Takaisin Tulosta

Leukosytoosi

Lääkärin käsikirja
7.1.2025 • Viimeisin muutos 7.1.2025
Niina Valtanen

Ks. myös kuva-artikkeli Perifeerisen veren morfologiaa (lapset) «Perifeerisen veren morfologiaa»1

.

Keskeistä

  • Vaikea infektio leukosytoosin syynä on todettava välittömästi ja hoito järjestettävä heti.
  • Leukosytoosin puuttuminen ei sulje pois vaikeaa infektiota tai pahanlaatuista veritautia.
  • Jos leukosytoosin syy ei ole ilmeinen, on tehtävä tarvittavat jatkotutkimukset.

Lähtökohdat

  • Leukosytoosilla tarkoitetaan veren normaalia suurempaa valkosolupitoisuutta. Tämä voi johtua yhden tai useamman valkosolutyypin absoluuttisen määrän suurenemisesta.
    • Neutrofilia
    • Lymfosytoosi
    • Monosytoosi
    • Eosinofilia
    • Basofilia
  • Leukosytoosin aiheuttajia
    • Infektiot ja muut tulehdustilat
    • Lääkkeet (esim. glukokortikoidit)
    • Fyysinen tai psyykkinen rasitus
    • Raskaus
    • Tupakointi
    • Pahanlaatuiset veritaudit

Viitevälit

Taulukko 1. Veren leukosyyttimäärän (B-Leuk) viitevälit eri ikäluokissa ja aikuisten valkosolutyyppien määrä
IkäB-Leuk (× 109/l)B-Diffi ( %)Kokonaismäärä (× 109/l)
Ateriointi voi suurentaa valkosolupitoisuutta lievästi. Aamulla B-Leuk-arvo on pienempi kuin iltapäivällä. Viitevälit voivat hieman vaihdella laboratoriosta toiseen.
Aikuiset3.4–8.2
Neutrofiilit35–721.6–6.3
Lymfosyytit18–521.2–3.5
Monosyytit4–120.2–0.8
Eosinofiilit1–60.01–0.40
Basofiilit0–10.00–0.09
Lapset
Vastasyntyneet9.0–38.0
1–2 viikkoa5.0–21.0
3–4 viikkoa5.0–19.5
1 kk–1 vuosi6.0–17.5
2–6 vuotta5.0–14.0
7–12 vuotta4.5–13.5
> 12 vuotta4.5–13.0

Tutkimusstrategia

  • Jos leukosytoosi selittyy potilaan muilla löydöksillä, ei jatkotutkimuksia tarvita.
  • Jos leukosytoosille ei löydy ilmeistä syytä, tehdään valkosolujen erittelylaskenta (B-Diffi).

Neutrofilia

  • Tavallisin leukosytoosin muoto
  • Akuutti tai krooninen bakteeri-infektio on käytännössä yleisin neutrofilian aiheuttaja. Epäkypsät granulosyyttisarjan solut veressä (ns. vasemmalle siirtyminen) ja neutrofiilien karkea granulaatio ovat lähes poikkeuksetta todettavissa akuutissa vaiheessa.
  • Muita neutrofilian aiheuttajia
    • Akuutti verenvuoto
    • Trauma, kirurginen toimenpide
    • Sydäninfarkti
    • Akuutti tai krooninen tulehdus (esim. kihti, reuma)
    • Lääkkeiden käyttö (esim. glukokortikoidit), myrkytykset
    • Metaboliset ja endokriiniset sairaudet (munuaisten vajaatoiminta, diabeettinen ketoasidoosi)
    • Myeloproliferatiiviset taudit, kuten KML «Krooninen myelooinen leukemia (KML)»1, polycythaemia vera «Polycythaemia vera (PV)»2 ja myelofibroosi «Myelofibroosi»3
    • Voimakas fyysinen rasitus
    • Tupakointi

Eosinofilia

Lymfosytoosi

Monosytoosi

  • Melko yleinen
  • Reaktiivista monosytoosia voidaan nähdä mm. akuutin stressin tai trauman yhteydessä, kroonisissa infektioissa (esim. tuberkuloosi) ja kroonisissa inflammatorisissa sairauksissa (esim. reuma). Sitä esiintyy myös tietyissä pahanlaatuisissa veritaudeissa, tyypillisimmin kroonisessa myelomonosyyttileukemiassa (KMML).
  • Lievä monosytoosi (< 1.5 × 109/l) yksittäisenä löydöksenä ei yleensä vaadi jatkoselvityksiä.

Basofilia

Jatkoselvittely

  • Sisätautilääkärin tai hematologin konsultaatio on aiheellinen minkä tahansa muuten selittämättömän leukosytoosin yhteydessä, erityisesti jos B-Diffi-tutkimus tai kliininen kuva herättävät epäilyn pahanlaatuisesta veritaudista. Yleensä lisätutkimuksena tarvitaan luuydintutkimus «Luuydintutkimus»7.
  • Vähäoireisella potilaalla voi valkosoluarvojen seuranta ja kontrollointi 1–2 viikon kuluttua olla oikea ratkaisu. Infektioihin liittyvä leukosytoosi on oikealla hoidolla ohimenevää. Hoito kohdistuu leukosytoosin syyhyn.
  • Leukemoidireaktiosta puhutaan, kun leukosytoosi ja vasemmalle siirtyminen ovat voimakkaita. Leukemoidireaktio voidaan erottaa kroonisesta myelooisesta leukemiasta geenitutkimuksella «Krooninen myelooinen leukemia (KML)»1.

Kirjallisuutta

  1. Huotari V, Sinisalo M. Miten suhtautua perusverenkuvan sattumalöydöksiin aikuisilla? Duodecim 2022;138(23):2135-41 «Miten suhtautua perusverenkuvan sattumalöydöksiin aikuisilla? (23/2022)»8
  2. van Zeventer IA, de Graaf AO, Koorenhof-Scheele TN, ym. Monocytosis and its association with clonal hematopoiesis in community-dwelling individuals. Blood Adv 2022;6(14):4174-4184 «PMID: 35561316»PubMed
  3. Mangaonkar AA, Tande AJ, Bekele DI. Differential Diagnosis and Workup of Monocytosis: A Systematic Approach to a Common Hematologic Finding. Curr Hematol Malig Rep 2021;16(3):267-275 «PMID: 33880680»PubMed
  4. Feriel J, Depasse F, Geneviève F. How I investigate basophilia in daily practice. Int J Lab Hematol 2020;42(3):237-245 «PMID: 31841278»PubMed
  5. Lynch DT, Hall J, Foucar K. How I investigate monocytosis. Int J Lab Hematol 2018;40(2):107-114 «PMID: 29345409»PubMed