Tahattomat liikkeet
Lääkärin käsikirja
7.4.2025 • Viimeisin muutos 7.4.2025
Keskeistä
- Tahattomia liikkeitä (dyskinesioita) ovat dystonia, korea, atetoosi, hemiballismi, myoklonus ja tic.
- Monet tahattomat liikkeet aiheutuvat ekstrapyramidijärjestelmän vauriosta tai häiriöstä tai liittyvät degeneratiivisiin aivosairauksiin.
- Usein etiologia on tuntematon. Osalla potilaista taustalla on lääkehaittavaikutus, osalla geneettinen syy, minkä vuoksi sukuanamneesi on tarkastettava huolellisesti.
- Perusterveydenhuollossa on hyvä tarkastaa verenglukoosi, maksa-arvot ja kilpirauhasarvot.
- Tahattomat liikkeet ovat usein hoidolle resistenttejä.
Dystonia
- Dystonia ilmenee poikkeavana lihasjännityksenä, joka aiheuttaa virheasentoja ja nykiviä liikkeitä.
- Dystoniat voi jaotella ilmiasun perusteella paikallisiin, segmentaalisiin, multifokaalisiin ja yleistyneisiin dystonioihin sekä hemidystoniaan.
- Dystonia voi esiintyä isoloituneena tai yhdistyneenä muuhun neurologiseen oireeseen.
Paikalliset eli fokaaliset dystoniat
- Vain yhdellä vartalon alueella
- Servikaalinen dystonia ilmenee niska-hartiaseudussa, jolloin pää pyrkii kääntymään, kallistumaan ja/tai nykimään. Oireeseen voi liittyä vapinaa ja niskakipua.
- Blefarospasmi on silmien molemminpuolinen pakonomainen räpyttely- tai sulkeutumistaipumus.
- Oromandibulaarinen dystonia esiintyy suun, leuan tai puremalihasten alueella. Sille ovat tyypillisiä suun ja leuan alueen pakkoliikkeet.
- Spasmodinen dysfonia eli laryngeaalinen dystonia on kurkunpään lihaksissa ilmenevä lihaskouristus, joka aiheuttaa äänen kireyttä tai katkeilua.
- Toimintaspesifiset dystoniat ovat tietyissä liikkeissä esiintyviä dystonioita. Tunnetuin näistä on kirjoittajan kramppi (mogigrafia). Samanlainen oireisto voi esiintyä muusikoilla, esim. pianistilla tai kitaristilla (muusikon kramppi).
- Kehittyy usein tilanteessa, jossa harjoitellaan tarkkaa toistuvaa liikettä. Konetutkimuksissa ei ole osoitettavissa poikkeavuuksia.
- Hoitona paikallisissa dystonioissa käytetään botuliinia ruiskutettuna liian aktiivisiin lihaksiin (servikaalinen dystonia «Botulinum toxins A and B are effective and safe for treating people with cervical dystonia, but adverse effects include dry mouth and dysphagia. There are no differences between these botulinum toxins in overall efficacy.»A, blefarospasmi «There are no high quality, randomised, controlled efficacy data to support the use of Botulinum toxin type A (BtA) for blepharospasm, but other studies suggest that BtA may be highly effective and safe for treating blepharospasm.»C).
- Pistostarkkuutta voidaan parantaa EMG- ja kaikuohjauslaitteella. Ruiskutus voidaan antaa ns. mini-EMG-laitteen avulla.
- Haittavaikutuksena voi ilmetä botuliinin aiheuttamaa lihasheikkoutta, jonka paikka riippuu pistetyistä lihaksista.
- Pistosten teho kestää 3–4 kk, joten tarvitaan toistuvia injektioita.
- Lääkehoidon teho on rajallinen. Eniten käytetään klonatsepaamia ja kipulääkkeitä sekä joskus antikolinergisiä valmisteita.
- Vaikeissa tapauksissa voidaan harkita syväaivostimulaatiota (deep brain stimulation, DBS).
- Fysioterapeutin arvion perusteella laadittu päivittäinen venyttelyohjelma ja muukin liikunta auttavat oireiden hallinnassa.
Laajemmat dystoniat
- Segmentaalisessa dystoniassa oiretta esiintyy kahdella tai useammalla vierekkäisellä alueella.
- Yleistyneessä dystoniassa oiretta on selässä ja ainakin kahdella muulla alueella.
- Sairaus on Suomessa harvinainen. Se on usein perinnöllinen ja alkaa yleensä lapsuudessa.
- Osa potilaista hyötyy merkittävästi syväaivostimulaatio (DBS) -hoidosta.
- Antikolinergiset lääkkeet voivat lievittää oireita.
- Nuoren ihmisen dystonia yhdistettynä vapinaan, ataksiaan ja neuropsykiatrisiin oireisiin saattaa olla viite Wilsonin taudista «Wilsonin tauti (Orphanet)»1.
- Dopaherkkä dystonia (DRD) on lapsuudessa tai nuoruudessa alkava dystonian muoto. Ks. Orphanet-artikkeli Dopaherkkä dystonia «Dopaherkkä dystonia (Orphanet)»2.
