KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Alkoholiongelmaisen hoito
Käypä hoito -suositus |  Julkaistu: 2015-11-04   | Tila: voimassa  |  Aihepiiri(t): Kuntoutus, Päihdelääketiede, Työterveyshuolto, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä
PDF Tulosta

Alkoholiongelmaisen hoito

Käypä hoito
4.11.2015
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

Muut suositukset

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Keskeinen sanoma

  • Alkoholiongelma on eräs yhteiskunnan merkittävistä terveysuhkista.
  • Alkoholiongelman ehkäisyssä, havaitsemisessa ja hoidossa terveydenhuollolla on keskeinen asema.
  • Terveydenhuollon kaikissa hoitopaikoissa on tärkeää muistaa alkoholiongelman yleisyys ja etsiä ongelmaa aktiivisesti eri potilasryhmistä.
  • Tärkein alkoholin käyttöhäiriön diagnosointikeino on keskustelu potilaan kanssa, mutta apuna voidaan käyttää myös kyselylomakkeita ja laboratoriomittareita.
  • Alkoholin terveysriskien arviointi on monesta syystä vaikeaa. Suomessa hälytysrajaksi eli korkean riskin tasoksi on arvioitu naisilla 12–16 ja miehillä 23–24 alkoholiannosta viikossa. Viimeistään tässä vaiheessa terveydenhuollon tulee puuttua asiaan.
  • Lyhytneuvonta (mini-interventio) on tehokas tapa vaikuttaa alkoholinkäyttöön ja ehkäistä alkoholin aiheuttamia haittoja.
  • Hyvä hoitosuhde ja psykososiaaliset hoidot ovat potilastyön perusta, mutta myös lääkkeillä on tehoa alkoholin ongelmakäytön ja alkoholiriippuvuuden hoidossa.
  • Alkoholiongelmaan kietoutuu potilaan koko elämänpiiri, joten hoidonkin on oltava kokonaisvaltaista.

Tavoitteet ja rajaukset

  • Suosituksen tavoitteena on parantaa ja selkeyttää alkoholiongelman hoitoa, tehostaa sen ehkäisyä ja tunnistamista, lisätä tietoa ja vaikuttaa asenteisiin.
  • Suosituksessa käsitellään päihteistä alkoholia, korvikealkoholeja, sekakäyttöä ja bentsodiatsepiineista riippuvaisten vieroitushoitoa. Muita riippuvuutta aiheuttavia aineita (esim. nikotiinia) ja lääkkeiden väärinkäyttöä ei tässä suosituksessa käsitellä.
  • Huumeongelmaisen hoidosta on oma suosituksensa. Ks. Käypä hoito -suositus Huumeongelmaisen hoito «Huumeongelmaisen hoito»8.

Kohderyhmät

  • Suositus on tarkoitettu lähinnä perusterveydenhuollon, työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon henkilöstölle, mutta se soveltuu käytettäväksi myös päihdehuollon erityispalveluissa ja sosiaalihuollossa.

Alkoholiongelman epidemiologia

Alkoholi

Sekakäyttö

Alkoholinkäyttöön liittyviä haittoja ja terveysriskejä

Taulukko 1. Tärkeimmät sairaudet ja terveysongelmat, joiden yhteydessä alkoholiongelma on syytä muistaa.
Alkoholimyrkytys Vuosittain alkoholimyrkytykseen kuolee Suomessa lähes 600 ihmistä.
Ylipaino Kaksi tuopillista olutta päivässä lisää painoa 1,5–2 kg kuukaudessa. Alkoholin osuus energian saannista tulee olla korkeintaan 5 E%.
Metaboliset vaikutukset Vaikutuksina ovat hypoglykemia (paaston yhteydessä), hypertriglyseridemia, suurentunut virtsahappopitoisuus ja kihti.
Haimatulehdus Tapauksista 60–80 % aiheutuu alkoholista.
Alkoholimaksasairaus Alkoholimaksasairaus on Suomen tärkein maksasairausryhmä (kuolleita noin 1 000 vuodessa).
Syöpäsairaudet
Ruoansulatuskanavan syöpien riski suurenee suorassa suhteessa alkoholinkäyttöön, ja tupakointi suurentaa riskiä edelleen.
Alkoholi suurentaa merkitsevästi rintasyövän riskiä.
Ripuli Ongelmakäyttäjillä ripuli on yleinen oire.
Alkoholiepilepsia Alkoholista riippuvaisen epilepsiariski on kymmenkertainen normaaliväestöön verrattuna.
Aivovammat Alkoholista riippuvaisilla aivovammat ovat kolme kertaa yleisempiä kuin väestöllä keskimäärin.
Aivoverenvuoto Riski on kaksinkertainen muuhun väestöön verrattuna.
Dementia
Joka toisella alkoholista riippuvaisella on lievähkö dementia.
Wernicken enkefalopatian riski on alkoholista riippuvaisilla 50-kertainen (tiamiinin puute) muuhun väestöön verrattuna
Pikkuaivoatrofia (ataksia) ja polyneuropatia Esiintyvyys alkoholista riippuvaisilla on suuri.
Hormonihäiriöt
Impotenssi, kivesten surkastuminen, hedelmättömyys ja gynekomastia ovat yleisiä löydöksiä alkoholista riippuvaisilla.
Alkoholia runsaasti käyttävät miehet feminisoituvat ja naiset maskulinisoituvat.
Unihäiriöt Alkoholiriippuvuuteen liittyy 60 %:lla jokin unihäiriö:
  • lyhyt unijakso
  • unen heikentynyt laatu
  • katkonainen aamu-uni
  • alkoholin käyttö pahentaa uniapneaa
  • alkoholi lisää yöllisiä jalkojen liikkeitä. Jos käytetty määrä on yli kaksi annosta päivässä, ilmaantuvuus on naisilla kaksin- ja miehillä kolminkertainen.
Iho-ongelmat
Iho-oireina ilmenee punoitusta, teleangiektasioita ja "flushingia".
Ekseemat ovat yleisempiä kun muulla väestöllä.
Kardiomyopatia
Riski on satakertainen.
Kardiomyopatian esiintyvyys alkoholista riippuvaisilla on 1–3 %.
Eteisvärinä
2–4 päivittäistä annosta lisää takyarytmioita.
Eteisvärinä on 3–5 kertaa keskimääräistä yleisempi ongelmakäyttäjillä.
Myös runsas kertakäyttö voi aiheuttaa eteisvärinää.
Kohonnut verenpaine
Ongelmakäyttäjillä esiintyvyys on 1,6–4 kertaa keskimääräistä suurempi.
Ongelmakäyttö selittää länsimaissa 5–10 % miesten verenpainetaudista.
Mielenterveysongelmat
Masennuspotilaista 10–30 %:lla on samanaikainen alkoholiongelma.
Alkoholista riippuvaisista 30–60 %:lla on kliinisesti merkittävä depressio.
Alkoholiongelmaisen itsemurhariski on huomattavasti suurentunut.
Sikiön kehityshäiriö Humalahakuinen alkoholialtistus on suurin estettävissä oleva sikiön epämuodostumien aiheuttaja. Riski voi toistua ja suurentua tulevissa raskauksissa, minkä vuoksi äidin alkoholinkäyttö raskauden aikana on aina tarpeellista selvittää.

Alkoholinkäytön riskitasot

Taulukko 2. Työryhmän suositus alkoholinkäytön riskitasoiksi
Korkean riskin taso on miehillä 23–24 annosta ja naisilla 12–16 annosta viikossa. Tämä voidaan katsoa hälytysrajaksi, jolloin alkoholinkäyttöön viimeistään tulisi puuttua. Peruste: kyseisillä annosmäärillä sairastavuus lisääntyy ja kuolleisuusriski suurentuu merkittävästi «Rehm J, Gmel, G, Probst C, Shield K.D. (2015). Lifetime-risk of alcohol-attributable mortality based on different levels of alcohol consumption in seven European countries. Implications for low-risk»2.
Kohtalaisen riskin taso on miehillä 14 ja naisilla 7 annosta viikossa. Peruste: kyseiset annosmäärät suurentavat GT-arvoja «Tynjälä J, Kangastupa P, Laatikainen T ym. Effect of age and gender on the relationship between alcohol consumption and serum GGT: time to recalibrate goals for normal ranges. Alcohol Alcohol 2012;47:»15.
Alkoholinkäyttö, josta ei ole todennäköisesti riskiä terveelle työikäiselle henkilölle, on naisilla 0–1 annosta ja miehillä 0–2 annosta päivässä. Peruste: Suomalainen ja pohjoismaalainen ravitsemussuositus «Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Terveyttä ruoasta. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.3.pdf »21.

Hoito- ja kuntoutusjärjestelmä

Alkoholin ongelmakäytön toteaminen

Haastattelu

Strukturoidut kyselyt

Kliininen tutkimus

Taulukko 3. Alkoholin riskikäyttöön liittyviä kliinisiä löydöksiä (Päihdelääketiede. Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K, toim. Kustannus Oy Duodecim 2003, s. 60).
Nopea, epäsäännöllinen syke
Eteisvärinä (etenkin loman tai viikonlopun jälkeen)
Kohonnut verenpaine
Ahdistus, levottomuus, hyperkinesia, hikoilu
Luunmurtumat
Naarmut, palovammat
Huonosti hoidettu ihottuma
Turpeat korvasylkirauhaset
Rikkinäiset hampaat tai huono suuhygienia

Laboratoriokokeet

  • Haastattelun lisänä ja tukena – muttei kuitenkaan sen korvikkeena – voidaan yhteisymmärryksessä potilaan kanssa käyttää laboratoriokokeita (veren tai hengitysilman alkoholipitoisuus, seerumin glutamyylitransferaasi (GT), punasolujen keskitilavuus (MCV) ja seerumin niukkahiilihydraattinen transferriini (CDT)) erityisesti silloin, kun
    • potilasta halutaan motivoida hoitoon
    • halutaan seurata hoidon tulosta
    • tarvitaan alkoholin aiheuttaman elinvaurion erotusdiagnostiikkaa.
  • Laboratoriokokeista saattaa olla myös hyötyä silloin, kun
    • ongelmakäyttö vaikuttaa todennäköiseltä mutta esitiedot eivät anna asiasta riittävää varmuutta
    • pyritään riskikäytön varhaiseen toteamiseen terveyskeskuksessa, työterveyshuollossa tai sairaalan poliklinikassa tai osastoilla.
  • Laboratoriokokeet osoittavat alkoholiriippuvuuden herkästi, mutta riskikulutuksen varhaiseen toteamiseen väestössä niiden herkkyys ei riitä «Laboratoriokokeiden merkitys alkoholin liikakulutuksen toteamisessa»3. Alkoholin ongelmakäytön diagnostiikan ei siten tule perustua pelkkään epänormaaliin laboratorioarvoon vaan myös taustatietoihin ja kyselytesteihin.
  • CDT ja GT yhdessä soveltuvat alkoholiriippuvuuden hoidon tuloksellisuuden seurantaan «CDT ja GT yhdessä soveltuvat alkoholiriippuvuuden hoidon tuloksellisuuden seurantaan.»A.
  • Yleisin syy MCV:n, CDT:n ja GT:n poikkeavuuteen on alkoholin ongelmakäyttö «Yleisin syy MCV:n, GT:n ja CDT:n poikkeavuuteen on alkoholin ongelmakäyttö.»A, joten alkoholinkäyttö tulee selvittää, jos jonkin niistä arvo on suurentunut.

Veren tai hengitysilman alkoholipitoisuus

Punasolujen keskitilavuus

Glutamyylitransferaasi

Niukkahiilihydraattinen transferriini (CDT)

Lyhytneuvonta (mini-interventio)

