Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD)

Käypä hoito
25.11.2013
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

Opi ja ota käyttöön

Koosteet

Potilaalle

Keskeinen sanoma

  • Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten, hampaiston ja niihin läheisesti liittyvien kudosten sairaus- ja kiputiloille sekä toimintahäiriöille.
  • TMD:n tavallisimpia oireita ovat leukaniveläänet, leukanivelten tai puremalihasten kipu, suun rajoittunut avautuminen ja alaleuan liikehäiriöt. Muita oireita ovat muun muassa päänsärky, kasvokipu ja korvakipu.
  • TMD-vaivat ovat yleisiä, ja ne ovat hammassäryn jälkeen tavallisin pään alueen kiputila, jonka takia potilas hakeutuu hoitoon. TMD-vaivoja esiintyy naisilla 3–4 kertaa enemmän kuin miehillä, ja ne ovat yleisimpiä 35–50 vuoden iässä.
  • Kouluikäisillä TMD-oireet ja -löydökset ovat myös melko yleisiä, mutta ne ovat yleensä lieviä ja ajoittaisia.
  • TMD:n hoidon tarvetta esiintyy arvioiden mukaan noin 7–9 %:lla suomalaisista. Hoidon tarpeen ja terveyspalveluiden lisääntyneen käytön välillä on selvä yhteys.
  • TMD-vaivat voidaan luokitella lihasperäisiin, nivelperäisiin ja näiden yhdistelmiin. TMD-diagnoosi perustuu oireiden selvittämiseen ja tarkkaan kliiniseen tutkimukseen, joita täydennetään tarvittaessa muun muassa kuvantamistutkimuksilla.
  • Diagnostiikassa on huomioitava muut kasvojen alueen kiputilat, kuten hammasperäiset syyt, päänsäryn eri muodot, korvaperäiset syyt, kaularangan toimintahäiriöt, fibromyalgia ja yleissairauksiin liittyvät nivelperäiset kiputilat.
  • TMD:n hoidon ennuste on yleensä hyvä. Potilaan informoiminen, omahoito-ohjeiden antaminen, kipulääkkeet ja purentakiskon valmistaminen ovat suositeltavia ensi vaiheen hoitomuotoja. Lisäksi voidaan käyttää alaleuan liikeharjoituksia ja fysioterapeuttisia ja kognitiivisia hoitomuotoja. Vain noin 10–15 %:ssa tapauksista tarvitaan vaativampia, erikoissairaanhoitoon kuuluvia toimenpiteitä, kipuklinikan konsultaatioita tai kirurgista hoitoa.
  • Hyvän ja tasapainoisen purentatoiminnan saavuttamiseksi purennan tasapainotushionta ja proteettiset tai oikomishoitotoimenpiteet saattavat tulla kysymykseen hoidon myöhemmässä vaiheessa.

Tavoitteet ja kohderyhmä

  • Suosituksen tavoitteena on antaa ohjeita purentaelimistön toimintahäiriöistä (temporomandibular disorders, TMD) aiheutuvan kivun ja muiden oireiden sekä toiminnallisen haitan vähentämiseen ja hoitolinjojen yhtenäistämiseen.
  • Suositus käsittelee purentaelimistön toimintahäiriöiden kliiniseen tutkimukseen ja kuvantamiseen pohjautuvaa diagnostiikkaa ja hoitoa.
  • Suosituksen kohderyhmä ovat kaikki TMD-potilaita perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa hoitavat työntekijät.

Määritelmä

  • TMD on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten, hampaiston ja niihin läheisesti liittyvien kudosten sairaus- ja kiputiloille sekä toimintahäiriöille.
  • Tavallisimpia oireita ovat leukaniveläänet, leukanivelten tai puremalihasten kipu, suun rajoittunut avautuminen ja alaleuan liikehäiriöt.
  • Muita oireita ovat muun muassa kasvokipu, päänsärky ja korvakipu.

Esiintyvyys

Hoidon tarve, terveyspalveluiden kysyntä ja käyttö ja sairauslomat

Altistavia, käynnistäviä ja ylläpitäviä tekijöitä

Diagnostiikka

  • Täsmällisen diagnoosin tekeminen on TMD-tapauksissa usein vaikeaa, eikä diagnoosi aina ole yksiselitteinen.
  • Diagnoosin tekeminen edellyttää tarkkaa anamneesia ja systemaattista purentaelimistön kliinistä tutkimusta, joita täydennetään tarvittaessa muun muassa kuvantamistutkimuksilla.
  • Esitietojen, oireiden ja löydösten perusteella TMD-oireet voidaan luokitella pääasiassa kolmeen ryhmään:
    • lihasperäiset syyt
    • nivelperäiset syyt
    • edellisten yhdistelmät.

Potilaan oireiden selvittely (anamneesi)

  • Hammaslääkäri tekee purentaelimistön suppean toiminnallisen tutkimuksen suun perustutkimuksen yhteydessä «Davies S, European Academy of Craniomandibular Disorders for General Dental Practitioners. EACD GDP guidelines. Dent Update 2008;35:210-1 »68, (taulukko « Kokonaishoitoon tulevan aikuispotilaan suppea toiminnallinen tutkimus TMD-oireiden selvittämiseksi.»1). Jos potilas hakeutuu TMD-vaivojen vuoksi hoitoon, on syytä tehdä laajempi oireiden selvittely (ks. anamneesilomakkeen tulostettava versio «»2)
  • Potilaan yleisanamneesi; sairaudet, aiemmat tapaturmat ja lääkitykset tulee huomioida.
  • Spesifiset anamnestiset oireet esiintyvät yksinomaan tai lähes yksinomaan TMD:n yhteydessä. Niitä ovat
    • niveläänet (naksahdus, rahina)
    • leukojen väsyminen, jäykkyys ja kipu sekä rajoittunut suun avausliike ja liikekipu.
  • Epäspesifisten anamnestisten oireiden taustalla voivat olla muut kuin TMD:n aiheuttamat syyt. Niitä ovat
    • kivut, säryt ja vieraat tuntemukset (esim. puutuminen) leukojen, kasvojen ja pään alueella; yleisimmät ovat kasvo- ja päänsärky
    • korvaoireet, kuten korvakipu, korvien soiminen, tukkoisuus ja kuulon heikkeneminen
    • nieluoireet, kuten palan tunne kurkussa ja nielemisvaikeudet
    • äänen käyttöön liittyvät ongelmat, kuten äänen käheytyminen ja pettäminen
    • niska- ja hartiasärky sekä huimauksen tunne.
  • TMD-kivulle ovat tyypillisiä seuraavat piirteet:
    • Kipu on toispuolista.
    • Kipu kuvataan yleensä tylpäksi, jomottavaksi ja häiritseväksi.
    • Kipu vaihtelee vuorokaudenaikojen mukaan ja on useimmiten voimakkainta aamuisin.
    • Pureskelu, kylmyys ja veto voivat laukaista oireita.
  • Lisäksi on selvitettävä
    • kivun alkamisajankohta ja siihen liittyvät tekijät, kuten pään, kasvojen ja niskan alueen traumat (esim. autokolari), isku leukaan, hammashoitotoimenpiteet (korottava paikka, suun pitkäkestoinen auki pitäminen) ja huonosti istuvat tai uudet proteesit
    • kipualueen sijainti ja laajuus kipupiirrosta apuna käyttäen (ks. tulostettava kipupiirros «»3)
    • syvän traumaattisen purennan aiheuttamat oireet
    • narskutus ja hampaiden yhteen pureminen
    • potilaan tavat ja tottumukset (esim. poskien tai kynsien pureskelu tai liiallinen purukumin pureskelu)
    • potilaan tuntemukset purennasta (esim. pureskeluvaikeudet ja tuntemukset siitä, etteivät hampaat mene kunnolla yhteen)
    • kivun vaikutus elämänlaatuun (mieliala, uni ja sosiaalinen kanssakäyminen)
    • psykososiaaliset tekijät «Suvinen TI, Reade PC, Kemppainen P ym. Review of aetiological concepts of temporomandibular pain disorders: towards a biopsychosocial model for integration of physical disorder factors with psychologi»25, joita voidaan selvittää esimerkiksi seuraavin kysymyksin:
      • 1. Koetko olevasi stressaantunut?
      • 2. Kuormittavatko työasiat sinua?
      • 3. Kuormittavatko kotiasiat sinua?
      • 4. Tunnetko olevasi uupunut tai äärimmäisen väsynyt?
      • 5. Estävätkö TMD-vaivat ja niihin liittyvät kivut päivittäisiä toimiasi?
      • Pyydä, että potilas arvioi vaivojen häiritsevyyden asteikolla 1–10.
Taulukko 1. Kokonaishoitoon tulevan aikuispotilaan suppea toiminnallinen tutkimus TMD-oireiden selvittämiseksi.
1. Suppeaan toiminnalliseen tutkimukseen kuuluvat kysymykset
  • Tunnetko kipua tai väsymistä ohimoillasi, leukanivelissäsi, kasvoillasi tai leuoissasi kerran viikossa tai useammin?
  • Tunnetko kipua kerran viikossa tai useammin, kun avaat suusi aivan auki tai pureskelet?
  • Oletko viime aikoina huomannut, että leukasi jumiutuu tai et pysty avaamaan sitä kunnolla?
  • Onko sinulla usein päänsärkyä (kerran viikossa tai useammin)?
2. Kliininen tutkimus
  • inspektio (asymmetriat, turvotukset, ihomuutokset)
  • palpaatio (m. temporalis, m. masseter (myös etureuna), m. temporaliksen insertio, leukanivelet lateraalisesti ja dorsaalisesti), leukaniveläänten kuuntelu
  • alaleuan liikkeet (maksimaalinen avaus, sivuliikkeet ja protruusioliike)
  • intraoraalinen tutkimus, ylikuormituksen ja bruksismin merkit, esim. hampaiden kuluminen, kiiltävät bruksofasetit, hampaiden tai täytteiden lohkeamiset, poskilistat ym.

