Piilota sisällysluettelo

Tulostuksen esikatselu Tekstikoko: A A A

Viisaudenhammas

Keskeinen sanoma
Tavoitteet
Kohderyhmät
Määritelmät
Viisaudenhammasongelmien esiintyvyys
Altistavat tekijät
Diagnostiikka
Viisaudenhampaan poiston aiheet ja vasta-aiheet
- Oikomishoidolliset näkökulmat
- Parodontologiset näkökulmat
Ennakoivat poistot
Hoito
Komplikaatiot
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä
- Sidonnaisuudet
Vastuun rajaus
Kirjallisuutta

Viisaudenhammas

Käypä hoito

2.9.2008

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

Suosituksen tulostettava versio (pdf) «»1

Tiivistelmä suomeksi «Viisaudenhammas»1 ja englanniksi «Third molar»2

Potilaalle «Viisaudenhammas»3

Keskeinen sanoma

Viisaudenhampaisiin liittyvät keskeiset ongelmat Suomessa ovat vaillinainen puhkeaminen ja siihen liittyvät isoa väestöryhmää koskettavat oireet, kuten paikallinen tulehdus.
Viisaudenhampaan poiston oikea ajoitus on tärkeää.
Valikoiduissa tapauksissa tulisi harkita ennakoivia poistoja.
Viisaudenhampailla ei ole yhteyttä alaetuhampaiden ahtautumiseen.
Viisaudenhampaita poistettaessa on oltava käytettävissä tuore ja hyvälaatuinen röntgenkuva.
Viisaudenhampaiden asennon ja sijainnin huolellisella tutkimuksella sekä tarvittaessa tarkennuskuvauksilla voidaan minimoida jälkiongelmat, muun muassa hermovaurioiden synty.
Viisaudenhampaan poiston alueen kiinnityskudoksille aiheuttamat riskit on arvioitava etukäteen.
Bakteerilääkkeiden käyttö viisaudenhammaskirurgiassa on osoittautunut hyödylliseksi.

Tavoitteet

Yhdenmukaistaa hammaslääkäreiden hoitopäätöksiä
Parantaa hoidon laatua
Ehkäistä viisaudenhampaiden aiheuttamia terveyshaittoja

Kohderyhmät

Terveydenhuollon ammattihenkilöt perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa
Viisaudenhammasvaivoista kärsivät potilaat
Henkilöt, jotka haluavat tietoa viisaudenhampaisiin liittyvistä ongelmista

Määritelmät

Täysin puhjennut viisaudenhammas:
- kruunu on kokonaan näkyvissä, hammas on purennassa ja sijaitsee purentatasossa, ja ympäröivä ien on kiinnittynyttä ienkudosta (kuva «Täysin puhjennut viisaudenhammas»1
  ).
Osittain puhjennut viisaudenhammas:
- on osittain näkyvissä tai piilossa, mutta ientaskumittarilla tunnusteltaessa sillä on yhteys suuonteloon naapurihampaan ientaskusta (kuva «Osittain puhjennut viisaudenhammas»2
  ).
Puhkeamaton hammas:
- ei ole näkyvissä eikä ole ientaskumittarilla tunnusteltavissa naapurihampaan ientaskusta (kuva «Puhkeamaton hammas»3
  ).
Impaktoitunut hammas:
- on kiilautunut toista hammasta tai luuta vasten niin, että sen täydellinen puhkeaminen on estynyt
- on osittain puhjennut tai puhkeamaton
Retinoitunut hammas:
- on puhkeamaton silloin, kun normaali puhkeamisikä on ohitettu
Perikoroniitti:
- hampaan kruunua ympäröivän pehmytkudoksen tulehdus
- luokitellaan akuutiksi, subakuutiksi tai krooniseksi
- akuuttiin perikoroniittiin liittyvät suunavausrajoitus, suun ulkopuolinen turvotus sekä märkävuoto ientaskusta; lisäksi valtaosassa tapauksista esiintyy ajoittaista, sykkivää kipua, nielemisvaikeutta ja yleisoireena kuumetta
- subakuuttiin perikoroniittiin liittyy paikallinen, jomottava ja jatkuva kipu; Turvotus on vain suunsisäistä, ja siihen liittyy usein märkävuotoa ientaskusta ja pahaa makua suussa; suun avaus voi olla jäykkä muttei rajoittunut; yleisoireita ei ole
- krooninen perikoroniitti on lieväoireinen tulehdus, jossa kuitenkin havaitaan yleensä märkävuotoa ientaskusta
Kruunufollikkeli:
- hampaan kruunua ympäröivä kehityspussi (kuva «Puhkeavan hampaan kruunuosaa ympäröivä follikkeli»4
  ).

Viisaudenhammasongelmien esiintyvyys

Viisaudenhampaan puhkeaminen
- Viisaudenhampaat puhkeavat Suomessa yleensä 19–20 vuoden iässä «Rantanen AV. The age of eruption of the third molar teeth. Acta Odontol Scand 1967;25 (suppl 48):1-86»1, «Ventä I, Ylipaavalniemi P, Turtola L. Clinical outcome of third molars in adults followed during 18 years. J Oral Maxillofac Surg 2004;62:182-5»2.
- Puhkeaminen ei edisty enää 26. ikävuoden jälkeen «Ventä I, Ylipaavalniemi P, Turtola L. Clinical outcome of third molars in adults followed during 18 years. J Oral Maxillofac Surg 2004;62:182-5»2.
- Ainakin yksi puhkeamaton tai vaillinaisesti puhjennut viisaudenhammas on 90 %:lla 20-vuotiaista «Ventä I, Turtola L. Korkeakouluopiskelijoiden suun terveyden muutokset kolmen ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia N:o 44. YTHS, Helsinki 2008»3.
- 64 %:lla 20-vuotiaista on neljä viisaudenhammasta «Ventä I, Turtola L. Korkeakouluopiskelijoiden suun terveyden muutokset kolmen ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia N:o 44. YTHS, Helsinki 2008»3.
- 2 %:lta puuttuvat synnynnäisesti kaikki neljä viisaudenhammasta «Ventä I, Turtola L. Korkeakouluopiskelijoiden suun terveyden muutokset kolmen ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia N:o 44. YTHS, Helsinki 2008»3, «Peltola JS. A panoramatomographic study of teeth and jaws of Finnish university students. Community Dent Oral Epidemiol 1993;21:36-9»4.
Perikoroniitin esiintyvyys
- Vähintään 95 % perikoroniiteista liittyy alaviisaudenhampaaseen «Nitzan DW, Tal O, Sela MN, Shteyer A. Pericoronitis: a reappraisal of its clinical and microbiologic aspects. J Oral Maxillofac Surg 1985;43:510-6»5.
- Puolet perikoroniiteista esiintyy 20–25-vuotiailla, yli 30-vuotiailla enää enintään 14 % tapauksista «Perikoroniitille altistavia tekijöitä ovat 20¿25 vuoden ikä ja alaviisaudenhammas, joka on pystysuora tai taaksepäin kallistunut, osittain puhjennut ja sijaitsee lähellä purentatasoa.»B.
Viisaudenhampaiden hoidon tarve Suomessa
- Vuonna 2002 ainakin yhden viisaudenhampaan poistoa tarvitsi 68 % 20-vuotiaista «Ventä I, Turtola L. Viisaudenhampaiden kirurginen hoitosuositus. Suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden tutkimukseen perustuva hoito. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 41. Helsinki 2005. »6 (www «http://www.yths.fi/download.asp?id=Viisaudenhampaiden+kirurginen+hoitosuositus.+;1425;%7BF5C8DF82-1DF3-4237-B7A6-A2EA639B7035%7D»1).
- 32 ikävuoteen mennessä 67 %:lta oli poistettu ainakin yksi viisaudenhammas «Ventä I, Ylipaavalniemi P, Turtola L. Long-term evaluation of estimates of need for third molar removal. J Oral Maxillofac Surg 2000;58:288-91»7.

Altistavat tekijät

Perikoroniitille altistavat
- 20–25 vuoden ikä «Perikoroniitille altistavia tekijöitä ovat 20¿25 vuoden ikä ja alaviisaudenhammas, joka on pystysuora tai taaksepäin kallistunut, osittain puhjennut ja sijaitsee lähellä purentatasoa.»B
- alaviisaudenhampaan osittainen puhkeaminen «Perikoroniitille altistavia tekijöitä ovat 20¿25 vuoden ikä ja alaviisaudenhammas, joka on pystysuora tai taaksepäin kallistunut, osittain puhjennut ja sijaitsee lähellä purentatasoa.»B
- alaviisaudenhampaan sijainti lähellä purentatasoa «Perikoroniitille altistavia tekijöitä ovat 20¿25 vuoden ikä ja alaviisaudenhammas, joka on pystysuora tai taaksepäin kallistunut, osittain puhjennut ja sijaitsee lähellä purentatasoa.»B
- hampaan pystysuora tai taaksepäin kallistunut asento «Perikoroniitille altistavia tekijöitä ovat 20¿25 vuoden ikä ja alaviisaudenhammas, joka on pystysuora tai taaksepäin kallistunut, osittain puhjennut ja sijaitsee lähellä purentatasoa.»B
- vastapurijan aiheuttama mekaaninen trauma «Kay LW. Investigations into the nature of pericoronitis – II. Br J Oral Surg 1966;4:52-78»8
- ylähengitystieinfektiot sekä stressi ja väsymys «Kay LW. Investigations into the nature of pericoronitis – II. Br J Oral Surg 1966;4:52-78»8, «Bean LR, King DR. Pericoronitis: its nature and etiology. J Am Dent Assoc 1971;83:1074-7»9, «Meurman JH, Rajasuo A, Murtomaa H, Savolainen S. Respiratory tract infections and concomitant pericoronitis of the wisdom teeth. Br Med J 1995;310:834-6»10, «Bataineh AB, Al QM. The predisposing factors of pericoronitis of mandibular third molars in a Jordanian population. Quintessence Int 2003;34:227-31»11
- puutteellinen suuhygienia.
Vaillinaiselle puhkeamiselle altistavat
- alaleuan lyhyys tai sulkeutuva kasvumalli «Björk A, Jensen E, Palling M. Mandibular growth and third molar impaction. Acta Odontol Scand 1956;14:231-71»12
- hampaiston taaksepäin suuntautuva puhkeaminen «Björk A, Jensen E, Palling M. Mandibular growth and third molar impaction. Acta Odontol Scand 1956;14:231-71»12
- riittämätön tila alaleuan nousevan haaran etureunan ja toisen poskihampaan takareunan välillä «Ventä I, Murtomaa H, Ylipaavalniemi P. TME Predictor. Third molar eruption predictor. Helsinki University Licensing Ltd. US patentti N:o 5816814. Julkaistu 6.10.1998»13, «Ventä I, Murtomaa H, Ylipaavalniemi P. A device to predict lower third molar eruption. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 1997;84:598-603»14, «Ganss C, Hochban W, Kielbassa AM, Umstadt HE. Prognosis of third molar eruption. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1993;76:688-93»15
- valkoinen rotu «Ventä I, Turtola L. Korkeakouluopiskelijoiden suun terveyden muutokset kolmen ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia N:o 44. YTHS, Helsinki 2008»3, «Odusanya SA, Abayomi IO. Third molar eruption among rural Nigerians. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1991;71:151-4»16
- täysi hampaisto «Ventä I, Turtola L, Ylipaavalniemi P. Change in clinical status of third molars in adults during 12 years of observation. J Oral Maxillofac Surg 1999;57:386-9»17.

