Takaisin Tulosta

Lisääntymisterveys ja erityisraskausvapaa

Lääkärin käsikirja
6.8.2024 • Viimeisin muutos 6.8.2024
Heikki Frilander ja Leena Aitto-oja

Keskeistä

  • Työturvallisuuslain (738/2002, 10 §) mukaan jo työolojen ennakkosuunnittelussa on otettava huomioon mahdollinen lisääntymisterveydelle aiheutuva vaara «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738»1.
  • Työterveyshuollon tulee työpaikkaselvityksen yhteydessä muiden terveysriskien arvioimisen lisäksi kartoittaa ne altisteet, työt ja työpisteet, jotka saattavat aiheuttaa vaaraa hedelmällisyydelle, perimälle, sikiölle, raskaudelle tai imetykselle. Vaaran arvioinnissa otetaan huomioon olemassa oleva lääketieteellinen tieto vaarasta ja selvitetään vaaraa aiheuttavan tekijän voimakkuus, jaksoittaisuus ja vaikutusaika.
  • Työterveyshuollon tehtävänä on arvioida raskaana olevan työnkuvan soveltuvuutta, mieluiten jo ennen raskauden alkamista. Neuvolan tulee tarvittaessa ohjata raskaana oleva työterveyshuoltoon heti raskauden alkuvaiheessa, jolloin voidaan tarvittaessa järjestää työterveysneuvottelu.
  • Jos raskaana olevan naisen työtehtävät tai työolot vaarantavat hänen tai sikiön terveyden eikä työssä olevaa vaaratekijää voida poistaa, raskaana oleva nainen on pyrittävä siirtämään muihin sopiviin tehtäviin. Jos hänelle ei voida järjestää muuta työtä, voi kysymykseen tulla erityisraskausraha (ks. perusteet jäljempänä).
  • Työssä esiintyvien tekijöiden haitallisuuden arvioinnissa auttaa Raskaus ja työn altisteet -opas «Frilander H, Aitto-oja L, Huuskonen P, Santonen T (toim.). Raskaus ja työn altisteet. Työterveyslaitos 2022. »1.