  • Alkoholiongelman sekundaaripreventiossa pyritään tunnistamaan ongelma ja hoitamaan alkoholin riskikäyttäjät varhain. Suomessa tätä toimintaa nimitetään lyhytneuvonnaksi tai mini-interventioksi (engl. brief intervention).
  • Lyhytneuvonnan tarkoituksena on vähentää alkoholin liiallista kulutusta.
  • Lyhytneuvonnan sisältöä on luonnehdittu lyhenteellä RAAMIT. Ks. taulukko «RAAMIT-lyhytneuvonnan (FRAMES) sisältö. »4.
  • Lyhytneuvonnan perusedellytyksenä on tiedostaa alkoholin riskikäytön yleisyys ja kysyä aktiivisesti potilaiden alkoholinkäytöstä. Neuvonta suhteutetaan potilaan tilanteeseen. Naisilla neuvonta on aiheellista aina, kun alkoholin kulutus on vähintään 2 ravintola-annosta (yli 20 g absoluuttista alkoholia) päivässä tai vähintään 16 annosta viikossa tai humalahakuinen juominen (vähintään 5 annosta) toistuu viikoittain. Miehille vastaavat neuvonnan rajat ovat 3 alkoholiannosta päivässä, 24 annosta viikossa tai viikoittainen humalahakuinen juominen (7 annoksen kertakäyttö). Potilaalle kerrotaan yksilöllisesti hänen alkoholinkäyttönsä haittavaikutuksista ja häntä motivoidaan sekä suullisilla että kirjallisilla ohjeilla vähentämään alkoholinkäyttöään. Tapaamisen lopuksi sovitaan tarvittaessa muutamasta seurantakäynnistä.
  • Potilasta tuetaan kuuntelemalla ja rakentavasti kommentoimalla. Motivoiva asenne on lyhytneuvonnan tärkeintä sisältöä. Hoito voi olla yksi ainoa käynti, mutta tilanteen mukaan saatetaan tarvita useampia käyntejä. Käynnin kesto on yleensä 15–20 minuuttia. Lyhytneuvonta liittyy saumattomasti potilaan muuhun hoitoon.
  • Lyhytneuvonnan tukena voidaan käyttää laboratoriokokeita. Luontevinta on seurata hoitoa sillä mittarilla, jonka arvo on hoidon alussa ollut suurentunut. Käyttökelpoisia ovat esimerkiksi MCV, GT ja CDT. Seurantakäynnillä tarkistetaan mahdollinen alkoholinkäyttöpäiväkirja ja tehdyt laboratoriokokeet. Potilasta kannustetaan asettamaan omia tavoitteita ja seuraava käynti sovitaan yleensä 2–3 kolmen viikon päähän.
  • Lyhytneuvonta on vaikuttava hoitomuoto alkoholin riskikäytössä ennen riippuvuuden kehittymistä «Lyhytneuvonta on vaikuttava hoitomuoto alkoholin riskikäytössä ennen riippuvuuden kehittymistä.»A.
  • Riskikäytön hoitona lyhytneuvonta on yhtä tehokas kuin laajempi interventio «Riskikäytön hoitona lyhytneuvonta on yhtä tehokas kuin laajempi interventio.»A.
  • Lyhytneuvontaan kannattaa käyttää aikaa ainakin 5–10 minuuttia, ja sen tulee sisältää ohjeita selviämisstrategioista ja neuvontaa alkoholihaitoista «Ballesteros J, Duffy JC, Querejeta I ym. Efficacy of brief interventions for hazardous drinkers in primary care: systematic review and meta-analyses. Alcohol Clin Exp Res 2004;28:608-18 »53. Käyntikertojen määrä räätälöidään yksilöllisesti. Lyhytneuvontaan käytetty aika ilmeisesti parantaa vastetta «Lyhytneuvontaan käytetty aika ilmeisesti parantaa sen vastetta.»C. Laajennettu neuvonta näyttää olevan tehokkaampaa kuin aivan minimaalinen.
  • Lyhytneuvonta on ilmeisesti kustannustehokas hoitomuoto «Lyhytneuvonta on ilmeisesti kustannustehokas hoitomuoto.»B.
  • Lyhytneuvonnan vaikutus kestänee 9–24 kuukautta «Lyhytneuvonnan vaikutus kestänee 9–24 kuukautta.»C.
  • Jotta lyhytneuvontatoiminta olisi kansanterveydellisesti merkittävää, sen tulee olla kattavaa.
Taulukko 4. RAAMIT-lyhytneuvonnan (FRAMES) sisältö.
Rohkeus (self efficacy) Potilaaseen valetaan rohkeutta ja uskoa onnistumiseen.
Alkoholitietous (feedback) Annetaan palautetta ja tietoa alkoholiasioista suhteutettuna potilaan vaivoihin ja löydöksiin.
Apu (advice) Avustetaan päätöksessä vähentää juomista tai lopettaa se.
Myötätunto (empathy) Suhtaudutaan potilaaseen lämpimästi, reflektoivasti, empaattisesti ja ymmärtävästi.
Itsemääräämisvastuu (responsibility) Potilaan on itse päätettävä vähentää juomistaan.
Toimintaohjeet (menu) Luodaan vaihtoehtoisia strategioita juomisen vähentämiseksi.

Psykososiaalinen hoito ja kuntoutus

  • Kaikissa psykososiaalisissa hoito- ja kuntoutusmuodoissa tärkeitä ovat hoidon jatkuvuus, hyvä yhteistyö sekä potilaan motivoiminen ja sitouttaminen hoitoon. Hoidossa keskeisiä ovat tiedon antaminen, keskustelu ja toiminta yksilö-, ryhmä-, pari-, perhe- tai ryhmäterapiana. Voidaan käyttää esimerkiksi kuvataide-, musiikki- tai rentoutusterapiaa tai psykodraamaa. Tavoite voi olla myös lääkehoitoon sitouttaminen. Myös itseapu- ja vertaistoimintaa (AA-ryhmä, A-kilta) on tarjolla.
  • Yleisin psykososiaalinen hoito on "tavallinen hoitosuhde" eli hoitava ja tukea antava vuorovaikutus. Se on myös yleinen tutkimusten vertailuhoito.
  • Perheen lasten hyvinvointi tulee ottaa huomioon kaikenlaatuisissa hoitotapahtumissa.
  • Kaikkia hoitoja ei ole saatavissa kaikkialla. Potilaan mielipidettä on syytä kuulla hoitomuodon valinnassa. Hoito edellyttää usein eri hoitopaikkojen yhteistyötä. Usein avohoito riittää. Laitoshoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti.
  • Motivoiva haastattelu on keskeinen menetelmä, jota käytetään eri menetelmien rinnalla.
  • Kognitiivinen käyttäytymisterapia käsittää useita eri menetelmiä. Tavoitteena on parantaa potilaan itsehallintaa auttamalla häntä omaksumaan uusia valmiuksia ja taitoja. Tähän pyritään muun muassa muuttamalla toiminta-, tunteensäätely- ja ajattelutapoja. Tietoista toimintaa vahvistetaan harjoitustehtävillä. Hoitomuotoja ovat muun muassa motivoiva potilaskeskeinen haastattelu ja retkahduksenehkäisyohjelmat sekä riskitilanteiden tunnistaminen ja välttäminen.
  • Kahdentoista askeleen ohjelmassa päihderiippuvuutta pidetään AA-ideologian mukaisesti sairautena. Tavoitteena on päihteettömyys. Jatkohoidoksi ohjelmassa suositellaan AA-toimintaa.
  • Ratkaisukeskeisessä terapiassa ratkotaan konkreettisia asioita, etsitään voimavaroja ja lisätään potilaan itsetuntemusta ja toimintakykyä pulmatilanteissa.
  • Yhteisövahvistusohjelmassa (Community Reinforcement Approach, CRA) palkitaan toivotusta käyttäytymisestä, etsitään tukea perheestä, työstä ja vapaa-ajasta ja harjoitellaan sosiaalisia taitoja.
  • Psykodynaamisissa ja interpersoonallisissa psykoterapioissa käsitellään potilaan elämävaiheita ja ihmissuhteita.

Hoitosuhteen vaikutus hoitotuloksiin

Hoitomuodon vaikutus hoidon tehoon

Alkoholiongelman kliininen hoito

Akuutti alkoholimyrkytys

Korvikealkoholimyrkytys (metanoli, etyleeniglykoli, isopropanoli)

Vieroitusoireet

Alkoholiriippuvuuden lääkehoito

Alkoholiongelma ja mielenterveyden häiriöt

Sekakäytön ehkäisy

Sekakäyttäjän hoito

Erityiskysymyksiä

Alkoholi ja työkyky

Lyhytaikainen työkyvyttömyys

  • Sairauspäivärahaan on oikeus henkilöllä, joka on sairautensa vuoksi työkyvytön omaan työhönsä tai siihen läheisesti verrattavaan työhön (ammatillinen työkyvyttömyys).
  • Päihtymystila tai alkoholivieroitusoireisto aiheuttaa yleensä työkyvyttömyyden, mutta ne eivät ole sairauspäivärahan peruste eivätkä oikeuta sairausajan palkkaan. Jos työkyvyttömyyden aiheuttaa sairaus, päihtymystila ei vaikuta sairauspäiväraha-asian käsittelyyn.
  • Sairauspäivärahaa voidaan myöntää myös alkoholivieroitushoidon ajaksi, jolloin potilas on valvotusti juomatta. Sairauspäivärahaa voidaan myöntää myös osasto- tai laitoskatkaisuhoidon jälkeen noin kuukauden ajan, jos potilas on katkaisuhoidon jatkoksi siirtynyt päihdekuntoutuslaitokseen. Jos hän sen jälkeen jatkaa päihdekuntoutusta kyseisessä laitoksessa, ensisijainen etuus on kuntoutusraha.
  • Lääkärin on syytä todeta työkyvyttömyys, kirjoittaa siitä oikeaan diagnoosiin perustuva työkyvyttömyyslausunto ja pohtia tilanteen vaatimaa hoitoa. Avoin tilanteen pohdinta on myös potilaan edun mukaista.
  • Sairauspäivärahan käsittelyä varten tulee alkoholia käyttävän potilaan tilanteesta antaa selkeä kuvaus. Tarvittaessa kerrotaan alkoholiongelman vaikeusaste, kliininen oirekuva sekä mahdollisesti alkoholin käyttömäärät ja laboratorioseurantatiedot.
  • Vakuutuslaitoksen muista asiakirjojoista voi ilmetä alkoholiongelma. Jos lausunnossa ajankohtainen kuvaus jää puutteelliseksi tai ristiriitaiseksi, vakuutuslaitos pyytää käsittelyaikaa pidentäviä lisäselvityksiä.
  • Todettaessa ajankohtainen alkoholiriippuvuus tulee neuropsykologista työ- ja toimintakykyarviota varten tehtävää tutkimusta edeltää riittävän pitkä, vähintään 2 kuukauden pituinen raitis jakso. Alkoholivieroitus on syytä varmentaa laboratoriokokein tai vaihtoehtoisesti ja vaikeimman päihderiippuvuuden tapauksessa myös laitoshoitojakson avulla.

Pitkäaikainen työkyvyttömyys

  • Alkoholista riippuvaista voidaan pitää työkyvyttömänä «Juntunen J. Alkoholi ja työkyky. Tiimi 2009;1:12-5»104, jos hänellä on lisäksi
    • pysyvästi toimintakykyä heikentäviä vakavia somaattisia sairauksia (alkoholisairaudet, kuten oireinen aivo- tai pikkuaivoatrofia, vuotavat ruokatorven laskimolaajentumat, vaikea maksakirroosi ja askites sekä muut somaattiset oheissairaudet)
    • toimintakykyä heikentävä psykiatrinen kaksoisdiagnoosi eli itsenäinen psykiatrinen sairaus (esim. krooniset alkoholipsykoosit, skitsofrenia, vaikea masennus, vaikea kaksisuuntainen mielialahäiriö, vaikea persoonallisuushäiriö) ja vaikea alkoholiriippuvuus
    • vaikea alkoholiriippuvuus, jossa hän elää asunnottomana hoito- ja kuntoutusyrityksistä huolimatta, ei ymmärrä omaa tilaansa ja voi jättää somaattisia sairauksia tämän takia hoitamatta (hoitamaton tai epäsiisti koti ei yksin riitä perusteeksi).
  • Pitkäaikaisen työkyvyttömyyden toteaminen edellyttää asianmukaisia hoito- ja kuntoutusyrityksiä.
  • Alkoholiongelmaisella potilaalla on oikeus Kelan kuntoutukseen.
    • Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämä päihdekuntoutus on aina ensisijaista.
    • Lääkinnällinen kuntoutus, esimerkiksi kuntoutuspsykoterapia, tai ammatillinen kuntoutus voidaan aloittaa, kun alkoholiongelma on hallinnassa (remissiossa).
    • Kuntoutuksen oikea-aikaisuus tulee ratkaista yksilöllisesti, eikä tarkkoja aikarajoja alkoholinkäytön hallinnan tai raittiin ajan osalta voida asettaa. Yleensä kuntoutuksen edellytyksenä pidetään varhaista remissiota, millä tarkoitetaan 1–3 kuukauden aikaa, jolloin alkoholiriippuvuuden kriteerit eivät enää täyty.
    • Ks. lisätietoa päihdeongelman hoito- ja kuntoutusjärjestelmistä kuva «Päihdehuollon hoitojärjestelmät»1 .

