KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Karies (hallinta)
Käypä hoito -suositus |  Julkaistu: 22.09.2014   | Tila: voimassa  |  Aihepiiri(t): Hammaslääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä
PDF Tulosta

Karies (hallinta)

Käypä hoito
22.9.2014
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

Muut suositukset

Keskeinen sisältö

  • Kariesta hallitaan (katso lisätietoja kappaleesta Karieksen hallinta «»1) ensisijaisesti terveellisin elintavoin, joihin kuuluvat
    • hampaiden harjaus fluorihammastahnalla kahdesti päivässä
    • säännöllinen ateriarytmi, johon ei liity aterioiden välistä napostelua
    • veden käyttäminen janojuomana
    • pikkulasten suojaaminen varhaiselta mutans-streptokokkitartunnalta.
  • Karieksen hallintaa edistävät elintavat tulee juurruttaa jo varhaislapsuudessa, jolloin niiden omaksuminen on helpointa.
  • Kaikenikäisillä tulee olla mahdollisuus myös elää suunterveyden kannalta turvallisessa ympäristössä, tehdä terveellisiä valintoja ja saada yhteisöltä hyvän terveyskäyttäytymisen malleja.
  • Kariesvaurioiden ilmaantuminen aiheutuu useimmiten siitä, että potilaan elintavat ovat suosineet hampaiden reikiintymistä, mutta syynä voi myös olla, että hampaiden reikiintymisriski on suurentunut esimerkiksi syljeneritystä vähentävän sairauden tai lääkityksen vuoksi.
  • Jos aktiivisia kariesvaurioita havaitaan, niiden syntyyn johtaneet syytekijät on selvitettävä ja vaurioiden eteneminen pysäytettävä. Potilasta tuetaan myös elintapojen kohentamisessa.
  • Suunterveyden ammattihenkilön tulee puhdistaa vauriokohdat ja käsitellä ne fluorilakalla hoidon alussa ja seurantakäyntien yhteydessä. Käsittelyjä jatketaan, kunnes vauriot ovat pysähtyneet, ellei paikkaushoitoon turvautuminen ole osoittautunut välttämättömäksi.
  • Kouluikäisillä pysyvien poskihampaiden purupintojen uurteissa esiintyvät alkavat aktiiviset kariesvauriot voidaan ennen vaurion kavitoitumista pysäyttää pinnoittamalla, jos vaurion etenemistä ei ole onnistuttu pysäyttämään purupintojen puhdistusta tehostamalla ja paikallisin fluorikäsittelyin.
  • Suunterveyden ammattihenkilön tekemien toimenpiteiden teho on kuitenkin lyhytaikainen. Pitkällä aikavälillä kariesvaurioiden pysäyttäminen onnistuu ainoastaan yhteistyössä potilaan kanssa. Ammattihenkilön kanssa suunniteltujen yksilöllisten ohjeiden mukaan tehtävään kariesvaurioiden pysäyttämiseen kuuluvat
    • harjaus fluorihammastahnalla kahdesti päivässä (ja tarvittaessa hammasvälien puhdistaminen erikseen) siten, että kiinnitetään erityistä huomiota vauriokohtien pysymiseen puhtaina
    • aterioiden säännöllisyys ja veden käyttäminen janojuomana
    • ksylitolituotteiden käyttö ainakin kolmen syömiskerran päätteeksi (yhteensä ≥ 5 g/päivä)
    • hammastahnan lisäksi mahdollisesti myös muiden fluorivalmisteiden käyttö omahoitona.
  • Huoltajien pitää valvoa yläkouluikään asti, että heidän lastensa hampaat tulevat riittävän puhtaiksi. Samoin on huolehdittava sellaisten henkilöiden suuhygieniasta, jotka eivät syystä tai toisesta kykene huolehtimaan siitä itse. Erityisesti on järjestettävä laitospotilaiden ja kotihoidossa olevien päivittäinen suun puhdistus.
  • Elämänkaaren alussa ja lopussa omahoidon toteuttamisesta ovat vastuussa huoltajat ja hoitajat.
  • Kariesvaurioiden pysäyttämisen onnistuminen on kliinisesti havaittavissa siitä, että aktiivisia kariesvauriota ei enää ole eikä reikiintymiselle alttiilla hammaspinnoilla ole pitkään kehittynyttä jäännösplakkia.

Tavoite

  • Suosituksen tavoitteena on ohjata suunterveyden ammattihenkilöitä toimimaan niin, ettei hampaisiin tulisi kariesvaurioita, etenkään sellaisia, jotka edellyttävät korjaavaa hoitoa.
  • Toisena tavoitteena on saada ihmiset osallistumaan itse karieksen hallintaan terveellisten elintapojen ja riittävän omahoidon avulla «Omahoidon määritelmä»4. Omahoitoon perustuva karieksen hallinta on kustannustehokasta sekä yksilöille että terveyspalvelujärjestelmälle.
  • Kolmantena tavoitteena on saada päättäjät toimimaan niin, että elinympäristö on terveellinen myös karieksen hallinnan näkökulmasta.

Aiheen rajaus

  • Suositukseen on koottu karieksen hallintaan liittyvät kaikille ikäryhmille yhteiset asiat.
  • Lisäksi käsitellään jonkin verran ikäkausi- ja erityisryhmäkohtaisia kysymyksiä.
  • Kariesvaurioiden korjaavaa hoitoa ei käsitellä.

Kohderyhmät

  • Suosituksen kohderyhmät ovat
    • suunterveyden ammattihenkilöt ja heidän potilaansa
    • neuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon työntekijät
    • työterveyshuollon ammattihenkilöt
    • ravitsemusterapeutit
    • lasten ja nuorten vanhemmat tai muut huoltajat
    • lapsia, vanhuksia ja erityisryhmiin kuuluvia hoitavat
    • päättäjät ja sosiaali-, opetus-, liikunta- ja terveystoimen sekä ruokapalvelun työntekijät, joilla on mahdollisuus vaikuttaa elinympäristön terveellisyyteen «Karieksen hallinnan kannalta terveellinen elinympäristö»1.
    • kolmannen sektorin, kuten urheiluseurojen ja seurakuntien, työntekijät.

Määritelmät

Karies

  • Karies on infektiosairaus, joka aiheuttaa eriasteisia hampaan kovakudosvaurioita. Vaurioiden ilmaantuminen ja laajuus riippuvat suun mikrobiston koostumuksesta ja organisoitumisesta, ravinnosta, hampaan vastustuskyvystä, syljen määrästä ja ajasta, jonka hampaan pinta on pitkään kehittyneen plakin peittämä. Asiayhteyden mukaan plakista käytetään tässä suosituksessa myös termejä biofilmi «Biofilmin määritelmä»5 ja jäännösplakki «Jäännösplakki»6.

