Palliatiivinen hoito ja saattohoito

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä
4.10.2019

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sanoma

  • Palliatiivinen hoito kuuluu WHO:n määritelmän mukaan kaikille kuolemaan johtavaa tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastaville ilman diagnoosirajauksia.
  • Potilaan läheisten huomioiminen ja tukeminen on osa kokonaisvaltaista palliatiivista hoitoa.
  • Lähestyvän kuoleman ja palliatiivisen hoidon tarpeen tunnistaminen on edellytys hyvälle elämän loppuvaiheen hoidolle.
  • Ajoissa tehdyt hoitolinjaukset ja hoitosuunnitelma (advance care planning) mahdollistavat hyvän palliatiivisen ja elämän loppuvaiheen hoidon.
  • Palliatiivisessa hoidossa tulee paneutua potilaan fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja eksistentiaalisiin tarpeisiin.
  • Oireita, niiden vaikeusastetta ja haittaavuutta tulee arvioida systemaattisesti, ja hoitovastetta seurataan aktiivisesti.
  • Oireiden arvioinnissa ja elämänlaadun seurannassa voidaan käyttää apuvälineenä oirekartoituslomakkeita.
  • Saattohoitopotilaan kivun lääkehoidossa käytetään ensisijaisesti vahvoja opioideja. Tarvittaessa tulee vaihtaa antoreittiä ja käyttää muita erikoismenetelmiä.
  • Vahvoja opioideja voidaan käyttää myös hengenahdistuksen lievittämiseen.
  • Saattohoitopotilaan suonensisäinen nesteytys tai suonensisäinen ravitsemus ei pidennä elinajanodotetta eikä paranna elämänlaatua.
  • Saattohoidossa antibioottihoitoja tulee käyttää vain, jos sillä on merkitystä potilasta haittaavien oireiden kannalta.
  • Lääkkeettömillä hoidoilla, psykososiaalisin keinoin, voidaan helpottaa saattohoitopotilaan ahdistus- ja masennusoireita.
  • Delirium on saattohoitopotilailla yleinen oire, joka tulee pyrkiä hoitamaan pääasiassa lääkkeettömin keinoin.
  • Palliatiivisella sedaatiolla voidaan lievittää saattohoitopotilaan muihin hoitoihin reagoimatonta sietämätöntä kärsimystä.

Tiivistelmä ja potilasversio

Johdanto

  • Palliatiivisen hoidon tarpeen arvioidaan kasvavan Euroopassa lähivuosina sekä syöpäpotilaiden että muiden potilasryhmien osalta muun muassa väestön ikääntymisen vuoksi.
  • WHO:n arvion mukaan muita kroonisia sairauksia kuin syöpää sairastavien osuus palliatiivisen hoidon potilaista on 60 % «Global Atlas of Palliative Care at the End of Life...»1.
  • Palliatiivisen hoidon tulee olla osa terveydenhuoltojärjestelmää tarvelähtöisesti porrastettuna «Palliatiivinen hoito osana terveydenhuoltojärjestelmää»1.
  • Palliatiivisessa hoidossa kuolemaa pidetään normaalina tapahtumana. Tarkoituksena ei ole pidentää eikä lyhentää elämää.
  • Palliatiivinen hoito on moniammatillista toimintaa, johon osallistuu eri sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä, seurakunnan työntekijöitä ja vapaaehtoistyöntekijöitä.
  • Kaikkien terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulee hallita palliatiivisen hoidon perusteet ja tarvittaessa konsultoida palliatiiviseen hoitoon erikoistuneita yksiköitä.
  • Palliatiiviseen hoitolinjaan siirtyminen ja saattohoidon aloittaminen ovat tärkeitä hoitopäätöksiä. Niistä tulee sopia yhteisymmärryksessä potilaan ja hänen suostumuksellaan myös hänen läheistensä kanssa.
  • Palliatiivinen hoito tulee aloittaa ajoissa kroonisen sairauden hoidon rinnalla.
  • Varhain aloitettu palliatiivinen hoito ja laadittu hoitosuunnitelma (advance care planning) parantavat potilaiden ja heidän läheistensä elämänlaatua ja vähentävät epätarkoituksenmukaisia hoitoja ja sairaalajaksoja elämän loppuvaiheessa «Brinkman-Stoppelenburg A, Rietjens JA, van der Hei...»2.
  • Läheisten huomioiminen ja tukeminen on osa kokonaisvaltaista palliatiivista hoitoa myös potilaan kuoleman jälkeen. Vakava sairaus kuormittaa potilaan koko perhettä ja läheisiä.
  • Suosituksessa keskeistä on sairauden ja lähestyvän kuoleman aiheuttaman niin fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen kuin eksistentiaalisen kärsimyksen lievitys ja elämänlaadun vaaliminen.
  • Kärsimystä aiheuttavia oireita tulee arvioida systemaattisesti (apuvälineinä esim. Edmontonin kyselylomake ESAS (ks. Oppiportti Palliatiivinen hoito, Kuva 2.21b. Muokattu Edmontonin oirekysely (ESAS) «http://www.oppiportti.fi/op/pli00017/do»4; vaatii käyttäjäoikeuden) tai PAINAD (ks. Oppiportti Palliatiivinen hoito, Taulukko 2. PAINAD-mittari (Pain Assessment in Advanced Dementia Scale) «http://www.oppiportti.fi/op/pli00042/do»5; vaatii käyttöoikeuden), «Björkman M, Palviainen J, Laurila J ym. Iäkkäiden ...»3.

Aiheen rajaus

Kohderyhmä

  • Suosituksen kohderyhmänä ovat kaikki pitkälle edennyttä ja parantumatonta sairautta sairastavien parissa työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt sekä seurakuntien työntekijät.

Määritelmät

  • Palliatiivisella eli oireenmukaisella hoidolla tarkoitetaan kuolemaan johtavaa tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa, jolla pyritään ehkäisemään ja lievittämään kärsimystä ja vaalimaan elämänlaatua.
  • Palliatiivista hoitoa ei ole määritelty suhteessa kuoleman ajankohtaan, vaikka sen tarve lisääntyy merkitsevästi elämän loppuvaiheessa.
  • Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, ja se ajoittuu oletetun kuolinhetken välittömään läheisyyteen (viimeisiin päiviin tai viikkoihin).
  • Palliatiivisella hoitolinjalla tarkoitetaan sairauden vaihetta, jossa taudin kulkuun ei enää voida olennaisesti vaikuttaa ja hoidon ensisijainen päämäärä on lievittää kärsimystä ja vaalia elämänlaatua. Palliatiivinen hoito eli oireita lievittävä hoito kuuluu kaikkiin sairauden vaiheisiin hoitolinjasta riippumatta.
  • Suositukseen liittyviä termejä on koottu lisätietoaineistoon «Hoitosuositukseen Palliatiivinen hoito ja saattohoito liittyvää sanastoa»5.

