efficacy and safety of fexofenadine hydrochloride (120 and 180 mg once daily) and cetirizine in seasonal allergic rhinitis. J Allergy Clin Immunol 1999;104:927-33 «PMID: 10550734»PubMed
  126. Hughes IW. First-line treatment in acute non-dysenteric diarrhoea: clinical comparison of loperamide oxide, loperamide and placebo. UK Janssen Research Group of General Practitioners. Br J Clin Pract 1995;49:181-5 «PMID: 7547157»PubMed
  127. Janssens MM, Vanden Bussche G. Levocabastine: an effective topical treatment of allergic rhinoconjunctivitis. Clin Exp Allergy 1991;21 Suppl 2:29-36 «PMID: 1680536»PubMed
  128. Karppinen A, Brummer-Korvenkontio H, Petman L ym. Levocetirizine for treatment of immediate and delayed mosquito bite reactions. Acta Derm Venereol 2006;86:329-31 «PMID: 16874418»PubMed
  129. Karppinen A, Kautiainen H, Petman L ym. Comparison of cetirizine, ebastine and loratadine in the treatment of immediate mosquito-bite allergy. Allergy 2002;57:534-7 «PMID: 12028119»PubMed
  130. Karppinen A, Petman L, Jekunen A ym. Treatment of mosquito bites with ebastine: a field trial. Acta Derm Venereol 2000;80:114-6 «PMID: 10877131»PubMed
  131. Kidd M, McKenzie SH, Steven I ym. Efficacy and safety of ketotifen eye drops in the treatment of seasonal allergic conjunctivitis. Br J Ophthalmol 2003;87:1206-11 «PMID: 14507747»PubMed
  132. Kim SY, Chang YJ, Cho HM ym. Non-steroidal anti-inflammatory drugs for the common cold. Cochrane Database Syst Rev 2015;(9):CD006362 «PMID: 26387658»PubMed
  133. Korting HC, Kiencke P, Nelles S ym. Comparable efficacy and safety of various topical formulations of terbinafine in tinea pedis irrespective of the treatment regimen: results of a meta-analysis. Am J Clin Dermatol 2007;8:357-64 «PMID: 18039018»PubMed
  134. Kotowska M, Albrecht P, Szajewska H. Saccharomyces boulardii in the prevention of antibiotic-associated diarrhoea in children: a randomized double-blind placebo-controlled trial. Aliment Pharmacol Ther 2005;21:583-90 «PMID: 15740542»PubMed
  135. Li RY, Wang AP, Xu JH ym. Efficacy and safety of 1 % terbinafine film-forming solution in Chinese patients with tinea pedis: a randomized, double-blind, placebo-controlled, multicenter, parallel-group study. Clin Drug Investig 2014;34:223-30 «PMID: 24477462»PubMed
  136. Li S, Yue J, Dong BR ym. Acetaminophen (paracetamol) for the common cold in adults. Cochrane Database Syst Rev 2013;(7):CD008800 «PMID: 23818046»PubMed
  137. Lin J, Zhang W, Jones A ym. Efficacy of topical non-steroidal anti-inflammatory drugs in the treatment of osteoarthritis: meta-analysis of randomised controlled trials. BMJ 2004;329:324 «PMID: 15286056»PubMed
  138. Machado GC, Maher CG, Ferreira PH ym. Efficacy and safety of paracetamol for spinal pain and osteoarthritis: systematic review and meta-analysis of randomised placebo controlled trials. BMJ 2015;350:h1225 «PMID: 25828856»PubMed
  139. McFarland LV. Meta-analysis of probiotics for the prevention of traveler's diarrhea. Travel Med Infect Dis 2007;5:97-105 «PMID: 17298915»PubMed
  140. Murris-Espin M, Melac M, Charpentier JC ym. Comparison of efficacy and safety of cetirizine and ebastine in patients with perennial allergic rhinitis. Ann Allergy Asthma Immunol 1998;80:399-403 «PMID: 9609610»PubMed
  141. Oksanen PJ, Salminen S, Saxelin M ym. Prevention of travellers' diarrhoea by Lactobacillus GG. Ann Med 1990;22:53-6 «PMID: 2184847»PubMed
  142. Paul IM, Beiler JS, King TS ym. Vapor rub, petrolatum, and no treatment for children with nocturnal cough and cold symptoms. Pediatrics 2010;126:1092-9 «PMID: 21059712»PubMed
  143. Perez-Miranda M, Gomez-Cedenilla A, León-Colombo T ym. Effect of fiber supplements on internal bleeding hemorrhoids. Hepatogastroenterology 1996;43:1504-7 «PMID: 8975955»PubMed
  144. Pincus T, Koch GG, Sokka T ym. A randomized, double-blind, crossover clinical trial of diclofenac plus misoprostol versus acetaminophen in patients with osteoarthritis of the hip or knee. Arthritis Rheum 2001;44:1587-98 «PMID: 11465710»PubMed
  145. PRAC recommends restrictions on the use of codeine for cough and cold in children. European Medicines Agency 2015, EMA/163792/2015. http://www.ema.europa.eu/ema/index.jsp?curl=pages/medicines/human/referrals/Codeine_containing_medicinal_products_for_the_treatment_of_cough_and_cold_in_paediatric_patients/human_referral_prac_000039.jsp&mid=WC0b01ac05805c516f