- Oireena on useimmiten alaraajojen dystonia ja siitä johtuva kävelyvaikeus. Tyypillisesti oireet pahenevat päivän mittaan.
- DRD johtuu geneettisistä poikkeavuuksista dopamiiniaineenvaihdunnassa.
- Levodopa-hoito auttaa jo pienillä annoksilla. Muissa dystonioissa levodopasta ei ole apua.
Hemiballismi
- Aiheutuu yleensä subtalaamisen tumakkeen tai sen lähialueen vauriosta, jonka tavallisin syy on infarkti. Tällöin oireet alkavat äkillisesti, ja potilaat ovat yleensä iäkkäitä.
- Hyperglykemiaan saattaa liittyä hemiballismia ja koreaa.
- Ballistinen liike ilmenee ylä- ja alaraajan proksimaalisissa lihaksissa: raajat tekevät suurta heittävää liikettä.
- Hoito: haloperidoli 1–2 mg × 3 antaa kohtalaisen hyvän avun. Valproaatti 800–1 200 mg/vrk saattaa joskus auttaa.
- Aivotapahtuman jälkeen hemiballismi rauhoittuu yleensä muutamien viikkojen kuluessa, mutta jatkuvaakin oireilua ilmenee.
Korea ja atetoosi
- Korea tarkoittaa nopeita epärytmisiä ja atetoosi distaalisia kiertäviä, ”matomaisia” pakkoliikkeitä. Kun ne esiintyvät yhdessä, tilaa nimitetään koreoatetoosiksi.
- Koreoatetoosi voi liittyä CP-vammaan, joka on vaurioittanut tyvitumakkeita.
- Sydenhamin korea seuraa streptokokki-infektiota ja on luonteeltaan tyvitumakealueen pienten suonten arteriitti. Potilaat ovat lapsia tai nuoria. Tautiin voi liittyä reumakuume tai kardiitti.
- Huntingtonin tauti (ent. Huntingtonin korea, ks. «Huntingtonin tauti (Orphanet)»4) on dominantisti periytyvä sairaus, joka aiheuttaa tavallisimmin keski-iässä alkavan etenevän muistihäiriön ja korean, joka vaihtelee vaikeudeltaan. Korea aiheuttaa taudille tyypillisen rytmittömän, omalaatuisen kävelytyylin.
- Psykoosilääkkeiden käyttöön liittyvä tardiivi dyskinesia (ks. alla) ja dopaminergisten lääkkeiden aiheuttama dyskinesia (ks. alla) ovat tyypiltään useimmiten koreaa.
- Autoimmuunienkefaliitteihin on todettu liittyvän koreaa, dyskinesioita ja dystoniaa. Erityisesti jos dyskinesioihin liittyy tajunnantason laskua ja muita enkefalopatian oireita, voi kyseessä olla NMDA-reseptorienkefaliitti.
- Usein esiintyy myös muita oireita, kuten ataksiaa, epilepsiaa ja neuropsykiatrisia oireita. Kuvantamismuutokset aivojen MK:ssa ovat tavallisia.
- Tetrabenatsiini voi helpottaa koreaa (virallinen käyttöaihe Huntingtonin taudin korea). Myös haloperidolia on käytetty hyvällä hoitovasteella.
Lääkehoidon aiheuttamia dyskinesioita evd
Levodopa
- Levodopa aiheuttaa Parkinsonin tautia pitkään sairastaneilla usein koreoatetoottisia pakkoliikkeitä (dyskinesioita, ks. «Parkinsonin tauti»6) ja kivuliaita lihaskouristuksia (dystonioita).
Psykoosilääkkeet
- Psykoosilääkkeiden (myös metoklopramidi, proklooriperatsiini) käyttöön liittyy monentyyppisiä liikehäiriöitä.
- Akuutti dystonia kehittyy lääkehoidon alussa. Sille on ominaista raajojen, pään, kasvojen ja silmien vääntyminen outoon, jopa kivuliaaseen asentoon. Tila on yleisin nuorilla miehillä.
- Lääkeparkinsonismi «Parkinsonin tauti»6 on tavallista suuria psykoosilääkeannoksia käytettäessä. Se on annossidonnainen ja yleensä palautuva.
- Akatisia «Levottomat jalat ja kävelypakko»5 on lääkkeen aiheuttama motorinen levottomuus, lähinnä liikkumispakko.
- Yleisimmin akatisiaa aiheuttavat psykoosilääkkeet (joka viidennellä perinteisten psykoosilääkkeiden käyttäjällä) ja metoklopramidi, joskus myös masennuslääkkeet.
- Akatisia on erotettava levottomien jalkojen oireyhtymästä (ks. edellä), jossa vuodelepo ja nukkuminen ovat vaikeutuneet, kun taas akatisialle on ominaista paikallaan kävely ja vaikeus istua rauhallisesti.
- Oire lievittyy lääkitystä vähentämällä tai lääkkeen vaihtamisella paremmin sopivaan. Toisen polven psykoosilääkkeet (mm. risperidoni, olantsapiini, ketiapiini, klotsapiini) ovat vaihtoehtoja.
