Piilota sisällysluettelo
Tulostuksen esikatselu   Tekstikoko: A A A

Aikuisiän aivovammat

Käypä hoito
16.12.2008
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Neurologisen yhdistys ry:n, Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n, Suomen Neurokirurgisen yhdistyksen, Suomen Neuropsykologisen yhdistyksen ja Suomen Vakuutuslääkärien yhdistyksen asettama työryhmä

Suosituksen tulostettava versio (pdf) «»1

Tiivistelmä «Aikuisiän aivovammat»1

Tavoitteet ja kohderyhmä

  • Suosituksen tavoitteena on
    • päivittää ajankohtainen tieteelliseen näyttöön perustuva katsaus aikuisiällä syntyvien aivovammojen koko kenttään sekä
    • yhtenäistää diagnostiikkaa ja hoitokäytäntöjä.
  • Suositus on tarkoitettu kaikille aivovammojen parissa työskenteleville terveydenhuollon eri tasoilla, myös perusterveydenhuollossa.
  • Se koskee aivovamman saaneita 15 ikävuodesta lähtien eikä ole sellaisenaan sovellettavissa lasten aivovammoihin.

Epidemiologia

Ehkäisy

Aivovamman määritelmä

  • Aivovammaan tulee määritelmän mukaan liittyä päähän kohdistuneen trauman aiheuttamana ainakin joku seuraavista:
    1. minkä tahansa pituinen tajunnan menetys
    2. millainen tahansa muistin menetys, joka koskee vammaa välittömästi edeltäneitä tai seuraavia tapahtumia
    3. mikä tahansa henkisen toimintakyvyn muutos (esimerkiksi "pökertyminen", desorientaatio, sekavuus) vammautumisen yhteydessä tai
    4. paikallista aivovauriota osoittava neurologinen oire tai löydös, joka voi olla ohimenevä tai pysyvä «Kay T, Harrington DE, Adams R ym. Definition of mild traumatic brain injury. J Head Trauma Rehabil 1993;8:86-7»19
    5. osoitukseksi riittää myös aivojen kuvantamistutkimuksissa todettava vammamuutos.
  • Nämä ovat aivovamman niin sanotut vähimmäiskriteerit.
  • Pelkkä päähän kohdistunut isku ei riitä osoitukseksi aivovammasta.
  • Mahdollista päihtymystilaa ei tule tulkita määritelmän mukaiseksi henkisen toimintakyvyn muutokseksi, mutta se voi peittää tällaisen muutoksen tai ainakin vaikeuttaa asian arviointia.
  • Trauma tulee olla todennettavissa silminnäkijän antamista tai muista luotettavista tapahtumatiedoista tai ulkoisista vammoista.
  • Vähimmäiskriteerien täyttyminen ei aina tarkoita, että vammasta jää pysyviä oireita. Niiden täyttyminen ei myöskään automaattisesti tarkoita, että vamman jälkeen esiintyvät oireet johtuvat kyseisestä vammasta, vaan oireiden ja vamman välillä tulee olla kliinisesti looginen ja todennäköinen yhteys ja erotusdiagnostiset tekijät tulee huomioida.
  • Aivovammadiagnoosia ei voi asettaa esimerkiksi myöhemmin esiintyvien neurologisten ja neuropsykiatristen oireiden tai neuropsykologisen tutkimuksen poikkeavuuden perusteella, vaan diagnoosi edellyttää edellä mainittujen kriteerien täyttymisen.

Aivovammojen luokittelu ja vaikeusasteen arviointi

Taulukko 1. Aivovamman vaikeusasteen luokittelut tajunnan tason (Glasgow'n kooma-asteikko, GCS) ja muistiaukon keston (PTA) mukaan.
LuokitteluVaikeusasteTaso
PTA:n alkuperäinen jaottelu on esitetty suluissa, ja sitä ennen nykyisin useimmiten käytetty versio. Joissain tutkimuksissa GCS-pistemäärän vamma 13 on luokiteltu keskivaikeaksi.
GCS13–15lievä
9–12keskivaikea
≤ 8vaikea
PTA< 24 h (tai < 1 h)lievä
1–7 vrk (tai 1–24 h)keskivaikea
> 7 vrk (tai 1–7 vrk)vaikea
> 4 vk (tai > 1 vk)erittäin vaikea
Taulukko 2. Työryhmän suositus aivovamman alkuvaiheen vaikeusasteen luokitteluksi; GCS = Glasgow’n kooma-asteikko, PTA = posttraumaattinen amnesia
Vamman vaikeusasteKriteerit
Arviot tulisi tehdä ensimmäisen sairaalahoitojakson tai polikliinisen käynnin aikana. Aivovamman määritelmään liittyvien vähimmäiskriteerien tulee täyttyä hyvin lievässäkin vammassa. Tämä luokittelu ei kuvaa jälkitilan vaikeusastetta. Jos eri kriteerit ovat ristiriitaisia, vamma luokitellaan vakavimman mukaan huomioiden löydökset koko alkuvaiheen (noin ensimmäinen kuukausi) hoidon ajalta. Jos kaikkia kriteerejä ei ole arvioitu (kuvantamistutkimusten osalta tarkoittaa kuvausta ensimmäisen viikon aikana vamman jälkeen), vamma luokitellaan esimerkiksi "vähintään lieväksi", jos jokin lievän aivovamman kriteeri löytyy. Ellei GCS-pistemäärää, PTA:ta tai tajuttomuutta ole voitu arvioida luotettavasti sekoittavien tekijöiden takia eivätkä muut seikat luokita vammaa selkeästi johonkin tiettyyn luokkaan, tulisi vaikeusaste merkitä arviona ja kirjata arviointia vaikeuttaneet tekijät. PTA:n arviointitapa tulisi myös kirjata.
Hyvin lieväKaikki seuraavista
  1. GCS-pistemäärä 15 puolen tunnin kuluttua vammasta ja koko seurannan ajan
  2. Ei tajunnan menetystä, amnesian kesto alle 10 minuuttia
  3. Ei aivovammaan liittyviä kliinisiä neurologisia löydöksiä
  4. Ei tuoretta kallon tai kallonpohjan murtumaa.
  5. Ei vamman aiheuttamaa löydöstä aivojen TT- tai magneettikuvauksessa (lukuun ottamatta kallonulkoista hematoomaa)
  6. Ei aivovamman edellyttämiä hoitotoimenpiteitä (mukaan luettuna oireiston vaatima yli 12 tunnin sairaalaseuranta, pois luettuna oireenmukaiset lääkitykset)
LieväKaikki seuraavista
  1. GCS-pistemäärä 13–15 puolen tunnin kuluttua vammasta ja koko seurannan ajan
  2. PTA:n kesto enintään 24 tuntia
  3. Enintään 30 minuutin tajuttomuus
  4. Ei vamman aiheuttamaa kallonsisäistä löydöstä aivojen TT- tai magneettikuvauksessa
  5. Ei aivovamman edellyttämiä neurokirurgisia toimenpiteitä
KeskivaikeaJokin seuraavista eikä mitään vaikeaan vammaan luokittavia löydöksiä
  1. GCS-pistemäärä 9–12 puolen tunnin kuluttua vammasta tai jossain vaiheessa sen jälkeen
  2. PTA:n kesto yli 24 tuntia mutta alle seitsemän vuorokautta
  3. Vamman aiheuttama kallonsisäinen löydös aivojen TT- tai magneettikuvauksessa
VaikeaMikä tahansa seuraavista (kuvantamislöydöksistä riippumatta)
  1. GCS-pistemäärä enintään 8 puolen tunnin kuluttua vammasta tai jossain vaiheessa sen jälkeen
  2. PTA:n kesto yli seitsemän vuorokautta
  3. Leikkaushoitoa edellyttänyt kallonsisäinen muutos (ks. kohta primaaristen aivovammojen luokittelu)
Erittäin vaikea Jompikumpi seuraavista
  1. Tajuttomuuden kesto yli seitsemän vuorokautta
  2. PTA:n kesto yli neljä viikkoa

Aivovammojen mekanismit ja patofysiologia

Primaari- ja sekundaarivauriot

Taulukko 3. Sekundaaristen aivovammojen syyt
Kallonulkoiset syytKallonsisäiset syyt
HapenpuuteKohonnut kallonsisäinen paine
Liian alhainen verenpaineAivoturvotus
ElektrolyyttihäiriötAivojen verentungos
AnemiaKallonsisäiset verenvuodot
KuumeAivovaltimospasmi
Verenglukoosin häiriötEpileptiforminen kohtaus
Hiilidioksidin retentioMekaaniset aivoverisuonivauriot
HyytymishäiriötKallonsisäiset infektiot
Likvorikierron häiriöt

Lievien aivovammojen mekanismit

Keskivaikeiden ja vaikeiden aivovammojen patofysiologia

  • Keskivaikeat ja vaikeat aivovammat eroavat lievistä pääasiassa vain määrällisesti, kun vamman vakavuus määritellään kliinisen tilan eikä kuvantamislöydösten perusteella.
  • Keskivaikeissa tai vaikeissa vammoissa painottuu mekanismien monimuotoisuus: usein primaarivauriona on sekä paikallista vauriota että diffuusia aksonivauriota, ja näihin liittyy vielä eri sekundaarivaurioita «Miller JD. Head injury. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1993;56:440-7»40.
  • Yksittäisten osatekijöiden merkitystä vamman kokonaismekanismissa on usein vaikea ellei mahdotonta arvioida.
  • Paikalliset vauriot aiheuttavat kuitenkin usein esiintymisalueelleen tyypillisiä oireita.
    • Vaikean diffuusin aksonivaurion merkkinä on yleensä pitempi kuin hetkellinen tajuttomuus.
  • Sekundaarivaurioiden merkitys taas on useimmiten tunnistettavissa kliinisen tilanteen muutoksesta primaarivaurion jälkeen «Chesnut RM, Marshall LF, Klauber MR ym. The role of secondary brain injury in determining outcome from severe head injury. J Trauma 1993;34:216-22»37.
  • Havaitsematta jääneet sekundaarivauriot ovat ehkä suurin yksittäinen ongelma aivovammojen vaikeusasteen arvioinnissa.

Akuutin aivovamman diagnostiikka

Anamneesi ja kliininen tutkimus

  • Anamneesin tarkka selvittely ja tietojen kirjaaminen on keskeisen tärkeää alkuvaiheen hoito- ja tutkimusarvioita varten ja potilaan oikeusturvan takia.
  • Aivovammapotilaan anamneesiin kuuluvat seikat on esitetty taulukossa «Aivovammapotilaan anamneesi »4. Nämä seikat tulee selvittää ja kirjata riippumatta potilaan tajunnan tasosta.
  • Aivovammapotilaan kliininen tutkimus on edellyttää nopeutta ja huolellisuutta.
  • Kliiniseen tutkimukseen kuuluvat seikat tärkeysjärjestyksessä potilaan tullessa sairaalaan. Seuraavat seikat arvioidaan ja kirjataan niin laajalti kuin kliininen tila sallii:
    • spontaani hengitys, hapensaannin riittävyys (pulssioksimetri)
    • verenkierron seuranta (verenpaineen, syketaajuuden ja EKG:n monitorointi)
    • GCS, ks. «Glasgow Coma Score ja sen arviointi»4
    • kaularangan arkuus
    • mustuaisten koko, symmetrisyys ja valoreaktiot, eksoftalmus, silmälasihematooma, silmien liikkeet, näkö
    • vamman merkit muualla vartalossa
    • kallon avomurtumat, kasvoluiden ja alaleuan murtumat
    • ulkoiset vamman merkit kasvoissa, päänahassa ja suussa
    • veren tai likvorin vuoto nenästä tai korvista
    • orientaatio, vireystila, motorinen levottomuus, kiihtyneisyys
    • neurologiset puolioireet (refleksit, voima, tonus)
    • puheen tuotto ja selvyys
    • tasapaino ja kävely
    • PTA:n arviointi, ks. «Posttraumaattisen amnesian (PTA) arviointi»5
    • kuulo, Weberin äänirautatesti, hemotympanum
    • kasvohermon toiminta
    • hajuaisti
    • merkit alkoholin tai huumeiden käytöstä.
  • Kaikki löydökset – myös negatiiviset – tulee kirjata yksityiskohtaisesti, sillä niillä saattaa olla tärkeä merkitys vammautumistapahtuman myöhemmässä selvittelyssä.
  • Vamman ulkoisten merkkien tai poikkeavien neurologisten löydösten puuttuminen ei sulje pois aivovammaa «Vilke GM, Chan TC, Guss DA. Use of a complete neurological examination to screen for significant intracranial abnormalities in minor head injury. Am J Emerg Med 2000;18:159-63»61.
  • Aistielinten ja purentaelimen liitännäisvammat ovat tavallisia ja jäävät usein diagnosoimatta, jos potilas ei osaa niitä valittaa.
  • Vaikeaan aivovammaan (GCS-pistemäärä enintään 8) liittyy kaularankavamma noin 10 %:ssa tapauksista «Demetriades D, Charalambides K, Chahwan S ym. Nonskeletal cervical spine injuries: epidemiology and diagnostic pitfalls. J Trauma 2000;48:724-7»62 ja sitä tulee epäillä herkästi vammamekanismin tai oireiden perusteella.
  • Koska aivovamman akuutin vaiheen ennusteeseen vaikuttaa huomattavasti muiden vammojen olemassaolo, näiden vaikeusaste tulisi arvioida systemaattisesti «Boyd CR, Tolson MA, Copes WS. Evaluating trauma care: the TRISS method. Trauma score and injury severity score. J Trauma 1987;27:370-8»63.
  • Tajunnan taso (GCS-pistemäärä) tulee kirjata vähintään sairaalaan tullessa ja arvioida samalla vammasta kulunut aika sekä lisäksi kuuden tunnin kuluttua vammasta. Kirjaus on hyvä tehdä myös aina tajunnan tason muuttuessa suuntaan tai toiseen.
  • Rikosepäilyissä on syytä pyytää oikeuslääketieteellinen selvittely, ainakin jos tapahtumatietoihin tai vammojen lääketieteelliseen arviointiin liittyy epäselvyyksiä.
Taulukko 4. Aivovammapotilaan anamneesi
Aivovammapotilaan anamneesiKoottavat tai tarkistettavat tiedot
Tietoja tulee koota tai tarkistaa myös silminnäkijöiltä, ensihoitajilta, omaisilta ja mahdollisesti poliisilta. Vammatapahtuman muiden osapuolten ja silminnäkijöiden henkilötiedot on hyvä kirjata mahdollisia myöhempiä tarpeita varten.
Vammautumistapahtumaan liittyvät tiedot
  1. Vammaenergian voimakkuus ja suunta
  2. Päähän osuneet materiaalit
  3. Mahdollinen suojaus (kypärät, turvatyynyt) ja niiden vauriot
  4. Aikatiedot (vammautumishetki, hälytys, ensihoito, kuljetus, sairaalaan tulo, silminnäkijöiden havaintojen ajankohdat)
Oireet
  1. Tajunnan menetys ja sen kesto
  2. Sekavuus
  3. Kouristelu
  4. Päänsärky
  5. Pahoinvointi tai oksentelu
  6. Potilaan muistikuvat ennen ja jälkeen vammautumisen
Muut tarpeelliset tiedot
  1. Käytössä olevat lääkkeet (myös tilapäiset)
  2. Päihteet (päihdeongelmat sekä käyttö vammautumisen aikaan)
  3. Aiemmat aivovammat
  4. Muut sairaudet
  5. Mahdolliset vakuutustiedot

Kuvantamistutkimukset

Taulukko 5. Aivojen magneettikuvauksen aiheet aivovamman akuutissa vaiheessa
Aivojen magneettikuvauksen aiheet
Kuvaus tulisi tehdä kahden viikon kuluessa vammautumisesta, sekundaarivaurioepäilyissä tilan huononemisen yhteydessä. Kuvauksen aiheellisuutta tulee kuitenkin harkita tapauskohtaisesti huomioiden erityisesti kuvauksen mahdolliset vaarat, saatavuus ja taulukossa luetellut indikaatioita sekoittavat tekijät. Jos kuvaus on kliinisesti perusteltu mutta vaikea toteuttaa esimerkiksi monivamman takia, suositellaan kuvauksen siirtämistä ensimmäiseen mahdolliseen ajankohtaan.
Primaarivaurion diagnostiikkaNormaali löydös aivojen TT-tutkimuksessa ja jokin seuraavista: GCS-pistemäärä 30 minuuttia vammasta tai sen jälkeen 14, tajuttomuuden kesto yli viisi minuuttia, yli tunnin kestänyt amnesia, aivovammaan liittyvä neurologinen puutosoire tai monivamma
Sekundaarivaurion diagnostiikkaTajunnan heikkeneminen, aivopaineen nousu tai uusien neurologisten löydösten ilmaantuminen ja normaali löydös aivojen TT-tutkimuksessa