Alkoholi ja liikenne

Alkoholi, raskaus ja imetys

Alkoholi ja nuoret

Alkoholi ja ikääntyneet

Päihdehoitopaikan laadun arvioiminen

  • Päihdepalvelujen järjestämisestä, arvioinnista ja mitoituksesta on julkaistu suositus «Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita. ISSN 1236-116X; 2002:3. Helsinki 2002»22.
  • Päihdeongelmaisten hoitopaikkaa arvioitaessa voidaan esittää seuraavia hoidon laatua testaavia kysymyksiä «Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita. ISSN 1236-116X; 2002:3. Helsinki 2002»22:
    • Onko päihdeongelman ehkäisyn ja seulonnan mahdollisuudet sekä terveystarkastusten että hoitokohtaamisten yhteydessä selvitetty ja hyödynnetty?
      • Paras hoitotulos saavutetaan, jos kehittyvään päihdeongelmaan päästään puuttumaan sen alkuvaiheessa. Terveydenhuollon runsaat terveystarkastukset (työterveyshuolto, nuorison ja opiskelijoiden terveydenhuolto, ajokorttitarkastukset, T-todistukset) tarjoavat mahdollisuuden keskusteluun päihteidenkäytöstä.
    • Etsitäänkö potilaita kohdattaessa päihdeongelmaa aktiivisesti, varsinkin riskiryhmistä?
      • Erityisesti perusterveydenhuollossa potilaskontakteja on runsaasti ja potilaan esittämän oireiston taustalle voi kätkeytyä päihdeongelma. Sen esille saaminen vaatii ongelman muistamista, tietoa sen oireista ja ilmenemismuodoista, hienotunteisuutta ja päättäväisyyttä.
    • Onko päihteiden aiheuttamien myrkytysten ja muiden vaaratilanteiden ensiapuun varauduttu?
      • Akuutti päihteiden aiheuttama myrkytys voi olla vahinko tai itsemurhayritys. Hyvä somaattinen ja psyykkinen ensihoito luo pohjan päihdeongelman jatkohoidolle.
    • Onko käytettävissä alkometri ja asianmukaiset testit huumeiden seulontaan?
      • Kun näitä mittareita käytetään yhteistyössä potilaan kanssa, niillä saadaan objektiivinen kuva ongelmasta ja sen kehitysvaiheesta.
    • Onko hoitopaikassa käytettävissä ympärivuorokautinen katkaisuhoidon mahdollisuus joko omassa tai muussa laitoksessa?
      • Avokatkaisuun pyritään, mutta se ei aina riitä. Katkaisuhoito laitoksessa tarjoaa tilaisuuden hoitaa motivoitunutta potilasta kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti. Potilaskin joutuu tällöin paneutumaan perusteellisemmin ongelmaansa.
    • Onko henkilökunta ja työpaikan johto koulutettu ja motivoitunut hoitamaan päihdeongelmaisia, ja onko hoito-ote kokonaisvaltainen ja moralisoimaton?
      • Potilas vaistoaa herkästi hoitohenkilöstön kielteisen tai moralisoivan asenteen. Asennetta voidaan muuttaa jatko- ja täydennyskoulutuksella sekä keskusteluilla.
    • Onko psykiatriseen konsultointiin joustava mahdollisuus?
      • Päihdeongelmaan liittyy usein psykiatrisia ongelmia, joiden hoito saattaa vaatia erityisosaamista.
    • Tunnetaanko tarvittavat erityishoitopaikat?
      • Suuri osa päihdeongelmaisista hakeutuu ainakin aluksi terveyskeskukseen ja somaattiseen sairaalaan. Yhteydet päihdehuollon erityishoitoon on tunnettava. Somaattisen terveydenhuollon, psykiatrisen tietämyksen ja päihdehuollon erityisyksikön yhteistyön tulee olla niin saumatonta, ettei hoitovastuu potilaasta pirstoudu.
    • Onko laitoshoidosta ja kuntoutuksesta palaavan potilaan jatkohoito järjestetty?
      • Yhteys päihdehuollon erityishoidon ja perusterveydenhuollon välillä toimii molempiin suuntiin.
    • Ovatko yhteydet AA-liikkeeseen, Al-Anon-ryhmiin ja muihin vertaisverkostoihin (esim. A-kilta, uskonnolliset yhteisöt, muut järjestöt) kunnossa?
      • Yhteyksien tulee toimia siten, että potilaan on halutessaan helppo siirtyä terveydenhuollon hoitopaikasta AA-liikkeen kokouksiin tai kolmannen sektorin palveluihin.
    • Onko pitkälle alkoholisoituneiden potilaiden sosiaaliturva ja hoitopaikat järjestetty?
      • Pitkäaikainen päihdeongelma on invalidisoiva sairaus. Alkoholisoituneen potilaan eläke- ja muu sosiaaliturva voi ongelman luonteen takia jäädä järjestämättä. Päihdeongelman loppuvaiheessa laitoshoitokin saattaa käydä välttämättömäksi.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Alkoholiongelmaisen hoito -suosituksen historiatiedot «Alkoholiongelmaisen hoito, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»8

Puheenjohtaja

Hannu Alho, professori, tutkimusprofessori; Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Jäsenet

Kari Eskola, terveyskeskuslääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, (kokoava kirjoittaja)

Mauri Aalto, LT, professori, ylilääkäri; Tampereen yliopisto, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (psykiatria) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Ilona Autti-Rämö, LKT, lastenneurologian dosentti, johtava ylilääkäri; Kelan terveysosasto

Antti Holopainen, ylilääkäri emeritus; Järvenpään sosiaalisairaala

Tiina Kaarne, LL, asiantuntijalääkäri; Kela ja Keva

Jorma Komulainen, LT, lastentautiopin dosentti, Käypä hoito -suositusten päätoimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito -toimittaja

Solja Niemelä, professori, ylilääkäri; Oulun yliopisto ja Lapin sairaanhoitopiiri

Onni Niemelä, LT, professori; Tampereen yliopisto ja Seinäjoen keskussairaala

Kaarlo Simojoki, LT, johtava ylilääkäri; A-klinikkasäätiö

Markus Sundqvist; LL, ylilääkäri; A-klinikkasäätiö, Päihdesairaala

Helena Vorma, LT, lääkintöneuvos; Sosiaali- ja terveysministeriö

Asiantuntijat:

Elina Kinnunen, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapian, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys, asiantuntijalääkäri; Kela

Satu Kivitie-Kallio, LKT, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri; HUS:n lasten ja nuorten sairaala

Kimmo Kuoppasalmi, LKT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Sidonnaisuudet

Mauri Aalto: Asiantuntijapalkkio (Lundbeck), Luentopalkkio (Lundbeck, Professio Finland), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Lundbeck)

Hannu Alho: Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Lundbeck)

Ilona Autti-Rämö: Ei sidonnaisuuksia

Kari Eskola: Ei sidonnaisuuksia

Antti Holopainen: Ei sidonnaisuuksia

Tiina Kaarne: Luentopalkkio (Lundbeck), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Lundbeck)

Jorma Komulainen: Asiantuntijapalkkio (EKSSHP, PKSHP, THL, TUOTA-tutkimushanke), Työsuhde (Duodecim), Luentopalkkio (Lääkäriliitto)

Onni Niemelä: Ei sidonnaisuuksia

Solja Niemelä: Asiantuntijapalkkio (Janssen, Lundbeck), Luentopalkkio (Janssen, Lilly, Lundbeck), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Janssen, Lundbeck)

Kaarlo Simojoki: Luentopalkkio (Lundbeck)

Markus Sundqvist: Luentopalkkio (Professio)

Helena Vorma: Ei sidonnaisuuksia

Kirjallisuusviite

Alkoholiongelmaisen hoito (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»14