Diagnostiikka

Kliininen tutkimus

Hammaslääkäri tutkii kaikki viisaudenhammasalueet suun kliinisen tutkimuksen yhteydessä.
Kun potilas hakeutuu hoitoon viisaudenhammasvaivan takia, kaikki neljä viisaudenhammasta tutkitaan, vaikka potilas valittaisi vain yhtä.
Suunulkoisessa tutkimuksessa kiinnitetään huomiota kasvojen turvotukseen ja suun avautumiseen ja leuanalusimusolmukkeet palpoidaan.
Suunsisäisessä tutkimuksessa kiinnitetään huomiota suunpohjan ja viisaudenhampaan ikenen turvotukseen ja märkävuotoon viisaudenhampaan seudussa.
Tutkitaan viisaudenhampaan puhkeamisaste (puhkeamaton, osittain puhjennut tai täysin puhjennut) ja kariestilanne sekä kiinnitetään huomiota siihen, onko näkyvissä olevan viisaudenhampaan takareunan kudos kiinnittynyttä vai löyhää ientä.
Ientaskumittarilla tunnustellaan viisaudenhampaan ja naapurihampaan välisen ienkudoksen tila ja taskun syvyys. Tunnustellaan piilossa olevan viisaudenhampaan yhteyttä suuonteloon (kuva «Ientaskumittarilla tunnustellaan viisaudenhampaan ja naapurihampaan välisen ienkudoksen tila ja taskun syvyys»5
).
Naapurihampaan kariestilanne tutkitaan.
Pyytämällä potilasta puremaan takahampaat yhteen tutkitaan, onko viisaudenhammas purentatason alapuolella, purennassa tai ylipuhjennut ja pureeko se pehmytkudokseen poskessa tai vastapurennan puolella.

Erotusdiagnostiikka

Viisaudenhampaan tulehduksen tunnistaminen ja erottaminen muista mahdollisista diagnooseista ei useinkaan ole vaikeata, koska tulehdus on iästä riippuvainen.
- Viisaudenhampaan perikoroniittia esiintyy tyypillisesti 20–25-vuotiailla «Perikoroniitille altistavia tekijöitä ovat 20¿25 vuoden ikä ja alaviisaudenhammas, joka on pystysuora tai taaksepäin kallistunut, osittain puhjennut ja sijaitsee lähellä purentatasoa.»B.
- Viisaudenhampaan kroonista perikoroniittia esiintyy kaikenikäisillä aikuisilla.
Puhkeamaton viisaudenhammas voi aiheuttaa epätyypillisiä kiputiloja, ja ne saatetaan sekoittaa kasvokipuun silloin, kun viisaudenhampaan seutu on kliinisesti normaali.
Viisaudenhampaan aiheuttama kipu voi heijastua korvakipuna.
Viisaudenhammas saattaa kasvaessaan painaa alaleuan hermoa ja aiheuttaa oireita kyseisessä leuanpuoliskossa.
Muita sairauksia tai löydöksiä, joiden aiheuttamat oireet voivat muistuttaa viisaudenhammasoireita:
- korvasylkirauhastulehdus
- kurkkupaise
- naapurihampaan karies
- kysta tai kasvain
- purentaelimistön toimintahäiriöt.

Viisaudenhampaan mikrobiologia

Perikoroniitin enimmäkseen anaerobinen bakteerikanta muistuttaa ien- ja kiinnityskudostulehduksessa esiintyvää «Leung WK, Theilade E, Comfort MB, Lim PL. Microbiology of the pericoronal pouch in mandibular third molar pericoronitis. Oral Microbiol Immunol 1993;8:306-12»18.
Yleisimpiin bakteerilajeihin kuuluvat streptokokit, Actinomyces- ja Propionibacterium-lajit sekä muun muassa beetalaktamaasia tuottavat Prevotella-, Bacteroides-, Fusobacterium-, Capnocytophaga- ja stafylokokkilajit «Sixou JL, Magaud C, Jolivet-Gougeon A, Cormier M, Bonnaure-Mallet M. Evaluation of the mandibular third molar pericoronitis flora and its susceptibility to different antibiotics prescribed in France. »19, «Gutiérrez Pérez JL. Third molar infections. Med Oral Patol Oral Cir Bucal 2004;9(Suppl): 120-5»20.
Varsinaisista hampaan tukikudokselle vahingollisista bakteereista on perikoroniitista eristetty Porphyromonas gingivalis, Actinobacillus actinomycetemcomitans ja Tannerella forsythensis «Leung WK, Theilade E, Comfort MB, Lim PL. Microbiology of the pericoronal pouch in mandibular third molar pericoronitis. Oral Microbiol Immunol 1993;8:306-12»18, «Rajasuo A, Jousimies-Somer H, Savolainen S, Leppänen J, Murtomaa H, Meurman JH. Bacteriologic findings in tonsillitis and pericoronitis. Clin Infect Dis 1996;23:51-60»21, «Rajasuo A, Sihvonen OJ, Peltola M, Meurman JH. Periodontal pathogens in erupting third molars of periodontally healthy subjects. Int J Oral Maxillofac Surg 2007;9:818-21»22, «Peltroche-Llacsahuanga H, Reichhart E, Schmitt W, Lütticken R, Haase G Investigation of infectious organisms causing pericoronitis of the mandibular third molar. J Oral Maxillofac Surg 2000;58:611-6»23.
Lajien T. forsythensis, P. gingivalis, Treponema denticola, Prevotella intermedia ja Campylobacter rectus lisääntynyt määrä toisen poskihampaan ientaskussa saattaa johtaa toisen ja kolmannen poskihampaan ientaskujen syventymiseen (≥ 4–5 mm) runsaan kahden vuoden aikana jo melko nuorella iällä «Osittain puhjennut alaviisaudenhammas ilmeisesti lisää hammaskariesta aiheuttavia bakteerimääriä syljessä ja tukikudostulehdusta aiheuttavia bakteereja viereisen toisen poskihampaan ientaskuissa.»B.
Osittain puhjennut alaviisaudenhammas lisää syljen hammaskariesta aiheuttavia bakteerimääriä «Meurman JH, Rytömaa I, Murtomaa H, Turtola L. Erupting third molars and salivary lactobacilli and Streptococcus mutans counts. Scand J Dent Res 1987;95:32-6»24 ja viereisten hampaiden näkyvän bakteeriplakin määrää «Ylipaavalniemi P, Turtola L, Rytömaa I, Helminen S, Jauhiainen L. Effect of position of wisdom teeth on the visible plaque index and gingival bleeding index. Proc Finn Dent Soc 1982;78:47-9»25.
- Poistamalla osittain puhjenneet alaviisaudenhampaat vähennetään merkitsevästi koko hampaiston näkyvää bakteeripeitettä «Giglio JA, Gunsolley JC, Laskin DM, Short K. Effect of removing impacted third molars on plaque and gingival indices. J Oral Maxillofac Surg 1994;52:584-7»26, kiinnityskudostulehdusta aiheuttavien bakteerien määrää viereisten hampaiden ientaskuissa ja syljen hammaskariesta aiheuttavien bakteerien määriä «Osittain puhjennut alaviisaudenhammas ilmeisesti lisää hammaskariesta aiheuttavia bakteerimääriä syljessä ja tukikudostulehdusta aiheuttavia bakteereja viereisen toisen poskihampaan ientaskuissa.»B.
- Ientulehdus on saatu vähenemään merkitsevästi koko hampaistossa poistamalla kipuoireisia osittain puhjenneita alaviisaudenhampaita «Giglio JA, Gunsolley JC, Laskin DM, Short K. Effect of removing impacted third molars on plaque and gingival indices. J Oral Maxillofac Surg 1994;52:584-7»26.
Fenoksimetyylipenisilliini tarvittaessa metronidatsoliin yhdistettynä on Suomessa käytössä oleva ja tehoava hoito viisaudenhammasperikoroniittiin, jos systeemistä bakteerilääkettä tarvitaan. Suomessa käytetään yleisesti myös klindamysiiniä tai kefaleksiinia. Amoksisilliini kattaa suurimmaksi osaksi perikoroniitissa esiintyvät bakteerit, mutta beetalaktamaasia tuottavien bakteerien yleisyys (Ranskassa 35 %:ssa näytteistä) perikoroniitissa voi estää penisilliinien tehon. Siksi yhtenä suosituksena on käyttää amoksisilliini-klavulaanihappoa «Sixou JL, Magaud C, Jolivet-Gougeon A, Cormier M, Bonnaure-Mallet M. Evaluation of the mandibular third molar pericoronitis flora and its susceptibility to different antibiotics prescribed in France. »19, «Gutiérrez Pérez JL. Third molar infections. Med Oral Patol Oral Cir Bucal 2004;9(Suppl): 120-5»20, «Sixou JL, Magaud C, Jolivet-Gougeon A, Cormier M, Bonnaure-Mallet M. Microbiology of mandibular third molar pericoronitis: incidence of beta-lactamase-producing bacteria. Oral Surg Oral Med Oral Patho»27.

