Nuoren psykiatrinen tutkiminen ja hoitoonohjaus
Lääkärin käsikirja
23.4.2025 • Viimeisin muutos 23.4.2025
Keskeistä
- Nuoruusiällä psykiatrisen hoidon tarve on yleisempää kuin lapsuudessa.
- Psyykkisiä häiriöitä on nuoruusiässä n. 20–30 %:lla.
- Samanaikaissairastavuus on yleistä; esim. masennus ja ahdistusoireet esiintyvät usein samanaikaisesti.
- Useat aikuisiällä toimintakykyä uhkaavat mielenterveyden ongelmat saavat alkunsa nuoruusiässä n. 16. ikävuoden tienoilla. N. 75 % aikuisiän mielenterveyden häiriöistä alkaa ennen 24 v:n ikää.
- Nuorten ongelmien kohtaamisessa keskeistä on varhainen puuttuminen ja matala hoitoon pääsemisen kynnys.
- Psyykkisten häiriöiden esiintyminen nuoruudessa on niin yleistä, että kehittyneissäkin terveyspalveluissa 40–60 % nuorista jää vaille tarvitsemaansa hoitoa.
Nuoren potilaan tutkimustilanne
- Nuori itse on tärkein tietolähde, mutta vanhempien haastattelu voi antaa tärkeää lisätietoa.
- Nuoren kanssa on hyvä aluksi sopia, miten hän haluaa vanhempiensa osallistuvan keskusteluun. Nuorella on tietyin edellytyksin myös oikeus kieltää tietojen antamista vanhemmilleen.
- Koulussa ja kouluterveydenhuollossa tunnistetaan usein ensivaiheessa nuoren psyykkiset vaikeudet. Ennen nuoren tapaamista on hyödyllistä saada esim. oppilashuollon työntekijän kokoamat tiedot nuoren taustasta ja kehityksestä.
- Useampi haastattelu, riittävä aika ja vapaa haastatteluilmapiiri auttavat nuoren tutkimisessa.
- Tutkimustilanteessa on hyvä ottaa erikseen huomioon nuoren kulttuurinen tausta. Se voi vaikuttaa siihen, mitä odotuksia ja ennakkokäsityksiä hänellä on tapaamiseen liittyen.
Näkökohtia nuoren potilaan kohtaamiseen
- Muista: nuori ei ole enää lapsi eikä vielä aikuinen.
- Rohkaise nuorta ilmaisemaan omia kokemuksiaan, ole kiinnostunut. Vahvaan itsenäistymistarpeeseen liittyen nuoren voi olla ristiriitaista turvautua aikuiseen.
- Kunnioita nuoren pyrkimystä autonomiaan ja itsenäisyyteen.
- Ole neutraali: vältä asettumista nuorta ympäröivien tahojen "puolelle".
- Älä oleta nuoren seksuaalista identiteettiä tai suuntautumista; anna nuorelle tilaa kertoa.
- Kiinnitä huomiota seuraaviin seikkoihin:
- suhde itseen, omaan ruumiiseen ja vanhempiin; todellisuudentaju
- suhde auktoriteetteihin
- nuoren asenne tulevaisuuteen
- fyysinen terveys; puberteettikehityksen vaihe, viitteet syömishäiriöstä «Syömishäiriöt lapsilla ja nuorilla»1
- suhde ikätovereihin: onko nuorella kavereita vai eristäytyykö hän
- haittaavatko oireet arjesta selviytymistä; koulupoissaolot
- onko nuorella vakavan psyykkisen häiriön tunnusmerkkejä, jotka vaativat perusteellisemman selvityksen.
- Mahdollisen itsensä vahingoittamisen historia on tärkeä kartoittaa, ja itsetuhoisista ajatuksista ja itsetuhokäyttäytymisestä on puhuttava avoimesti.