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Päihdetilastollinen vuosikirja, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-295-9 «http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-295-9»15
  2. Rehm J, Gmel, G, Probst C, Shield K.D. (2015). Lifetime-risk of alcohol-attributable mortality based on different levels of alcohol consumption in seven European countries. Implications for low-risk drinking guidelines. Toronto, Ontario, Canada: Centre for Addiction and Mental Health. http://www.camh.ca/en/research/news_and_publications/reports_and_books/Documents/Lifetime%20Risk%20of%20Alcohol-Attributable%20Mortality.pdf «http://www.camh.ca/en/research/news_and_publications/reports_and_books/Documents/Lifetime%20Risk%20of%20Alcohol-Attributable%20Mortality.pdf»16
  3. Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt verkkojulkaisu. ISSN=1799-5051. Helsinki: Tilastokeskus viitattu: 16.2.2015. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ksyyt/ «http://www.stat.fi/til/ksyyt/»17
  4. Halme JT, Seppä K, Alho H ym. Hazardous drinking: prevalence and associations in the Finnish general population. Alcohol Clin Exp Res 2008;32:1615-22 «PMID: 18616689»PubMed
  5. Karjalainen K., Hakkarainen, P. Lääkkeiden väärinkäyttö 2000-luvun Suomessa. Esiintyvyys, käyttäjäryhmät ja käyttötarkoitukset. Yhteiskuntapolitiikka 2013;78(5): 498-508
  6. World Health Organization. Global status report on alcohol and health. Geneva, Switzerland: World Health Organization; 2014. http://www.who.int/substance_abuse/publications/global_alcohol_report/en/ «http://www.who.int/substance_abuse/publications/global_alcohol_report/en/»18
  7. Suomalaiset ravitsemussuositukset, Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino, Tampere 2014, ISBN 978-952-453-801-5, http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.3.pdf «http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.3.pdf»19
  8. Puddey IB, Beilin LJ, Vandongen R ym. Evidence for a direct effect of alcohol consumption on blood pressure in normotensive men. A randomized controlled trial. Hypertension 1985;7:707-13 «PMID: 3897044»PubMed
  9. Kadlecová P, Andel R, Mikulík R ym. Alcohol consumption at midlife and risk of stroke during 43 years of follow-up: cohort and twin analyses. Stroke 2015;46:627-33 «PMID: 25634001»PubMed
  10. Fergusson DM, Boden JM, Horwood LJ. Tests of causal links between alcohol abuse or dependence and major depression. Arch Gen Psychiatry 2009;66:260-6 «PMID: 19255375»PubMed
  11. Corrao G, Bagnardi V, Zambon A ym. Exploring the dose-response relationship between alcohol consumption and the risk of several alcohol-related conditions: a meta-analysis. Addiction 1999;94:1551-73, «http://nihseniorhealth.gov/alcoholuse/ifyoudrink/01.html»20, «PMID: 10790907»PubMed
  12. Teoksessa: Warpenius K. ym. (toim.) Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle. THL 2013
  13. Knott CS, Coombs N, Stamatakis E ym. All cause mortality and the case for age specific alcohol consumption guidelines: pooled analyses of up to 10 population based cohorts. BMJ 2015;350:h384 «PMID: 25670624»PubMed
  14. IARC monographs on the evaluation of carcinogenic risks to humans: Alcohol Consumption and Ethyl Carbamate. Vol. 96, 2010. http://monographs.iarc.fr/ENG/Monographs/vol96/ «http://monographs.iarc.fr/ENG/Monographs/vol96/»21
  15. Tynjälä J, Kangastupa P, Laatikainen T ym. Effect of age and gender on the relationship between alcohol consumption and serum GGT: time to recalibrate goals for normal ranges. Alcohol Alcohol 2012;47:558-62 «PMID: 22753786»PubMed
  16. Ornoy A, Ergaz Z. Alcohol abuse in pregnant women: effects on the fetus and newborn, mode of action and maternal treatment. Int J Environ Res Public Health 2010;7:364-79 «PMID: 20616979»PubMed
  17. Butt P, Beirness D, Gliksman L, Paradis C, Stockwell D. Alcohol and health in Canada: A summary of evidence and guidelines for low risk drinking. Ottawa, ON: Canadian Centre on Substance Abuse, 2011.
  18. Bonomo YA, Bowes G, Coffey C ym. Teenage drinking and the onset of alcohol dependence: a cohort study over seven years. Addiction 2004;99:1520-8 «PMID: 15585043»PubMed
  19. Wells JE, Horwood LJ, Fergusson DM. Drinking patterns in mid-adolescence and psychosocial outcomes in late adolescence and early adulthood. Addiction 2004;99:1529-41 «PMID: 15585044»PubMed
  20. Special populations and co-occurring disorders: older adults, NIAAA recommendations: http://www.niaaa.nih.gov/alcohol-health/special-populations-co-occurring-disorders/older-adults «http://www.niaaa.nih.gov/alcohol-health/special-populations-co-occurring-disorders/older-adults»22
  21. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Terveyttä ruoasta. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.3.pdf «http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.3.pdf»19 (Siteerattu 17.6.2015)
  22. Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita. ISSN 1236-116X; 2002:3. Helsinki 2002
  23. STM:n Päihtyneen henkilön akuuttihoito – sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet. Helsinki, 2006. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä; ISSN 1236-2115,2006:65. ISBN 952-00-2208-2.
  24. Hammersley R. A digest of memory phenomena for addiction research. Addiction 1994;89:283-93 «PMID: 8173494»PubMed
  25. Cyr MG, Wartman SA. The effectiveness of routine screening questions in the detection of alcoholism. JAMA 1988;259:51-4 «PMID: 3334771»PubMed
  26. Midanik LT. Validity of self-reported alcohol use: a literature review and assessment. Br J Addict 1988;83:1019-30 «PMID: 3066418»PubMed
  27. Buchsbaum DG, Welsh J, Buchanan RG ym. Screening for drinking problems by patient self-report. Even 'safe' levels may indicate a problem. Arch Intern Med 1995;155:104-8 «PMID: 7802509»PubMed
  28. Fleming MF, Barry KL. A three-sample test of a masked alcohol screening questionnaire. Alcohol Alcohol 1991;26:81-91 «PMID: 1854376»PubMed
  29. Cleary PD, Miller M, Bush BT ym. Prevalence and recognition of alcohol abuse in a primary care population. Am J Med 1988;85:466-71 «PMID: 3177393»PubMed
  30. Buchsbaum DG, Buchanan RG, Poses RM ym. Physician detection of drinking problems in patients attending a general medicine practice. J Gen Intern Med 1992;7:517-21 «PMID: 1403208»PubMed
  31. Rydon P, Redman S, Sanson-Fisher RW ym. Detection of alcohol-related problems in general practice. J Stud Alcohol 1992;53:197-202 «PMID: 1583898»PubMed
  32. Greenfield TK, Kerr WC. Alcohol measurement methodology in epidemiology: recent advances and opportunities. Addiction 2008;103:1082-99 «PMID: 18422826»PubMed
  33. Raevaara L. Potilaan alkoholinkäyttö – ongelmallinen puheenaihe terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Duodecim 2003,119:313-20 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo93426»23
  34. Saunders JB, Conigrave KM. Early identification of alcohol problems. CMAJ 1990;143:1060-9 «PMID: 2224674»PubMed
  35. Seppä K, Aalto M. Alkoholisairauksien sekundaaripreventio perusterveydenhuollossa. Kunnallislääkäri 2001;16:15-7
  36. Dawson DA, Room R. Towards agreement on ways to measure and report drinking patterns and alcohol-related problems in adult general population surveys: the Skarpö conference overview. J Subst Abuse 2000;12:1-21 «PMID: 11288465»PubMed
  37. Allen JP, Litten RZ, Fertig JB ym. A review of research on the Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT). Alcohol Clin Exp Res 1997;21:613-9 «PMID: 9194913»PubMed
  38. Reinert DF, Allen JP. The Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT): a review of recent research. Alcohol Clin Exp Res 2002;26:272-9 «PMID: 11964568»PubMed
  39. Holopainen A. Sekakäyttö. Kirjassa: Päihdelääketiede. Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2003, s. 80, 450
  40. Criteria for the diagnosis of alcoholism. Ann Intern Med 1972;77:249-58 «PMID: 4641659»PubMed
  41. Seppä K, Laippala P, Saarni M. Macrocytosis as a consequence of alcohol abuse among patients in general practice. Alcohol Clin Exp Res 1991;15:871-6 «PMID: 1755522»PubMed
  42. Chick J, Kreitman N, Plant M. Mean cell volume and gamma-glutamyl-transpeptidase as markers of drinking in working men. Lancet 1981;1:1249-51 «PMID: 6112577»PubMed
  43. Keso L, Salaspuro M. Laboratoriokokeet alkoholiongelman toteamisessa ja hoidossa I. Suom Lääkäril 1985a;9:781-5
  44. Keso L, Salaspuro M. Laboratoriokokeet alkoholiongelman toteamisessa ja hoidossa II. Suom Lääkäril 1985b;10:887-95
  45. Salaspuro M. Carbohydrate-deficient transferrin as compared to other markers of alcoholism: a systematic review. Alcohol 1999;19:261-71 «PMID: 10580517»PubMed
  46. Scouller K, Conigrave KM, Macaskill P ym. Should we use carbohydrate-deficient transferrin instead of gamma-glutamyltransferase for detecting problem drinkers? A systematic review and metaanalysis. Clin Chem 2000;46:1894-902 «PMID: 11106319»PubMed
  47. Arndt T. Carbohydrate-deficient transferrin as a marker of chronic alcohol abuse: a critical review of preanalysis, analysis, and interpretation. Clin Chem 2001;47:13-27 «PMID: 11148172»PubMed
  48. Weill J, Schellenberg F, Le Goff AM ym. The decrease of low serum gamma glutamyl transferase during short-term abstinence. Alcohol 1988;5:1-3 «PMID: 2895660»PubMed
  49. Behrens UJ, Worner TM, Lieber CS. Changes in carbohydrate-deficient transferrin levels after alcohol withdrawal. Alcohol Clin Exp Res 1988;12:539-44 «PMID: 2903691»PubMed
  50. Bortolotti F, De Paoli G, Tagliaro F. Carbohydrate-deficient transferrin (CDT) as a marker of alcohol abuse: a critical review of the literature 2001-2005. J Chromatogr B Analyt Technol Biomed Life Sci 2006;841:96-109 «PMID: 16725384»PubMed
  51. Stibler H. Carbohydrate-deficient transferrin in serum: a new marker of potentially harmful alcohol consumption reviewed. Clin Chem 1991;37:2029-37 «PMID: 1764777»PubMed
  52. Hietala J, Koivisto H, Anttila P ym. Comparison of the combined marker GGT-CDT and the conventional laboratory markers of alcohol abuse in heavy drinkers, moderate drinkers and abstainers. Alcohol Alcohol 2006;41:528-33 «PMID: 16799164»PubMed
  53. Ballesteros J, Duffy JC, Querejeta I ym. Efficacy of brief interventions for hazardous drinkers in primary care: systematic review and meta-analyses. Alcohol Clin Exp Res 2004;28:608-18 «PMID: 15100612»PubMed
  54. Riper H, Kramer J, Smit F ym. Web-based self-help for problem drinkers: a pragmatic randomized trial. Addiction 2008;103:218-27 «PMID: 18199300»PubMed
  55. UKATT Research Team. Cost effectiveness of treatment for alcohol problems: findings of the randomised UK alcohol treatment trial (UKATT). BMJ 2005;331:544 «PMID: 16150765»PubMed
  56. Carroll KM, Nich C, Ball SA ym. Treatment of cocaine and alcohol dependence with psychotherapy and disulfiram. Addiction 1998;93:713-27 «PMID: 9692270»PubMed
  57. Ojehagen A, Berglund M, Appel CP ym. A randomized study of long-term out-patient treatment in alcoholics. Psychiatric treatment versus multimodal behavioural therapy, during 1 versus 2 years of treatment. Alcohol Alcohol 1992;27:649-58 «PMID: 1292438»PubMed
  58. Cooney NL, Kadden RM, Litt MD ym. Matching alcoholics to coping skills or interactional therapies: two-year follow-up results. J Consult Clin Psychol 1991;59:598-601 «PMID: 1655847»PubMed
  59. Easton CJ, Mandel DL, Hunkele KA ym. A cognitive behavioral therapy for alcohol-dependent domestic violence offenders: an integrated substance abuse-domestic violence treatment approach (SADV). Am J Addict 2007;16:24-31 «PMID: 17364418»PubMed
  60. Kelley ML, Fals-Stewart W. Couples- versus individual-based therapy for alcohol and drug abuse: effects on children's psychosocial functioning. J Consult Clin Psychol 2002;70:417-27 «PMID: 11952200»PubMed
  61. Kelley ML, Fals-Stewart W. Treating paternal alcoholism with learning sobriety together: effects on adolescents versus preadolescents. J Fam Psychol 2007;21:435-44 «PMID: 17874929»PubMed
  62. O'Farrell TJ, Van Hutton V, Murphy CM. Domestic violence before and after alcoholism treatment: a two-year longitudinal study. J Stud Alcohol 1999;60:317-21 «PMID: 10371258»PubMed
  63. Andreasson S, Öjehagen A. Psychosocial treatment of alcohol dependence. Kirjassa: Berglund M, Thelander S, Jonsson E (toim.) Treating alcohol and drug abuse. Wiley VCH, Weinheim 2003:43-188
  64. Olson RP, Ganley R, Devine VT ym. Long-term effects of behavioral versus insight-oriented therapy with inpatient alcoholics. J Consult Clin Psychol 1981;49:866-77 «PMID: 7309955»PubMed
  65. Sandahl C, Ronnberg S, Herlitz K, Ahlin G. Time-limited group psychotherapy for moderately alcohol dependent patients: a randomised controlled clinical trial. Psychotherapy Research 1998;8:361-78
  66. Sjöberg L, Samsonowitz V. Coping strategies and relapse in alcohol abuse. Drug Alcohol Depend 1985;15:283-301 «PMID: 4028957»PubMed
  67. Ito JR, Donovan DM, Hall JJ. Relapse prevention in alcohol aftercare: effects on drinking outcome, change process, and aftercare attendance. Br J Addict 1988;83:171-81 «PMID: 2830931»PubMed
  68. Kadden RM, Cooney NL, Getter H ym. Matching alcoholics to coping skills or interactional therapies: posttreatment results. J Consult Clin Psychol 1989;57:698-704 «PMID: 2557364»PubMed
  69. Litt MD, Babor TF, DelBoca FK ym. Types of alcoholics, II. Application of an empirically derived typology to treatment matching. Arch Gen Psychiatry 1992;49:609-14 «PMID: 1322118»PubMed
