Kuulokäyrän tulkinta ja heikentynyt kuulo
Lääkärin käsikirja
18.8.2023 • Viimeisin muutos 18.8.2023
Kuulonmittauksen laatuvaatimukset
- Kuulonmittausten luotettavuus edellyttää kunnollisia laitteita ja oloja sekä kokenutta mittaajaa.
- Kansainväliset standardit edellyttävät mittausten suorittamista äänieristeisissä oloissa; laitteena tulisi olla diagnostiikka- tai klinikka-audiometri.
- Mittaajan tulisi hallita ilma- ja luunjohtomittaukset sekä peiteäänen käyttö. Puhekuulon mittauksessa tarvitaan usein puhesignaalin tallennetta.
Kuulovian aste
- EU:n työryhmän luokituksessa kuulovikojen jaottelu perustuu paremman korvan kuulotasoon eli kuulokynnysten keskiarvoon ns. puhetaajuuksilla (BEHL0.5–4kHz = better ear hearing level taajuuksilla 0.5–4 kHz; taulukko «Kuulovian aste »1).
- Kuulovian aste luokitellaan yleensä paremman korvan kuulon mukaan. Toisen korvan erittäin vaikea kuulovika aiheuttaa kuitenkin varsin huomattavan haitan, vaikkei sitä edellä olevassa luokituksessa oteta huomioon. Erityisesti hälyisissä oloissa kuunteleminen, puheen ymmärtäminen ja äänten paikantaminen ovat vaikeita. Niinpä haittaluokkia «Haittaluokat ja haitta-aste»1 määriteltäessä pelkkä toisen korvan erittäin vaikea kuulovika johtaa haittaluokkaan 3 (eli 15 %:n haitta-asteeseen). Vastaavasti kun kuulotasojen keskiarvojen ero korvien välillä taajuusalueella 0.5–4 kHz on vähintään 35 dB, nousee paremman korvan mukaan määritetty haittaluokka seuraavaan. Haittaluokitus uudistui vuoden 2010 alusta. Haittaluokat taulukossa «Haittaluokat ja haitta-aste»1.
Taulukko 1. Kuulovian aste | 20 dB < BEHL0.5–4 kHz < 40 dB |
| 40 dB ≤ BEHL0.5–4 kHz < 70 dB |
| 70 dB ≤ BEHL0.5–4 kHz < 95 dB |
| BEHL0.5–4 kHz ≥ 95 dB |
Konduktiivinen vai sensorineuraalinen vika?
- Äänirautakokeista on usein paljon hyötyä kuulovian luonteen arvioimisessa.
- Konduktiivisessa eli johtumis(kuulo)viassa Weber lateraalistuu sairaaseen korvaan (kuva «»1) ja Rinnen testi on poikkeava (negatiivinen; kuva «»2).
- Sensorineuraalisessa eli aistimis(kuulo)viassa Weber lateraalistuu terveeseen korvaan ja Rinnen testi on normaali (positiivinen).
- Kuulokäyrän perusteella konduktiivinen ja sensorineuraalinen ovat erotettavissa vain, mikäli sekä ilma- että luujohtokynnykset mitataan.
- Konduktiivisessa kuuloviassa luujohtokynnykset ovat normaalit (20 dB tai paremmat) ja ero ilma- ja luujohtokynnysten välillä vähintään 15 dB taajuuksien 0.5–2 kHz keskiarvona (kuva «»3).
- Sensorineuraalisessa viassa luujohtokynnykset ovat huonommat kuin 20 dB eikä ilma- ja luujohtokynnysten ero ylitä 15 dB:ä (kuva «»4).
- Konduktiivisen ja sensorineuraalisen kuulovian yhdistelmää kutsutaan sekatyyppiseksi. Tällöin luujohtokynnykset ovat huonommat kuin 20 dB ja ilma- ja luujohdon ero on vähintään 15 dB.
- Luujohtokynnykset eivät koskaan voi olla merkittävästi ilmajohtoa huonommat. Koska luujohtomittauksissa audiometrien maksimiantotasot ovat pienemmät kuin ilmajohtomittauksissa, mahdollisen konduktiivisen vian osuus jää vaikeissa ja erittäin vaikeissa kuulovioissa aina mittausten perusteella epävarmaksi.