Kliininen tutkimus

Taulukko 2. Lääkärin tutkimus TMD-oireiden selvittämiseksi. Jos potilaalla on subjektiivisia vaivoja ja joitakin taulukossa mainituista kliinisistä löydöksistä, hänet lähetetään hammaslääkärin vastaanotolle.
1. Anamneesi, tavallisimmat oireet
  • Leukojen alueen kipu ja alaleuan liikehäiriöt
  • Päänsärky
  • Kasvokipu
  • Korvavaivat, jotka eivät johdu tulehduksesta
  • Leukaniveläänet (naksahdus, rahina)
  • Hampaiden narskuttelu tai voimakas yhteen pureminen (bruksismi)
2. Kysytään (esimerkiksi)
  • Mihin vaivat paikantuvat (TMD-vaivoille on tyypillistä toispuolisuus)?
  • Esiintyvätkö vaivat laajalla alueella (tyypillistä lihasperäisille vaivoille) vai nimenomaan leukanivelen alueella korvan edessä?
  • Esiintyykö leukanivelen naksumista tai rahinaa?
  • Onko pureskelu vaikeaa?
  • Onko suun avaaminen tai sulkeminen vaikeutunut?
  • Esiintyykö toistuvaa päänsärkyä?
  • Onko korvaoireita? (korvien soimista, lukkiutumista tai kipua)
3. Tutkitaan
  • Selvitetään suun maksimaalinen avautuminen eli ylä- ja alaetuhampaiden välinen etäisyys. Raja-arvo noin 40 mm eli 2–3 sormea (kuva «Purentaelimistön toimintahäiriöt: Suun normaali avauslaajuus on noin kolme sormea»16).
  • Selvitetään, aukeaako alaleuka suoraan vai devioiko se selvästi sivulle.
  • Selvitetään, liittyykö suun avaamiseen kipua.
  • Palpoidaan leukanivelet korvakäytävän etupuolelta
  • Rekisteröidään niveläänet palpoimalla tai stetoskoopilla
  • Palpoidaan m. masseter ja m. temporalis suun ulkopuolelta
4. Tehdään suun inspektio

Lasten ja nuorten TMD-oireiden selvittely ja toiminnallinen tutkimus

Taulukko 3. Lasten ja nuorten TMD-oireiden selvittely ja toiminnallinen tutkimus.
1. Anamneesi, kysytään seuraavia asioita
  • Onko sinulla kipua kasvojesi tai leukojesi alueella?
  • Onko sinulla usein päänsärkyä?
  • Tunnetko leuoissasi väsymistä tai kipua, kun pureskelet tai avaat suutasi suureksi?
  • Onko sinulla leukanivelääniä? Liittyykö niihin kipuja?
  • Narskutatko tai puretko lujasti hampaitasi yhteen?
  • Pureskeletko usein kynsiäsi tai purukumia?
  • Onko muissa nivelissäsi turvotusta tai kipuja?
2. Tutkitaan kliinisesti
  • Tehdään inspektio. Kiinnitetään huomiota asymmetrioihin
  • Mitataan alaleuan liikkuvuus.
  • Palpoidaan leukanivelet lateraalisesti (kipu, äänet)
  • Palpoidaan puremalihakset (m. masseter, m. temporalis) ekstra- ja intraoraalisesti
  • Tarkastetaan purenta. Kiinnitetään huomiota avo-, syvä-, risti- ja saksipurentoihin ja hampaiden kulumiseen

Kuvantamis- ja muut tutkimukset

  • Kuvantamismenetelmät täydentävät kliinistä tutkimusta. Tavallisimpia tutkimuksia ovat yksittäisten hampaiden/hammasryhmien periapikaalikuvat ja panoraamakuvaus (PTG).
  • TMD-oireiden kuvantamistutkimusten aiheita ovat
    • oireiden muiden syiden sulkeminen pois ja diagnoosin vahvistaminen
    • tilanteet, joissa tavanomainen purentafysiologinen hoito ei auta (esim. jatkuva leukanivelkipu, kivuliaat naksahdukset)
    • huomattavat liikerajoitukset ja purennan muutokset
    • esitiedoissa tai kliinisessä tutkimuksessa esiin tulleet viitteet traumasta
    • erotusdiagnostiikka, tunto- tai liikemuutokset, esimerkiksi ympäröivien kudosten patologiset prosessit, kuten sylkirauhasten pahanlaatuiset kasvaimet, jotka saattavat aiheuttaa TMD-oireiden kaltaisia oireita.
  • Muun kuin natiivikuvan tarpeesta päättää erikoishammaslääkäri.

Panoraamakuvaus

  • Panoraamakuvaus antaa hyvän yleiskuvan hampaiston ja leukojen alueen luisten rakenteiden muutoksista, mikä on tärkeää erotusdiagnostiikan kannalta.
  • Leukanivelten lateraaliprojektiokuvausta (suu kiinni ja maksimaalisesti auki) ja postero-anteriorista (PA) kuvausta voidaan käyttää täydentävinä tutkimuksina.
  • Jos kliinisen tutkimuksen perusteella epäillään leukanivelen luumuutoksia eikä edellä mainituissa tutkimuksissa todeta löydöksiä, tapauskohtaisesti voidaan harkita jatkokuvausmenetelmänä kartiokeilatietokonetomografiatutkimusta (KKTT-tutkimusta).

Kartiokeilatietokonetomografia- eli KKTT-tutkimus ja tietokonetomografia- eli TT-tutkimus

Magneettikuvaus (MK)

Artroskopia

  • Artroskopiaa käytetään hoitomenetelmänä, jonka yhteydessä voidaan varmistaa diagnoosi leukanivelongelmien ja degeneratiivisten nivelmuutosten yhteydessä.

Uusi TMD:n diagnostinen tutkimusmalli

TMD:n yleisimmät ICD-10-diagnoosit

Taulukko 4. Yleisimmät TMD:n ICD-10-diagnoosit
ICD-10-koodiNimike
K07.6Leukanivelen sairaudet
K07.60Leukanivelen dysfunktio-oireyhtymä
K07.61Leukanivelen naksuminen (välilevyn palautuva anteriorinen virheasento)
K07.63Leukanivelen kipu
S03.0Leukanivelen välilevyn sijoiltaanmeno (välilevyn palautumaton virheasento, leukalukko)
K07.65Leukanivelen degeneratiiviset sairaudet (esim. osteoartroosi)
S03.0Leukanivelen sijoiltaanmeno
K07.62Toistuva leukanivelen sijoiltaanmeno
K07.64Leukanivelen jäykkyys
S03.4Leukanivelen nyrjähdys tai venähdys
M19.0Leukanivelen osteoartriitti, osteoartroosi
M12.5Leukanivelen traumaattinen nivelsairaus
M79.1Lihassärky (myalgia)
F45.82Bruksismi
K07.10Leukojen epäsymmetria
M06Leukanivelen reumatoidi niveltulehdus

Erotusdiagnostiikka

  • Kasvojen alueen kipuja aiheuttavat sairaudet ovat erotusdiagnostinen ongelma TMD-oireista kärsiviä hoitavalle kliinikolle.
  • Heijastekivun mahdollisuus on hyvä muistaa ja selvittää kivun syy ja alkuperän tarkoin.

Leukojen ja kasvojen hammasperäiset kiputilat

Ei-hammasperäiset leukojen ja kasvojen alueen kiputilat

  • Kipu voi useissa tilanteissa paikantua hampaisiin ilman, että jossakin hampaassa on vikaa.
    • Esimerkiksi poskiontelotulehduksen yhteydessä yläleuan hampaat saattavat tuntua kipeiltä ja liikkuvilta.
    • Myös trigeminusneuralgia, neuropaattinen kipu, vaskulaarinen kipu ja puremalihasten heijastekivut saattavat tuntua hampaissa.
  • Sylkirauhassairaus tai leukojen alueen muut patologiset tilat, esimerkiksi herpes zoster (vyöruusu) ja kystat, aiheuttavat usein kipua kasvoissa.
  • Epätyypillinen kasvokipu on vaikeasti diagnosoitava ja hoidettava kiputila, jonka etiologia on avoin ja johon ei liity selviä kliinisiä tai muita löydöksiä. Siihen luetaan myös epätyypilliset hammassäryt ja suupolte. Hammashoitotoimenpiteet eivät yleensä auta epätyypilliseen kasvokipuun tai epätyypillisiin hammassärkyihin, ja tarpeettomia toimenpiteitä pitäisikin välttää (ks. artikkeli Kasvokipujen differentiaalidiagnostiikka;Terveysportti/Hammaslääketieteen tietokannat, Therapia Odontologica «http://www.terveysportti.fi/dtk/tod/avaa?p_artikkeli=tod10021&p_haku=tod10021»8).

Päänsärky

Kasvo- ja korvasärky

Kaularangan toimintahäiriöt

Yleiset lihasperäiset kiputilat

Yleissairauksiin liittyvät nivelperäiset ongelmat ja kiputilat

Reumasairauksien hammaslääketieteellinen hoito

Muut kiputilat

TMD:n hoito

Taulukko 5. Purentaelimistön yleisimpien toimintahäiriöiden hoito
Lihasperäinen toimintahäiriö (K07.60, M79.1)
  • Annetaan informaatiota ja omahoidon ohjeistusta alaleuan rentoutuksesta ( «»5) ja puremalihasten hieronnasta ( «»6).
  • Akuutissa vaiheessa annetaan tarvittaessa lämpö-kylmähoitoa ja kuuriluontoisesti kipulääkitys.
  • Valmistetaan stabilisaatio- tai relaksaatiokisko yökäyttöön. Relaksaatiokisko muutetaan myöhemmin stabilisaatiokiskoksi. Jos minkäänlaista hoitovastetta ei saada noin kuukauden kuluessa, diagnoosi arvioidaan uudelleen.
  • Tehdään alaleuan liikeharjoituksia ( «»7).
  • Annetaan fysioterapiaa, ellei kiskojen käytöstä ole apua.
  • Oireiden vähennyttyä tehdään tarvittaessa purennan hionta ja proteettinen tai oikomishoito tasapainoisen purentatoiminnan saavuttamiseksi.
Nivelperäinen toimintahäiriö
Välilevyn palautuva anteriorinen virheasento (K07.61)
  • Jos potilaalla on oireita, hänelle annetaan omahoidon ohjeistus ( «»8) ja tavanomainen purentafysiologinen hoito esimerkiksi stabilisaatiokiskoa käyttämällä.
  • Nuorelle potilaalle, jolla naksumista ei ole jatkunut vielä kauan, voidaan suositella kokemusperäisesti alaleuan liikeharjoituksia ( «»9). Tällöin potilas tekee useita kertoja ”suu auki-kiinni” -harjoituksia niin, että alaleuka on eteenpäin siirrettynä kärkipurenta-asemassa, jolloin naksumista ei kuulu (välilevy oletettavasti paikoillaan).
  • Vaikeissa kivuliaissa naksahdustapauksissa, joihin liittyy myös aamuisin leuan lukkiutumista, voidaan käyttää anteriorista repositiokiskoa öisin ja tilanteen rauhoituttua jatkaa stabilisaatiokiskolla. Kipulääkitys voi lievittää oireita.
  • Pitkään jatkuneissa kivuliaissa tapauksissa konsultoidaan erikoissairaanhoitoa, sillä joskus joudutaan turvautumaan leukanivelkirurgisiin toimenpiteisiin.
Välilevyn palautumaton virheasento (S03.0) (leukalukko, ”closed lock”)
  • Akuutissa tilanteessa tehdään manuaalinen repositio ( «http://www.terveysportti.fi/dtk/tod/avaa?p_artikkeli=tox12012&p_haku=reponointiote»9) esimerkiksi vipuamalla, siten että käytetään apuna poskihampaiden väliin sijoitettua korotusta.
  • Onnistuneessa repositiossa suun avausliike palautuu heti normaaliksi. Hoitoa on syytä jatkaa purentakiskohoidolla (anteriorinen repositiokisko, stabilisaatiokisko).
  • Jos potilaalla on kipuja eikä repositiohoitoa tehdä tai se ei onnistu, voidaan määrätä kipulääkkeitä ja antaa omahoidon ohjeistus ( «»8) (alaleuan venytysliikkeet). Stabilisaatiokiskosta voi tarvittaessa olla hyötyä. Vaikeissa tapauksissa konsultoidaan erikoissairaanhoitoa, sillä joskus joudutaan turvautumaan leukanivelkirurgisiin toimenpiteisiin.
Leukanivelen osteoartroosi (K07.65)
  • Kysymyksessä on yleensä ”mikro”- tai ”makrotrauma” (vastaavasti esim. bruksismin aiheuttama tai iskun aiheuttama) ja siitä johtuva nivelpintojen vaurioituminen, usein välilevyn virheasennon jälkitila.
  • Hoitoperiaatteina akuutissa vaiheessa (osteoartriitti) ovat kipulääkehoito ja leukanivelen kuormituksen vähentäminen esimerkiksi purentakiskohoidolla. Kivun jatkuessa voidaan käyttää myös nivelen sisäistä kortikosteroidiruisketta tulehduksen lievittämiseksi. Tilanteen rauhoituttua purennan tasapainottaminen, korjaavat toimenpiteet tai proteettinen hoito saattavat tulla kysymykseen kuormituksen optimoimiseksi.
  • Vaikeissa tapauksissa konsultoidaan erikoissairaanhoitoa, sillä joskus joudutaan turvautumaan leukanivelkirurgisiin toimenpiteisiin.
Akuutti traumaattinen artriitti (K07.60, S03.4)
  • Tilan syynä on joko ”mikrotrauma” tai ”makrotrauma”. Suun avaaminen on vaikeutunutta ja kivuliasta ja nivel palpaatioarka. Nivelalueella voi myös olla turvotusta. Usein potilas ei saa sairaan puolen hampaitaan yhteen.
  • Panoraamakuvauksen avulla suljetaan pois mahdollinen kondyylifraktuura ja muut syyt.
  • Makrotraumasta johtuva artriitti paranee yleensä parissa viikossa tulehduskipulääkkeiden, levon, pehmeän ruoan sekä kylmä- ja myöhemmin lämpöhoidon avulla.
  • Jos taustalla on bruksismi, purentafysiologinen hoito purentakiskon avulla on välttämätöntä, sillä muuten tilanne uusiutuu.
Hypermobiili leukanivel
Luksaatio (K07.62)
  • Purentafysiologisista hoidosta, kuten alaleuan liikeharjoituksista ( «»7) tai purentakiskohoidosta, on usein hyötyä.
  • Akuutissa luksaatiotilanteessa reponoidaan kondyyli alas- ja taaksepäin (ks. artikkeli Leukanivelen repononti (TED00); Terveysportti/Hammaslääketieteen tietokannat, Therapia Odontologica «http://www.terveysportti.fi/dtk/tod/avaa?p_artikkeli=tod22072»10).
  • Jos luksaatiot uusiutuvat, purentafysiologisesta hoidosta, kuten purentakiskojen käytöstä ja liikeharjoituksista, on monesti apua
  • Toistuvissa luksaatioissa konsultoidaan erikoissairaanhoitoa, jolloin kirurginen hoito saattaa tulla kysymykseen.
Bruksismi (F45.82)
  • Vaikean bruksismin yhteydessä hoito on tarpeen sekä oireiden vähentämiseksi että kudosvaurioiden estämiseksi.
  • Kudosvaurioita voidaan oleellisesti vähentää käyttämällä stabilisaatiokiskoa nukkuessa.
  • Hampaiden vaurioitumisen estämiseksi voidaan myös käyttää purennan tasapainotushiontaa, jolla kuormitus voidaan jakaa hampaistossa mahdollisimman edulliseksi. Bruksismin vähentämiseksi voidaan käyttää myös biopalautehoitoa.