Palliatiivisen hoidon tarpeen tunnistaminen ja jäljellä olevan elinajan ennustaminen

  • Seuraavia pitkälle edenneen sairauden merkkejä voidaan käyttää elämän loppuvaiheen hoitosuunnitelman tarpeen tunnistamisessa «Boyd K, Murray SA. Recognising and managing key tr...»13, «The gold standards framework: Prognostic indicator...»14:
    • Hoitava lääkäri ei yllättyisi, jos potilas kuolisi seuraavien 6–12 kuukauden aikana
    • Kroonisesti sairaalla potilaalla on ollut jatkuvaa suorituskyvyn heikkenemistä, progressiivista painon laskua tai kaksi tai useampia suunnittelemattomia sairaalahoitojaksoja vuoden aikana, eikä yleistilan heikkenemistä ja toimintakykyä enää saada hoitotoimilla palautetuksi.
    • Sairauskohtaiset indikaattorit:
      • sydänsairaus (NYHA IV, hengenahdistus tai rintakipu minimaalisessa rasituksessa, jatkuva oireilu optimaalisesta hoidosta huolimatta, sydänperäinen kakeksia). Ks. sydämen vajaatoiminnan osalta tarkemmin Käypä hoito -suosituksen Sydämen vajaatoiminta «Sydämen vajaatoiminta»5 kohta Elämän loppuvaiheen hoito «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50113#s21»6.
      • keuhkosairaus (vaikea obstruktio tai restriktio, useita sairaalahoitoon johtaneita pahenemisvaiheita vuodessa, hypoksemia, hyperkapnia, hengenahdistus levossa tai < 100 m tasamaata kävellessä, muut vaikeat sairaudet (esim. sydämen vajaatoiminta), laihtuminen (BMI < 21)) «Boland J, Martin J, Wells AU ym. Palliative care f...»15, «Curtis JR. Palliative and end-of-life care for pat...»16.
      • vaikean vaiheen dementia (kykenemättömyys tunnistaa läheisiään tai kommunikoida mielekkäästi, kykenemättömyys liikkua itsenäisesti tai suoriutua mistään päivittäisistä toiminnoista, virtsan- ja ulosteenpidätyskyvyttömyys) «Mitchell SL, Teno JM, Kiely DK ym. The clinical co...»12, «Medical guidelines for determining prognosis in se...»17.
      • syöpä (suorituskyvyn heikkeneminen syövän tai muiden sairauksien tai kakeksian seurauksena, potilaan liiallinen hauraus tai huono vaste onkologisiin hoitoihin) «Ferrell BR, Temel JS, Temin S ym. Integration of P...»18.
      • neurologiset sairaudet (progressiivinen heikkeneminen fyysisesti tai kognitiivisesti huolimatta optimaalisesta hoidosta, vaikeasti hallittavat monimuotoiset oireet, puheen ongelmat, progressiivinen dysfagia, toistuvat aspiraatiopneumoniat, hengitysvajaus).
      • vaikea munuaisten vajaatoiminta (GFR < 15), johon ei suunnitella dialyysihoitoa (monisairaus, alentunut toimintakyky ja lisääntyvät oireet)
      • maksasairaudet, joihin ei suunnitella maksansiirtoa (edennyt kirroosi, johon liittyy komplikaatioita, runsas askitesmuodostus, hepaattinen enkefalopatia, hepatorenaalinen oireyhtymä, bakteeriperitoniitti, seerumin albumiinipitoisuus < 25 g/l, suurentunut INR/pieni TT).

Elämän loppuvaiheen hoitosuunnitelma

  • Ennakoivan hoitosuunnitelman (advance care planning, ACP) laatii hoitava lääkäri yhdessä pitkälle edennyttä ja kuolemaan johtavaa tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan ja tarvittaessa tämän läheisten kanssa.
  • Hoitosuunnitelman tulee sisältää keskustelut ja kirjaukset sairauden vaiheesta, hoitomenetelmistä ja niiden tavoitteista, hoitolinjauksesta, hoidon rajauksista, hoidosta vastaavasta tahosta sekä potilaan toiveista ja peloista sairauden edetessä ja kuoleman lähestyessä.
  • Sairauksittain vaihtelevia hoitosuunnitelman elementtejä esitellään taulukossa «Elämän loppuvaiheen hoitosuunnitelman keskeisiä asioita...»1
  • Sairauden edetessä tulee käydä toistuvasti keskusteluja ja tarkentaa hoitosuunnitelmaa.
  • Suunnitelman tärkeä osa voi olla potilaan laatima kirjallinen tai suullinen hoitotahto (ks. Terveyskirjaston artikkeli: Tietoa potilaalle: Hoitotahto – käytännön ohjeita «http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_haku=hoitotahto&p_artikkeli=dlk00809»7). Hoitotahdon sisällöstä on hyvä keskustella hoitavan henkilökunnan kanssa, jotta osataan huomioida sairauteen liittyvät ennakoitavissa olevat tilanteet
  • Edellä esitettyjä pitkälle edenneen sairauden merkkejä voidaan käyttää kriteereinä elämän loppuvaiheen hoitosuunnitelman laatimiselle (ks. kohta Palliatiivisen hoidon tarpeen tunnistaminen «A2»2).
  • Ennakoiva hoitosuunnitelman tekeminen riittävän ajoissa on erityisen tärkeää sairauksissa, joiden loppuvaiheeseen liittyy kyvyttömyys ilmaista omaa tahtoaan tai mielipidettään äkillisen pahenemisvaiheen (esim. keuhkoahtaumatauti) tai sairauden etenemisen vuoksi (esim. muistisairaudet ja ALS). Lisätietoa muistisairaiden osalta on myös lisätietoaineistossa «Hoitosuunnitelma, advanced care planning (ACP) voi parantaa elämänlaatua kuolevilla muistisairailla»6 ja Käypä hoito -suosituksessa Muistisairaudet «Muistisairaudet»6).
  • ACP-suunnitelmasta on kuvattu muun muassa seuraavia hyötyjä, joskin tutkimukset ovat interventioiden ja päätetapahtumien osalta heterogeenisiä «Brinkman-Stoppelenburg A, Rietjens JA, van der Hei...»2, «Martin RS, Hayes B, Gregorevic K ym. The Effects o...»19, «Detering KM, Hancock AD, Reade MC ym. The impact o...»20:
    • potilaan toiveiden toteutumisen ja hoitotyytyväisyyden lisääntyminen
    • läheisten henkisen kuormittuneisuuden väheneminen
    • kirjattujen hoitotahtojen ja hoidon rajausten lisääntyminen
    • vähentyneet elvytykset sekä sairaala- ja tehohoitojaksot elämän loppuvaiheessa
    • kuoleminen todennäköisemmin omassa hoivayksikössä kuin sairaalassa
    • lisääntynyt palliatiivinen hoito ja hoito saattohoitoyksiköissä.
Taulukko 1. Elämän loppuvaiheen hoitosuunnitelman keskeisiä asioita
Hoitosuunnitelman keskeiset seikat Esimerkkejä
Potilaan (läheisten) toiveet, pelot ja käsitykset nyt ja tulevaisuudessa
  • Mahdollisen hoitotahdon sisältö ja säilytyspaikka
  • Suhtautuminen vakavaan sairauteen ja ennusteeseen
  • Itselle tärkeät seikat elämänlaadun kannalta
  • Toiveet ja pelot elämän loppuvaiheessa
Hoidon tavoitteet ja hoitolinja
Hoitomenetelmät ja -tarpeet
  • Hoitojen uudelleen arviointi (esim. profylaktiset hoidot)
  • Oirelähtöinen lääkehoito ja lääkkeetön hoito
  • Psykososiaalinen ja eksistentiaalinen tuki
Hoidon rajaukset Tarvittavat päätökset, jotka koskevat esimerkiksi
  • elvytystä
  • tehohoitoa
  • hengitystukea
  • sairaalasiirtoja
  • antibioottihoitoa
  • nesteytys- ja ravitsemushoitoa
  • verituotteiden käyttöä
  • diagnostisia tutkimuksia
  • toimenpiteitä
Elämän loppuvaihe Suunniteltu saattohoitopaikka:
  • koti (kotisairaanhoito/kotisairaala ja sovittu tukiosasto)
  • saattohoito-osasto tai -koti
  • sairaala
  • oma palveluyksikkö/hoivakoti
Suunnitelma kuolemaan johtavan pahenemisvaiheen varalle (esim. sydän- ja keuhkosairaudet)
Läheisten tuen tarve