Laboratorio- ja neurofysiologiset tutkimukset

Taulukko 6. Aivovammapotilaan akuutin vaiheen laboratoriotutkimukset
Laboratoriotutkimukset
Keskivaikeissa ja vaikeissa vammoissa arvoja tulee seurata vähintään päivittäin (veriryhmää ja veren alkoholipitoisuutta lukuun ottamatta) 1–2 viikon ajan vamman jälkeen ja myöhemminkin kliinisen tilan huonontuessa.
Kaikilta
  1. Veren alkoholipitoisuus
  2. S-100-pitoisuus (jos saatavilla, tulee määrittää kuuden tunnin kuluessa vammasta)
Keskivaikeissa ja vaikeissa vammoissa lisäksi
  1. Verenkuva (mukaan luettuina verihiutaleet)
  2. Veriryhmä
  3. Hyytymistutkimukset (INR, P-APTT,FDP)
  4. Verenglukoosi
  5. Plasman kalium ja natrium sekä seerumin osmolaalisuus
  6. CRP
Harkinnan mukaanVeren ja virtsan huumeseulonta

Sekundaarivaurioiden diagnostiikka

Taulukko 7. Aivovammapotilaan sairaalaseurantaan kuuluvat kohteet
Ryhmä
Kaikilta (kohdat 1–5 yhden tunnin välein ainakin 12 tuntiin saakka sairaalan tulosta, ainakin kolmen tunnin välein 12–24 tuntia sairaalaan tulosta ja sen jälkeen ainakin kuuden tunnin välein, kunnes GCS-pistemäärä on ollut vähintään vuorokauden 15)
  1. 1. GCS
  2. 2. Raajojen halvausoireet
  3. 3. Mustuaislöydökset «Aivovammapotilaan mustuaislöydökset»22
  4. 4. Verenpaine
  5. 5. Syketaajuus
  6. 6. Happikyllästeisyys pulssioksimetrilla
  7. 7. Lämpö
Keskivaikeissa (GCS:n mukaan) vammoissaAivojen TT-kuvaus kolmen vuorokauden kuluttua vammasta
Vaikeissa (GCS:n mukaan) vammoissaAivojen TT-kuvaus 12 h, 24 h ja 3 vrk vammasta riippumatta kliinisestä tilasta
Tajuttomilta
  1. 1. Kallonsisäinen paine (poikkeukset ks. teksti)
  2. 2. Valtimopaine jatkuvana mittauksena
  3. 3. Aivojen laskimoveren happipitoisuuden (SJO2) seuranta niin sanotulla "jugular bulb" -katetrilla
  4. 4. Aivojen arteriovenoosin happieron (AVDO2) laskeminen
Respiraattorihoidossa oleviltaThorax-röntgenkuvaus päivittäin

Diagnostiset ongelmaryhmät ja erotusdiagnostiikka

  • Oheisena on lueteltu diagnostiset ongelmaryhmät, joissa aivovamman olemassaoloa voi olla kliinisesti vaikea yksiselitteisesti arvioida:
    • monivammapotilaat, erityisesti sydän- ja keuhkovamman saaneet sekä vuotosokkipotilaat
    • alkoholin, huumeiden tai keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden vaikutuksen alaiset
    • kivuliaat potilaat, erityisesti kasvomurtumien yhteydessä
    • selkäydin- tai kaularankavamman saaneet (myös niin sanotut piiskaniskuvammat)
    • voimakkaasta psyykkisestä traumasta kärsivät
    • tajuttomuus-kouristuskohtauksen saaneet
    • aiemmin merkittävän aivovamman saaneet
    • muuta tajunnan tasoon tai kognitiiviseen toimintaan vaikuttavaa neurologista sairautta potevat.
  • Vaarana on erityisesti akuutin aivovamman oireiden tai löydösten tulkitseminen taulukossa mainituista tekijöistä johtuviksi, harvemmin päinvastoin.
  • Keskeistä on pitää mielessä akuutin aivovamman mahdollisuus ja selvittää tähän viittaavat tekijät sekä anamneesissa että kliinisessä tutkimuksessa edellä kuvatun mukaisesti.
  • Erityisesti on kiinnitettävä huomiota aivovammadiagnostiikasta huolehtimiseen monivammojen yhteydessä. Käytännössä tämä on osoittautunut eniten laiminlyödyksi alueeksi.
  • Aivovammojen varsinainen erotusdiagnostiikka on tavanomaista tajuttoman tai tajunnaltaan heikentyneen potilaan erotusdiagnostiikkaa.

Akuuttien aivovammojen hoito

Ensihoito

  • Ensihoidon nopeus ja laatu on aivovammapotilaan ennusteen kannalta ratkaisevaa.
  • Vammautumispaikalla annettavassa ensihoidossa on keskeistä huomioida mahdollinen aivovamma ja pitää sen mahdollisuus mielessä kaikkien toimenpiteiden valinnassa.
    • Tämä korostuu monivammapotilailla, joilla aivovamman merkit saattavat olla vähäiset tai vaikeasti tulkittavissa mutta sekundaarivaurioiden kehittymisen vaara on suuri.
  • Alkoholin tai muiden päihteiden vaikutuksen ei pidä arvioida selittävän tilannetta, ennen kuin aivovamma on suljettu pois.
  • Ensihoidon keskeisinä tavoitteina ovat
  • Lievänkin aivovamman saanut potilas on kuljetettava sairaalaan viipymättä, sillä huononeminen voi tapahtua nopeasti ja varoittamatta.
  • Tajuttomat ja tajunnaltaan heikkenevät potilaat tulee toimittaa hälytysajolla hoitopaikkaan, jossa on valmius leikkaushoitoon.
  • Tajuton aivovammapotilas on
    • sedatoitava (suoniyhteys) ja
    • intuboitava ja
    • häntä on ventiloitava (vaikka hän saisi hyvin happea spontaanihengityksellä) koko kuljetuksen ajan.
  • Potilaaseen tulisi suhtautua niin kuin hänellä olisi kaularanka- ja selkäydinvamma, kunnes ne on suljettu pois.
  • Intuboitu potilas on syytä sedatoida esimerkiksi propofolilla, jotta hän pysyisi rauhallisena kuljetuksen ajan. Suksametonia voidaan käyttää helpottamaan intubaatiota.
  • Happeutuminen on saatava mahdollisimman nopeasti riittäväksi (kyllästeisyys yli 90 %) ja normoventilaatio on varmistettava koko kuljetuksen ajan.
  • Vuotosokki korvataan iso- tai hypertonisilla nesteillä; sokeripitoisia liuoksia ei tule käyttää.
  • Vammautunut asetetaan lievään kohoasentoon, jolleivät muut vammat ole esteenä.
  • Pää ei saa olla kääntyneenä eikä runsaasti taivutettuna, eikä kaulassa saa olla kiristäviä sidoksia.
  • Asentohoidolla ja potilaan rauhoittamisella pyritään alentamaan kallonsisäistä painetta.
  • Opiaatteja ei tule antaa ilman intubaatiota ja ventilaatiota hypoventilaation ja kallonsisäisen paineen kohoamisen vaaran takia.
  • Rauhoittavien tai muiden lääkkeiden anto saattaa aiheuttaa verenpaineen laskua.
  • Hyperventilaatio tai mannitolin anto tulevat kyseeseen vain, jos potilaan tilan huononeminen viittaa herniaatioon «The Brain Trauma Foundation. Initial management. J Neurotrauma 2000;17:463-9»120.

Hyvin lievien ja lievien vammojen hoito

Keskivaikeiden, vaikeiden ja erittäin vaikeiden vammojen sekä kallonmurtumien hoito

Oireenmukainen hoito

Akuuttien aivovammojen ennuste sekä diagnostiikan ja hoidon porrastus

Ennuste

Diagnostiikan ja hoidon porrastus

Aivovammojen jälkitilojen tutkiminen ja diagnostiikka

  • Akuutin vaiheen ja jälkitilan välillä ei ole yksiselitteistä rajaa.
  • Kliinisessä käytännössä akuutti vaihe tarkoittaa vammautumisen jälkeisiä ensimmäisiä viikkoja, useimmiten koko sairaalassaoloaikaa.
  • Aivovamman jälkitilojen oirekuva ei ole spesifinen, vaan samankaltaisia oireita voi esiintyä esimerkiksi muiden aivosairauksien, mielialahäiriöiden tai persoonallisuushäiriöiden yhteydessä. Siksi diagnostiikka edellyttää vammautumiseen liittyvien tapahtumatietojen, oireiden ja löydösten laaja-alaista arviointia. Arvioinnin tärkeänä osana on myös potilaan omaisten, työtovereiden ja muiden lähipiirin henkilöiden kuuleminen vammaan liittyvien muutosten arvioimiseksi.
  • Lievissä vammoissa akuuttina vaiheena voidaan pitää noin ensimmäistä kuukautta, mutta vaikeissa vammoissa noin ensimmäisiä kolmea kuukautta.
  • Aivovamman jälkitilassa akuutit kudosmuutokset ovat rauhoittuneet mutta hitaita jälkitapahtumia ja sekundaarivaurioita voi esiintyä pitkäänkin vamman jälkeen «Pearl GS. Traumatic neuropathology. Clin Lab Med 1998;18:39-64»147.

Vamman vaikeusasteen arviointi

Jälkitilojen oireet ja löydökset

  • Aivovammojen jälkitilan oirekuva voi olla moninainen, mutta tavallinen yleispiirre on se, että oireet painottuvat usein toiminnan ohjauksen ja käyttäytymisen häiriöihin (ks. taulukko «Tavallisimmat aivovammojen jälkitiloihin liittyvät neuropsykologiset ja neuropsykiatriset oireet ja löydökset.»8).
  • Vaikean aivovamman jälkeen potilaiden oiretiedostus on usein puutteellista, kun taas lievän aivovamman saaneiden subjektiivinen oireisto on usein varsin runsasta ja näitä oireita voi esiintyä aivovammapotilaiden ohella muiden neurologisten ja psykiatristen sairauksien yhteydessä sekä myös terveiksi arvioiduilla henkilöillä tai myötäsyntyisinä. Diagnostiikka edellyttää vammautumiseen liittyvien tapahtumatietojen, oireiden ja löydösten laaja-alaista arviointia.
  • Aivovammoista johtuvat toimintahäiriöt ovat vaikeimmillaan heti vamman jälkeisinä viikkoina ja kuukausina ja lieventyvät sitten vähitellen enemmän tai vähemmän.
  • Diagnostiikan kannalta ongelmallisimpia potilaita ovat ne, joilla todetaan vähän tai ei lainkaan merkkejä aivojen paikallisista vaurioista ja oiretiedostus on puutteellista.
  • Tällöin aivovamman diagnoosi voi viivästyä tai sitä ei osata epäillä lainkaan.
  • Psykososiaalisen selviytymisen heikentyminen pään vamman jälkeen on selvä hälytysmerkki.
  • Diagnostiikassa oleellisia asioita ovat anamneesin perusteellinen selvittäminen ja tieto tyypillisistä aivovammoihin liittyvistä oireista.
  • Hyvin usein esiintyvän oireiden heikon tiedostuksen «Prigatano GP, Altman IM. Impaired awareness of behavioral limitations after traumatic brain injury. Arch Phys Med Rehabil 1990;71:1058-64»148 takia omaisia tai muita läheisiä tulee haastatella kliinisen tutkimuksen yhteydessä «Oiretiedostuksen heikkouden vaikutus diagnostiikkaan»28.
Taulukko 8. Tavallisimmat aivovammojen jälkitiloihin liittyvät neuropsykologiset ja neuropsykiatriset oireet ja löydökset.
NeuropsykologisetNeuropsykiatriset
Tarkkaavuuden säätelyn häiriöt, keskittymisvaikeus, häiriytymisalttiusMasennus ja ahdistuneisuus
Muistin ja oppimisen heikkeneminenImpulsiivisuus, äkkipikaisuus
Aloite- ja suunnittelukyvyn heikentyminenLuonteenpiirteiden latistuminen tai korostuminen
Toiminnan ja ajattelun hidastuminen ja juuttuminenApaattisuus tai yliaktiivisuus
Sanallisen ja sanattoman viestinnän vaikeusMielialan vaihtelu
Oireiden tiedostamattomuusHypomania tai mania
ÄrsykeherkkyysPsykoottiset oireet; harhaluulot, aistiharhat
Ajattelun konkretisoituminen tai lapsenomaisuus
Arvostelukyvyttömyys
Vireyden säätelyn häiriöt: väsymys ja uniongelmat
Rasituksensiedon heikentyminen

Neuropsykologiset oireet ja löydökset

Neuropsykiatriset oireet ja löydökset

Muut oireet ja löydökset

Neuroradiologinen ja laboratoriodiagnostiikka

Aivovammojen jälkitilojen hoito ja kuntoutus

  • Aivovammojen jälkihoito edellyttää yleensä moniammatillista toimintatapaa, jonka puitteissa kuntoutus tulee nivoa osaksi vammautuneen kokonaishoitoa, ja yhteydenpito eri hoitavien tahojen kesken on tärkeää yhteisistä tavoitteista ja keinoista sopimiseksi.
  • Systemaattiseen seurantaan perustuva, intensiivisesti tarpeen mukaan kohdennettu moniammatillinen sekä 'job coaching' ja 'day-treatment' ohjelma on työ- ja toimintakyvyn paranemisen kannalta ilmeisesti vaikuttavia keskivaikeissa ja vaikeissa aivovammoissa «Systemaattiseen seurantaan perustuva, intensiivisesti tarpeen mukaan kohdennettu moniammatillinen sekä 'job coaching' ja 'day-treatment' ohjelma on työ- ja toimintakyvyn paranemisen kannalta ilmeisesti vaikuttavaa keskivaikeissa ja vaikeissa aivovammoissa.»B.
  • Neuropsykologian ja -psykiatrian lisäksi erityisesti sosiaalityön ja kuntoutusohjauksen merkitys on usein keskeinen «Aivovamman vaikutus kuntoutuksen toteutumiseen ja kuntoutusohjaus»37.
  • Kuntoutusmuodosta riippumatta palveluntuottajan perehtyneisyys aivovammojen jälkitilojen oireistoon on ensiarvoisen tärkeää.
  • Koska aivovammojen jälkioireiden ymmärtäminen on vaikeaa sekä vammautuneelle itselleen että hänen ympäristölleen, sopeutumisvalmennuksen ja vertaistuen merkitys jälkitilojen hoidossa korostuu.
  • Perheen ja lähiyhteisön ohjaus onkin tärkeä osa kaikkea aivovammapotilaiden kuntoutusta.
  • Työ- tai koulutuskokeilua voidaan käyttää myös kuntouttavana toimenpiteenä, vaikka työkykyisyyttä ei pidettäisikään realistisena tavoitteena.
  • Aivovammojen suuri yksilöllisyys on otettava huomioon kaikessa hoidossa ja kuntoutuksessa.
  • Oireiden tiedostuksen heikkouden takia osa vammautuneista hyötyy neuropsykologisesta tai laitoskuntoutuksesta vasta myöhemmin ja osa ei hyödy lainkaan tavanomaisista kuntoutusmuodoista.
    • Tällöin tulee panostaa sellaisiin tukimuotoihin kuin työ- ja koulutuskokeiluihin ja arkielämän tukeen esimerkiksi tukihenkilön avulla.
    • Mahdollinen päihdeongelma on hoidettava ennen aivovammaan liittyvän lääkinnällisen tai ammatillisen kuntoutuksen aloittamista tai viimeistään tällaisen kuntoutuksen kanssa samanaikaisesti.
  • Paikallisella tasolla tulee myös huolehtia rajallisten kuntoutuspalveluiden saatavuudesta sitä eniten tarvitseville.