Potilaan informoiminen ja omahoidon ohjeistus

Taulukko 6. Purentaelimistön toimintahäiriöiden hoidossa voidaan käyttää seuraavia lääkkeitä, mutta näyttö niiden tehosta on vähäinen.
Tila/diagnoosiLääkeErityistäHaitta- vaikutukset
Lihas- tai nivelperäiset kiputilat: M79.1, K07.60, K07.63Tulehduskipulääkkeet
(NSAIDs),
parasetamoli
Ei pitkäaikaiseen käyttöön On
Oireileva leukanivelartroosi: K07.65, M19.0 Tulehduskipulääkkeet
(NSAIDs),
parasetamoli,
Glukokortikoidit,
Hyaluronaatti
Ei pitkäaikaiseen käyttöön
Injisoitavia
On
Leukanivelen traumaattinen nivelsairaus: M12.5 Tulehduskipulääkkeet
(NSAIDs)
Ei pitkäaikaiseen käyttöönOn
Leukanivelartriitti, RA: K07.65, M19.0, M06Tulehduskipulääkkeet
(NSAIDs)
Glukokortikoidit
Ei pitkäaikaiseen käyttöön
Injisoitava
On
Moniongelmaiset, pitkittyneestä kivusta kärsivät TMD-potilaat: K07.60, M79.1 Trisykliset antidepressantit
Tulehduskipulääkkeet
(NSAIDs)
Annostitraus
Lääkkeiden yhteisvaikutukset huomoitava
Ei pitkäaikaiseen käyttöön
On

Purentakiskohoito

Taulukko 7. Yleisimmät purentakiskotyypit (muunneltu Therapia Odontologicasta).
KiskotyyppiOhjausvaikutusRakenneKäyttöaiheetKäyttötapaRajoitukset
StabilisaatiokiskoEiStabiilit kontaktit nivelasemassa (RP) ja keskipurenta-asemassa Kulmahammasohjaus ja etualueen ohjaus artikulaatioliikkeissäTMD:n oireetNukkuessaEi merkittäviä
RelaksaatiokiskoEiVain etuhampaat (dd. 13–23) kontaktissa Artikulaatioliikkeet kuten stabilisaatiokiskossaTMD:n oireet, erityisesti lihasperäiset jännitystilat ja kivutNukkuessaTakahampaiden ylipuhkeamisen riski, jos käyttö on jatkuvaa
Anteriorinen repositiokiskoOnKaikki hampaat kontaktissa Ohjaa alaleukaa eteenpäin ja estää alaleuan taaksepäin suuntautuvat liikkeet etualueen vallin avulla Välilevyn palautuva virheasento Traumaattinen artriitti Nykyään vain vaikeissa kivuliaissa tapauksissa.
Nukkuessa
Enintään 1–2 kuukautta, artriitissa muutama päivä

Lääkehoito

Fysioterapeuttiset hoitomuodot

Taulukko 8. Alaleuan liikeharjoitusohjeet TMD-potilaalle
  1. Aloita lämmittämällä puremalihaksia esimerkiksi lämpötyynyllä tai geelipakkauksella.
  2. Rentoudu ja pidä olkapääsi alhaalla. Sano mmm… ilman, että hampaat koskettavat toisiaan. Sen jälkeen verryttele leukaasi liikuttamalla sitä ylös, alas ja molemmille sivuille.
  3. Aloita varsinaiset harjoitukset avaus- ja sulkemisliikkeillä. Avaa leukaa kivutta mahdollisimman paljon, anna pään taipua hieman taaksepäin (kuvat «Purentaelimistön toimintahäiriöt: Alaleuan kivuton avaus mahdollisimman suureksi»21, «Purentaelimistön toimintahäiriöt: Kirja osoittaa pään kallistuvan hieman taakse päin suun avauksessa»22, «Purentaelimistön toimintahäiriöt: Kirja osoittaa pään kallistuvan hieman taakse päin suun avauksessa»23). Pidä leukaa ääriasennossa muutaman sekunnin ajan ja sulje.
  4. Työnnä leukaasi mahdollisimman pitkälle eteen (kuva «Purentaelimistön toimintahäiriöt: Alaleuan työntäminen mahdollisimman pitkälle eteen»8) ja molemmille sivuille (kuvat «Purentaelimistön toimintahäiriöt: Alaleuan työntäminen vasemmalle»6 ja «Purentaelimistön toimintahäiriö: Alaleuan työntäminen oikealle»7). Pidä leukaa muutaman sekunnin ajan ääriasennossa.
  5. Tee liikkeet ensin vapaasti ja sitten vastustaen liikkeitä kahdella sormella (kuvat «Purentaelimistön toimintahäiriö: Alaleuan työntäminen eteen vastustaen liikettä kahdella sormella»24, «Käypä hoito -työryhmä Purentaelimistön toimintahäiriö: Sivuliikkeet vastustaen liikettä kahdella sormella»25, «Purentaelimistön toimintahäiriö: Sivuliikkeet vastustaen liikettä kahdella sormella»26, «Purentaelimistön toimintahäiriö: Suun avausliikkeen vastustaminen kahdella sormella»27).
  6. Avaa suusi ihan auki ja yritä sulkea samalla vastustaen liikettä sormilla (kuva «Purentaelimistön toimintahäiriö: Suun sulkemisliikkeen vastustaminen kahdella sormella»28 ). Pidä leukasi tässä asennossa muutaman sekunnin ajan.
  7. Venytä suuta auki-asennossa asettamalla sormet hampaiden väliin (kuva 29).
  8. Tee jokainen liike kymmenen kertaa harjoituskertaa kohti ja koko liikesarja kahdesti päivässä. Pidä harjoitusvoimat lihaksille ja leukanivelille sopivina. Voimistelu ei saa tuottaa kipua.
  9. Lepää ja rentoudu harjoitusten päätteeksi kymmenen minuutin ajan.
  10. Potilaalle annettavat ohjeet ja kooste kuvista on tulostettavissa oheisesta linkistä «»7

Kognitiiviset hoitomuodot

Purennan tasapainotushionta

Bruksismin hoito ja TMD

Muut purentafysiologista hoitoa tukevat hoitomuodot

Lasten ja nuorten TMD:n hoito

Moniongelmaisten, pitkittyneestä TMD-kivusta kärsivien potilaiden hoito

Vaikeista TMD-ongelmista kärsivien potilaiden kirurgisen hoidon hoitolinjat

TMD:n hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Taulukko 9. TMD-suosituksen taustamateriaali.
Linkki
Anamneesilomake Tulostettava lomake «»12
Purentaelimistön toiminnallinen tutkimus Tulostettava lomake «»4
Kipupiirros Tulostettava lomake «»3
Puremalihaskivun oireet ja omahoito Tulostettava potilasohje «»5
Leukaniveloireet ja omahoito Tulostettava potilasohje «»8
Alaleuan liikeharjoitusohjeet TMD-potilaalle Tulostettava potilasohje + kuvat «»7
Naksuvan leukanivelen liikeharjoitusohjeet Tulostettava potilasohje «»9
Puremalihasten hieronta Tulostettava potilasohje + kuvat «»6
Ryhti- ja asentosuositukset Tulostettava potilasohje «»11
Jäljennösten ja indeksin ottoVideo «https://vimeo.com/79871730»1
Stabilisaatiokiskon suuhun sovitusVideo «https://vimeo.com/79871520»2
Purentakiskon käyttö Tulostettava potilasohje «»10
Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet Sähköinen tausta-aineisto «Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet»1
Purentaelimistön toimintahäiriöiden kiireetön hoito erikoissairaanhoidossa Sähköinen tausta-aineisto «Purentaelimistönen toimintahäiriöiden kiireetön hoito erikoissairaanhoidossa»2

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä

Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD) -suosituksen historiatiedot «Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD), Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»3

Puheenjohtaja:

Yrsa Le Bell, professori h.c., purentafysiologian erikoishammaslääkäri; Turun yliopisto

Jäsenet:

Jari Ahlberg, dosentti, protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri; PKS-SEHYK, Helsingin yliopisto ja Oulun yliopisto

Pentti Kemppainen, professori, protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri, ylihammaslääkäri; Turun yliopisto ja TYKS

Seppo Kuttila, LT, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri; Jyväskylä

Mauno Könönen, professori, protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri, ylihammaslääkäri; Helsingin yliopisto ja HUS

Matti Närhi, professori; Itä-Suomen yliopisto

Marja Pöllänen, HLT, parodontologian erikoishammaslääkäri, Käypä hoito -toimittaja; Suomalainen lääkäriseura Duodecim

Aune Raustia, professori, protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri, ylihammaslääkäri; Oulun yliopisto ja OYS

Taina Remes-Lyly, HLL, johtava hammaslääkäri; Kirkkonummen terveyskeskus

Asiantuntijat:

Markus Färkkilä, dosentti, neurologian erikoislääkäri; HYKS

Marjoriitta Liljeström, HLT, kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri; Helsinki

Kaisu Pienihäkkinen, dosentti, kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri; Turun yliopisto

Pertti Pirttiniemi, professori, oikomishoidon erikoishammaslääkäri; Oulun yliopisto

Anni Suomalainen, HLT, radiologian erikoishammaslääkäri; HUS

Kiitokset: Martti Puhakka, FT, (valokuvat) ja Teemu Tirri, HLL, (videoiden kuvaaja)

Sidonnaisuudet:

Jari Ahlberg: Apuraha (SHS Apollonia, Työsuojelurahasto, Yrjö Jahnssonin Säätiö)

Pentti Kemppainen: Ei sidonnaisuuksia.

