Astma: oireet ja diagnostiikka
Lääkärin käsikirja
24.4.2023 • Viimeisin muutos 29.10.2025
Keskeistä
- Astma on keuhkoputkien tulehduksellinen sairaus, johon liittyy keuhkoputkien palautuva supistuminen.
- Tavallisia astmaoireita ovat pitkäaikainen yskä, limaisuus, hengenahdistus ja hengityksen vinkuna.
- Tulehdus lisää keuhkoputkien herkkyyttä monille ärsykkeille.
- Diagnostiset perustutkimukset ovat keuhkojen auskultaatio, spirometria ja bronkodilataatiokoe, PEF-seuranta, keuhkokuva, veren eosinofiilit ja allergiatestit. Muita tutkimuksia tehdään epävarmoissa tapauksissa ja haluttaessa luokitella astmaa tarkemmin.
- Astmadiagnoosiin riittää, jos keuhkoputkien palautuva supistuminen voidaan havaita yhdessäkin tutkimuksessa (spirometria, PEF-seuranta, metakoliinitesti, rasituskoe).
Epidemiologia
- Astmaa sairastaa n. 6–9 % väestöstä.
- Astmaa on eniten lapsilla ja yli 40-vuotiailla.
Oireet
- Astman oireet vaihtelevat usein samallakin potilaalla kuukaudesta toiseen.
- Pitkäaikainen yskä
- Erityisesti aamuisin ja aamuöisin
- Liittyy ärsyttäviin tekijöihin.
- Kolmasosalla pitkään yskijöistä todetaan myöhemmin astma.
- Yskä voi olla kuivaa, mutta usein keuhkoista erittyy kirkasta vaaleaa limaa.
- Hengityksen vinkuna
- Samanaikaisesti hengenahdistuksen kanssa
- Hengenahdistus
- Ylähengitystieinfektioiden yhteydessä
- Rasituksen jälkeen (erityisesti pakkasella)
- Allergeeneille, kuten siitepölyille ja eläimille, altistumisen jälkeen
- Aamuisin ja aamuöisin
- Astman ja keuhkoahtaumataudin erot: ks. taulukko «Astman ja keuhkoahtaumataudin eroja »1. Potilaan sairaus voi olla myös yhdistelmä astmasta ja keuhkoahtaumataudista.
Taulukko 1. Astman ja keuhkoahtaumataudin eroja | Taudin ominaisuudet | Astma | Keuhkoahtaumatauti | Astma ja keuhkoahtaumatauti |
|---|
| Tuntematon, atopia | Tupakointi | Atopia ja tupakointi |
| Usein nopea | Hidas | Usein astma todettu alle 40-vuotiaana |
| Kohtauksittaista | Rasituksessa | Sekä kohtauksittaista että rasituksessa |
| Vaihteleva | Etenevä, pysyvä | Sekä vaihteleva että pysyvä |
| Usein | Harvoin | Usein |
| Voimakas | Vähäinen | Voimakas |
| Vaihteleva | Etenevä | Usein enemmän oireita ja pahenemisvaiheita kuin pelkkää astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastavalla |
Diagnostiset tutkimukset
- Astmaa voidaan epäillä vahvasti anamneesin ja auskultaation perusteella (ääninäyte «Astman vinkuna»1). Diagnoosin varmistamiseksi tarvitaan keuhkojen toimintakokeilla osoitettu keuhkoputkien vaihteleva supistuminen (taulukko «Keuhkojen toimintakokeet astman diagnostiikassa»2).
- Tavanomaiset diagnostiset tutkimukset voidaan tehdä perusterveydenhuollossa.
- Jos joudutaan toistuvaan jaksoittaiseen tai jatkuvaan lääkitykseen, tulisi alkutilanne selvittää tarkasti ja diagnoosin olla varma. Tällöin myöhempää kehitystä voidaan verrata alkuvaiheen tuloksiin. Jatkuvaa lääkitystä käyttävillä on oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin (B-lausunto) silloin, kun keuhkoputkien palautuva supistuminen on osoitettu keuhkojen toimintakokeissa.
- Jos oireet ovat alkutilanteessa vaikeita, astmalääkitys on aloitettava heti, ja samalla tehtävää PEF-seurantaa voi käyttää diagnostisena testinä oireiden ja statuslöydösten ohella.
- Jos astmadiagnoosi jää epävarmaksi, voi myöhemmin harkita hoitavan astmalääkityksen tauottamista vähintään neljän viikon ajaksi uusien diagnostisten keuhkojen toimintakokeiden tekemistä varten.