Konduktiivisia kuulovikoja
- Käytännössä konduktiiviset kuuloviat ovat lähes aina ns. jäykkyystyyppiä, jossa äänen johtumista rajoittaa ääntä johtavien rakenteiden huono liikkuvuus. Tällöin konduktiivinen vika on suurimmillaan pienillä taajuuksilla.
- Välikorvan tulehdus «Äkillinen välikorvatulehdus aikuisella»2
- Tavallisin ohimenevän kuulovian aiheuttaja
- Iso tärykalvoperforaatio
- Kuulovika painottuu tavallisesti pieniin taajuuksiin.
- Otoskleroosi «Otoskleroosi»3
- Alkaa pienillä taajuuksilla, leviää myöhemmin koko taajuusalueelle.
- Konduktiivinen kuulovika saattaa saavuttaa 60 dB:n tason; mukana voi olla myös sensorineuraalista kuulon huononemista.
- Massatyyppiset konduktiiviset kuuloviat ovat harvinaisia. Niissä ääntä johtavien rakenteiden massan hitaus (inertia) rajoittaa äänen johtumista, ja konduktiivinen vika esiintyy lähinnä suurilla taajuuksilla. Massatyyppistä vikaa nähdään mm. seuraavissa tilanteissa:
- atrofinen tärykalvo
- kuuloluuketjun katkos.
Sensorineuraalisia vikoja
- Ikähuonokuuloisuus eli presbyakuusi
- Aina sensorineuraalinen
- Yleensä kuulokäyrä heikkenee suuria taajuuksia kohti mentäessä. Käyrän jyrkkyys vaihtelee.
- Progression nopeus vaihtelee.
- Meluvammat (ks. myös «Äkillinen melun aiheuttama kuulovaurio»4)
- Lievissä meluvammoissa kuulonheikkenemä on usein suurimmillaan 4 kHz:n (3–6 kHz) tienoilla (ns. 4 kHz:n dippi).
- Pidemmälle edennyt meluvamma saattaa ulottua myös keskitaajuuksille, mutta puhdas krooninen meluvamma ei koskaan vaurioita aivan pieniä taajuuksia.
- Mikään audiogrammityyppi ei oikeuta meluvammadiagnoosiin ilman riittävää altistusta! Muut samantapaisen kuulovian syyt on suljettava pois. Esim. joihinkin geenivirheisiin voi liittyä hyvin samankaltainen kuulokäyrälöydös kuin meluvammoissa.
- Menièren tauti (ks. myös «Ménièren tauti»5)
- Yleensä erityisesti taudin alkuvaiheessa esiintyy fluktuoiva sensorineuraalinen kuulovika.
- Alkuvaiheessa ilmenee pienissä taajuuksissa, välillä kuulo voi olla täysin normaali.
- Päivystystilanteessa kohtauksen aikana taudin alkuvaiheessa todettu kuulon heikentyminen pienillä taajuuksilla voi nopeuttaa oikeaan diagnoosiin pääsemistä.
- Myöhemmässä vaiheessa kuulonalenema on tasainen tai jopa suuriin taajuuksiin paheneva. Myöhäisvaiheessa kuulo ei yleensä fluktuoi mainittavasti.
- Äkillinen kuulon heikkeneminen (sudden deafness)
- Etiologia on tuntematon; todennäköisesti diagnoosin alla on useita tauteja.
- Kuulovika on sensorineuraalinen. Muoto voi olla minkälainen hyvänsä.
- Lievillä ja pieniin taajuuksiin keskittyvillä äkillisillä kuulon menetyksillä on paras ennuste. Kortikosteroidihoidosta saattaa olla apua «The efficacy of steroids in the treatment of idiopathic sudden sensorineural hearing loss is unclear.»D, joskin käsitykset eri hoitojen hyödyistä vaihtelevat. Kortikosteroidihoidon hyöty on myös kyseenalaistettu.
- Kiireellisen lähetteen aihe
- Aihe päivystyslähetteeseen: jos oireet ovat alkaneet esim. sukeltamisen, niistämisen, ruumiillisen ponnistuksen tai lentomatkan aikana, voi kysymyksessä olla sisäkorvan kalvorakenteen repeämä.
- Pitkäaikainen välikorvan tulehdus (ks. myös «Krooninen välikorvatulehdus»6)
- Ks. edellä kohta 'Tärykalvoperforaatio ja pitkäaikainen välikorvan tulehdus' konduktiivisten kuulovikojen yhteydessä.
