Takaisin Tulosta

Märkivä hikirauhastulehdus (hidradenitis suppurativa)

Lääkärin käsikirja
9.5.2025 • Viimeisin muutos 25.6.2024
Alexander Salava

Keskeistä

  • Märkivä hikirauhastulehdus (hidradenitis suppurativa, acne inversa, taiveakne) on krooninen, sisäsyntyinen, aknen kaltaisten sairauksien ryhmään kuuluva ihotauti, jossa esiintyy toistuvia paiseita ja arpeutuneita muutoksia taivealueilla (nivustaipeet, kainalot).
  • Akuutit paiseet hoidetaan avaamalla ja tarvittaessa sisäisellä mikrobilääkehoidolla.
  • Potilaat tarvitsevat usein pitkäaikaisen ylläpitohoidon paikallisesti ja joissakin tapauksissa pitkiä mikrobilääkehoitoja tai muita systeemihoitoja.
  • Vaikeissa tapauksissa voidaan tarvita operatiivista hoitoa.
  • Voi suuresti heikentää elämänlaatua ja aiheuttaa merkittävää psykososiaalista kärsimystä ja toiminnallisia ongelmia.
  • Laihduttaminen ja tupakoinnin lopettaminen kannattaa.

Epidemiologia

  • Alkaa usein nuoressa aikuisiässä, mutta voi ilmaantua myös vanhemmalla iällä.
  • Esiintyvyyden on arvioitu olevan 0.4–1.7 %; luultavasti alidiagnosoitu ja -hoidettu.
  • Selkeä tilastollinen assosiaatio tupakointiin, ylipainoon, metaboliseen oireyhtymään ja tyypin 2 diabetekseen
  • Aksiaalisen spondyloartropatian, selkärankareuman ja tulehduksellisten suolistosairauksien (etenkin Crohnin taudin) esiintyvyys voi olla lisääntynyt.

Oireet ja löydökset

  • Diagnostisia piirteitä ovat taivealueiden krooniset ja toistuvat paiseet ja arpeutuneet muutokset (arpijuosteet, kystat, kyhmyt ja keloidit, fistelit); kuvat «»1 «»2.
  • Joissakin tapauksissa nähdään taivealueilla aknetyyppisiä muutoksia (komedot ja arpeuttavat follikuliitit) tai vetistäviä ja haavautuvia muutoksia (pyogeeniset granuloomat, ulseraatiot tai eroosiot).
  • Esiintyy yleensä molemminpuolisena ja tyypillisesti nivustaipeiden ja kainaloiden alueilla.
  • Usein potilailla on myös aikaisemmin sairastettua tai samanaikaista kasvojen ja ylävartalon aknea. Myös vaikeita aknemuotoja (acne conglobata) nähdään.

Erotusdiagnoosi

  • Toistuvat karvatupentulehdukset (follikuliitit ja furunkuloosi, yleensä vähäoireisemmat, eivät selvästi arpeuta ihoa) «Paise ja karvatupen tulehdus»1
  • Ihon paise (aiheuttaja yleensä Staphylococcus aureus, yksittäinen, ei symmetrinen, lokalisaatio enemmän satunnaisempi, selvästi märkää erittävä) «Paise ja karvatupen tulehdus»1
  • Silsa (nivustaipeessa yleinen, paikallisen kortikosteroidihoidon jälkeen voi muuttua enemmän märkänäppyläiseksi ja paisemaiseksi, ”salasilsa”) «Ihon ja kynsien sieni-infektiot»2
  • Crohnin taudin ihomanifestaatiot (nivustaipeet ja perianaalialue, haavaumia, möyheitä, kyhmymäisiä muutoksia, fisteleitä, liittyy suolistotautiin) «Crohnin tauti»3
  • Ihon maligni kasvain, imusolmuke- tai ihometastaasit (yksittäinen ja rajoittunut huonosti paraneva haavauma tai paisemainen muutos, imusolmukesuurentumat esim. nivusissa, muita viitteitä maligniteetistä)
  • Erittäin harvinaisia Suomessa: lymphogranuloma venereum «Harvinaiset seksitaudit: sankkerit»4 (nivuset), ihon aktinomykoosi (nivuset, kainalot), ihotuberkuloosi (skrofuloderma, imusolmukkeista leviävä)