Hoitolinjaus ja hoidon rajaukset

  • Hoitolinjaus määrittelee hoidon tavoitteen, joka turvaa potilaalle hänen arvojensa ja toiveidensa mukaisen mutta lääketieteellisesti perustellun parhaan mahdollisen hoidon.
  • Hoitolinjaukseen kuuluu hyödyttömien tai vain kärsimystä lisäävien hoitojen välttäminen eli hoidon rajaaminen mutta myös linjauksen mukaisen hoidon tarjoaminen eli hoitolupaus (esim. hyvä palliatiivinen hoito).
  • Hoitolinjauksien neliportainen malli esitetään taulukossa «Hoitolinjauksien neliportainen malli...»2.
  • Palliatiivista hoitoa tulee antaa hoitolinjasta riippumatta. Sairautta jarruttavaan hoitoon integroitu palliatiivinen hoito parantaa potilaiden elämänlaatua, vähentää tarpeettomia hoitoja ja voi jopa hieman parantaa ennustetta «Smith TJ, Temin S, Alesi ER ym. American Society o...»21, «Temel JS, Greer JA, Muzikansky A ym. Early palliat...»22.
  • Palliatiivisella hoitolinjauksella ilmaistaan tilannetta, jossa sairauden ennusteeseen ei enää voida vaikuttaa sairauskohtaisella hoidolla tai potilas ei sitä toivo ja hoidon tavoitteena ovat elämän laadun vaaliminen ja oireiden lievittäminen.
  • Saattohoitopäätöksellä ilmaistaan palliatiivisen hoitolinjan vaihe, jossa hoidetaan kuolevaa potilasta.
  • Palliatiivista hoitolinjaa tai saattohoitopäätöstä suositellaan kuvattavan lisäämällä potilaan diagnooseihin ICD-10 koodi Z51.5 - Palliatiivinen hoito tai saattohoito «Sillanpää M, Pylkkänen L, Häkkinen P. Hoitoonpääsy...»23.
  • Hoidon rajauksista tunnetuin lienee päätös pidättäytyä elvytysyrityksistä. Päätös ei rajaa pois muita hoitomuotoja kuin elvytyksen. Muut hoidon rajaukset (esim. pidättäytyminen antibiootista tai sairaalasiirroista) tulee tarvittaessa erikseen tehdä ja kirjata.
  • Saattohoitopäätös sisältää päätöksen pidättäytyä elvytyksestä, mutta tämä hoidon rajaus ei tarkoita saattohoitoa tai palliatiivista hoitolinjaa.
Taulukko 2. Hoitolinjauksien neliportainen malli
Hoitolinjat Hoidon ensisijainen tavoite
Kuratiivinen eli parantava hoitolinja Pysyvä paraneminen
Taudin etenemistä jarruttava hoitolinja Taudin etenemisen hidastaminen ja elinajan pidentäminen
Palliatiivinen hoitolinja (ICD-10 koodi Z51.5) Kärsimyksen lievittäminen ja elämänlaadun vaaliminen
Taudin kulkuun ei enää mahdollista olennaisesti vaikuttaa
Saattohoito (ICD-10 koodi Z51.5) Palliatiivinen hoito kuoleman läheisyydessä (päiviä tai viikkoja)
Kuolevan hoito

Kipu

  • Kipu on yleinen oire monissa kuolemaan johtavissa sairauksissa.
  • Kipua esiintyy loppuvaiheen syövissä 35–96 %:lla, sydänsairauksissa 41–77 %:lla, keuhkoahtaumataudissa 34–77 %:lla ja munuaissairauksissa 47–50 %:lla «Solano JP, Gomes B, Higginson IJ. A comparison of ...»24.
  • Läpilyöntikipua esiintyy 70–80 %:lla edennyttä syöpää sairastavista «Svendsen KB, Andersen S, Arnason S ym. Breakthroug...»25. Läpilyöntikipu on yleistä myös muilla kuin syöpää sairastavilla loppuvaiheen potilailla (63 % potilaista) «Zeppetella G, O'Doherty CA, Collins S. Prevalence ...»26.
  • Lasten kivun hoidon erityispiirteitä saattohoidossa käsitellään lisätietoaineistossa «Lasten lääkehoidon tutkimuksia saattohoidossa, kivunlievitys»2.
  • Kivun säännöllinen arviointi ja kirjaaminen on hyvän hoidon perusedellytys. Kivusta tulee kirjata sen voimakkuus (numeerinen tai sanallinen asteikko), vaikutus toimintakykyyn, mielialaan, liikkumiseen ja nukkumiseen, luonne (esim. polttava, tuikkiva, kouristava), mahdolliset tuntohäiriöt, sijainti (paikallinen säteilevä mukaan luettuna), esiintymisaika (levossa, liikkeessä, jatkuva, ajoittainen) ja läpilyöntikivun esiintyminen.
  • Jos potilas ei kykene itse kertomaan kivustaan, sitä arvioidaan havainnoimalla häntä (ilmeet, eleet, ääntely, asento). Dementiapotilailla voidaan käyttää esimerkiksi PAINAD-asteikkoa. Ks. Oppiportti Palliatiivinen hoito, Taulukko 2. PAINAD-mittari (Pain Assessment in Advanced Dementia Scale) «http://www.oppiportti.fi/op/pli00042/do»5; vaatii käyttöoikeuden, «Björkman M, Palviainen J, Laurila J ym. Iäkkäiden ...»3.
  • Lääkehoidon rinnalla tulee käyttää lääkkeettömiä kivunhallintakeinoja (hoitotyön menetelmät, asento- ja liikehoidot, psyykkinen kipu, rentoutus, distraktio jne.). Neuropaattisen kivun tunnistaminen on tärkeää oikean lääkityksen valitsemiseksi. Kipulääkityksen vastetta ja haittavaikutuksia tulee arvioida säännöllisesti.
  • Hyvä tapa arvioida peruslääkkeen riittävyyttä on seurata kivun voimakkuutta ja läpilyöntikipulääkkeen kulutusta vuorokausittain.

Syöpäkivun hoito

Säännöllinen kipulääkitys syöpäkivun hoidossa

Taulukko 3. Vahvojen opioidien aloitusannoksia potilailla, jotka eivät ole niitä aiemmin käyttäneet. Huom. vanhuksilla ja heikkokuntoisilla annosta pienennetään 30–50 %. Opioidien annos on aina sovitettava yksilöllisesti. Aloitusannokset ja ekvipotentit annossuhteet eri opioidien kesken ja antoreittiä vaihdettaessa ovat vain suuntaa antavia.
1) Vain stabiiliin kipuun; ei yleensä aloituslääke
Opioidi Lyhytvaikutteinen valmiste (kerta-annos, joka annetaan tarvittaessa 4–6 tunnin välein) Pitkävaikutteinen säännöllisesti annettava valmiste/vrk Parenteraalinen anto (kerta-annos) Parenteraalinen jatkuva anto/vrk
Morfiini 10 mg suun kautta 60 mg suun kautta 4–6 mg laskimoon tai 5 mg ihon alle 20–30 mg laskimoon tai ihon alle
Oksikodoni 5–10 mg suun kautta 40 mg suun kautta 3–4 mg laskimoon tai 5 mg ihon alle 20 mg laskimoon tai ihon alle
Metadoni Ei käytetä 10–15 mg suun kautta Ei käytetä Ei käytetä
Fentanyylilaastari1) Ei käytetä 12 µg/h
Taulukko 4. Opioidien ekvianalgeettiset annokset. Lähde «Guidelines & Protocols Advisory Committee. Palliat...»42.
Morfiini p.o. (mg/vrk) Hydromorfoni p.o. (mg/vrk) Oksikodoni p.o. (mg/vrk) Fentanyylilaastari (µg/h)
60–134 12–26 40–89 25
135–179 27–35 90–119 37,5
180–224 36–44 120–149 50
225–269 45–53 150–179 62,5
270–314 54–62 180–209 75
315–404 63–80 210–269 100
405–494 81–98 270–329 125
495–584 99–116 330–389 150
585–674 117–134 390–449 175
675–764 135–152 450–509 200
765–854 153–170 510–569 225
855–944 171–188 570–629 250
945–1034 189–206 630–689 275
1035–1124 207–224 690–749 300