Kuvantamistutkimukset

Panoraamakuvaus

Panoraamakuvaus on ensisijainen radiologinen menetelmä viisaudenhampaiden kuvantamiseksi, ja se voidaan suorittaa kaikenikäisille.
Sitä voidaan käyttää melko luotettavasti arvioitaessa alaleukahermon vaurion mahdollisuutta ennen viisaudenhampaan poistoleikkausta «Panoraamakuvaa voidaan käyttää melko luotettavasti arvioitaessa n. alveolaris inferiorin vauriomahdollisuutta ennen viisaudenhampaan poistoleikkausta.»B.
Se on helppokäyttöinen radiologinen tutkimusmenetelmä alaviisaudenhampaiden sijainnin ja asennon selvittämiseksi leukaluussa, ja sen säteilyrasitus on kohtuullinen.
Panoraamakuvasta pyritään selvittämään seuraavat seikat:
- viisaudenhampaan kallistuskulma
- hampaan kruunun puhkeaminen luun läpi
- kruunufollikkelin laajuus
- juurten lukumäärä ja muoto
- juurten suhde hermokanavaan
- yläviisaudenhampaan suhde poskionteloon.
Tarvittaessa voidaan tehdä lisätutkimuksia hermokanavan ja juuren suhteesta, kun panoraamakuvassa
- hermokanava kaartuu juurten kohdalla
- juuriosa on tummunut
- hermokanavan ääriviivat ovat hävinneet hampaan kohdalla «Rood JP, Shehab BA. The radiological prediction of inferior alveolar nerve injury during third molar surgery. Br J Oral Maxillofac Surg 1990;28:20-5»28 (ks. kuvasarja «Tarvittaessa voidaan tehdä lisätutkimuksia hermokanavan ja juuren suhteesta»6
  ).

Stereopanoraamakuvaus

Stereopanoraamakuvauksella saadaan viisaudenhampaista ja niitä ympäröivistä kudoksista kolmiulotteisia kuvia.
Stereokiikarin avulla voidaan arvioida yksinkertaisia viisaudenhampaiden juurten ja hermokanavan välisiä suhteita.

Multiprojektiokuvauslaite (Scanora)

Laitteella voidaan ottaa ns. skanonelikköjä, joissa neljällä eri suuntauksella otetut kuvat ovat pareittain päällekkäin.
Stereokiikarin avulla saadaan kolmiulotteinen kuva alueesta.
Neliköiden avulla pystytään melko luotettavasti arvioimaan viisaudenhampaan juurten ja hermokanavan suhdetta «Tammisalo T, Happonen RP, Tammisalo EH. Stereographic assessment of mandibular canal in relation to the roots of impacted third molars using multiprojection narrow beam radiography. Int J Oral Maxillo»29.

Tietokonetomografia (TT)

Keskussairaaloissa käytettävissä olevaa koko kehon TT-laitteistoa voidaan käyttää myös viisaudenhampaiden tarkassa kuvantamisessa.

Mikro-TT

Käytettävissä olevista kuvantamismenetelmistä mikro-TT selvittää tarkimmin hermokanavan ja alaviisaudenhampaan juurten suhteen silloin, kun panoraamakuvassa rakenteet kuvautuvat päällekkäin tai ovat toistensa välittömässä läheisyydessä «Mikro-TT-kuvaus pystyy ilmeisesti selvittämään mandibulaarikanavan ja alaviisaudenhampaan juurten suhteen silloin kun panoraamakuvan perusteella rakenteet kuvautuvat päällekkäin tai ovat toistensa välittömässä läheisyydessä.»B.
Tutkimuksen sädeannos on suurempi kuin panoraamakuvauksessa mutta pienempi kuin koko kehon TT:ssä.
Mikro-TT on panoraamakuvausta huomattavasti tarkempi ennustettaessa hermokanavan paljastumista leikkauksen aikana «Tantanapornkul W, Okouchi K, Fujiwara Y ym. A comparative study of cone-beam computed tomography and conventional panoramic radiography in assessing the topographic relationship between the mandibular»30.

Viisaudenhampaan poiston aiheet ja vasta-aiheet

Aiheet:
- viisaudenhampaan oireilu
- kliiniset tai röntgenologiset sairauden merkit
- muu hammas- tai yleissairaus
- potilaan elämäntilanne, työ tai harrastus (esimerkiksi työssään paljon matkustavat, aktiiviurheilijat, esiintyvät taiteilijat, sukeltajat, lentäjät)
Vasta-aiheet:
- viisaudenhammas kokonaan luun peittämä, oireeton ja puhkeamaton
- poistosta aiheutuisi kohtuutonta paikallista tai yleisterveydellistä riskiä
- aikaisempi sädehoito kyseiselle leuan alueelle

Oikomishoidolliset näkökulmat

Purennassa ja hampaiden asennoissa tapahtuu muutoksia koko elinajan, ja nämä muutokset näkyvät useimmiten ahtautumisena, erityisesti alaetualueen hampaissa «Björk A, Jensen E, Palling M. Mandibular growth and third molar impaction. Acta Odontol Scand 1956;14:231-71»12.
- Ahtautumista tapahtuu sekä oikomishoitoa saaneilla että muilla.
- Hammaskaarten ahtautumisen on monia syitä, muun muassa leukojen hidas kasvu aikuisiässä ja siihen liittyvä leukojen kiertyminen, jolloin erityisesti alaetualue voi ahtautua.
- Yläetuhampaiden suoristuminen ja siten alahampaiden tilan pieneneminen saattavat aiheuttaa alaetuhampaiden ahtautumista.
Viisaudenhampaiden puhkeaminen ajoittuu suunnilleen samaan aikaan kuin alaetuhampaiden ahtautumisen alku, minkä vuoksi viisaudenhampaiden puhkeamisen merkitystä hammaskaarten ja erityisesti alaetualueen ahtautumiseen on tutkittu paljon.
Viisaudenhampailla ja niiden puhkeamisella ei ole yhteyttä oikomishoidon jälkeen mahdollisesti tapahtuvaan alaetuhampaiden ahtautumiseen väestötasolla «Ades AG, Joondeph DR, Little RM, Chapko MK. A long-term study of the relationship of third molars to changes in the mandibular dental arch. Am J Orthod Dentofacial Orthop 1990;97:323-5»31.
Viisaudenhampaiden poistaminen pelkästään hammaskaarten ahtautumisen estämiseksi ei ole aiheellista oikomishoitoa saaneilla eikä muillakaan «Viisaudenhampailla ei ole yhteyttä oikomishoidon jälkeen mahdollisesti tapahtuvaan alaetuhampaiden ahtautumiseen.»A, «Rupp R. Orthodontic relapse and the mandibular third molar: A literature review. Gen Dent 2000;48:344-6»32.
Välihampaiden poistot vaikuttavat yleensä suotuisasti viisaudenhampaiden kallistuskulmaan oikomishoidon aikana, mutta ero ei ole tilastollisesti merkitsevä «Välihampaiden tai 2. poskihampaiden poistot kiinteillä kojeilla tehdyn oikomishoidon yhteydessä eivät merkittävästi vaikuta ylä- tai alaleuan viisaudenhampaiden puhkeamissuuntaan, mutta saattavat joissain tapauksissa vähentää viisaudenhampaiden impaktoitumista.»A, «Haavikko K, Altonen M, Mattila K. Predicting angulational development and eruption of the lower third molar. Angle Orthod 1978;48:39-48»33. Välihampaiden poistot vähentävät alaviisaudenhampaiden impaktoitumista merkittävästi vain silloin, kun ensimmäiset poskihampaat saavat siirtyä hammaskaarella eteenpäin osana oikomishoitoa «Välihampaiden tai 2. poskihampaiden poistot kiinteillä kojeilla tehdyn oikomishoidon yhteydessä eivät merkittävästi vaikuta ylä- tai alaleuan viisaudenhampaiden puhkeamissuuntaan, mutta saattavat joissain tapauksissa vähentää viisaudenhampaiden impaktoitumista.»A.
Siten oikomishoitoon liittyvillä hampaanpoistolla ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta viisaudenhampaiden puhkeamiseen «Välihampaiden tai 2. poskihampaiden poistot kiinteillä kojeilla tehdyn oikomishoidon yhteydessä eivät merkittävästi vaikuta ylä- tai alaleuan viisaudenhampaiden puhkeamissuuntaan, mutta saattavat joissain tapauksissa vähentää viisaudenhampaiden impaktoitumista.»A.
Alaviisaudenhampaat poistetaan yleensä vähintään puoli vuotta ennen purennankorjausleikkauksena (ortognaattinen kirurgia) tehtävää ramusosteotomiaa, ja yläviisaudenhampaat poistetaan tarvittaessa LeFort I osteotomian yhteydessä. On myös esitetty, että alaviisaudenhammas voidaan turvallisesti poistaa osteotomian yhteydessä ilman suurentunutta komplikaatioriskiä «Precious DS. Removal of third molars with sagittal split osteotomies: the case for. J Oral Maxillofac Surg 2004;62:1144-6»34.

