Takaisin Tulosta

Tyypin 1 diabeteksen seuranta

Lääkärin käsikirja
14.10.2024 • Viimeisin muutos 14.10.2024
Minna Koivikko

Keskeistä

  • Hoito suunnataan verenglukoosiarvojen ohella valtimosairauksien ja mikrovaskulaarikomplikaatioiden ehkäisyyn ja hoitoon.
  • Huomioidaan kokonaistilanne ja voimavarat.
    • Potilaan elintavat ja omahoidon mahdollisuudet
    • Diabeteksen vaihe ja hypoglykemiaherkkyys
    • Muut sairaudet ja odotettavissa oleva elinaika
  • Tavoitteet ja keinot asetetaan yksilöllisesti yhdessä potilaan kanssa.
    • Hyötyykö ryhmäohjauksesta tai tiiviimmästä diabetestiimin/-hoitajan tuesta?
    • Hyötyykö pumppuhoidosta tai sensoroinnista?

Yleislinjat

Taulukko 1. Tyypin 1 diabeteksen hoidon tavoitteet
SuureYleiset tavoitteet, joita säädetään yksilöllisesti esim. korkean iän, hypoglykemiaherkkyyden tai raskauden perusteella
HbA1c< 53 mmol/mol (7 %)
Verenglukoosi omamittauksissa4–7 mmol/l ennen aterioita ja yöllä
< 10 mmol/l aterian jälkeen pääsääntöisesti
GlukoosisensorointiAika tavoitteessa (TIR) 3.9–10.0 mmol/l: > 70 %
Aika hyperglykemiassa (TAR) > 10.0 mmol/l: < 25 %
Aika hypoglykemiassa (TBR) < 3.9 mmol/l: < 5 %
Glukoosin keskiarvo: < 8.6 mmol/l
Glukoosin vaihtelu CV %: ≤ 36 %
Glukoosi-indeksi GMI: < 53 mmol/mol
P-Kol-LDL< 2.6 mmol/l – kohtalaisen riskin potilas:
  • nuoret (< 35 v) ilman riskitekijöitä (tupakointi, hypertensio, dyslipidemia, lihavuus, sukurasitus) ja T1D:n kesto < 10 v
< 1.8 mmol/l – suuren riskin potilas:
  • T1D > 10 v ilman kohde-elinvauriota
  • T1D ja yksikin riskitekijä (tupakointi, hypertensio, dyslipidemia, lihavuus, sukurasitus)
< 1.4 mmol/l – erityisen suuren riskin potilas:
  • sepelvaltimotauti tai muu ateroskleroottinen valtimotauti
  • T1D ja kohde-elinvaurio (albuminuria, munuaisten vajaatoiminta, retinopatia)
  • T1D ja 3 riskitekijää (tupakointi, hypertensio, dyslipidemia, lihavuus, insuliiniresistenssi ym.)
  • T1D > 20 v
Verenpaine< 130/80 mmHg
PainoNormaali (BMI < 25)
ElintavatArkiaktiivisuus ja säännöllinen liikunta
Sydänterveyttä ja glukoosinhallintaa edistävät ruokavalinnat
Riittävä lepo ja uni
Tupakoimattomuus
Enintään kohtuullinen alkoholinkäyttö

Vastaanottokäynnin sisältö

Kaikilla käynneillä

  • Subjektiivinen vointi ja elintapa-asiat (liikunta, tupakka, päihteet)
  • Paino (omamittaus tai vastaanotolla)
  • Omamittausten tulokset (verenglukoosi ja verenpaine)
  • Laboratoriokokeiden tulokset
  • Potilaan käyttämän insuliinin vuorokausiannos (yksikköä/vrk ja yksikköä/kg), insuliini-hiilihydraattisuhde (X yksikköä/10 hhg tai 1 yksikkö/X hhg) ja insuliiniherkkyys (1 yksikkö/X mmol/l)
  • Hypoglykemia-anamneesi (etenkin vaikeat/toisen apua vaativat hypoglykemiat) ja ketoasidoosit
  • Verenpaine, etenkin jos potilaalla tai lähisukulaisella on verenpainetauti tai potilaalla on albuminuriaa tai huimausta.
  • Jalat tarkastetaan, jos potilaalla on jalkaoireita tai aiempia jalkaongelmia (ks. «Diabeetikon jalkaongelmat»1).
  • Arvioidaan potilaan kanssa yhdessä, onko sovitut hoitotavoitteet saavutettu ja onko niitä tarvetta muuttaa.
    • Jos hoitotavoitteisiin ei ole päästy, mietittävä yhdessä keinoja niiden saavuttamiseksi.