Tutkimukset

  • Diagnoosi on kliininen.
  • Selvitä mahdolliset pahentavat tekijät.
    • Tupakointi on merkittävä ulkoinen tekijä.
    • Lihavuus
    • Hygienia- ja kosmetiikkatuotteet, mm. rasvaiset voiteet, mekaaninen okkluusio, hankaus, joillakin potilailla kuuma ympäristö, hikinen työ, oleskelu kuumassa ilmastossa
    • Sisäiset tekijät (esim. lääkeaineet, kuten kortikosteroidit, litium, jodi, epilepsialääkkeet, testosteroni, anaboliset steroidit)
  • Bakteeriviljely (-BaktVi) paiseesta, jos epäillään mikrobilääkeresistenssiä
  • Sieninäytteet (Sk-SienVi) tarvittaessa silsaa epäiltäessä.
  • Epäiltäessä tulehduksellisia suolistosairauksia (esim. Crohnin tauti «Crohnin tauti»3) tai selkärankareumaa «Aksiaalinen spondyloartriitti ja selkärankareuma»5 tehdään näiden osalta kohdistettuja seulontatutkimuksia.
  • Huonosti paranevissa, toispuolisissa tai epätyypillisissä muutoksissa otetaan tarvittaessa ihobiopsia (Sk-PADIhot) maligniteetin poissulkemiseksi.

Hoito evd

  • Ärsyttävien tekijöiden ja ihon hautumisen vähentäminen, esim. talkkipuuteri
  • Ylipainoisilla laihduttaminen, tupakoivilla tupakanpolton lopettaminen
  • Tauti aiheuttaa usein psykiatrisia liitännäisongelmia (masennus, ahdistus), ja näiden hoito on tärkeää.
  • Hoito on oireenmukaista. Yleensä tarvitaan pitkäaikainen ylläpitohoito.
  • Paikallishoidoksi sopii alueiden pesu antiseptisella pesunesteellä sekä bentsoyyliperoksidi-geeli tai emulsiovoide yksinään tai yhdistettynä klindamysiini-liuokseen.
  • Paikallisesti voi kokeilla myös akneen tarkoitettuja hoitoja (esimerkkejä):
  • Akuutissa vaiheessa tehostetaan paikallishoitoa, esim. päivittäinen hoito 1–2 kk:n ajan, jonka jälkeen siirrytään rauhallisessa vaiheessa ylläpitohoitoon esim. 2–3 kertaa viikossa pitkäaikaisesti.
  • Pahenemisvaiheissa yksittäisten paiseiden avaus ja tarvittaessa sisäinen mikrobilääkehoito. Ensisijaisia mikrobilääkkeitä ovat flukloksasilliini 750–1000 mg × 3, sulfa-trimetopriimi 160 mg/500 mg × 2 tai kefaleksiini 500 mg × 3, hoitoaika 7–10 vrk. Yliherkkyystilanteissa voi käyttää klindamysiiniä.
  • Lievissä, mutta levinneissä sekä vaikeammissa tapauksissa paikallishoitoon lisätään pitkäaikainen (2–3 kk) sisäinen mikrobilääkehoito esim. tetrasykliini-ryhmän lääkkeellä (esim. tetrasykliini 500 mg × 2, lymesykliini 300 mg × 2 tai doksisykliini 100 mg × 1). Vaihtoehtona on käytetty myös klindamysiiniä 300 mg × 2.
  • Paikallishoitoihin ja systeemisiin mikrobilääkehoitoihin voi tapauskohtaisesti kombinoida naisilla antiandrogeenisen hoidon ja naisilla ja miehillä metformiinin ylläpitohoidoksi (pahenemisvaiheiden vähentäminen).
    • Antiandrogeenisesta hoidosta voi olla apua naispotilaille: antiandrogeeninen yhdistelmäehkäisypilleri (esim. syproteroniasetaatti ja etinyyliestradioli) «Hormonaalinen ehkäisy»6 tai spironolaktoni «Akne»7.
    • Spironolaktonia käytetään 25–100–(200) mg kerta-annoksena tai kahteen annokseen jaettuna. Tyypillinen ylläpitoannos on 75–100 mg, aloitetaan pienellä annoksella ja nostetaan vasteen mukaan muutaman viikon välein (laboratorioseuranta K, Na, Krea suositeltavaa).
    • Jotkut nais- ja miespotilaat hyötyvät metformiinista (etenkin jos potilaalla on metabolinen oireyhtymä). Aloitusannos on HS-taudissa yleensä 500 mg × 1, jota titrataan tarvittaessa muutaman viikon välein suuremmaksi. Maksimi päiväannos on yleensä 1500 mg jaettuna 2–3 ottokertaan. Hoitovaste tulee yleensä hitaasti (3–6 kk sisällä).
  • Yksittäisiin tulehtuneisiin kyhmyihin on käytetty myös intralesionaalisia glukokortikoidi-injektioita (esim. triamsinoloni 20 mg/ml). Tyypillisesti 0.1–0.5 ml liuosta injisoidaan pinnallisesti tulehtuneeseen kyhmyyn (ihoatrofian ja muiden glukokortikoidihaittojen riski on punnittava).
  • Laserhoidot saattavat myös tehota (esim. ablatiivinen laserhoito, deroofing tai laserepilaatio).