Seppo Kuttila: Ei sidonnaisuuksia.

Mauno Könönen: Ei sidonnaisuuksia.

Yrsa Le Bell: Ei sidonnaisuuksia

Matti Närhi: Ei sidonnaisuuksia.

Marja Pöllänen: Luentopalkkio (Hammaslääkäriseura Apollonia)

Aune Raustia: Ei sidonnaisuuksia.

Taina Remes-Lyly: Ei sidonnaisuuksia.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Käypä hoito -suositukset tehdään näyttöön perustuvan lääketieteen (EBM) periaatteilla. Lue lisää artikkelista nix01853

Kirjallisuutta

  1. De Kanter RJ, Truin GJ, Burgersdijk RC ym. Prevalence in the Dutch adult population and a meta-analysis of signs and symptoms of temporomandibular disorder. J Dent Res 1993;72:1509-18 «PMID: 8227702»PubMed
  2. Kuttila M, Niemi PM, Kuttila S ym. TMD treatment need in relation to age, gender, stress, and diagnostic subgroup. J Orofac Pain 1998;12:67-74 «PMID: 9656901»PubMed
  3. Rutkiewicz T, Könönen M, Suominen-Taipale L ym. Occurrence of clinical signs of temporomandibular disorders in adult Finns. J Orofac Pain 2006;20:208-17 «PMID: 16913430»PubMed
  4. Carlsson GE. Epidemiology and treatment need for temporomandibular disorders. J Orofac Pain 1999;13:232-7 «PMID: 10823035»PubMed
  5. Al-Jundi MA, John MT, Setz JM ym. Meta-analysis of treatment need for temporomandibular disorders in adult nonpatients. J Orofac Pain 2008;22:97-107 «PMID: 18548838»PubMed
  6. Anastassaki Köhler A, Hugoson A, Magnusson T. Prevalence of symptoms indicative of temporomandibular disorders in adults: cross-sectional epidemiological investigations covering two decades. Acta Odontol Scand 2012;70:213-23 «PMID: 22126531»PubMed
  7. Yekkalam N, Wänman A. prevalence of signs and symptoms indicative of temporomadibular disorders and headaches in 35-, 50-, 65-, and 75- year olds living in Västerbotten; Sweden. Acta Odontol Scand 2013 (in press)
  8. Johansson A, Unell L, Carlsson GE ym. Gender difference in symptoms related to temporomandibular disorders in a population of 50-year-old subjects. J Orofac Pain 2003;17:29-35 «PMID: 12756928»PubMed
  9. Wänman A. Longitudinal course of symptoms of craniomandibular disorders in men and women. A 10-year follow-up study of an epidemiologic sample. Acta Odontol Scand 1996;54:337-42 «PMID: 8997430»PubMed
  10. Unell L, Johansson A, Carlsson GE ym. Changes in reported orofacial symptoms over a ten-year period as reflected in two cohorts of fifty-year-old subjects. Acta Odontol Scand 2006;64:202-8 «PMID: 16829494»PubMed
  11. Hiltunen K, Peltola JS, Vehkalahti MM ym. A 5-year follow-up of signs and symptoms of TMD and radiographic findings in the elderly. Int J Prosthodont 2003;16:631-4 «PMID: 14714843»PubMed
  12. Osterberg T, Carlsson GE. Relationship between symptoms of temporomandibular disorders and dental status, general health and psychosomatic factors in two cohorts of 70-year-old subjects. Gerodontology 2007;24:129-35 «PMID: 17696889»PubMed
  13. Anastassaki Köhler A, Hugoson A, Magnusson T. Prevalence of symptoms indicative of temporomandibular disorders in adults: cross-sectional epidemiological investigations covering two decades. Acta Odontol Scand 2012;70:213-23 «PMID: 22126531»PubMed
  14. Salonen L, Helldén L, Carlsson GE. Prevalence of signs and symptoms of dysfunction in the masticatory system: an epidemiologic study in an adult Swedish population. J Craniomandib Disord 1990;4:241-50 «PMID: 2098401»PubMed
  15. Köhler AA, Helkimo AN, Magnusson T ym. Prevalence of symptoms and signs indicative of temporomandibular disorders in children and adolescents. A cross-sectional epidemiological investigation covering two decades. Eur Arch Paediatr Dent 2009;10 Suppl 1:16-25 «PMID: 19863894»PubMed
  16. Vierola A, Suominen AL, Ikavalko T ym. Clinical signs of temporomandibular disorders and various pain conditions among children 6 to 8 years of age: the PANIC study. J Orofac Pain 2012;26:17-25 «PMID: 22292136»PubMed
  17. Könönen M, Waltimo A, Nyström M. Does clicking in adolescence lead to painful temporomandibular joint locking? Lancet 1996;347:1080-1 «PMID: 8602059»PubMed
  18. List T, Wahlund K, Wenneberg B ym. TMD in children and adolescents: prevalence of pain, gender differences, and perceived treatment need. J Orofac Pain 1999;13:9-20 «PMID: 10425964»PubMed
  19. Wahlund K. Temporomandibular disorders in adolescents. Epidemiological and methodological studies and a randomized controlled trial. Swed Dent J Suppl 2003;:inside front cover, 2-64 «PMID: 14717039»PubMed
  20. Nilsson IM, List T, Drangsholt M. Prevalence of temporomandibular pain and subsequent dental treatment in Swedish adolescents. J Orofac Pain 2005;19:144-50 «PMID: 15895837»PubMed
  21. De Kanter RJ, Käyser AF, Battistuzzi PG ym. Demand and need for treatment of craniomandibular dysfunction in the Dutch adult population. J Dent Res 1992;71:1607-12 «PMID: 1522294»PubMed
  22. Magnusson T, Egermark I, Carlsson GE. Treatment received, treatment demand, and treatment need for temporomandibular disorders in 35-year-old subjects. Cranio 2002;20:11-7 «PMID: 11831338»PubMed
  23. Kuttila M, Kuttila S, Le Bell Y ym. Association between TMD treatment need, sick leaves, and use of health care services for adults. J Orofac Pain 1997;11:242-8 «PMID: 9610314»PubMed
  24. Dworkin SF. Behavioral characteristics of chronic temporomandibular disorders: Diagnosis and assessment. Kirjassa: Sessle BJ, Bryant PS, Dionne RA (toim.) Temporomandibular disorders and related pain conditions. Progress in pain research and management. Munksgaard, Copenhagen 4. painos. 1995:175-92
  25. Suvinen TI, Reade PC, Kemppainen P ym. Review of aetiological concepts of temporomandibular pain disorders: towards a biopsychosocial model for integration of physical disorder factors with psychological and psychosocial illness impact factors. Eur J Pain 2005;9:613-33 «PMID: 15978854»PubMed
  26. de Leeuw JR, Steenks MH, Ros WJ ym. Assessment of treatment outcome in patients with craniomandibular dysfunction. J Oral Rehabil 1994;21:655-66 «PMID: 7830201»PubMed
  27. Kuttila S, Kuttila M, Le Bell Y ym. Aural symptoms and signs of temporomandibular disorder in association with treatment need and visits to a physician. Laryngoscope 1999;109:1669-73 «PMID: 10522940»PubMed
  28. Kuttila S, Kuttila M, Le Bell Y ym. Characteristics of subjects with secondary otalgia. J Orofac Pain 2004;18:226-34 «PMID: 15509002»PubMed
  29. Schmitter M, Kress B, Ohlmann B ym. Psychosocial behaviour and health care utilization in patients suffering from temporomandibular disorders diagnosed on the basis of clinical findings and MRI examination. Eur J Pain 2005;9:243-50 «PMID: 15862473»PubMed
  30. Manfredini D, Winocur E, Ahlberg J ym. Psychosocial impairment in temporomandibular disorders patients. RDC/TMD axis II findings from a multicentre study. J Dent 2010;38:765-72 «PMID: 20600559»PubMed
  31. Ahlberg K, Ahlberg J, Könönen M ym. Perceived orofacial pain and its associations with reported bruxism and insomnia symptoms in media personnel with or without irregular shift work. Acta Odontol Scand 2005;63:213-7 «PMID: 16040443»PubMed
  32. Rantala MA, Ahlberg J, Suvinen TI ym. Temporomandibular joint related painless symptoms, orofacial pain, neck pain, headache, and psychosocial factors among non-patients. Acta Odontol Scand 2003;61:217-22 «PMID: 14582589»PubMed
  33. White BA, Williams LA, Leben JR. Health care utilization and cost among health maintenance organization members with temporomandibular disorders. J Orofac Pain 2001;15:158-69 «PMID: 11443827»PubMed
  34. Alanen P, Kirveskari P. Association between TMJ dysfunction and sick leaves. Community Dent Oral Epidemiol 1983;11:95-7 «PMID: 6573245»PubMed
  35. Wedel A, Carlsson GE. Sick-leave in patients with functional disturbances of the masticatory system. Swed Dent J 1987;11:53-9 «PMID: 3473711»PubMed
  36. Kirveskari P, Alanen P. Effect of occlusal treatment on the use of medical services in TMJ dysfunction patients with head and neck symptoms. Proc Finn Dent Soc 1984;80:227-9 «PMID: 6441167»PubMed
  37. Nilsson IM, List T, Drangsholt M. Incidence and temporal patterns of temporomandibular disorder pain among Swedish adolescents. J Orofac Pain 2007;21:127-32 «PMID: 17547124»PubMed
  38. Warren MP, Fried JL. Temporomandibular disorders and hormones in women. Cells Tissues Organs 2001;169:187-92 «PMID: 11455113»PubMed
  39. Wang J, Chao Y, Wan Q ym. The possible role of estrogen in the incidence of temporomandibular disorders. Med Hypotheses 2008;71:564-7 «PMID: 18597950»PubMed
  40. Kang SC, Lee DG, Choi JH ym. Association between estrogen receptor polymorphism and pain susceptibility in female temporomandibular joint osteoarthritis patients. Int J Oral Maxillofac Surg 2007;36:391-4 «PMID: 17391927»PubMed
  41. Häggman-Henrikson B, Zafar H, Eriksson PO. Disturbed jaw behavior in whiplash-associated disorders during rhythmic jaw movements. J Dent Res 2002;81:747-51 «PMID: 12407088»PubMed
  42. Mohlin BO, Derweduwen K, Pilley R ym. Malocclusion and temporomandibular disorder: a comparison of adolescents with moderate to severe dysfunction with those without signs and symptoms of temporomandibular disorder and their further development to 30 years of age. Angle Orthod 2004;74:319-27 «PMID: 15264641»PubMed
  43. Sipilä K, Ensio K, Hanhela H ym. Occlusal characteristics in subjects with facial pain compared to a pain-free control group. Cranio 2006;24:245-51 «PMID: 17086853»PubMed
  44. Seligman DA, Pullinger AG. Analysis of occlusal variables, dental attrition, and age for distinguishing healthy controls from female patients with intracapsular temporomandibular disorders. J Prosthet Dent 2000;83:76-82 «PMID: 10633025»PubMed
