Virtsankarkailu (naiset)

• Virtsankarkailu eli virtsainkontinenssi tarkoittaa mitä tahansa virtsan tahatonta karkailua. Naisten virtsankarkailu on yleistä ja heikentää elämänlaatua.
• Virtsankarkailu jakautuu neljään päätyyppiin:
  • Ponnistusvirtsankarkailu on fyysisen rasituksen, ponnistuksen, yskäisyn tai aivastuksen yhteydessä tapahtuvaa virtsan karkaamista.
  • Pakkovirtsankarkailu on virtsan karkaamista, johon liittyy samanaikainen äkillinen ja voimakas virtsaamistarve.
  • Sekamuotoisessa virtsankarkailussa esiintyy sekä ponnistus- että pakkovirtsankarkailua.
  • Ylivuotovirtsankarkailu on virtsan karkaamista, joka liittyy virtsarakon tyhjenemishäiriöön.

Diagnostiikka

Suositus: Ohjaa potilaat täyttämään erottelupiste- ja haitta-aste-lomakkeet ja virtsaamispäiväkirja.

• Diagnostiikan tavoitteena on määrittää virtsankarkailun tyyppi, haitta-aste ja vaikutus elämänlaatuun. Virtsankarkailun tyyppi vaikuttaa hoidon valintaan.
• Virtsankarkailun tyyppiä voi arvioida karkeasti kahdella avainkysymyksellä:
  • 1. Karkaako virtsa äkillisen ponnistamisen, yskäisyn tai aivastamisen yhteydessä? Myönteinen vastaus viittaa ponnistusvirtsankarkailuun.
  • 2. Onko sinulla voimakasta virtsaamistarvetta siten, että virtsa karkaa ennen kuin ehdit WC:hen? Myönteinen vastaus viittaa pakkovirtsankarkailuun.
• Lopullinen määritys perustuu anamneesiin, kyselylomakkeisiin sekä yleiseen ja gynekologiseen tutkimukseen yskäisytesteineen.
• Erottelupistelomakkeen ja virtsaamispäiväkirjan täyttäminen ennen ensimmäistä vastaanottokäyntiä helpottaa oireen tyypin ja vakavuuden arvioimista.
• Tarvittaessa tehdään jäännösvirtsan mittaus. Epäselvissä tapauksissa käytetään täydentäviä tutkimuksia erikoissairaanhoidossa.

Ehkäisy

Suositus: Tarjoa raskaana olevalle ja synnyttäneelle neuvolassa ohjeistusta lantionpohjan lihasharjoittelusta.

• Lantionpohjan lihasharjoittelu raskauden aikana todennäköisesti ehkäisee virtsankarkailua raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen «Pelvic muscle training before giving birth likely decreases urinary incontinence episodes both during the pregnancy and postpartum.»B.
• Lantionpohjan lihasharjoittelu synnytyksen jälkeen saattaa vähentää virtsankarkailuoireita «Pelvic floor muscle training during the postpartum period may decrease urinary incontinence episodes.»C.
• Virtsankarkailua voidaan ehkäistä painonhallinnalla, tupakoimattomuudella, lantionpohjan lihaskunnon ylläpidolla, ummetuksen hoidolla ja erityisesti 65 vuotta täyttäneillä fyysisellä aktiivisuudella.

Hoito

Suositus: Suosittele ylipainoiselle virtsankarkailusta kärsivälle potilaalle painonpudotusta ja järjestä siihen tarvittavat tukitoimet.

Suositus: Suosittele ponnistusvirtsankarkailun ensilinjan hoidoksi lantionpohjan lihasharjoittelua.

Suositus: Harkitse potilaan kanssa lääkehoitoa pakkovirtsankarkailuun huomioiden oireiden vaikeusaste ja lääkehoidon rajallinen vaikutus.

Suositus: Arvioi virtsankarkailun tilanne 2–3 kuukauden kuluttua lääkehoidon aloituksesta ja lääkehoidon jatkuessa, sekä hoidon muutosten tarve 1–2 vuoden välein.