Parodontologiset näkökulmat

Jos toisen poskihampaan takana ei ole kiinnittynyttä ientä, kovakudoksen ja pehmytkudoksen säästäminen poistoalueella on ensiarvoisen tärkeää.
Nuorilla aikuisilla (alle 25-vuotiailla) kiinnityskudostulehdus (taskun syvyys ≥ 5 mm) saattaa alkaa viisaudenhammasalueelta «Viisaudenhammasalue on ilmeisesti etenevän kiinnityskudostulehduksen alkamiskohta nuorilla aikuisilla.»B. Viisaudenhammasalueella saattaa olla potilaan kokemasta oireettomuudesta huolimatta etenevä kiinnityskudostulehdus «Blakey GH, Marciani RD, Haug RH ym. Periodontal pathology associated with asymptomatic third molars. J Oral Maxillofac Surg 2002;60:1227-33»35.
Kahden vuoden seurannassa keski-iältään 27-vuotiailla on todettu taskujen syvenemistä yhtä paljon puhjenneissa viisaudenhampaissa kuin vielä purentatason alapuolelle olevissa. Hampaan kallistuskulmalla ei ole myöskään vaikutusta hampaan kiinnityskudostuhon syntymiseen «Blakey GH, Marciani RD, Haug RH ym. Periodontal pathology associated with asymptomatic third molars. J Oral Maxillofac Surg 2002;60:1227-33»35, «Blakey GH, Jacks MT, Offenbacher S ym. Progression of periodontal disease in the second/third molar region in subjects with asymptomatic third molars. J Oral Maxillofac Surg 2006;64:189-93»36.
Alaleuan viisaudenhammasalueella syventyneitä ientaskuja havaitaan useammin kuin yläleuassa.
Impaktoituneen alaviisaudenhampaan poisto potilaan ollessa alle 25–30-vuotias vähentää huomattavasti alueen jäännöstaskujen syntymistä «Impaktoituneen alaviisaudenhampaan poisto potilaan ollessa alle 25¿30-vuotias vähentää jäännöstaskun muodostumista toisen alaposkihampaan takapinnalle.»A.
Luutaskun syntymistä leikkauksen jälkeen toisen poskihampaan takapinnalle ennustavat
- toisen poskihampaan takapinnalla jo oleva luutasku
- potilaan ikä leikkauksen aikaan
- toisen ja kolmannen poskihampaan välisen kosketuspinnan suuruus
- toisen poskihampaan juurenpinnan syöpyneisyys
- tasku ensimmäisen poskihampaan takapinnalla leikkauksen jälkeen
- laajentunut viisaudenhampaan kruunufollikkeli «Luutaskun syntymiseen toisen alaposkihampaan takapinnalle alaviisaudenhampaan poiston jälkeen saattavat vaikuttaa jo olemassa oleva luutasku toisen alaposkihampaan takapinnalla, potilaan ikä leikkaushetkellä, toisen ja kolmannen poskihampaan välisen kosketuspinnan suuruus, syöpymä toisen alaposkihampaan juuren takapinnalla, viereisen ensimmäisen poskihampaan takapinnalla oleva ientasku leikkauksen jälkeen ja laajentunut viisaudenhampaan kruunufollikkeli.»B.
Alle 25-vuotiailla luutaskut madaltuvat tai paranevat jopa neljään vuoteen saakka viisaudenhampaan poiston jälkeen «Kugelberg CF. Periodontal healing two and four years after impacted lower third molar surgery. A comparative retrospective study. Int J Oral Maxillofac Surg 1990;19:341-5»37. Kiinnityskudosten paraneminen voidaan todeta huomattavasti paremmin kliinisesti kuin röntgenkuvista «Karapataki S, Hugoson A, Falk H, Laurell L, Kugelberg CF. Healing following GTR treatment of infrabony defects distal to mandibular 2nd molars using resorbable and non-resorbable barriers. J Clin Peri»38.

Ennakoivat poistot

Ennakoivalla poistolla tarkoitetaan oireettoman viisaudenhampaan poistoa etukäteen, kun odotettavissa olisi ongelmia.
Jos elämäntilanne, terveydentila, työ tai harrastus vaatii, etteivät viisaudenhampaat saa aiheuttaa haitalliseen aikaan ongelmia, niiden ennakoiva poisto saattaa tulla kyseeseen.

Ennakoivien poistojen taloudellisia näkökulmia

Suomessa ei ole tehty tutkimuksia viisaudenhampaan ennakoivien poistojen taloudellisista vaikutuksista.
Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan oireettoman alaviisaudenhampaan säilyttäminen on edullisempaa, tehokkaampaa ja kustannustehokkaampaa kuin sellaisten hampaiden järjestelmällinen poistaminen ennakoivasti «Edwards MJ, Brickley MR, Goodey RD, Shepherd JP. The cost, effectiveness and cost effectiveness of removal and retention of asymptomatic, disease free third molars. Br Dent J 1999;187:380-4»43.
- Jos perikoroniitin todennäköisyys ylittää 40 %, oireettoman alaviisaudenhampaan ennakoiva poistaminen on kustannustehokasta «Edwards MJ, Brickley MR, Goodey RD, Shepherd JP. The cost, effectiveness and cost effectiveness of removal and retention of asymptomatic, disease free third molars. Br Dent J 1999;187:380-4»43.
- Jos hampaan tukikudossairauden todennäköisyys ylittää 17 % tai naapurihampaan karioituminen korjauskelvottomaksi ylittää 22 %, alaviisaudenhampaan ennakoiva poisto on kustannustehokkain hoitovaihtoehto «Edwards MJ, Brickley MR, Goodey RD, Shepherd JP. The cost, effectiveness and cost effectiveness of removal and retention of asymptomatic, disease free third molars. Br Dent J 1999;187:380-4»43.
Yhdysvaltalaisen päätöksentekoanalyysin mukaan edullisimmaksi tulee, kun poistetaan vain impaktoituneita viisaudenhampaita, joihin tulee jokin sairaus «Tulloch JF, Antczak-Bouckoms AA, Ung N. Evaluation of the costs and relative effectiveness of alternative strategies for the removal of mandibular third molars. Int J Technol Assess Health Care 1990;6»44.
Norjassa tehdyn tutkimuksen mukaan oireettoman osittain puhjenneen viisaudenhampaan ennakoiva poisto 20–25 vuoden iässä suukirurgin tekemänä on kustannustehokkainta. Kallein vaihtoehto on viisaudenhampaan poisto myöhemmin yli 44-vuotiaalta hammaslääkärin tekemänä «Berge TI. The impacted third molar. Assessments and consequences of removal. Väitöskirja, Bergenin yliopisto, Norja 1994:42-6»45.
Kanadassa tehdyn päätöksentekoanalyysin mukaan hyödyllisin hoitolinja on poistaa joitakin oireettomia puhkeamattomia alaviisaudenhampaita ennen 14 vuoden ikää ja suurin osa ennen 22 vuoden ikää, kunhan potilaan suuhygienia on hyvä «Mercier P, Precious D. Risks and benefits of removal of impacted third molars. A critical review of the literature. Int J Oral Maxillofac Surg 1992:21:17-27»46.

Hoito

Akuuttihoito

Perikoroniitin ensihoitona on limakalvoa vahingoittavan vastapurijan poisto tai riittävä hionta.
- Akuutin perikoroniitin hoidossa systeemiset bakteerilääkkeet.
- Paikalliset klooriheksidiinisuuhuuhteet.
- Mahdollisuuksien mukaan perikoroniittisen hampaan poisto.
- Tarvittaessa märkäpesäke avataan ja kanavoidaan.
- Krooninen perikoroniitti ei yleensä vaadi hoitoa ennen hampaan poistoa «Kay LW. Investigations into the nature of pericoronitis – II. Br J Oral Surg 1966;4:52-78»8.
- Suuhygienian yleinen parantaminen ehkäisee perikoroniitin syntyä.
Reikiintyneen viisaudenhampaan kariesensihoito.
- Tarvittaessa systeemiset bakteeri- ja särkylääkkeet.

Hampaanpoiston tekniikasta

Viisaudenhampaat poistetaan Suomessa yleensä paikallispuudutuksessa.
Toimenpiteen vaativuus ja välineistön asianmukaisuus tulee arvioida ennen toimenpidettä.
Toimenpide pyritään tekemään mahdollisimman atraumaattisesti, ympäröiviä kudoksia säästäen.
Jos viisaudenhammas pitää poistaa leikkauksella, leikkausviilto tulee tehdä siten, että alueelle saadaan riittävä näkyvyys.
Avausviillolla on huomattava vaikutus paranemiseen alkuvaiheeseen alaviisaudenhampaan poiston jälkeen «Impaktoituneen alaviisaudenhampaan poistossa limakalvoläppäavauksen muodolla voidaan ilmeisesti vaikuttaa edullisesti ensimmäisten viikkojen paranemiseen ja ientaskujen syntymiseen toiseen alaposkihampaaseen.»B.
- Avausmenetelmä, joka jättää ienreunan toisen poskihampaan ympärillä koskemattomaksi, saa aikaan paremman paranemistuloksen ientaskujen suhteen paranemisen alkuvaiheessa «Kirtiloğlu T, Bulut E, Sümer M, Cengiz I. Comparison of 2 flap designs in the periodontal healing of second molars after fully impacted mandibular third molar extractions. J Oral Maxillofac Sur»47, (kuva «Avausmenetelmä, joka jättää ienreunan toisen poskihampaan ympärillä koskemattomaksi»7
  ).
- Kulmaviilto nopeuttaa paranemisen alkuvaihetta kahden ensimmäisen viikon aikana verrattuna kirjekuoriavaukseen alaviisaudenhampaan poistossa «Jakse N, Bankaoglu V, Wimmer G, Eskici A, Pertl C. Primary wound healing after lower third molar surgery: Evaluation of 2 different flap designs. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2002;»48, (kuva «Kulmaviilto nopeuttaa paranemisen alkuvaihetta»8
  ).
Vaihtoehtoisesti kokonaan luun sisälle impaktoituneen alaviisaudenhampaan poisto voidaan joskus suorittaa etenkin nuorilla ihmisillä lateraalitekniikalla, joka ehkäissee luutaskun syntymistä toisen poskihampaan takapinnalle «Finne K, Klämfeldt A. Removal of lower third molar germs by lateral trepanation and concentional technique. A comparative study. Int J Oral Surg 1981;10:251-4»49, (kuva «Kokonaan luun sisälle impaktoituneen alaviisaudenhampaan poisto lateraalitekniikalla»9
).