Hampaan reikiintyminen

  • Hammas saattaa reikiintyä, jos sen pinnalle muodostuva biofilmi saa kehittyä häiriöttä. Sokerien tai muiden helposti fermentoituvien hiilihydraattien käytön myötä tietyt bakteerit tuottavat biofilmiin ja hampaan pinnalle happoja. Tällaisille bakteereille (mutans-streptokokit, tietyt laktobasillilajit ja tietyt niin sanotut nonmutans-streptokokit ja Actinomyces-lajit ym.) on yhteistä hapontuottokyky ja kyky sietää happoja «Takahashi N, Nyvad B. Caries ecology revisited: microbial dynamics and the caries process. Caries Res 2008;42:409-18 »1. Hapot liuottavat hampaan pinnalta mineraaleja, jolloin hampaan pinta pehmenee (demineralisaatio). Demineralisaation syytekijöiden poistuessa mineraalit voivat saostua ja hampaan pinta kovettua uudestaan (remineralisaatio).

Karieksen hallinta

  • Karieksen hallinta tarkoittaa, että hampaan pinnan mineraalien liukenemisen ja saostumisen välistä tasapainotilaa pidetään yllä siten, ettei liukeneminen pääse hallitsevaksi ja hampaisiin synny reikiä.
    • Karieksen päivittäiseen hallintaan kuuluvat hyvä suuhygienia, fluorin käyttö, säännöllinen ateriarytmi ja helposti fermentoituvien hiilihydraattien tiheän käytön välttäminen. Tällaisia hiilihydraatteja ovat esimerkiksi sakkaroosi, fruktoosi ja tärkkelyssiirappi.
    • Suun terveydenhuollossa karieksen hallintaan liittyvät myös kariesvaurioiden varhainen havaitseminen, niiden aktiivisuuden arviointi ja aktiivisten vaurioiden etenemisen pysäyttäminen.
    • Olennainen osa kariesvaurioiden etenemisen pysäyttämistä on se, että suunterveyden ammattihenkilö antaa ohjeita sellaisista asioista, joissa potilaan pitää kohentaa elintapojaan ja omahoitoaan (suuhygienia, fluorin käyttö ja ruokatottumukset).
  • Pysäytyshoidon avulla pyritään hammaskudokseen kajoamatta säilyttämään hampaan pintarakenne ja palauttamaan hampaan mineraalitasapaino.

Hampaiden reikiintymisen esiintyvyys

Hampaiden harjaus

Riskitekijät

Yleiset tekijät

  • Henkilöt, joiden hampaisiin on aiemmin tullut reikiä, ovat keskimäärin muita alttiimpia saamaan uusia reikiä.

Elintavat

Ikäkausi

Sosioekonominen asema ja elämäntilanteet

Paikalliset tekijät

Kariesvaurioiden havainnointi

  • Yksilöllinen karieksen hallinnan suunnittelu edellyttää reikiintymisriskin arvioimisen lisäksi kariesvaurioiden syvyyden ja aktiivisuuden tarkkaa havainnointia. Havainnointi on suositeltavaa tehdä näönvaraisesti käyttäen apuna kuituvaloa ja röntgenkuvausta.
  • Varhainen vaurioiden havainnointi ja riskitekijöiden huolellinen selvitys edistävät vaurioiden etenemisen pysäyttämistä.

Näönvarainen tarkastus ja kariesvaurioiden luokittelu

Kuituvalo

Röntgenkuvaus

Laserfluoresenssi

Karieksen hallintatoimet

Elintavat ja omahoito

Hampaiden huolellinen puhdistus

Fluorihammastahnan käyttö

Suunnitellut ateriat

Vesi janojuomana

Pikkulasten karieksen hallinnassa erityisesti huomioitavia asioita

Mutans-streptokokkitartunnan välttäminen

Karieksen hallinta päivähoidossa

Karieksen hallinta potilaan ja suunterveyden ammattihenkilön yhteistyönä

Taulukko 1. Karieksen hallintatoimien tarve
Potilaan kariestilanne Toimenpiteet Tarkastus- tai tutkimusväli (kk)
Korjaavaa hoitoa tai pysäyttämistä vaativia kariesvaurioita ei todeta,
eikä niitä ole tullut useaan vuoteen.
Varmistetaan, etteivät potilaan elintavat suosi hampaiden reikiintymistä, ja rohkaistaan tarvittaessa kohentamaan niitä. 24–36*
Yksi tai useampi etenevä kiille- tai dentiinivaurio Suunnitellaan yhteistyössä potilaan kanssa yksilöllinen karieksen hallintaohjelma, jota tarvittaessa täydennetään suunterveyden ammattilaisen toimenpiteillä. 6–12*
* Taulukossa 2 lueteltujen riskitekijöiden perusteella voi olla tarvetta lyhentää tarkastus- tai tutkimusväliä.
Taulukko 2. Hampaiden reikiintymisen riskitekijät, joiden perusteella tehostetaan karieksen hallintaa ja lyhennetään yksilöllistä tarkastus- tai tutkimusväliä
Lapset ja nuoret
puhkeavat hampaat
varhainen mutans-streptokokkitartunta
näkyvä plakki pienten lasten yläetuhampaiden etupinnoilla
ensimmäisten pysyvien poskihampaiden hypomineralisaatiot
hiljattain hoitoa vaatineet kariesvauriot vanhemmilla tai sisaruksilla
Yleiset esitiedot
sairaudet tai lääkitykset, jotka vähentävät syljen eritystä
sairaudet tai vammat, jotka heikentävät kykyä omahoidon toteuttamiseen
tupakointi
päihteiden käyttö
matala koulutustaso
maahanmuuttajatausta
epäsäännöllinen hammashoitopalvelujen käyttö
hammashoitopelko
elämän kriisit tai muutosvaiheet, jotka saattavat vaikuttaa haitallisesti omahoidon toteuttamiseen (esim. lapsen syntymä, varusmiespalvelus, avioero, eläkkeelle jääminen)
Suunterveyteen liittyvät esitiedot
sokeripitoisten tuotteiden tiheä käyttö
hampaiden puhdistus harvemmin kuin kahdesti päivässä
fluorihammastahnan riittämätön käyttö (vähemmän kuin kahdesti päivässä)
Kliinisesti tai radiologisesti havaittavat paikalliset tekijät
jäännösplakki reikiintymiselle alttiilla hammaspinnoilla
suuhengitys
hampaita paikattu, juurihoidettu tai poistettu karieksen vuoksi edellisten 3 vuoden aikana
uudet kariesvauriot hammaskauloissa
radiologisesti havaittavat alkavat kariesvauriot hammasväleissä
eroosio
oikomislaitteet
irrotettavat proteesit
Kliinikon arvio
yhden tai useamman hampaan reikiintyminen todennäköistä vuoden kuluessa

Ammattihenkilön toteuttama hampaiston puhdistus

Paikalliset fluorikäsittelyt

Pinnoitteet

Klooriheksidiini

Karieksen hallinnan onnistumisen arviointi

  • Karieksen hallinta on onnistunut, kun potilas, tarvittaessa toisen henkilön avustamana, toteuttaa omahoitoa niin, että hänen hampaistonsa on puhdas ja alkavien vaurioiden eteneminen on pysähtynyt.
  • Yksilöllisen karieksen hallinnan hoitotulokset arvioidaan kunkin hoitojakson päätteeksi. Tulokset kirjataan potilaskertomukseen ja tarkennetaan yksilöllinen hoitoväli.