Syöpäpotilaan läpilyöntikivun hoito

  • Vahvat opioidit ovat tehokkaita syöpäpotilaan läpilyöntikivun hoidossa «Vahvat opioidit ovat tehokkaita syöpäpotilaan läpilyöntikivun hoidossa.»A.
  • Opioidilääkitystä saavan potilaan läpilyöntikivun hoidossa tulee käyttää lyhytvaikutteista opioidia «Pöyhiä R. Syöpäpotilaan läpilyöntikipu. Suom Lääkä...»43, «Zeppetella G, Ribeiro MD. Opioids for the manageme...»44.
    • Läpilyöntikipulääke valitaan vaikutuksen alun ja keston mukaan.
    • Lyhytvaikutteiset morfiini-, oksikodoni- ja hydromorfonivalmisteet alkavat vaikuttaa noin 30–45 minuutissa, ja niiden vaikutus kestää noin 4–5 tuntia.
    • Transmukosaaliset fentanyylivalmisteet alkavat vaikuttaa 5–10 minuutissa, ja niiden vaikutus kestää noin tunnin.
  • Tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa tarkkaa annossuhdetta säännöllisesti annostellun opioidin ja läpilyöntikipulääkkeen välillä.
    • Kliinisen kokemuksen mukaan morfiinin ja oksikodonin läpilyöntikivun lievittämiseen tarvittava annos on 1/6–1/8 opioidin säännöllisestä vuorokausiannoksesta.
    • Nopeavaikutteisilla transmukosaalisilla fentanyylivalmisteilla ei ole määriteltyä annossuhdetta säännölliseen vuorokausiannokseen nähden, minkä vuoksi suositellaan, että niiden käyttö aloitetaan pienimmällä vahvuudella.

Neuropaattisen kivun hoito

Tavanomaiseen kipulääkitykseen reagoimattoman syöpäkivun hoito

Muun kuin syövästä johtuvan kivun hoito

  • Käytettävissä ei ole tutkimusnäyttöä palliatiivisen tai saattohoitopotilaan muun kuin syövästä johtuvan kivun hoidosta, mutta saattohoidossa voitaneen soveltaa samoja periaatteita ja lääkkeitä kuin syöpäkivun hoidossa (ks. edellä).

Kipulääkkeiden haittavaikutukset

Kipusädehoito

Hengitystieoireet

Hengenahdistus (dyspnea)

Yskä ja veriyskä

Hengitystie-eritteet

  • Hengitystie-eritteet aiheuttavat yskää, hengenahdistusta ja hengityksen korinaa.
  • Eritteiden aiheuttamien oireiden hoidosta ei ole kontrolloituja tutkimuksia.
  • Hengitysfysioterapian menetelmistä ja apuvälineistä on usein apua. Yksi esimerkki näistä on ohuella letkulla puhaltaminen pulloon, jossa on noin 10–20 cm vettä. Menetelmässä hyödynnetään uloshengityksen vastapainetta.
  • Juoksevien eritteiden hoitoon on käytetty antikolinergisia lääkkeitä (esim. ipra- tai tiotropiini inhaloituna, amitriptyliini p.o., skopolamiinilaastarit tai glykopyrroni s.c./i.v.)
  • Sitkeään limaan voi olla apua mukolyyteistä (esim. erdosteiini) tai keittosuolainhalaatiosta.
  • Kuolemassa olevan potilaan hengityksen korinaa (death rattle) on hoidettu esimerkiksi glykopyrronilla (esim. 0,6 mg/vrk infuusiona tai 0,2 mg boluksina) tai butyyliskopolamiinilla (esim. 60 mg/vrk infuusiona tai 20 mg boluksina), mutta minkään hoidon tehosta ei ole selvää tutkimusnäyttöä «Wee B, Hillier R. Interventions for noisy breathin...»114, «Mercadamte S. Death rattle: critical review and re...»115.

Hikka

  • Palliatiivisilla potilailla yleisimmät hikan syyt ovat pallean ärsytys (mahan venyttyminen, hepatomegalia, kasvainmassa, askites), metaboliset syyt (uremia, hypokalemia tai hyponatremia), infektio tai keskushermostoperäinen syy.
  • Myös osa lääkkeistä, kuten barbituraatit, metyylidopa ja kortikosteroidit, voivat altistaa hikalle.
  • Pitkittynyt hikka on kiusallinen ja hoitoa vaativa oire.
  • Pitkittyneen hikan lääkehoito saattaa olla hyödyllistä, mutta luotettava näyttö asiasta puuttuu «Pitkittyneen hikan lääkehoito saattaa olla hyödyllistä, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D. Mahdollinen lääkevaste on havaittavissa muutamassa päivässä.
  • Pitkittyneen hikan lääkehoitoa kuvataan taulukossa «Hikan lääkehoito...»5.
Taulukko 5. Hikan lääkehoito
Lääke Annos/vrk Huomioitavaa
Baklofeeni 5–10 mg x 3 suun kautta
Klooripromatsiini 12,5–25 mg x 1–2 suun kautta tai lihakseen
Metoklopramidi 10 mg x 3 suun kautta tai 5–10 mg x 2–3 laskimoon Maha-suolikanavaperäisessä hikassa suositeltava
Omepratsoli 20 mg x 2 suun kautta Maha-suolikanavaperäisessä hikassa suositeltava
Nifedipiini 10 mg x 1–3 suun kautta
Gabapentiini 300 mg x 3 suun kautta

Maha-suolikanavan oireet

Pahoinvointi

Taulukko 6. Pahoinvoinnin mahdollisia syitä, joita hoitamalla pahoinvointia voidaan lievittää ainakin osittain «Baines M. Nausea, vomiting in patients with cancer...»134.
Syy Hoito
Infektio Antibiootit, suun sammaksen hoito
Kohonnut kallonsisäinen paine Kortikosteroidi, syklitsiini
Mahaärsytys tai -haavauma PPI-lääkitys, tulehduskipulääkkeen käytön lopetus
Ummetus Laksatiivi, suolen tyhjentäminen, opioidiantagonistit opioidiummetuksessa
Hyperkalsemia Bisfosfonaatit, kortikosteroidit, nesteytys
Lääkkeet Lääkityksen lopetus, vaihto tai annoksen pienentäminen
(Huom.! Opioidipahoinvointi lievittyy usein 3–4 päivän kuluttua lääkityksen aloituksesta)
Solunsalpaaja- tai sädehoito Pahoinvoinnin estolääkitys
Runsas askites Askiteksen poisto
Ahdistuneisuus Informointi, rauhoittaminen, anksiolyytit (loratsepaami)
Yskä ja limaisuus Yskänärsytyksen lievittäminen lääkityksin (kodeiini, morfiini), glykopyrolaatti, erdosteiini
Vaikea kipu Kivun lievitys
Taulukko 7. Pahoinvointilääkkeet, niiden annokset ja antoreitit; suositukset etiologian mukaan
p.o. = suun kautta
p.r. = peräsuoleen
t.d. = laastarina
s.c. = ihon alle
i.m. = lihakseen
i.v. = laskimoon
Suositeltu pahoinvointilääke Annos/vrk ja antoreitti Etiologia Huomioitavaa
Metoklopramidi 10 mg x 3 p.o., p.r., s.c. 10 mg x 3 i.v. Mahalaukun hidastunut tyhjeneminen, solunsalpaaja- tai sädehoito, etiologialtaan epäselvä pahoinvointi Annosta pienennettävä munuaisten ja maksan vajaatoiminnassa.
Varovaisuutta noudatettava mekaanisessa suolitukoksessa (voi aiheuttaa prokineettisenä koliikkikipuja).
Haloperidoli 0,5–2 mg x 2–3 p.o., s.c., i.m., i.v. (ad 10 mg/vrk) Opioidien ja muiden lääkkeiden aiheuttama pahoinvointi esim. opioidien aloituksen ja annosnostojen yhteydessä, suolitukos Ekstrapyramidaaliset haittavaikutukset ja rigiditeetti etenkin vanhuksilla
Olantsapiini 2,5–10 mg p.o. resoriblettina, joko kerta-annoksena tai kahteen annokseen jaettuna Muihin hoitoihin reagoimaton pahoinvointi, vaikean solunsalpaajahoidon aiheuttaman pahoinvoinnin yhdistelmälääkityksessä Lievästi väsyttävä
Syklitsiini 25–50 mg x 3 p.o. Liike- ja asentopahoinvointi, kohonnut kallonsisäinen paine, etiologialtaan epäselvä pahoinvointi Kumoaa metoklopramidin vaikutusta, minkä vuoksi yhteiskäyttö ei suositeltava
Deksametasoni 1,5–5 mg x 1–4 p.o., (i.m.), i.v. Kohonnut kallonsisäinen paine, solunsalpaajien aiheuttama pahoinvointi, suolitukos Kortisonihoidon haittavaikutukset: veren glukoosipitoisuuden suureneminen, vatsaärsytys
Pitkäaikainen kortikosteroidihoito lopetettava annosta hitaasti pienentäen
Skopolamiini 1 mg/3 vrk t.d. Suolitukos, vatsakalvon ärsytys, limaisuus Antikolinergiset haitat, kumoaa metoklopramidin vaikutusta
Loratsepaami 0,5–2 mg x 1–3 p.o. Ahdistuneisuus, paniikki
Granisetroni 1 mg x 2 tai 2 mg x 1 p.o., 3 mg x 1–2 i.v. tai 3,1mg/ 24h transdermaalisesti laastarina, 7 vrk vaihtovälein Akuutti solunsalpaajien tai sädehoidon aiheuttama pahoinvointi, etiologialtaan epäselvä pahoinvointi Haittavaikutuksina päänsärky ja ummetus
Laastari peruskorvattu potilailla, joilla on nielemisvaikeuksia
Ondansetroni 8 mg x 2 p.o., 16 mg x 1 p.r., 8 mg x 1–3 i.v. Ks. edeltä Ks. edeltä, myös resoriblettimuoto
Levomepromatsiini 5–10 mg x 1–2 p.o. tai 12,5–25 mg vuorokaudessa jatkuvana infuusiona i.v. Solunsalpaajapahoinvoinnin tukilääkkeeksi, opioidipahoinvointi Ei Parkinson-potilaille, väsyttävä
infuusiomuoto erityislupavalmiste