  70. Matching alcoholism treatments to client heterogeneity: Project MATCH three-year drinking outcomes. Alcohol Clin Exp Res 1998;22:1300-11 «PMID: 9756046»PubMed
  71. UKATT Research Team. UK Alcohol Treatment Trial: client-treatment matching effects. Addiction 2008;103:228-38 «PMID: 18070238»PubMed
  72. Poikolainen K, Leppänen K, Vuori E. Alcohol sales and fatal alcohol poisonings: a time-series analysis. Addiction 2002;97:1037-40 «PMID: 12144606»PubMed
  73. Laatikainen T. Alkoholiveron alennus näkyi nopeasti kuolleisuudessa. Suom Lääkäril 2009;8:691
  74. Kuitunen T. Alkoholimyrkytykset. Duodecim 2000;116:1655-61 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo91681»24
  75. Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M ym. (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005, s. 475-6
  76. Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M ym. (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005, s. 443-4
  77. Barceloux DG, Bond GR, Krenzelok EP ym. American Academy of Clinical Toxicology practice guidelines on the treatment of methanol poisoning. J Toxicol Clin Toxicol 2002;40:415-46 «PMID: 12216995»PubMed
  78. Barceloux DG, Krenzelok EP, Olson K ym. American Academy of Clinical Toxicology Practice Guidelines on the Treatment of Ethylene Glycol Poisoning. Ad Hoc Committee. J Toxicol Clin Toxicol 1999;37:537-60 «PMID: 10497633»PubMed
  79. Hovda KE, Jacobsen D. Expert opinion: fomepizole may ameliorate the need for hemodialysis in methanol poisoning. Hum Exp Toxicol 2008;27:539-46 «PMID: 18829729»PubMed
  80. Akuuttihoito-opas. Elonen E, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M ym. (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005, s. 480-1
  81. Mayo-Smith MF, Beecher LH, Fischer TL ym. Management of alcohol withdrawal delirium. An evidence-based practice guideline. Arch Intern Med 2004;164:1405-12 «PMID: 15249349»PubMed
  82. Erwin WE, Williams DB, Speir WA. Delirium tremens. South Med J 1998;91:425-32 «PMID: 9598848»PubMed
  83. Kranzler HR, Wesson DR, Billot L ym. Naltrexone depot for treatment of alcohol dependence: a multicenter, randomized, placebo-controlled clinical trial. Alcohol Clin Exp Res 2004;28:1051-9 «PMID: 15252291»PubMed
  84. Garbutt JC, Kranzler HR, O'Malley SS ym. Efficacy and tolerability of long-acting injectable naltrexone for alcohol dependence: a randomized controlled trial. JAMA 2005;293:1617-25 «PMID: 15811981»PubMed
  85. O'Malley SS, Garbutt JC, Gastfriend DR ym. Efficacy of extended-release naltrexone in alcohol-dependent patients who are abstinent before treatment. J Clin Psychopharmacol 2007;27:507-12 «PMID: 17873686»PubMed
  86. Ciraulo DA, Dong Q, Silverman BL ym. Early treatment response in alcohol dependence with extended-release naltrexone. J Clin Psychiatry 2008;69:190-5 «PMID: 18348601»PubMed
  87. Galloway GP, Koch M, Cello R ym. Pharmacokinetics, safety, and tolerability of a depot formulation of naltrexone in alcoholics: an open-label trial. BMC Psychiatry 2005;5:18 «PMID: 15804355»PubMed
  88. Hasin D, Samet S, Nunes E ym. Diagnosis of comorbid psychiatric disorders in substance users assessed with the Psychiatric Research Interview for Substance and Mental Disorders for DSM-IV. Am J Psychiatry 2006;163:689-96 «PMID: 16585445»PubMed
  89. Nunes EV, Liu X, Samet S ym. Independent versus substance-induced major depressive disorder in substance-dependent patients: observational study of course during follow-up. J Clin Psychiatry 2006;67:1561-7 «PMID: 17107247»PubMed
  90. Ramsey SE, Kahler CW, Read JP ym. Discriminating between substance-induced and independent depressive episodes in alcohol dependent patients. J Stud Alcohol 2004;65:672-6 «PMID: 15536779»PubMed
  91. Caton CL, Hasin DS, Shrout PE ym. Stability of early-phase primary psychotic disorders with concurrent substance use and substance-induced psychosis. Br J Psychiatry 2007;190:105-11 «PMID: 17267925»PubMed
  92. Caton CL, Drake RE, Hasin DS ym. Differences between early-phase primary psychotic disorders with concurrent substance use and substance-induced psychoses. Arch Gen Psychiatry 2005;62:137-45 «PMID: 15699290»PubMed
  93. Holbrook AM, Crowther R, Lotter A ym. Meta-analysis of benzodiazepine use in the treatment of acute alcohol withdrawal. CMAJ 1999;160:649-55 «PMID: 10101999»PubMed
  94. Mayo-Smith MF. Pharmacological management of alcohol withdrawal. A meta-analysis and evidence-based practice guideline. American Society of Addiction Medicine Working Group on Pharmacological Management of Alcohol Withdrawal. JAMA 1997;278:144-51 «PMID: 9214531»PubMed
  95. Griffiths RR, Weerts EM. Benzodiazepine self-administration in humans and laboratory animals--implications for problems of long-term use and abuse. Psychopharmacology (Berl) 1997;134:1-37 «PMID: 9399364»PubMed
  96. Soldatos CR, Dikeos DG, Whitehead A. Tolerance and rebound insomnia with rapidly eliminated hypnotics: a meta-analysis of sleep laboratory studies. Int Clin Psychopharmacol 1999;14:287-303 «PMID: 10529072»PubMed
  97. de las Cuevas C, Sanz EJ, de la Fuente JA ym. The Severity of Dependence Scale (SDS) as screening test for benzodiazepine dependence: SDS validation study. Addiction 2000;95:245-50 «PMID: 10723853»PubMed
  98. Busto UE, Sykora K, Sellers EM. A clinical scale to assess benzodiazepine withdrawal. J Clin Psychopharmacol 1989;9:412-6 «PMID: 2574193»PubMed
  99. Pages KP, Ries RK. Use of anticonvulsants in benzodiazepine withdrawal. Am J Addict 1998;7:198-204 «PMID: 9702287»PubMed
  100. Juntunen J, Havu T. Vakuutuslääketieteen eettisiä ja juridisia näkökohtia. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2001;37:72-9
  101. Halme JT, Seppä K, Alho H ym. Hazardous drinking: prevalence and associations in the Finnish general population. Alcohol Clin Exp Res 2008;32:1615-22 «PMID: 18616689»PubMed
  102. Goult R ym. Työkyvyttömyyseläkettä edeltävät vaiheet. Eläketurvakeskuksen raportteja 6/2014. Tampere: Eläketurvakeskus; 2014.
  103. Harkonmäki K ym. Tahdon asia? Näkökulmia työssä jatkamiseen ja terveyteen. Kuntien eläkevakuutuksen raportteja. Helsinki: Kuntien eläkevakuutus; 2008.
  104. Juntunen J. Alkoholi ja työkyky. Tiimi 2009;1:12-5
  105. Peek-Asa C. The effect of random alcohol screening in reducing motor vehicle crash injuries. Am J Prev Med 1999;16:57-67 «PMID: 9921387»PubMed
  106. Shults RA, Elder RW, Sleet DA ym. Reviews of evidence regarding interventions to reduce alcohol-impaired driving. Am J Prev Med 2001;21:66-88 «PMID: 11691562»PubMed
  107. Ditter SM, Elder RW, Shults RA ym. Effectiveness of designated driver programs for reducing alcohol-impaired driving: a systematic review. Am J Prev Med 2005;28:280-7 «PMID: 15894161»PubMed
  108. Willis C, Lybrand S, Bellamy N. Alcohol ignition interlock programmes for reducing drink driving recidivism. Cochrane Database Syst Rev 2004;:CD004168 «PMID: 15495082»PubMed
  109. Williams SB, Whitlock EP, Edgerton EA ym. Counseling about proper use of motor vehicle occupant restraints and avoidance of alcohol use while driving: a systematic evidence review for the U.S. Preventive Services Task Force. Ann Intern Med 2007;147:194-206 «PMID: 17679708»PubMed
  110. Walsh C, MacMillan HL, Jamieson E. The relationship between parental substance abuse and child maltreatment: findings from the Ontario Health Supplement. Child Abuse Negl 2003;27:1409-25 «PMID: 14644058»PubMed
  111. Ammerman RT, Kolko DJ, Kirisci L ym. Child abuse potential in parents with histories of substance use disorder. Child Abuse Negl 1999;23:1225-38 «PMID: 10626607»PubMed
  112. Lawton ME. Alcohol in breast milk. Aust N Z J Obster Gynaecol 1985;25:71-3
  113. Mennella JA, Beauchamp GK. The transfer of alcohol to human milk. Effects on flavor and the infant's behavior. N Engl J Med 1991;325:981-5 «PMID: 1886634»PubMed
  114. Mennella JA, Pepino MY, Teff KL. Acute alcohol consumption disrupts the hormonal milieu of lactating women. J Clin Endocrinol Metab 2005;90:1979-85 «PMID: 15623810»PubMed
  115. Carey KB, Scott-Sheldon LA, Elliott JC ym. Face-to-face versus computer-delivered alcohol interventions for college drinkers: a meta-analytic review, 1998 to 2010. Clin Psychol Rev 2012;32:690-703 «PMID: 23022767»PubMed
  116. Holbert KR, Tueth MJ. Alcohol abuse and dependence. A clinical update on alcoholism in the older population. Geriatrics 2004;59:38-40 «PMID: 15461237»PubMed
  117. Aira M, Haarni I. Iäkkäiden suhtautuminen alkoholin käytöstä kysymiseen. Suom Lääkäril 2010;65:579-85
  118. A cross-national trial of brief interventions with heavy drinkers. WHO Brief Intervention Study Group. Am J Public Health 1996;86:948-55 «PMID: 8669518»PubMed
  119. Aalto M, Alho H, Halme JT ym. AUDIT and its abbreviated versions in detecting heavy and binge drinking in a general population survey. Drug Alcohol Depend 2009;103:25-9 «PMID: 19395203»PubMed
  120. Aalto M, Alho H, Halme JT ym. The Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT) and its derivatives in screening for heavy drinking among the elderly. Int J Geriatr Psychiatry 2011;26:881-5 «PMID: 20661878»PubMed
  121. Aalto M, Tuunanen M, Sillanaukee P ym. Effectiveness of structured questionnaires for screening heavy drinking in middle-aged women. Alcohol Clin Exp Res 2006;30:1884-8 «PMID: 17067353»PubMed
  122. Addolorato G, Caputo F, Capristo E ym. Baclofen efficacy in reducing alcohol craving and intake: a preliminary double-blind randomized controlled study. Alcohol Alcohol 2002;37:504-8 «PMID: 12217947»PubMed
  123. Addolorato G, Leggio L, Ferrulli A ym. Effectiveness and safety of baclofen for maintenance of alcohol abstinence in alcohol-dependent patients with liver cirrhosis: randomised, double-blind controlled study. Lancet 2007;370:1915-22 «PMID: 18068515»PubMed
  124. Agosti V, Nunes EV, O'Shea D. Do manualized psychosocial interventions help reduce relapse among alcohol-dependent adults treated with naltrexone or placebo? A meta-analysis. Am J Addict 2012;21:501-7 «PMID: 23082827»PubMed
  125. Alatalo PI, Koivisto HM, Hietala JP ym. Effect of moderate alcohol consumption on liver enzymes increases with increasing body mass index. Am J Clin Nutr 2008;88:1097-103 «PMID: 18842799»PubMed
  126. Alden LE. Behavioral self-management controlled-drinking strategies in a context of secondary prevention. J Consult Clin Psychol 1988;56:280-6 «PMID: 3372836»PubMed
  127. Aliyu MH, Lynch O, Belogolovkin V ym. Maternal alcohol use and medically indicated vs. spontaneous preterm birth outcomes: a population-based study. Eur J Public Health 2010;20:582-7 «PMID: 20375023»PubMed
  128. Allsop S, Saunders B, Phillips M ym. A trial of relapse prevention with severely dependent male problem drinkers. Addiction 1997;92:61-73 «PMID: 9060198»PubMed
  129. Amato L, Minozzi S, Vecchi S ym. Benzodiazepines for alcohol withdrawal. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD005063 «PMID: 20238336»PubMed
  130. Ambrose ML, Bowden SC, Whelan G. Thiamin treatment and working memory function of alcohol-dependent people: preliminary findings. Alcohol Clin Exp Res 2001;25:112-6 «PMID: 11198705»PubMed
  131. Anton RF, Lieber C, Tabakoff B ym. Carbohydrate-deficient transferrin and gamma-glutamyltransferase for the detection and monitoring of alcohol use: results from a multisite study. Alcohol Clin Exp Res 2002;26:1215-22 «PMID: 12198396»PubMed
  132. Anton RF, Moak DH, Latham P. Carbohydrate-deficient transferrin as an indicator of drinking status during a treatment outcome study. Alcohol Clin Exp Res 1996;20:841-6 «PMID: 8865958»PubMed
  133. Anton RF, Pettinati H, Zweben A ym. A multi-site dose ranging study of nalmefene in the treatment of alcohol dependence. J Clin Psychopharmacol 2004;24:421-8 «PMID: 15232334»PubMed
  134. Ashenden R, Silagy C, Weller D. A systematic review of the effectiveness of promoting lifestyle change in general practice. Fam Pract 1997;14:160-76 «PMID: 9137956»PubMed
  135. Astley SJ. Profile of the first 1,400 patients receiving diagnostic evaluations for fetal alcohol spectrum disorder at the Washington State Fetal Alcohol Syndrome Diagnostic & Prevention Network. Can J Clin Pharmacol 2010;17:e132-64 «PMID: 20335648»PubMed
  136. Azrin NH, Sisson RW, Meyers R ym. Alcoholism treatment by disulfiram and community reinforcement therapy. J Behav Ther Exp Psychiatry 1982;13:105-12 «PMID: 7130406»PubMed
  137. Azrin NH. Improvements in the community-reinforcement approach to alcoholism. Behav Res Ther 1976;14:339-48 «PMID: 971207»PubMed
  138. Baker AL, Thornton LK, Hiles S ym. Psychological interventions for alcohol misuse among people with co-occurring depression or anxiety disorders: a systematic review. J Affect Disord 2012;139:217-29 «PMID: 21890213»PubMed
  139. Ballesteros J, González-Pinto A, Querejeta I ym. Brief interventions for hazardous drinkers delivered in primary care are equally effective in men and women. Addiction 2004;99:103-8 «PMID: 14678068»PubMed
  140. Barber JG, Crisp BR. The 'pressures to change' approach to working with the partners of heavy drinkers. Addiction 1995;90:269-76 «PMID: 7703820»PubMed
  141. Beich A, Thorsen T, Rollnick S. Screening in brief intervention trials targeting excessive drinkers in general practice: systematic review and meta-analysis. BMJ 2003;327:536-42 «PMID: 12958114»PubMed
  142. Bell H, Tallaksen CM, Try K ym. Carbohydrate-deficient transferrin and other markers of high alcohol consumption: a study of 502 patients admitted consecutively to a medical department. Alcohol Clin Exp Res 1994;18:1103-8 «PMID: 7847591»PubMed