Yksilöllinen tarkastus- tai tutkimusväli karieksen hallinnassa

  • Suunterveyden tarkastus- tai tutkimusväli määritetään jokaisen potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan (taulukko «Karieksen hallintatoimien tarve»1).
  • Karieksen hallinnan näkökulmasta yksilöllisen tarkastus- tai tutkimusvälin pituus riippuu hampaiden aiemman reikiintymistaipumuksen lisäksi suuhygienian tasosta, ruokatottumuksista, fluorinsaannista ja muista suu- ja yleissairauksiin liittyvistä riskitekijöistä (taulukko «Hampaiden reikiintymisen riskitekijät, joiden perusteella tehostetaan karieksen hallintaa ja lyhennetään yksilöllistä tarkastus- tai tutkimusväliä »2). Ks. lisätietoja Käypä hoito -suosituksista Parodontiitti «Parodontiitti»8, Diabetes «Diabetes»9 ja Suusyöpä «Suusyöpä»6.
  • Yksilöllinen tarkastus- tai tutkimusväli määritetään jokaiselle potilaalle hoitojakson päätteeksi tai suun tutkimuksen yhteydessä, jos potilaalla ei ole hoidon tarvetta. Seuraavan tarkastuksen tai tutkimuksen ajankohta sovitaan yhdessä potilaan kanssa ja kirjataan potilaskertomukseen. Potilaalle korostetaan, että hoitojaksojen välillä hänen itsensä tulee huolehtia karieksen hallinnasta omahoidon avulla. Tarvittaessa omahoitoa pyritään tehostamaan motivoivan haastattelun avulla «Motivoiva haastattelu»2, «Motivoiva haastattelu on vaikuttava ohjausmenetelmä, kun tavoitteena on muuttaa terveyskäyttäytymistä.»A.
  • Lapsilla myös hampaiston ja purennan kehittymisen arviointi otetaan huomioon tarkastus- tai tutkimusväliä määritettäessä.
    • 1,5–3-vuotiaiden, 5–7-vuotiaiden ja 10–13-vuotiaiden ikäryhmät tulee tarkastaa tai tutkia kattavasti.
    • Lasten ja nuorten tarkastaminen tai tutkiminen aikuisia tiheämmin saattaa olla aiheellista myös siksi, että kariesvauriot yleensä etenevät lapsilla nopeammin kuin aikuisilla.
    • Säännöllisestä hammashoidosta syrjäytyneet tulisi pyrkiä saamaan tutkimusten ja hoidon piiriin tarvittaessa yhteistyössä muiden toimijoiden (mm. neuvola- ja kouluterveydenhuolto, sosiaalipalvelut, kolmas sektori) kanssa.

Korjaava hoito

  • Kariesvaurioiden syntyminen yritetään ehkäistä aina, kun se on mahdollista.
  • Vaurioiden pysäytyshoitoa täydennetään korjaavalla hoidolla, jos
    • vaurion pintaa ei ole mahdollista pitää puhtaana esimerkiksi kavitaation vuoksi
    • vaurio on edennyt dentiiniin puoliväliä pidemmälle, vaikka vaurion pinta olisikin mahdollista pitää puhtaana.
      • Maitohampaissa korjaava hoito on aiheellista aina, kun vaurio on läpäissyt kiilteen.
  • Korjaava hoito voi olla tarpeen myös esteettisistä tai toiminnallisista syistä.
  • Korjaavaan hoitoon voidaan myös joutua turvautumaan, jos potilas ei neuvonnasta ja tuesta huolimatta kykene toteuttamaan vaurion pysäyttämiseksi tarpeellista omahoitoa.

Päätelmät

  • Karieksen hallinnan perusperiaatteet esitetään kuvassa ”Karieksen hallinta osana jokapäiväistä elämää”. Ihannetilanteessa kaikkien ihmisten jokapäiväinen elämä on sellaista, että heidän hampaansa säilyvät terveinä. Jos kariesvaurioita syntyy, elintapoja pitää kohentaa. Lisäksi saatetaan tarvita potilaan ja ammattihenkilön yhteisiä karieksen hallintatoimia.
  • Kuva 1. Kariesta hallitaan yhteiskunnan, potilaiden ja suunterveyden ammattihenkilöiden yhteistyönä. Kuvassa on kolme sisäkkäistä laatikkoa, joiden koot kuvaavat niihin sisältyvien toimintojen kattavuutta. Lisäksi sisempien laatikoiden toiminta on tarkoitettu tarvittaessa täydentämään ulompana olevien laatikoiden toimia.

Karieksen hallinta osana tavanomaista elämää

  • Kariesta hallitaan ensisijaisesti terveellisin elintavoin, joiden juurruttaminen tulee aloittaa jo varhaislapsuudessa. Niihin kuuluvat hyvän suuhygienian noudattaminen, fluorihammastahnan käyttö, aterioiden välisen napostelun välttäminen, veden käyttäminen janojuomana ja pikkulasten suojaaminen varhaiselta mutans-streptokokkitartunnalta.
  • Kaikenikäisillä tulee olla mahdollisuus elää turvallisessa ympäristössä, tehdä terveellisiä valintoja ja saada yhteisöltä hyvän terveyskäyttäytymisen malleja. Ympäristössä on kuitenkin epäterveellisiä piirteitä, esimerkiksi sellaisia, jotka altistavat hampaille haitalliseen naposteluun. Elinympäristön terveellisyyden kohentaminen vaatii hallinnon sektorirajat ylittävää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Tällaisen yhteistyön järjestäminen on kuntien vastuulla.
  • Hyvään terveysosaamiseen kuuluvat karieksen hallinnan perusasioiden ymmärtäminen ja hampaiden reikiintymisen ehkäisyyn liittyvien taitojen hallinta. Lisäksi tarvitaan pystyvyyden tunnetta eli ihmisten uskoa omiin mahdollisuuksiinsa estää reikiintyminen yksinkertaisin keinoin, joiden käyttö ei ole vaivalloista eikä heikennä elämän laatua.

Alkavien kariesvaurioiden pysäyttäminen

  • Jos karieksen hallinta epäonnistuu, ilmaantuu kariesvaurioita, jotka on pysäytettävä. Pysäyttäminen vaatii suunterveyden ammattihenkilön ja potilaan yhteistyötä.
    • Alkavat kariesvauriot syntyvät useimmiten epäterveellisten elintapojen seurauksena. On siis tärkeää saada potilas osallistumaan tilanteen korjaamiseen kohentamalla ruokatottumuksiaan ja tehostamalla suuhygieniaansa ja fluorihammastahnan käyttöä. Jos tässä onnistutaan, kariesvaurioiden pysäyttämisen edellytykset ovat hyvät.
  • Kun vaurioiden eteneminen on pysähtynyt eikä uusia vaurioita ilmaannu, tehostettu karieksen hallinta suunterveyden ammattihenkilön avustamana ei enää ole tarpeen.