Kerran vuodessa

Laboratoriotutkimukset

Jokaisen tarkastuksen yhteydessä (3–6 kk:n välein)

  • HbA1c
  • Omaseurannan tulokset (sensorointi tai sormenpäämittaukset)

Kerran vuodessa, tarvittaessa useammin

Muuta seurattavaa

  • EKG ja fyysinen suorituskyky 1–3 v:n välein
  • TSH 5 v:n välein tai tarvittaessa oireiden mukaan
  • Keliakiavasta-aineet diagnoosivaiheessa ja myöhemmin tarvittaessa (esim. jos laihtumista, ruoansulatuskanavan oireita, hypoglykemioita tai anemia)
  • Aamukortisolipitoisuus tarvittaessa Addisonin taudin poissulkemiseksi, jos hypoglykemiaongelmia. Koska kortisoli on insuliinin vastavaikuttajahormoni, sen puute johtaa yleensä hankalaan hypoglykemiataipumukseen.

Omaseuranta

  • Paino
  • Verenpaine
  • Plasman glukoosi mitataan säännönmukaisesti; ks. alla.

Veren glukoosin omamittaukset (sormenpää)

  • Glukoosipitoisuuden vuorokausiprofiilista saadaan yleensä riittävä tieto (4–)8 näytteestä:
    • Aamunäyte, josta päätellään pitkävaikutteisen perusinsuliinin riittävyys. Suuri aamuarvo viittaa riittämättömään pitkävaikutteisen insuliinin määrään ja pieni sen liialliseen määrään. Aamuhyperglykemia: ks. myös «Tyypin 1 diabetes: hoito»5.
    • Pikainsuliinin annoksen riittävyyttä arvioidaan parimittauksena ennen ateriaa ja 1.5–2 tuntia aterian aloituksen jälkeen mitatuilla arvoilla. Annos ja pistoksen ajoitus ovat kohdallaan, jos verensokeri nousee korkeintaan 2 mmol/l ateriaa edeltävästä arvosta.
    • Ennen lounasta, päivällistä ja nukkumaanmenoa otetut näytteet, joista päätellään aamun pitkävaikutteisen insuliinin (detemir, glargiini 100 yks./ml jaettuna aamu- ja ilta-annokseen, NPH) tai kerran päivässä pistettävän pitkävaikutteisen insuliinin (degludek, glargiini 100 yks./ml tai glargiini 300 yks./ml, kerran päivässä) annoksen riittävyys. Suuret arvot ovat yleensä aihe lisätä pitkävaikutteista insuliinia, jos verenglukoosi ei jää koholle aterioilta (ateriaparimittaukset).
  • Mittaustarve vaihtelee yksilöllisesti. Useimmille sopiva perusseuranta on mittaukset ennen aterioita (4 mittausta) ja nukkumaan mennessä sekä tarpeen mukaan. Erityistilanteet (esim. sairauspäivät, liikunta, autolla ajo, raskaus) ja yli tavoitteen oleva glukoositasapaino vaativat yleensä aina mittauskertojen lisäämistä.
  • Ks. myös «Tyypin 1 diabetes: hoito»5.

Kudosglukoosiseuranta

  • Ks. «Tyypin 1 diabetes: hoito»5. Hybridipumppujen käyttäjillä on myös mahdollisuus päästä uuteen, ehdotettuun tiukkaan hoitotavoitteeseen, eli glukoosiarvoista > 45 % on välillä 3.9–7.8 mmol/l (TITR eli time in tight range).

Verenpaine

  • Verenpainetason tulisi olla kaikilla alle 130/80 mmHg, ellei siitä aiheudu haittaa.
  • Hoito on ensisijaisesti lääkkeetöntä.
    • Suolan käyttöä rajoitetaan alle 5 g:aan vuorokaudessa.
    • Alkoholin käyttöä rajoitetaan (keskimääräinen kulutus miehillä enintään 14 annosta ja naisilla 7 annosta viikossa).
    • Liikuntaa harrastetaan säännöllisesti (kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa, esim. reipasta kävelyä, 150 min viikossa).
    • Tupakointi lopetetaan.
    • Tarvittaessa aloitetaan laihdutus ja/tai painonhallinta (5–10 %:n pudotus lähtöpainosta).

Verenpainelääkkeet

Dyslipidemiat

Kirjallisuutta

  1. Holt RIG, DeVries JH, Hess-Fischl A, ym. The management of type 1 diabetes in adults. A consensus report by the American Diabetes Association (ADA) and the European Association for the Study of Diabetes (EASD). Diabetologia 2021;64(12):2609-2652 «PMID: 34590174»PubMed
  2. NICE National Institute for Health and Care Excellence. National Clinical Guideline Center (UK). Type 1 diabetes in adults: diagnosis and management. NICE guideline 26 August 2015, last updated 17 August 2022. «https://www.nice.org.uk/guidance/ng17»1
  3. McEvoy JW, McCarthy CP, Bruno RM, ym. 2024 ESC Guidelines for the management of elevated blood pressure and hypertension. Eur Heart J 2024;(): «PMID: 39210715»PubMed