Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Keskeinen sisältö

• Kaksisuuntainen mielialahäiriö on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, jossa esiintyy vaihtelevasti masennus-, hypomania-, mania- tai sekamuotoisia sairausjaksoja ja vähäoireisia tai oireettomia välivaiheita.
• Sen tunnistaminen ja huolellinen erotusdiagnostiikka, myös tyypin 1 (mania- ja masennusjaksot vaihtelevat) ja 2 (hypomania- ja masennusjaksot vaihtelevat) välillä, ovat tärkeitä, jotta potilas saa asianmukaista hoitoa.
• Siihen liittyy runsasta oheissairastavuutta ja suurentunut itsemurhariski.
• Samanaikaisten päihdehäiriöiden varhainen hoito voi vaikuttaa koko hoidon onnistumiseen.
• Potilailla esiintyy oireita noin puolet ajasta, jaksojen välinen oireilu on yleistä. Pääosa oireilusta on masennusvoittoista. Depressio on yleisempää ja pitkäkestoisempaa tyypissä 2 kuin tyypissä 1

Diagnosointi

• Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien diagnosointi ja akuuttivaiheiden hoito toteutetaan yleensä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa.
• Mood Disorder Questionnaire -seula (MDQ) osana muuta diagnostista arviota auttaa tunnistamaan kaksisuuntaista mielialahäiriötä «MDQ-seula osana muuta diagnostista arviota kaksisuuntaista mielialahäiriötä epäiltäessä auttaa tunnistamaan kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavia potilaita.»A. Positiivinen MDQ-löydös merkitsee kaksisuuntaisen mielialahäiriön epäilyä, mutta ei diagnoosia. Alle 40 % MDQ-seulapositiivisista varmistui suomalaistutkimuksessa kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaviksi.

Hoito ja kuntoutus

• Hoidossa keskeisintä on ehkäistä jaksojen uusiutumista. Vakiintuneessa vaiheessa hoito toteutetaan yksilöllisen harkinnan perusteella erikoissairaanhoidossa, työterveys- tai opiskelijaterveydenhuollossa tai perusterveydenhuollossa. Eri hoitotahojen välinen yhteistyö on tärkeää.
• Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidon perusta ovat mielialaa tasaavat lääkkeet ja uudemmat psykoosilääkkeet sairauden ajankohtaisen vaiheen mukaan (taulukko «Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennus-, mania- ja ylläpitovaiheen hoidossa suositeltavien lääkkeiden tavanomaiset annokset ja tavoitepitoisuudet...»1).
  • Valproaatti on vasta-aiheinen raskaana olevilla kaikissa tilanteissa, eikä sitä tule käyttää fertiili-ikäisillä naisilla, joilla on mahdollisuus tulla raskaaksi, ellei erityistä uutta raskaudenehkäisyohjelmaa noudateta.
• Litium vähentää lumelääkkeeseen verrattuna itsemurhakuolleisuutta mielialahäiriöpotilailla «Litium vähentää itsemurhakuolleisuutta verrattuna lumelääkkeeseen mielialahäiriöpotilailla.»A.
• Kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykososiaaliseen hoitoon on kehitetty spesifisiä yksilö-, ryhmä- ja perhehoitomalleja mielialaa vakauttavan lääkehoidon yhteydessä käytettäväksi.
  • Psykoedukatiivinen ryhmähoito «Psykoedukatiivinen ryhmähoito vähentää kaksisuuntaisen mielialahäiriön relapseja.»A, perheterapia (Family Focused Treatment, FFT) «Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön kohdennettu perheille annettu Family Focused Therapy (FFT) -ohjelma vähentää ilmeisesti kaksisuuntaisen mielialaoirejakson uusiutumista.»B, kognitiivinen yksilöterapia (KBT) «Kognitiivinen terapia (KBT) yhdistettynä lääkehoitoon saattaa vähentää kaksisuuntaisen mielialahäiriön oirejaksojen uusiutumisen riskiä sairauden varhaisvaiheessa.»C, interpersoonallinen sosiaalisten rytmien terapia (IPSRT) «Interpersoonallinen ja sosiaalisten rytmien terapia (IPSRT) lääkehoitoon liitettynä akuuttivaiheessa saattaa lykätä kaksisuuntaisen mielialajakson uusiutumista.»C ja unettomuuden kognitiivinen hoitomalli «Unettomuuden kognitiivis-behavioraalinen hoitomalli saattaa olla hyödyllinen hypomanian/manian ehkäisyssä unettomuudesta kärsiville kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville elpymävaiheessa.»C pienentävät oirejaksojen uusiutumisen riskiä. KBT «Lääkehoitoon liitetty kognitiivis-behavioraalinen hoito saattaa vähentää kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusoireita.»C, FFT «Perhekeskeinen perheterapia (Family-Focused Treatment, FFT) saattaa olla tehokasta kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa.»C ja IPSRT «Interpersoonallinen sosiaalisten rytmien terapia saattaa olla tehokasta kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa.»C saattavat vähentää masennusoireita.
• Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy erityisesti muistin, toiminnanohjauksen, tarkkaavuuden ja prosessointinopeuden ongelmia, jotka voivat näkyä osalla potilaista myös sairauden elpymävaiheessa ja heikentävät osaltaan toiminta- ja työkykyä.
  • Kognitiivinen remediaatio saattaa olla hyödyllistä kognitiota kohentavana kuntoutusmuotona «Kognitiivinen remediaatio saattaa olla hyödyllistä kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien kognitiota kohentavana kuntoutusmuotona.»C ja funktionaalinen remediaatio yleistä toimintakykyä kohentavana kuntoutusmuotona erityisesti tavanomaiseen hoitoon verrattuna «Funktionaalinen remediaatio saattaa olla hyödyllistä kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien yleistä toimintakykyä kohentavana kuntoutusmuotona erityisesti tavanomaiseen hoitoon verrattuna.»C.
• Häiriön alussa ja sairauden eri vaiheissa tulee arvioida toimintakykyä ja laatia hoito- ja kuntoutussuunnitelma.
• Masennusvaiheen neuromodulaatiohoitoina psykiatrinen sähköhoito «Psykiatrinen sähköhoito on ilmeisesti tehokasta kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheen hoidossa.»B, lääkehoidon aikana annettu transkraniaalinen sarjamagneettistimulaatio «Lääkehoidon aikana annettu transkraniaalinen sarjamagneettistimulaatio saattaa olla tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakson hoidossa.»C ja kirkasvalohoito «Kirkasvalohoito on ilmeisesti tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriöön liittyvän masennuksen lisähoitona lääkehoitoon yhdistettynä.»B voivat tulla kyseeseen.
• Nuorena alkaneeseen kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön saataneen lääkevaste samoilla lääkehoidoilla kuin aikuisilla. Nuorilla lääkkeiden siedettävyyteen ja haittavaikutuksiin, kuten psykoosilääkkeiden metabolisiin haittoihin, on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä

Kirsi Suominen (pj.)

Susanna Lähteenmäki (kokoava kirjoittaja)

Mervi Antila

Erkki Isometsä

Tanja Laukkala

Esa Leinonen

Mauri Marttunen

Kari Raaska

Minna Sadeniemi

Marko Sorvaniemi

Merja Syrjämäki

Hanna Valtonen

Alpo Vuorio

Asiantuntijat:

Jukka Hintikka

Heli Malm

Niina Matikainen

Työryhmä kiittää psykiatri Elina Kinnusta