Konsultaatio

  • Vaikeissa ja hoitoresistenteissä tapauksissa ihotautilääkärin konsultaatio
  • Yksittäisissä kystamaisissa ja kroonisesti erittävissä muutoksissa tarvittaessa plastiikkakirurgin konsultaatio
  • Hyviä hoitotuloksia on saatu myös laaja-alaisemmilla plastiikkakirurgin suorittamilla ekskiisioilla ja rekonstruktioilla.
  • Vaikeissa psykologisissa ongelmissa psykiatrin konsultaatio (esim. vaikea masennus)

Kirjallisuutta

  1. Fortoul MC, Macias Martinez B, Ventura Rodriguez D, ym. A Retrospective Review of Laser Therapy for Treatment of Hidradenitis Suppurativa. Ann Plast Surg 2023;91(6):758-762 «PMID: 37856194»PubMed
  2. Ingram JR, Bates J, Cannings-John R, ym. Treatment of Hidradenitis Suppurativa Evaluation Study (THESEUS): a prospective cohort study. Br J Dermatol 2023;(): «PMID: 37823414»PubMed
  3. Maskan Bermudez N, Hargis A, Yaghi M, ym. Hidradenitis Suppurativa: Surgery, Lasers, and Emerging Techniques. Surg Technol Int 2023;42(): «PMID: 36812153»PubMed
  4. Molinelli E, Sapigni C, Simonetti O, ym. Alexandrite laser as an adjuvant therapy in the management of mild to moderate hidradenitis suppurativa: A controlled prospective clinical study. J Am Acad Dermatol 2022;87(3):674-675 «PMID: 34774922»PubMed
  5. Jfri A, Nassim D, O'Brien E ym. Prevalence of Hidradenitis Suppurativa: A Systematic Review and Meta-regression Analysis. JAMA Dermatol 2021;157(8):924-931. «PMID: 34037678»PubMed
  6. Sivanand A, Gulliver WP, Josan CK ym. Weight Loss and Dietary Interventions for Hidradenitis Suppurativa: A Systematic Review. J Cutan Med Surg 2020;24(1):64-72. «PMID: 31502868»PubMed.
  7. Patel KR, Lee HH, Rastogi S ym. Association between hidradenitis suppurativa, depression, anxiety, and suicidality: A systematic review and meta-analysis. J Am Acad Dermatol 2020;83(3):737-744. «PMID: 31862404»PubMed
  8. Bui TL, Silva-Hirschberg C, Torres J ym. Hidradenitis suppurativa and diabetes mellitus: A systematic review and meta-analysis. J Am Acad Dermatol 2018;78(2):395-402. «PMID: 29056237»PubMed
  9. Gulliver W, Zouboulis CC, Prens E ym. Evidence-based approach to the treatment of hidradenitis suppurativa/acne inversa, based on the European guidelines for hidradenitis suppurativa. Rev Endocr Metab Disord 2016;17(3):343-351. «PMID: 26831295»PubMed
  10. Ingram JR, Collier F, Brown D, ym. British Association of Dermatologists guidelines for the management of hidradenitis suppurativa (acne inversa) 2018. Br J Dermatol 2019;180(5):1009-1017 «PMID: 30552762»PubMed
  11. Verdolini R, Clayton N, Smith A, ym. Metformin for the treatment of hidradenitis suppurativa: a little help along the way. J Eur Acad Dermatol Venereol 2013;27(9):1101-8 «PMID: 22882365»PubMed
  12. Kraft JN, Searles GE. Hidradenitis suppurativa in 64 female patients: retrospective study comparing oral antibiotics and antiandrogen therapy. J Cutan Med Surg 2007;11(4):125-31 «PMID: 17601419»PubMed