Neuropsykologisten jälkioireiden hoito ja kuntoutus

  • Neuropsykologinen kuntoutus «Neuropsykologisen kuntoutuksen erilaiset hoitomallit»38 parantaa aivovammapotilaan kognitiivisia oireita «Neuropsykologisella kuntoutuksella voidaan parantaa aivovammapotilaan kognitiota.»A sekä emotionaalista ja psykososiaalista selviytymistä niin akuutissa kuin kroonisessakin vaiheessa.
  • Aivovammapotilaan neuropsykologinen kuntoutus on vaativaa, sillä potilaan voi olla vaikea hallita tunteitaan ja käyttäytymistään ja puutteellinen henkinen suorituskyky voi rajoittaa hänen kykyään käsitellä ja ilmaista asioita.
  • Neuropsykologisen kuntoutuksen tavoitteena on
  • Neuropsykologisten oireiden hallinnan opettaminen on keskeistä, sillä näin voidaan ehkäistä psyykkisiä seurannaisongelmia ja parantaa yleistä elämänhallintaa.
  • Edellämainittujen neuropsykologisen kuntoutuksen tavoitteiden toteutumista ei voida seurata pelkästään esimerkiksi neuropsykologisten testien tuloksilla.
  • Koska kognitiivisten ja emotionaalisten toimintojen sekä toiminnanohjauksen ja käyttäytymisen säätelyn oireet esiintyvät yhdistelminä, aivovammapotilaan neuropsykologinen kuntoutus eroaa huomattavasti yksittäisten kohdeoireiden (esimerkiksi muistihäiriön) kuntoutuksesta.
  • Kun neuropsykologinen oireisto tai löydökset rajoittavat merkittävästi päivittäistä toiminta- tai työkykyä, tulisi neuropsykologinen kuntoutus aloittaa heti.
    • Jos kuntoutuksen tarvetta on vaikea arvioida (esimerkiksi joissain lievissä tai toisaalta erittäin vaikeissa vammoissa), on suositeltavaa konsultoida aivovammojen kuntoutukseen perehtynyttä tahoa.
    • Kuntoutusta on syytä jatkaa, kunnes potilaan tila on emotionaalisesti ja psykososiaalisesti vakiintunut ja kuntouttava neuropsykologi ja hoitava lääkäri arvioivat tilan säilyvän ilman kuntoutuksen jatkamistakin «Jälkioireiden vaikutus elämänhallintaan»39.
    • Potilaan kokema neuropsykologisen tuen tarve ei aina tarkoita, että kuntoutusta tulee tässä muodossa jatkaa.
    • Neuropsykologin rooli saattaa olla myös toimiminen muissa tukimuodoissa neuvovana asiantuntijana.

Neuropsykiatristen jälkioireiden hoito ja kuntoutus

Taulukko 9. Aivovammapotilaan neuropsykiatristen oireiden lääkityksen vaihtoehtoja (perustuu aiempiin hoitosuosituksiin ja kliiniseen kokemukseen).
KohdeoireEnsisijainen vaihtoehtoMuut vaihtoehdot
  1. 1 Ei virallinen käyttöaihe
  2. 2 Erityislupavalmiste
  1. SSRI = selektiivinen serotoniinin takaisinoton estäjä
  2. Masennuksen, unettomuuden ja ahdistuneisuuden hoitoa lukuun ottamatta taulukossa mainittujen kohdeoireiden lääkehoito aivovammojen jälkitiloissa kuuluu asiaan perehtyneille erikoislääkäreille.
MasennusSSRI-lääkkeetmirtatsapiini, venlafaksiini, moklobemidi
Kaksisuuntainen mielialahäiriövalproaattiokskarbatsepiini, lamotrigiini 1
Krooninen äkkipikaisuus ja aggressiivisuusSSRI-lääkkeet 1propranololi 1, buspironi1, valproaatti1, tratsodoni 1, epätyypilliset psykoosilääkkeet1
Akuutti aggressiivisuusloratsepaami1epätyypilliset psykoosilääkkeet1, midatsolaami1, haloperidoli
AhdistuneisuusSSRI -lääkkeet, buspironimirtatsapiini 1, venlafaksiini
Psykoottiset oireetepätyypilliset psykoosilääkkeetepilepsialääkkeet1
Aloitekyvyttömyys, väsyneisyys, keskittymisvaikeudetrivastigmiini 1, galantamiini1 ja donepetsiili 1dopamiiniagonistit1, amantadiini 1, metyylifenidaatti2, selegiliini1, SSRI-lääkkeet1, efedriini 1
Unettomuustsolpideemimelatoniini, tsopikloni, mirtatsapiini 1

Muiden jälkioireiden hoito ja kuntoutus

Aivovammojen jälkitilojen ennuste

Ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä

Taulukko 10. Aivovammojen ennuste (%) Glasgow'n kooma-asteikon (GCS) ja Glasgow outcome scalen (GOS) mukaan vuoden kuluttua vammasta
Hyvä toipuminenKuolemaVegetatiivinen tilaVaikea vammaisuusKeskivaikea vammaisuus
GCS 13–1597–1001–200–10–2
GCS 9–12> 707–90< 10< 20
GCS ≤ 820–25n. 20 1–3n. 302–25
Kaikki vammat39–868–260–31–215–26

Syy-yhteyden, haitta-asteen ja työkyvyn arviointi

  • Syy-yhteyttä pohdittaessa on keskeistä selvittää mahdollisimman tarkkaan, onko näyttöä aivovamman synnystä ja jos on, niin mikä on ollut alkuvaiheen vaikeusaste. Tässä pohdinnassa on ainakin kaikissa ristiriitatapauksissa oltava arvioitsijoiden käytössä alkuvaiheen sairauskertomukset. Lisäksi on oltava riittävästi tietoa potilaan aiemmasta terveydentilasta, koulu- ja työmenestyksestä sekä mahdollisesta päihdehistoriasta. Aivovammalle on ominaista, että elimelliset vauriot lievenevät ajan mittaan. Niinpä syy-yhteyksien arvioinnissa tulee kiinnittää kriittistä huomiota sellaisiin tapauksiin, joissa potilaan toimintakyky on pitkään vamman jälkeen hyvä mutta neuropsykiatrisia ongelmia ilmaantuu vuosien kuluttua. Syy-yhteyden arviointi on keskeistä liikenne- ja tapaturmavakuutuksessa ja vähemmän tärkeää esimerkiksi työeläkeratkaisuissa «Aivovammojen vakuutuslääketieteellisestä arvioinnista»49.
  • Pysyvän haitan arviointi on ajankohtaista yleensä 2–3 vuoden kuluttua vammautumisesta. Poikkeuksia tästä aikataulusta ovat erittäin vakavasti vammautuneet, avuttomaan tilaan joutuneet potilaat, joilla korkea haittaluokka saattaa olla määritettävissä esimerkiksi jo kuuden kuukauden kuluttua. Toisaalta lapsena ja nuorena vammautuneiden toimintakyky selviää yleensä vasta työelämään siirryttyä eli hyvin monenkin vuoden kuluttua vammautumisesta «Aivovammojen nykyinen sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama haittaluokitus»50.
  • Jälkihaitan arvioinnissa lähiomaisen tai muun potilaan tilaa tuntevan henkilön haastattelusta on yleensä hyötyä.
  • Pysyvä haitta määritetään käyttämällä sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymää haittaluokitusta, jonka päivitys on meneillään.

Työkykyyn vaikuttavat oireet, niiden arviointi ja ammatillinen kuntoutus

Aivovammojen jälkitilat–seuranta ja porrastus

Seuranta

  • Seurantaa tarvitaan ainakin siihen saakka, että oireisto on käytännössä joko täysin korjaantunut tai vakiintunut.
  • Aloitekyvyn ja sosiaalisten taitojen heikkenemisen yhdistyessä oireiden tiedostuksen puutteellisuuteen on aivovamman saanut vaarassa syrjäytyä.
    • Sosiaalityöntekijän rooli näiden potilaiden selviytymisessä on usein keskeinen.
    • Jos merkittävää jälkioireistoa potevalla ei ole sosiaalista tukiverkostoa, sellainen on järjestettävä hänelle viranomaistoimenpitein.
    • Henkilökohtaisen avustajan tai edunvalvojan tarpeeseen tulee ottaa kantaa.
    • Myös paikallisten aivovammayhdistysten toimintaan ohjaaminen on hyvä muistaa mahdollisena tukitoimenpiteenä.
    • Aivovammapotilas ei useinkaan kykene huolehtimaan itse eduistaan tai edes terveydentilansa ylläpidosta. Tämän takia hoitavan tahon pitää aina ottaa aktiivisesti yhteyttä vastaanotolle tulematta jäävään aivovammapotilaaseen.

Jälkitiloihin liittyvä porrastus

  • Aivovammojen jälkitilojen diagnostiikka, hoito ja seuranta kuuluvat vaativimpiin kliinisen neurologian osa-alueisiin, ja ne tulee alkuvaiheessaan toteuttaa neurologisessa tai neurokirurgisessa erikoissairaanhoidossa, yleensä moniammatillisesti.
  • Keskussairaaloiden neurologisissa yksiköissä tulisi olla ainakin yksi aivovammojen seurantaan perehtynyt erikoislääkäri tai kuntoutusohjaaja.
  • Seuranta suositellaan toteutettavaksi erikoissairaanhoidon neurologisissa yksiköissä (yliopisto-, keskus- tai aluesairaalat), kunnes oireisto on korjaantunut tai tilanne vakiintunut, mikä sisältää muun muassa työkyky- ja korvausratkaisujen selviämisen. Tämän jälkeen suurin osa potilaista voidaan ohjata perusterveydenhuollon seurantaan.
  • Aivovammapotilaalle olisi kuitenkin hyvä varata mahdollisuus ottaa uudestaan yhteyttä hoitaneeseen tahoon, sillä saavutettu tasapaino on usein herkkä ja vahvasti sidoksissa tiettyyn psykososiaaliseen ympäristöön.
  • Osalle riittää perusterveydenhuollon seurannan sijasta mahdollisuus ottaa tarvittaessa yhteyttä.
  • Kaikkien perusterveydenhuollossa toimivien lääkäreiden tulisi tuntea aivovammojen jälkitilojen keskeisimmät oireet ja osata epäillä tällaisten oireiden yhteyttä mahdolliseen aivovammaan.
  • Vakuutuslääketieteelliset ja työkykyarviot voidaan yleensä tehdä normaalin neurologisen erikoissairaanhoidon puitteissa.
  • Myös olemassa olevien moniammatillisten kuntoutuspoliklinikoiden palveluita sopii käyttää, mutta näiden tulee olla perehtyneitä myös aivovammojen jälkitiloihin.
  • Työkokeilut tulisi korvaavan tahon mukaan organisoida
    • eläkevakuutusyhtiöiden
    • Vakuutuskuntoutus VKK:n
    • keskussairaaloiden
    • Kansaneläkelaitoksen tai
    • muiden kuntoutustutkimusyksiköiden kautta.
  • Nuorten aivovammaisten hoidossa tulisi tehdä yhteistyötä erityisesti nuorisopsykiatristen yksiköiden kanssa.
    • Valtakunnallisesti nuorten aivovammaisten kuntoutus tulee keskittää paikkoihin, joissa on tämän alueen kokemusta ja erityisosaamista.
    • Ainakin yliopistollisten keskussairaaloiden tasolla tulee olla valmiuksia huolehtia nuorten aivovammaisten erityisongelmista, jotka liittyvät opiskeluun, asumiseen, itsenäistymiseen ja sosiaalisiin suhteisiin.
  • Vanhusten aivovammojen jälkitiloja voidaan useimmiten diagnosoida ja hoitaa myös perusterveydenhuollon, geriatrian ja geropsykiatrian normaalien palveluiden puitteissa.
  • Diagnostiikan tai hoidon kannalta ongelmallisissa tapauksissa tulisi käyttää neurologista asiantuntemusta.

Akuuttien aivovammojen ennuste sekä diagnostiikan ja hoidon porrastus

Ennuste

Diagnostiikan ja hoidon porrastus

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n, Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:n, Suomen Neurokirurgisen Yhdistyksen, Suomen Neuropsykologisen Yhdistyksen ja Suomen vakuutuslääkärien yhdistyksen asettama työryhmä

Aikuisiän aivovammat -suosituksen historiatiedot, ks. «Aikuisiän aivovammat, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»53

Puheenjohtaja:

Juha Öhman, neurokirurgian professori, vastuualuejohtaja; TAYS, neuroalat ja kuntoutus

Jäsenet:

Hannu Alaranta, fysiatri, professori, ylilääkäri; Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus †

Marja-Liisa Kaipio, kliininen neuropsykologi; Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus

Antti Malmivaara, LKT, ylilääkäri; Stakes/Finohta (Käypä hoito -toimittaja)

Taina Nybo, PsT, neuropsykologi; Helsingin yliopisto ja HYKS:n neurologian klinikka, neuropsykologian yksikkö

Mikael Ojala, LKT, neurologi; Liikennevahinkolautakunta

Tarja Randell, anestesiologi, LKT, dosentti, ylilääkäri; HYKS

Oili Salonen, radiologi, neuroradiologi, LKT, dosentti, osastonylilääkäri; HUS-Röntgen, HYKS

Jukka Turkka, neurologi, LKT, dosentti, osastonylilääkäri; Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus

Risto Vataja, neurologi, psykiatri, LL (väit), ylilääkäri; Kellokosken sairaala, HUS

Aarne Ylinen, neurologi, LKT, dosentti, ylilääkäri, johtaja; Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus

Sidonnaisuudet:

Marja-Liisa Kaipio: Ei sidonnaisuuksia.

Antti Malmivaara: Ks. www.kaypahoito.fi «http://www.kaypahoito.fi»? / Yhteystiedot / Toimitus / Lisätiedot

Taina Nybo: Ei sidonnaisuuksia.

Mikael Ojala: Toimii Eläke-Fennian asiantuntijalääkärinä. Insuramed Oy:n toimitusjohtaja. Toiminut Lilly Säätiön hallituksen jäsenenä. Luennoitsijana lääkealan yritysten tilaisuuksissa (Suomen MSD, Eli Lilly Finland).

Tarja Randell: Ei sidonnaisuuksia.

Oili Salonen: Ei sidonnaisuuksia.

Jukka Turkka: Ei sidonnaisuuksia.

Risto Vataja: Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin lääkealan yritysten kustantamana (Lundbeck, Lilly, Janssen, Novartis). Toistuvia luentoja lääkealan yritysten järjestämissä ja sponsoroimissa koulutustilaisuuksissa, joista saanut luentopalkkion (Lundbeck, Lilly, Janssen, Novartis, Pfizer).

Aarne Ylinen: Ei sidonnaisuuksia.

Juha Öhman: Ei sidonnaisuuksia.

Kiitokset LKT, dosentti Olli Tenovuolle, joka toimi vuonna 2003 julkaistun aivovammasuositustyöryhmän puheenjohtajana.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Kirjallisuutta