Toisen poskihampaan kiinnityskudoksen terveyden edistäminen

Toisen poskihampaan juuren takapinnan puhdistus poiston yhteydessä ilmeisesti vähentää jäännöstaskua, kun alueella on jo havaittavissa tulehduksellista kiinnityskudoskatoa «Toisen alaposkihampaan takapinnan puhdistus alaviisaudenhampaan poiston yhteydessä ilmeisesti vähentää jäännöstaskua alueella, kun alueella on jo havaittavissa bakteeriperäistä tulehdusta ja hampaan kiinnityskudostuhoa.»C.
- Etenkin yli 25-vuotialla bakteeripeitteiden, hammaskiven ja tulehduskudoksen poisto alueelta leikkauksen yhteydessä on tärkeää.

Jäännöstaskun hoito

Leikkauksen yhteydessä käytetyillä kudosten ohjauskalvoilla on ilmeisesti mahdollista saada lisää kiinnitystä ja luuta toisen poskihampaan takapinnalle alaviisaudenhampaan poiston jälkeen «Kudosohjauskalvoilla on ilmeisesti mahdollista saada lisää kiinnitystä ja luuta toisen poskihampaan takapinnalle alaviisaudenhampaan poiston jälkeen.»B.
Viisaudenhampaan poistokuopan täyttäminen tekoluulla leikkauksen yhteydessä suuren riskin potilailla saattaa edistää jäännöstaskujen paranemista toisen alaposkihampaan takapinnalla alaviisaudenhampaan poiston jälkeen «Keinoluu (demineralisoitu luujauhe) saattaa edistää jäännöstaskujen paranemista toisen alaposkihampaan takapinnalla alaviisaudenhampaan poiston jälkeen, kun potilaalla on taskujen syntymiseen vaikuttamassa useampi riskitekijä.»C.
- Suuren riskin potilaita ovat henkilöt, joiden
  - ikä poisto aikaan on yli 25 vuotta ja
  - toisen alaposkihampaan takapinnalla on vähintään 3 mm kiinnityksen menetystä ja
  - viisaudenhammas on eteenpäin kallistunut tai vaakasuorassa.
Kudosten ohjauskalvoilla ilmeisesti pystytään parantamaan syviä luutaskuja, jotka ovat syntyneet toisen alaposkihampaan takapinnalle ainakin viisi vuotta aiemmin tehdyn viisaudenhampaan poiston jälkeen «Kudosohjauskalvoilla ilmeisesti pystytään parantamaan syviä luutaskuja, jotka ovat syntyneet aikaisemmin toisen alaposkihampaan takapinnalle viisaudenhampaan poiston jälkeen.»B.
- Sekä sulautuvat että sulautumattomat kudosten ohjauskalvot ovat yhtä tehokkaita «Karapataki S, Hugoson A, Falk H, Laurell L, Kugelberg CF. Healing following GTR treatment of infrabony defects distal to mandibular 2nd molars using resorbable and non-resorbable barriers. J Clin Peri»38.

Hermovaurion välttäminen

Hyvin valikoiduissa tapauksissa, joissa alaleukahermon vaurion riski on huomattava, vaikeasti sijaitsevan pelkkä alaviisaudenhampaan kruunun poisto ilmeisesti vähentää alaleukahermon vaurioita «Hyvin valikoiduissa tapauksissa, joissa alaleuanhermon vaurion riski on huomattava, vaikeasti sijaitsevan alaviisaudenhampaan pelkkä kruunun poisto ilmeisesti vähentää alaleuanhermon vaurioita.»B.
- Alustavissa, runsaat 200 potilasta käsittävissä tutkimuksissa tällä tavalla hoidetuista viisaudenhampaista 6 % oli sellaisia, että niistä jouduttiin poistamaan juuret seuraavien kahden vuoden aikana. Yhtään pysyvää hermovauriota ei syntynyt «Renton T, Hankins M, Sproate C, McGurk M. A randomised controlled clinical trial to compare the incidence of injury to the inferior alveolar nerve as a result of coronectomy and removal of mandibular »50, «Pogrel MA, Lee JS, Muff DF. Coronectomy: A technique to protect the inferior alveolar nerve. J Oral Maxillofac Surg 2004;62:1447-52»51, «O'Riordan BC. Coronectomy (intentional partial odontectomy of lower third molars). Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2004;98:274-80»52.
Kielenpuoleisen haavahaan (Howarth periosteal elevator) käyttäminen leikkauksessa luun ja luukalvon välissä lisää kielihermon ohimeneviä vaurioita «Kielen puolisen haavahaan (Howarth periosteal elevator) käyttäminen luun ja luukalvon välissä lisää kielihermon ohimeneviä vaurioita.»A.
Hyvin valikoiduissa tapauksissa, joissa hermovaurion tai leukamurtuman riski on erittäin huomattava tavanomaista menetelmää käytettäessä, voi tulla kyseeseen hampaan veto oikomishoidolla lähemmäksi purentatasoa ja poisto vasta sen jälkeen «Hyvin valikoiduissa tapauksissa, joissa hermovaurion tai leukamurtuman riski on erittäin huomattava tavanomaisella menetelmällä suoritettuna, voi mahdollisesti ehkä tulla kyseeseen alaviisaudenhampaan vetäminen oikomishoidolla lähemmäs purentatasoa ja hampaan poisto vasta sen jälkeen.»C.
- Menetelmä edistää lisäksi toisen poskihampaan takana olevien kiinnityskudosten paranemisennustetta «Hirsch A, Shteiman S, Boyan BD, Schwartz Z. Use of orthodontic treatment as an aid to third molar extraction: A method for prevention of mandibular nerve injury and improved periodontal status. J Peri»53.

Lääkehoito viisaudenhammaskirurgiassa

Särkylääkkeiden käyttö on viisaudenhammasleikkauksissa useimmiten välttämätöntä.
- Tavanomaiset särkylääkkeet, kuten ibuprofeeni ja diklofenaakki, lievittävät normaaliannoksilla hyvin kipua leikkauksen jälkeen «Normaaliannoksilla käytetyt anti-inflammatoriset analgeetit (tulehdusta ehkäisevät kipulääkkeet) ja koksibit takaavat parhaimman kivun lievityksen ja vähäisimmät haittavaikutukset viisaudenhampaiden leikkauksissa.»A.
- Ne ovat lisäksi kustannuksiltaan edullisia verrattuna uudempiin koksibiryhmän lääkkeisiin, jotka myös ovat tehokkaita kivunlievityksessä «Normaaliannoksilla käytetyt anti-inflammatoriset analgeetit (tulehdusta ehkäisevät kipulääkkeet) ja koksibit takaavat parhaimman kivun lievityksen ja vähäisimmät haittavaikutukset viisaudenhampaiden leikkauksissa.»A. (Koksibiryhmän lääkkeet ovat suurimmalta osin poistuneet Suomen markkinoilta.)
Bakteerilääkkeiden käyttö viisaudenhammaskirurgiassa on osoittautunut hyödylliseksi, kun pyritään ehkäisemään leikkauksenjälkeinen hammaskuopan tulehdus tai haavainfektio «Leikkausta ennen aloitettu ja sen jälkeen 2¿7 päivää käytetty bakteerilääkehoito vähentää leikkauksen jälkeisiä hammaskuopan tulehduksia sekä haavainfektioita.»A, «Barden J, Edwards JE, Mcquay HJ, Wifen PJ, Moore RA. Relative efficacy of oral analgesics after third molar extraction. Br Dent J 2004;197:407-11»54.
- Lääkitys tulisi aina aloittaa (30–90 minuuttia) ennen leikkausta, jotta siitä olisi merkittävää apua, ja sitä pitäisi jatkaa kuurina 2–7 päivää leikkauksen jälkeen.
- Lääkityksen käytössä tulisi kuitenkin huomioida mahdolliset haitat (esim. allergiat).
- Useat tekijät voivat altistaa viisaudenhammasleikkauksen jälkeisille hammaskuopan tulehduksille ja haavainfektioille. Näitä ovat potilaan ikä, sukupuoli, tupakointi, huono suuhygienia, heikentynyt yleistila sekä leikkauksen aiheuttaman kudosvaurion suuruus «Leikkausta ennen aloitettu ja sen jälkeen 2¿7 päivää käytetty bakteerilääkehoito vähentää leikkauksen jälkeisiä hammaskuopan tulehduksia sekä haavainfektioita.»A. Näissä tapauksissa ja silloin, kun poistettavaan hampaaseen liittyy selkeä tulehdus ja toimenpide on vaativa, tulee aina harkita bakteerilääkehoitoa.
Purskuttelu klooriheksidiinillä seitsemän vuorokautta ennen leikkausta ja sen jälkeen yhteensä kahden viikon ajan vähentää viisaudenhammasleikkauksen jälkeisen kuivan hampaanpoistokuopan esiintyvyyttä «Leikkausta edeltävä ja leikkauksen jälkeinen kahden viikon klooriheksidiinihuuhtelu vähentää viisaudenhammasleikkausten jälkeisen kuivan hampaanpoistokuopan esiintyvyyttä.»A.
Kortikosteroidin käyttö systeemisesti viisaudenhammasleikkauksen yhteydessä ilmeisesti vähentää leikkauksenjälkeisen turvotuksen, suunavaamisrajoituksen ja kivun määrää parin ensimmäisen leikkauksenjälkeisen päivän ajan «Leikkausta ennen ja leikkauksen jälkeen annettu kortikosteroidi ilmeisesti vähentää viisaudenhammasleikkauksen jälkeisen turvotuksen, suunavautumisrajoituksen ja kivun määrää.»B.
- Vaikeimmissa leikkauksissa ja etenkin useamman viisaudenhampaan samalla kertaa tehtävissä poistoissa kannattaa harkita kortikosteroidin käyttöä.
- Kortikosteroidin rutiinikäyttö tavanomaisten viisaudenhammasleikkauksien yhteydessä ei liene tarpeellista.