Korjaavaa hoitoa vaativien vaurioiden paikkaaminen

  • Korjaavaan hoitoon joudutaan turvautumaan, jos alkavan kariesvaurion pysäyttämistoimia ei ole aloitettu riittävän ajoissa tai niissä ei ole onnistuttu. Tällöinkin on tärkeää, että paikkaushoidon ohella pysäytetään myös potilaalla mahdollisesti olevat alkavat kariesvauriot ja luodaan potilaan kanssa yhdessä pohja sille, että hampaiden reikiintyminen saadaan tulevaisuudessa ehkäistyksi osana jokapäiväistä elämää.

Lopuksi

  • Suunterveyden ammattihenkilön tekemien toimenpiteiden teho hampaiden reikiintymisen torjunnassa on yleensä lyhytaikainen. Pitkällä aikavälillä karieksen menestyksellinen hallinta edellyttää potilaan omaa aktiivista osallistumista reikiintymisen ehkäisyyn.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

Karies (hallinta) -suosituksen historiatiedot «Karies (hallinta), Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»13

Puheenjohtaja:

Hannu Hausen, professori emeritus; Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitos, Suomen Hammaslääkäriliitto

Jäsenet:

Marja Pöllänen, HLT, EHL; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Käypä hoito -toimittaja

Satu Alaluusua, professori emerita; Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitos

Vuokko Anttonen, dosentti, EHL; Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitos ja OYS

Jorma Jokela, HLT, EHL; Jyväskylä

Mirkka Järvinen, suuhygienisti, TtM; Espoo

Marina Merne-Grafström, HLT, EHL, ylihammaslääkäri; Turun kaupungin hyvinvointitoimiala

Kaisu Pienihäkkinen, kariesopin dosentti, lehtori, EHL; Turun yliopiston hammaslääketieteen laitos

Sidonnaisuudet:

Satu Alaluusua: Ei sidonnaisuuksia

Vuokko Anttonen: Johtokunnan jäsenyys (Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian hallitus)

Hannu Hausen: Työsuhde (Suomen Hammaslääkäriliitto ry), luentopalkkioita (Itä-Suomen aluehallintovirasto, Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry, Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL), lisenssitulo tai tekijänpalkkio (John Wiley & Sons Ltd)

Jorma Jokela: Ei sidonnaisuuksia

Mirkka Järvinen: Luentopalkkioita (Kuntien ja/tai kuntayhtymien suun terveydenhuolto, Oral hammaslääkärit Oyj, Stiftelsen Arcada)

Marina Merne-Grafström: Johtokunnan jäsenyys (Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia, Kariologian-endodontian jaosto), luentopalkkio (Professio Finland); Valvira, pysyvä asiantuntijahammaslääkäri 2013–2016

Kaisu Pienihäkkinen: Luentopalkkioita (Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry , Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS, kuntien ja/tai kuntayhtymien suunterveydenhuolto)

Marja Pöllänen: Johtokunnan jäsenyys (Hammaslääkäriseura Apollonian hallitus)

