Takaisin Tulosta

Johdanto suoliston matotauteihin

Lääkärin käsikirja
13.1.2022 • Viimeisin muutos 8.11.2021
Sakari Jokiranta, Heli Siikamäki ja Anu Kantele

Esiintymisalueet

  • Suolistomadot ovat maailmanlaajuisesti erittäin yleisiä parasiitteja (kantajia yhteensä n. 3 miljardia).
  • Suurin osa Suomessa todettavista ihmisen suolistomatoinfektioista – kihomatoa, lapamatoa ja Toxocaraa lukuun ottamatta – on saatu trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla.
  • Lapamato «Heisimatotauti»1 on ollut Suomessa, varsinkin Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa, erittäin yleinen suoliston matotauti 1950–1960-luvuille asti. Tätä raakaa haukea, ahventa, kiiskeä tai madetta syömällä saatavaa matotautia esiintyy edelleen Suomessa endeemisenä.
  • Kihomato «Kihomatotauti (enterobiaasi)»2 on yleinen lasten – ja joskus aikuistenkin – vaiva kautta maailman, myös Suomessa. Kihomato vaikuttaa yleistyneen varsinkin kehittyneissä maissa, joissa matotaudit muuten ovat suhteellisen harvinaisia.
  • Toxocara-madot ovat kissojen ja koirien suolinkaisia, joita esiintyy myös Suomessa.
  • Maaperävälitteisiä matotartuntoja (suolinkainen «Suolinkaistauti»3, koukkumadot «Koukkumatotauti»4, piiskamato «Trikuriaasi»5, Strongyloides «Strongyloidiaasi»6) esiintyy lähinnä lämpimillä ilmastovyöhykkeillä, suolinkaista eniten Kaakkois-Aasiassa ja Kiinassa, muita maaperämatoja eniten Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.

Tarttuminen

  • Raakaa kalaa syömällä voi saada lapamadon tai anisakiaasin (ns. sushi-madon ).
  • Raakaa lihaa syömällä voi saada kapean heisimadon (Taenia-infektion).
  • Ulosteella kontaminoituneen ravinnon välityksellä, esim. syömällä huonosti kompostoidulla ihmisulosteella lannoitettuja raakoja vihanneksia, voi saada suolinkais- tai piiskamatoinfektion.
  • Toxocara-tartunta saadaan eläimen ulosteesta; ihmisen infektio on tavallisin lapsilla.
  • Endeemisellä alueella avojaloin kävellessä toukkien tunkeutuessa terveen ihon läpi voi saada koukkumato- tai Strongyloides-infektion.

Merkitys maailmanlaajuisesti

  • Yleisimpien suolistomatojen (suolinkainen, koukkumadot, piiskamadot) tärkein haitta mahdollisten vatsavaivojen lisäksi on niiden aiheuttama ravinnon proteiinien ja energian hukkaantuminen, koukkumatojen ja piiskamadon osalta anemisoituminen. Näiden ongelmien lisäksi suolinkaisen aiheuttamien suolentukkeumien, perforaatioiden tai sappitiekomplikaatioiden vuoksi menehtyy vuosittain yli 60 000 ihmistä, enimmäkseen lapsia.

Merkitys Suomessa

  • Suoliston matotaudeista suurin osa tavataan matkailijoilla ja maahanmuuttajilla. Kihomatoa, lapamatoa ja Toxocaraa tavataan myös kotoperäisinä.
  • Matotaudit eivät aiheuta akuuttia ripulia, ja oireet ilmaantuvat yleensä viikkoja tai kuukausia tartunnan jälkeen. Tämän vuoksi matotauteja ei kannata etsiä akuutin matkaripulin taustalta. Alkueläimet sen sijaan voivat aiheuttaa ripulia (ks. Johdanto suoliston alkueläintauteihin «Johdanto suoliston alkueläintauteihin»7).
  • Suomen oloissa kaikki laboratoriossa varmennetut suolistomatoinfektiot tulisi hoitaa. Hoidon tavoitteena on helpottaa oireita, estää ulostetartuntana leviävien matojen tarttuminen muihin ihmisiin ja estää harvinaisten komplikaatioiden kehittyminen.
  • Suomessa merkittävin matotaudin seuraus on ollut lapamadon aiheuttama megaloblastinen anemia «Megaloblastinen anemia»8, joka nykyään on varsin harvinainen. Kihomatoinfektio voi aiheuttaa paljon vaivaa, mutta ei ole vaarallinen.