Komplikaatiot

Leikkauksenjälkeisten ongelmien yleisyys 20–30-vuotiailla oli suomalaisessa aineistossa 9.1 % «Ahponen A, Ventä I, Ylipaavalniemi P. Factors predisposing to postoperative complications related to wisdom tooth surgery among university students. J Am Coll Health 1997;46:39-42»55.
Yleisimmät ongelmat olivat hammaskuopan tulehdus (2.9 %), jälkitulehdus (2.6 %), jälkivuoto (1.5 %) ja tuntohäiriö (1.1 %) «Ahponen A, Ventä I, Ylipaavalniemi P. Factors predisposing to postoperative complications related to wisdom tooth surgery among university students. J Am Coll Health 1997;46:39-42»55.
Leikkauksenjälkeisiä ongelmia esiintyi yhdysvaltalaisessa aineistossa enemmän vanhemmilla potilailla:
- 15 %:lla alle 25-vuotiaista, 32 %:lla 25–35-vuotiaista ja 46 %:lla yli 35-vuotiaista (p < 0.001) «Bruce RA, Frederickson GC, Small GS. Age of patients and morbidity associated with mandibular third molar surgery. J Am Dent Assoc 1980;101:240-5»56.

Alaleuan johtopuudutuksesta aiheutuva hermovaurio

Arvio kieli- tai alaleukahermon tai molempien pysyvän vaurion ilmaantuvuudesta on 1:26 000–800 000 «Pogrel MA, Thamby S. Permanent nerve involvement resulting from inferior alveolar nerve blocks. J Am Dent Assoc 2000;131:901-7»57, «Haas DA, Lennon D. A 21 year retrospective study of reports of parestesia following local anesthetic administration. J Can Dent Assoc 1995;61:319-20, 323-6, 329-30»58.
Saksalaisessa tutkimuksessa todettiin yhden johtopuudutuksen 12 104:ää potilasta kohden aiheuttavan yhden pysyvän kielihermovaurion «Krafft TC, Hickel R. Clinical investigation into the incidence of direct damage to the lingual nerve caused by local anaesthesia. J Craniomaxillofac Surg 1994;22:294-6»59.
Yksisäikeinen hermo saattaa vaurioitua helpommin alaleuan johtopuudutuksessa kuin monisäikeinen. Kielihermo oli em. aineistossa johtopuudutuskohdassa 33 %:lla yksisäikeinen mutta alaleukahermo ei kenelläkään. Tämä voi selittää sen, miksi vaurioitunut hermo on 70 %:ssa tapauksista kielihermo ja vain 30 %:ssa alaleukahermo «Pogrel MA, Schmidt BL, Sambajon V, Jordan RC. Lingual nerve damage due to inferior alveolar nerve blocks: a possible explanation. J Am Dent Assoc 2003;134: 195-9»60.

Alaleukahermon vaurio alaviisaudenhampaan poistossa

Pysyvän hermovaurion ilmaantuvuus on 1 % «Schultze-Mosgau S, Reich RH. Assessment of inferior alveolar and lingual nerve disturbances after dentoalveolar surgery, and of recovery of sensitivity. Int J Oral Maxillofac Surg 1993;22:214-7»61 ja ohimenevän 1–8 % «Rood JP. Permanent damage to inferior alveolar and lingual nerves during the removal of impacted mandibular third molars. Comparison of two methods of bone removal. Br Dent J 1992;172:108-10»62.
Jos alaleukahermo on näkyvissä ehjänä poistokuopassa leikkauksen aikana, kun röntgenkuvissa hermon ja juuren suhde oli läheinen, niin 20–22 %:ssa tapauksista todetaan tuntohäiriö viikon kuluttua, 6 %:ssa vielä vuoden kuluttua ja 2 %:ssa kahden vuoden kuluttua leikkauksesta «Tantanapornkul W, Okouchi K, Fujiwara Y ym. A comparative study of cone-beam computed tomography and conventional panoramic radiography in assessing the topographic relationship between the mandibular»30, «Tay AB, Go WS. Effect of exposed inferior alveolar neurovascular bundle during surgical removal of impacted lower third molars. J Oral Maxillofac Surg 2004;62:592-600»63.
Jos alaleukahermo ei ollut näkyvissä poistokuopassa, niin 3 %:ssa todettiin tuntohäiriö viikon kuluttua «Tantanapornkul W, Okouchi K, Fujiwara Y ym. A comparative study of cone-beam computed tomography and conventional panoramic radiography in assessing the topographic relationship between the mandibular»30.

Kielihermon vaurio alaviisaudenhampaan poistossa

Kielihermon pysyvän tuntohäiriön ilmaantuvuus on 0.1–0.6 % «Pichler JW, Beirne OR. Lingual flap retraction and prevention of lingual nerve damage associated with third molar surgery: A systematic review of the literature. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Ra»64 ja ohimenevän 0.6–9.6 % «Pichler JW, Beirne OR. Lingual flap retraction and prevention of lingual nerve damage associated with third molar surgery: A systematic review of the literature. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Ra»64.
Hermovaurion kestettyä yli kuusi kuukautta sen täydellinen paraneminen on epätodennäköistä «Zunica JR. Normal responses to nerve injury: histology and psychophysics of regeneration. Oral Maxillofac Surg Clin North Am 1992;4:323-36»65.

Alaleuan murtuma alaviisaudenhampaan poiston jälkeen

Murtumien ilmaantuvuus on 1:22 000 leikkausta «Perry PA, Goldberg MH. Late mandibular fracture after third molar surgery: A survey of Connecticut oral and maxillofacial surgeons. J Oral Maxillofac Surg 2000;58:858-61»66.
Murtumat ilmaantuvat keskimäärin 12–14 vuorokauden (vaihteluväli 1–60 vrk) kuluttua poistosta.
Altistavia tekijöitä ovat miessukupuoli, ikä (murtumapotilaiden keski-ikä 45 vuotta), täysi hampaisto ja puhkeamaton viisaudenhammas «Krimmel M, Reinert S. Mandibular fracture after third molar removal. J Oral Maxillofac Surg 2000;58:1110-2»67.

Yhteys poskionteloon yläviisaudenhampaan poiston yhteydessä

Yhteys ilmaantuu 0.3–5 %:ssa poistoista «Del Rey-Santamaria M, Valmaseda Castellon E, Berini Aytes L, Gay Escoda C. Incidence of oral sinus communications in 389 upper third molar extraction. Med Oral Patol Oral Cir Bucal 2006;11:E334-8»68, «Bui CH, Seldin EB, Dodson TB. Types, frequencies, and risk factors for complications after third molar extraction. J Oral Maxillofac Surg 2003;61:1379-89»69.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

Puheenjohtaja:

Irja Ventä, dosentti, suukirurgian erikoishammaslääkäri; Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Helsinki

Jäsenet:

Anne Hiiri, terveydenhuollon erikoishammaslääkäri; Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry, (Käypä hoito -toimittaja)

Tuula Ingman, dosentti, oikomishoidon erikoishammaslääkäri; Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, suun erikoishoitoyksikkö ja HUS:n suu- ja leukasairauksien klinikka

Mika Mattila, hammaslääketieteellisen radiologian erikoishammaslääkäri; Pantomo Oy, Helsinki

Kari Palokas, parodontologian erikoishammaslääkäri; Kuopion sosiaali- ja terveyskeskus, hammashuolto

Ari Rajasuo, HLT, suukirurgian erikoishammaslääkäri; Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, Mikkelin keskussairaala

Juha Sane, HLT, suukirurgian erikoishammaslääkäri; Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, suun erikoishoitoyksikkö

Sidonnaisuudet

Tuula Ingman: Ei sidonnaisuuksia.

Anne Hiiri: Ks. www.kaypahoito.fi «http://www.kaypahoito.fi»2 / Yhteystiedot / Toimitus / Lisätiedot

Mika Mattila: Osallistunut ulkomaiseen luentomatkaan terveydenhuollon yrityksen kustantamana (Plandent). Luennoinut terveydenhuollon yrityksen seminaarissa (Plandent).

Kari Palokas: Ei sidonnaisuuksia.

Ari Rajasuo: Osallistunut ulkomaiseen seminaariin terveydenhuollon yrityksen kustantamana (Stryker).

Juha Sane: Ei sidonnaisuuksia.

Irja Ventä: Saanut apurahan terveydenhuollon yrityksen rahastosta (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimusrahasto).

