Vyöruusu
Lääkärin käsikirja
20.3.2025 • Viimeisin muutos 3.6.2025
Keskeistä
- Diagnoosi perustuu yleensä kliiniseen kuvaan.
- Viruslääkehoitoa harkitaan tapauskohtaisesti kaikille potilaille, etenkin jos ihottuman puhkeamisesta on alle 3 vrk.
- Viruslääkehoito aloitetaan aina immuunivajavuuspotilaille, trigeminusalueen vyöruusussa, iäkkäille (yli 60-vuotiaille) potilaille sekä jos taudinkuva on raju.
- Muistettava tehokas kivunhoito: akuutti vyöruusukipu, mahdollinen postherpeettinen neuralgia
Aiheuttaja
- Vesirokkovirus (VZV, varicella-zostervirus), joka jää hermojuurten ganglioihin vesirokon jälkeen
- Vyöruusussa on kyseessä viruksen reaktivaatio.
- Myös vesirokkorokotuksen saanut henkilö voi saada vyöruusun.
Oireet ja löydökset
- Yleensä kehon keskiviivan toiselle puolelle rajoittuva, yksittäisen dermatomin alueella esiintyvä tarkkarajainen eryteema, jossa on vyömäisesti ryhmittyneitä vesirakkuloita.
- Myös laaja-alaisempi, useassa dermatomissa esiintyvä taudinkuva on mahdollinen.
- Tyyppipaikkoja ovat vartalo (erityisesti dermatomit Th1–L2) sekä kasvot (dermatomit V1–V3); esiintyy harvemmin myös raajoissa ja genitaalialueella (kuvat «»1 «»2 «»3 «»4 «»5).
- 1–2 viikon aikana vesirakkulat muuttuvat märkärakkuloiksi, haavautuvat ja rupeutuvat.
- Lieviä yleisoireita voi esiintyä: kuumetta, päänsärkyä, huonovointisuutta ja väsymystä.
- Akuutti vyöruusukipu
- Ihon paikallinen särky voi olla jatkuvaa tai jaksoittaista.
- Vihlominen (dysestesia) tai kosketusarkuus (allodynia, hyperalgesia) voivat alkaa päiviä (2–3 vrk) ennen ihottuman puhkeamista.
- Muista vyöruusu rinta-, vatsa- ja selkäkivun erotusdiagnostiikassa; tarkasta aina kipupotilaan iho (kuva «»6).
- Muista immunosuppression mahdollisuus, etenkin jos kyseessä on raju tai dermatomin ulkopuolelle leviävä vyöruusu.
- Erittäin harvoin potilailla on pelkkää kipua ilman ihottumaa (zoster sine herpete).
- Ihottuma parantuu yleensä n. 2–4 viikossa, mutta voi jättää arpia.
- Toisin kuin Herpes simplex «Ihon Herpes simplex -infektio»1, vyöruusu uusiutuu harvoin.
Tarttuvuus
- Virus tarttuu vyöruususta huonommin kuin vesirokkopotilaalta.
- Kontaktia suositellaan välttämään etenkin sellaisiin henkilöihin, jotka kuuluvat riskiryhmiin ja jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa tai saaneet vesirokkorokotusta.
- Pienet lapset
- Raskaana olevat
- Immuunivajaustilat (mm. immunosuppressiiviset lääkkeet, syöpä- ja elinsiirtopotilaat)
- Vyöruusun tarttuvuus loppuu yleensä ihomuutosten rupeutuessa (n. 1–2 viikkoa oireiden alkamisesta).
Komplikaatiot
- Postherpeettinen neuralgia
- Ihottuman paranemisen jälkeen persistoiva kipu (yleensä rauhoittuu 6–12 kk:n sisällä, mutta voi joissakin tapauksissa jatkua vuosia)
- Erityinen riskiryhmä ovat yli 70-vuotiaat.
- Silmäkomplikaatiot silmähermon (n. ophthalmicus) affisiossa
- Mm. keratiitti, korneaulseraatiot ja iriitti
- Silmäaffisio on todennäköinen, jos ihottumaa on nenänpielessä (n. nasociliaris; kuva «»7).