  143. Bennie C. A comparison of home detoxification and minimal intervention strategies for problem drinkers. Alcohol Alcohol 1998;33:157-63 «PMID: 9566478»PubMed
  144. Berner MM, Kriston L, Bentele M ym. The alcohol use disorders identification test for detecting at-risk drinking: a systematic review and meta-analysis. J Stud Alcohol Drugs 2007;68:461-73 «PMID: 17446987»PubMed
  145. Bertholet N, Daeppen JB, Wietlisbach V ym. Reduction of alcohol consumption by brief alcohol intervention in primary care: systematic review and meta-analysis. Arch Intern Med 2005;165:986-95 «PMID: 15883236»PubMed
  146. Bien TH, Miller WR, Boroughs JM. Motivational interviewing with alcohol outpatients. Behavioral and Cognitive Psychotherapy 1993;21:347-56
  147. Bien TH, Miller WR, Tonigan JS. Brief interventions for alcohol problems: a review. Addiction 1993;88:315-35 «PMID: 8461850»PubMed
  148. Blondell RD, Frydrych LM, Jaanimagi U ym. A randomized trial of two behavioral interventions to improve outcomes following inpatient detoxification for alcohol dependence. J Addict Dis 2011;30:136-48 «PMID: 21491295»PubMed
  149. Botvin GJ, Baker E, Dusenbury L ym. Long-term follow-up results of a randomized drug abuse prevention trial in a white middle-class population. JAMA 1995;273:1106-12 «PMID: 7707598»PubMed
  150. Bowen S, Witkiewitz K, Clifasefi SL ym. Relative efficacy of mindfulness-based relapse prevention, standard relapse prevention, and treatment as usual for substance use disorders: a randomized clinical trial. JAMA Psychiatry 2014;71:547-56 «PMID: 24647726»PubMed
  151. Bowers TG, al-Redha MR. A comparison of outcome with group/marital and standard/individual therapies with alcoholics. J Stud Alcohol 1990;51:301-9 «PMID: 2359302»PubMed
  152. Bradley KA, Boyd-Wickizer J, Powell SH ym. Alcohol screening questionnaires in women: a critical review. JAMA 1998;280:166-71 «PMID: 9669791»PubMed
  153. Bray JW, Cowell AJ, Hinde JM. A systematic review and meta-analysis of health care utilization outcomes in alcohol screening and brief intervention trials. Med Care 2011;49:287-94 «PMID: 21263359»PubMed
  154. Brown ES, Carmody TJ, Schmitz JM ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled pilot study of naltrexone in outpatients with bipolar disorder and alcohol dependence. Alcohol Clin Exp Res 2009;33:1863-9 «PMID: 19673746»PubMed
  155. Brown JM, Miller WR. Impact of motivational interviewing on participation and outcome in residential alcoholism treatment. Psychol Addict Behav 1993;7:211-8
  156. Brown R. Conventional education and controlled-drinking education courses with convicted drunken drivers. Behav Ther 1980;11:632-42
  157. Brown TG, Dongier M, Ouimet MC ym. Brief motivational interviewing for DWI recidivists who abuse alcohol and are not participating in DWI intervention: a randomized controlled trial. Alcohol Clin Exp Res 2010;34:292-301 «PMID: 19930236»PubMed
  158. Brown TG, Dongier M, Ouimet MC ym. The role of demographic characteristics and readiness to change in 12-month outcome from two distinct brief interventions for impaired drivers. J Subst Abuse Treat 2012;42:383-91 «PMID: 22119179»PubMed
  159. Bullock ML, Culliton PD, Olander RT. Controlled trial of acupuncture for severe recidivist alcoholism. Lancet 1989;1:1435-9 «PMID: 2567439»PubMed
  160. Bullock ML, Kiresuk TJ, Sherman RE ym. A large randomized placebo controlled study of auricular acupuncture for alcohol dependence. J Subst Abuse Treat 2002;22:71-7 «PMID: 11932132»PubMed
  161. Cadogan DA. Marital group therapy in the treatment of alcoholism. Q J Stud Alcohol 1973;34:1187-94 «PMID: 4358454»PubMed
  162. Carey KB, Scott-Sheldon LA, Carey MP ym. Individual-level interventions to reduce college student drinking: a meta-analytic review. Addict Behav 2007;32:2469-94 «PMID: 17590277»PubMed
  163. Chang G, McNamara TK, Orav EJ ym. Brief intervention for prenatal alcohol use: a randomized trial. Obstet Gynecol 2005;105:991-8 «PMID: 15863535»PubMed
  164. Chapman PL, Huygens I. An evaluation of three treatment programmes for alcoholism: an experimental study with 6- and 8-month follow-ups. Br J Addict 1988;83:67-81 «PMID: 3345384»PubMed
  165. Chick J, Gough K, Falkowski W ym. Disulfiram treatment of alcoholism. Br J Psychiatry 1992;161:84-9 «PMID: 1638335»PubMed
  166. Chick J, Ritson B, Connaughton J ym. Advice versus extended treatment for alcoholism: a controlled study. Br J Addict 1988;83:159-70 «PMID: 3345393»PubMed
  167. Cho SH, Whang WW. Acupuncture for alcohol dependence: a systematic review. Alcohol Clin Exp Res 2009;33:1305-13 «PMID: 19413653»PubMed
  168. Chun TH, Linakis JG. Interventions for adolescent alcohol use. Curr Opin Pediatr 2012;24:238-42 «PMID: 22227784»PubMed
  169. Ciraulo DA, Barlow DH, Gulliver SB ym. The effects of venlafaxine and cognitive behavioral therapy alone and combined in the treatment of co-morbid alcohol use-anxiety disorders. Behav Res Ther 2013;51:729-35 «PMID: 24055681»PubMed
  170. Connors GJ, Carroll KM, DiClemente CC ym. The therapeutic alliance and its relationship to alcoholism treatment participation and outcome. J Consult Clin Psychol 1997;65:588-98 «PMID: 9256560»PubMed
  171. Corrêa Filho JM, Baltieri DA. A pilot study of full-dose ondansetron to treat heavy-drinking men withdrawing from alcohol in Brazil. Addict Behav 2013;38:2044-51 «PMID: 23396176»PubMed
  172. Cowell AJ, Brown JM, Mills MJ ym. Cost-effectiveness analysis of motivational interviewing with feedback to reduce drinking among a sample of college students. J Stud Alcohol Drugs 2012;73:226-37 «PMID: 22333330»PubMed
  173. Cuijpers P, Riper H, Lemmers L. The effects on mortality of brief interventions for problem drinking: a meta-analysis. Addiction 2004;99:839-45 «PMID: 15200579»PubMed
  174. Danielsson J, Kangastupa P, Laatikainen T ym. Impacts of common factors of life style on serum liver enzymes. World J Gastroenterol 2014;20:11743-52 «PMID: 25206278»PubMed
  175. Day E, Bentham P, Callaghan R ym. Thiamine for Wernicke-Korsakoff Syndrome in people at risk from alcohol abuse. Cochrane Database Syst Rev 2004;:CD004033 «PMID: 14974055»PubMed
  176. Day E, Bentham PW, Callaghan R ym. Thiamine for prevention and treatment of Wernicke-Korsakoff Syndrome in people who abuse alcohol. Cochrane Database Syst Rev 2013;7:CD004033 «PMID: 23818100»PubMed
  177. D'Onofrio G, Pantalon MV, Degutis LC ym. Brief intervention for hazardous and harmful drinkers in the emergency department. Ann Emerg Med 2008;51:742-750.e2 «PMID: 18436340»PubMed
  178. Donovan DM, Kadden RM, DiClemente CC ym. Client satisfaction with three therapies in the treatment of alcohol dependence: results from project MATCH. Am J Addict 2002;11:291-307 «PMID: 12584872»PubMed
  179. Doty P, Zacny JP, de Wit H. Effects of ondansetron pretreatment on acute responses to ethanol in social drinkers. Behav Pharmacol 1994;5:461-469 «PMID: 11224298»PubMed
  180. Drummond DC, Glautier S. A controlled trial of cue exposure treatment in alcohol dependence. J Consult Clin Psychol 1994;62:809-17 «PMID: 7962885»PubMed
  181. Dunn C, Deroo L, Rivara FP. The use of brief interventions adapted from motivational interviewing across behavioral domains: a systematic review. Addiction 2001;96:1725-42 «PMID: 11784466»PubMed
  182. Edwards G, Orford J, Egert S ym. Alcoholism: a controlled trial of "treatment" and "advice". J Stud Alcohol 1977;38:1004-31 «PMID: 881837»PubMed
  183. Emmen MJ, Schippers GM, Bleijenberg G ym. Effectiveness of opportunistic brief interventions for problem drinking in a general hospital setting: systematic review. BMJ 2004;328:318 «PMID: 14729657»PubMed
  184. Ernhart CB, Sokol RJ, Martier S ym. Alcohol teratogenicity in the human: a detailed assessment of specificity, critical period, and threshold. Am J Obstet Gynecol 1987;156:33-9 «PMID: 3799767»PubMed
  185. Fachini A, Aliane PP, Martinez EZ ym. Efficacy of brief alcohol screening intervention for college students (BASICS): a meta-analysis of randomized controlled trials. Subst Abuse Treat Prev Policy 2012;7:40 «PMID: 22967716»PubMed
  186. Fals-Stewart W, Birchler GR, Kelley ML. Learning sobriety together: A randomized clinical trial examining behavioral couples therapy with alcoholic female patients. J Consult Clin Psychol 2006;74:579-91 «PMID: 16822114»PubMed
  187. Ferrell WL, Galassi JP. Assertion training and human relations training in the treatment of chronic alcoholics. Int J Addict 1981;16:959-68 «PMID: 7327778»PubMed
  188. Ferri M, Amato L, Davoli M. Alcoholics Anonymous and other 12-step programmes for alcohol dependence. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD005032 «PMID: 16856072»PubMed
  189. Feunekes GI, van 't Veer P, van Staveren WA ym. Alcohol intake assessment: the sober facts. Am J Epidemiol 1999;150:105-12 «PMID: 10400547»PubMed
  190. Fiellin DA, Reid MC, O'Connor PG. Screening for alcohol problems in primary care: a systematic review. Arch Intern Med 2000;160:1977-89 «PMID: 10888972»PubMed
  191. Flak AL, Su S, Bertrand J ym. The association of mild, moderate, and binge prenatal alcohol exposure and child neuropsychological outcomes: a meta-analysis. Alcohol Clin Exp Res 2014;38:214-26 «PMID: 23905882»PubMed
  192. Fleming M, Bhamb B, Schurr M ym. Alcohol biomarkers in patients admitted for trauma. Alcohol Clin Exp Res 2009;33:1777-81 «PMID: 19645733»PubMed
  193. Fleming MF, Barry KL, Manwell LB ym. Brief physician advice for problem alcohol drinkers. A randomized controlled trial in community-based primary care practices. JAMA 1997;277:1039-45 «PMID: 9091691»PubMed
  194. Fleming MF, Mundt MP, French MT ym. Benefit-cost analysis of brief physician advice with problem drinkers in primary care settings. Med Care 2000;38:7-18 «PMID: 10630716»PubMed
  195. Fleming MF, Mundt MP, French MT ym. Brief physician advice for problem drinkers: long-term efficacy and benefit-cost analysis. Alcohol Clin Exp Res 2002;26:36-43 «PMID: 11821652»PubMed
  196. Foa EB, Yusko DA, McLean CP ym. Concurrent naltrexone and prolonged exposure therapy for patients with comorbid alcohol dependence and PTSD: a randomized clinical trial. JAMA 2013;310:488-95 «PMID: 23925619»PubMed
  197. Foxcroft DR, Coombes L, Wood S ym. Motivational interviewing for alcohol misuse in young adults. Cochrane Database Syst Rev 2014;8:CD007025 «PMID: 25140980»PubMed
  198. Foxcroft DR, Ireland D, Lister-Sharp DJ ym. Primary prevention for alcohol misuse in young people. Cochrane Database Syst Rev 2002;:CD003024 «PMID: 12137668»PubMed
  199. Foxcroft DR, Tsertsvadze A. Universal family-based prevention programs for alcohol misuse in young people. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD009308 «PMID: 21901733»PubMed
  200. Foxcroft DR, Tsertsvadze A. Universal school-based prevention programs for alcohol misuse in young people. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD009113 «PMID: 21563171»PubMed
  201. Fuller R, Roth H, Long S. Compliance with disulfiram treatment of alcoholism. J Chronic Dis 1983;36:161-70 «PMID: 6337171»PubMed
  202. Fuller RK, Branchey L, Brightwell DR ym. Disulfiram treatment of alcoholism. A Veterans Administration cooperative study. JAMA 1986;256:1449-55 «PMID: 3528541»PubMed
  203. Fuller RK, Roth HP. Disulfiram for the treatment of alcoholism. An evaluation in 128 men. Ann Intern Med 1979;90:901-4 «PMID: 389121»PubMed
  204. Garbutt JC, Kampov-Polevoy AB, Gallop R ym. Efficacy and safety of baclofen for alcohol dependence: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Alcohol Clin Exp Res 2010;34:1849-57 «PMID: 20662805»PubMed
  205. Grønbaek M, Nielsen B. A randomized controlled trial of Minnesota day clinic treatment of alcoholics. Addiction 2007;102:381-8 «PMID: 17298645»PubMed
  206. Gual A, He Y, Torup L ym. A randomised, double-blind, placebo-controlled, efficacy study of nalmefene, as-needed use, in patients with alcohol dependence. Eur Neuropsychopharmacol 2013;23:1432-42 «PMID: 23562264»PubMed
  207. Harris KB, Miller WR. Behavioral self-control training for problem drinkers: Components of efficacy. Psychol Addict Behav 1990;4:82-90
  208. Heather N, Campion PD, Neville RG ym. Evaluation of a controlled drinking minimal intervention for problem drinkers in general practice (the DRAMS scheme). J R Coll Gen Pract 1987;37:358-63 «PMID: 3448228»PubMed
  209. Heinälä P, Alho H, Kiianmaa K ym. Targeted use of naltrexone without prior detoxification in the treatment of alcohol dependence: a factorial double-blind, placebo-controlled trial. J Clin Psychopharmacol 2001;21:287-92 «PMID: 11386491»PubMed
  210. Helander A, Carlsson AV, Borg S. Longitudinal comparison of carbohydrate-deficient transferrin and gamma-glutamyl transferase: complementary markers of excessive alcohol consumption. Alcohol Alcohol 1996;31:101-7 «PMID: 8672168»PubMed
  211. Helander A, Péter O, Zheng Y. Monitoring of the alcohol biomarkers PEth, CDT and EtG/EtS in an outpatient treatment setting. Alcohol Alcohol 2012;47:552-7 «PMID: 22691387»PubMed
  212. Henderson J, Gray R, Brocklehurst P. Systematic review of effects of low-moderate prenatal alcohol exposure on pregnancy outcome. BJOG 2007;114:243-52 «PMID: 17233797»PubMed
  213. Hobbs JD, Kushner MG, Lee SS ym. Meta-analysis of supplemental treatment for depressive and anxiety disorders in patients being treated for alcohol dependence. Am J Addict 2011;20:319-29 «PMID: 21679263»PubMed