Kemialliset aineet

  • Uuden valtioneuvoston asetuksen raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden ja imettävien työntekijöiden suojelemisesta (143/2024) «https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2024/20240143»2 mukaan alla mainitut työoloihin liittyvät kemialliset aineet voivat vaarantaa raskaana olevan tai sikiön terveyden:
    • sukusolujen perimää vaurioittavat aineet, jotka on merkitty vaaralausekkein H340 (saattaa aiheuttaa perimävaurioita) tai H341 (epäillään aiheuttavan perimävaurioita)
    • syöpää aiheuttavat aineet, jotka on merkitty vaaralausekkein H350 tai 350i (saattaa aiheuttaa syöpää) tai H351 (epäillään aiheuttavan syöpää)
    • lisääntymiselle vaaralliset aineet, jotka on merkitty vaaralausekkein H360 (saattaa heikentää hedelmällisyyttä tai vaurioittaa sikiötä) tai H361 (epäillään heikentävän hedelmällisyyttä tai vaurioittavan sikiötä)
      • Vaaralausekkeisiin voidaan merkitä myös kirjaimet D/d osoittamaan sikiövaurion vaaraa ja/tai F/f osoittamaan hedelmällisyyden heikentymistä.
    • elinkohtaista myrkyllisyyttä kerta-altistumisessa tai toistuvassa altistumisessa aiheuttavat aineet, jotka on merkitty vaaralausekkein H370, H371, H372 tai H373
    • anestesiakaasut
    • elohopea ja sen yhdisteet
    • orgaaniset liuottimet
    • hiilimonoksidi eli häkä
    • solunsalpaajat eli sytostaattiset aineet
    • estrogeenit, progestiinit ja muut synteettiset hormonit sekä hormonien vastavaikuttajat
    • mangaani
    • alumiini
    • hitsaushuurut
    • ympäristön tupakansavu
    • vaaralliset kemikaalit, jotka imeytyvät ihon kautta
    • syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat työmenetelmät, joita tarkoitetaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista, perimää vaurioittavista ja lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä työssä annetun valtioneuvoston asetuksen (113/2024) «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2024/20240113»3 liitteessä I (pl. äidin hengitysteissä paikallisesti vaikuttavat karsinogeenit, esim. kiteinen piidioksidi eli kvartsi ja lehtipuupöly).
  • Myös H362 (saattaa aiheuttaa haittaa rintaruokinnassa oleville lapsille) on otettava huomioon, jos nainen työskentelee imetyksen aikana. Silloin hän ei enää ole erityisraskausvapaaoikeuden piirissä vaan palannut työhön vanhempainvapaalta.
  • Työterveyshuollon tulee työpaikkaselvityksen yhteydessä kartoittaa, esiintyykö työpaikalla yllä mainittuja kemikaaleja. Työterveyshuollossa tulisi olla käytettyjä aineita koskevat ajankohtaiset käyttöturvallisuustiedotteet, joihin on yleensä merkitty H-vaaralausekkeet.
  • Haitan todennäköisyys perustuu altistumistasoon. Altistumisen arvioimiseksi voidaan tarvittaessa tehdä työhygieenisiä mittauksia ja/tai biologisia altistumismittauksia.
  • Työterveyslaitos on antanut suositukset yllä mainituille kemikaaleille altistumisen enimmäispitoisuuksista raskauden aikana. Sikiövaurion tai syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville H-vaaralausekkein merkityille kemikaaleille ei tule altistua lainkaan raskauden aikana. Poikkeuksen tähän muodostavat kemikaalit, joiden syöpävaarallisuus perustuu paikalliseen ärsytykseen hengitysteissä (esim. puupöly, kvartsi). Ei-karsinogeenisille liuotinaineille altistumista pidetään merkityksettömänä, jos ilmapitoisuus on alle 10 % haitalliseksi tunnetusta pitoisuudesta (HTP) tai biologisessa näytteessä alle 10 % altistuneiden viiterajasta.
  • Muiden altisteiden osalta raskaana olevien altistumisen ei tule ylittää HTP-arvoja.

