Luuydintutkimus

Keskeistä

• Luuydintutkimus on välttämätön pahanlaatuisten veritautien diagnoosin varmentamiseksi ja poissulkemiseksi.
• Usein on tarkoituksenmukaista lähettää potilas sairaalan poliklinikalle, missä voidaan tehdä muitakin tutkimuksia, kuten virtaussytometrinen tutkimus ja/tai sytomolekyyligeneettisiä tutkimuksia. Tutkimuspaikan valintaan vaikuttavat myös kokemus näytteenottopaikassa, potilaan ikä, epäilty sairaus ja etäisyys sairaalaan.
• Luuydintutkimuksen yhteydessä tutkitaan rutiininomaisesti myös perifeerisen veren sivelyvalmiste ja luuytimen rautavärjäys. Tarvittaessa luuydintutkimusta täydennetään trepanaatiolla/biopsianäytteellä (histologisella luuydinnäytteellä).
• Ks. kuvanäytteet lastenhematologisesta tietokannasta «»1.

Tutkimusaiheet

• Aspiraationäytteen aihe on veritaudin poissulku tai diagnoosin varmentaminen/tarkentaminen. Luuydintutkimusta tarvitaan myös veritaudin ennusteen määrittämiseen ja hoitovasteen seuraamiseen (etenkin sairaalaoloissa).
• Luuydintutkimuksen avulla saadaan diagnoosille oleellista tai välttämätöntä tietoa mm. leukemioissa «Aikuisten akuutit leukemiat»1, myelodysplastisissa oireyhtymissä «Myelodysplastiset oireyhtymät»2, myeloomassa «Myelooma»3, Waldenströmin makroglobulinemiassa «Waldenströmin makroglobulinemia (WM)»4, luuytimeen metastasoineissa syövissä (biopsianäyte) ja joskus myös kertymäsairauksissa (biopsianäyte).
• Luuytimen aspiraatiotutkimus antaa alustavaa tai täydentävää tietoa myös useissa muissa sairauksissa, esim. aplastisessa anemiassa, agranulosytoosissa, immunologisessa trombosytopeniassa ja hypersplenismissä.

Luuydintutkimuksen aiheet

• Epäselvä anemia
• Epäselvä trombosytopenia (yhdistyneenä muihin verenkuvamuutoksiin, harvoin yksittäisenä poikkeavuutena)
• Epäselvä leuko- ja neutropenia tai agranulosytoosi
• Pansytopenia
• Epäselvä leukosytoosi
  • KLL seurataan usein avohoidossa.
  • KML vaatii sairaalatutkimuksia.
• Paraproteinemian selvittely
• Epäily plasmasolutaudista
• Epäselvä lymfadenopatia, splenomegalia tai hepatomegalia (myös biopsianäyte)
• Epäselvä kuumeilu «Aikuisen pitkittynyt kuumeilu»5
• Todennäköinen tai mahdollinen luuytimen pahanlaatuinen sairaus
  • Hematologinen
  • Metastaattinen
• Hematologisen maligniteetin hoitovasteen seuranta
• Paikalliset luukivut, jos niiden taustalla epäillään verisairautta

Luuytimen trepanaatio-/biopsianäytteen aiheet

Luuydintutkimuksen teko

• Aspiraationäyte otetaan aikuiselta tavallisimmin rintalastan yläosasta (sternaalipunktio; video «Luuydinnäyte rintalastasta (sternaalipunktio)»1) tai suoliluun takaharjasta (kristapunktio; video «Luuydinnäyte suoliluun takaharjanteesta (kristapunktio)»2).
• Trepanaatio-/biopsianäyte otetaan tavallisesti suoliluun takaharjasta.
• Alle 1(–2)-vuotiaiden paras aspirointipaikka on sääriluun ylä- ja keskikolmanneksen raja. Vanhemmilta lapsilta edullisin ottopaikka on suoliluun takaharja, jota voidaan käyttää myös alle 2-vuotiailla.

Tulkinta

• Luuydintutkimuksen onnistuminen edellyttää kliinikon ja tutkivan lääkärin (mieluiten laboratoriohematologin) hyvää yhteistoimintaa.
• Lähetteeseen sisällytetään
  • kliiniset taustatiedot (myös lääkehoito)
  • tiedot maksan ja pernan koosta, mahdollisesta ikteruksesta
  • imusolmukestatus
  • enintään muutaman päivän ikäiset numeeriset verenkuva-arvot: B-Hb, B-Hkr, E-MCV, B-Leuk, B-Diffi, B-Trom ja anemiatapauksissa myös B-Retik.
• Yhteistyö edellyttää myös tutkivan lääkärin aktiivisuutta: mm. selviä kannanottoja, ehdotuksia jatkotoimiksi ja välitöntä yhteydenottoa, jos todetaan yllättäviä ja pikaisia toimia vaativia muutoksia. Lähettävän lääkärin yhteystiedot (puhelinnumero, sähköpostiosoite) on syytä merkitä lähetteeseen.