  1. Alaranta H, Koskinen S, Turkka J. Tapaturmainen aivovaurio ei ole harvinainen. Suomen Lääkäril 2002;57:4801-4
  2. Leppänen L. Tilastoidut traumaattiset aivovauriot Uudenmaan läänistä kotoisin olevilla potilailla vuosina 1991–1995. Helsingin yliopisto, yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon laitos. Pro gradu tutkielmat 17/1998
  3. Jennett B. Epidemiology of head injury. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1996;60:362-9
  4. Sosin DM, Sniezek JE, Thurman DJ. Incidence of mild and moderate brain injury in the United States, 1991. Brain Inj 1996;10:47-54
  5. Moss NE, Wade DT. Admission after head injury: how many occur and how many are recorded? Injury 1996;27:159-61
  6. Thornhill S, Teasdale GM, Murray GD ym. Disability in young people and adults one year after head injury: prospective cohort study. BMJ 2000;320:1631-5
  7. National Center for Injury Prevention and Control. Epidemiology of traumatic brain injury in the United States. 2000
  8. Honkanen R, Visuri T. Blood alcohol levels in a series of injured patients with special reference to accident and type of injury. Ann Chir Gynaecol 1976;65:287-94
  9. Corrigan JD. Substance abuse as a mediating factor in outcome from traumatic brain injury. Arch Phys Med Rehabil 1995;76:302-9
  10. Luerssen TG, Klauber MR, Marshall LF. Outcome from head injury related to patient's age. A longitudinal prospective study of adult and pediatric head injury. J Neurosurg 1988;68:409-16
  11. Murray GD, Teasdale GM, Braakman R ym. The European Brain Injury Consortium survey of head injuries. Acta Neurochir 1999;141:223-36
  12. Farace E, Alves WM. Do women fare worse: a metaanalysis of gender differences in traumatic brain injury outcome. J Neurosurg 2000;93:539-45
  13. Tolonen J, Kiviluoto O, Santavirta S, Slatis P. The effects of vehicle mass, speed and safety belt wearing on the causes of death in road traffic accidents. Ann Chir Gynaecol 1984;73:14-20
  14. Pintar FA, Yoganandan N, Gennarelli TA. Airbag effectiveness on brain trauma in frontal crashes. Annu Proc Assoc Adv Automot Med 2000;44:149-69
  15. Jagger J, Vernberg K, Jane JA. Air bags: reducing the toll of brain trauma. Neurosurgery 1987;20:815-7
  16. Nee PA, Hadfield JM, Yates DW. Biomechanical factors in patient selection for radiography after head injury. Injury 1993;24:471-5
  17. Lighthall JW. Controlled cortical impact: a new experimental brain injury model. J Neurotrauma 1988;5:1-15
  18. American Academy of Neurology, Quality Standards Subcommittee. Practice Parameter: the management of concussion in sports. Neurology 1997;48:581-5
  19. Kay T, Harrington DE, Adams R ym. Definition of mild traumatic brain injury. J Head Trauma Rehabil 1993;8:86-7
  20. Engberg A. Severe traumatic brain injury: epidemiology, external causes, prevention and rehabilitation of mental and physical sequelae. Acta Neurol Scand 1995;164 (Suppl):1-151
  21. Wrightson P, Gronwall D. Mild head injury-a guide to management. New York: Oxford University Press, 1999
  22. Teasdale G, Jennett B. Assessment of coma and impaired consciousness. A practical scale. Lancet 1974;ii:81-4
  23. Russell WR, Smith A. Post-traumatic amnesia in closed head injury. Arch Neurol 1961;5:16-29
  24. Paniak C, MacDonald J, Toller-Lobe G, Durand A, Nagy J. A preliminary normative profile of mild traumatic brain injury diagnostic criteria. J Clin Exp Neuropsychol 1998;20:852-5
  25. Crovitz HF, Horn RW, Daniel WF. Inter-relationships among retrograde amnesia, post-traumatic amnesia and time since head injury: a retrospective study. Cortex 1983;19:407-12
  26. Crovitz HF, Daniel WF. Length of retrograde amnesia after head injury: a revised formula. Cortex 1987;23:695-8
  27. Lobato RD, Sarabia R, Rivas JJ ym. Normal computerized tomography scans in severe head injury. J Neurosurg 1986;65:784-9
  28. von Wowern F. Posttraumatic amnesia and confusion as an index of severity in head injury. Acta Neurol Scand 1966;42:373-8
  29. Katz DI, Alexander MP. Traumatic brain injury. Predicting course of recovery and outcome for patients admitted to rehabilitation. Arch Neurol 1994;51:661-70
  30. Edna TH, Cappelen J. Late postconcussional symptoms in traumatic head injury. An analysis of frequency and risk factors. Acta Neurochir (Wien) 1987;86:12-7
  31. Asikainen I, Kaste M, Sarna S. Predicting late outcome for patients with traumatic brain injury referred to a rehabilitation programme: a study of 508 Finnish patients 5 years or more after injury. Brain Inj 1998;12:95-107
  32. Moran SG, McCarthy MC, Uddin DE, Poelstra RJ. Predictors of positive CT scans in the trauma patient with minor head injury. Am Surg 1994;60:533-5
  33. Teasdale GM, Murray G, Anderson E ym. Risks of acute traumatic intracranial haematoma in children and adults: implications for managing head injuries. BMJ 1990;300:363-7
  34. Lovell MR, Iverson GL, Collins MW, McKeag D, Maroon JC. Does loss of consciousness predict neuropsychological decrements after concussion? Clin J Sport Med 1999;9:193-8
  35. Hanlon RE, Demery JA, Martinovich Z, Kelly JP. Effects of acute injury characteristics on neurophysical status and vocational outcome following mild traumatic brain injury. Brain Inj 1999;13:873-87
  36. Nell V, Yates DW, Kruger J. An extended Glasgow Coma Scale (GCS-E) with enhanced sensitivity to mild brain injury. Arch Phys Med Rehabil 2000;81:614-7
  37. Chesnut RM, Marshall LF, Klauber MR ym. The role of secondary brain injury in determining outcome from severe head injury. J Trauma 1993;34:216-22
  38. Sarrafzadeh AS, Peltonen EE, Kaisers U, Kuchler I, Lanksch WR, Unterberg AW. Secondary insults in severe head injury–do multiply injured patients do worse? Crit Care Med 2001;29:1116-23
  39. Miller JD, Murray LS, Teasdale GM. Development of a traumatic intracranial hematoma after a 'minor' head injury. Neurosurgery 1990;27:669-73
  40. Miller JD. Head injury. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1993;56:440-7
  41. Stein SC, Spettell C, Young G, Ross SE. Delayed and progressive brain injury in closed-head trauma: radiological demonstration. Neurosurgery 1993;32:25-31
  42. Dacey RG, Alves WM, Rimel RW ym. Neurosurgical complications after apparently minor head injury–assessment of risk in a series of 610 patients. J Neurosurg 1986;65:203-10
  43. van den Brink WA, van Santbrink H, Steyerberg EW ym. Brain oxygen tension in severe head injury. Neurosurgery 2000;46:868-76
  44. The Brain Trauma Foundation. Resuscitation of blood pressure and oxygenation. J Neurotrauma 2000;17:471-8
  45. Manley G, Knudson MM, Morabito D, Damron S, Erickson V, Pitts L. Hypotension, hypoxia and head injury: frequency, duration and consequences. Arch Surg 2001;136:1118-23
  46. Signorini DF, Andrews PJ, Jones PA ym. Adding insult to injury: the prognostic value of early secondary insults for survival after traumatic brain injury. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1999;66:26-31
  47. Alberico AM, Ward JD, Choi SC ym. Outcome after severe head injury–relationship to mass lesions, diffuse injury and ICP course in pediatric and adult patients. J Neurosurg 1987;67:648-56
  48. Biffl WL, Moore EE, Offner PJ ym. Optimizing screening for blunt cerebrovascular injuries. Am J Surg 1999;178:517-22
  49. Karasawa H, Furuya H, Naito H, Sugiyama K, Ueno J, Kin H. Acute hydrocephalus in posterior fossa injury. J Neurosurg 1997;86:629-32
  50. Tysvaer AT. Head and neck injuries in soccer. Impact of minor trauma. Sports Med 1992;14:200-13
  51. Collins MW, Grindel SH, Lovell MR ym. Relationship between concussion and neuropsychological performance in college football players. JAMA 1999;282:964-70
  52. Matser EJ, Kessels AG, Lezak MD, Jordan BD, Troost J. Neuropsychological impairment in amateur soccer players. JAMA 1999;282:971-3
  53. Kutner KC, Erlanger DM, Tsai J, Jordan B, Relkin NR. Lower cognitive performance of older football players possessing apolipoprotein E epsilon4. Neurosurgery 2000;47:651-7
  54. Graham DI, Adams JH, Nicoll JA ym. The nature, distribution and causes of traumatic brain injury. Brain Pathol 1995;5:397-406
  55. Ommaya AK, Gennarelli TA. Cerebral concussion and traumatic unconsciousness. Brain 1974;97:633-54
  56. Gennarelli TA, Adams JH, Graham DI. Acceleration induced head injury in the monkey.I. The model, its mechanical and physiological correlates. Acta Neuropathol (Suppl Berl) 1981;7:23-5
  57. Gennarelli TA, Thibault LE, Adams JH ym. Diffuse axonal injury and traumatic coma in the primate. Ann Neurol 1982;12:564-74
  58. Adams JH, Graham DI, Gennarelli TA. Head injury in man and experimental animals: neuropathology. Acta Neurochir (Suppl Wien) 1983;32:15-30
  59. Richter M, Otte D, Lehmann U ym. Head injury mechanisms in helmet-protected motorcyclists: prospective multicenter study. J Trauma 2001;51:949-58
  60. Binder LM. A review of mild head trauma. Part II: clinical implications. J Clin Exp Neuropsychol 1997;19:432-57
  61. Vilke GM, Chan TC, Guss DA. Use of a complete neurological examination to screen for significant intracranial abnormalities in minor head injury. Am J Emerg Med 2000;18:159-63
  62. Demetriades D, Charalambides K, Chahwan S ym. Nonskeletal cervical spine injuries: epidemiology and diagnostic pitfalls. J Trauma 2000;48:724-7
  63. Boyd CR, Tolson MA, Copes WS. Evaluating trauma care: the TRISS method. Trauma score and injury severity score. J Trauma 1987;27:370-8
  64. Ingebrigtsen T, Romner B, Kock-Jensen C. Scandinavian guidelines for initial management of minimal, mild and moderate head injuries. J Trauma 2000;48:760-6
  65. Fiser SM, Johnson SB, Fortune JB. Resource utilization in traumatic brain injury: the role of magnetic resonance imaging. Am Surg 1998;64:1088-93
  66. Zee CS, Go JL. CT of head trauma. Neuroimaging Clin N Am 1998;8:525-39
  67. Gentry LR, Gordersky JC, Thompson B, Dunn VD. Prospective comparative study of intermediate-field MR and CT in the evaluation of closed head trauma. AJNR 1988;9:91-100
  68. Kelly AB, Zimmerman RD, Snow RB ym. Head trauma: comparison of MR and CT–experience in 100 patients. AJNR 1988;9:699-708
  69. Bagley LJ. Imaging of neurological emergencies: trauma, hemorrhage and infarction. Semin Roentgenol 1999;34:144-59
  70. Orrison WW Jr, Gentry LR, Stimac GK ym. Blinded comparison of cranial CT and MR in closed head injury evaluation. AJNR 1994;15:351-6
  71. Osborn AG. Diagnostic Neuroradiology. St. Louis Mosby Year Book, 1994, p. 203
  72. Fearnside M, McDougall P. Moderate head injury: a system of neurotrauma care. Aus N Z J Surg 1998;68:58-64
  73. Marshall LF, Marshall SB, Klauber MR ym. The diagnosis of head injury requires a classification based on computed axial tomography. J Neurotrauma 1992;9(suppl 1):S287-92
  74. Culotta VP, Sementilli ME, Gerold K, Watts CC. Clinicopathological heterogeneity in the classification of mild head injury. Neurosurgery 1996;38:245-50
  75. Ashwal S, Holshouser BA. New neuroimaging techniques and their potential role in patients with acute brain injury. J Head Trauma Rehabil 1997;12:13-35
  76. Paterakis K, Karantanas AH, Komnos A, Volikas Z. Outcome of patients with diffuse axonal injury: the significance and prognostic value of MRI in the acute phase. J Trauma 2000;49:1071-5
  77. Firsching R, Woishneck D, Diedrich M ym. Early magnetic resonance imaging of brainstem lesions after severe head injury. J Neurosurg 1998;89:707-12
  78. Campbell BG, Zimmerman RD. Emergency magnetic resonance of the brain. Top Magn Reson Imaging 1998;9:208-27
  79. Wiesmann M, Mayer TE, Medele R, Bruckmann H. Diagnosis of acute subarachnoid hemorrhage at 1.5 Tesla using proton-density weighted FSE and MRI sequences. Radiologie 1999;39:860-5
  80. Voller B, Auff E, Schnider P, Aichner F. To do or not to do? Magnetic resonance imaging in mild traumatic brain injury. Brain Inj 2001;15:107-15
  81. Bakshi R, Kamran S, Kinkel PR ym. Fluid-attenued inversion-recovery MR imaging in acute and and subacute cerebral intraventricular hemorrhage. AJNR 1999;20:629-36
  82. Wardlaw JM, Statham PFX. How often is haemosiderin not visible on routine MRI following traumatic intracerebral haemorrhage? Neuroradiology 2000;42:81-4
  83. Noguchi K, Seto H, Kamisaki Y, Tomizawa G, Toyoshima S, Watanabe N. Comparison of fluid-attenuated inversion-recovering MR imaging with CT in a simulated model of acute subarachnoid hemorrhage. AJNR 2000;21:923-7
  84. Liu AY, Maldjian JA, Bagley LJ, Sinson GP, Grossman RI. Traumatic brain injury: diffusion-weighted MR imaging findings. AJNR 1999;20:1636-41
  85. Rugg-Gunn FJ, Symms MR, Barker GJ, Greenwood R, Duncan JS. Diffusion imaging shows abnormalities after blunt head trauma when conventional magnetic resonance imaging is normal. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2001;70:530-3
  86. Wakamoto H, Miyazaki H, Inaba M, Ishiyama N, Kawase T. FLAIR images of mild head trauma with transient amnesia. No Shinkei Geka 1998;26:985-90
  87. Wilson JT, Hadley DM, Wiedmann KD, Teasdale GM. Neuropsychological consequences of two patterns of brain damage shown by MRI in survivors of severe head injury. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1995;59:328-31
  88. Yokota H, Kurokawa A, Otsuka T, Kobayashi S, Nakazawa S. Significance of magnetic resonance imaging in acute head injury. J Trauma 1991;31:351-7
  89. Hadley DM, Teasdale GM, Jenkins A ym. Magnetic resonance imaging in acute head injury. Clin Radiol 1988;39:131-9
  90. Krüger J, Vogt J, Stappenbeck C. EEG, CCT und MRT bei Patienten nach leichtem und mittelschwerem Schädel-Hirn-Trauma. Nervenarzt 1991;62:226-31
  91. Levin HS, Amparo E, Eisenberg HM ym. Magnetic resonance imaging and computerized tomography in relation to the neurobehavioral sequelae of mild and moderate head injuries. J Neurosurg 1987;66:706-13
  92. Snow RB, Zimmerman RD, Gandy SE, Deck MD. Comparison of magnetic resonance imaging and computed tomography in the evaluation of head injury. Neurosurgery 1986;18:45-52
  93. Teasdale G, Teasdale E, Hadley D. Computed tomographic and magnetic resonance imaging classification of head injury. J Neurotrauma 1992;9(Suppl 1):S249-57
  94. Wilson JT, Wiedmann KD, Hadley DM ym. Early and late magnetic resonance imaging and neuropsychological outcome after head injury. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1988;51:391-6
  95. van der Naalt J, Hew JM, van Zomeren AH ym. Computed tomography and magnetic resonance imaging in mild to moderate head injury: early and late imaging related to outcome. Ann Neurol 1999;46:70-8
  96. Levin HS, Williams DH, Eisenberg HM, High WM Jr, Guinto FC Jr. Serial MRI and neurobehavioural findings after mild to moderate closed head injury. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1992;55:255-62
  97. Shibata Y, Matsumura A, Meguro K, Narushima K. Differentiation of mechanism and prognosis of traumatic brain stem lesions detected by magnetic resonance imaging in the acute stage. Clin Neurol Neurosurg 2000;102:124-8
  98. Fumeya H, Ito K, Yamagiwa O ym. Analysis of MRI and SPECT in patients with acute head injury. Acta Neurochir 1990;51(Suppl):283-5
  99. Tokutomi T, Hirohata M, Miyagi T, Abe T, Shigemori M. Posttraumatic edema in the corpus callosum shown by MRI. Acta Neurochir (Suppl Wien) 1997;70:80-3
  100. Berne JD, Norwood SH, McAuley CE, Vallina VL, Creath RG, McLarty J. The high morbidity of blunt cerebrovascular injury in an unscreened population: more evidence of the need for mandatory screening protocols. J Am Coll Surg 2001;192:314-21
  101. Woertgen C, Rothoerl RD, Holzschuh M ym. Comparison of serial S-100 and NSE serum measurements after severe head injury. Acta Neurochir Wien 1997;139:1161-4