  214. Holder H, Longabaugh R, Miller WR ym. The cost effectiveness of treatment for alcoholism: a first approximation. J Stud Alcohol 1991;52:517-40 «PMID: 1661799»PubMed
  215. Hunt GM, Azrin NH. A community-reinforcement approach to alcoholism. Behav Res Ther 1973;11:91-104 «PMID: 4781962»PubMed
  216. Iovieno N, Tedeschini E, Bentley KH ym. Antidepressants for major depressive disorder and dysthymic disorder in patients with comorbid alcohol use disorders: a meta-analysis of placebo-controlled randomized trials. J Clin Psychiatry 2011;72:1144-51 «PMID: 21536001»PubMed
  217. Johnson BA, Roache JD, Javors MA ym. Ondansetron for reduction of drinking among biologically predisposed alcoholic patients: A randomized controlled trial. JAMA 2000;284:963-71 «PMID: 10944641»PubMed
  218. Jørgensen CH, Pedersen B, Tønnesen H. The efficacy of disulfiram for the treatment of alcohol use disorder. Alcohol Clin Exp Res 2011;35:1749-58 «PMID: 21615426»PubMed
  219. Kahan M, Wilson L, Becker L. Effectiveness of physician-based interventions with problem drinkers: a review. CMAJ 1995;152:851-9 «PMID: 7697578»PubMed
  220. Kaner EF, Beyer F, Dickinson HO ym. Effectiveness of brief alcohol interventions in primary care populations. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD004148 «PMID: 17443541»PubMed
  221. Kaner EF, Dickinson HO, Beyer F ym. The effectiveness of brief alcohol interventions in primary care settings: a systematic review. Drug Alcohol Rev 2009;28:301-23 «PMID: 19489992»PubMed
  222. Karhuvaara S, Simojoki K, Virta A ym. Targeted nalmefene with simple medical management in the treatment of heavy drinkers: a randomized double-blind placebo-controlled multicenter study. Alcohol Clin Exp Res 2007;31:1179-87 «PMID: 17451401»PubMed
  223. Karst M, Passie T, Friedrich S ym. Acupuncture in the treatment of alcohol withdrawal symptoms: a randomized, placebo-controlled inpatient study. Addict Biol 2002;7:415-9 «PMID: 14578018»PubMed
  224. Kattimani S, Bharadwaj B. Clinical management of alcohol withdrawal: A systematic review. Ind Psychiatry J 2013;22:100-8 «PMID: 25013309»PubMed
  225. Kellam SG, Brown CH, Poduska JM ym. Effects of a universal classroom behavior management program in first and second grades on young adult behavioral, psychiatric, and social outcomes. Drug Alcohol Depend 2008;95 Suppl 1:S5-S28 «PMID: 18343607»PubMed
  226. Kelly AB, Halford WK, Young RM. Maritally distressed women with alcohol problems: the impact of a short-term alcohol-focused intervention on drinking behaviour and marital satisfaction. Addiction 2000;95:1537-49 «PMID: 11070529»PubMed
  227. Kelly Y, Sacker A, Gray R ym. Light drinking in pregnancy, a risk for behavioural problems and cognitive deficits at 3 years of age? Int J Epidemiol 2009;38:129-40 «PMID: 18974425»PubMed
  228. Keso L, Salaspuro M. Inpatient treatment of employed alcoholics: a randomized clinical trial on Hazelden-type and traditional treatment. Alcohol Clin Exp Res 1990;14:584-9 «PMID: 2221287»PubMed
  229. Kivlahan DR, Marlatt GA, Fromme K ym. Secondary prevention with college drinkers: evaluation of an alcohol skills training program. J Consult Clin Psychol 1990;58:805-10 «PMID: 2292630»PubMed
  230. Kraemer KL. The cost-effectiveness and cost-benefit of screening and brief intervention for unhealthy alcohol use in medical settings. Subst Abus 2007;28:67-77 «PMID: 18077304»PubMed
  231. Kranzler HR, Pierucci-Lagha A, Feinn R ym. Effects of ondansetron in early- versus late-onset alcoholics: a prospective, open-label study. Alcohol Clin Exp Res 2003;27:1150-5 «PMID: 12878921»PubMed
  232. Kranzler HR, Tennen H, Armeli S ym. Targeted naltrexone for problem drinkers. J Clin Psychopharmacol 2009;29:350-7 «PMID: 19593174»PubMed
  233. Kranzler HR, Van Kirk J. Efficacy of naltrexone and acamprosate for alcoholism treatment: a meta-analysis. Alcohol Clin Exp Res 2001;25:1335-41 «PMID: 11584154»PubMed
  234. Kristenson H, Ohlin H, Hultén-Nosslin MB ym. Identification and intervention of heavy drinking in middle-aged men: results and follow-up of 24-60 months of long-term study with randomized controls. Alcohol Clin Exp Res 1983;7:203-9 «PMID: 6135365»PubMed
  235. Kristenson H, Osterling A, Nilsson JA ym. Prevention of alcohol-related deaths in middle-aged heavy drinkers. Alcohol Clin Exp Res 2002;26:478-84 «PMID: 11981123»PubMed
  236. Kriston L, Hölzel L, Weiser AK ym. Meta-analysis: are 3 questions enough to detect unhealthy alcohol use? Ann Intern Med 2008;149:879-88 «PMID: 19075207»PubMed
  237. Kuchipudi V, Hobein K, Flickinger A ym. Failure of a 2-hour motivational intervention to alter recurrent drinking behavior in alcoholics with gastrointestinal disease. J Stud Alcohol 1990;51:356-60 «PMID: 2359309»PubMed
  238. Kunz S, Schulz M, Lewitzky M ym. Ear acupuncture for alcohol withdrawal in comparison with aromatherapy: a randomized-controlled trial. Alcohol Clin Exp Res 2007;31:436-42 «PMID: 17295728»PubMed
  239. Kushner MG, Maurer EW, Thuras P ym. Hybrid cognitive behavioral therapy versus relaxation training for co-occurring anxiety and alcohol disorder: a randomized clinical trial. J Consult Clin Psychol 2013;81:429-42 «PMID: 23276124»PubMed
  240. Laaksonen E, Koski-Jännes A, Salaspuro M ym. A randomized, multicentre, open-label, comparative trial of disulfiram, naltrexone and acamprosate in the treatment of alcohol dependence. Alcohol Alcohol 2008;43:53-61 «PMID: 17965444»PubMed
  241. Latvala J, Parkkila S, Niemelä O. Excess alcohol consumption is common in patients with cytopenia: studies in blood and bone marrow cells. Alcohol Clin Exp Res 2004;28:619-24 «PMID: 15100613»PubMed
  242. Lonergan E, Luxenberg J, Areosa Sastre A. Benzodiazepines for delirium. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD006379 «PMID: 19821364»PubMed
  243. Magill M, Ray LA. Cognitive-behavioral treatment with adult alcohol and illicit drug users: a meta-analysis of randomized controlled trials. J Stud Alcohol Drugs 2009;70:516-27 «PMID: 19515291»PubMed
  244. Mallams JH, Godley MD, Hall GM ym. A social-systems approach to resocializing alcoholics in the community. J Stud Alcohol 1982;43:1115-23 «PMID: 7182672»PubMed
  245. Mann K, Bladström A, Torup L ym. Extending the treatment options in alcohol dependence: a randomized controlled study of as-needed nalmefene. Biol Psychiatry 2013;73:706-13 «PMID: 23237314»PubMed
  246. Martin DJ, Garske JP, Davis MK. Relation of the therapeutic alliance with outcome and other variables: a meta-analytic review. J Consult Clin Psychol 2000;68:438-50 «PMID: 10883561»PubMed
  247. Matching Alcoholism Treatments to Client Heterogeneity: Project MATCH posttreatment drinking outcomes. J Stud Alcohol 1997;58:7-29 «PMID: 8979210»PubMed
  248. May PA, Baete A, Russo J ym. Prevalence and characteristics of fetal alcohol spectrum disorders. Pediatrics 2014;134:855-66 «PMID: 25349310»PubMed
  249. May PA, Gossage JP, Kalberg WO ym. Prevalence and epidemiologic characteristics of FASD from various research methods with an emphasis on recent in-school studies. Dev Disabil Res Rev 2009;15:176-92 «PMID: 19731384»PubMed
  250. McDonald H, Borinskya S, Kiryanov N ym. Comparative performance of biomarkers of alcohol consumption in a population sample of working-aged men in Russia: the Izhevsk Family Study. Addiction 2013;108:1579-89 «PMID: 23692391»PubMed
  251. McQueen J, Howe TE, Allan L ym. Brief interventions for heavy alcohol users admitted to general hospital wards. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD005191 «PMID: 21833953»PubMed
  252. Mdege ND, Fayter D, Watson JM ym. Interventions for reducing alcohol consumption among general hospital inpatient heavy alcohol users: a systematic review. Drug Alcohol Depend 2013;131:1-22 «PMID: 23474201»PubMed
  253. Meier PS, Barrowclough C, Donmall MC. The role of the therapeutic alliance in the treatment of substance misuse: a critical review of the literature. Addiction 2005;100:304-16 «PMID: 15733244»PubMed
  254. Miller WR, Benefield RG, Tonigan JS. Enhancing motivation for change in problem drinking: a controlled comparison of two therapist styles. J Consult Clin Psychol 1993;61:455-61 «PMID: 8326047»PubMed
  255. Miller WR, Meyers RJ, Tonigan JS ym. Effectiveness of the community reinforcement approach: Final progress report to the National Institute on Alcohol Abuse and Alcoholism, Substance Abuse, and Addictions, 1992
  256. Mills JL, Graubard BI. Is moderate drinking during pregnancy associated with an increased risk for malformations? Pediatrics 1987;80:309-14 «PMID: 3627880»PubMed
  257. Minozzi S, Amato L, Vecchi S ym. Anticonvulsants for alcohol withdrawal. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD005064 «PMID: 20238337»PubMed
  258. Mitchell C, Simpson D, Chick J. Carbohydrate deficient transferrin in detecting relapse in alcohol dependence. Drug Alcohol Depend 1997;48:97-103 «PMID: 9363408»PubMed
  259. Monti PM, Abrams DB, Binkoff JA ym. Communication skills training, communication skills training with family and cognitive behavioral mood management training for alcoholics. J Stud Alcohol 1990;51:263-70 «PMID: 2342366»PubMed
  260. Monti PM, Barnett NP, Colby SM ym. Motivational interviewing versus feedback only in emergency care for young adult problem drinking. Addiction 2007;102:1234-43 «PMID: 17565560»PubMed
  261. Monti PM, Rohsenow DJ, Rubonis AV ym. Cue exposure with coping skills treatment for male alcoholics: a preliminary investigation. J Consult Clin Psychol 1993;61:1011-9 «PMID: 7906700»PubMed
  262. Moyer A, Finney JW, Swearingen CE ym. Brief interventions for alcohol problems: a meta-analytic review of controlled investigations in treatment-seeking and non-treatment-seeking populations. Addiction 2002;97:279-92 «PMID: 11964101»PubMed
  263. Muncie HL Jr, Yasinian Y, Oge' L. Outpatient management of alcohol withdrawal syndrome. Am Fam Physician 2013;88:589-95 «PMID: 24364635»PubMed
  264. Najavits LM, Crits-Christoph P, Dierberger A. Clinicians' impact on the quality of substance use disorder treatment. Subst Use Misuse 2000;35:2161-90 «PMID: 11138720»PubMed
  265. Najavits LM, Weiss RD. Variations in therapist effectiveness in the treatment of patients with substance use disorders: an empirical review. Addiction 1994;89:679-88 «PMID: 8069169»PubMed
  266. Nelson JE, Howell RJ. Assertiveness training using rehearsal and modeling with male alcoholics. Am J Drug Alcohol Abuse 1982;9:309-23 «PMID: 7185276»PubMed
  267. Neumann T, Helander A, Dahl H ym. Value of ethyl glucuronide in plasma as a biomarker for recent alcohol consumption in the emergency room. Alcohol Alcohol 2008;43:431-5 «PMID: 18503080»PubMed
  268. Neumann T, Spies C. Use of biomarkers for alcohol use disorders in clinical practice. Addiction 2003;98 Suppl 2:81-91 «PMID: 14984245»PubMed
  269. Newton AS, Dong K, Mabood N ym. Brief emergency department interventions for youth who use alcohol and other drugs: a systematic review. Pediatr Emerg Care 2013;29:673-84 «PMID: 23640153»PubMed
  270. Niederhofer H, Staffen W, Mair A. Comparison of naltreksone and placebo in treatment of alcohol dependence of adolescents. Alcoholism Treatment Quarterly 2003;21:87-95
  271. Niederhofer H, Staffen W. Comparison of disulfiram and placebo in treatment of alcohol dependence of adolescents. Drug Alcohol Rev 2003;22:295-7 «PMID: 15385223»PubMed
  272. Nilsen P, Baird J, Mello MJ ym. A systematic review of emergency care brief alcohol interventions for injury patients. J Subst Abuse Treat 2008;35:184-201 «PMID: 18083321»PubMed
  273. Ntais C, Pakos E, Kyzas P ym. Benzodiazepines for alcohol withdrawal. Cochrane Database Syst Rev 2005;:CD005063 «PMID: 16034964»PubMed
  274. O'Connor MJ, Whaley SE. Brief intervention for alcohol use by pregnant women. Am J Public Health 2007;97:252-8 «PMID: 17194863»PubMed
  275. O'Donnell A, Anderson P, Newbury-Birch D ym. The impact of brief alcohol interventions in primary healthcare: a systematic review of reviews. Alcohol Alcohol 2014;49:66-78 «PMID: 24232177»PubMed
  276. O'Farrell TJ, Choquette KA, Cutter HS ym. Behavioral marital therapy with and without additional couples relapse prevention sessions for alcoholics and their wives. J Stud Alcohol 1993;54:652-66 «PMID: 8271800»PubMed
  277. O'Farrell TJ, Cutter HS, Choquette KA, Floyd FJ, Bayog RD. Behavioral marital therapy for male alcoholics: Marital and drinking adjustment during the two years after treatment. Behav Ther 1992;23:529-49
  278. O'Keeffe LM, Greene RA, Kearney PM. The effect of moderate gestational alcohol consumption during pregnancy on speech and language outcomes in children: a systematic review. Syst Rev 2014;3:1 «PMID: 24383422»PubMed
  279. Ouimet MC, Dongier M, Di Leo I ym. A randomized controlled trial of brief motivational interviewing in impaired driving recidivists: a 5-year follow-up of traffic offenses and crashes. Alcohol Clin Exp Res 2013;37:1979-85 «PMID: 23895363»PubMed
  280. Pape E, Roman E, Scala-Bertola J ym. Death of an alcohol-dependent patient following intentional drug intoxication: implication of baclofen? Eur Addict Res 2014;20:300-4 «PMID: 25300747»PubMed
  281. Persson J, Magnusson PH. Early intervention in patients with excessive consumption of alcohol: a controlled study. Alcohol 1989;6:403-8 «PMID: 2573364»PubMed