  45. Pahkala R, Qvarnström M. Can temporomandibular dysfunction signs be predicted by early morphological or functional variables? Eur J Orthod 2004;26:367-73 «PMID: 15366380»PubMed
  46. Henrikson T, Nilner M, Kurol J. Symptoms and signs of temporomandibular disorders before, during and after orthodontic treatment. Swed Dent J 1999;23:193-207 «PMID: 10901603»PubMed
  47. McNamara JA Jr, Türp JC. Orthodontic treatment and temporomandibular disorders: is there a relationship? Part 1: Clinical studies. J Orofac Orthop 1997;58:74-89 «PMID: 9114557»PubMed
  48. Kirveskari P, Jamsa T, Alanen P. Occlusal adjustment and the incidence of demand for temporomandibular disorder treatment. J Prosthet Dent 1998;79:433-8 «PMID: 9576319»PubMed
  49. Kirveskari P, Le Bell Y, Salonen M ym. Effect of elimination of occlusal interferences on signs and symptoms of craniomandibular disorder in young adults. J Oral Rehabil 1989;16:21-6 «PMID: 2746403»PubMed
  50. Le Bell Y, Jämsä T, Korri S ym. Effect of artificial occlusal interferences depends on previous experience of temporomandibular disorders. Acta Odontol Scand 2002;60:219-22 «PMID: 12222646»PubMed
  51. Sipilä K, Zitting P, Siira P ym. Temporomandibular disorders, occlusion, and neck pain in subjects with facial pain: a case-control study. Cranio 2002;20:158-64 «PMID: 12150261»PubMed
  52. Raustia AM, Pirttiniemi PM, Pyhtinen J. Correlation of occlusal factors and condyle position asymmetry with signs and symptoms of temporomandibular disorders in young adults. Cranio 1995;13:152-6 «PMID: 8949853»PubMed
  53. Wang MQ, Xue F, He JJ ym. Missing posterior teeth and risk of temporomandibular disorders. J Dent Res 2009;88:942-5 «PMID: 19783804»PubMed
  54. Carlsson GE, Magnusson T, Egermark I. Prediction of demand for treatment of temporomandibular disorders based on a 20-year follow-up study. J Oral Rehabil 2004;31:511-7 «PMID: 15189306»PubMed
  55. Seligman DA, Pullinger AG. Dental attrition models predicting temporomandibular joint disease or masticatory muscle pain versus asymptomatic controls. J Oral Rehabil 2006;33:789-99 «PMID: 17002737»PubMed
  56. Magnusson T, Egermarki I, Carlsson GE. A prospective investigation over two decades on signs and symptoms of temporomandibular disorders and associated variables. A final summary. Acta Odontol Scand 2005;63:99-109 «PMID: 16134549»PubMed
  57. Westling L, Mattiasson A. General joint hypermobility and temporomandibular joint derangement in adolescents. Ann Rheum Dis 1992;51:87-90 «PMID: 1540046»PubMed
  58. Ögren M, Fältmars C, Lund B ym. Hypermobility and trauma as etiologic factors in patients with disc derangements of the temporomandibular joint. Int J Oral Maxillofac Surg 2012;41:1046-50 «PMID: 22658266»PubMed
  59. Celic R, Panduric J, Dulcic N. Psychologic status in patients with temporomandibular disorders. Int J Prosthodont 2006;19:28-9 «PMID: 16479755»PubMed
  60. Sipilä K, Mäki P, Laajala A ym. Association of depressiveness with chronic facial pain: a longitudinal study. Acta Odontol Scand 2013;71:644-9 «PMID: 22816436»PubMed
  61. John MT, Miglioretti DL, LeResche L ym. Widespread pain as a risk factor for dysfunctional temporomandibular disorder pain. Pain 2003;102:257-63 «PMID: 12670667»PubMed
  62. Sipilä K, Suominen AL, Alanen P ym. Association of clinical findings of temporomandibular disorders (TMD) with self-reported musculoskeletal pains. Eur J Pain 2011;15:1061-7 «PMID: 21664847»PubMed
  63. Diatchenko L, Slade GD, Nackley AG ym. Genetic basis for individual variations in pain perception and the development of a chronic pain condition. Hum Mol Genet 2005;14:135-43 «PMID: 15537663»PubMed
  64. Meloto CB, Serrano PO, Ribeiro-DaSilva MC ym. Genomics and the new perspectives for temporomandibular disorders. Arch Oral Biol 2011;56:1181-91 «PMID: 21536254»PubMed
  65. Smith SB, Maixner DW, Greenspan JD ym. Potential genetic risk factors for chronic TMD: genetic associations from the OPPERA case control study. J Pain 2011;12:T92-101 «PMID: 22074755»PubMed
  66. Niemi PM, Le Bell Y, Kylmälä M ym. Psychological factors and responses to artificial interferences in subjects with and without a history of temporomandibular disorders. Acta Odontol Scand 2006;64:300-5 «PMID: 16945896»PubMed
  67. Ferrando M, Andreu Y, Galdón MJ ym. Psychological variables and temporomandibular disorders: distress, coping, and personality. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2004;98:153-60 «PMID: 15316541»PubMed
  68. Davies S, European Academy of Craniomandibular Disorders for General Dental Practitioners. EACD GDP guidelines. Dent Update 2008;35:210-1 «PMID: 18507230»PubMed
  69. Schokker RP, Hansson TL, Ansink BJ. Craniomandibular disorders in headache patients. J Craniomandib Disord 1989;3:71-4 «PMID: 2606999»PubMed
  70. Schokker RP, Hansson TL, Ansink BJ. Craniomandibular disorders in patients with different types of headache. J Craniomandib Disord 1990;4:47-51 «PMID: 2098387»PubMed
  71. Dworkin SF, LeResche L. Research diagnostic criteria for temporomandibular disorders: review, criteria, examinations and specifications, critique. J Craniomandib Disord 1992;6:301-55 «PMID: 1298767»PubMed
  72. Magnusson T, Helkimo H. Temporomandibular Disorders. Kirjassa: Pediatric dentistry. A clinical approach. Eds. Koch G, Poulsen S, 2nd edition. Wiley Blackwell 2009, UK.
  73. Gaffney A. Cognitive developmental aspects of pain in school-age children. In: Schlechter NL, Berde CB, Yaster M (eds). Pain in Infants, Children and Adolescents. Hong Kong: William & Wilkins Baltimore; 1993 pp. 75-85
  74. Nydell A, Helkimo M, Koch G. Craniomandibular disorders in children--a critical review of the literature. Swed Dent J 1994;18:191-205 «PMID: 7871479»PubMed
  75. Honda K, Larheim TA, Maruhashi K ym. Osseous abnormalities of the mandibular condyle: diagnostic reliability of cone beam computed tomography compared with helical computed tomography based on an autopsy material. Dentomaxillofac Radiol 2006;35:152-7 «PMID: 16618847»PubMed
  76. Honey OB, Scarfe WC, Hilgers MJ ym. Accuracy of cone-beam computed tomography imaging of the temporomandibular joint: comparisons with panoramic radiology and linear tomography. Am J Orthod Dentofacial Orthop 2007;132:429-38 «PMID: 17920495»PubMed
  77. Ikeda K, Kawamura A. Assessment of optimal condylar position with limited cone-beam computed tomography. Am J Orthod Dentofacial Orthop 2009;135:495-501 «PMID: 19361736»PubMed
  78. Ikeda K, Kawamura A, Ikeda R. Assessment of optimal condylar position in the coronal and axial planes with limited cone-beam computed tomography. J Prosthodont 2011;20:432-8 «PMID: 21689204»PubMed
  79. SEDENTEXCT. “Radiation Protection: Cone beam CT for dental and maxillofacial radiology”, Evidence based guidelines 2011 (v2.0 Final); saatavilla osoitteessa: http://www.sedentexct.eu/guidelines
  80. Ribeiro-Rotta RF, Marques KD, Pacheco MJ ym. Do computed tomography and magnetic resonance imaging add to temporomandibular joint disorder treatment? A systematic review of diagnostic efficacy. J Oral Rehabil 2011;38:120-35 «PMID: 20678103»PubMed
  81. Larheim TA, Katzberg RW, Westesson PL ym. MR evidence of temporomandibular joint fluid and condyle marrow alterations: occurrence in asymptomatic volunteers and symptomatic patients. Int J Oral Maxillofac Surg 2001;30:113-7 «PMID: 11405445»PubMed
  82. Schellhas KP. Internal derangement of the temporomandibular joint: radiologic staging with clinical, surgical, and pathologic correlation. Magn Reson Imaging 1989;7:495-515 «PMID: 2607900»PubMed
  83. Raustia AM, Pyhtinen J, Pernu H. Clinical, magnetic-resonance imaging and surgical findings in patients with temporomandibular joint disorder--a survey of 47 patients. Rofo 1994;160:406-11 «PMID: 8173050»PubMed
  84. Kerstens HC, Golding RP, Valk J ym. Magnetic resonance imaging of partial temporomandibular joint disc displacement. J Oral Maxillofac Surg 1989;47:25-9 «PMID: 2911054»PubMed
  85. Tallents RH, Katzberg RW, Murphy W ym. Magnetic resonance imaging findings in asymptomatic volunteers and symptomatic patients with temporomandibular disorders. J Prosthet Dent 1996;75:529-33 «PMID: 8709019»PubMed
  86. Katzberg RW, Westesson PL, Tallents RH ym. Anatomic disorders of the temporomandibular joint disc in asymptomatic subjects. J Oral Maxillofac Surg 1996;54:147-53; discussion 153-5 «PMID: 8604061»PubMed
  87. Tomas X, Pomes J, Berenguer J ym. MR imaging of temporomandibular joint dysfunction: a pictorial review. Radiographics 2006;26:765-81 «PMID: 16702453»PubMed
  88. Westesson PL, Brooks SL. Temporomandibular joint: relationship between MR evidence of effusion and the presence of pain and disk displacement. AJR Am J Roentgenol 1992;159:559-63 «PMID: 1503025»PubMed
  89. Larheim TA, Westesson PL, Sano T. MR grading of temporomandibular joint fluid: association with disk displacement categories, condyle marrow abnormalities and pain. Int J Oral Maxillofac Surg 2001;30:104-12 «PMID: 11405444»PubMed
  90. Emshoff R, Brandlmaier I, Bertram S ym. Relative odds of temporomandibular joint pain as a function of magnetic resonance imaging findings of internal derangement, osteoarthrosis, effusion, and bone marrow edema. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2003;95:437-45 «PMID: 12686927»PubMed
  91. Larheim TA. Role of magnetic resonance imaging in the clinical diagnosis of the temporomandibular joint. Cells Tissues Organs 2005;180:6-21 «PMID: 16088129»PubMed
  92. Koh KJ, List T, Petersson A ym. Relationship between clinical and magnetic resonance imaging diagnoses and findings in degenerative and inflammatory temporomandibular joint diseases: a systematic literature review. J Orofac Pain 2009;23:123-39 «PMID: 19492537»PubMed