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Takahashi N, Nyvad B. Caries ecology revisited: microbial dynamics and the caries process. Caries Res 2008;42:409-18 «PMID: 18832827»PubMed
  2. Suominen-Taipale AL, Widström E, Sund R. [In Process Citation]. Open Dent J 2009;3:59-67 «PMID: 19543545»PubMed
  3. Tanner T, Kämppi A, Päkkilä J ym. Prevalence and polarization of dental caries among young, healthy adults: Cross-sectional epidemiological study. Acta Odontol Scand 2013;71:1436-42 «PMID: 23627898»PubMed
  4. Peltola JS, Ventä I, Haahtela S ym. Dental and oral radiographic findings in first-year university students in 1982 and 2002 in Helsinki, Finland. Acta Odontol Scand 2006;64:42-6 «PMID: 16428182»PubMed
  5. Suominen-Taipale L, Nordblad A, Vehkalahti M, Aromaa A (toim). Suomalaisten aikuisten suunterveys. Terveys 2000 -tutkimus. KTL B16/2004, Helsinki: Hakapaino Oy, 2004. http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2004b16.pdf
  6. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90832/URN_ISBN_978-952-245-769-1.pdf?sequence=1
  7. Peltola P, Vehkalahti MM, Wuolijoki-Saaristo K. Oral health and treatment needs of the long-term hospitalised elderly. Gerodontology 2004;21:93-9 «PMID: 15185989»PubMed
  8. Laitala ML, Laakso JM, Anttonen V. Caries risk factors among Finnish 24-month-old children. Int J Paediatr Dent 2013; Vol (23) Suppl: 53-234(P19-575)
  9. Mäki P. THL raportti 2/2010. Lasten terveys, 2010. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80056/3ebde5ad-1be7-4268-9167-df23095fca33.pdf?sequence «http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80056/3ebde5ad-1be7-4268-9167-df23095fca33.pdf?sequence»18
  10. http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0003/163857/Social-determinants-of-health-and-well-being-among-young-people.pdf «http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0003/163857/Social-determinants-of-health-and-well-being-among-young-people.pdf»4
  11. http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely/tulokset
  12. http://www.yths.fi/filebank/1864-KOTT_2012_verkkoon.pdf
  13. Suominen L, Vehkalahti M, Knuuttila M. Kirjassa: toim.Koskinen S, Terveys. toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011, 2013, http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90832/Rap068_2012_netti.pdf?sequence
  14. Holmen L, Mejare I, Malmgren B ym. The effect of regular professional plaque removal on dental caries in vivo. A polarized light and scanning electron microscope study. Caries Res 1988;22:250-6 «PMID: 3165719»PubMed
  15. Hallonsten AL, Wendt LK, Mejàre I ym. Dental caries and prolonged breast-feeding in 18-month-old Swedish children. Int J Paediatr Dent 1995;5:149-55 «PMID: 9601235»PubMed
  16. Valaitis R, Hesch R, Passarelli C ym. A systematic review of the relationship between breastfeeding and early childhood caries. Can J Public Health 2000;91:411-7 «PMID: 11200729»PubMed
  17. Nunes AM, Alves CM, Borba de Araújo F ym. Association between prolonged breast-feeding and early childhood caries: a hierarchical approach. Community Dent Oral Epidemiol 2012;40:542-9 «PMID: 22725605»PubMed
  18. Ollila P, Niemelä M, Uhari M ym. Prolonged pacifier-sucking and use of a nursing bottle at night: possible risk factors for dental caries in children. Acta Odontol Scand 1998;56:233-7 «PMID: 9765016»PubMed
  19. Thenisch NL, Bachmann LM, Imfeld T ym. Are mutans streptococci detected in preschool children a reliable predictive factor for dental caries risk? A systematic review. Caries Res 2006;40:366-74 «PMID: 16946603»PubMed
  20. Meurman PK, Pienihäkkinen K. Factors associated with caries increment: a longitudinal study from 18 months to 5 years of age. Caries Res 2010;44:519-24 «PMID: 20975269»PubMed
  21. Klein MI, Flório FM, Pereira AC ym. Longitudinal study of transmission, diversity, and stability of Streptococcus mutans and Streptococcus sobrinus genotypes in Brazilian nursery children. J Clin Microbiol 2004;42:4620-6 «PMID: 15472319»PubMed
  22. Alves AC, Nogueira RD, Stipp RN ym. Prospective study of potential sources of Streptococcus mutans transmission in nursery school children. J Med Microbiol 2009;58:476-81 «PMID: 19273644»PubMed
  23. Mattos-Graner RO, Li Y, Caufield PW ym. Genotypic diversity of mutans streptococci in Brazilian nursery children suggests horizontal transmission. J Clin Microbiol 2001;39:2313-6 «PMID: 11376080»PubMed
  24. Doméjean S, Zhan L, DenBesten PK ym. Horizontal transmission of mutans streptococci in children. J Dent Res 2010;89:51-5 «PMID: 19918090»PubMed
  25. Thorild I, Lindau-Jonson B, Twetman S. Prevalence of salivary Streptococcus mutans in mothers and in their preschool children. Int J Paediatr Dent 2002;12:2-7 «PMID: 11853244»PubMed
  26. Mohan A, Morse DE, O'Sullivan DM ym. The relationship between bottle usage/content, age, and number of teeth with mutans streptococci colonization in 6-24-month-old children. Community Dent Oral Epidemiol 1998;26:12-20 «PMID: 9511836»PubMed
  27. Carvalho JC, Ekstrand KR, Thylstrup A. Dental plaque and caries on occlusal surfaces of first permanent molars in relation to stage of eruption. J Dent Res 1989;68:773-9 «PMID: 2715469»PubMed
  28. Grindefjord M, Dahllöf G, Nilsson B ym. Prediction of dental caries development in 1-year-old children. Caries Res 1995;29:343-8 «PMID: 8521434»PubMed
  29. Kim Seow W. Environmental, maternal, and child factors which contribute to early childhood caries: a unifying conceptual model. Int J Paediatr Dent 2012;22:157-68 «PMID: 21972925»PubMed
  30. Wendt LK, Hallonsten AL, Koch G ym. Oral hygiene in relation to caries development and immigrant status in infants and toddlers. Scand J Dent Res 1994;102:269-73 «PMID: 7817151»PubMed
  31. Stecksén-Blicks C, Kieri C, Nyman JE ym. Caries prevalence and background factors in Swedish 4-year-old children - a 40-year perspective. Int J Paediatr Dent 2008;18:317-24 «PMID: 18637046»PubMed
  32. Felix DH, Luker J, Scully C. Oral medicine: 4. Dry mouth and disorders of salivation. Dent Update 2012;39:738-43 «PMID: 23367643»PubMed
  33. Milgrom P, Weinstein P. Dental fears in general practice: new guidelines for assessment and treatment. Int Dent J 1993;43:288-93 «PMID: 8406959»PubMed
  34. Olak J, Saag M, Honkala S ym. Children's dental fear in relation to dental health and parental dental fear. Stomatologija 2013;15:26-31 «PMID: 23732827»PubMed
  35. Wennström A, Wide Boman U, Stenman U ym. Oral health, sense of coherence and dental anxiety among middle-aged women. Acta Odontol Scand 2013;71:256-62 «PMID: 22452573»PubMed
  36. Tanzer JM, Livingston J, Thompson AM. The microbiology of primary dental caries in humans. J Dent Educ 2001;65:1028-37 «PMID: 11699974»PubMed
  37. Seki M, Karakama F, Terajima T ym. Evaluation of mutans streptococci in plaque and saliva: correlation with caries development in preschool children. J Dent 2003;31:283-90 «PMID: 12735923»PubMed