Ummetus

Laksatiivit

Opioidiantagonistit

Selkäydinvammapotilaan ummetus

  • Erotusdiagnostiikassa on huomioitava selkäydinvamman mahdollisuus ja siihen liittyvä suoliston tai sulkijalihaksen halvaus esimerkiksi selkärankaetäpesäkkeen aiheuttaman halvauksen yhteydessä. Tällöin potilaalta puuttuvat suolen täyttymisen tunne ja ulostustarve.
  • Selkäydinvammapotilaiden hoidosta on mahdollista konsultoida alueellista selkäydinvammayksikköä «Krassioukov A, Eng JJ, Claxton G ym. Neurogenic bo...»133.
  • Hoito-ohje selkäydinvammapotilaan suolen hoidosta on lisätietoaineistossa «Selkäydinvammapotilaan suolen hoito»13.

Ripuli

Suolitukos

Taulukko 8. Suolitukoksen lääkehoito
  • p.o. = suun kautta
  • p.r. = peräsuoleen
  • t.d. = laastarina
  • s.c. = ihon alle
  • i.m. = lihakseen
  • i.v. = laskimoon
Lääke Aloitusannos/vrk Antotapa Enimmäisannos/vrk Käyttöaihe
Vaihe 1
Morfiini (tai muu vahva opioidi) Morfiini 20–30 mg (potilaalle, joilla ei aiempaa opioidilääkitystä) s.c., i.v. jatkuvana infuusiona Suurennetaan annosta 25–30 % edellisestä vuorokausiannoksesta.
Lisäkipulääke voidaan antaa eri kanyylista boluksina.
Kipu
Haloperidoli 1–2,5 mg s.c., i.v. jatkuvana infuusiona 10 mg Pahoinvointi
Oktreotidi 100–150 µg s.c./i.v. jatkuvana infuusiona tai 50 µg x 3 s.c./i.v.- boluksina 600–(900) µg Lisääntynyt maha-suolikanavan eritys, pahoinvointi ja oksentelu
TAI okreotidin sijaan
Hyoskiinibutyylibromidi 40 mg s.c. jatkuvana infuusiona 100–(120) mg Lisääntynyt maha-suolikanavan eritys, koliikkikivut
TAI okreotidin tai hyoskiinibutyylibromidin sijaan
Glykopyrrolaatti 0,4–0,6 mg s.c. jatkuvana infuusiona tai boluksina jaettuna 2–3 annokseen/ vrk s.c./i.v. 1,2 mg Lisääntynyt maha-suolikanavan eritys, koliikkikivut
Vaihe 2 (jos ei riittävää vastetta vaiheessa 1)
Lisätään kortikosteroidi esimerkiksi deksametasoni Deksametasoni 16 mg s.c., i.v. boluksena aamulla Tukosoireiden laukaiseminen, pahoinvointi
Jos lääkitys aloitettu hyoskiinibutyylibromidilla tai glykopyrrolaatilla, vaihdetaan oktreotidiin ks. yllä ks. yllä ks. yllä Lisääntynyt maha-suolikanavan eritys, pahoinvointi ja oksentelu
Jos lääkitys aloitettu oktreotidilla, lääkitykseen liitetään antikolinergi (hyoskiinibutyylibromidi, glykopyrolaatti) ks. yllä ks. yllä ks. yllä Koliikkikipu
Muut pahoinvoinnin estolääkkeet (ks. taulukko «Pahoinvointilääkkeet, niiden annokset ja antoreitit; suositukset etiologian mukaan...»7) Pahoinvointi
Perkutaaninen endoskooppinen gastrostooma (PEG) Lääkehoitoon reagoimaton oksentelu, korkea tukos

Askites

Nielemisvaikeudet

  • Nielemisvaikeus voi liittyä neurologisiin häiriöihin, kakeksiaan, limakalvovaurioihin (esim. limakalvojen kuivuus, sammas, herpes tai refluksitaudin aiheuttama ruokatorven ahtauma) tai pään ja kaulan alueen, ruokatorven, kardian ja medistinumin alueen kasvaimiin.
  • Luumenia ahtauttava kasvain aiheuttaa aluksi vaikeuksia niellä kiinteää ruokaa, mutta soseutetun ruoan syönti yleensä onnistuu.
  • Hermo-lihashäiriö (esim. neurologiset sairaudet, kuten ALS) hankaloittaa myös nesteiden nielemistä. Tällöin ruoan koostumuksen muuttamisesta voi olla apua (esim. muunnellun perunatärkkelyksen avulla).
  • Nielemisvaikeuksia tutkittaessa pyritään syynmukaiseen hoitoon potilaan kokonaistilanteen pohjalta «Ripamonti C, Rodriguez C. Gastrointestinal mot- il...»146.
  • Ellei potilas saa riittävästi ravintoa ja nesteitä suun kautta, ruokatorven kasvaimen aiheuttamaa nielemisvaikeutta voidaan lievittää yleisanestesiassa ruokatorveen asennettavalla stentillä (nopea ja pitkäkestoinen vaste) «Sreedharan A, Harris K, Crellin A ym. Intervention...»147 tai muulla endoskooppisella hoidolla (laajennus, laserointi; nopea mutta lyhytkestoinen vaste) tai sädehoidolla (hidas vaste) «Wenger U, Johnsson E, Arnelo U ym. An antireflux s...»148.
  • Ellei nielemistä muutoin saada helpotetuksi, harkitaan gastrostomiaa (PEG) sairauden kokonaistilanteen ja ennusteen pohjalta.
  • Saattohoitopotilaat eivät yleensä hyödy invasiivisista toimenpiteistä.
  • Hyvä yleishoito ja suun kostuttaminen ja puhdistaminen poistavat yleensä janon tunteen. Ks. kohta Suun kuivuminen «A6»6.
  • Myös asentohoidolla ja sängyn päädyn nostamisella voi helpottaa nielemisvaikeutta.