- Voivat aiheuttaa pysyviä silmäongelmia.
- Ehdottomat aiheet silmälääkärin kiireelliseen konsultaatioon: silmä punoittaa selvästi, sarveiskalvon tunto on pumpulipuikolla tutkittuna selvästi heikentynyt tai visus on heikentynyt.
- Silmälääkärin konsultaatio ei saa viivästyttää viruslääkkeen aloittamista.
- Muita komplikaatioita
- Sekundaarinen bakteeri-infektio (selluliitti)
- Perifeerinen hermohalvaus (esim. kasvohermohalvaus korvan vyöruusussa, Ramsay Huntin oireyhtymä «Perifeerinen kasvohalvaus»2)
- Pysyvät hermovauriot
- Leviävä (disseminoitunut) herpes zoster
- Enkefaliitti (yleensä immuunivajavuuspotilailla)
Tutkimukset
- Diagnoosi perustuu yleensä kliiniseen kuvaan.
- Epäselvissä tilanteissa virus osoitetaan iholta tai limakalvoilta (-VZVNhO).
- Erotusdiagnostisesti (impetigo «Märkärupi (impetigo)»3, selluliitti «Ruusutulehdus (erysipelas)»4) voidaan tarvita bakteeriviljelyä ihon haavaumista (BaktVi).
- Komplisoitumaton vyöruusu ei yleensä suurenna tulehdusarvoja (CRP, B-Leuk) samalla tavoin kuin ruusu tai selluliitti; vyöruusussa CRP-pitoisuus pysyy yleensä alle 20–30 mg:ssa/l.
Erotusdiagnoosi
- Herpes simplex -infektio
- Jos potilas on kuumeinen eikä ihottuma sijaitse toispuolisesti 1–2 dermatomin alueella, kyseessä voi olla primaarinen Herpes simplex -infektio.
- Vyöruusun kaltainen toistuva rakkulaihottuma on todennäköisesti Herpes simplex -viruksen aiheuttama.
- Akuutit ekseemat «Allerginen kosketusihottuma»5 (etenkin akuutti allerginen kosketusekseema): pääoireina kutina, punoitus ja ihorakkulat, ei kuumetta
- Märkärupi (impetigo) «Märkärupi (impetigo)»3: yleensä vähäoireinen, voi esiintyä epäsymmetrisenä, läiskäisiä ihoeroosioita, joissa päällä keltaista rupea
- Ruusu (erysipelas) «Ruusutulehdus (erysipelas)»4: hehkuva, tarkkarajainen punoitus, voi esiintyä rakkuloita, yleensä kuumetta, ei niin kivulias, ei seuraa dermatomeja
- Selluliitti «Ruusutulehdus (erysipelas)»4 ja vaikeat pehmytkudosinfektiot «Vaikeat iho- ja pehmytkudosinfektiot»6: punoitus ja rakkulat, nekroottiset tummat ja sinertävät läiskät, haavaumat, huonovointisuus, kuume
Hoito
Viruslääkkeet
| Lääke | Standardiannos, hoito yleensä 7 päivää | Kommentti |
|---|
| Valasikloviiri | 1 g × 3 | Harvemmin otettava, hintavampi |
| Asikloviiri | 800 mg × 5 | Edullinen |
| Famsikloviiri | 250 mg × 3 tai 500 mg × 2 | Harvemmin käytetty, hintavin |
- Huom.: annosten muuttaminen munuaisten vajaatoiminnan eri vaikeusasteissa
- Immuunivajavuuspotilailla, silmäkomplikaatioissa ja hitaassa hoitovasteessa viruslääkehoitoa voi olla tarpeen pidentää esim. 2–3 viikon kuuriksi.
- Immuunivajavuuspotilailla ja vaikeissa taudinkuluissa voivat sairaalahoito ja i.v. asikloviiri (10 mg/kg × 3) olla aiheellisia.