  93. Park JW, Song HH, Roh HS ym. Correlation between clinical diagnosis based on RDC/TMD and MRI findings of TMJ internal derangement. Int J Oral Maxillofac Surg 2012;41:103-8 «PMID: 22000957»PubMed
  94. Flor H and Turk D: Chronic pain: An integrated biobehavioral approach- identifying patient subgroups and matching patients with treatment. IASP press, Seattle, Wa, 2011.
  95. Hill JC, Whitehurst DG, Lewis M ym. Comparison of stratified primary care management for low back pain with current best practice (STarT Back): a randomised controlled trial. Lancet 2011;378:1560-71 «PMID: 21963002»PubMed
  96. Suvinen TI, Kemppainen P, Le Bell Y ym. Research Diagnostic Criteria Axis II in Screening and as a Part of Biopsychosocial Subtyping of Finnish Patients with Temporomandibular Disorder Pain. J Orofac Pain 2013;27:314-24 «PMID: 24171181»PubMed
  97. Kontturi-Narhi V. Dentin hypersensitivity - factors related to the occurrence of pain symptoms. Kuopion yliopiston julkaisuja B. Hammaslääketiede 5. 1993
  98. Bergenholz G, Horsted-Bindslev P, Reit C (toim.) Texbook of Endodontology. Second edition Oxford, UK: Blackwell Publishing, 2010:255-76
  99. Jensen R, Rasmussen BK, Pedersen B ym. Muscle tenderness and pressure pain thresholds in headache. A population study. Pain 1993;52:193-9 «PMID: 8455967»PubMed
  100. Ballegaard V, Thede-Schmidt-Hansen P, Svensson P ym. Are headache and temporomandibular disorders related? A blinded study. Cephalalgia 2008;28:832-41 «PMID: 18498400»PubMed
  101. Liljeström MR, Le Bell Y, Anttila P ym. Headache children with temporomandibular disorders have several types of pain and other symptoms. Cephalalgia 2005;25:1054-60 «PMID: 16232157»PubMed
  102. Melo CE, Oliveira JL, Jesus AC ym. Temporomandibular disorders dysfunction in headache patients. Med Oral Patol Oral Cir Bucal 2012;17:e1042-6 «PMID: 22926473»PubMed
  103. Graff-Radford SB. Facial pain. Curr Opin Neurol 2000;13:291-6 «PMID: 10871253»PubMed
  104. Forssell H, Kirveskari P, Kangasniemi P. Changes in headache after treatment of mandibular dysfunction. Cephalalgia 1985;5:229-36 «PMID: 3910260»PubMed
  105. von Piekartz H, Lüdtke K. Effect of treatment of temporomandibular disorders (TMD) in patients with cervicogenic headache: a single-blind, randomized controlled study. Cranio 2011;29:43-56 «PMID: 21370769»PubMed
  106. Forssell H, Kangasniemi P. Mandibular dysfunction in patients with muscle contraction headache. Proc Finn Dent Soc 1984;80:211-6 «PMID: 6522391»PubMed
  107. Liljeström MR, Jämsä A, Le Bell Y ym. Signs and symptoms of temporomandibular disorders in children with different types of headache. Acta Odontol Scand 2001;59:413-7 «PMID: 11831493»PubMed
  108. Liljeström MR, Le Bell Y, Laimi K ym. Are signs of temporomandibular disorders stable and predictable in adolescents with headache? Cephalalgia 2008;28:619-25 «PMID: 18422716»PubMed
  109. Delcanho RE, Graff-Radford SB. Chronic paroxysmal hemicrania presenting as toothache. J Orofac Pain 1993;7:300-6 «PMID: 9116630»PubMed
  110. Merrill RL, Graff-Radford SB. Trigeminal neuralgia: how to rule out the wrong treatment. J Am Dent Assoc 1992;123:63-8 «PMID: 1541783»PubMed
  111. Sipilä K, Veijola J, Jokelainen J ym. Association between symptoms of temporomandibular disorders and depression: an epidemiological study of the Northern Finland 1966 Birth Cohort. Cranio 2001;19:183-7 «PMID: 11482830»PubMed
  112. Kuttila S. Secondary aural symptoms in relation to cranio-cervical and general disorders. Turku, Turun yliopisto, 2003
  113. Kuttila M. Treatment need for temporomandibular disorders in adults. A longitudinal study. Turku, Turun yliopisto, 1998
  114. Marklund S, Wiesinger B, Wänman A. Reciprocal influence on the incidence of symptoms in trigeminally and spinally innervated areas. Eur J Pain 2010;14:366-71 «PMID: 19640751»PubMed
  115. Kirveskari P, Alanen P, Karskela V ym. Association of functional state of stomatognathic system with mobility of cervical spine and neck muscle tenderness. Acta Odontol Scand 1988;46:281-6 «PMID: 3213437»PubMed
  116. Huggare JA, Raustia AM. Head posture and cervicovertebral and craniofacial morphology in patients with craniomandibular dysfunction. Cranio 1992;10:173-7; discussion 178-9 «PMID: 1423679»PubMed
  117. Salonen MA, Raustia AM, Huggare JA. Changes in head and cervical-spine postures and EMG activities of masticatory muscles following treatment with complete upper and partial lower denture. Cranio 1994;12:222-6 «PMID: 7828203»PubMed
  118. Salonen MA, Raustia AM, Huggare J. Head and cervical spine postures in complete denture wearers. Cranio 1993;11:30-3; discussion 34-5 «PMID: 8358805»PubMed
  119. Wiesinger B, Malker H, Englund E ym. Does a dose-response relation exist between spinal pain and temporomandibular disorders? BMC Musculoskelet Disord 2009;10:28 «PMID: 19254384»PubMed
  120. Solberg Nes L, Carlson CR, Crofford LJ ym. Self-regulatory deficits in fibromyalgia and temporomandibular disorders. Pain 2010;151:37-44 «PMID: 20561749»PubMed
  121. Mease P. Fibromyalgia syndrome: review of clinical presentation, pathogenesis, outcome measures, and treatment. J Rheumatol Suppl 2005;75:6-21 «PMID: 16078356»PubMed
  122. Hannonen P, Mikkelsson M. M79.O -mistä fibromyalgiassa on kyse, mitä hoidoksi?. Duodecim 2004;120:237-46 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo94058»13 «PMID: 15065519»PubMed
  123. Fraga BP, Santos EB, Farias Neto JP ym. Signs and symptoms of temporomandibular dysfunction in fibromyalgic patients. J Craniofac Surg 2012;23:615-8 «PMID: 22446432»PubMed
  124. Manfredini D, Tognini F, Montagnani G ym. Comparison of masticatory dysfunction in temporomandibular disorders and fibromyalgia. Minerva Stomatol 2004;53:641-50 «PMID: 15894939»PubMed
  125. Voog U, Alstergren P, Eliasson S ym. Progression of radiographic changes in the temporomandibular joints of patients with rheumatoid arthritis in relation to inflammatory markers and mediators in the blood. Acta Odontol Scand 2004;62:7-13 «PMID: 15124777»PubMed
  126. Helenius LM, Hallikainen D, Helenius I ym. Clinical and radiographic findings of the temporomandibular joint in patients with various rheumatic diseases. A case-control study. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2005;99:455-63 «PMID: 15772594»PubMed
  127. Helenius LM, Tervahartiala P, Helenius I ym. Clinical, radiographic and MRI findings of the temporomandibular joint in patients with different rheumatic diseases. Int J Oral Maxillofac Surg 2006;35:983-9 «PMID: 17052893»PubMed
  128. Kunnamo I. Arthritis in children: epidemiology, clinical features, and differential diagnosis. Väitöskirja, Helsingin yliopisto 1988
  129. Stoll ML, Sharpe T, Beukelman T ym. Risk factors for temporomandibular joint arthritis in children with juvenile idiopathic arthritis. J Rheumatol 2012;39:1880-7 «PMID: 22589268»PubMed
  130. Twilt M, Schulten AJ, Verschure F ym. Long-term followup of temporomandibular joint involvement in juvenile idiopathic arthritis. Arthritis Rheum 2008;59:546-52 «PMID: 18383409»PubMed
  131. Twilt M, Arends LR, Cate RT ym. Incidence of temporomandibular involvement in juvenile idiopathic arthritis. Scand J Rheumatol 2007;36:184-8 «PMID: 17657671»PubMed
  132. Helenius LM, Hallikainen D, Helenius I ym. HLA-DRB1* alleles and temporomandibular joint erosion in patients with various rheumatic diseases. Scand J Rheumatol 2004;33:24-9 «PMID: 15124939»PubMed
  133. Helenius LM, Hietanen JH, Helenius I ym. Focal sialadenitis in patients with ankylosing spondylitis and spondyloarthropathy: a comparison with patients with rheumatoid arthritis or mixed connective tissue disease. Ann Rheum Dis 2001;60:744-9 «PMID: 11454637»PubMed
  134. Könönen M, Wenneberg B . Kirjassa: Laskin DM, Greene CS, Hylander WL (toim.) Temporomandibular disorders. An evidence-based approach to diagnosis and treatment. Quintessence Publishing Co, Inc 2006 
  135. Kononen M. Craniomandibular disorders in psoriatic arthritis. A radiographic and clinical study. Väitöskirja, University of Helsinki 1987
  136. Könönen M. Signs and symptoms of craniomandibular disorders in men with Reiter's disease. J Craniomandib Disord 1992;6:247-53 «PMID: 1298759»PubMed
  137. Könönen M, Kovero O, Wenneberg B ym. Radiographic signs in the temporomandibular joint in Reiter's disease. J Orofac Pain 2002;16:143-7 «PMID: 12043521»PubMed
  138. Kopp S. Medical management of TMJ arthritis. Kirjassa: Laskin DM, Greene CS, Hylander WL (toim.) Temporomandibular disorders. An evidence-based approach to diagnosis and treatment. Quintessence Publishing Co, Inc 2006
  139. Tegelberg A, Kopp S. Short-term effect of physical training on temporomandibular joint disorder in individuals with rheumatoid arthritis and ankylosing spondylitis. Acta Odontol Scand 1988;46:49-56 «PMID: 3164163»PubMed
  140. Kopp S, Akerman S, Nilner M. Short-term effects of intra-articular sodium hyaluronate, glucocorticoid, and saline injections on rheumatoid arthritis of the temporomandibular joint. J Craniomandib Disord 1991;5:231-8 «PMID: 1814964»PubMed
  141. Wenneberg B, Kopp S, Gröndahl HG. Long-term effect of intra-articular injections of a glucocorticosteroid into the TMJ: a clinical and radiographic 8-year follow-up. J Craniomandib Disord 1991;5:11-8 «PMID: 1809765»PubMed
  142. Vallon D, Akerman S, Nilner M ym. Long-term follow-up of intra-articular injections into the temporomandibular joint in patients with rheumatoid arthritis. Swed Dent J 2002;26:149-58 «PMID: 12611144»PubMed