- Jos pitkäaikaisen välikorvatulehduksen tai kolesteatoomataudin yhteydessä kuulo heikkenee äkillisesti, se saattaa olla merkki kiireellistä hoitoa vaativasta sisäkorvakomplikaatiosta.
- Vestibulaarischwannooma (akustikusneurinooma, 8. aivohermon kasvain)
- Tavallisesti todetaan hitaasti etenevä toispuolinen sensorineuraalinen kuulovika.
- Painottuu usein suuriin taajuuksiin.
- Vestibulaarischwannoomaan voi toisaalta liittyä millainen tahansa, jopa äkillinen tai fluktuoiva toispuolinen sensorineuraalinen kuulovika.
Audiogrammin luotettavuudesta
- Kuulokäyrätulokset eivät ole sataprosenttisen luotettavia, erityisesti jos huonoon kuuloon voi liittyä taloudellista hyötyä (vakuutuskorvauksia yms.) tai (harvoin) uhka esim. ammatin jatkumiselle.
- Tutkimustiloihin kantautuva melu, tutkittavan vireystila ja kuulokkeiden asettelu vaikuttavat tuloksiin.
- Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että 10 dB:n tai pienemmät erot eivät ole mittaustarkkuuden rajoissa merkitseviä.
- Saatujen tulosten luotettavuuden arviointi
- Mitä huolellisempi ja tottuneempi kuulonmittaaja on, sitä luotettavampia tulokset ovat.
- Keskusteluetäisyys tutkimushuoneessa antaa hyvän kuvan potilaan kuulosta ja kuulemiseen liittyvistä hankaluuksista.
- Tutkittavan käyttäytyminen antaa vihjeitä aggravaatiosta.
- Ilma- ja luujohtokynnysten tulee pitää yhtä (korvattava kuulovika on yleensä sensorineuraalinen).
- Puheaudiometria on erityisen arvokas äänesaudiometrian varmentaja.
- Huolimatta suoritetuista ilma- ja luujohtomittauksista voi joskus jäädä epäselväksi, onko mukana konduktiivista vikaa vai ei. Usein ongelmaan on saatavissa lisävalaistusta äänirautakokeista.
Konsultaation aiheet
- Pääsääntöisesti toispuolinen tai epäsymmetrinen kuulovika viittaa korvasairauteen, jonka syy tulisi selvittää.
- Audiometrian tulos on lähettämisen aihe ainakin, kun sen perusteella
- tuntuu olevan aihetta kuntoutukseen «Kuulovammaisten apuvälineet»7; nyrkkisääntö: paremman korvan kuulotaso taajuuksilla 0.5–4 kHz on 30 dB tai huonompi (lapsilla 20 dB)
- on mahdollista, että kysymyksessä on vakava sairaus (kroonisen välikorvatulehduksen komplikaatio, vestibulaarischwannooma jne.)
- on kysymyksessä muu hoitoa vaativa korvasairaus (liimakorva, otoskleroosi, äkillinen kuulon heikkeneminen jne.).
Kirjallisuutta
- Kokkonen J. Audiometrian virhelähteitä ja tulkinnan sudenkuoppia. Suomen Lääkärilehti. 2022;77(37-38):1513-1516.
- ISO 8253-3:2022. Acoustics – Audiometric test methods – Part 3: Speech audiometry. International Organization for Standardization. Geneva 2022.
- ISO 8253-1:2010. Acoustics – Audiometric test methods – Part 1: Basic pure tone air and bone conduction threshold audiometry. International Organization for Standardization. Geneva 2010.
- ISO 8253-2:2009. Acoustics – Audiometric test methods – Part 2: Sound field audiometry with pure tone and narrow-band test signals. International Organization for Standardization. Geneva 2009.
- Nosrati-Zarenoe R, Hultcrantz E. Corticosteroid treatment of idiopathic sudden sensorineural hearing loss: randomized triple-blind placebo-controlled trial. Otol Neurotol 2012;33(4):523-31. «PMID: 22429944»PubMed
- Sosiaali- ja terveysministeriön asetus tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta 1649/2009 «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091649»1
- Stephens D. Audiological terms. Kirjassa: Martini A, Mazzoli M, Stephens D, Read AP, toim. Definitions, Protocols & Guidelines in Genetic Hearing Impairment. Whurr Publishers Ltd; 2001:9-14.