Nuoruusiän keskeiset psyykkiset häiriöt
Vakavan häiriön tunnusmerkkejä
- Nuorisopsykiatrinen konsultaatio on aina aiheellinen seuraavissa tilanteissa:
- selviytymättömyys koulussa, koulumenestyksen heikkeneminen
- itsemurhayritys tai itsensä vahingoittamisen ajatus, joihin liittyy tietoinen pyrkimys kuolla
- kontrolloimaton käyttäytyminen kotona, vanhempien kimppuun käyminen, huonekalujen särkeminen, sulkeutuminen huoneeseen
- uskomukset siitä, että oma ruumis on muuttunut tai muuttumassa
- reagoiminen fyysisellä hyökkäyksellä sanalliseen loukkaukseen
- todellisuudentajun heikkeneminen ja todellisuudesta pois vetäytyminen, esim. injektiohuumeiden käyttö, vakava syömishäiriö, itsensä viiltely
- vetäytyminen sosiaalisista suhteista.
Todellisuudentajun häiriintyminen
- Ks. «Nuorten psykoosit»5.
- Vakavat psykoosit, esim. skitsofrenia alkavat nuoruusiällä.
- Nuoren saaminen hoidon piiriin mahdollisten psykoosin varhaisoireiden ilmaantuessa on tärkeää, vaikkakin psykoosidiagnoosi nuoruusiällä on usein epävarma. Psykoosin varhaisoireiden hoito tulisi aloittaa ennen kuin varsinainen sairaus on puhjennut.
- Varsinainen psykoosi muistuttaa oirekuvaltaan aikuisiällä tavattavaa oireilua «Nuorten psykoosit»5.
Masennus
- Ks. «Nuoruusikäisen masennus»2.
- Masennuksen tunne on nuorilla yleistä. Suurimmalla osalla masennuksen tunne liittyy nuoruusiän normaaliin kasvuun ja kehitykseen.
- Heikko itsetunto on masennuksen ja ahdistuneisuuden riskitekijä nuorilla.
- Nuoren vakava masennus voi kätkeytyä mielialan ulkoisen laskun sijasta esim. käyttäytymishäiriöiden taakse (pahantuulisuus, näpistely, päihteiden käyttö).
- Nuoren masennus on tärkeää ottaa vakavasti. Vakava masennus aiheuttaa terveyshaittoja ja lisää itsensä vahingoittamisen riskiä, minkä vuoksi diagnostiikka sekä hoidon suunnittelu ja seuranta kuuluvat erikoissairaanhoitoon.
- Nuorten lievän masennuksen hoitoa on menestyksellisesti toteutettu myös osana koulujen opiskelijahuoltoa erikoissairaanhoidon konsultaatiotuella.
Ahdistuneisuushäiriö
- Häiriö kehittyy usein nuoruusiässä. Esiintyvyys on 3–4 %.
- Oirekuvaan liittyy ylenmääräinen tuskaisuus ja ulkoisista olosuhteista riippumaton murehtiminen ja ahdistuneisuus.
Syömishäiriöt
- Ks. «Syömishäiriöt lapsilla ja nuorilla»1.
- Syömishäiriöstä kärsivä määrittää itsensä kehon painon, koon tai muodon ja syömisen kautta.
- Tunnistaminen ja alkuvaiheen arviointi tapahtuu perusterveydenhuollossa.
- Nuorten vaikeiden syömishäiriöiden tutkimus ja hoito kuuluvat etenkin sairauden alkuvaiheessa erikoissairaanhoitoon.
Itsetuhoinen käyttäytyminen
- Ks. «Itsemurhavaara nuoruusiässä»6.
- Nuorten itsetuhoisen ajattelun vuosittainen esiintyvyys on n. 20 % ja itsemurhayritysten 2.3–6 %.
- Masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus, päihdeongelmat ja käytöshäiriöt ovat riskitekijöitä.
- Vähemmän kuin yksi neljästä itsemurhan tehneestä ja joka toinen sitä yrittäneestä on saanut psykiatrista apua.
- Perheellä on suuri merkitys sekä altistavana että suojaavana tekijänä. Vanhempien osallistuminen hoitoon on tärkeää.
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt
- Ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. Nuorilla tyyppioireita ovat oppimisvaikeudet, sosiaalisen kanssakäymisen vaikeudet, itsetunto-ongelmat, onnettomuusalttius ja koulutuksen keskeytyminen.
- Diagnoosi perustuu huolelliseen lääkärin tutkimukseen ja laaja-alaiseen nuoren ja hänen lähisukulaistensa haastatteluun.