  282. Petrakis I, Ralevski E, Nich C ym. Naltrexone and disulfiram in patients with alcohol dependence and current depression. J Clin Psychopharmacol 2007;27:160-5 «PMID: 17414239»PubMed
  283. Petrakis IL, Nich C, Ralevski E. Psychotic spectrum disorders and alcohol abuse: a review of pharmacotherapeutic strategies and a report on the effectiveness of naltrexone and disulfiram. Schizophr Bull 2006;32:644-54 «PMID: 16887890»PubMed
  284. Petrakis IL, Poling J, Levinson C ym. Naltrexone and disulfiram in patients with alcohol dependence and comorbid post-traumatic stress disorder. Biol Psychiatry 2006;60:777-83 «PMID: 17008146»PubMed
  285. Petrakis IL, Poling J, Levinson C, Nich C ym. Naltrexone and disulfiram in patients with alcohol dependence and comorbid psychiatric disorders. Biol Psychiatry 2005;57:1128-37 «PMID: 15866552»PubMed
  286. Pettinati HM, Oslin DW, Kampman KM ym. A double-blind, placebo-controlled trial combining sertraline and naltrexone for treating co-occurring depression and alcohol dependence. Am J Psychiatry 2010;167:668-75 «PMID: 20231324»PubMed
  287. Poikolainen K, Kärkkäinen P. Nature of questionnaire options affects estimates of alcohol intake. J Stud Alcohol 1985;46:219-22 «PMID: 4010298»PubMed
  288. Poikolainen K. Effectiveness of brief interventions to reduce alcohol intake in primary health care populations: a meta-analysis. Prev Med 1999;28:503-9 «PMID: 10329341»PubMed
  289. Polygenis D, Wharton S, Malmberg C ym. Moderate alcohol consumption during pregnancy and the incidence of fetal malformations: a meta-analysis. Neurotoxicol Teratol 1998;20:61-7 «PMID: 9511170»PubMed
  290. Project MATCH secondary a priori hypotheses. Project MATCH Research Group. Addiction 1997;92:1671-98 «PMID: 9581001»PubMed
  291. Ralevski E, Ball S, Nich C ym. The impact of personality disorders on alcohol-use outcomes in a pharmacotherapy trial for alcohol dependence and comorbid Axis I disorders. Am J Addict 2007;16:443-9 «PMID: 18058408»PubMed
  292. Rampes H, Pereira S, Mortimer A, Manoharan S, Knowles M. Does electroacupuncture reduce craving for alcohol? A randomized controlled study. Complement Ther Med 1997;5:19-26
  293. Reinert DF, Allen JP. The alcohol use disorders identification test: an update of research findings. Alcohol Clin Exp Res 2007;31:185-99 «PMID: 17250609»PubMed
  294. Riley EP, Infante MA, Warren KR. Fetal alcohol spectrum disorders: an overview. Neuropsychol Rev 2011;21:73-80 «PMID: 21499711»PubMed
  295. Riper H, Andersson G, Hunter SB ym. Treatment of comorbid alcohol use disorders and depression with cognitive-behavioural therapy and motivational interviewing: a meta-analysis. Addiction 2014;109:394-406 «PMID: 24304463»PubMed
  296. Riper H, van Straten A, Keuken M ym. Curbing problem drinking with personalized-feedback interventions: a meta-analysis. Am J Prev Med 2009;36:247-55 «PMID: 19215850»PubMed
  297. Roozen HG, Boulogne JJ, van Tulder MW ym. A systematic review of the effectiveness of the community reinforcement approach in alcohol, cocaine and opioid addiction. Drug Alcohol Depend 2004;74:1-13 «PMID: 15072802»PubMed
  298. Rubio G, Manzanares J, Lopez-Muñoz F ym. Naltrexone improves outcome of a controlled drinking program. J Subst Abuse Treat 2002;23:361-6 «PMID: 12495798»PubMed
  299. Rösner S, Hackl-Herrwerth A, Leucht S ym. Acamprosate for alcohol dependence. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD004332 «PMID: 20824837»PubMed
  300. Rösner S, Hackl-Herrwerth A, Leucht S ym. Opioid antagonists for alcohol dependence. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD001867 «PMID: 21154349»PubMed
  301. Saarnio P. Factors associated with dropping out from outpatient treatment of alcohol-other drug abuse. Alcoholism Treatment Quarterly 2002;20:17-33
  302. Saitz R. Alcohol screening and brief intervention in primary care: Absence of evidence for efficacy in people with dependence or very heavy drinking. Drug Alcohol Rev 2010;29:631-40 «PMID: 20973848»PubMed
  303. Salaspuro M. Intervention against hazardous alcohol consumption – secondary prevention of alcohol problems. Kirjassa: Berglund M, Thelander E, Jonsson E (toim.) Treating alcohol and drug abuse p. 1-41. Wiley-VCH, Weinheim 2003
  304. Sannibale C. Differential effect of a set of brief interventions on the functioning of a group of "early-stage" problem drinkers. Aust Drug Alcohol Review 1988;7:147-55
  305. Sapir-Weise R, Berglund M, Frank A ym. Acupuncture in alcoholism treatment: a randomized out-patient study. Alcohol Alcohol 1999;34:629-35 «PMID: 10456592»PubMed
  306. Saunders JB, Aasland OG, Babor TF ym. Development of the Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT): WHO Collaborative Project on Early Detection of Persons with Harmful Alcohol Consumption--II. Addiction 1993;88:791-804 «PMID: 8329970»PubMed
  307. Savage DG, Ogundipe A, Allen RH ym. Etiology and diagnostic evaluation of macrocytosis. Am J Med Sci 2000;319:343-52 «PMID: 10875288»PubMed
  308. Savola O, Niemelä O, Hillbom M. Blood alcohol is the best indicator of hazardous alcohol drinking in young adults and working-age patients with trauma. Alcohol Alcohol 2004;39:340-5 «PMID: 15208168»PubMed
  309. Sayal K, Heron J, Golding J ym. Binge pattern of alcohol consumption during pregnancy and childhood mental health outcomes: longitudinal population-based study. Pediatrics 2009;123:e289-96 «PMID: 19171582»PubMed
  310. Schermer CR, Moyers TB, Miller WR ym. Trauma center brief interventions for alcohol disorders decrease subsequent driving under the influence arrests. J Trauma 2006;60:29-34 «PMID: 16456433»PubMed
  311. Schmidt LG, Schmidt K, Dufeu P ym. Superiority of carbohydrate-deficient transferrin to gamma-glutamyltransferase in detecting relapse in alcoholism. Am J Psychiatry 1997;154:75-80 «PMID: 8988962»PubMed
  312. Sechi G, Serra A. Wernicke's encephalopathy: new clinical settings and recent advances in diagnosis and management. Lancet Neurol 2007;6:442-55 «PMID: 17434099»PubMed
  313. Sellman JD, Sullivan PF, Dore GM ym. A randomized controlled trial of motivational enhancement therapy (MET) for mild to moderate alcohol dependence. J Stud Alcohol 2001;62:389-96 «PMID: 11414349»PubMed
  314. Seppä K, Heinilä K, Sillanaukee P ym. Evaluation of macrocytosis by general practitioners. J Stud Alcohol 1996;57:97-100 «PMID: 8747507»PubMed
  315. Seppä K, Lappeteläinen V, Aalto M. Mitä maksaa? Lyhytneuvonnan kustannus perusterveydenhuollossa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2004;41:3-9
  316. Sillanaukee P, Seppä K, Löf K ym. CDT by anion-exchange chromatography followed by RIA as a marker of heavy drinking among men. Alcohol Clin Exp Res 1993;17:230-3 «PMID: 8488959»PubMed
  317. Sisson RW, Azrin NH. Family-member involvement to initiate and promote treatment of problem drinkers. J Behav Ther Exp Psychiatry 1986;17:15-21 «PMID: 3700666»PubMed
  318. Slattery J, Chick J, Cochrane M ym. Prevention of relapse in alcohol dependence. In Health Tecnology Assessment Report 3, 2003, Glasgow, Health Tecnology Board of Scotland
  319. Smit E, Verdurmen J, Monshouwer K ym. Family interventions and their effect on adolescent alcohol use in general populations; a meta-analysis of randomized controlled trials. Drug Alcohol Depend 2008;97:195-206 «PMID: 18485621»PubMed
  320. Smith JE, Meyers RJ, Delaney HD. The community reinforcement approach with homeless alcohol-dependent individuals. J Consult Clin Psychol 1998;66:541-8 «PMID: 9642893»PubMed
  321. Sommers MS, Dyehouse JM, Howe SR ym. Effectiveness of brief interventions after alcohol-related vehicular injury: A randomized controlled trial. J Trauma 2006;61:523-31; discussion 532-3 «PMID: 16966982»PubMed
  322. Sommers MS, Lyons MS, Fargo JD ym. Emergency department-based brief intervention to reduce risky driving and hazardous/harmful drinking in young adults: a randomized controlled trial. Alcohol Clin Exp Res 2013;37:1753-62 «PMID: 23802878»PubMed
  323. Steinweg DL, Worth H. Alcoholism: the keys to the CAGE. Am J Med 1993;94:520-3 «PMID: 8498397»PubMed
  324. Streissguth AP, Bookstein FL, Barr HM. A dose-response study of the enduring effects of prenatal alcohol exposure: birth to 14 years. Kirjassa: Alcohol, pregnancy and the developing fetus. Spohr HL, Steinhausen HC (toim.) Cambridge University Press 1996
  325. Tait RJ, Hulse GK. A systematic review of the effectiveness of brief interventions with substance using adolescents by type of drug. Drug Alcohol Rev 2003;22:337-46 «PMID: 15385228»PubMed
  326. Thanh NX, Jonsson E, Salmon A ym. Incidence and prevalence of fetal alcohol spectrum disorder by sex and age group in Alberta, Canada. J Popul Ther Clin Pharmacol 2014;21:e395-404 «PMID: 25381628»PubMed
  327. Therapist effects in three treatments for alcohol problems. Project MATCH Research Group. Psychother Res 1998;8:455-74
  328. Tripodi SJ, Bender K, Litschge C ym. Interventions for reducing adolescent alcohol abuse: a meta-analytic review. Arch Pediatr Adolesc Med 2010;164:85-91 «PMID: 20048247»PubMed
  329. Trümpler F, Oez S, Stähli P ym. Acupuncture for alcohol withdrawal: a randomized controlled trial. Alcohol Alcohol 2003;38:369-75 «PMID: 12814907»PubMed
  330. Tuunanen M, Aalto M, Seppä K. Binge drinking and its detection among middle-aged men using AUDIT, AUDIT-C and AUDIT-3. Drug Alcohol Rev 2007;26:295-9 «PMID: 17454019»PubMed
  331. Utter GH, Young JB, Theard LA ym. The effect on problematic drinking behavior of a brief motivational interview shortly after a first arrest for driving under the influence of alcohol: a randomized trial. J Trauma Acute Care Surg 2014;76:661-70; discussion 670-1 «PMID: 24553532»PubMed
  332. Waldron HB, Turner CW. Evidence-based psychosocial treatments for adolescent substance abuse. J Clin Child Adolesc Psychol 2008;37:238-61 «PMID: 18444060»PubMed
  333. Valle SK. Interpersonal functioning of alcoholism counselors and treatment outcome. J Stud Alcohol 1981;42:783-90 «PMID: 7311537»PubMed
  334. van den Brink W, Aubin HJ, Bladström A ym. Efficacy of as-needed nalmefene in alcohol-dependent patients with at least a high drinking risk level: results from a subgroup analysis of two randomized controlled 6-month studies. Alcohol Alcohol 2013;48:570-8 «PMID: 23873853»PubMed
  335. Vasilaki EI, Hosier SG, Cox WM. The efficacy of motivational interviewing as a brief intervention for excessive drinking: a meta-analytic review. Alcohol Alcohol 2006;41:328-35 «PMID: 16547122»PubMed
  336. Webb G, Shakeshaft A, Sanson-Fisher R ym. A systematic review of work-place interventions for alcohol-related problems. Addiction 2009;104:365-77 «PMID: 19207344»PubMed
  337. Wells-Parker E, Williams M. Enhancing the effectiveness of traditional interventions with drinking drivers by adding brief individual intervention components. J Stud Alcohol 2002;63:655-64 «PMID: 12529065»PubMed
  338. Whitlock EP, Polen MR, Green CA ym. Behavioral counseling interventions in primary care to reduce risky/harmful alcohol use by adults: a summary of the evidence for the U.S. Preventive Services Task Force. Ann Intern Med 2004;140:557-68 «PMID: 15068985»PubMed
  339. Vigna-Taglianti FD, Galanti MR, Burkhart G ym. "Unplugged," a European school-based program for substance use prevention among adolescents: overview of results from the EU-Dap trial. New Dir Youth Dev 2014;2014:67-82, 11-2 «PMID: 24753279»PubMed
  340. Wilens TE, Adler LA, Weiss MD ym. Atomoxetine treatment of adults with ADHD and comorbid alcohol use disorders. Drug Alcohol Depend 2008;96:145-54 «PMID: 18403134»PubMed
  341. Wilk AI, Jensen NM, Havighurst TC. Meta-analysis of randomized control trials addressing brief interventions in heavy alcohol drinkers. J Gen Intern Med 1997;12:274-83 «PMID: 9159696»PubMed
  342. Vorma H, Naukkarinen H, Sarna S ym. Long-term outcome after benzodiazepine withdrawal treatment in subjects with complicated dependence. Drug Alcohol Depend 2003;70:309-14 «PMID: 12757968»PubMed
  343. Vorma H, Naukkarinen H, Sarna S ym. Treatment of out-patients with complicated benzodiazepine dependence: comparison of two approaches. Addiction 2002;97:851-9 «PMID: 12133124»PubMed
  344. Worner TM, Zeller B, Schwarz H ym. Acupuncture fails to improve treatment outcome in alcoholics. Drug Alcohol Depend 1992;30:169-73 «PMID: 1633756»PubMed
  345. Vuittonet CL, Halse M, Leggio L ym. Pharmacotherapy for alcoholic patients with alcoholic liver disease. Am J Health Syst Pharm 2014;71:1265-76 «PMID: 25027533»PubMed
  346. Wutzke SE, Conigrave KM, Saunders JB ym. The long-term effectiveness of brief interventions for unsafe alcohol consumption: a 10-year follow-up. Addiction 2002;97:665-75 «PMID: 12084136»PubMed
  347. Wutzke SE, Shiell A, Gomel MK ym. Cost effectiveness of brief interventions for reducing alcohol consumption. Soc Sci Med 2001;52:863-70 «PMID: 11234861»PubMed
  348. Yersin B, Nicolet JF, Dercrey H ym. Screening for excessive alcohol drinking. Comparative value of carbohydrate-deficient transferrin, gamma-glutamyltransferase, and mean corpuscular volume. Arch Intern Med 1995;155:1907-11 «PMID: 7677558»PubMed
  349. Zalewska-Kaszubska J, Obzejta D. Use of low-energy laser as adjunct treatment of alcohol addiction. Lasers Med Sci 2004;19:100-4 «PMID: 15674998»PubMed
  350. Zweben A, Pearlman S, Li S. A comparison of brief advice and conjoint therapy in the treatment of alcohol abuse: the results of the Marital Systems Study. Br J Addict 1988;83:899-916 «PMID: 3167248»PubMed