  102. Raabe A, Grolms C, Seifert V. Serum markers of brain damage and outcome prediction in patients after severe head injury. Br J Neurosurg 1999;13:56-9
  103. Hoots WK. Experience with antithrombin concentrates in neurotrauma patients. Semin Thromb Hemost 1997;23(Suppl 1x):3-16
  104. van der Sande JJ, Veltkamp JJ, Boekhout-Mussert RJ, Vielvoye GJ. Hemostasis and computerized tomography in head injury. Their relationship to clinical features. J Neurosurg 1981;55:718-24
  105. Selladurai BM, Vickneswaran M, Duraisamy S, Atan M. Coagulopathy in acute head injury-a study of its role as a prognostic indicator. Br J Neurosurg 1997;11:398-404
  106. Piek J, Chesnut RM, Marshall LF ym. Extracranial complications of severe head injury. J Neurosurg 1992;77:901-7
  107. Petersen SR, Jeevanandam M, Harrington T. Is the metabolic response to injury different with or without severe head injury? Significance of plasma glutamine levels. J Trauma 1993;34:653-60
  108. Stambrook M, Moore AD, Kowalchuk S ym. Early metabolic and neurologic predictors of long-term quality of life after closed head injury. Can J Surg 1990;33:115-8
  109. Pomeranz S, Constantini S, Rappaport ZH. Hypokalaemia in severe head trauma. Acta Neurochir Wien 1989;97:62-6
  110. Bacic A, Gluncic I, Gluncic V. Disturbances in plasma sodium in patients with war head injuries. Mil Med 1999;164:214-7
  111. Vespa PM, Nuwer MR, Nenov V ym. Increased incidence and impact of nonconvulsive and convulsive seizures after traumatic brain injury as detected by continuous electroencephalographic monitoring. J Neurosurg 1999;91:750-60
  112. Jennett B, Van de Sande J. EEG prediction of post-traumatic epilepsy. Epilepsia 1975;16:251-6
  113. Angeleri F, Majkowski J, Cacchio G ym. Posttraumatic epilepsy risk factors: one-year prospective study after head injury. Epilepsia 1999;40:1222-30
  114. Gomez PA, Lobato RD, Ortega JM, De La Cruz J. Mild head injury: differences in prognosis among patients with a Glasgow Coma Scale score of 13 to 15 and analysis of factors associated with abnormal CT findings. Br J Neurosurg 1996;10:453-60
  115. Jennett B, Teasdale G, Braakman R ym. Prognosis of patients with severe head injury. Neurosurgery 1979;4:283-9
  116. The Brain Trauma Foundation. Indications for intracranial pressure monitoring. J Neurotrauma 2000;17:479-91
  117. Chao A, Pearl J, Perdue P ym. Utility of routine serial computed tomography for blunt intracranial injury. J Trauma 2001;51:870-5
  118. Maas AI, Dearden M, Teasdale GM ym. EBIC-guidelines for management of severe head injury in adults. European Brain Injury Consortium. Acta Neurochir 1997;139:286-94
  119. Kirkpatrick PJ. On guidelines for the management of the severe head injury. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1997;62:109-11
  120. The Brain Trauma Foundation. Initial management. J Neurotrauma 2000;17:463-9
  121. van der Naalt J, van Zomeren AH, Sluiter WJ, Minderhoud JM. Acute behavioural disturbances related to imaging studies and outcome in mild-to-moderate head injury. Brain Inj 2000;14:781-8
  122. King NS, Crawford S, Wenden FJ ym. Interventions and service need following mild and moderate head injury: the Oxford Head Injury Service. Clin Rehabil 1997;11:13-27
  123. The Brain Trauma Foundation. Intracranial pressure treatment threshold. J Neurotrauma 2000;17:493-5
  124. Roberts I, Schierhout G, Alderson P. Absence of evidence for the effectiveness of five interventions routinely used in the intensive care management of severe head injury: a systematic review. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1998;65:729-33
  125. Hernandez TD, Naritoku DK. Seizures, epilepsy and functional recovery after traumatic brain injury: a reappraisal. Neurology 1997;48:803-6
  126. Bayston R, de Louvois J, Brown EM ym. Use of antibiotics in penetrating craniocerebral injuries. Lancet 2000;355:1813-7
  127. Faden AI. Neuroprotection and traumatic brain injury–the search continues. Arch Neurol 2001;58:1553-5
  128. Stein SC, Spettell C. The Head Injury Severity Scale (HISS): a practical classification of closed-head injury. Brain Inj 1995;9:437-44
  129. Goldstein LB. Prescribing of potentially harmful drugs to patients admitted to hospital after head injury. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1995;58:753-5
  130. Kleinerman KB, Deppe SA, Sargent AI. Use of ondansetron for control of projectile vomiting in patients with neurosurgical trauma: two case reports. Ann Pharmacother 1993;27:566-8
  131. Oosterveld WJ. The effectiveness of piracetam in vertigo. Pharmacopsychiatry 1999;32 (Suppl 1):54-60
  132. Brandt T, Steddin S, Daroff RB. Therapy for benign paroxysmal positioning vertigo, revisited. Neurology 1994;44:796-800
  133. A report to Congress. Traumatic brain injury in the United States. www.neuroskills.com/tbi/congdata.shtml
  134. Jellinger KA. Head injury and dementia. Curr Opin Neurol 2004;17:719-23
  135. Rothweiler B, Temkin NR, Dikmen SS. Aging effect on psychosocial outcome in traumatic brain injury. Arch Phys Med Rehabil 1998;79:881-7
  136. Koç RK, Akdemir H, Oktem IS, Meral M, Menkü A. Acute subdural hematoma: outcome and outcome prediction. Neurosurg Rev 1997;20:239-44
  137. Ortler M, Langmayr JJ, Stockinger A ym. Prognosis of epidural hematoma: is emergency burr hole trepanation in craniocerebral trauma still justified today? Unfallchirurg 1993;96:628-31
  138. Mori M, Maeda M. Surgical treatment of chronic subdural hematoma in 500 consecutive cases: clinical characteristics, surgical outcome, complications and recurrence rate. Neurol Med Chir (Tokyo) 2001;41:371-81
  139. Ernestus RI, Beldzinski P, Lanfermann H, Klug N. Chronic subdural hematoma: surgical treatment and outcome in 104 patients. Surg Neurol 1997;48:220-5
  140. Signorini DF, Andrews PJ, Jones PA ym. Predicting survival using simple clinical variables: a case study in traumatic brain injury. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1999;66:20-5
  141. Ananda A, Morris GF, Juul N ym. The frequency, antecedent events and causal relationships of neurologic worsening following severe head injury. Acta Neurochir 1999;(Suppl 73):99-102
  142. Juul N, Morris GF, Marshall SB, Marshall LF. Intracranial hypertension and cerebral perfusion pressure: influence on neurological deterioration and outcome in severe head injury. The Executive Committee of the International Selfotel Trial. J Neurosurg 2000;92:1-6
  143. Harders A, Kakarieka A, Braakman R. Traumatic subarachnoid hemorrhage and its treatment with nimodipine. German tSAH Study Group. J Neurosurg 1996;85:82-9
  144. Gaetani P, Tancioni F, Tartara F ym. Prognostic value of the amount of post-traumatic subarachnoid haemorrhage in a six month follow up period. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1995;59:635-7
  145. Greene KA, Marciano FF, Johnson BA ym. Impact of traumatic subarachnoid hemorrhage on outcome in nonpenetrating head injury. Part I: a proposed computerized tomography grading scale. J Neurosurg 1995;83:445-52
  146. Gennarelli TA, Champion HR, Sacco WJ, Copes WS, Alves WM. Mortality of patients with head injury and extracranial injury treated in trauma centers. J Trauma 1989;29:1193-202
  147. Pearl GS. Traumatic neuropathology. Clin Lab Med 1998;18:39-64
  148. Prigatano GP, Altman IM. Impaired awareness of behavioral limitations after traumatic brain injury. Arch Phys Med Rehabil 1990;71:1058-64
  149. Report of the Therapeutics and Technology Assessment Subcommittee of the American Academy of Neurology. Assessment: neuropsychological testing of adults. Considerations for neurologists. Neurology 1996;47:592-9
  150. Lezak MD (toim.) Neuropsychological assessment. 3rd edition. Oxford University Press, 1995, s. 170-93
  151. Damasio A. Descartes' error. Emotion, reason and the human brain, New York: Avon Books, 1994
  152. Shores A, Kraiuhin C, Zurynski Y ym. Neuropsychological assessment and brain imaging technologies in evaluation of the sequelae of blunt head injury. Aust N Z J Psychiatry 1990;24:133-8
  153. Lake AE, Branca B, Lutz TE, Saper JR. Headache level during neuropsychological testing and test performance in patients with chronic posttraumatic headache. J Head Trauma Rehabil 1999;14:70-80
  154. Kuhajda MC, Thorn BE, Klinger MR, Rubin NJ. The effect of headache pain on attention (encoding) and memory (recognition). Pain 2002;97:213-21
  155. Dikmen SS, Machamer J, Temkin N, McLean A. Neuropsychological recovery in patients with moderate to severe head injury: 2 year follow-up. J Clin Exp Neuropsychol 1990;12:507-19
  156. McDonald S, Togher L, Code C. Communication disorders following traumatic brain injury. Psychology Press, Taylor & Francis, 1999
  157. Deb S, Lyons I, Koutzoukis C. Neuropsychiatric sequelae one year after a minor head injury. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1998;65:899-902
  158. Fann JR, Burington B, Leonetti A ym. Psychiatric illness following traumatic brain injury in an adult health maintenance organization population. Arch Gen Psychiatry 2004;61:53-61
  159. Kim E, Lauterbach E, Reeve A ym. Neuropsychiatric Complications of Traumatic Brain Injury: A Critical Review of the Literature (A Report by the ANPA Committee on Research). J Neuropsychiatry Clin Neurosci 2007;19:106-27
  160. Rickards H. Depression in neurological disorders: an update. Curr Opin Psychiatry 2006;19:294-8
  161. Jorge RE, Robinson RG, Moser D ym. Major depression following traumatic brain injury. Arch Gen Psychiatry 2004;61:42-50
  162. Rapoport MJ, McCullagh S, Streiner D, Feinstein A. The clinical significance of major depression following mild traumatic brain injury. Psychosomatics 2003;44:31-7
  163. Hibbard MR, Ashman TA, Spielman LA ym. Relationship between depression and psychosocial functioning after traumatic brain injury. Arch Phys Med Rehabil 2004;85:S43-53
  164. Rosenthal M, Christensen BK, Ross TP. Depression following traumatic brain injury. Arch Phys Med Rehabil 1998;79:90-103
  165. Simpson G, Blaszczynski A, Hodgkinson A. Sex offending as a psychosocial sequela of traumatic brain injury. J Head Trauma Rehabil 1999;14:567-80
  166. Van Reekum R, Cohen T, Wong J. Can traumatic brain injury cause psychiatric disorders? J Neuropsychiatry Clin Neurosci 2000;12:316-27
  167. Koponen S, Taiminen T, Portin R ym. Axis I and II psychiatric disorders after traumatic brain injury: a 30-year follow-up study. Am J Psychiatry 2002;159:1315-21
  168. Achté KA, Hillbom E, Aalberg V. Psychoses following war brain injuries. Acta Psychiatr Scand 1969;45:1-18
  169. McMillan TM. Post-traumatic stress disorder and severe head injury. Br J Psychiatry 1991;159:431-3
  170. Sbordone RJ, Liter JC. Mild traumatic brain injury does not produce post-traumatic stress disorder. Brain Inj 1995;9:405-12
  171. Packard RC. Epidemiology and pathogenesis of posttraumatic headache. J Head Trauma Rehabil 1999;14:9-21
  172. Lahz S, Bryant RA. Incidence of chronic pain following traumatic brain injury. Arch Phys Med Rehabil 1996;77:889-91
  173. Lane JC, Arciniegas DB. Post-traumatic headache. Curr Treat Options Neurol 2002;4:89-104
  174. Radanov BP, Di Stefano G, Augustiny KF. Symptomatic approach to posttraumatic headache and its possible implications for treatment. Eur Spine J 2001;10:403-7
  175. Solomon S. Posttraumatic headache. Med Clin North Am 2001;85:987-96
  176. Margulies S. The postconcussion syndrome after mild head trauma part II: is migraine underdiagnosed? J Clin Neurosci 2000;7:495-9
  177. Warner JS. Posttraumatic headache–a myth? Arch Neurol 2000;57:1778-80
  178. Fitzgerald DC. Head trauma: hearing loss and dizziness. J Trauma 1996;40:488-96
  179. Baloh RW, Honrubia V, Jakobson K. Benign positional vertigo: clinical and oculographic features in 240 cases. Neurology 1987;37:371-8
  180. Hughes CA, Proctor L. Benign paroxysmal positional vertigo. Laryngoscope 1997;107:607-13
  181. Fitzgerald DC. Perilymphatic fistula and Meniere's disease. Clinical series and literature review. Ann Otol Rhinol Laryngol 2001;110:430-6
  182. Guyot LL, Kazmierczak CD, Diaz FG. Vascular injury in neurotrauma. Neurol Res 2001;23:291-6
  183. Annegers JF, Hauser WA, Coan SP, Rocca WA. A population-based study of seizures after traumatic brain injuries. N Engl J Med 1998;338:20-4
  184. Beyerl B, Black PM. Posttraumatic hydrocephalus. Neurosurgery 1984;15:257-61
  185. Katz RT, Brander V, Sahgal V. Updates on the diagnosis and management of posttraumatic hydrocephalus. Am J Phys Med Rehabil 1989;68:91-6
  186. Marmarou A, Abd-Elfattah Foda MA, Bandoh K ym. Posttraumatic ventriculomegaly: hydrocephalus or atrophy? A new approach for diagnosis using CSF dynamics. J Neurosurg 1996;85:1026-35
  187. Gil M, Cohen M, Korn C, Groswasser Z. Vocational outcome of aphasic patients following severe traumatic brain injury. Brain Inj 1996;10:39-45
  188. Jancovic J. Post-traumatic movement disorders: central and peripheral mechanisms. Neurology 1994;44:2006-14
  189. Koller WC, Wong GF, Lang A. Posttraumatic movement disorders: a review. Mov Disord 1989;4:20-36
  190. Krauss JK, Jancovic J. Tics secondary to craniocerebral trauma. Mov Disord 1997;12:776-82
  191. Krauss JK, Tränkle R, Kopp KH. Post-traumatic movement disorders in survivors of severe head injury. Neurology 1996;47:1488-92
  192. Benvenga S, Campenni A, Ruggeri RM, Trimarchi F. Hypopituitarism secondary to head trauma. J Clin Endocrinol Metab 2000;85:1353-61
  193. Childers MK, Rupright J, Jones PS, Merveille O. Assessment of neuroendocrine dysfunction following traumatic brain injury. Brain Inj 1998;12:517-23
  194. Oostra K, Everaert K, van Laere M. Urinary incontinence in brain injury. Brain Inj 1995;10:459-64
  195. Aloni R, Katz S. A review of the effect of traumatic brain injury on the human sexual response. Brain Inj 1999;13:269-80
  196. Elliott ML, Biever LS. Head injury and sexual dysfunction. Brain Inj 1996;10:703-17
  197. Sandel ME, Williams KS, Dellapietra L, Derogatis LR. Sexual functioning following traumatic brain injury. Brain Inj 1996;10:719-28
  198. Beetar JT, Guilmette TJ, Sparadeo FR. Sleep and pain complaints in symptomatic traumatic brain injury and neurologic populations. Arch Phys Med Rehabil 1996;77:1298-302
  199. Wilson JTL, Wyper D. Neuroimaging and neuropsychological functioning following closed head injury: CT, MRI and SPECT. J Head Trauma Rehabil 1992;7:29-39
  200. Garada B, Klufas RA, Schwartz RB. Neuroimaging in closed head injury. Semin Clin Neuropsychiatry 1997;2:188-95
  201. Tong KA, Ashwal S, Holshouser BA ym. Hemorrhagic shearing lesions in children and adolescents with posttraumatic axonal injury: improved detection and initial results. Radiology 2003;227:332-9
  202. Sehgal V, Delproposto Z, Haacke EM ym. Clinical applications of neuroimaging with suspectibility-weighted imaging. J Magn Reson Imaging 2005;2:439-50
  203. Ashwal S, Holshouser BA, Tong KA. Use of advanced neuroimaging techniques in the evaluation of the pediatric traumatic brain injury. Dev Neurosci 2006;28:309-26
  204. Pierallini A, Pantano P, Fantozzi LM ym. Correlation between MRI findings and long-term outcome in patients with severe brain trauma. Neuroradiology 2000;42:860-7
  205. Prayer L, Wimberger D, Oder W ym. Cranial MR imaging and cerebral 99m Tc HM-PAO-SECT in patients with subacute or chronic severe closed head injury and normal CT examinations. Acta Radiologica 1993;34:593-9
  206. Mark AS, Phister SH, Jackson DE Jr, Kolsky MP. Traumatic lesions of suprasellar region: MR imaging. Radiology 1992;182:49-52
  207. Tien R, Kucharczyk J, Kucharczyk W. MR imaging of the brain in patients with diabetes insipidus. AJNR 1991;12:533-42