  38. Leppäniemi A, Lukinmaa PL, Alaluusua S. Nonfluoride hypomineralizations in the permanent first molars and their impact on the treatment need. Caries Res 2001;35:36-40 «PMID: 11125194»PubMed
  39. Pitts N, Ekstrand K, ICDAS Foundation. International Caries Detection and Assessment System (ICDAS) and its International Caries Classification and Management System (ICCMS) - methods for staging of the caries process and enabling dentists to manage caries. Community Dent Oral Epidemiol 2013;41:e41-52 «PMID: 24916677»PubMed
  40. http://www.icdas.org/courses/english/index.html
  41. Vanwormer JJ, Acharya A, Greenlee RT, Nieto FJ. Oral hygiene and cardiometabolic disease risk in the survey of the health of Wisconsin. J Dent Res. 2013 Sep;92(9):795-801. doi: 10.1177/0022034513497960. Epub 2013 Jul 19.
  42. Desvarieux M, Demmer RT, Jacobs DR ym. Changes in clinical and microbiological periodontal profiles relate to progression of carotid intima-media thickness: the Oral Infections and Vascular Disease Epidemiology study. J Am Heart Assoc 2013;2:e000254 «PMID: 24166489»PubMed
  43. Söder B, Yakob M, Meurman JH ym. The association of dental plaque with cancer mortality in Sweden. A longitudinal study. BMJ Open 2012;2: «PMID: 22689907»PubMed
  44. Chang JS, Lo HI, Wong TY ym. Investigating the association between oral hygiene and head and neck cancer. Oral Oncol 2013;49:1010-7 «PMID: 23948049»PubMed
  45. Dar NA, Islami F, Bhat GA, Shah IA, Makhdoomi MA, Iqbal B, Rafiq R, Lone MM, Abnet CC, Boffetta P. Poor oral hygiene and risk of esophageal squamous cell carcinoma in Kashmir. Cochrane Database Syst Rev. 2013 Aug 13;8:CD008367. [Epub ahead of print]
  46. Shi Z, Xie H, Wang P ym. Oral hygiene care for critically ill patients to prevent ventilator-associated pneumonia. Cochrane Database Syst Rev 2013;8:CD008367 «PMID: 23939759»PubMed
  47. Ismail AI, Bandekar RR. Fluoride supplements and fluorosis: a meta-analysis. Community Dent Oral Epidemiol 1999;27:48-56 «PMID: 10086926»PubMed
  48. Gustafsson BE, Quensel CE, Lanke LS ym. The Vipeholm dental caries study; the effect of different levels of carbohydrate intake on caries activity in 436 individuals observed for five years. Acta Odontol Scand 1954;11:232-64 «PMID: 13196991»PubMed
  49. Valtiovarainministerio, tammikuu 2013 Sokeriverotusta selvittanyt tyoryhma. Sokeriverotyoryhman loppuraportti. Valtiovarainministerion julkaisuja 3/2013 www.vm.fi/julkaisut. Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy, 2013. ISBN 978- 952-251-423-3(nid.) ISSN 1459-3394 (nid.) ISBN 978-952-251-424-0 (PDF) ISSN 1797-9714 (PDF)
  50. Campain AC, Morgan MV, Evans RW ym. Sugar-starch combinations in food and the relationship to dental caries in low-risk adolescents. Eur J Oral Sci 2003;111:316-25 «PMID: 12887397»PubMed
  51. World Health Organization (WHO). Diet, Nutrition and the Prevention of Chronic Diseases. WHO Technical Report Series 2003;916
  52. Köhler B, Bratthall D. Intrafamilial levels of Streptococcus mutans and some aspects of the bacterial transmission. Scand J Dent Res 1978;86:35-42 «PMID: 273301»PubMed
  53. Sheiham A, Watt RG. The common risk factor approach: a rational basis for promoting oral health. Community Dent Oral Epidemiol 2000;28:399-406 «PMID: 11106011»PubMed
  54. Routasalo P, Pitkälä K. Omahoidon tukeminen. Opas terveydenhuollon ammattilaisille. Lääkäriseura Duodecim. ISBN 978-952-67123-2-1
  55. Kay EJ, Locker D. Is dental health education effective? A systematic review of current evidence. Community Dent Oral Epidemiol 1996;24:231-5 «PMID: 8871028»PubMed
  56. Burke BL, Arkowitz H, Menchola M. The efficacy of motivational interviewing: a meta-analysis of controlled clinical trials. J Consult Clin Psychol 2003;71:843-61 «PMID: 14516234»PubMed
  57. Rubak S, Sandbaek A, Lauritzen T ym. Motivational interviewing: a systematic review and meta-analysis. Br J Gen Pract 2005;55:305-12 «PMID: 15826439»PubMed
  58. Pienihäkkinen K, Jokela J, Alanen P. Risk-based early prevention in comparison with routine prevention of dental caries: a 7-year follow-up of a controlled clinical trial; clinical and economic aspects. BMC Oral Health 2005;5:2 «PMID: 15784155»PubMed
  59. de Bruyn H, Arends J. Fluoride varnishes -- a review. J Biol Buccale 1987;15:71-82
  60. Marinho VC, Worthington HV, Walsh T ym. Fluoride varnishes for preventing dental caries in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2013;7:CD002279 «PMID: 23846772»PubMed
  61. Nordström A, Birkhed D. Preventive effect of high-fluoride dentifrice (5,000 ppm) in caries-active adolescents: a 2-year clinical trial. Caries Res 2010;44:323-31 «PMID: 20606431»PubMed
  62. Ripa LW. Sealants revisted: an update of the effectiveness of pit-and-fissure sealants. Caries Res 1993;27 Suppl 1:77-82 «PMID: 8500131»PubMed
  63. Locker D, Jokovic A, Kay EJ. Prevention. Part 8: The use of pit and fissure sealants in preventing caries in the permanent dentition of children. Br Dent J 2003;195:375-8 «PMID: 14551623»PubMed
  64. Weintraub JA. Pit and fissure sealants in high-caries-risk individuals. J Dent Educ 2001;65:1084-90 «PMID: 11699981»PubMed
  65. Källestål C. The effect of five years' implementation of caries-preventive methods in Swedish high-risk adolescents. Caries Res 2005;39:20-6 «PMID: 15591730»PubMed
  66. Beauchamp J, Caufield PW, Crall JJ ym. Evidence-based clinical recommendations for the use of pit-and-fissure sealants: a report of the American Dental Association Council on Scientific Affairs. J Am Dent Assoc 2008;139:257-68 «PMID: 18310730»PubMed
  67. Oong EM, Griffin SO, Kohn WG ym. The effect of dental sealants on bacteria levels in caries lesions: a review of the evidence. J Am Dent Assoc 2008;139:271-8; quiz 357-8 «PMID: 18310731»PubMed
  68. Söderholm KJ. The impact of recent changes in the epidemiology of dental caries on guidelines for the use of dental sealants: clinical perspectives. J Public Health Dent 1995;55:302-11 «PMID: 8854270»PubMed
  69. Chadwick BL, Treasure ET, Playle RA. A randomised controlled trial to determine the effectiveness of glass ionomer sealants in pre-school children. Caries Res 2005;39:34-40 «PMID: 15591732»PubMed
  70. Slot DE, Vaandrager NC, Van Loveren C ym. The effect of chlorhexidine varnish on root caries: a systematic review. Caries Res 2011;45:162-73 «PMID: 21525751»PubMed
  71. Rethman MP, Beltrán-Aguilar ED, Billings RJ ym. Nonfluoride caries-preventive agents: executive summary of evidence-based clinical recommendations. J Am Dent Assoc 2011;142:1065-1071 «PMID: 21987836»PubMed
  72. Antonio AG, Pierro VS, Maia LC. Caries preventive effects of xylitol-based candies and lozenges: a systematic review. J Public Health Dent 2011;71:117-24 «PMID: 21774134»PubMed
  73. Deshpande A, Jadad AR. The impact of polyol-containing chewing gums on dental caries: a systematic review of original randomized controlled trials and observational studies. J Am Dent Assoc 2008;139:1602-14 «PMID: 19047666»PubMed