Keuhkojen auskultaatio
- Hengitysäänet pitää kuunnella myös nopeassa ja voimakkaassa uloshengityksessä.
- Loppuekspiratorinen vinkuna merkitsee useimmiten obstruktiivista keuhkosairautta, kuten astmaa.
- Lievässä alkavassa astmassa auskultaatiolöydös on yleensä normaali oireettomassa vaiheessa.
- Runsasoireisellakin potilaalla auskultaatiolöydös saattaa välillä olla normaali.
Keuhkojen toimintakokeet
- Ks. taulukko «Keuhkojen toimintakokeet astman diagnostiikassa»2.
- Spirometria «Keuhkojen toimintakokeet»1 antaa PEF-mittauksia tarkemman kuvan keuhkojen toiminnasta.
- Lievässä tai alkavassa astmassa spirometria voi olla normaali.
- PEF-mittaus «Keuhkojen toimintakokeet»1 on yksinkertaisin saatavilla oleva astmatutkimus diagnostisessa vaiheessa, mutta se edellyttää hyvää puhallustekniikkaa.
- Alkavassa astmassa PEF-mittaustulokset ovat oireettomassa vaiheessa normaalit.
- Metakoliinialtistuksessa todettu kohtalainen tai voimakas hyperreaktiivisuus on astmalle diagnostinen.
- Erityispoliklinikoilla on käytettävissä muitakin keuhkoputkien epäspesifisen hyperreaktiivisuuden mittausmenetelmiä.
- Vapaa juoksu ulkoilmassa erityisesti pakkasella laukaisee herkästi keuhkoputkien supistuksen astmaatikoilla. Tätä voi hyödyntää juosten tehtävässä rasituskokeessa.
Taulukko 2. Keuhkojen toimintakokeet astman diagnostiikassa| Tutkimus | Diagnostisen löydöksen kriteerit
| Suoritustapa |
|---|
| * Tutkimus sopii erityisesti lapsille tai nuorille, joilla ei epäillä sepelvaltimotautia ja sopii käytettäväksi harkitusti.
Aikuisilla käytetään yleensä kliinistä rasituskoetta tai spiroergometriaa silloin, kun halutaan arvioida rasituksen aikaisia hengitystieoireita tai rintatuntemuksia ja arvioidaan oireiden sydän- tai keuhkoperäisyyttä tai työkykyisyyttä. |
| Spirometria | - Merkitsevä bronkodilataatiovaste: FEV1 tai FVC paranee 12 % ja 200 ml.
- FEV1 paranee astman hoidon aikana pitkäaikaisseurannassa 15 % ja 200 ml.
| |
| PEF-seuranta |
- 2 viikon PEF-seurannassa 3 kertaa merkitsevä bronkodilataatiovaste tai vuorokausivaihtelu
- Merkitsevä bronkodilataatiovaste: 15 % ja 60 l/min
- Merkitsevä vuorokausivaihtelu: 20 % ja 60 l/min (tietokoneohjelma «PEF-laskuri»1)
- Keskimääräinen PEF-taso nousee astman hoidon aikana pitkäaikaisseurannassa 20 % ja 60 l/min.
| - Puhallukset tehdään aamulla ja myöhemmin iltapäivällä 2 viikon ajan: joka kerralla 3 voimakasta, lyhyttä puhallusta peräkkäin mittariin.
- Kaikki kolme tulosta merkitään muistiin; parasta käytetään arvioinnissa.
- Bronkodilatoivan lääkkeen (salbutamoli 400 µg tai terbutaliini 1 mg) jälkeen odotetaan 15 min ja toistetaan puhallukset.
- Lisäksi on tärkeää tehdä PEF-puhallukset aina, jos tulee astmaoireita (esim. rasituksessa, allergeenialtistuksessa tai yöllä). Puhallukset tehdään samalla tavalla kuin aamu- ja iltapuhallukset.
- PEF-seurantalomake ja suoritusohje: «PEF-seurantalomake»2
|
| Metakoliinialtistus | - Kohtalainen tai voimakas keuhkoputkien hyperreaktiviteetti
| |
| Rasituskoe* | - FEV1 pienenee vähintään 15 %.
| - FEV1-mittauksen jälkeen potilas juoksee ulkona 6 min, keuhkot auskultoidaan ja FEV1-mittaus tehdään heti rasituksen jälkeen sekä 5, 10 ja 15 min:n kuluttua.
|
| Glukokortikoidi-hoitokoe | - Keskimääräinen PEF-taso nousee astman hoidon aikana pitkäaikaisseurannassa 20 % ja 60 l/min.