  146. Public Health Advisory. FDA recommends that over-the-counter cough and cold products not be used for infants and children under 2 years of age. http://www.fda.gov/NewsEvents/Newsroom/PressAnnouncements/2008/ucm051137.htm
  147. Roelofs PD, Deyo RA, Koes BW ym. Non-steroidal anti-inflammatory drugs for low back pain. Cochrane Database Syst Rev 2008;(1):CD000396 «PMID: 18253976»PubMed
  148. Sazawal S, Hiremath G, Dhingra U ym. Efficacy of probiotics in prevention of acute diarrhoea: a meta-analysis of masked, randomised, placebo-controlled trials. Lancet Infect Dis 2006;6:374-82 «PMID: 16728323»PubMed
  149. Schnitzer TJ, Weaver AL, Polis AB ym. Efficacy of rofecoxib, celecoxib, and acetaminophen in patients with osteoarthritis of the knee. A combined analysis of the VACT studies. J Rheumatol 2005;32:1093-105 «PMID: 15940774»PubMed
  150. Self-treatment of acute migraine with subcutaneous sumatriptan using an auto-injector device. The Sumatriptan Auto-Injector Study Group. Eur Neurol 1991;31:323-31 «PMID: 1653140»PubMed
  151. Sigterman KE, van Pinxteren B, Bonis PA ym. Short-term treatment with proton pump inhibitors, H2-receptor antagonists and prokinetics for gastro-oesophageal reflux disease-like symptoms and endoscopy negative reflux disease. Cochrane Database Syst Rev 2013;(5):CD002095 «PMID: 23728637»PubMed
  152. Spangler DL, Abelson MB, Ober A ym. Randomized, double-masked comparison of olopatadine ophthalmic solution, mometasone furoate monohydrate nasal spray, and fexofenadine hydrochloride tablets using the conjunctival and nasal allergen challenge models. Clin Ther 2003;25:2245-67 «PMID: 14512132»PubMed
  153. Spruance SL, Jones TM, Blatter MM ym. High-dose, short-duration, early valacyclovir therapy for episodic treatment of cold sores: results of two randomized, placebo-controlled, multicenter studies. Antimicrob Agents Chemother 2003;47:1072-80 «PMID: 12604544»PubMed
  154. Sumatriptan--an oral dose-defining study. The Oral Sumatriptan Dose-Defining Study Group. Eur Neurol 1991;31:300-5 «PMID: 1653137»PubMed
  155. Taverner D, Latte J. Nasal decongestants for the common cold. Cochrane Database Syst Rev 2007;(1):CD001953 «PMID: 17253470»PubMed
  156. The Database of Abstracts of Reviews of Effectiveness (University of York), Database no.: DARE-988407. In: The Cochrane Library, Issue 2, 2000. Oxford: Update Software
  157. Towheed TE, Maxwell L, Judd MG ym. Acetaminophen for osteoarthritis. Cochrane Database Syst Rev 2006;(1):CD004257 «PMID: 16437479»PubMed
  158. Tran T, Lowry AM, El-Serag HB. Meta-analysis: the efficacy of over-the-counter gastro-oesophageal reflux disease therapies. Aliment Pharmacol Ther 2007;25:143-53 «PMID: 17229239»PubMed
  159. Van Cauwenberge P, Juniper EF. Comparison of the efficacy, safety and quality of life provided by fexofenadine hydrochloride 120 mg, loratadine 10 mg and placebo administered once daily for the treatment of seasonal allergic rhinitis. Clin Exp Allergy 2000;30:891-9 «PMID: 10848909»PubMed
  160. Weiner JM, Abramson MJ, Puy RM. Intranasal corticosteroids versus oral H1 receptor antagonists in allergic rhinitis: systematic review of randomised controlled trials. BMJ 1998;317:1624-9 «PMID: 9848901»PubMed
  161. Williams HJ, Ward JR, Egger MJ ym. Comparison of naproxen and acetaminophen in a two-year study of treatment of osteoarthritis of the knee. Arthritis Rheum 1993;36:1196-206 «PMID: 8216413»PubMed
  162. Worrall G. Herpes labialis. BMJ Clin Evid 2009;2009 «PMID: 21726482»PubMed
  163. Zhang JX, Ji MY, Song J ym. Proton pump inhibitor for non-erosive reflux disease: a meta-analysis. World J Gastroenterol 2013;19:8408-19 «PMID: 24363534»PubMed
  164. Zhang W, Nuki G, Moskowitz RW ym. OARSI recommendations for the management of hip and knee osteoarthritis: part III: Changes in evidence following systematic cumulative update of research published through January 2009. Osteoarthritis Cartilage 2010;18:476-99 «PMID: 20170770»PubMed
  165. Kriikku P, Vuori E. Myrkytyskuolemat ovat vähentyneet, lääkkeiden päihdekäyttö lisääntyy. Suom Lääkäril 2015;70;3283-90