  143. de Souza RF, Lovato da Silva CH, Nasser M ym. Interventions for the management of temporomandibular joint osteoarthritis. Cochrane Database Syst Rev 2012;4:CD007261 «PMID: 22513948»PubMed
  144. Leighty SM, Spach DH, Myall RW ym. Septic arthritis of the temporomandibular joint: review of the literature and report of two cases in children. Int J Oral Maxillofac Surg 1993;22:292-7 «PMID: 8245570»PubMed
  145. Yetiser S, Gerek M, Ozkaptan Y. Elongated styloid process: diagnostic problems related to symptomatology. Cranio 1997;15:236-41 «PMID: 9586503»PubMed
  146. Zaki HS, Greco CM, Rudy TE ym. Elongated styloid process in a temporomandibular disorder sample: prevalence and treatment outcome. J Prosthet Dent 1996;75:399-405 «PMID: 8642526»PubMed
  147. Scully C, Felix DH. Oral medicine--update for the dental practitioner orofacial pain. Br Dent J 2006;200:75-83 «PMID: 16444222»PubMed
  148. Kurita H, Kurashina K, Kotani A. Clinical effect of full coverage occlusal splint therapy for specific temporomandibular disorder conditions and symptoms. J Prosthet Dent 1997;78:506-10 «PMID: 9399195»PubMed
  149. Türp JC, Jokstad A, Motschall E ym. Is there a superiority of multimodal as opposed to simple therapy in patients with temporomandibular disorders? A qualitative systematic review of the literature. Clin Oral Implants Res 2007;18 Suppl 3:138-50 «PMID: 17594378»PubMed
  150. Craane B, Dijkstra PU, Stappaerts K ym. One-year evaluation of the effect of physical therapy for masticatory muscle pain: a randomized controlled trial. Eur J Pain 2012;16:737-47 «PMID: 22337211»PubMed
  151. Michelotti A, Iodice G, Vollaro S ym. Evaluation of the short-term effectiveness of education versus an occlusal splint for the treatment of myofascial pain of the jaw muscles. J Am Dent Assoc 2012;143:47-53 «PMID: 22207667»PubMed
  152. Dworkin SF, Huggins KH, Wilson L ym. A randomized clinical trial using research diagnostic criteria for temporomandibular disorders-axis II to target clinic cases for a tailored self-care TMD treatment program. J Orofac Pain 2002;16:48-63 «PMID: 11889659»PubMed
  153. Anastassaki A, Magnusson T. Patients referred to a specialist clinic because of suspected temporomandibular disorders: a survey of 3194 patients in respect of diagnoses, treatments, and treatment outcome. Acta Odontol Scand 2004;62:183-92 «PMID: 15513414»PubMed
  154. Türp JC, Komine F, Hugger A. Efficacy of stabilization splints for the management of patients with masticatory muscle pain: a qualitative systematic review. Clin Oral Investig 2004;8:179-95 «PMID: 15179561»PubMed
  155. Nikolopoulou M, Ahlberg J, Visscher CM ym. Effects of occlusal stabilization splints on obstructive sleep apnea: a randomized controlled trial. J Orofac Pain 2013;27:199-205 «PMID: 23882452»PubMed
  156. Nilner M, Ekberg E, Doepel M ym. Short-term effectiveness of a prefabricated occlusal appliance in patients with myofascial pain. J Orofac Pain 2008;22:209-18 «PMID: 18780534»PubMed
  157. Doepel M 2011. "A Comparative Study of the Effectiveness of a Prefabricated Appliance and a Stabilization Appliance in the Treatment of Myofascial Pain and Headache" Annales Universitatis Turkuensis D 964 2011-06-10. Väitöskirja
  158. Stapelmann H, Türp JC. The NTI-tss device for the therapy of bruxism, temporomandibular disorders, and headache - where do we stand? A qualitative systematic review of the literature. BMC Oral Health 2008;8:22 «PMID: 18662411»PubMed
  159. Lundh H, Westesson PL, Kopp S ym. Anterior repositioning splint in the treatment of temporomandibular joints with reciprocal clicking: comparison with a flat occlusal splint and an untreated control group. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1985;60:131-6 «PMID: 3862019»PubMed
  160. Tecco S, Festa F, Salini V ym. Treatment of joint pain and joint noises associated with a recent TMJ internal derangement: a comparison of an anterior repositioning splint, a full-arch maxillary stabilization splint, and an untreated control group. Cranio 2004;22:209-19 «PMID: 15293777»PubMed
  161. Simmons HC 3rd, Board of Directors, American Academy of Craniofacial Pain. Guidelines for anterior repositioning appliance therapy for the management of craniofacial pain and TMD. Cranio 2005;23:300-5 «PMID: 16353472»PubMed
  162. Martin WJ, Forouzanfar T. The efficacy of anticonvulsants on orofacial pain: a systematic review. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2011;111:627-33 «PMID: 21497736»PubMed
  163. List T, Axelsson S. Management of TMD: evidence from systematic reviews and meta-analyses. J Oral Rehabil 2010;37:430-51 «PMID: 20438615»PubMed
  164. Cascos-Romero J, Vázquez-Delgado E, Vázquez-Rodríguez E ym. The use of tricyclic antidepressants in the treatment of temporomandibular joint disorders: systematic review of the literature of the last 20 years. Med Oral Patol Oral Cir Bucal 2009;14:E3-7 «PMID: 19114953»PubMed
  165. Mujakperuo HR, Watson M, Morrison R ym. Pharmacological interventions for pain in patients with temporomandibular disorders. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD004715 «PMID: 20927737»PubMed
  166. Okeson JP. Ed Management of temporomandibular disorders and occlusion. 6th edition, 2008. Mosby Elsevier
  167. Laskin DM, Greene CS, Hylander WL. Eds. TMDs an evidence-based approach to diagnosis and treatment. Quintessence publishing co, 2006
  168. Kalso E, Haanpää M, Vainio A. Kirjassa: Kipu. toim. Duodecim 2009 3. painos. ISBN10, 13
  169. List T, Axelsson S, Leijon G. Pharmacologic interventions in the treatment of temporomandibular disorders, atypical facial pain, and burning mouth syndrome. A qualitative systematic review. J Orofac Pain 2003;17:301-10 «PMID: 14737874»PubMed
  170. Coxib and traditional NSAID Trialists' (CNT) Collaboration, Bhala N, Emberson J ym. Vascular and upper gastrointestinal effects of non-steroidal anti-inflammatory drugs: meta-analyses of individual participant data from randomised trials. Lancet 2013;382:769-79 «PMID: 23726390»PubMed
  171. Ta LE, Dionne RA. Treatment of painful temporomandibular joints with a cyclooxygenase-2 inhibitor: a randomized placebo-controlled comparison of celecoxib to naproxen. Pain 2004;111:13-21 «PMID: 15327804»PubMed
  172. Senye M, Mir CF, Morton S ym. Topical nonsteroidal anti-inflammatory medications for treatment of temporomandibular joint degenerative pain: a systematic review. J Orofac Pain 2012;26:26-32 «PMID: 22292137»PubMed
  173. Schindler C, Paessler L, Eckelt U ym. Severe temporomandibular dysfunction and joint destruction after intra-articular injection of triamcinolone. J Oral Pathol Med 2005;34:184-6 «PMID: 15689233»PubMed
  174. Persaud R, Garas G, Silva S ym. An evidence-based review of botulinum toxin (Botox) applications in non-cosmetic head and neck conditions. JRSM Short Rep 2013;4:10 «PMID: 23476731»PubMed
  175. Ernberg M, Hedenberg-Magnusson B, List T ym. Efficacy of botulinum toxin type A for treatment of persistent myofascial TMD pain: a randomized, controlled, double-blind multicenter study. Pain 2011;152:1988-96 «PMID: 21514731»PubMed
  176. Sycha T, Kranz G, Auff E ym. Botulinum toxin in the treatment of rare head and neck pain syndromes: a systematic review of the literature. J Neurol 2004;251 Suppl 1:I19-30 «PMID: 14991339»PubMed
  177. Craane B, Dijkstra PU, Stappaerts K ym. Randomized controlled trial on physical therapy for TMJ closed lock. J Dent Res 2012;91:364-9 «PMID: 22318373»PubMed
  178. Magnusson T, Syrén M. Therapeutic jaw exercises and interocclusal appliance therapy. A comparison between two common treatments of temporomandibular disorders. Swed Dent J 1999;23:27-37 «PMID: 10371003»PubMed
  179. De Laat A, Stappaerts K, Papy S. Counseling and physical therapy as treatment for myofascial pain of the masticatory system. J Orofac Pain 2003;17:42-9 «PMID: 12756930»PubMed
  180. Carlson CR, Bertrand PM, Ehrlich AD ym. Physical self-regulation training for the management of temporomandibular disorders. J Orofac Pain 2001;15:47-55 «PMID: 11889647»PubMed
  181. Nicolakis P, Erdogmus B, Kopf A ym. Effectiveness of exercise therapy in patients with internal derangement of the temporomandibular joint. J Oral Rehabil 2001;28:1158-64 «PMID: 11874517»PubMed
  182. Nicolakis P, Erdogmus B, Kopf A ym. Effectiveness of exercise therapy in patients with myofascial pain dysfunction syndrome. J Oral Rehabil 2002;29:362-8 «PMID: 11966970»PubMed
  183. Schiffman EL, Look JO, Hodges JS ym. Randomized effectiveness study of four therapeutic strategies for TMJ closed lock. J Dent Res 2007;86:58-63 «PMID: 17189464»PubMed
  184. Wright EF, Domenech MA, Fischer JR Jr. Usefulness of posture training for patients with temporomandibular disorders. J Am Dent Assoc 2000;131:202-10 «PMID: 10680388»PubMed
  185. Komiyama O, Kawara M, Arai M ym. Posture correction as part of behavioural therapy in treatment of myofascial pain with limited opening. J Oral Rehabil 1999;26:428-35 «PMID: 10373091»PubMed
  186. Michelotti A, Steenks MH, Farella M ym. The additional value of a home physical therapy regimen versus patient education only for the treatment of myofascial pain of the jaw muscles: short-term results of a randomized clinical trial. J Orofac Pain 2004;18:114-25 «PMID: 15250431»PubMed
  187. Dahlström L. Conservative treatment methods in craniomandibular disorder. Swed Dent J 1992;16:217-30 «PMID: 1481129»PubMed
  188. Alvarez-Arenal A, Junquera LM, Fernandez JP ym. Effect of occlusal splint and transcutaneous electric nerve stimulation on the signs and symptoms of temporomandibular disorders in patients with bruxism. J Oral Rehabil 2002;29:858-63 «PMID: 12366541»PubMed