• Laihduttaminen todennäköisesti vähentää ylipainoisten naisten virtsankarkailua «Weight loss likely decreases urinary incontinence episodes.»B.
• Lantionpohjan ohjeistettu lihasharjoittelu todennäköisesti vähentää virtsankarkailua ponnistusvirtsankarkailussa ja saattaa vähentää myös muun tyyppistä virtsankarkailua «Pelvic floor muscle exercise likely decreases the urinary incontinence symptoms.»B. Lihasharjoittelu on usein riittävä hoito lievässä ja keskivaikeassa ponnistusvirtsankarkailussa.
• Emättimeen annosteltava paikallinen estrogeenihoito saattaa lievittää vaihdevuosi-iän ylittäneiden naisten virtsankarkailuoireita «Topical estrogen therapy may reduce urinary incontinence symptoms.»C.
• Säärihermon sähköstimulaatiohoito todennäköisesti vähentää pakkovirtsankarkailua «Percutaneous Tibial nerve stimulation (PTNS) likely decreases overactive bladder symptoms slightly.»B.
• Tutkimusnäyttö rakkokoulutuksen hyödyistä oireiden vähentämiseksi on hyvin epävarmaa «The evidence on bladder training to treat incontinence symptoms is very uncertain.»D.
• Tutkimusnäyttö biopalautteen hyödyistä lihasharjoittelussa on hyvin epävarmaa «The evidence on Pelvic Floor Muscle Training (PFMT) with EMG Biofeedback (EMG-BF) is very uncertain.»D.
• Tutkimusnäyttö akupunktion vaikutuksista on hyvin epävarmaa «The evidence on acupuncture for urinary incontinence symptoms is uncertain.»D.

Lääkehoito

• Beeta3-agonistit vähentävät pakkovirtsankarkailukertoja todennäköisesti noin 28 % «Mirabegron probably decreases incontinence episodes slightly in patients with overactive bladder.»B.
• Antikolinergit vähentävät pakkovirtsankarkailukertoja todennäköisesti noin 32 %, mutta haitat (esimerkiksi kuiva suu, ummetus) ovat yleisempiä «Anticholinergics likely decrease the number of daily urge incontinence episodes.»B.
• Duloksetiini todennäköisesti vähentää ponnistusvirtsankarkailukertoja hieman «Duloxetine likely decreases incontinence episodes slightly in patients with stress urinary incontinence.»B. Haittavaikutusten (erityisesti pahoinvoinnin) vuoksi käyttö on vähäistä.
• Botuliinitoksiini A:n ruiskutus rakkolihakseen vähentää pakkovirtsankarkailukertoja «Onabotulinum-toxin A decreases urinary incontinence episodes.»A. Hoitoa voi harkita, jos muusta hoidosta ei ole riittävää apua.

Kajoavat hoidot

• Nauhaleikkaushoito todennäköisesti vähentää virtsankarkailun määrää fysioterapiaa enemmän keskivaikean ja vaikean virtsankarkailun hoidossa «Leikkaushoito todennäköisesti vähentää virtsankarkailun oireita suhteessa fysioterapiaan keskivaikean ja vaikean ponnistusvirtsankarkailun hoidossa.»B. Nauhaleikkaushoito todennäköisesti vähentää virtsankarkailua myös täyteaineinjektiota enemmän.
• Laserhoidon vaikutus virtsankarkailuun on todennäköisesti merkityksetön «Vaginal laser therapy provides little or no benefit on stress urinary incontinence symptoms.»B.

Iäkkäiden virtsankarkailun hoito

Suositus: Suosi lääkkeettömiä hoitoja iäkkäiden virtsankarkailun hoidossa.

Suositus: Älä ilman erityisiä perusteita määrää iäkkään virtsankarkailun hoitoon antikolinergisia lääkkeitä.

• Iäkkään virtsankarkailun yksilöllinen hoitosuunnitelma perustuu kokonaisvaltaiseen arvioon, jossa huomioidaan toimintakyky, gerastenia, kognitio ja monisairastavuus.
• Iäkkäille soveltuvat erityisesti lääkkeettömät hoidot, kuten fyysisen aktiivisuuden sekä liikunta- ja toimintakyvyn ylläpito.
• Antikolinergien haittavaikutukset ylittävät iäkkäillä useimmiten hyödyt. Beeta3-agonisti saattaa olla vähäisempien haittojen vuoksi parempi vaihtoehto.

Hoidon porrastus

• Virtsankarkailun perustutkimukset, hoito ja seuranta voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa.
• Mikäli perusterveydenhuollon toimet eivät tuota riittävää apua, ohjataan potilas erikoissairaanhoitoon.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä

Tomi Mikkola (puheenjohtaja)

Seija Ala-Nissilä

Olavi Airaksinen

Pauliina Aukee

Sanna Hallamies

Tuija Nieminen

Maria Nuotio

Kaisa Raatikainen

Aleksi Raudasoja (Käypä hoito -toimittaja)

Minna Törnävä