- Häiriön esiintyminen on yleisempää pojilla kuin tytöillä (4:1) ja lapsuudessa huomattavasti yleisempää kuin nuoruudessa. Nuorimmilla koululaisilla diagnooseja tehdään enemmän loppuvuodesta syntyneille, mikä viittaa suhteellisen iän merkitykseen ja kypsymiseroihin lapsilla.
- Perintötekijöiden osuudeksi etiologiassa arvioidaan lapsilla n. 60–90 %.
- Oireet vähenevät lääkehoidolla ja psykososiaalisilla hoidoilla.
Aggressiivisuus
- Kuuluu ikään; tärkeää on tunnistaa kehitystä lukkiuttava juuttuminen aggressiiviseen toimintaan tai mielikuviin.
- Patologisen aggression tunnusmerkit: ks. Vakavan häiriön tunnusmerkkejä.
Käytöshäiriöt
- Käytöshäiriöihin liittyviä oireita ovat toisten oikeuksista ja hyvinvoinnista sekä yhteisistä normeista piittaamattomuus ja käyttäytyminen, joka heikentää toimintakykyä.
- Esiintyvyys on korkeampi pojilla kuin tytöillä.
- Perheellä on suuri merkitys sekä käytöshäiriöiden kehityksessä että häiriöiden kehitystä estävänä tekijänä. Vaikuttavat hoitomenetelmät edellyttävät vanhempien osallistumista hoitoon, ja siksi perheen kanssa työskentely jo alkuvaiheessa on tärkeää.
- Vaikeasti käytöshäiriöiset nuoret ohjautuvat yleensä myös lastensuojelun palveluihin. Lastensuojelu tarvitsee kuitenkin terveydenhuollon asiantuntijoiden osallistumista nuoren kanssa työskentelyyn.
- Hoito tapahtuu avohoidossa; osastojaksot ovat yleensä lyhyitä.
- Käypä hoito -suositus painottaa nuoruusiän vaikeissa käytöshäiriöissä monimuotoisia systeemisiä avohoidon keinoja tavanomaisten yksilö- ja perheterapioiden sijaan.
Päihteiden käyttö
- Runsas päihdekäyttö «Nuorten päihdeongelmat»7 on merkki nuoren avun tarpeesta. Päihdeongelman selvittämiseen tarvitaan usein tietoja myös nuoren lähiympäristöltä.
- Päihteiden ongelmakäyttö liittyy usein mielenterveyden häiriöihin. Päihdeoire saattaa olla yritys itsehoitoon, ja se voi muuttaa ja peittää muun mielenterveyden häiriön oirekuvaa vaikeuttaen häiriön tunnistamista.
Psykosomaattiset oireet
- Nuorilla tavallisia, usein tilannesidonnaisia ja ohimeneviä
- Tutki oireisiin liittyviä ajatuksia ja mielikuvia (esim. vakavan sairauden tai kuoleman pelkoa).
- Keskustelun ja asiallisen informaation keinoin oireet menevät yleensä ohi.
- Vakavat, pitkittyneet psykosomaattiset oireet ovat aihe nuorisopsykiatriseen konsultaatioon.
Hoito
- Pidättyvyys nuorten psyykenlääkehoidossa on suositeltavaa. Tieto mm. SSRI-lääkityksen vaikutuksista nuoriin on toistaiseksi puutteellista, minkä vuoksi lääkityksen määräämisessä suositellaan varovaisuutta.
- Nuorten psyykenlääkityksen aloittaminen on nuorisopsykiatrian tai muun psykiatrian erikoislääkärin tai nuorten psyykenlääkehoitoon erityisesti perehtyneen lääkärin tehtävä.
- Arvioi riippuvuusvaaraa ennen anksiolyyttilääkitystä (alkoholiriippuvuus, korostuneet erokokemusten vaikeudet viittaavat riippuvuusvaaraan).
- Psykoterapeuttinen selvittely on nuorten hoidossa tavallisesti ensisijaista. Usein nuorten tarvitsema psykoterapeuttinen hoito on lyhytaikaista.
- Vakavampien häiriöiden hoidossa lääkkeiden ja psykoterapian yhdistäminen on usein tarpeen.
- Etenkin nuorten psykoosien hoidossa pitkähkö sairaalahoito, jossa yhdistetään lääkehoito ja psykoterapia, on aiheellinen ja usein tuloksellinen.