  189. Raustia AM, Pohjola RT. Acupuncture compared with stomatognathic treatment for TMJ dysfunction. Part III: Effect of treatment on mobility. J Prosthet Dent 1986;56:616-23 «PMID: 3464742»PubMed
  190. List T, Helkimo M, Andersson S ym. Acupuncture and occlusal splint therapy in the treatment of craniomandibular disorders. Part I. A comparative study. Swed Dent J 1992;16:125-41 «PMID: 1455324»PubMed
  191. List T, Helkimo M. Acupuncture and occlusal splint therapy in the treatment of craniomandibular disorders. II. A 1-year follow-up study. Acta Odontol Scand 1992;50:375-85 «PMID: 1476055»PubMed
  192. La Touche R, Goddard G, De-la-Hoz JL ym. Acupuncture in the treatment of pain in temporomandibular disorders: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Clin J Pain 2010;26:541-50 «PMID: 20551730»PubMed
  193. Cho SH, Whang WW. Acupuncture for temporomandibular disorders: a systematic review. J Orofac Pain 2010;24:152-62 «PMID: 20401353»PubMed
  194. Crider AB, Glaros AG. A meta-analysis of EMG biofeedback treatment of temporomandibular disorders. J Orofac Pain 1999;13:29-37 «PMID: 10425966»PubMed
  195. Forssell H, Kirveskari P, Kangasniemi P. Effect of occlusal adjustment on mandibular dysfunction. A double-blind study. Acta Odontol Scand 1986;44:63-9 «PMID: 3524093»PubMed
  196. Kirveskari P, Puhakka H. Effect of occlusal adjustment on globus symptom. J Prosthet Dent 1985;54:832-5 «PMID: 3866069»PubMed
  197. Kirveskari P, Jaroma M, Laine T. Occlusal adjustment in the treatment of functional voice disorders. Cranio 1988;6:327-9 «PMID: 3255517»PubMed
  198. De Boever JA, Carlsson GE, Klineberg IJ. Need for occlusal therapy and prosthodontic treatment in the management of temporomandibular disorders. Part I. Occlusal interferences and occlusal adjustment. J Oral Rehabil 2000;27:367-79 «PMID: 10887909»PubMed
  199. Burgett FG, Ramfjord SP, Nissle RR ym. A randomized trial of occlusal adjustment in the treatment of periodontitis patients. J Clin Periodontol 1992;19:381-7 «PMID: 1634627»PubMed
  200. Harrel SK, Nunn ME. The association of occlusal contacts with the presence of increased periodontal probing depth. J Clin Periodontol 2009;36:1035-42 «PMID: 19930093»PubMed
  201. Lobbezoo F, Ahlberg J, Glaros AG ym. Bruxism defined and graded: an international consensus. J Oral Rehabil 2013;40:2-4 «PMID: 23121262»PubMed
  202. Bader G, Lavigne G. Sleep bruxism; an overview of an oromandibular sleep movement disorder. REVIEW ARTICLE. Sleep Med Rev 2000;4:27-43 «PMID: 12531159»PubMed
  203. Lobbezoo F, Ahlberg J, Manfredini D ym. Are bruxism and the bite causally related? J Oral Rehabil 2012;39:489-501 «PMID: 22489928»PubMed
  204. Abe Y, Suganuma T, Ishii M ym. Association of genetic, psychological and behavioral factors with sleep bruxism in a Japanese population. J Sleep Res 2012;21:289-96 «PMID: 22545912»PubMed
  205. Carra MC, Huynh N, Lavigne G. Sleep bruxism: a comprehensive overview for the dental clinician interested in sleep medicine. Dent Clin North Am 2012;56:387-413 «PMID: 22480810»PubMed
  206. Manfredini D, Lobbezoo F. Relationship between bruxism and temporomandibular disorders: a systematic review of literature from 1998 to 2008. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2010;109:e26-50 «PMID: 20451831»PubMed
  207. Jadidi F, Nørregaard O, Baad-Hansen L ym. Assessment of sleep parameters during contingent electrical stimulation in subjects with jaw muscle activity during sleep: a polysomnographic study. Eur J Oral Sci 2011;119:211-8 «PMID: 21564315»PubMed
  208. Raphael KG, Janal MN, Sirois DA ym. Effect of contingent electrical stimulation on masticatory muscle activity and pain in patients with a myofascial temporomandibular disorder and sleep bruxism. J Orofac Pain 2013;27:21-31 «PMID: 23424717»PubMed
  209. Kirveskari P. Bruksismi. Duodecim 2006;122:678-83 14
  210. De Boever JA, Carlsson GE, Klineberg IJ. Need for occlusal therapy and prosthodontic treatment in the management of temporomandibular disorders. Part II: Tooth loss and prosthodontic treatment. J Oral Rehabil 2000;27:647-59 «PMID: 10931259»PubMed
  211. Panula K. Correction of dentofacial deformities with orthognathic surgery: Outcome of treatment with special reference to costs, benefits and risks. Väitöskirja. Oulun yliopisto 2003. http://herkules.oulu.fi/isbn9514269934/
  212. Skeppar J, Nilner M. Treatment of craniomandibular disorders in children and young adults. J Orofac Pain 1993;7:362-9 «PMID: 8118439»PubMed
  213. SBU. Methods of treating chronic pain. In Axelsson S, Boivie J, Eckerlund I, Gerdle B, Johansson E, Kristiansson m, List T, Lundberg B, Mannheimer C, marke L-Å, Olsson G, Segerdahl M,Sjöström B, Söderlund A, Willman A, eds. SBU-report no 177:1+2. Stockholm: The Swedish council on technology assessment in helth care (SBU) 2006:299-410, 437-43
  214. Holmlund A, Lund B, Weiner CK. Discectomy without replacement for the treatment of painful reciprocal clicking or catching and chronic closed lock of the temporomandibular joint: a clinical follow-up audit. Br J Oral Maxillofac Surg 2013;: «PMID: 23369781»PubMed
  215. Holmlund A: Temporomandibular joint surgery. Kirjassa: Oral and Maxillofacial surgery. Eds. L. Andersson, K-E Kahnberg, M.A.Pogrel. Wiley-Blackwell 2010. ss. 1209-1236
  216. Westermark A: Temporomandibular joint reconstruction. Kirjassa: Oral and Maxillofacial surgery. Eds. L. Andersson, K-E Kahnberg, M.A.Pogrel. Wiley-Blackwell 2010. ss. 1237-47
  217. Aggarwal VR, Lovell K, Peters S ym. Psychosocial interventions for the management of chronic orofacial pain. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD008456 «PMID: 22071849»PubMed
  218. Crider A, Glaros AG, Gevirtz RN. Efficacy of biofeedback-based treatments for temporomandibular disorders. Appl Psychophysiol Biofeedback 2005;30:333-45 «PMID: 16385422»PubMed
  219. Dahlström L, Haraldson T. Bite plates and stabilization splints in mandibular dysfunction. A clinical and electromyographic comparison. Acta Odontol Scand 1985;43:109-14 «PMID: 3863444»PubMed
  220. Ekberg E, Nilner M. A 6- and 12-month follow-up of appliance therapy in TMD patients: a follow-up of a controlled trial. Int J Prosthodont 2002;15:564-70 «PMID: 12475163»PubMed
  221. Ekberg E, Nilner M. Treatment outcome of appliance therapy in temporomandibular disorder patients with myofascial pain after 6 and 12 months. Acta Odontol Scand 2004;62:343-9 «PMID: 15848979»PubMed
  222. Forssell H, Kalso E, Koskela P ym. Occlusal treatments in temporomandibular disorders: a qualitative systematic review of randomized controlled trials. Pain 1999;83:549-60 «PMID: 10568864»PubMed
  223. Forssell H, Kalso E. Application of principles of evidence-based medicine to occlusal treatment for temporomandibular disorders: are there lessons to be learned? J Orofac Pain 2004;18:9-22; discussion 23-32 «PMID: 15022533»PubMed
  224. Fricton J, Look JO, Wright E ym. Systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials evaluating intraoral orthopedic appliances for temporomandibular disorders. J Orofac Pain 2010;24:237-54 «PMID: 20664825»PubMed
  225. van der Glas HW, Buchner R, van Grootel RJ. [Comparison of treatment options for myogenous temporomandibular dysfunction]. Ned Tijdschr Tandheelkd 2000;107:505-12 «PMID: 11383262»PubMed
  226. Koh H, Robinson PG. Occlusal adjustment for treating and preventing temporomandibular joint disorders. Cochrane Database Syst Rev 2003;:CD003812 «PMID: 12535488»PubMed
  227. McNeely ML, Armijo Olivo S, Magee DJ. A systematic review of the effectiveness of physical therapy interventions for temporomandibular disorders. Phys Ther 2006;86:710-25 «PMID: 16649894»PubMed
  228. Medlicott MS, Harris SR. A systematic review of the effectiveness of exercise, manual therapy, electrotherapy, relaxation training, and biofeedback in the management of temporomandibular disorder. Phys Ther 2006;86:955-73 «PMID: 16813476»PubMed
  229. Mishra KD, Gatchel RJ, Gardea MA. The relative efficacy of three cognitive-behavioral treatment approaches to temporomandibular disorders. J Behav Med 2000;23:293-309 «PMID: 10863679»PubMed
  230. Niemelä K, Korpela M, Raustia A ym. Efficacy of stabilisation splint treatment on temporomandibular disorders. J Oral Rehabil 2012;39:799-804 «PMID: 22809314»PubMed
  231. Nilsson H, Limchaichana N, Nilner M ym. Short-term treatment of a resilient appliance in TMD pain patients: a randomized controlled trial. J Oral Rehabil 2009;36:547-55 «PMID: 19604318»PubMed
  232. Nilsson H, Vallon D, Ekberg EC. Long-term efficacy of resilient appliance therapy in TMD pain patients: a randomised, controlled trial. J Oral Rehabil 2011;38:713-21 «PMID: 21434963»PubMed
  233. Petrucci A, Sgolastra F, Gatto R ym. Effectiveness of low-level laser therapy in temporomandibular disorders: a systematic review and meta-analysis. J Orofac Pain 2011;25:298-307 «PMID: 22247925»PubMed
  234. Siegert R, Gundlach KK. [Stabilizing splint versus relaxing appliances in the treatment of myofacial pain. Preliminary results of a prospective randomized study]. Dtsch Zahnarztl Z 1989;44:S17-9 «PMID: 2700332»PubMed
  235. Truelove E, Huggins KH, Mancl L ym. The efficacy of traditional, low-cost and nonsplint therapies for temporomandibular disorder: a randomized controlled trial. J Am Dent Assoc 2006;137:1099-107; quiz 1169 «PMID: 16873325»PubMed
  236. Tsukiyama Y, Baba K, Clark GT. An evidence-based assessment of occlusal adjustment as a treatment for temporomandibular disorders. J Prosthet Dent 2001;86:57-66 «PMID: 11458263»PubMed
  237. Wright E, Anderson G, Schulte J. A randomized clinical trial of intraoral soft splints and palliative treatment for masticatory muscle pain. J Orofac Pain 1995;9:192-9 «PMID: 7488989»PubMed