  208. Henry-Feugeas MC, Azouvi P, Fontaine A ym. MRI analysis of brain atrophy after severe closed-head injury: relation to clinical status. Brain Inj 2000;14:597-604
  209. Ichise M, Chung DG, Wang P, Wortzman G, Gray BG, Franks W. Technetium99m-HMPAO SPECT, CT and MRI in the evaluation of patients with chronic traumatic brain injury: a correlation with neuropsychological performance. J Nucl Med 1994;35:217-26
  210. Umile EM, Plotkin RC, Sandel ME. Functional assessment of mild traumatic brain injury using SPECT and neuopsychological testing. Brain Inj 1998;12:577-94
  211. Ito H, Ishii K, Onuma T, Kawashima R, Fukuda H. Cerebral perfusion changes in traumatic diffuse brain injury; IMP SPECT studies. Ann Nucl Med 1997;11:167-72
  212. Fontaine A, Azouvi P, Remy P, Bussel B, Samson Y. Functional anatomy of neuropsychological deficits after severe traumatic brain injury. Neurology 1999;53:1963-8
  213. Prigatano GP. Principles of neuropsychological rehabilitation. New York, NY: Oxford University Press; 1999
  214. Uzzell BP. Neuropsychological Rehabilitation. Kirjassa: Christensen A-L, Uzzell B (toim). International handbook of neuropsychological rehabilitation. New York: Kluwer Academic/Plenum Publishers, 2000:247-58
  215. Silver JM, Yudofsky SC, Hales RE (toim.) Neuropsychiatry of traumatic brain injury. Washington DC: American Psychiatric Press, 1994
  216. Dickinson K, Bunn F, Wentz R, Edwards P, Roberts I. Size and quality of randomised controlled trials in head injury: review of published studies. Br Med J 2000;320:1308-11
  217. Dombovy ML, Olek AC. Recovery and rehabilitation following traumatic brain injury. Brain Inj 1997;11:305-18
  218. Consensus conference. Rehabilitation of persons with traumatic brain injury. NIH Consensus Development Panel on Rehabilitation of Persons With Traumatic Brain Injury. JAMA 1999;282:974-83
  219. Rice-Oxley M, Turner-Stokes L. Effectiveness of brain injury rehabilitation. Clin Rehabilitation 1999;13(Suppl 1):7-24
  220. Whitlock JA Jr. Functional outcome of low-level traumatically brain injured admitted to an acute rehabilitation programme. Brain Inj 1992;6:447-59
  221. Whitlock JA Jr, Hamilton BB. Functional outcome after rehabilitation for severe traumatic brain injury. Arch Phys Med Rehabil 1995;76:1103-12
  222. Schneider WN, Drew-Cates J, Wong TM, Dombovy ML. Cognitive and behavioural efficacy of amantadine in acute traumatic brain injury: an initial double-blind placebo-controlled study. Brain Inj 1999;13:863-72
  223. Passler MA, Riggs RV. Positive outcomes in traumatic brain injury-vegetative state: patients treated with bromocriptine. Arch Phys Med Rehabil 2001;82:311-5
  224. Tribl G, Oder W. Outcome after shunt implantation in severe head injury with post-traumatic hydrocephalus. Brain Inj 2000;14:345-54
  225. The Brain Trauma Foundation. The American Association of Neurological Surgeons. The Joint Section on Neurotrauma and Critical Care. Glasgow coma scale score. J Neurotrauma 2000;17:563-71
  226. Sherer M, Madison CF, Hannay HJ. A review of outcome after moderate and severe closed head injury with an introduction to life care planning. J Head Trauma Rehabil 2000;15:767-82
  227. Alexandre A, Colombo F, Nertempi P, Benedetti A. Cognitive outcome and early indices of severity of head injury. J Neurosurg 1983;59:751-61
  228. Hsiang JNK, Yeung T, Yu ALM, Poon WS. High-risk mild head injury. J Neurosurg 1997;87:234-8
  229. Masson F, Vecsey J, Salmi LR ym. Disability and handicap 5 years after a head injury: a population based study. J Clin Epidemiol 1997;50:595-601
  230. Heiden JS, Small R, Caton W ym. Severe head injury. Clinical assessment and outcome. Phys Ther 1983;63:1946-51
  231. Gordon E, Rudehill A, von Holst H. Förbättrat utfall med hyperventilering. Läkartidningen 1996;93:2947-51
  232. Choi SC, Barnes TY, Bullock R ym. Temporal profiles of outcomes in severe head injury. J Neurosurg 1994;81:169-73
  233. Tabaddor K, Mattis S, Zazula T. Cognitive sequelae and recovery course after moderate and severe head injury. Neurosurgery 1984;14:701-8
  234. Alves W, Macciocchi SN, Barth JT. Postconcussive symptoms after uncomplicated mild head injury. J Head Trauma Rehabil 1993;8:48-59
  235. Ingebrigtsen T, Waterloo K, Marup-Jensen S ym. Quantification of post-concussion symptoms 3 months after minor head injury in 100 consecutive patients. J Neurol 1998;245:609-12
  236. Rimel RW, Giordani B, Barth JT ym. Disability caused by minor head injury. Neurosurgery 1981;9:221-8
  237. Rimel RW, Giordani B, Barth JT, Jane JA. Moderate head injury: completing the clinical spectrum of brain trauma. Neurosurgery 1982;11:344-51
  238. Wade DT, Crawford S, Wenden FJ ym. Does routine follow up after head injury help? A randomised controlled trial. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1997;62:478-84
  239. Wade DT, King NS, Wenden FJ ym. Routine follow up after head injury: a second randomised controlled trial. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1998;65:177-83
  240. Gordon WA, Brown M, Sliwinski M ym. The enigma of "hidden" traumatic brain injury. J Head Trauma Rehabil 1998;13:39-56
  241. Brooks N, Campsie L, Symington C ym. The five year outcome of severe blunt head injury: a relative's view. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1986;49:764-70
  242. Katzlberger F, Oder W. Psychosocial sequelae after severe head injury. Interviews with patients and their relatives in comparison. Psychother Psychosom Med Psychol 2000;50:209-14
  243. Brooks N, McKinlay W, Symington C ym. Return to work within the first seven years of severe head injury. Brain Inj 1987;1:5-19
  244. Humphrey M, Oddy M. Return to work after head injury: a review of post-war studies. Injury 1980;12:107-14
  245. Olver JH, Ponsford JL, Curran CA. Outcome following traumatic brain injury: a comparision between 2 and 5 years after injury. Brain Inj 1996;10:841-8
  246. Nybo T. Late cognitive and vocational outcome of traumatic brain injury: A neuropsychological follow-up study. University of Helsinki, Finnish Institute of Occupational Health, Academic dissertation, 2005
  247. van der Naalt J, van Zomeren AH, Sluiter WJ, Minderhoud JM. One year outcome in mild to moderate head injury: the predictive value of acute injury characteristics related to complaints and return to work. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1999;66:207-13
  248. Wrightson P, Gronwall D. Time off work and symptoms after minor head injury. Injury 1981;12:445-54
  249. Ponsford JL, Olver JH, Curran C. Prediction of employment status 2 years after traumatic brain injury. Brain Inj 1995;9:11-20
  250. Dikmen SS, Temkin NR, Machamer JE ym. Employment following traumatic head injuries. Arch Neurol 1994;51:177-86
  251. Teasdale TW, Engberg AW. Disability pensions in relation to traumatic brain injury: a population study. Brain Inj 2000;14:363-72
  252. Baguley I, Slewa-Younan S, Lazarus R, Green A. Long-term mortality trends in patients with traumatic brain injury. Brain Inj 2000;14:505-12
  253. Teasdale TW, Engberg AW. Suicide after traumatic brain injury: a population study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2001;71:436-40
  254. Lewin W, Marshall TF, Roberts AH. Long-term outcome after severe head injury. Br Med J 1979;2:1533-8
  255. Mayeux R, Ottman R, Maestre G ym. Synergistic effects of traumatic head injury and apolipoprotein-epsilon 4 in patients with Alzheimer's disease. Neurology 1995;45:555-7
  256. O'Meara ES, Kukull WA, Sheppard L ym. Head injury and risk of Alzheimer's disease by apolipoprotein E genotype. Am J Epidemiol 1997;146:373-84
  257. Mehta KM, Ott A, Kalmijn S ym. Head trauma and risk of dementia and Alzheimer's disease: the Rotterdam Study. Neurology 1999;53:1959-62
  258. Plassman BL, Havlik RJ, Steffens DC ym. Documented head injury in early adulthood and risk of Alzheimer's disease and other dementias. Neurology 2000;55:1158-66
  259. Guo Z, Cupples LA, Kurz A ym. Head injury and the risk of AD in the MIRAGE study. Neurology 2000;54:1316-23
  260. King NS. Mild head injury: neuropathology, sequelae, measurement and recovery. Br J Clin Psychol 1997;36:161-84
  261. Teasdale GM, Nicoll JA, Murray G, Fiddes M. Association of apolipoprotein E polymorphism with outcome after head injury. Lancet 1997;350:1069-71
  262. Ryan LM. Predictors of postconcussion symptomatology in a mild head injury college population. Dissertation Abstracts International; Section B. The Sciences and Engineering 1998;58(9-B):5139
  263. Feinstein A, Ouchterlony D, Somerville J, Jardine A. The effects of litigation on symptom expression: a prospective study following mild traumatic brain injury. Med Sci Law 2001;41:116-21
  264. Evans RW. The postconcussion syndrome and the sequelae of mild head injury. Neurol Clin 1992;10:815-47
  265. Bernstein DM. Recovery from mild head injury. Brain Inj 1999;13:151-72
  266. Satz P, Alfano MS, Light RF ym. Persistent Post-Concussive Syndrome: A proposed methodology and literature review to determine the effects, if any, of mild head and other bodily injury. J Clin Exp Neuropsych 1999;21:620-8
  267. Kibby MY, Long CJ. Minor head injury: attempts at clarifying the confusion. Brain Inj 1996;10:159-86
  268. Esselman PC, Uomoto JM. Classification of the spectrum of mild traumatic brain injury. Brain Inj 1995;9:417-24
  269. von Wild K, Terwey S. Diagnostic confusion in mild traumatic brain injury (MTBI). Lessons from clinical practice and EFNS-inquiry. European Federation of Neurological Societies. Brain Inj 2001;15:273-7
  270. Pentland B, Jones PA, Roy CW, Miller JD. Head injury in the elderly. Age Ageing 1986;15:193-202
  271. Rapoport MJ, Feinstein A. Outcome following traumatic brain injury in the elderly: a critical review. Brain Inj 2000;14:749-61
  272. Ritchie PD, Cameron PA, Ugoni AM, Kaye AH. A study of the functional outcome and mortality in elderly patients with head injuries. J Clin Neurosci 2000;7:301-4
  273. Johnstone B, Childers MK, Hoerner J. The effects of normal ageing on neuropsychological functioning following traumatic brain injury. Brain Inj 1998;12:569-76
  274. Wagner AK, Hammond FM, Sasser HC ym. Use of injury severity variables in determining disability and community integration after traumatic brain injury. J Trauma 2000;49:411-9
  275. Novack TA, Bush BA, Meythaler JM, Canupp K. Outcome after traumatic brain injury: pathway analysis of contributions from premorbid, injury severity and recovery variables. Arch Phys Med Rehabil 2001;82:300-5
  276. Mayes SD, Pelco LE, Campbell CJ. Relationships among pre- and post-injury intelligence, length of coma and age in individuals with severe closed-head injuries. Brain Inj 1989;3:301-13
  277. Alexander MP. In the pursuit of proof of brain damage after whiplash injury. Neurology 1998;51:336-340
  278. Pearce JMS. A critical appraisal of the chronic whiplash syndrome. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1999;66:273-6
  279. Aivovammakuntoutus vakuutusalalla. Vakuutuskuntoutus VKK ry:n kehittämisprojekti 2004-2005. http://www.vkk.fi/VKK/VKK_Materiaalipankki.htm
  280. Webb CR, Wrigley M, Yoels W, Fine PR. Explaining quality of life for persons with traumatic brain injuries 2 years after injury. Arch Phys Med Rehabil 1995;76:1113-9
  281. O'Neill J, Hibbard MR, Brown M ym. The effect of employment on quality of life and community integration after traumatic brain injury. J Head Trauma Rehabil 1998;13:68-79
  282. Brooke MM, Questad KA, Patterson DR, Valois TA. Driving evaluation after traumatic brain injury. Am J Phys Med Rehabil 1992;71:177-82
  283. Van Zomeren AH, Brouwer WH, Minderhoud JM. Acquired brain damage and driving: a review. Arch Phys Med Rehabil 1987;68:697-705
  284. Fisk GD, Schneider JJ, Novack TA. Driving following traumatic brain injury: prevalence, exposure, advice and evaluations. Brain Inj 1998;12:683-95
  285. Mosberg A, Osten PE, Schanke AK. Automobile driving after a brain injury. Tidsskr Nor Laegeforen 2000;120:3392-5
  286. Hugenholtz H, Stuss DT, Stethem LL, Richard MT. How long does it take to recover from a mild concussion? Neurosurgery 1988;22:853-8
  287. Parasuraman R, Mutter SA, Molloy R. Sustained attention following mild closed-head injury. J Clin Exp Neuropsychol 1991;13:789-811
  288. Taylor JF (toim.) Medical aspects of fitness to drive. A guide for medical practitioners. London: the Medical Commission on Accident Prevention, 1995
  289. Gray JM, Shepherd M, McKinlay WW ym. Negative symptoms in the traumatically brain-injured during the first year postdischarge and their effect on rehabilitation status, work status and family burden. Clin Rehabil 1994;8:188-97
  290. Abou-Hamden A, Blumbergs PC, Scott G ym. Axonal injury in falls. J Neurotrauma 1997;14:699-713
  291. Adamides AA, Winter CD, Lewis PM, Cooper DJ, Kossmann T, Rosenfeldt JV. Current controversies in the management of patients with severe traumatic brain injury. AZN J Surg 2006;76:163-74
  292. Albright JP, McAuley E, Martin RK, Crowley ET, Foster DT. Head and neck injuries in college football: an eight-year analysis. Am J Sports Med 1985;13:147-52
  293. Alderson P, Roberts I. Corticosteroids for acute traumatic brain injury. Cochrane Database Syst Rev. 2005;(1):CD000196
  294. Annegers JF, Laws ER Jr, Kurland LT, Grabow JD. Head trauma and subsequent brain tumors. Neurosurgery 1979;4:203-6
  295. Annoni JM, Beer S, Kesselring J. Sequelae of severe craniocerebral injuries. An epidemiological study in the Canton of St. Gallen. Schweiz Med Wochenschr 1991;121:207-13
  296. Arienta C, Caroli M, Balbi S. Management of head-injured patients in the emergency department: a practical protocol. Surg Neurol 1997;48:213-9
  297. Attewell RG, Glase K, McFadden M. Bicycle helmet efficacy: a meta-analysis. Accid Anal Prev 2001;33:345-52
  298. Auer LM, Gell G, Richling B ym. Predicting lethal outcome after severe head injury–a computer-assisted analysis of neurological symptoms and laboratory values. Acta Neurochir Wien 1980;52:225-38
  299. Battison C, Andrews PJD, Graham C, Petty T. Randomized, controlled trial on the effect of a 20 % mannitol solution and a 7.5 % saline/6 % dextran solution on increased intracranial pressure after brain injury. Crit Care Med 2005;33:196-202
  300. Belanger HG, Vanderploeg RD, Curtiss G, Warden DL. Recent neuroimaging techniques in mild traumatic brain injury. J Neuropsych Clin Neurosci 2007;19:5-20
  301. Binder LM, Rohling ML. Money matters: a meta-analytic review of the effects of financial incentives on recovery after closed-head injury. Am J Psychiatry 1996;153:7-10
  302. Binder LM. Persisting symptoms after mild head injury: a review of the postconcussive syndrome. J Clin Exp Neuropsychol 1986;8:323-46
  303. Bishara SN, Partridge FN, Godfrey HP, Kinght RG. Post-traumatic amnesia and Glasgow Coma Scale related to outcome in survivors in a consecutive series of patients with severe closed-head injury. Brain Inj 1992;6:373-80
  304. Bleck T. Tirilazad mesylate in the treatment of head injury.
  305. Blumbergs PC, Scott G, Manavis J ym. Staining of amyloid precursor protein to study axonal damage in mild head injury. Lancet 1994;344:1055-6
  306. Blumbergs PC, Scott G, Manavis J ym. Topography of axonal injury as defined by amyloid precursor protein and the sector scoring method in mild and severe closed head injury. J Neurotrauma 1995;12:565-72
  307. Borg J, Holm L, Cassidy JD ym. Diagnostic procedures in mild traumatic brain injury: results of the WHO collaborating centre task force on mild traumatic brain injury. J Rehabil Med 2004;36:61-75
  308. Brailowsky S, Knight RT, Efron R. Phenytoin increases the severity of cortical hemiplegia in rats. Brain Res 1986;376:71-7
