Takaisin Tulosta

Bakerin kysta

Lääkärin käsikirja
6.10.2023 • Viimeisin muutos 7.8.2025
Riitta Luosujärvi

Keskeistä

  • Bakerin kysta (popliteaalikysta), polvitaipeen nivelkalvopullistuma, on varsin tavallinen löydös niin lapsilla kuin aikuisillakin.
  • Kysta voi aiheuttaa kipua ja paineen tunnetta polvitaipeessa, vaikka useimmat kystat ovat pieniä ja oireettomia sattumalöydöksiä. Lapsilla kysta on usein oireeton.
  • Oireetonta kystaa ei tarvitse hoitaa.
  • Taustalla on aikuisella yleensä jokin nivelen sairaus (kuten nivelkierukan vamma, nivelrikko tai nivelreuma), ja kysta on yleensä yhteydessä polviniveleen. Tällöin oireet liittyvät taustasairauteen.
  • Aikuisen oireista kystaa voi hoitaa polvinivelen punktiolla. Jos taustalla on tulehduksellinen nivelsairaus, ruiskutetaan niveleen tyhjentämisen jälkeen glukokortikoidia.

Synty ja rakenne

  • Kysta muodostuu, kun polven nivelontelo on yhteydessä gastrocnemius-lihaksen ja semimembranosus-jänteen välissä olevan limapussin (bursan) kanssa, jolloin nivelneste pääsee kulkeutumaan limapussiin.
  • Kysta on sitä kookkaampi, mitä enemmän nivelessä on nestettä.
  • Osassa tapauksista yhdyskanavassa on yhdensuuntainen läppä bursaan päin, jolloin nivelneste ei pääse takaisin nivelonteloon.
  • Ellei yhdyskanavaa todeta, kyseessä on pelkkä gastrocnemius-semimembranosusbursa.
  • Kystan sisällä voi olla eri kokoisia erillisiä kystarakenteita. Jos Bakerin kysta on lokeroinen, nivelnesteen imeminen punktiossa usein vaikeutuu.
  • Kystaneste on usein hyvin viskoosia (vrt. reumatulehduksessa neste on juoksevaa, ks. «Nivelnesteen tutkiminen»1).
  • Kysta sijaitsee yleensä polvitaipeen mediaalipuolella, mutta voi joissain tapauksissa sijaita myös lateraalipuolella.
  • Bakerin kysta todetaan yli 10 %:lla keski-ikäisistä ja sitä vanhemmista. Aikuisella Bakerin kysta liittyy usein taustalla olevaan polvinivelen sairauteen, kuten nivelreumaan tai nivelrikkoon; polviartroosipotilaista jopa 40 %:lla on Bakerin kysta. Taustalla voi myös olla nivelkierukan repeämä.
  • Lapsilla kysta on usein oireeton ja havaitaan sattumalöydöksenä.

Oireet ja löydökset

  • Useimmat kystat ovat pieniä ja oireettomia pullistumia polvitaipeessa.
  • Tavallisimmat oireet ovat polvitaipeen turvotus (2/3:lla), arkuus (1/3:lla) ja kipu polven ääriojennuksessa. Kookas kysta voi aiheuttaa paikallista pingotusta ja polven liikevajausta.
  • Polvitaipeen turvotus lisääntyy tai toisinaan se voi kadota kokonaan polvea koukistettaessa. Jos kysta tyhjenee polvea taivutettaessa, yhdyskanavassa ei ole läppää.
  • Liikunta voi pahentaa oireita. Alkuun kipua esiintyy vain rasituksessa, mutta tilanteen vaikeutuessa kipua on myös levossa.
  • Oireet johtavat usein polvinivelen liikerajoitukseen ja reisilihaksen heikkenemiseen.
  • Kun kystan taustalla on esim. nivelreuma tai nivelrikko, oireet liittyvät taustasairauteen.
  • Bakerin kysta saattaa revetä polvella ponnistettaessa. Polvitaipeeseen ja pohkeeseen ilmaantuu silloin äkillinen kova kipu, ja ylimääräinen neste valuu lihasaitioita pitkin alaspäin aina nilkkaan saakka.