Tarttuvat taudit

  • Tehtävissä, joihin katsotaan liittyvän erityinen tartuntatautiin sairastumisen vaara, tulee työterveyshuollon alkutarkastuksen yhteydessä selvittää, onko työhön tulija sairastanut kyseisen infektiotaudin tai onko hänet rokotettu sitä vastaan.
  • Jos immuniteetista ei ole varmuutta, vasta-aineet voidaan tutkia työntekijältä laboratoriokokein joko alkutarkastuksen yhteydessä tai raskautta suunnittelevalta työntekijältä ennen raskauden alkamista. Tuloksen perusteella harkitaan rokotustarve ja -mahdollisuudet.
  • Jos henkilöllä on vasta-aineita työympäristössä mahdollisesti esiintyviä tartuntatautien aiheuttajia kohtaan, raskaudenaikaiseen työskentelyyn ei yleensä liity erityisongelmia.
  • Sijoittaessa työntekijöitä työhön, jossa on vaara altistua biologisille vaaratekijöille, tulee tästä tiedottaa työntekijöille ja kehottaa tarvittaessa ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon jo raskauden suunnitteluvaiheessa.
  • Jos altistumista ei voida ehkäistä työpistettä tai työtehtäviä vaihtamalla, voidaan harkita erityisraskausvapaata.
  • Toksoplasmoosi «Toksoplasmoosi»1: Riskialttiiksi katsotaan työt, joissa hoidetaan sairaita eläimiä tai joissa on eläinkontakteja, joissa voi altistua toksoplasmalle. Toksoplasmavasta-aineiden selvittäminen näissä töissä on aiheellista jo ennen raskautta. Vasta-ainepositiiviset voivat jatkaa työssään ilman rajoituksia.
  • Vesirokko «Vesirokko»2: Työpaikoilla, joissa vesirokkotartuntamahdollisuus on ennakoitavissa, kannattaa harkita lisääntymisikäisten/raskautta suunnittelevien seronegatiivisten naisten rokottamista. Rokotetta ei voida antaa raskauden aikana. Raskauden ajaksi tulee seronegatiivinen henkilö siirtää pois työtehtävistä, joissa vesirokkotartunnan vaara on tavanomaista suurempi (esim. päiväkodeissa ja sairaalaosastoilla, joilla hoidetaan tartuntatauteja tai vaikeita sairauksia, joihin voi liittyä vesirokkotartuntoja).
  • Herpes «Suun limakalvon virussairaudet»3 «Sukuelinherpes (herpes genitalis)»4: HSV-infektio on hyvin yleinen, joten tartunnan voi saada mistä tahansa. Erityistoimenpiteitä ei tarvita raskaana oleville.
  • Sytomegalovirusinfektio: CMV-infektio on yleinen ja tartunnan voi saada monista paikoista. Erityistoimenpiteitä ei yleensä tarvita raskaana oleville. Tartuntariski on hieman keskimääräistä suurempi (pienten lasten) hoitolaitoksissa (esim. kehitysvammalaitokset, kuurosokeiden lasten kuntoutuslaitokset), joissa on potilaina oireettomia viruksenkantajia ja altistuminen lasten syljelle ja eritteille on mahdollista. Epäiltäessä raskaana olevan CMV-infektiota tutkitaan CMV-vasta-aineet (yleensä pariseerumit).
  • Listerioosi «Listerioosi»5: Tartunta on mahdollinen esim. lampaidenhoitajilla ja eläinlääkäreillä.
  • Vihurirokko «Tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko (MPR-taudit)»6: Terveydenhuolto- ja lastenhoitoaloilla on selvitettävä vihurirokkoimmuniteetti raskautta suunnittelevilta rokottamattomilta.
  • Hepatiitti B ja C «Virushepatiitit»7: Riskityöpisteissä työntekijät on syytä rokottaa HBV-rokotteella. Terveydenhuollon opiskelijat rokotetaan nykyisin osana kansallista rokotusohjelmaa. Raskaana oleva nainen voi yleensä jatkaa terveydenhuoltoalan työssä, kunhan noudattaa asianmukaisia työtapoja ja suojautuu annettujen ohjeiden mukaan.
  • HI-virus «HIV-infektio»8: Suojaudutaan asianmukaisesti kuten muutkin työntekijät.
  • Parvorokon «Parvorokko»9 epidemiatilanne voi aiheuttaa riskin raskaana olevalle ja sikiölle. Jos työpaikalla havaitaan parvorokkoa, raskaana olevan serologinen status tulee selvittää. Selvityksen ajaksi nainen siirretään toiseen työpisteeseen tai pois työstä. Jos äidillä on vanhaa immuniteettia, hän voi jatkaa työskentelyä. Seronegatiiviselle on työpisteen vaihdos epidemian ajaksi ensisijainen ratkaisu.
  • Pandeemisen virustaudin yhteydessä erityisraskausraha voidaan myöntää erityisesti terveydenhuollon henkilöstölle, jos siirto turvalliseen tehtävään ei ole mahdollista eikä henkilö ole saanut rokotusta.