  74. Hayes C. The effect of non-cariogenic sweeteners on the prevention of dental caries: a review of the evidence. J Dent Educ 2001;65:1106-9 «PMID: 11699985»PubMed
  75. Non-Fluoride Caries Preventive Agents. ADA Systematic Review and Clinical Recommendations for Non-Fluoride Caries Preventive Agents.Executive Summary: Nonfluoride caries-preventive agents: Executive summary of evidence-based clinical recommendations. Chairside Guide.
  76. Isokangas P, Söderling E, Pienihäkkinen K ym. Occurrence of dental decay in children after maternal consumption of xylitol chewing gum, a follow-up from 0 to 5 years of age. J Dent Res 2000;79:1885-9 «PMID: 11145360»PubMed
  77. Laitala ML, Alanen P, Isokangas P ym. Long-term effects of maternal prevention on children's dental decay and need for restorative treatment. Community Dent Oral Epidemiol 2013;41:534-40 «PMID: 23786466»PubMed
  78. Nakai Y, Shinga-Ishihara C, Kaji M ym. Xylitol gum and maternal transmission of mutans streptococci. J Dent Res 2010;89:56-60 «PMID: 19948944»PubMed
  79. Olak J, Saag M, Vahlberg T ym. Caries prevention with xylitol lozenges in children related to maternal anxiety. A demonstration project. Eur Arch Paediatr Dent 2012;13:64-9 «PMID: 22449804»PubMed
  80. Söderling E, Isokangas P, Pienihäkkinen K ym. Influence of maternal xylitol consumption on acquisition of mutans streptococci by infants. J Dent Res 2000;79:882-7 «PMID: 10765964»PubMed
  81. Thorild I, Lindau B, Twetman S. Caries in 4-year-old children after maternal chewing of gums containing combinations of xylitol, sorbitol, chlorhexidine and fluoride. Eur Arch Paediatr Dent 2006;7:241-5 «PMID: 17164069»PubMed
  82. Thorild I, Lindau B, Twetman S. Effect of maternal use of chewing gums containing xylitol, chlorhexidine or fluoride on mutans streptococci colonization in the mothers' infant children. Oral Health Prev Dent 2003;1:53-7 «PMID: 15643749»PubMed
  83. Thorild I, Lindau B, Twetman S. Salivary mutans streptococci and dental caries in three-year-old children after maternal exposure to chewing gums containing combinations of xylitol, sorbitol, chlorhexidine, and fluoride. Acta Odontol Scand 2004;62:245-50 «PMID: 15841810»PubMed
  84. Ekstrand KR, Ricketts DN, Kidd EA ym. Detection, diagnosing, monitoring and logical treatment of occlusal caries in relation to lesion activity and severity: an in vivo examination with histological validation. Caries Res 1998;32:247-54 «PMID: 9643366»PubMed
  85. Nyvad B, Machiulskiene V, Baelum V. Reliability of a new caries diagnostic system differentiating between active and inactive caries lesions. Caries Res 1999;33:252-60 «PMID: 10343087»PubMed
  86. Anttonen V, Seppä L, Hausen H. A follow-up study of the use of DIAGNOdent for monitoring fissure caries in children. Community Dent Oral Epidemiol 2004;32:312-8 «PMID: 15239783»PubMed
  87. Schirrmeister JF, Gebrande JP, Altenburger MJ ym. Effect of dentifrice containing 5000 ppm fluoride on non-cavitated fissure carious lesions in vivo after 2 weeks. Am J Dent 2007;20:212-6 «PMID: 17907481»PubMed
  88. Ahovuo-Saloranta A, Hiiri A, Nordblad A ym. Pit and fissure sealants for preventing dental decay in the permanent teeth of children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2004;(3):CD001830 «PMID: 15266455»PubMed
  89. Suni J, Vähänikkilä H, Päkkilä J ym. Review of 36,537 patient records for tooth health and longevity of dental restorations. Caries Res 2013;47:309-17 «PMID: 23406626»PubMed
  90. Suni J. Changes in the cumulative tooth and surface specific survival rates between four age cohorts. Väitöskirja. Turun Yliopisto 1997
  91. Blinkhorn AS, Gratrix D, Holloway PJ ym. A cluster randomised, controlled trial of the value of dental health educators in general dental practice. Br Dent J 2003;195:395-400; discussion 385 «PMID: 14551632»PubMed
  92. Harrison RL, Veronneau J, Leroux B. Effectiveness of maternal counseling in reducing caries in Cree children. J Dent Res 2012;91:1032-7 «PMID: 22983408»PubMed
  93. Kowash MB, Pinfield A, Smith J ym. Effectiveness on oral health of a long-term health education programme for mothers with young children. Br Dent J 2000;188:201-5 «PMID: 10740903»PubMed
  94. Weinstein P, Harrison R, Benton T. Motivating parents to prevent caries in their young children: one-year findings. J Am Dent Assoc 2004;135:731-8 «PMID: 15270155»PubMed
  95. Robinson PG, Deacon SA, Deery C ym. Manual versus powered toothbrushing for oral health. Cochrane Database Syst Rev 2005;(2):CD002281 «PMID: 15846633»PubMed
  96. Axelsson P, Lindhe J. Effect of controlled oral hygiene procedures on caries and periodontal disease in adults. Results after 6 years. J Clin Periodontol 1981;8:239-48 «PMID: 6947990»PubMed
  97. Axelsson P, Lindhe J. The effect of a preventive programme on dental plaque, gingivitis and caries in schoolchildren. Results after one and two years. J Clin Periodontol 1974;1:126-38 «PMID: 4532119»PubMed
  98. Hujoel PP, Cunha-Cruz J, Banting DW ym. Dental flossing and interproximal caries: a systematic review. J Dent Res 2006;85:298-305 «PMID: 16567548»PubMed
  99. Axelsson P, Buischi YA, Barbosa MF ym. The effect of a new oral hygiene training program on approximal caries in 12-15-year-old Brazilian children: results after three years. Adv Dent Res 1994;8:278-84 «PMID: 7865087»PubMed
  100. Zanin L, Meneghim MC, Assaf AV ym. Evaluation of an educational program for children with high risk of caries. J Clin Pediatr Dent 2007;31:246-50 «PMID: 19161059»PubMed
  101. Zimmer S, Bizhang M, Seemann R ym. The effect of a preventive program, including the application of low-concentration fluoride varnish, on caries control in high-risk children. Clin Oral Investig 2001;5:40-4 «PMID: 11355097»PubMed
  102. de Farias IA, de Araújo Souza GC, Ferreira MA. A health education program for Brazilian public schoolchildren: the effects on dental health practice and oral health awareness. J Public Health Dent 2009;69:225-30 «PMID: 19453867»PubMed
  103. Yazdani R, Vehkalahti MM, Nouri M ym. School-based education to improve oral cleanliness and gingival health in adolescents in Tehran, Iran. Int J Paediatr Dent 2009;19:274-81 «PMID: 19320914»PubMed
  104. Petersen PE, Peng B, Tai B ym. Effect of a school-based oral health education programme in Wuhan City, Peoples Republic of China. Int Dent J 2004;54:33-41 «PMID: 15005471»PubMed
  105. Redmond CA, Blinkhorn FA, Kay EJ ym. A cluster randomized controlled trial testing the effectiveness of a school-based dental health education program for adolescents. J Public Health Dent 1999;59:12-7 «PMID: 11396038»PubMed
  106. Bruno-Ambrosius K, Swanholm G, Twetman S. Eating habits, smoking and toothbrushing in relation to dental caries: a 3-year study in Swedish female teenagers. Int J Paediatr Dent 2005;15:190-6 «PMID: 15854115»PubMed
  107. Marshall TA, Broffitt B, Eichenberger-Gilmore J ym. The roles of meal, snack, and daily total food and beverage exposures on caries experience in young children. J Public Health Dent 2005;65:166-73 «PMID: 16171262»PubMed