Diagnoosi

  • Suolistomatoinfektioiden diagnostiikan perustutkimus on madonmunien, toukkien tai kokonaisten matojen osoittaminen ulosteesta (tutkimus F-Para-O, kolme näytettä eri päivinä).
  • Vasta-aineiden määritys on käyttökelpoinen epäiltäessä Strongyloides- tai Toxocara-infektiota.
  • Eosinofiliaa esiintyy joidenkin suolistomatotautien yhteydessä, lähinnä strongyloidiaasissa, toksokariaasissa ja suolinkaisten tai koukkumatojen kiertokulun keuhkovaiheessa. Epäiltäessä matoinfektiota eosinofilian taustalla tutkitaan aina ulosteen parasiitit (F-Para-O) ja lisätutkimuksena tarvittaessa seerumin matovasta-ainetutkimus (S-MatoAb).

Ehkäisy

  • Keinoja ehkäistä matotauteja endeemisillä alueilla: yleisen hygienian parantaminen, raa’an kalan ja tarkastamattoman raa’an lihan syömisen välttäminen, umpinaisten kenkien käyttäminen kosteilla alueilla, ihmisulosteella lannoittamisen välttäminen
Taulukko 1. Suoliston matotaudit
Tauti ja aiheuttajaTartuntatapaOireetViitteelliset löydöksetDiagnoosiHoito
  1. 1) Erityislupavalmiste
  2. 2) Mebendatsoli (tabl. Vermox® 100 mg) on määräaikainen erityislupavalmiste, jota voi määrätä tavallisella reseptillä.
Lapamato «Heisimatotauti»1 (Diphyllobothrium latum) Raaka kala (hauki, ahven, kiiski, made)Yleensä oireeton, toisinaan vatsavaivat ja harvoin pernisiöösin anemian oireetMegaloblastinen anemia, matala veren B12-vitamiiniUlosteen parasiititNiklosamidi tai pratsikvanteli1)
Kapea heisimato «Heisimatotauti»1 (Taenia solium ja T. saginata) Uloste – suoliYleensä oireeton, mutta T. solium -infektiosta voi seurata kystiserkoosi oireineen (epilepsia, muut keskushermosto-oireet; ks. kudosmatotaudit) Ulosteen parasiititNiklosamidi tai pratsikvanteli1)
Kääpiöheisimato «Heisimatotauti»1 (Hymenolepis nana) Uloste – maaperä – suoliYleensä oireeton, voi olla vatsaoireita, varsinkin autoinfektiossaUlosteen parasiititPratsikvanteli1) tai niklosamidi
Suolinkainen «Suolinkaistauti»3 (Ascaris lumbricoides) Uloste – maaperä – suoliYleensä oireeton, mutta voi aiheuttaa vatsakipua ja pahoinvointia sekä elinkierron keuhkovaiheessa hengitystieoireitaElinkierron keuhkovaiheessa eosinofiliaUlosteen parasiititMebendatsoli2), albendatsoli1) tai ivermektiini
Kihomatotauti «Kihomatotauti (enterobiaasi)»2 (Enterobius vermicularis)Perianaali-iho – suuPeräaukon ympäristön kutina, lapsilla unihäiriöt; suurin osa infektioista oireettomiaLiikkuvien matojen näkeminen paljaalla silmällä; munien havaitseminen mikroskoopilla; peräaukon ihon hankausnäytteen tutkiminen (Enve-O) Pyrviini, mebendatsoli2) tai albendatsoli1)
Strongyloidiaasi «Strongyloidiaasi»6 (Strongyloides stercoralis)Maaperä – ihoUsein oireeton. Keuhkovaiheessa voi olla yskää, hengenahdistusta. Suolistovaiheessa ripuli, ummetus, oksentelu. Toisinaan, varsinkin hyperinfektiossa, ylävatsakivut, ripuli, laihtuminenEosinofilia yleinen, ihottuma (larva currens)Ulosteen parasiitit, Strongyloides-viljely tai vasta-aineet (StroAb) Ivermektiini tai albendatsoli1); lähipiirin seulonta
Koukkumatotauti «Koukkumatotauti»4 (Ancylostoma duodenale ja Necator americanus) Maaperä – ihoYleensä oireeton, mutta voi olla polttavia ylävatsakipuja, ripulia, anemiaaAnemiaUlosteen parasiititMebendatsoli2) tai albendatsoli1)
Trikuriaasi «Trikuriaasi»5 (piiskamato, Trichuris trichiura) Uloste – maaperä – suoliYleensä oireeton, voi olla vatsavaivoja, laihtumista, anemiaaAnemiaUlosteen parasiititMebendatsoli2) tai albendatsoli1) tai ivermektiini
Toxocara-infektio (Toxocara canis ja T. cati) Koiran/kissan uloste – suoliVatsakivutEosinofiliaVasta-aineet verestä (TocaAb)Ei hyvin dokumentoitua lääkehoitoa