- FEV1 paranee astman hoidon aikana pitkäaikaisseurannassa 15 % ja 200 ml.
| - Annetaan 20–40 mg prednisolonia suun kautta 1 viikon ajan astman pahenemisvaiheessa.
Vaihtoehtoisesti inhaloituna beklometasonia tai budesonidia 0.8 mg/vrk, flutikasonia 0.5–1.0 mg/vrk tai siklesonidia tai mometasonia vastaavilla annoksilla, jolloin seuranta-ajan on oltava 8 viikkoa (ks. taulukko hengitettävien glukokortikoidien kliiniseltä vaikutukseltaan vertailukelpoisista annoksista «Astman pitkäaikaishoito»2).
- Mitataan spirometria hoidon alussa ja lopussa sekä seurataan aamun ja illan PEF-arvoja viikon ajan hoitojakson alussa ja viikon ajan hoitojakson lopussa.
|
Radiologiset tutkimukset
- Keuhkokuva
- Kertaalleen alkuvaiheessa erotusdiagnostisena tutkimuksena (sydämen vajaatoiminta, keuhkokasvain, infektio) ja sen jälkeen harkinnan mukaan pahenemisvaiheessa tai jos hoitovaste on huono
- Nenän sivuonteloiden tilanteen arvio ja tarvittaessa sinusten kaikututkimus tai röntgenkuvaus
- Pitkäaikaisen yskän syynä voi olla sinuiitti.
- Astman pahenemisvaiheen taustalla on usein sinuiitti.
Allergiatestit ja verikokeet
- Astman tyypitykseen kuuluu veren eosinofiilimääritys.
- Allergiaa voidaan tutkia prick- eli ihopistokokein tai allergeenispesifisillä IgE-vasta-aineilla esim. siitepöly- tai eläinallergian selvittämiseksi tai kun harkitaan biologisia lääkehoitoja.
Uloshengityksen typpioksidi (FeNO) evd
- Suurentunut uloshengitysilman typpioksidipitoisuus (fractional exhaled nitric oxide, FeNO) kuvastaa eosinofiilistä tulehdusta.
- Eosinofiilistä tulehdusta voidaan arvioida myös veren eosinofiilisten valkosolujen tai ysköksen eosinofiilipitoisuuden perusteella.
- Osalla astmaa sairastavista NO-pitoisuus on kohonnut terveisiin verrattuna. Suuria pitoisuuksia tavataan erityisesti atooppisessa astmassa.
- Hengitysteiden NO-tuotanto voi olla lisääntynyt myös muilla atoopikoilla. Tämän katsotaan johtuvan subkliinisestä limakalvotulehduksesta.
- Osalla astmapotilaista uloshengitysilman NO-pitoisuus ennen hoidon aloitusta korreloi kohtalaisesti astman kliinisiin tunnusmerkkeihin, kuten oireisiin.
- Ei korvaa keuhkoputkien toimintahäiriöitä mittaavia tutkimuksia, ei riitä astmadiagnoosiin ilman muita tutkimuksia eikä ole hyödyllinen kaikkien astmapotilaiden seurannassa.
Kirjallisuutta
- Sovijärvi ARA, Kainu A, Malmberg P, Guldbrand A, Timonen K, Piirilä P. Spirometrian suorittaminen ja tulkinta – uudet suomalaiset ja monikansalliset viitearvot käyttöön. Suomen kliinisen fysiologian yhdistyksen ja Suomen keuhkolääkäriyhdistyksen suositus 2015 «Spirometrian suorittaminen ja tulkinta - uudet suomalaiset ja monikansalliset viitearvot käyttöön - Suomen Kliinisen Fysiologian yhdistyksen ja Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen suositus 2015 (23/2016)»8.
- Sovijärvi A, Kainu A, Malmberg P, Guldbrand A, Timonen K, Piirilä P. Spirometria- ja PEF-mittausten suoritus ja tulkinta. Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistyksen ja Suomen keuhkolääkäriyhdistyksen suositus. Moodi 2021. Suositusten 15. painos. «https://www.labquality.com/fi/uutiset/spirometria-suositus-2021»1
- Objective tests for diagnosing asthma in adults, young people and children aged 5 and over. Asthma: diagnosis, monitoring and chronic asthma management. NICE Guideline [NG80]. National Institute for Health and Care Excellence (NICE). Julkaistu: 29.11.2017, viimeinen päivitys: 22.3.2021 (viitattu 6.3.2023). «https://www.nice.org.uk/guidance/ng80/chapter/recommendations#objective-tests-for-diagnosing-asthma-in-adults-young-people-and-children-aged-5-and-over»2