Diagnoosi

  • Yleensä kliininen diagnoosi riittää.
  • Kliinisessä tutkimuksessa havainnoidaan ja tunnustellaan polvitaivetta potilaan seisoessa polvi täysin ojennettuna sekä polven ollessa 90 °:n koukistuksessa.
    • Tällöin todetaan pyöreähkö, liikkuva muutos, jossa tuntuu olevan nestettä sisällä.
    • Kun polvi on n. 45 °:n koukistuksessa, muutos voi pienentyä tai hävitä kokonaan (Foucher’n oire).
    • Jos polvinivelen liikkeiden aikana löydös pysyy muuttumattomana, kyseessä ei tavallisesti ole Bakerin kysta.
  • Toisinaan kystaa on vaikea havaita ilman kuvantamistutkimusta. Tavallisimmin käytetään kaikukuvausta, joka on luotettava menetelmä sen toteamiseen.
  • Kysta kuvantuu hyvin myös magneettikuvauksella. Nivelen varjoainekuvausta tai tavanomaista röntgentutkimusta ei yleensä tarvita sen toteamiseen, vaikkakin tavanomaisen röntgentutkimuksen avulla voidaan havaita luiset muutokset.
  • Kysta saatetaan todeta myös sattumalöydöksenä, kun polviniveltä kuvataan jostain muusta syystä. Erityisesti lapsilla kysta havaitaan usein sattumalta muun tutkimuksen yhteydessä.

Erotusdiagnoosi

  • Ensisijaisesti tulee huomioida syvä laskimotukos «Syvä laskimotukos»2 ja pinnallinen laskimotulehdus «Pinnallinen laskimotukos»3; ks. kohta Kystan repeämä «»1.
  • Gastrocnemius-semimembranosuksen bursa tai bursiitti on kyseessä silloin, kun yhteyskanavaa niveleen ei todeta.
  • Kiinteä tuumorimainen muutos polvitaipeessa voi olla pahanlaatuinen kasvain, esim. sarkooma «Sarkoomat»4.
  • Toisinaan polvitaipeeseen saattaa kertyä rasvakudosmassaa. Se tuntuu pehmeältä ja joustavalta, eikä sen koko muutu polvea liikuteltaessa.
  • Polvitaipeen valtimon aneurysma sykkii, joten se yleensä helppo erottaa Bakerin kystasta.
  • Joskus nivelkierukan kysta, serooma ja hematooma saattavat ilmetä kiinteänä Bakerin kystan tapaisena muutoksena polvitaipeessa.

Hoito

  • Suurinta osaa Bakerin kystista ei tarvitse hoitaa.
    • Sattumalöydöksenä todettu oireeton kysta ei tarvitse hoitoa.
    • Lapsilla kysta häviää spontaanisti n. puolessa tapauksista.
  • Aikuisen oireista kystaa voi hoitaa polvinivelen punktiolla (nivel tyhjennetään) ja glukokortikoidi-injektiolla (esim. triamsinolonia 40 mg), ks. video «Pistoshoidot»5, ks. myös yleiset punktio-ohjeet «Pistoshoidot»5. Lopuksi kannattaa tehdä muutama ojennus-koukistusliike sen varmistamiseksi, että glukokortikoidiliuos menee tiehyttä pitkin Bakerin kystaan asti.
    • Tämä saattaa ainakin hetkellisesti vähentää nivelnesteen kertymistä, jolloin kysta voi pysyä oireettomana.
    • Nivelen tyhjennys ja glukokortikoidipistos samalla kertaa sekä niveleen että kystaan voi olla tehokkaampi. Tällöin kystan pistospaikka kannattaa tarkistaa ultraäänellä.
  • Jos polvinivelen pistoshoito ei auta, kysta voidaan tyhjentää suoraan punktoimalla kaikuohjauksessa (verisuonia ja hermoja varoen) ja ruiskuttaa tilalle glukokortikoidia (ks. video «Bakerin kystan kaikukuvauslöydös ja punktio»1).
    • Tällöin tulee huomioida myös muut erotusdiagnostiset tilat; onko kyseessä muu bursa tai jokin muu muutos?
    • Kystan monilokeroisuus voi vaikeuttaa tyhjentämistä ja estää glukokortikoidin pääsyn joka kohtaan.
  • Polvinivelen nesteilyä aiheuttavan mahdollisen taustasairauden hoito (esim. artroosi «Lonkan ja polven nivelrikko»6, nivelreuma «Nivelreuma»7, nivelkierukkavamma «Nivelkierukan degeneratiivinen repeämä»8)
  • Aikuisella kystan leikkaushoito on harvoin tarpeen, ellei taustasairaus sitä vaadi. Ensisijaista on taustalla olevan perussairauden toteaminen ja sen huolellinen kokonaisvaltainen hoito.
    • Leikkauksen jälkeen kystat uusiutuvat n. 40 %:ssa tapauksista.
    • Esim. nivelreumassa peruslääkkeille ja paikallisille glukokortikoidipistoksille reagoimaton polven synoviitti kannattaa kuitenkin puhdistaa. Bakerin kysta poistetaan samalla.
    • Kirurgin leikkausarvioon ohjataan, jos
      • Bakerin kysta aiheuttaa mekaanisesti voimakasta liikerajoitusta polveen tai
      • taustalla olevan tulehduksellisen sairauden tehostettu hoito ei ole tehonnut kystan täyttymiseen tai
      • polviniveltä joudutaan toistuvasti punktoimaan tai
      • koepalan otto on tarpeellinen diagnoosin varmistamiseksi muiden sairauksien osalta.
  • Niveltä voidaan kuormittaa kivun sallimissa rajoissa.
  • Jos polveen on kehittynyt huomattava, yli 20°:n ojennusvajaus ja reisilihas on selvästi ohentunut (> 2 cm), on syytä rajoittaa voimakasta fyysistä rasitusta.
  • Kylmäpakkauksia, muita perinteisiä kivunhoitomenetelmiä ja fysioterapeutin ohjaamia harjoitteita voidaan käyttää.
  • Oireenmukaisesti tulehduskipu- ja kipulääkkeet
  • Jos polvi on stabiili, polvituesta on tuskin hyötyä.