- Tardiivi dyskinesia on hankalin psykoosilääkkeisiin liittyvä liikehäiriö, koska se voi olla pysyvä. Oirekuva johtuu lääkkeiden aiheuttamasta dopamiinireseptorisalpauksesta.
- Yleensä oireisto kehittyy vuosia kestäneen lääkehoidon jälkeen, mutta se voi syntyä jo puolessakin vuodessa.
- Toisen polven psykoosilääkkeiden käyttöön liittyvän tardiivin dyskinesian riski on ilmeisesti pienempi verrattuna perinteisiin psykoosilääkkeisiin.
- Tyypillisin ilmenemismuoto ovat suun seudun pakkoliikkeet, mutta häiriö voi ilmetä myös raajoissa ja vartalolla.
- Oireet tyypillisesti ilmaantuvat tai pahenevat lääkitystä vähennettäessä. Iäkkyys ja naissukupuoli suurentavat vaaraa.
- Muita tardiiveja ilmiöitä voivat olla stereotypiat, myoklonus, tremor, tic, parkinsonismi, silmänliikehäiriöt ja respiratorinen dyskinesia.
- Hoito
Kohtauksittaiset dyskinesiat
- Toistuvat kohtaukselliset liikehäiriöt ilman tajunnanmenetystä
- Taustalla on usein tunnistettavissa laukaiseva tekijä.
- Luokittelu
- Kohtauksittainen kinesigeeninen dyskinesia (paroxysmal kinesigenic dyskinesia, PKD)
- Kohtauksittainen nonkinesigeeninen dyskinesia (paroxysmal non-kinesigenic dyskinesia, PNKD)
- Kohtauksittainen liikunnan aiheuttama dyskinesia (paroxysmal exercise-induced dystonia, PED)
- Nämä eroavat kohtauksien keston, tiheyden ja laukaisevan tekijän osalta.
- Kohtaukset ovat lyhyitä ja sisältävät vaihtelevasti koreoatetoosia, dystoniaa ja ballismia.
- Kohtauksittaiset dyskinesiat ovat usein hyvänlaatuisia ja reagoivat lääkityksiin ja laukaisevan tekijän välttämiseen.
Muita tahattomia liikkeitä
- Myoklonuksella tarkoitetaan lyhyttä lihaskontraktiota. Se voi olla fysiologinen esim. uneenvaipumisvaiheessa sekä hikassa (ks. «Hikka»7). Kyseessä voi olla familiaalinen ilmiö, tai se voi liittyä useisiin neurologisiin sairauksiin, mm. etenevään myoklonusepilepsiaan ja Creutzfeldt–Jakobin tautiin. Levetirasetaamia, valproaattia ja klonatsepaamia on käytetty oireenmukaisena hoitona.
- COVID-19-infektiossa on todettu harvinaisena jälkioireena opsoklonus-myoklonus-oireyhtymää, jossa myoklonuksen lisäksi esiintyy epäsäännöllinen silmänliikehäiriö ja joskus ataksia.
- Tic on lyhyt pakonomainen stereotyyppinen liike tavallisimmin kasvojen ja kaulan alueella. Se voi liittyä Touretten oireyhtymään «Tic-häiriöt lapsuusiässä»8. Toisin kuin koreaa, tic-liikkeitä pystyy tilapäisesti hillitsemään «Tic-häiriöt lapsuusiässä»8.
- Myös vapinat «Vapina»9 «Essentiaalinen vapina»10 luetaan liikehäiriöihin.
Ks. myös: Liikehäiriösairautta sairastavan ohjaus vastaanotolla «Liikehäiriösairautta sairastavan ohjaus vastaanotolla»11.
Kirjallisuutta
- Grütz K, Klein C. Dystonia updates: definition, nomenclature, clinical classification, and etiology. J Neural Transm (Vienna) 2021;128(4):395-404 «PMID: 33604773»PubMed
- Hughes MA, Traylor KS, Branstetter Iv BF, ym. Imaging predictors of successful surgical treatment of hemifacial spasm. Brain Commun 2021;3(3):fcab146 «PMID: 34396106»PubMed
- Emamikhah M, Babadi M, Mehrabani M ym. Opsoclonus-myoclonus syndrome, a post-infectious neurologic complication of COVID-19: case series and review of literature. J Neurovirol 2021;27(1):26-34. «PMID: 33492608»PubMed
- Krack P, Volkmann J, Tinkhauser G ym. Deep Brain Stimulation in Movement Disorders: From Experimental Surgery to Evidence-Based Therapy. Mov Disord 2019;34(12):1795-1810. «PMID: 31580535»PubMed
- Balint B, Vincent A, Meinck HM ym. Movement disorders with neuronal antibodies: syndromic approach, genetic parallels and pathophysiology. Brain 2018;141(1):13-36. «PMID: 29053777»PubMed
- Savitt D, Jankovic J. Tardive syndromes. J Neurol Sci 2018;(389):35-42. «PMID: 29506749»PubMed
- McGuire S, Chanchani S, Khurana DS. Paroxysmal Dyskinesias. Semin Pediatr Neurol 2018;(25):75-81. «PMID: 29735119»PubMed