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Kirjallisuutta

Rantanen AV. The age of eruption of the third molar teeth. Acta Odontol Scand 1967;25 (suppl 48):1-86
Ventä I, Ylipaavalniemi P, Turtola L. Clinical outcome of third molars in adults followed during 18 years. J Oral Maxillofac Surg 2004;62:182-5
Ventä I, Turtola L. Korkeakouluopiskelijoiden suun terveyden muutokset kolmen ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia N:o 44. YTHS, Helsinki 2008
Peltola JS. A panoramatomographic study of teeth and jaws of Finnish university students. Community Dent Oral Epidemiol 1993;21:36-9
Nitzan DW, Tal O, Sela MN, Shteyer A. Pericoronitis: a reappraisal of its clinical and microbiologic aspects. J Oral Maxillofac Surg 1985;43:510-6
Ventä I, Turtola L. Viisaudenhampaiden kirurginen hoitosuositus. Suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden tutkimukseen perustuva hoito. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 41. Helsinki 2005. (online http://www.yths.fi/download.asp?id=Viisaudenhampaiden+kirurginen+hoitosuositus.+;1425;%7BF5C8DF82-1DF3-4237-B7A6-A2EA639B7035%7D) 11.4.2008
Ventä I, Ylipaavalniemi P, Turtola L. Long-term evaluation of estimates of need for third molar removal. J Oral Maxillofac Surg 2000;58:288-91
Kay LW. Investigations into the nature of pericoronitis – II. Br J Oral Surg 1966;4:52-78
Bean LR, King DR. Pericoronitis: its nature and etiology. J Am Dent Assoc 1971;83:1074-7
Meurman JH, Rajasuo A, Murtomaa H, Savolainen S. Respiratory tract infections and concomitant pericoronitis of the wisdom teeth. Br Med J 1995;310:834-6
Bataineh AB, Al QM. The predisposing factors of pericoronitis of mandibular third molars in a Jordanian population. Quintessence Int 2003;34:227-31
Björk A, Jensen E, Palling M. Mandibular growth and third molar impaction. Acta Odontol Scand 1956;14:231-71
Ventä I, Murtomaa H, Ylipaavalniemi P. TME Predictor. Third molar eruption predictor. Helsinki University Licensing Ltd. US patentti N:o 5816814. Julkaistu 6.10.1998
Ventä I, Murtomaa H, Ylipaavalniemi P. A device to predict lower third molar eruption. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 1997;84:598-603
Ganss C, Hochban W, Kielbassa AM, Umstadt HE. Prognosis of third molar eruption. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1993;76:688-93
Odusanya SA, Abayomi IO. Third molar eruption among rural Nigerians. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1991;71:151-4
Ventä I, Turtola L, Ylipaavalniemi P. Change in clinical status of third molars in adults during 12 years of observation. J Oral Maxillofac Surg 1999;57:386-9
Leung WK, Theilade E, Comfort MB, Lim PL. Microbiology of the pericoronal pouch in mandibular third molar pericoronitis. Oral Microbiol Immunol 1993;8:306-12
Sixou JL, Magaud C, Jolivet-Gougeon A, Cormier M, Bonnaure-Mallet M. Evaluation of the mandibular third molar pericoronitis flora and its susceptibility to different antibiotics prescribed in France. J Clin Microbiol 2003; 41:5794-7
Gutiérrez Pérez JL. Third molar infections. Med Oral Patol Oral Cir Bucal 2004;9(Suppl): 120-5
Rajasuo A, Jousimies-Somer H, Savolainen S, Leppänen J, Murtomaa H, Meurman JH. Bacteriologic findings in tonsillitis and pericoronitis. Clin Infect Dis 1996;23:51-60
Rajasuo A, Sihvonen OJ, Peltola M, Meurman JH. Periodontal pathogens in erupting third molars of periodontally healthy subjects. Int J Oral Maxillofac Surg 2007;9:818-21
Peltroche-Llacsahuanga H, Reichhart E, Schmitt W, Lütticken R, Haase G Investigation of infectious organisms causing pericoronitis of the mandibular third molar. J Oral Maxillofac Surg 2000;58:611-6
Meurman JH, Rytömaa I, Murtomaa H, Turtola L. Erupting third molars and salivary lactobacilli and Streptococcus mutans counts. Scand J Dent Res 1987;95:32-6
Ylipaavalniemi P, Turtola L, Rytömaa I, Helminen S, Jauhiainen L. Effect of position of wisdom teeth on the visible plaque index and gingival bleeding index. Proc Finn Dent Soc 1982;78:47-9
Giglio JA, Gunsolley JC, Laskin DM, Short K. Effect of removing impacted third molars on plaque and gingival indices. J Oral Maxillofac Surg 1994;52:584-7
Sixou JL, Magaud C, Jolivet-Gougeon A, Cormier M, Bonnaure-Mallet M. Microbiology of mandibular third molar pericoronitis: incidence of beta-lactamase-producing bacteria. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2003;95:655-9
Rood JP, Shehab BA. The radiological prediction of inferior alveolar nerve injury during third molar surgery. Br J Oral Maxillofac Surg 1990;28:20-5
Tammisalo T, Happonen RP, Tammisalo EH. Stereographic assessment of mandibular canal in relation to the roots of impacted third molars using multiprojection narrow beam radiography. Int J Oral Maxillofac Surg 1992;21:85-9
Tantanapornkul W, Okouchi K, Fujiwara Y ym. A comparative study of cone-beam computed tomography and conventional panoramic radiography in assessing the topographic relationship between the mandibular canal and impacted third molars. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2007;103:253-9
Ades AG, Joondeph DR, Little RM, Chapko MK. A long-term study of the relationship of third molars to changes in the mandibular dental arch. Am J Orthod Dentofacial Orthop 1990;97:323-5
Rupp R. Orthodontic relapse and the mandibular third molar: A literature review. Gen Dent 2000;48:344-6
Haavikko K, Altonen M, Mattila K. Predicting angulational development and eruption of the lower third molar. Angle Orthod 1978;48:39-48
Precious DS. Removal of third molars with sagittal split osteotomies: the case for. J Oral Maxillofac Surg 2004;62:1144-6
Blakey GH, Marciani RD, Haug RH ym. Periodontal pathology associated with asymptomatic third molars. J Oral Maxillofac Surg 2002;60:1227-33
Blakey GH, Jacks MT, Offenbacher S ym. Progression of periodontal disease in the second/third molar region in subjects with asymptomatic third molars. J Oral Maxillofac Surg 2006;64:189-93
Kugelberg CF. Periodontal healing two and four years after impacted lower third molar surgery. A comparative retrospective study. Int J Oral Maxillofac Surg 1990;19:341-5
Karapataki S, Hugoson A, Falk H, Laurell L, Kugelberg CF. Healing following GTR treatment of infrabony defects distal to mandibular 2nd molars using resorbable and non-resorbable barriers. J Clin Periodontol 2000;27:333-40
Halverson BA, Anderson WH 3rd. The mandibular third molar position as a predictive criteria for risk for pericoronitis: A retrospective study. Mil Med 1992;157:142-5
Piironen J, Ylipaavalniemi P. Local predisposing factors and clinical symptoms in pericoronitis. Proc Finn Dent Soc 1981;77:278-82
Moss KL, Ruvo AT, Offenbacher S, Beck JD, Mauriello SM, White RP Jr. Third molars and progression of periodontal pathology during pregnancy. J Oral Maxillofac Surg 2007;65:1065-9
Shugars DA, Elter JR, Jacks MT ym. Incidence of occlusal dental caries in asymptomatic third molars. J Oral Maxillofac Surg 2005;63:341-6
Edwards MJ, Brickley MR, Goodey RD, Shepherd JP. The cost, effectiveness and cost effectiveness of removal and retention of asymptomatic, disease free third molars. Br Dent J 1999;187:380-4
Tulloch JF, Antczak-Bouckoms AA, Ung N. Evaluation of the costs and relative effectiveness of alternative strategies for the removal of mandibular third molars. Int J Technol Assess Health Care 1990;6:505-15
Berge TI. The impacted third molar. Assessments and consequences of removal. Väitöskirja, Bergenin yliopisto, Norja 1994:42-6
Mercier P, Precious D. Risks and benefits of removal of impacted third molars. A critical review of the literature. Int J Oral Maxillofac Surg 1992:21:17-27
Kirtiloğlu T, Bulut E, Sümer M, Cengiz I. Comparison of 2 flap designs in the periodontal healing of second molars after fully impacted mandibular third molar extractions. J Oral Maxillofac Surg 2007;65:2206-10
Jakse N, Bankaoglu V, Wimmer G, Eskici A, Pertl C. Primary wound healing after lower third molar surgery: Evaluation of 2 different flap designs. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2002;93:7-12
Finne K, Klämfeldt A. Removal of lower third molar germs by lateral trepanation and concentional technique. A comparative study. Int J Oral Surg 1981;10:251-4
Renton T, Hankins M, Sproate C, McGurk M. A randomised controlled clinical trial to compare the incidence of injury to the inferior alveolar nerve as a result of coronectomy and removal of mandibular third molars. Br J Oral Maxillofac Surg 2005;43:7-12
Pogrel MA, Lee JS, Muff DF. Coronectomy: A technique to protect the inferior alveolar nerve. J Oral Maxillofac Surg 2004;62:1447-52
O'Riordan BC. Coronectomy (intentional partial odontectomy of lower third molars). Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2004;98:274-80
Hirsch A, Shteiman S, Boyan BD, Schwartz Z. Use of orthodontic treatment as an aid to third molar extraction: A method for prevention of mandibular nerve injury and improved periodontal status. J Periodontol 2003;74:887-92
Barden J, Edwards JE, Mcquay HJ, Wifen PJ, Moore RA. Relative efficacy of oral analgesics after third molar extraction. Br Dent J 2004;197:407-11
Ahponen A, Ventä I, Ylipaavalniemi P. Factors predisposing to postoperative complications related to wisdom tooth surgery among university students. J Am Coll Health 1997;46:39-42
Bruce RA, Frederickson GC, Small GS. Age of patients and morbidity associated with mandibular third molar surgery. J Am Dent Assoc 1980;101:240-5
Pogrel MA, Thamby S. Permanent nerve involvement resulting from inferior alveolar nerve blocks. J Am Dent Assoc 2000;131:901-7
Haas DA, Lennon D. A 21 year retrospective study of reports of parestesia following local anesthetic administration. J Can Dent Assoc 1995;61:319-20, 323-6, 329-30
Krafft TC, Hickel R. Clinical investigation into the incidence of direct damage to the lingual nerve caused by local anaesthesia. J Craniomaxillofac Surg 1994;22:294-6
Pogrel MA, Schmidt BL, Sambajon V, Jordan RC. Lingual nerve damage due to inferior alveolar nerve blocks: a possible explanation. J Am Dent Assoc 2003;134: 195-9
Schultze-Mosgau S, Reich RH. Assessment of inferior alveolar and lingual nerve disturbances after dentoalveolar surgery, and of recovery of sensitivity. Int J Oral Maxillofac Surg 1993;22:214-7
Rood JP. Permanent damage to inferior alveolar and lingual nerves during the removal of impacted mandibular third molars. Comparison of two methods of bone removal. Br Dent J 1992;172:108-10
Tay AB, Go WS. Effect of exposed inferior alveolar neurovascular bundle during surgical removal of impacted lower third molars. J Oral Maxillofac Surg 2004;62:592-600
Pichler JW, Beirne OR. Lingual flap retraction and prevention of lingual nerve damage associated with third molar surgery: A systematic review of the literature. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2001;91:395-401
Zunica JR. Normal responses to nerve injury: histology and psychophysics of regeneration. Oral Maxillofac Surg Clin North Am 1992;4:323-36
Perry PA, Goldberg MH. Late mandibular fracture after third molar surgery: A survey of Connecticut oral and maxillofacial surgeons. J Oral Maxillofac Surg 2000;58:858-61
Krimmel M, Reinert S. Mandibular fracture after third molar removal. J Oral Maxillofac Surg 2000;58:1110-2
Del Rey-Santamaria M, Valmaseda Castellon E, Berini Aytes L, Gay Escoda C. Incidence of oral sinus communications in 389 upper third molar extraction. Med Oral Patol Oral Cir Bucal 2006;11:E334-8
Bui CH, Seldin EB, Dodson TB. Types, frequencies, and risk factors for complications after third molar extraction. J Oral Maxillofac Surg 2003;61:1379-89
Aimetti M, Pigella E, Romano F. Clinical and radiographic evaluation of the effects of guided tissue regeneration using resorbable membranes after extraction of impacted mandibular molars. Int J Periodontics Restorative Dent 2007;27:51-9
Behbehani F, Artun J, Thalib L. Prediction of mandibular third-molar impaction in adolescent orthodontic patients. Am J Orthod Dentofacial Orthop 2006;130:47-55
Bell GW. Use of dental panoramic tomographs to predict the relation between mandibular third molar teeth and the inferior alveolar nerve. Radiological and surgical findings, and clinical outcome. Br J Oral Maxillofac Surg 2004; 42:21-7
Blakey GH, Hull DJ, Haug RH, Offenbacher S, Phillips C, White RP Jr. Changes in third molar and nonthird molar periodontal pathology over time. J Oral Maxillofac Surg 2007;65:1577-83
Bonetti GA, Bendandi M, Laino L, Checchi V, Checchi L. Orthodontic extraction: Riskless extraction of impacted lower third molars close to the mandibular canal. J Oral Maxillofac Surg 2007;65:2580-6
Dodson TB. Is there a role for reconstructive techniques to prevent periodontal defects after third molar surgery? J Oral Maxillofac Surg 2005;63:891-6
Elter JR, Cuomo CJ, Offenbacher S, White RP Jr. Third molars associated with periodontal pathology in the Third National Health and Nutrition Examination Survey. J Oral Maxillofac Surg 2004;62:440-5
Esen E, Tasar F, Akhan O. Determination of the anti-inflammatory effects of methylprednisolone on the sequelae of third molar surgery. J Oral Maxillofac Surg 1999;57:1201-6
Ferreira CE, Grossi SG, Novales Junior AB, Dunford RG, Feres-Filho EJ. Effect of Mechanical Treatment on Healing After Third Molar Extraction. Int J Periodiodontics Restorative Dent 1997;17:250-9
Hermesch CB, Hilton TJ, Biesbrock AR ym. Perioperative use of 0.12% chlorhexidine gluconate for the prevention of alveolar osteitis. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 1998;85:381-7
Heurich T, Ziegler C, Steveling H, Wörtche R, Muhling J, Hassfeld S. Digital volume tomography - an extension to the diagnostic procedures available for application before surgical removal of third molars. Mund Kiefer Gesichtschir 2002;6:427-32
Hull DJ, Shugars DA, White RP, Phillips C. Proximity of a lower third molar to the inferior alveolar canal as a predictor of delayed recovery. J Oral Maxillofac Surg 2006;64:1371-6
Knutsson K, Brehmer B, Lysell L, Rohlin M. Pathoses associated with mandibular third molars subjected to removal. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 1996;82:10-7
Kugelberg CF, Ahlström U, Ericson S, Hugoson A, Kvint S. Periodontal healing after impacted lower third molar surgery in adolescents and adults. Int J Oral Maxillofac Surg 1991;20:18-24
Kugelberg CF, Ahlström U, Ericson S, Hugson A, Thilander H. The influence of anatomical, pathophysiological and other factors on periodontal healing after impacted lower third molar surgery. A multiple regression analysis. J Clin Periodontol 1991;18:37-43
Larsen PE. The Effect of a Chlorhexidine Rinse on the Incidence of Alveolar Osteitis Following the Surgical Removal of Impacted Mandibular Third Molars. J Oral Maxillofac Surg 1991;49:932-7
Leung WK, Corbet EF, Kan KW, Lo EC, Liu JK. A regimen of systematic periodontal care after removal of impacted mandibular third molars manages periodontal pockets associated with the mandibular second molars. J Clin Periodontol 2005;32:725-31
Noori H, Hill D, Shugars DA, Phillips C, White RP Jr. Third molar root development and recovery from third molar surgery. J Oral Maxillofac Surg 2007;65:680-5
Phillips C, White RP Jr, Shugars DA, Zhou X. Risk factors associated with prolonged recovery and delayed healing after third molar surgery. J Oral Maxillofac Surg 2003;61:1436-48
Rajasuo A, Meurman JH, Metteri J, Ankkuriniemi O. Effect of extraction of partly erupted third molars on salivary microbial counts in conscripts. Caries Res 1990;24:273-8
Rajasuo A, Meurman JH, Murtomaa H. Periodontopathic bacteria and salivary microbes before and after extraction of partly erupted third molars. Scand J Dent Res 1993;101:87-91
Ren YF, Malmstrom HS. Effectiveness of Antibiotic Prophylaxis in Third Molar Surgery: A Meta-Analysis of Randomized Controlled Clinical Trials. J Oral Maxillofac Surg 2007;65:1909-21
Schmelzeisen R, Frölich JC. Prevention of postoperative swelling and pain by dexamethasone after operative removal of impacted third molar teeth. Eur J Clin Pharmacol 1993;44:275-7
Sedaghatfar M, August MA, Dodson TB. Panoramic radiographic findings as predictors of inferioir alveolar nerve exposure following third molar extraction. J Oral Maxillofac Surg 2005;63:3-7
Smith AC, Barry SE, Chiong AY ym. Inferior alveolar nerve damage following removal of mandibular third molar teeth. A prospective study using panoramic radiography. Aust Dent J 1997;42:149-52
Staggers JA, Germane N, Fortson WM. A comparison of the effects of first premolar extractions on third molar angulation. Angle Orthod 1991;62:135-8
Staggers JA. A comparison of results of second molar and first premolar extraction treatment. Am J Orthod Dentofacial Orthop 1990;98:430-6
van der Schoot EA, Kuitert RB, van Ginkel FC, Prahl-Andersen B. Clinical relevance of third permanent molars in relation to crowding after orthodontic treatment. J Dent 1997;25:167-9
Ventä I, Turtola L, Murtomaa H, Ylipaavalniemi P. Third molars as an acute problem in Finnish university students. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1993;76:135-40
White RP Jr, Madianos PN, Offenbacher S ym. Microbial complexes detected in the second/third molar region in patients with asymptomatic third molars. J Oral Maxillofac Surg 2002;60:1234-40
White RP Jr, Offenbacher S, Blakey GH ym. Chronic oral inflammation and the progression of periodontal pathology in the third molar region. J Oral Maxillofac Surg 2006;64:880-5