Kystan repeämä

  • Bakerin kystan repeämä on hankala komplikaatio, joka usein tapahtuu polvella ponnistamisen yhteydessä tai pian rasituksen jälkeen.
  • Oireena on polvitaipeen ja pohkeen äkillinen kipu, joka voi olla voimakasta.
  • Kystan ja nivelen nestettä valuu kudosvälejä pitkin aina nilkkaan saakka.
  • Löydös muistuttaa syvää laskimotukosta tai lihaksen repeämää. Muutos on helppo varmistaa kaikukuvauksella.
  • Kudosväleihin valuva neste voi painaa laskimoita ja aiheuttaa laskimotukoksen «Syvä laskimotukos»2. Kahden samanaikaisen sairauden mahdollisuus tulee huomioida diagnostiikassa.
  • Jalan kohoasento, koko raajan tukisukka tai tiukka sidos, kylmähoito ja tulehduskipulääkitys oireenmukaisena hoitona
  • Jos polvi on turvoksissa, se kannattaa tyhjentää kystaan kohdistuvan paineen helpottamiseksi ja ruiskuttaa glukokortikoidia niveleen (ei kuitenkaan alle 1 kk edellisestä eikä yli 4 kertaa/v).
    • Polven punktoiminen yleensä rauhoittaa polven ja estää lisänesteen valumisen pohkeeseen, vaikkakaan pohkeen kudosten väliin levinnyt neste ei punktoimalla poistu.
  • Jos polvinivelessä on voimakas hoidolle reagoimaton tulehdus, joka jatkuvasti syöttää nivelnestettä repeytyneen kystan kautta pohkeeseen, potilas ohjataan kirurgiseen hoitoon.

Kirjallisuutta

  1. Saylik M, Gokkus K, Sahin MS. Factors affecting Baker cyst volume, with emphasis on cartilage lesion degree and effusion in the young and middle-aged population. BMC Musculoskelet Disord 2021;22(1):851 «PMID: 34610817»PubMed
  2. Liu K, Li X, Weng Q, ym. Diagnostic accuracy of ultrasound for the assessment of Baker's cysts: a meta-analysis. J Orthop Surg Res 2022;17(1):535 «PMID: 36510299»PubMed
  3. Frush TJ, Noyes FR. Baker's Cyst: Diagnostic and Surgical Considerations. Sports Health 2015;7(4):359-65. «PMID: 26137182»PubMed
  4. Handy JR. Popliteal cysts in adults: a review. Semin Arthritis Rheum 2001;31(2):108-18. «PMID: 11590580»PubMed.
  5. Rauschning W. Anatomy and function of the communication between knee joint and popliteal bursae. Ann Rheum Dis 1980;39(4):354-8. «PMID: 7436561»PubMed