Suun oireet (suun kuivuminen, hyposalivaatio, suun kipu, suun infektiot, hypersalivaatio)

Suun kuivuminen

  • Tunne suun kuivuudesta (kserostomia) liittyy usein syljen erittymisen vähenemiseen (hyposalivaatio). Tavallisimpia syitä ovat lääkkeet (opioidit, antikolinergit tai antikolinergisesti vaikuttavat lääkkeet, diureetit). Muita syitä ovat ruoan pureskelukyvyn heikkeneminen ja suun kautta hengittäminen sekä mahdollinen lisähappi.
  • Suun kuivuminen altistaa pinnalliselle sieni-infektiolle ja lisää hampaiden reikiintymisriskiä.
  • Suun kostutuksesta (veden lisäksi esim. maustettu ruokaöljy tai apteekista saatavat suun kostutustuotteet) ja suuhygieniasta tulee huolehtia (kielen pinnan peitteiden puhdistaminen, hampaiden harjaus 2 kertaa päivässä fluorihammastahnalla, huulien rasvaus vaseliinilla, proteesien puhdistus).
  • Sokerittomasta (ksylitoli) purukumista saattaa olla hyötyä suun kuivuuden hoidossa «Bots CP, Brand HS, Veerman EC ym. The management o...»149.
  • Sädehoitoon liittyvän kserostomian ja hyposalivaation hoidossa pilokarpiini on ilmeisesti tehokas «Kemosädehoitoon liittyvän kserostomian ja hyposalivaation hoidossa pilokarpiini on ilmeisesti tehokas.»B. Se voi aiheuttaa useita haittavaikutuksia, kuten runsasta hikoilua.

Suun kipu

Suun infektiot

  • Infektiot voivat aiheuttaa kipua suussa.
  • Suuontelon infektioiden syy tulee tarvittaessa selvittää suun terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Ks. lisätietoaineisto «Suukivun ja suun infektioiden hoito saattohoidossa»14.
  • Hammasperäiset infektiot hoidetaan joko paikkaus- tai juurihoidolla; tarvittaessa infektoituneen hampaan poistolla ja absessin puhdistamisella.
  • Hampaiden kiinnityskudosten infektiot hoidetaan ientaskujen puhdistuksella.
  • Tarvittaessa voidaan lisäksi käyttää antibiootteja.
  • Limakalvojen sieni- virus- tai bakteeri-infektio hoidetaan aiheuttajan mukaan näiden hoitoon käytettävillä paikallis- ja /tai systeemisillä lääkkeillä.
  • Sieni-infektio hoidetaan sienilääkkeillä, useilla sienilääkkeillä on runsaasti yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden (erityisesti varfariinin) kanssa, mikä tulee huomioida.
  • Suun limakalvojen infektion hoitona voidaan käyttää myös ex tempore -reseptillä määrättävää nelosgeeliä.

Hypersalivaatio

  • Syljeneritystä voidaan vähentää antikolinergisilla lääkkeillä (glykopyrrolaatti ja skopolamiini) tai lääkkeillä, joilla on antikolinergisia vaikutuksia (esim. trisykliset masennuslääkkeet).
  • Ellei muu hoito auta, ALS-potilailla voidaan harkita sylkirauhasen botuliinitoksiini-injektiota tai sädehoitoa.

Kuivuminen (dehydraatio)

Kuihtuminen ja ruokahaluttomuus (kakeksia-anoreksia)

Poikkeava uupumus (fatiikki)

  • Poikkeavalla uupumuksella tarkoitetaan tilaa, johon liittyvät suorituskyvyn heikkeneminen, energian vähyys, heikkous, väsyneisyys, uneliaisuus, motivaation puute, kyllästyneisyys ja apatia «Strasser F, Bruera E. Cancer anorexia/cachexia syn...»163.
  • Poikkeava uupumus eroaa muusta väsymyksestä siten, ettei se lievity levolla.
  • Edennyttä syöpää sairastavista 60–90 % kärsii poikkeavasta uupumuksesta.
  • Hoidettavat syyt, kuten anemia, metaboliset häiriöt, kilpirauhasen vajaatoiminta ja infektio sekä lääkkeiden haittavaikutukset, on erotettava varsinaisesta poikkeavasta uupumuksesta.
  • Yhteys koettuun masennukseen ja ahdistuneisuuteen näyttää olevan olemassa, mutta se ei yksin selitä poikkeavaa uupumusta.
  • Steroideilla on kliinisen kokemuksen mukaan vaikutusta osalla potilaista, joten hoitokokeilu deksametasoniannoksella 3–6 mg/vrk voi olla aiheellista.

Verituotteiden käyttö

  • Palliatiivisessa hoidossa verensiirtojen tulee perustua pienen hemoglobiinipitoisuuden aiheuttamiin oireisiin (esim. rasitushengenahdistus tai rintakipu) ja oirevastetta tulee seurata. Pelkkää hemoglobiinipitoisuutta ei ole mielekästä korjata ilman oirehyötyä.
  • Väsymys elämän loppuvaiheessa voi taustaltaan olla monitekijäinen eikä useinkaan korjaannu verensiirrolla.
  • Saattohoidossa ei tule antaa verensiirtoja.

Sairaalahoitoon liittyvä tukosten ehkäisy

Kutina

  • Kutinaa esiintyy 5–12 %:lla kuolevista potilaista. Kutina voidaan jakaa iholähtöiseen, neuropaattiseen, neurogeeniseen ja psykogeeniseen kutinaan «Clemens KE, Jaspers B, Klaschik E ym. Evaluation o...»48. Yleistynyt kutina voi olla myös syöpään liittyvä paraneoplastinen ilmiö.
  • Hoito tulisi kohdistaa perussyyhyn, mutta se ei kohderyhmässä useinkaan ole mahdollista.
  • Kuivasta ihosta johtuvaa kutinaa (kseroosi) hoidetaan ihon rasvaamalla ja ihon vesipesuja harventamalla.
    • Paikallishoitona 1-prosenttinen mentoliliuos tai 2,5-prosenttinen lidokaiiniliuos tai -geeli saattaa helpottaa hetkellisesti. Mentolirisiiniöljysprii- ja levomentolivoidereseptit löytyvät Terveysportin ex tempore -kohdasta. Lisäksi 2-prosenttinen lidokaiinigeeli tai 5-prosenttinen voide ovat saatavilla. Myös paikallista kortisonivoidetta voidaan käyttää.
  • Saattohoitovaiheen potilaiden kutina on monisyistä. Lääkehoidolla voitaneen vaikuttaa siihen «Kolestaasissa tai uremiassa lääkehoito saattaa lievittää kutinaa.»C.
    • Sappistaasin ja siihen liittyvän kutinan hoitona voidaan käyttää sappiteiden dreneerausta. Kutina ei kuitenkaan korreloi bilirubiinitasoon. Kolestyramiini ei auta erityisen hyvin kolestaattisessa kutinassa. Edennyttä sairautta sairastavilla kutina on harvoin histamiinivälitteistä, joten antihistamiineista on varsin vähän hyötyä.
    • Gabapentiini tai pregabaliini saattavat helpottaa neuropaattista kutinaa «Anand S. Gabapentin for pruritus in palliative car...»166, «Matsuda KM, Sharma D, Schonfeld AR ym. Gabapentin ...»167.
    • Paroksetiinilla (5–10 mg/vrk) ja mirtatsapiinilla (7,5 mg yöksi) saattaa olla vaikutusta serotoniinivälitteisessä kutinassa (kolestaattinen, renaalinen, opioidien aiheuttama).
    • Opioidit aiheuttavat kutinaa etenkin spinaalisesti annosteltuna. 5-HT3-reseptorin salpaajilla saattaa olla vaikutusta opioidikutinaan. Spinaaliseen annosteluun lisätty bupivakaiini saattaa vähentää spinaalisesti annostellun morfiinin aiheuttamaa kutinaa.
    • Opiodiantagonistit naloksoni ja naltreksoni saattavat vähentää opioidien aiheuttamaa kutinaa. Opioidiantagonistien avusta kutinaan on tapausselosteita, joissa 8–12 mg:n ihon alle annettavilla metyylinaltreksoniannoksilla saattaa olla vaikutusta kutinaan. Jos opioidiantagonistin käyttö ei ole mahdollista, voidaan kokeilla opioidirotaatiota «Opioidin tai opioidin annostelureitin vaihtaminen»8.