www.kaypahoito.fi

Viisaudenhammas

Keskeinen sanoma

Tavoitteet

Kohderyhmät

Määritelmät

Viisaudenhammasongelmien esiintyvyys

Altistavat tekijät

Diagnostiikka

Kliininen tutkimus

Erotusdiagnostiikka

Viisaudenhampaan mikrobiologia

Kuvantamistutkimukset

Panoraamakuvaus

Stereopanoraamakuvaus

Multiprojektiokuvauslaite (Scanora)

Tietokonetomografia (TT)

Mikro-TT

Viisaudenhampaan poiston aiheet ja vasta-aiheet

Oikomishoidolliset näkökulmat

Parodontologiset näkökulmat

Ennakoivat poistot

Perikoroniitin ehkäisy

Hampaan kiinnityskudostulehduksen ehkäisy

Hermovaurion ehkäisy

Karieksen ehkäisy

Ennakoivien poistojen taloudellisia näkökulmia

Hoito

Akuuttihoito

Hampaanpoiston tekniikasta

Toisen poskihampaan kiinnityskudoksen terveyden edistäminen

Jäännöstaskun hoito

Hermovaurion välttäminen

Lääkehoito viisaudenhammaskirurgiassa

Komplikaatiot

Alaleuan johtopuudutuksesta aiheutuva hermovaurio

Alaleukahermon vaurio alaviisaudenhampaan poistossa

Kielihermon vaurio alaviisaudenhampaan poistossa

Alaleuan murtuma alaviisaudenhampaan poiston jälkeen

Yhteys poskionteloon yläviisaudenhampaan poiston yhteydessä

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

Sidonnaisuudet

Vastuun rajaus

Kirjallisuutta