Fyysiset ja fysikaaliset tekijät

  • Valtioneuvoston asetuksen raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden ja imettävien työntekijöiden suojelemisesta (143/2024) «https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2024/20240143»2 mukaan työnantajan on riskinarviossaan otettava huomioon myös fysikaaliset ja fyysiset tekijät, joiden tiedetään aiheuttavan vaaran raskaana oleville työntekijöille tai raskaudelle. Asetus on tuonut kansalliseen lainsäädäntöön EU:n raskaussuojeludirektiivin (92/84/ETY) säädökset «https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CONSLEG:1992L0085:20070627:FI:PDF»4, joihin liittyviä yleisohjeita «https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2000:0466:FIN:FI:PDF»5 työterveyshuollossa voi edelleen käyttää apuna riskin arvioinnissa sekä ehdotettaessa työolosuhteiden parantamista työnantajalle.
  • Ionisoiva säteily
    • Ionisoiva säteily, mukaan lukien radionuklidit ja muu haitalliseksi osoitettu säteily, voi vaarantaa lisääntymisterveyttä.
    • Valtioneuvoston asetuksen ionisoivasta säteilystä (1034/2018 «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181034»6) mukaan työ on järjestettävä niin, että sikiön ekvivalenttiannos on niin pieni kuin on mahdollista ja ettei se raskauden toteamisen jälkeen ylitä 1 mSv (millisievertiä).
    • Raskaana olevan ei tule tehdä säteilyluokan A töitä (esim. säännöllinen isotooppihoito) eikä luokan B töitä, jos 1 mSv ylittyy.
  • Ionisoimaton säteily
    • Raskaana olevien työntekijöiden altistuminen on turvallisella tasolla, kun se noudattaa väestön raja-arvoja.
  • Melu
    • EU-direktiiviin (92/85/ETY) liittyvien yleisohjeiden mukaan raskaana olevien ei tulisi altistua melulle, jonka taso ylittää kansalliset altistumisrajat. Työterveyslaitoksen antamat varovaisuusperiaatteen mukaiset altistumisen rajoitussuositukset raskauden aikana ovat seuraavat:
      • työympäristön keskimääräinen päivittäinen meluannos ei saisi olla yli 85 dB(A)LEX8h
      • altistumista yli 155 dB(C):n impulssimelulle tulisi välttää, samoin altistumista yli 115 dB(C):n matalataajuiselle melulle.
  • Tärinä
    • Tutkimustietoa on vähän, mutta työhygieeniset raja-arvot (1.15 m/s2) ylittävälle kehotärinälle ei tule altistua raskauden aikana.
  • Iskut
    • Jos työhön sisältyy tekijöitä, jotka voivat uhata raskauden kulkua, kuten riski saada kohdun alueelle kovia iskuja, täytyy riskiä hallita ensisijaisesti työsuojelullisin keinoin, kuten työtehtäviä rajaamalla tai muuttamalla.
  • Äärimmäinen kylmyys tai kuumuus
    • Pitkäaikaista työskentelyä äärimmäisessä kuumuudessa tulisi välttää erityisesti raskauden jälkimmäisellä puoliskolla. Yli 30 °C:n kuumuus voi olla haitallista sikiön kehitykselle.
    • Kylmässä työskentelyn ei ole osoitettu olevan haitallista raskaudelle, jos työntekijä on tarkoituksenmukaisesti pukeutunut.
  • Taakkojen käsittely
    • Raskaana olevan tulisi välttää pitkäaikaista käsin tapahtuvaa taakkojen käsittelyä, sillä se saattaa vahingoittaa sikiötä ja käynnistää synnytyksen ennenaikaisesti. Raskauskomplikaatioiden riskin suuruus riippuu taakan painosta, nostotavasta ja suoritettavien nostojen määrästä. Riskejä voidaan vähentää ruumiillisen työn määrää pienentämällä ja käyttämällä apuvälineitä taakkojen käsittelyyn. Turvallisia nostorajoja ei ole pystytty asettamaan; tähän vaikuttavat myös yksilölliset tekijät.
  • Liikkeet ja asennot, liikkuminen
    • Työnantajan on varmistettava, että raskaana olevat voivat välttää epämukavia liikkeitä ja työasentoja erityisesti ahtaissa tiloissa sekä korkealla työskentelemistä. Pitkäaikaista, yhtäjaksoista seisomista tai istumista tulisi välttää. Työntekijän tulisi voida vaihdella työasentoa ja pitää tarvittaessa useampia lepotaukoja. Työturvallisuuslain (738/2002 «https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738»1) mukaan raskaana olevilla ja imettävillä on tarvittaessa oltava mahdollisuus mennä lepohuoneeseen tai muuhun sopivaan paikkaan lepäämään.
  • Henkinen ja fyysinen väsymys sekä muut työntekijän toimintaan kuuluvat fyysiset rasitukset
    • Pitkä työaika, ylityöt sekä epäsäännölliset tai myöhäiset työvuorot saattavat vaikuttaa haitallisesti, koska henkinen ja fyysinen väsymys yleensä lisääntyy raskauden aikana. Riskien välttämiseksi voi olla tarpeen muuttaa väliaikaisesti työaikaa, lepotaukojen ajoitusta ja lukumäärää tai työvuorojen ajoitusta ja kestoa.
    • Yksin työskenteleminen on tavallista suurempi riski raskaana olevalle työntekijälle.
  • Sopimattomat työnkuvat
    • Laitesukellus, savu- ja kemikaalisukellus, työskentely korkeassa ylipaineessa sekä lyijylle altistava työ ovat sopimattomia raskaana olevalle työntekijälle.
    • Maanalainen kaivostyö aiheuttaa erilaisten altisteiden vuoksi vaaraa raskaana oleville ja imettäville työntekijöille.
  • Yötyö
    • Raskaana olevalla yövuorojen määrä suositellaan rajoitettavaksi yhteen viikossa kohonneen keskenmenoriskin vuoksi.