Muut iho-oireet

Haavakipu

Ihometastaasien aiheuttama verenvuoto

  • Käytössä olevan antitromboottisen lääkehoidon tarpeellisuus tulee tarkistaa.
  • Traneksaamihappo (500–1 000 mg x 1–3/vrk) saattaa hillitä verenvuotoa.
  • Traneksaamihappoa tai adrenaliinia (1:1 000 keittosuolataitoksissa) voidaan laittaa paikallisesti keittosuolataitoksiin. Vaikutus on lyhytkestoinen etenkin adrenaliinilla.
  • Paikallinen kylmähoito saattaa jonkin verran hillitä verenvuotoa.
  • Pieniin vuotaviin muutoksiin voidaan käyttää hopeanitraattikäsittelyä.
  • Rajoittuneessa vuotavassa ihometastasoinnissa voi konsultoida onkologia sädehoidon mahdollisuudesta

Tulehtuneen haavan hajuhaitta

  • Haju johtuu usein nekroottisten muutosten anaerobi-infektiosta (esim. pseudomonas), jonka paikallishoidossa suositellaan käytettäväksi hopeaa sisältäviä haavanhoitotuotteita.
  • Paikallishoitoina voidaan käyttää aktiivihiilisidoksia, hopeasidoksia, hunajavoiteita, pihkavoidetta ja eritettä imeviä sidoksia ja uloimpiin taitoksiin piparminttuöljyä tai hajustettua talkkia «Adderley UJ, Holt IG. Topical agents and dressings...»174.
  • Hoitohuoneen voimakkaita hajuja voidaan peittää esimerkiksi jauhetulla kahvilla, suitsukkeilla tai aromaattisilla öljyillä.

Hikoilu

  • Hikoilu voi johtua lääkehoidoista (esim. opioidit, hormonaaliset syöpälääkkeet), syövästä (paraneoplatinen ilmiö, nekroottiset syöpäpesäkkeet), syövän hoidoista (endokriiniset vaikutukset) tai vaihdevuosista.
  • Pääosin rintasyöpäpotilailla tehtyjen tutkimusten mukaan hikoilua voidaan lievittää masennuslääkkeillä, kuten serotoniinin takaisinoton estäjillä (SSRI) (paroksetiini 10–20 mg, fluoksetiini 20 mg, sertraliini 50 mg kerran päivässä annosteltuna) ja serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjillä (SNRI) (venlafaksiini 37,5–75 mg x 1/vrk), epilepsialääkkeillä (gabapentiini 300 mg x 1–3/vrk, pregabaliini 75 mg x 2/vrk), klonidiinilla (75 µg x 2/vrk) tai ex tempore -reseptillä valmistettavalla sekoitevalmisteella (ergotamiinitartraatti 0,3 mg, extratum belladonna 10 mg, fenobarbitaali 20 mg, 1–2 kapselia yksi tai kaksi kertaa vuorokaudessa) «Desmarais JE, Looper KJ. Managing menopausal sympt...»175.
  • Vaihdevuosiin liittyvää hikoilua voidaan lievittää keltarauhashormonilla (esim. 30–50 mg:lla medroksiprogesteroniasetaattia vuorokaudessa) tai estrogeenivalmisteella.
  • Eturauhassyöpäpotilailla kastraatiohoidon (LHRH-analogi) purkaminen saattaa lievittää hikoilua.
  • Tuumorikuumeiluun liittyvää hikoilua voidaan lievittää säännöllisellä tulehduskipulääkkeen tai parasetamolin käytöllä.

Psykososiaalinen ja eksistentiaaliseen kärsimykseen liittyvä tuki

Masennuksen lääkehoito

Ahdistuneisuuden lääkehoito

Masennuksen ja ahdistuneisuuden lääkkeettömät hoidot

  • Palliatiiviset hoitosuositukset psykoterapioiden suhteen perustuvat pitkälti muilla kohderyhmillä tehtyihin tutkimuksiin. Elämän loppuvaiheessa olevilla potilailla tehtyjä tutkimuksia on vähän.
  • Kognitiivinen terapia (CBT) on eniten tutkittu terapiamuoto fyysisesti sairaiden potilaiden masennuksen hoidossa, johon sen teho on osoitettu. CBT:tä on tutkittu vain vähän elämän loppuvaiheessa olevien potilaiden oireiden hoidossa.
  • Kuolevien potilaiden masennusoireiden hoidosta on kohtalaista näyttöä myös tukea-antavasta ja ratkaisukeskeisestä terapiasta
  • Dignity-interventio on erityisesti elämän loppuvaiheeseen kehitetty lyhytpsykoterapiaan pohjautuva osin strukturoitu terapeuttinen interventio, jossa tutustutaan ja keskitytään eletyn elämän hyviin asioihin ja ihmissuhteisiin
    • Interventiolle on luonteenomaista elämän merkityksen ja arvokkuuden säilyttäminen. Se tarjoaa potilaille mahdollisuuden pohtia heille tärkeitä asioita, muistella haluamiinsa asioita ja miettiä, mitä asioita he haluavat välittää toisille ihmisille.
    • Dignity-intervention tehosta on yhä enemmän mutta edelleen puutteellisesti tutkimusnäyttöä ahdistus- ja masennusoireisiin elämän loppuvaiheessa.
  • Varsinaisten terapioiden lisäksi supportiivista ja eläytyvää kuuntelua pidetään yleisesti terapeuttisena.
  • Hoitosuhteen jatkuvuus on oleellinen osa hoitoa.

Unettomuus

Orgaaniset sekavuustilat (delirium)

Palliatiivinen sedaatio

  • Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan lääkkein ja hänen tajuntaansa alennetaan oireiden lieventämiseksi tavalla, jonka niin hän, hänen läheisensä kuin hoitohenkilöstö hyväksyvät. Palliatiivisella sedaatiolla voitaneen lievittää elämän loppuvaiheessa oireita, joita ei kyetä hallitsemaan muilla keinoin «Palliatiivinen sedaatio saattaa lievittää muilla keinon hallitsemattomia oireita elämän loppuvaiheessa, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
  • Palliatiivista sedaatiota tulee harkita tilanteessa, jossa sietämättömiin ja hallitsemattomiin oireisiin ei ole muuta lievitystä «Cherny NI, Radbruch L, Board of the European Assoc...»195. Kuolevan potilaan sedaatiota käytetään sietämättömän, muuten hallitsemattoman kivun, hengenahdistuksen, deliriumin, agitaation ja ahdistuneisuuden hoitoon. Näiden oireiden esiintyvyydestä kuolevilla potilailla ei ole tarkkaa tietoa.
  • Palliatiivisen sedaation tarpeen yleisyydestä ei ole tietoa.
  • Palliatiivisen sedaation tarkoitus ei ole kuoleman edistäminen.
  • Euroopan palliatiivisen hoidon yhdistys on antanut vuonna 2009 oman suosituksensa sedaation toteuttamisesta «Cherny NI, Radbruch L, Board of the European Assoc...»195.
  • Ennen sedaation aloittamista on varmistettava, että muut keinot oireiden hallitsemiseksi on kokeiltu (kipulääkärin tai palliatiivisen hoidon lääkärin konsultaatio) ja että potilas, hänen läheisensä ja hoitohenkilöstö ymmärtävät hoidon tavoitteet ja toteutuksen.
  • Käytettävän lääkityksen määräävät potilaan oireet ja hoitopaikan tottumukset erilaisten sedatiivisten lääkkeiden käytöstä. Annos määritetään yksilöllisesti ja sitä suurennetaan asteittain ja oireiden lievittymistä seuraten.
  • Koneellista vitaalitoimintojen monitorointia ei käytetä.
  • Jatkuvaa syvää sedaatiota tulee käyttää vain potilaille, joiden elinajanodote on tunteja tai vuorokausia «Cherny NI, Radbruch L, Board of the European Assoc...»195.
  • Sedaatio voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavasti:
    • Annetaan midatsolaamia 0,5–5 mg/h (ad 20 mg/h erityistapauksissa) tai loratsepaamia 0,5 mg/h (ad 5 mg/h erityistapauksissa) jatkuvana laskimonsisäisenä tai ihonalaisena infuusiona.
    • Annetaan propofolia (10–30 mg/h laskimoon) tai deksmedetomidiinia anestesiologian erikoislääkärin ohjauksessa.
    • Akuutissa tilanteessa aloitusannoksena voidaan antaa nopeana kerta-annoksena esimerkiksi midatsolaamia 2–5 mg laskimoon 5–10 minuutin välein, kunnes potilas rauhoittuu.
    • Akuuteissa hätätilanteissa (tukehtuminen) tulee saada aikaan nopea syvä sedaatio (bolusannos midatsolaamia 10(–30) mg ja opioidia aiemman käytön mukaan, esimerkiksi aiempi läpilyöntikipuannos puolitoistakertaisena).
    • Potilaan säännöllisesti käyttämän kipulääkkeen antoa tulee jatkaa, ja tarvittaessa vaihdetaan antoreittiä. Lisäksi opioidia (morfiini tai oksikodoni) annetaan tarvittaessa kivun ja hengenahdistuksen lievittämiseksi.