Paikallishoito
- Antiviraalivoiteilla ei ole merkitystä vyöruusun hoidossa.
- Alkuvaiheessa oireita voivat lievittää kosteat kääreet ja esim. sinkkipasta.
- Myös antiseptisiä ja antimikrobisia emulsiovoiteita on käytetty (sekundaarisen bakteeri-infektion estoon).
Akuutti vyöruusukipu ja postherpeettinen neuralgia evd
Akuutti vyöruusukipu
- Yleensä parasetamoli ja/tai tulehduskipulääkkeet riittävillä annoksilla
- Parasetamoli on turvallisempi vaihtoehto lapsilla ja ikääntyneillä.
- Tarvittaessa lisäksi heikko opioidi (kodeiini, tramadoli)
- Paikallishoidosta saattaa olla apua: sinkkivoide tai -pasta, viilentävä geeli.
- Jos hoitovaste on akuutissa vyöruusukivussa huono, niin myös kaikkia postherpeettisen neuralgian hoitoja on käytetty (esim. amitriptyliini tai pregabaliini, ks. alempana) akuutin kivun pitkittymiseen ja neuralgian mahdolliseen ennaltaehkäisyyn.
Postherpeettinen neuralgia
- Ks. myös artikkeli Krooninen kipu «Krooninen kipu»7.
- Trisykliset masennuslääkkeet
- Muistettava antikolinergiset haitat ja sedatiivisuus
- Sopivat erityisesti nuorehkoille, muuten terveille potilaille.
- Vasta-aiheet: rytmihäiriöt, virtsaamisvaikeudet tai ortostaattinen hypotonia
- Aloitetaan pienin annoksin iltaisin, esim. 10–25 mg, ja annosta nostetaan 5–10 mg muutaman päivän välein, kunnes saavutetaan hyvä kivunlievitys tai mahdolliset haitat estävät annoksen lisäämisen (väsymys, suun kuivuminen, ummetus, virtsaamisvaikeudet, ortostaattinen hypotonia).
- Amitriptyliini 25–75 mg × 1, voidaan nostaa ad 100 mg × 1, kerta-annos iltaisin
- Nortriptyliini aluksi 10–25 mg × 1, nostetaan 10–25 mg viikoittain, tavoiteannos 75–150 mg/vrk, kerta-annoksena tai 2 annokseen jaettuna
- Epilepsialääkkeet
- SNRI-lääkkeet duloksetiini, aloitusannos (30–)60 mg × 1, tai venlafaksiini, aloitusannos (37.5–)75 mg × 1 (ei virallista käyttöaihetta, trisyklisiin masennuslääkkeisiin verrattuna vähemmän antikolinergisia haittavaikutuksia)
- Voivat olla trisyklisiä parempi ja turvallisempi vaihtoehto ikääntyneillä potilailla.
- Toissijaisia hoitoja
- Hoito ikäihmisillä
- Voidaan yleensä käyttää kaikkia edellä mainittuja lääkkeitä, mutta aloitus- ja ylläpitoannokset ovat pienempiä.
- Ikäihmisen lääkityksen aloitus- ja ylläpitoannos on usein puolet työikäisen annoksesta (esim. aloitetaan pienimmällä mahdollisella annoksella hitaasti nostaen).
- Muistettava myös mahdollinen munuaisten heikentynyt toiminta.
- SNRI-lääkkeet ovat turvallisimpia.
- Trisyklisillä masennuslääkkeillä on vahvimmat antikolinergiset vaikutukset (sekavuus, muistin heikkeneminen, virtsaretentio, ummetus ja glaukooman paheneminen).
- Sedatiivinen vaikutus on vahvin epilepsialääkkeillä (pregabaliini, gabapentiini); muistettava kaatumisriski.
Vyöruusurokotus
- Vyöruusurokote vähentää vyöruusun ilmaantumista «Live attenuated herpes zoster vaccine (LZV) and recombinant herpes zoster vaccine (RZV ) are effective in preventing herpes zoster in older adults.»A ja sen komplikaatioita (mm. postherpeettinen neuralgia, silmäkomplikaatiot, enkefaliitti). Se ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan, joten potilaan on maksettava se itse.