Erityisraskausvapaa

  • Erityisraskausrahasta säädetään sairausvakuutuslaissa (1224/2004). Sairausvakuutuslain ja siihen liittyvän valtioneuvoston asetuksen (619/2015) «https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150619»7 perusteella raskaana olevalla naisella on oikeus erityisraskausrahaan, jos hänen työtehtäviinsä tai työoloihinsa liittyvä kemiallinen aine, säteily tai tarttuva tauti tai muu vastaava seikka vaarantaa hänen terveytensä tai sikiön terveyden.
  • Viimeksi mainittua asetusta tullaan päivittämään alkuvuoteen 2026 mennessä, jolloin todennäköisesti aikaisempaa useampi työn altiste voi oikeuttaa erityisraskausrahaan.
  • Erityisraskausrahan maksamisen edellytyksenä on, että nainen on työkykyinen ja ettei hänelle voida järjestää muuta työtä ja hän joutuu tämän vuoksi olemaan pois työstä.
  • Erityisraskausrahaa voidaan maksaa myös osa-aikaisesti.
  • Erityisraskausvapaa voi alkaa raskauden alusta ja jatkua enintään raskausloman alkamiseen asti.
  • Nainen ei saa olla muussakaan ansiotyössä eikä omassa työssä lukuun ottamatta omassa kotitaloudessa tehtävää työtä.
  • Määräaikaisessa työsuhteessa erityisraskausrahaa voi saada vain työsuhteen voimassaolon ajalta.
  • Myös yrittäjällä tai muulla omaa työtään tekevällä on oikeus erityisraskausrahaan. Tietyissä tilanteissa opiskelijakin voi olla oikeutettu raskausrahaan.

Erityisraskausrahan hakeminen

Kirjallisuutta

  1. Frilander H, Aitto-oja L, Huuskonen P, Santonen T (toim.). Raskaus ja työn altisteet. Työterveyslaitos 2022. «https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-949-5»12
  2. Neuvoston direktiivi 92/85/ETY (19.10.1992) toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä «https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CONSLEG:1992L0085:20070627:FI:PDF»4
  3. Valtioneuvoston asetus raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden ja imettävien työntekijöiden suojelemisesta työssä vaaraa aiheuttavilta tekijöiltä (143/2024) – Perustelumuistio «https://stm.fi/delegate/file/136508»13