  108. Anderson CA, Curzon ME, Van Loveren C ym. Sucrose and dental caries: a review of the evidence. Obes Rev 2009;10 Suppl 1:41-54 «PMID: 19207535»PubMed
  109. Burt BA, Pai S. Sugar consumption and caries risk: a systematic review. J Dent Educ 2001;65:1017-23 «PMID: 11699972»PubMed
  110. Karjalainen S, Söderling E, Sewón L ym. A prospective study on sucrose consumption, visible plaque and caries in children from 3 to 6 years of age. Community Dent Oral Epidemiol 2001;29:136-42 «PMID: 11300173»PubMed
  111. Ruottinen S, Karjalainen S, Pienihäkkinen K ym. Sucrose intake since infancy and dental health in 10-year-old children. Caries Res 2004;38:142-8 «PMID: 14767171»PubMed
  112. Sreebny LM. Sugar availability, sugar consumption and dental caries. Community Dent Oral Epidemiol 1982;10:1-7 «PMID: 6949660»PubMed
  113. Armfield JM, Spencer AJ, Roberts-Thomson KF ym. Water fluoridation and the association of sugar-sweetened beverage consumption and dental caries in Australian children. Am J Public Health 2013;103:494-500 «PMID: 23327241»PubMed
  114. Levine RS, Nugent ZJ, Rudolf MC ym. Dietary patterns, toothbrushing habits and caries experience of schoolchildren in West Yorkshire, England. Community Dent Health 2007;24:82-7 «PMID: 17615822»PubMed
  115. Lim S, Sohn W, Burt BA ym. Cariogenicity of soft drinks, milk and fruit juice in low-income african-american children: a longitudinal study. J Am Dent Assoc 2008;139:959-67; quiz 995 «PMID: 18594082»PubMed
  116. Vartanian LR, Schwartz MB, Brownell KD. Effects of soft drink consumption on nutrition and health: a systematic review and meta-analysis. Am J Public Health 2007;97:667-75 «PMID: 17329656»PubMed
  117. James P, Parnell C, Whelton H. The caries-preventive effect of chlorhexidine varnish in children and adolescents: a systematic review. Caries Res 2010;44:333-40 «PMID: 20606432»PubMed
  118. Chesters RK, Huntington E, Burchell CK ym. Effect of oral care habits on caries in adolescents. Caries Res 1992;26:299-304 «PMID: 1423447»PubMed
  119. O'Mullane DM, Kavanagh D, Ellwood RP ym. A three-year clinical trial of a combination of trimetaphosphate and sodium fluoride in silica toothpastes. J Dent Res 1997;76:1776-81 «PMID: 9372795»PubMed
  120. Att förebygga karies - En systematisk litteraturöversikt. Statens beredning för medicinsk utvärdering (SBU). SBU-rapport nr 161 (Fluor i tandkräm) 2002:45-54
  121. Walsh T, Worthington HV, Glenny AM ym. Fluoride toothpastes of different concentrations for preventing dental caries in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2010;(1):CD007868 «PMID: 20091655»PubMed
  122. Holt RD, Morris CE, Winter GB ym. Enamel opacities and dental caries in children who used a low fluoride toothpaste between 2 and 5 years of age. Int Dent J 1994;44:331-41 «PMID: 7822059»PubMed
  123. Santos AP, Oliveira BH, Nadanovsky P. Effects of low and standard fluoride toothpastes on caries and fluorosis: systematic review and meta-analysis. Caries Res 2013;47:382-90 «PMID: 23572031»PubMed
  124. Tavener JA, Davies GM, Davies RM ym. The prevalence and severity of fluorosis and other developmental defects of enamel in children who received free fluoride toothpaste containing either 440 or 1450 ppm F from the age of 12 months. Community Dent Health 2004;21:217-23 «PMID: 15470832»PubMed
  125. Att förebygga karies - En systematisk litteraturöversikt. SBU-rapport nr 161. Statens beredning för medicinsk utvärdering (SBU) (Fluorskjölning och fluorpensling; Fluorlack, Fluorgeler) 2002:58-90
  126. Marinho VC, Higgins JP, Sheiham A ym. Combinations of topical fluoride (toothpastes, mouthrinses, gels, varnishes) versus single topical fluoride for preventing dental caries in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2004;(1):CD002781 «PMID: 14973992»PubMed
  127. Diagnosis and management of dental caries. Evidence report number 36, AHRQ;2001
  128. Karies - diagnostik, riskbedömning och icke-invasiv behandling. Rapportnummer 188, 2007, SBU – Statens beredning för medicinsk utvärdering
  129. Roeters FJ, Verdonschot EH, Bronkhorst EM ym. Prediction of the need for bitewing radiography in detecting caries in the primary dentition. Community Dent Oral Epidemiol 1994;22:456-60 «PMID: 7882663»PubMed
  130. Twetman S, Axelsson S, Dahlén G ym. Adjunct methods for caries detection: a systematic review of literature. Acta Odontol Scand 2013;71:388-97 «PMID: 22630355»PubMed
  131. Harrison R, Benton T, Everson-Stewart S ym. Effect of motivational interviewing on rates of early childhood caries: a randomized trial. Pediatr Dent 2007;29:16-22 «PMID: 18041508»PubMed
  132. Jönsson B, Ohrn K, Oscarson N ym. The effectiveness of an individually tailored oral health educational programme on oral hygiene behaviour in patients with periodontal disease: a blinded randomized-controlled clinical trial (one-year follow-up). J Clin Periodontol 2009;36:1025-34 «PMID: 19930092»PubMed
  133. Ekstrand KR, Bakhshandeh A, Martignon S. Treatment of proximal superficial caries lesions on primary molar teeth with resin infiltration and fluoride varnish versus fluoride varnish only: efficacy after 1 year. Caries Res 2010;44:41-6 «PMID: 20090327»PubMed
  134. Meyer-Lueckel H, Bitter K, Paris S. Randomized controlled clinical trial on proximal caries infiltration: three-year follow-up. Caries Res 2012;46:544-8 «PMID: 22922306»PubMed
  135. Paris S, Hopfenmuller W, Meyer-Lueckel H. Resin infiltration of caries lesions: an efficacy randomized trial. J Dent Res 2010;89:823-6 «PMID: 20505049»PubMed
  136. Vermaire E. Optimizing Oral Health. Towards a tailored, effective and cost-effective dental care. Väitöskirja. Hollanti. 2013 «http://www.ivorenkruis.nl/userfiles/File/Proefschrift_Erik_Vermaire_final.pdf»19
  137. Hölttä P, Alaluusua S. Effect of supervised use of a fluoride toothpaste on caries incidence in pre-school children. Int J Paediatr Dent 1992;2:145-9 «PMID: 1304804»PubMed
  138. Jackson RJ, Newman HN, Smart GJ ym. The effects of a supervised toothbrushing programme on the caries increment of primary school children, initially aged 5-6 years. Caries Res 2005;39:108-15 «PMID: 15741722»PubMed
  139. Rong WS, Bian JY, Wang WJ ym. Effectiveness of an oral health education and caries prevention program in kindergartens in China. Community Dent Oral Epidemiol 2003;31:412-6 «PMID: 14986908»PubMed
  140. Poorterman JH, Aartman IH, Kieft JA ym. Value of bite-wing radiographs in a clinical epidemiological study and their effect on the DMFS index. Caries Res 2000;34:159-63 «PMID: 10773634»PubMed
  141. Hietala-Lenkkeri AM, Tolvanen M, Alanen P ym. The additional information of bitewing radiographs in the detection of established or severe dentinal decay in 14-year olds: a cross-sectional study in low-caries population. ScientificWorldJournal 2014;2014:175358 «PMID: 24574869»PubMed