- Rekombinanttirokote (Shingrix®; rokotus 2 kk:n välein; ei sisällä elävää virusta, joten voidaan käyttää myös immuunipuutteisilla). Tarkoitettu yli 50-vuotialle, joilla on normaali vyöruusuriski sekä yli 18-vuotiaille, joilla on suurentunut vyöruusuriski.
- Rokotukset voidaan antaa myös potilaille, joilla on ollut aikaisemmin sairastettu vyöruusu, jos heillä arvioidaan olevan suurentunut uusintainfektion riski. Todennäköisesti rokotukset kannattaa tuolloin antaa selkeällä viiveellä infektiosta (esim. ainakin 1 v:n kuluttua tai myöhemmin).
Konsultaatio
- Immuunivajavuustiloissa ja erityisen rajussa taudissa voidaan tarvita sairaalahoitoa ja alkuhoitona i.v. asikloviiria.
- Vaikeahoitoisessa postherpeettisessä neuralgiassa tarvittaessa erikoissairaanhoidon konsultaatio
Kirjallisuutta
- Asada H. Recent topics in the management of herpes zoster. J Dermatol 2023;50(3):305-310 «PMID: 36539935»PubMed
- Kelley A. Herpes zoster: A primary care approach to diagnosis and treatment. JAAPA 2022;35(12):13-18 «PMID: 36346926»PubMed
- Anderson TC, Masters NB, Guo A, ym. Use of Recombinant Zoster Vaccine in Immunocompromised Adults Aged ≥19 Years: Recommendations of the Advisory Committee on Immunization Practices - United States, 2022. MMWR Morb Mortal Wkly Rep 2022;71(3):80-84 «PMID: 35051134»PubMed
- Kim J, Kim MK, Choi GJ ym. Pharmacological and non-pharmacological strategies for preventing postherpetic neuralgia: a systematic review and network meta-analysis. Korean J Pain 2021;34(4):509-533. «PMID: 34593669»PubMed
- Marra F, Parhar K, Huang B ym. Risk Factors for Herpes Zoster Infection: A Meta-Analysis. Open Forum Infect Dis 2020;7(1):ofaa005. «PMID: 32010734»PubMed
- Le P, Rothberg M. Herpes zoster infection. BMJ 2019;364:k5095. «PMID: 30630827»PubMed
- Schmader K. Herpes Zoster. Ann Intern Med 2018;169(3):ITC19-ITC31 «PMID: 30083718»PubMed
- Tricco AC, Zarin W, Cardoso R ym. Efficacy, effectiveness, and safety of herpes zoster vaccines in adults aged 50 and older: systematic review and network meta-analysis. BMJ 2018;363():k4029. «PMID: 30361202»PubMed
- Werner RN, Nikkels AF, Marinovic B ym. European consensus-based (S2k) Guideline on the Management of Herpes Zoster - guided by the European Dermatology Forum (EDF) in cooperation with the European Academy of Dermatology and Venereology (EADV), Part 1: Diagnosis. J Eur Acad Dermatol Venereol 2017;31(1):9-19. «PMID: 27804172»PubMed
- Feller L, Khammissa RAG, Fourie J ym. Postherpetic Neuralgia and Trigeminal Neuralgia. Pain Res Treat 2017;2017:1681765. «PMID: 29359044»PubMedJ
- Schuster AK, Harder BC, Schlichtenbrede FC ym. Valacyclovir versus acyclovir for the treatment of herpes zoster ophthalmicus in immunocompetent patients. Cochrane Database Syst Rev 2016;(11):CD011503. «PMID: 27841441»PubMed
- Cunningham AL, Lal H, Kovac M ym. Efficacy of the Herpes Zoster Subunit Vaccine in Adults 70 Years of Age or Older. N Engl J Med 2016;375(11):1019-32. «PMID: 27626517»PubMed