  309. Brain Trauma Foundation (http://www.braintrauma.org/). Early indicators of prognosis in severe traumatic brain injury. VI. Hypotension 2007 pp.199-
  310. Brain Trauma Foundation. Guidelines for Prehospital Management of Traumatic Brain Injury. Second Edition. Assessment: Oxygenation and blood pressure Prehospital Emergency Care 2007;12:S8-S13
  311. Bruhn AR, Reed MR. Simulation of brain damage on the Bender-Gestalt test by college students. J Personality Assess 1975;39:244-55
  312. Burch JD, Craib KJ, Choi BC, Miller AB, Risch HA, Howe GR. An exploratory case-control study of brain tumors in adults. J Natl Cancer Inst 1987;78:601-9
  313. Cappa SF, Benke T, Clarke S, Rossi B, Stemmer B, Heugten CM. EFNS guidelines on cognitive rehabilitation: report of an EFNS task force. Eur J Neurol 2005;12:665-80
  314. Carnevale GJ, Anselmi V, Johnston M ym. A Natural Setting Behavior Management Program for Persons With Acquired Brain Injury: A Randomozed Controlled Trial. Arch Phys Med Rehabil 2006;87:1289-97
  315. Carroll LJ, Cassidy JD ym. Prognosis for mild traumatic brain injury: results of the WHO collaborating centre task force on mild traumatic brain injury. J Rehabil Med 2004;suppl 43:84-105
  316. Cattelani R, Gugliotta M, Maravita A, Mazzucchi A. Post-concussive syndrome: paraclinical signs, subjective symptoms, cognitive functions and MMPI profiles. Brain Inj 1996;10:187-95
  317. Chamelian L, Reis M, Feinstein A. Six-months recovery from mild to moderate traumatic brain injury: the role of APOE-e4 allele. Brain 2004;127:2621-8
  318. Chang BS, Lowenstein DH. Practice parameter: antiepileptic drug prophylaxis in severe traumatic brain injury: report of the Quality Standards Subcommittee of the American Academy of Neurology. Neurology 2003;60:10-
  319. Cicerone K, Dahlberg C, Malec J ym. Evidence based cognitive rehabilitation: updated review of the literature from 1998-2002. Arch Phys Med Rehabil 2005;86:1681-92
  320. Cicerone KD, Dahlberg C, Kalmar K ym. Evidence-based cognitive rehabilitation: recommendations for clinical practice. Arch Phys Med Rehabil 2000;81:1596-615
  321. Cicerone KD, Kalmar K. Does premorbid depression influence post-concussive symptoms and neuropsychological functioning? Brain Inj 1997;11:643-8
  322. Cicerone KD, Kalmar K. Persistent postconcussion syndrome: the structure of subjective complaints after mild traumatic brain injury. J Head Trauma Rehabil 1995;10:1-17
  323. Clement CM, Stiell IG, Schull MJ ym. Clinical features of head injury patients presenting with a Glasgow Coma Scale score of 15 and who require neurosurgical intervention. Ann Emerg Med 2006;48:245-51
  324. Clifton GL, Miller ER, Choi SC ym. Lack of effect of induction of hypothermia after acute brain injury. N Engl J Med 2001;344:556-63
  325. Clifton GL, Miller ER, Sung CC, Levin HS. Fluid thresholds and outcome from severe brain injury. Crit Care Med 2002;30:739-45
  326. Cremer OL, van Dijk GW, van Wensen E ym. Effect of intracranial pressure monitoring and targeted intensive care on functional outcome after severe head injury. Crit Care Med 2005;33:2207-13
  327. Crone KR, Lee KS, Kelly DL Jr. Correlation of admission fibrin degradation products with outcome and respiratory failure in patients with severe head injury. Neurosurgery 1987;21:532-6
  328. Czosnyka M, Pickard JD. Monitoring and interpretation of intracranial pressure. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2004;75:813-21
  329. Davis D, Peay J, Serrano JA ym. The impact of aeromedical response to patients with moderate to severe traumatic brain injury. Ann Emerg Med 2005;46:115-22
  330. Davis DP, Kene M, Vilke GM ym. Head-injured patients who "talk and die": the San Diego perspective. J Trauma 2007;62:277-81
  331. Davis PC, the Expert Panel on Neurologic Imaging. ACR Appropriateness Criteria. Head Trauma. AJNR 2007;28:1619-
  332. Dikmen S, Reitan RM. Emotional sequelae of head injury. Ann Neurol 1977;2:492-4
  333. Dikmen SS, Temkin NR, Miller B, Machamer J, Winn HR. Neurobehavioral effects of phenytoin prophylaxis of posttraumatic seizures. JAMA 1991;265:1271-7
  334. Doezema D, King JN, Tandberg D, Espinosa MC, Orrison WW. Magnetic resonance imaging in minor head injury. Ann Emerg Med 1991;20:1281-5
  335. Dolinak D, Smith C, Graham DI. Hypoglycaemia is a cause of axonal injury. Neuropathol Appl Neurobiol 2000;26:448-53
  336. Donnemiller E, Brenneis C, Wissel J ym. Impaired dopaminergic neurotransmission in patients with traumatic brain injury: a SPET study using 123I-B-CIT and 123I-IBZM. Eur J Nucl Med 2000;27:1410-4
  337. Dutton RP, McCunn M. Traumatic brain injury. Curr Opinion in Crit Care 2003;9:503-9
  338. Eide PK. Comparison of simultaneous continuous intracranial pressure (ICP) signals from a Codman and a Camino ICP sensor. Med Eng Phys 2006;28:542-9
  339. Evaluation of cognitive rehabilitation as a treatment paradigm. Brain Injury 2007;21:545-57
  340. Fabbri A, Vandelli A, Servadei F, Marchesini G. Coagulopathy and NICE recommendations for patients with mild head injury. J Neurology Neurosurgery and Psychiatry 2004;75:1787-8
  341. Factor SA, Weiner WJ. Prior history of head trauma in Parkinson's disease. Mov Disord 1991;6:225-9
  342. Farin A, Deutsch R, Biegon A, Marshall LF. Sex-related differences in patients with severe head injury: greater susceptibility to brain swelling in female patients 50 years of age and younger. J Neurosurgery 2003;98:32-6
  343. Fork M, Bartels C, Ebert AD, Grubich C, Synowitz H, Wallesch CW. Neuropsychological sequelae of diffuse traumatic brain injury. Brain Inj 2005;19:101-8
  344. Frankel JE, Marwitz JH, Cifu DX ym. A follow-up study of older adults with traumatic brain injury: taking into account decreasing length of stay. Arch Phys Med Rehabil 2006;87:57-62
  345. Franko J, Kish KJ, O'Connell BG, Subramanian S, Yuschak JV. Advanced age and preinjury warfarin anticoagulation increase the risk of mortality after head trauma. J Trauma 2006;61:107-10
  346. Friedman G, Froom P, Sazbon L ym. Apolipoprotein E genotype predicts a poor outcome in survivors of traumatic brain injury. Neurology 1999;52:244-8
  347. Friedman SD, Brooks WM, Jung RE, Hart BL, Yeo RA. Proton MR spectroscopic findings correspond to neurophysiological function in traumatic brain injury. AJNR 1998;19:1879-85
  348. Gallagher CN, Hutchinson PJ, Pickard JD. Neuroimaging in trauma. Curr Opin Neurol 2007;20:403-9
  349. Garner A, Crooks J, Lee A, Bishop R. Efficacy of prehospital critical care teams for severe blunt head injury in the Australian setting. Injury 2001;32:455-60
  350. Garnett MR, Blamire AM, Corkill RG, Cadoux-Hudson TA, Rajagopalan B, Styles P. Early proton magnetic resonance spectroscopy in normal-appearing brain correlates with outcome in patients following traumatic brain injury. Brain 2000;123:2046-54
  351. Garnett MR, Blamire AM, Rajagopalan B, Styles P, Cadoux-Hudson TA. Evidence for cellular damage in normal-appearing white matter correlates with injury severity in patients following traumatic brain injury: a magnetic resonance spectroscopy study. Brain 2000;123:1403-9
  352. Govindaraju V, Gauger GE, Manley GT, Ebel A, Meeker M, Maudsley AA. Volumetric proton spectroscopic imaging of mild traumatic brain injury. AJNR 2004;25:730-7
  353. Green P, Rohling ML ym. Effort has a greater effect on test scores than severe brain injury in compensation claimants. Brain Injury 2001;15:1045-60
  354. Groleau GA, Tso EL, Olshaker JS ym. Baseball bat assault injuries. J Trauma 1993;34:366-72
  355. Guidelines of management of severe traumatic brain injury. Indications of intracranial pressure monitoring. J Neurotrauma 2007;24(Suppl 1):S37-S45
  356. Guidelines of management of severe traumatic brain injury. Intracranial monitoring technology. J Neurotrauma 2007;24(Suppl 1):S45-S54
  357. Guidelines of management of severe traumatic brain injury (b). Intracranial monitoring technology. J Neurotrauma 2007;24(Suppl 1, Nutrition):S77-S82
  358. Gunnarsson T, Fehlings MG. Acute neurosurgical management of traumatic brain injury and spinal cord injury. Curr Opinion in Neurol 2003;16:717-23
  359. Guskiewicz KM, McCrea M, Marshall SW ym. Cumulative effects associated with recurrent concussion in collegiate football players: the NCAA Concussion study. JAMA 2003;290:2549-55
  360. Haltiner AM, Newell DW, Temkin NR, Dikmen SS, Winn HR. Side effects and mortality associated with use of phenytoin for early posttraumatic seizure prophylaxis. J Neurosurg 1999;91:588-92
  361. Hassan Z, Smith M, Littlewood S ym. Head Injuries: a study evaluating the impact of the NICE head injury guidelines. Emerg Med J 2005;22:845-9
  362. Haydel MJ, Preston CA, Mills TJ, Luber S, Blaudeau E, DeBlieux PM. Indications for computed tomography in patients with minor head injury. N Engl J Med 2000;343:100-5
  363. Henderson WR, Dhingra VK, Chittock DR, Fenwick JC, Ronco JJ. Hypothermia in the management of traumatic brain injury. A systematic review and meta-analysis. Intensive Care Medicine 2003;29:1637-44
  364. Herrmann M, Jost S, Kutz S ym. Temporal profile of release of neurobiochemical markers of brain damage after traumatic brain injury is associated with intracranial pathology as demonstrated in cranial computerized tomography. J Neurotrauma 2000;17:113-22
  365. Hibbard MR, Bogdany J, Uysal S ym. Axis II psychopathology in individuals with traumatic brain injury. Brain Inj 2000;14:45-61
  366. Hofman A, Collette HJ, Bartelds AI. Incidence and risk factors of Parkinson's disease in The Netherlands. Neuroepidemiology 1989;8:296-9
  367. Hofman PA, Stapert SZ, van Kroonenburgh MJ, Jolles J, de Kruijk J, Wilmink JT. MR imaging, single-photon emission CT, and neurocognitive performance after mild traumatic brain injury. AJNR Am J Neuroradiol 2001;22:441-9
  368. Holsinger T, Steffens DC, Phillips C ym. Head injury in early adulthood and the lifetime risk of depression. Arch Gen Psychiatry 2002;59:17-22
  369. Hubble JP, Cao T, Hassanein RE, Neuberger JS, Koller WC. Risk factors for Parkinson's disease. Neurology 1993;43:1693-7
  370. Hughes DG, Jackson A, Mason DL ym. Abnormalities on magnetic resonance imaging seen acutely following mild traumatic brain injury: correlation with neuropsychological tests and delayed recovery. Neuroradiology 2004;46:550-8
  371. Huisman TA, Schwamm LH, Schaefer PW ym. Diffusion tensor imaging as a potential biomaker of white matter injury in diffuse axonal injury. AJNR 2004;25:370-6
  372. Huisman TA, Sorensen AG, Hergan K, Gonzalez RG, Schaefer PW. Diffusion-Weighted Imaging for the Evaluation of Diffuse Axonal Injury in Closed Head Injury. JCAT 2003;27:5-11
  373. Hulka F, Mullins RJ, Frank EH. Blunt brain injury activates the coagulation process. Arch Surg 1996;131:923-7
  374. Hung CC, Chiu WT, Lee LS ym. Risk factors predicting surgically significant intracranial hematomas in patients with head injuries. J Formos Med Assoc 1996;95:294-7
  375. Ingebrigtsen T, Waterloo K, Jacobsen EA ym. Traumatic brain damage in minor head injury: relation of serum S-100 protein measurements to magnetic resonance imaging and neurobehavioral outcome. Neurosurgery 1999;45:468-75
  376. Inskip PD, Mellemkjaer L, Gridley G, Olsen JH. Incidence of intracranial tumors following hospitalization for head injuries (Denmark). Cancer Causes Control 1998;9:109-16
  377. tyhjä
  378. Jiang J, Yang X. Current status of cerebral protection with mild-to-moderate hypothermia after traumatic brain injury. Curr Opinion in Critical Care 2007;13:153-5
  379. Johnstone B, Price T, Bounds T, Schopp LH, Schootman M, Schumate D. Rural/urban differences in vocational outcomes for state vocational rehabilitation clients with TBI. NeuroRehabilitation 2003;18:197-203
  380. Johnstone B, Reid-Arndt S, Franklin KL, Harper J. Vocational outcomes of state vocational rehabilitation clients with traumatic brain injury: a review of the Missouri Model Brain Injury System Studies.NeuroRehabilitation 2006;21:335-47
  381. Jordan BD, Relkin NR, Ravdin LD, Jacobs AR, Bennett A, Gandy S. Apolipoprotein E epsilon4 associated with chronic traumatic brain injury in boxing. JAMA 1997;278:136-40
  382. Jorge RE, Robinson RG, Arndt SV, Forrester AW, Geilser F, Starkstein SE. Comparison between acute and delayed onset depression following traumatic brain injury. J Neuropsychiatry Clin Neurosci 1993;5:43-9
  383. Jorge RE, Robinson RG, Starkstein SE, Arndt SV. Influence of major depression on 1-year outcome in patients with traumatic brain injury. J Neurosurg 1994;81:726-33
  384. Karabinis A, Mandragos K, Stergiopoulos S ym. Safety and efficacy of analgesia-based sedation with remifentanil versus standard hypnotic-based regimens in intensive care unit patients with brain injuries: a randomised, controlled trial [ISRCTN50308308]. Crit Care 2004;8:R268-80
  385. Kelly JP, Nichols JS, Filley CM, Lillehei KO, Rubinstein D, Kleinschmidt-DeMasters BK. Concussion in sports. Guidelines for the prevention of catastrophic outcome. JAMA 1991;266:2867-9
  386. Kirkness CJ, Burr RL, Mitchell PH, Newell DW. Is there a sex difference in the course following traumatic brain injury? Biological Research for Nursing 2004;5:299-310
  387. Kumura E, Sato M, Fukuda A ym. Coagulation disorders following acute head injury. Acta Neurochir Wien 1987;85:23-8
  388. Kuopio AM, Marttila RJ, Helenius H, Rinne UK. Environmental risk factors in Parkinson's disease. Mov Disord 1999;14:928-39
  389. Kurca E, Sivak S, Kucera P. Impaired cognitive functions in mild traumatic brain injury patients with normal and pathologic magnetic resonance imaging. Neuroradiology 2006;48:661-9
  390. Kurokawa Y, Hashi K, Uede T ym. Enlarging of intracranial hemorrhagic lesions and coagulative-fibrinolytic abnormalities in multiple-injury patients. No Shinkei Geka 1989;17:335-41
  391. Lam AM, Winn HR, Cullen BF, Sundling N. Hyperglycemia and neurological outcome in patients with head injury. J Neurosurg 1991;75:545-51
  392. Langham J, Goldfrad C, Teasdale G, Shaw D, Rowan K. Calcium channel blockers for acute traumatic brain injury. Cochrane Database Syst Rev 2003;(4):CD000565
  393. Lannoo E, Van Rietvelde F, Colardyn F ym. Early predictors of mortality and morbidity after severe closed head injury. J Neurotrauma 2000;17:403-14
  394. Lee B, Newberg A. Neuroimaging in traumatic brain imaging. NeuroRx 2005;2:372-83
  395. Levi L, Guilburd JN, Lemberger A ym. Diffuse axonal injury: analysis of 100 patients with radiological signs. Neurosurgery 1990;27:429-32
  396. Lewine JD, Davis JT, Sloan JH, Kodituwakku PW, Orrison WW Jr. Neuromagnetic assessment of pathophysiologic brain activity induced by minor head trauma. AJNR 1999;20:857-66
  397. Lichtman SW, Seliger G, Tycko B, Marder K. Apolipoprotein E and functional recovery from brain injury following postacute rehabilitation. Neurology 2000;55:1536-9
  398. Livingston DH, Lavery RF, Passannante MR ym. Emergency department discharge of patients with a negative cranial computed tomography scan after minimal head injury. Ann Surg 2000;232:126-32
  399. Lobato RD, Rivas JJ, Gomez PA ym. Head-injured patients who talk and deteriorate into coma. Analysis of 211 cases studied with computerized tomography. J Neurosurg 1991;75:256-61
  400. Lynch JR, Pineda JA, Morgan D ym. Apolipoprotein E affects the central nervous system response to injury and the development of cerebral oedema. Ann Neurol 2002;51:113-7
  401. MacKenzie JD, Siddiqi F, Babb JS ym. Brain Atrophy in Mild or Moderate Traumatic Brain Injury: A Longitudinal Quantitative Analysis. AJNR 2002;23:1509-15