- Nuoren itsenäisyys ja riippumattomuus vanhemmista johtavat eettisiin kysymyksiin nuorta hoidettaessa. Kenen päätäntävaltaan kuuluvat nuoren keho ja siihen kohdistuvat hoitotoimet nuoruusiän kehityskulun aikana? Pääsääntönä voidaan pitää, että nuoren autonomiaa tulee pyrkiä kunnioittamaan.
Nuorten psykiatrinen palvelujärjestelmä
- Mielenterveyden häiriöt ovat nuorten työ- ja opiskelukyvyn vakavin uhka. Ainakin 10 % nuorista on hoidon tarpeessa. Tarpeesta puolet tulisi kohdata perusterveydenhuollossa ja puolet erikoissairaanhoidossa.
- Kouluterveydenhuolto ja oppilaiden terveystarkastukset antavat erinomaisen tilaisuuden nuorten häiriöiden varhaiseen tunnistamiseen. Kouluterveydenhuollon laatusuositus (2004) kuvaa hyvän kouluterveydenhuoltokäytännön. THL:n opas «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-131-3»1 antaa syventävät ohjeet sekä lasten että nuorten tutkimiseen.
- Jokaisella hyvinvointialueella on nuorisopsykiatrian poliklinikka sekä nuorisopsykiatrisia sairaansijoja. 13–22-vuotiaista nuorista 7 % käytti vuonna 2023 nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluja, kun vastaava osuus oli 3 % vuonna 2010.
- Hoitotakuun puitteissa nuoren hoidon tarpeen arviointi tulee aloittaa 3 viikon ja tarvittavat tutkimukset toteuttaa 6 viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Tarpeelliseksi todettu hoito on aloitettava alle 23-vuotiaille 3 kk:n kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu.
- Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välimaastoon on perustettu lisääntyvästi matalan kynnyksen yksiköitä, jotka edistävät nuorten varhaista hoitoon hakeutumista ja ohjautumista asianmukaiseen hoitoon.
- Koulujen ja oppilaitosten opiskelijahuollossa on kehitetty moniammatillista työskentelyä, jolla voidaan ensivaiheessa auttaa nuoria, välttää erikoissairaanhoitoon ohjaamista lievissä ongelmissa ja auttaa nuorta hänen arkiympäristössään.
- Psykoterapeuttiset hoidot ovat keskeisiä nuorten psykiatrisia hoitomuotoja. Psykoterapian aloittamista edeltää huolellinen tutkimus.
- Nuorten psykoterapiaa tuottavat nuorisopsykiatrian yksiköt omana palvelunaan. Lisäksi psykoterapiaa tuotetaan ostopalveluna ja Kelan kuntoutuspsykoterapiana.
- Kela korvaa 16-vuotiaille ja sitä vanhemmille nuorille psykoterapiaa kuntoutuksena. Alle 16-vuotiaille ei korvata kuntoutuspsykoterapiaa. Vuonna 2024 kuntoutuspsykoterapiaa sai yli 11 000 iältään 16–24-vuotiasta nuorta. Määrä on 10 v:ssa n. kaksinkertaistunut. Alle viidennes kuntoutuspsykoterapiaa saaneista on poikia/nuoria miehiä.
- Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys on vahvistanut nuorisopsykiatrisen avohoidon laatusuosituksen 2013.
Kirjallisuutta
- Aalto-Setälä T, Huikko E, Appelqvist-Schmidlechner K, ym. Kouluikäisten mielenterveysongelmien tuki ja hoito perustason palveluissa. Opas tutkimiseen, hoitoon ja vaikuttavien menetelmien käyttöön. 1. uudistettu painos. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2023. Ohjaus 14/2023 «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-131-3»1
- Pylkkänen K. Nuorisopsykiatrisen avohoidon laatusuositus. Helsinki: Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys, 2013.
- Aalberg V, Siimes MA. Lapsesta aikuiseksi. Uusittu laitos. Helsinki: Nemo 2007.
- Laukkanen E, Marttunen M, Miettinen S, Pietikäinen M (toim.). Nuoren psyykkisten ongelmien kohtaaminen. Kustannus Oy Duodecim 2006.