  402. Malec JF, Buffington AL, Moessner AM, Degiorgio L. A medical/vocational case coordination system for persons with brain injury: an evaluation of employment outcomes. Arch Phys Med Rehabil 2000;81:1007-15
  403. Malec JF, Moessner AM. Replicated positive results for the VCC model of vocational intervention after ABI within the social model of disability. Brain Inj 2006;20:227-36
  404. Malec JF. Impact of comprehensive day treatment on societal participation for persons with acquired brain injury. Arch Phys Med Rehabil 2001;82:885-95
  405. Margulies DR, Hiatt JR, Vinson D Jr, Shabot MM. Relationship of hyperglycemia and severity of illness to neurologic outcome in head injury patients. Am Surg 1994;60:387-90
  406. Marino S, Zei E, Battaglini M ym. Acute metabolic brain changes following traumatic brain injury after their relevance to clinical severity and outcome. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2007;78:501-7
  407. Mazzucchi A, Cattelani R, Missale G ym. Head-injured subjects aged over 50 years: correlations between variables of trauma and neuropsychological follow-up. J Neurol 1992;239:256-60
  408. McGowan JC, Yang JH, Plotkin RC ym. Magnetization transfer imaging in the detection of injury associated with mild head trauma. AJNR 2000;21:875-80
  409. McKeating EG, Andrews PJ, Mascia L. Relationship of neuron specific enolase and protein S-100 concentrations in systemic and jugular venous serum to injury severity and outcome after traumatic brain injury. Acta Neurochir Suppl 1998;71:117-9
  410. McKinlay WW, Brooks DN, Bond MR ym. The short-term outcome of severe blunt head injury as reported by relatives of the injured persons. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1981;44:527-33
  411. Meador KJ, Loring DW, Moore EE ym. Comparative cognitive effects of phenobarbital, phenytoin and valproate in healthy adults. Neurology 1995;45:1494-9
  412. Mendelow AD, Teasdale G, Jennett B, Bryden J, Hessett C, Murray G. Risks of intracranial haematoma in head injured adults. Br Med J Clin Res Ed 1983;287:1173-6
  413. Miller LJ, Donders J. Subjective symptomatology after traumatic head injury. Brain Inj 2001;15:297-304
  414. Minderhoud JM, Boelens MEM, Huizenga J, Saan RJ. Treatment of minor head injuries. Clin Neurol Neurosurg 1980;82:127-40
  415. Mittl RL, Grossman RI, Hiehle JF ym. Prevalence of MR evidence of diffuse axonal injury in patients with mild head injury and normal head CT findings. AJNR 1994;15:1583-9
  416. Nagy KK, Joseph KT, Krosner SM ym. The utility of head computed tomography after minimal head injury. J Trauma 1999;46:268-70
  417. Nakayama N, Okumura A, Shinoda J ym. Evidence for white matter disruption in traumatic brain injury without macroscopic lesions. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2006;77:850-5
  418. Nakayama N, Okumura A, Shinoda J, Nakashima T, Iwana T. Relationship between regional cerebral metabolism and consciousness disturbance in traumatic diffuse brain injury witout large focal lesions: an FDG-PET study with statistical parametric mapping analysis. Neurol Neurosurg Psychiatry 2006;77:856-62
  419. National Institute for Clinical Excellence. Head Injury in Infants, Children and Adults: Triage, Assessment, Investigation and Early Management. National Collaborative Centre for Acute Care. Available at: http://www.nice.org.uk/pdf/headinjury_full_version_completed.pdf. Accessed November 2003
  420. Newton MR, Greenwood RJ, Britton KE ym. A study comparing SPECT with CT and MRI after closed head injury. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1992;55:92-4
  421. Olson JD, Kaufman HH, Moake J ym. The incidence and significance of hemostatic abnormalities in patients with head injuries. Neurosurgery 1989;24:825-32
  422. Oppenheimer DR. Microscopic lesions in the brain following head injury. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1968;31:299-306
  423. Ostermann ME, Keenan SP, Seiferling RA, Sibbald WJ. Sedation in the intensive care unit: a systematic review. JAMA 2000;283:1451-9
  424. Paniak C, Reynolds S ym. A longitudinal study of the relationship between financial compensation and symptoms after treated mild traumatic brain injury. J Clin Exp Neuropsychol 2002;24:187-93
  425. Piek J. Decompressive surgery in the treatment of traumatic brain injury. Curr Opinion in Crit Care 2002;8:134-8
  426. Pieracci FM, Eachempati SR, Shou J, Hydo LJ, Barie PS. Degree of anticoagulation, but not warfarin use itself, predicts adverse outcomes after traumatic brain injury in elderly trauma patients. J Trauma 2007;63:525-30
  427. Pilz P. Axonal injury in head injury. Acta Neurochir 1983;(Suppl 32):119-23
  428. Ponsford J, Willmott C, Rothwell A ym. Factors influencing outcome following mild traumatic brain injury in adults. J Int Neuropsych Soc 2000;6:568-79
  429. Preston-Martin S, Mack W, Henderson BE. Risk factors for gliomas and meningiomas in males in Los Angeles County. Cancer Res 1989;49:6137-43
  430. Prigatano GP, Fordyce DJ, Zeiner HK ym. Neuropsychological rehabilitation after closed head injury in young adults. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1984;47:505-13
  431. Prigatano GP, Klonoff PS, O'Brien KP ym. Productivity after neuropsychologically oriented milieu rehabilitation. J Head Trauma Rehabil 1994;9:91-102
  432. Prigatano GP. Rehabilitation for traumatic brain injury. JAMA 2000;284:1783-4
  433. Raabe A, Grolms C, Keller M ym. Correlation of computed tomography findings and serum brain damage markers following severe head injury. Acta Neurochir Wien 1998;140:787-91
  434. Raabe A, Grolms C, Sorge O ym. Serum S-100B protein in severe head injury. Neurosurgery 1999;45:477-83
  435. Raabe A, Kopetsch O, Woszczyk A ym. Serum S-100B protein as a molecular marker in severe traumatic brain injury. Restor Neurol Neurosci 2003;21:159-69
  436. Roberts I. Aminosteroids for acute traumatic brain injury. Cochrane Database Syst Rev 2003;1:CD001527
  437. Roberts I. Barbiturates for acute traumatic brain injury. Cochrane Database Syst Rev 2000;(2):CD000033
  438. Romner B, Ingebrigtsen T, Kongstad P, Børgesen SE. Traumatic brain damage: serum S-100 protein measurements related to neuroradiological findings. J Neurotrauma 2000;17:641-7
  439. Rovlias A, Kotsou S. The influence of hyperglycemia on neurological outcome in patients with severe head injury. Neurosurgery 2000;46:335-42
  440. Rudehill A, Bellander BM, Weitzberg E ym. Outcome of traumatic brain injuries in 1508 patients: impact of prehospital care. J Neurotrauma 2002;19:855-68
  441. Rutgers DR, Toulgoat F, Cazejust J ym. White Matter abnormalities in Mild traumatic Brain Injury: A Diffusion Tensor Imaging Study. AJNR 2008;29:514-9
  442. Sahuquillo J, Afrikan F. Decompressive craniectomy for the treatment of refractory high intracranial pressure in traumatic brain injury. Cohcrane Database Syst Rev. Last update 16 Nov 2005
  443. Salazar AM, Warden DL, Schwab K ym. Cognitive rehabilitation for traumatic brain injury: a randomized trial. JAMA 2000;283:3075-81
  444. Sarajuuri JM, Kaipio ML, Koskinen SK ym. Outcome of a comprehensive neurorehabilitation program for patients with traumatic brain injury. Arch Phys Med Rehabil 2005;86:2296-302
  445. Sawada Y, Sadamitsu D, Sakamoto T ym. Lack of correlation between delayed traumatic intracerebral haematoma and disseminated intravascular coagulation. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1984;47:1125-7
  446. Scheid R, Walther K, Guthke T, Preul C, von Cramon DY. Cognitive sequelae of diffuse axonal injury. Arch Neurol 2006;63:418-24
  447. Schierhout G, Roberts I. Anti-epileptic drugs for preventing seizures following acute traumatic brain injury. Cochrane Database Syst Rev 2001;(4):CD000173
  448. Schierhout G, Roberts I. Hyperventilation therapy for acute traumatic brain injury. Cochrane Database Syst Rev 1997;(4):CD000566
  449. Schlehofer B, Blettner M, Becker N, Martinsohn C, Wahrendorf J. Medical risk factors and the development of brain tumors. Cancer 1992;69:2541-7
  450. Schwartz ML, Carruth F, Binns MA ym. The course of post-traumatic amnesia: three little words. Can J Neurol Sci 1998;25:108-16
  451. Semchuk KM, Love EJ, Lee RG. Parkinson's disease: a test of the multifactorial etiologic hypothesis. Neurology 1993;43:1173-80
  452. Shackford SR, Wald SL, Ross SE ym. The clinical utility of computed tomographic scanning and neurologic examination in the management of patients with minor head injuries. J Trauma 1992;33:385-94
  453. Shanmuganathan K, Gullapalli RP, Mirvis SE, Roys S, Murthy P. Whole brain apparent diffusion coefficient in traumatic brain injury: Correlation with Glasgow Coma Scale Csore. AJNR 2004;25:539-44
  454. Signorini DF, Alderson P. Therapeutic hypothermia for head injury. Cochrane Database Syst Rev 2003;1:CD001048
  455. Silver JM, Koumaras B, Chen M ym. Effects of rivastigmine on cognitive function in patients with traumatic brain injury. Neurology 2006; 67:748-55
  456. Smith KR Jr, Goulding PM, Wilderman D ym. Neurobehavioral effects of phenytoin and carbamazepine in patients recovering from brain trauma: a comparative study. Arch Neurol 1994;51:653-60
  457. Smits M, Dippel DW, de Haan GG ym. External validation of the Canadian CT Head Rule and the New Orleans Criteria for CT scanning in patients with minor head injury. JAMA 2005;294:1529-25
  458. Stein SC, Young GS, Talucci RC ym. Delayed brain injury after head trauma: significance of coagulopathy. Neurosurgery 1992;30:160-5
  459. Stern M, Dulaney E, Gruber SB ym. The epidemiology of Parkinson's disease. A case-control study of young-onset and old-onset patients. Arch Neurol 1991;48:903-7
  460. Stiell IG, Clement CM, Rowe BH ym. Comparison of the Canadian CT Head Rule and the New Orleans Criteria for CT scanning in patients with minor head injury. JAMA 2005;294:1511-8
  461. Stocchetti N, Maas AIR, Chieregato A, MD van der Plas AA. Hyperventilation in Head Injury. A Review. CHEST 2005;127:1812-27
  462. Taylor CA, Saint-Hilaire MH, Cupples LA ym. Environmental, medical and family history risk factors for Parkinson's disease: a New England-based case control study. Am J Med Genet 1999;88:742-9
  463. Teasdale GM, Nicoll JA, Murray G, Fiddes M. Association of apolipoprotein E polymorphism with outcome after head injury. Lancet 1997;350:1069-71
  464. Teasdale TW, Jorgensen OS, Ripa C, Nielsen A, Christensen AL. Apolipoprotein E and subjective symptomatology following brain injury rehabilitation. Neuropsychol Rehabil 2000;10:151-66
  465. Tellier A, Della Malva LC, Cwinn A ym. Mild head injury: a misnomer. Brain Inj 1999;13:463-75
  466. Tenovuo O. Central acetylcholinesterase inhibitors in the treatment of chronic traumatic brain injury-clinical experience in 111 patients. Prog Neuropsychopharmacol Biol Psychiatry 2005;29:61-7
  467. Testa JA, Malec JF, Moessner AM, Brown AW. Outcome after traumatic brain injury: effects of aging on recovery. Arch Phys Med Rehabil 2005;86:1815-23
  468. The Brain Trauma Foundation. Age. J Neurotrauma 2000;17:573-81
  469. The Brain Trauma Foundation. Guidelines for cerebral perfusion pressure. J Neurotrauma 2000;17:507-11
  470. The Brain Trauma Foundation. Hyperventilation. J Neurotrauma 2000;17:513-20
  471. The Brain Trauma Foundation. Role of antiseizure prophylaxis following head injury. J Neurotrauma 2000;17:549-53
  472. The Brain Trauma Foundation. Role of steroids. J Neurotrauma 2000;17:531-5
  473. The Brain Trauma Foundation. Trauma systems. J Neurotrauma 2000;17:457-62
  474. The Brain Trauma Foundation. Use of barbiturates in the control of intracranial hypertension. J Neurotrauma 2000;17:527-30
  475. The Brain Trauma Foundation. Use of mannitol. J Neurotrauma 2000;17:521-5
  476. Thirupapathy SP, Muthukumar N. Mild head injury. Acta Neuro Chir 2004;146:1082-3
  477. Thompson DC, Rivara FP, Thompson R. Helmets for preventing head and facial injuries in bicyclists. Cochrane Database Syst Rev 2003;1:CD001855
  478. Tomaiulo F, Carlesimo GA, Di Paola M ym. Gross morphology and morphometric sequelae in the hippocampus, fornix, and corpus callosum of patients with severe non-missile traumatic brain injury without macroscopically detectable lesions: A T1 weighted MRI study. J Neurol Neurosurg Psychiatry 2004;75:1314-22
  479. Turner-Stokes L, Disler PB, Nair A, Wade DT. Multi-disciplinary rehabilitation for acquired brain injury in adults of working age. Cochrane Database Syst Rev 2005;3:CD004170
  480. Wakai A, Roberts I, Schierhout G. Mannitol for acute traumatic brain injury. Cochrane Database Syst Rev 2007;1;CD001049
  481. Walker W, Seel R, Gibellato M ym. The effects of donepetzil on traumatic brain injury acute rehabilitation outcomes. Brain Injury 2004;18(8):739-50
  482. Wallesch CW, Curio N, Kutz S, Jost S, Bartels C, Synowitz H. Outcome after mild-to-moderate blunt head injury: effects of focal lesions and diffuse axonal injury. Brain Inj 2001;15:401-12
  483. van Duijn CM, Tanja TA, Haaxma R ym. Head trauma and the risk of Alzheimer's disease. Am J Epidemiol 1992;135:775-82
  484. Warden DL, Gordon B, McAllister TW ym. Neurobehavioral Guidelines Working Group. Guidelines for the pharmacologic treatment of neurobehavioral sequelae of traumatic brain injury. J Neurotrauma 2006;23:1468-501
  485. Waxman K, Sundine MJ, Young RF. Is early prediction of outcome in severe head injury possible? Arch Surg 1991;126:1237-42
  486. Williams DB, Annegers JF, Kokmen E, O'Brien PC, Kurland LT. Brain injury and neurologic sequelae: a cohort study of dementia, parkinsonism and amyotrophic lateral sclerosis. Neurology 1991;41:1554-7
  487. Wilson JT, Teasdale GM, Hadley DM, Wiedmann KD, Lang D. Post-traumatic amnesia: still a valuable yardstick. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1994;57:198-201
  488. Winkler JV, Rosen P, Alfry EJ. Prehospital use of the Glasgow Coma Scale in severe head injury. J Emerg Med 1984;2:1-6
  489. Winter CD, Adamides A, Rosenfeld JV. The role of decompressive craniectomy in the management of traumatic brain injury: a critical review. J Clin Neurosci 2005;12:619-23
  490. Woertgen C, Rothoerl RD, Metz C, Brawanski A. Comparison of clinical, radiologic, and serum marker as prognostic factors after severe head injury. J Trauma 1999;47:1126-30
  491. Voller B, Benke T, Benedotte K, Schnider P, Auff E, Aichner F. Neurophysiological, MRI and EEG findings after very mild brain injury. Brain Injury 1999;13:821-7
  492. Vos PE, Battistin L, Birbamer G ym. EFNS guideline on mild traumatic brain injury: report of an EFNS task force. Eur J Neurol 2002;9:207-19
  493. Wrensch M, Miike R, Lee M, Neuhaus J. Are prior head injuries or diagnostic X-rays associated with glioma in adults? The effects of control selection bias. Neuroepidemiology 2000;19:234-44
  494. Yanagawa T, Bunn F, Roberts I, Wentz R, Pierro A. Nutritional support for head-injured patients. Cochrane Database Syst Rev 2007;4:CD001530
  495. Yang SY, Zhang S, Wang ML. Clinical significance of admission hyperglycemia and factors related to it in patients with acute severe head injury. Surg Neurol 1995;44:373-7
  496. Yasuda S, Wehman P, Targett P, Cifu D, West M. Return to work for persons with traumatic brain injury. Am J Phys Med Rehabil 2001;80:852-64
  497. Young B, Ott L, Dempsey R ym. Relationship between admission hyperglycemia and neurologic outcome of severely brain-injured patients. Ann Surg 1989;210:466-72
  498. Zemper ED. Two-year prospective study of relative risk of a second cerebral concussion. Am J Phys Med Rehabil 2003;82:653-9
  499. Zhang L, Plotkin RC, Wang G, Sandel ME, Lee S. Cholinergic augmentation with donepetzil enhances recovery in short-term memory and sustained attention after traumatic brain injury. Arch Phys Med Rehabil 2004;85:1050-5