Antibiootit oireiden hoidossa

  • Antibioottihoidon tulee perustua selkeään infektioepäilyyn tai näyttöön bakteeri-infektiosta. Suureneva CRP-arvo elämän loppuvaiheessa voi olla seurausta etenevästä sairaudesta ja siten myös huonosta ennusteesta.
  • Näyttö antibioottihoidon tehosta kuolevan potilaan oirehoidossa on puutteellista «Näyttö antibioottihoidon tehosta kuolevan potilaan oireiden hoidossa on puutteellista.»D.
  • Saattohoitovaiheessa antibioottihoitoja suositetaan käytettävän ainoastaan sellaisten infektion aiheuttamien oireiden lievittämiseksi, joita ei muuten saada rauhoittumaan, kuten kirvelyyn virtsatieinfektion hoidossa.
  • Antibioottihoitoa saavien potilaiden elinajassa ei yleensä ole merkittävää eroa muihin saattohoitopotilaisiin verrattuna «Reinbolt RE, Shenk AM, White PH ym. Symptomatic tr...»196.
  • Antibioottihoitoa voidaan kokeilla lyhytaikaisesti oireiden helpottamiseen, mutta se on syytä lopettaa, ellei vastetta saada.

Akuuttitilanteita syöpäpotilaiden palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa

Kohonnut kallonsisäinen paine

  • Kallonsisäisen paineen nousu syöpäpotilailla voi johtua primaarista aivokasvaimesta tai etäpesäkkeistä.
  • Tavallisimmat oireet ovat päänsärky, hemipareesi, kognitiiviset häiriöt, kouristukset, pahoinvointi, oksentelu ja tajunnantason lasku.
  • Ensihoitona annetaan kortikosteroidia laskemaan kallonsisäistä painetta. Tutkittua tietoa annosvasteesta ei ole, mutta yleisimmin on käytetty deksametasonia 4–16 mg/vrk i.v., s.c. tai p.o.) oireiden vakavuuden mukaan «McDonald MW, McMullen KP. A new paradigm in treatm...»197.
  • Ehkäisevästä antiepilepsialääkityksestä ei ole näyttöä tapauksissa, joissa potilas ei ole kouristanut. Jos potilas on kouristanut, aloitetaan yleisen käytännön mukaan antiepileptinen lääkitys «McDonald MW, McMullen KP. A new paradigm in treatm...»197.
  • Ei ole tutkimustietoa siitä, mitä suun kautta otetulle epilepsialääkitykselle tulisi saattohoitopotilaalla tehdä, kun nielemiskyky heikkenee. Käytännössä lääkitys joko vaihdetaan parenteraaliseksi tai lopetetaan ja käytetään tarvittaessa bentsodiatsepiineja kouristuskohtauksen hoidossa.
  • Palliatiivisessa hoidossa olevan potilaan sädehoito annetaan tavallisimmin koko aivojen alueelle viikon hoitona (20 Gy viitenä fraktiona). Yksittäisiä pesäkkeitä voidaan hoitaa myös paikallisesti stereotaktisella sädehoidolla «Mulvenna P, Nankivell M, Barton R ym. Dexamethason...»198

Selkäydinkompressio

  • Levinnyttä syöpää sairastavista noin 5 %:lle kehittyy selkäydinkompressio. Ensisijaisia aiheuttajia ovat rinta-, keuhko- ja eturauhassyöpä sekä munuaissyöpä ja myelooma. Useimmiten kyseessä on rintanikama (70 %) ja harvemmin lanne- (20 %) tai kaulanikama (10 %) «Cole JS, Patchell RA. Metastatic epidural spinal c...»200
  • Oireita ovat selkäkipu, raajojen motorinen heikkous, tuntopuutokset ja sfinkteritonuksen heikkous.
  • Hoidon aloituksella on aina kiire.
  • Ensiapuna aloitetaan suuriannoksinen deksametasonihoito. Näyttöä eri annosten tehosta ei ole, mutta tavallisimmin annos valitaan oireiden vaikeusasteen mukaan. Mitä vaikeampia oireet ovat, sitä suurempaa annosta käytetään (ad 100 mg/vrk). Tavallisimmin käytetty aloitusannos on 10 mg i.v., ja ylläpitoannos on oireiden mukaan 15–(30 mg)/vrk p.o. tai i.v. «Cole JS, Patchell RA. Metastatic epidural spinal c...»200.
  • Sädehoito tulee aloittaa päivystysluontoisesti, minkä vuoksi selkäydinpinne-epäilyissä potilas tulee lähettää päivystyksenä keskus- tai yliopistosairaalaan, jossa voidaan tehdä magneettikuvaus (MRI) ja toteuttaa sädehoito.
  • Useita vuorokausia kestänyt täydellinen paraplegia reagoi hoitoon vain harvoin.

Pahanlaatuinen hyperkalsemia

  • Hyperkalsemiassa plasman kokonaiskalsiumpitoisuus (P-Ca) on yli 2,60–2,65 mmol/l tai ionisoitu kalsiumpitoisuus (P-Ca-Ion) > 1,30 mmol/l, hyperkalseemisessa kriisissä yli 3,50–3,75 mmol/l.
  • Hyperkalsemiaa esiintyy 10–30 %:lla edennyttä syöpää sairastavista potilaista. Tavallisinta se on rinta-, keuhko- ja munuaissyöpää, myeloomaa tai imukudossyöpiä sairastavilla.
  • Hyperkalsemia aiheuttaa häiriötä ruoansulatuskanavan (huonovointisuus, oksentelu, ummetus, vatsakivut), munuaisten (jano, polyuria) ja keskushermoston toiminnassa (väsymys, lihasheikkous, tokkuraisuus ja sekavuus).
  • Dehydraation korjaaminen nesteytyksellä, tarvittaessa diureettien tuella, ja seerumin kalsiumpitoisuuden pienentäminen lääkkein (bisfosfonaatit) helpottavat merkitsevästi oireita «Akuuttihoito-opas. Mäkijärvi M, Harjola V-P, Päivä...»124, «Minisola S, Pepe J, Piemonte S ym. The diagnosis a...»201.
    • Tsoledronihappo 4 mg i.v. on yleisimmin käytetty bisfosfonaatti pahanlaatuisen hyperkalsemian akuutissa hoidossa.
    • Jos bisfosfonaattien käyttö on vasta-aiheista (esim. munuaisten vajaatoiminta), voidaan käyttää kalsitoniinia (nopea mutta lyhytvaikutteinen) tai denosumabia, vaikka luotettava näyttö denosumabista pahanlaatuisen hyperkalsemian hoidossa puuttuu «Thosani S, Hu MI. Denosumab: a new agent in the ma...»202.
    • myeloomassa ja lymfoomissa hyperkalsemian hoidossa käytetään myös kortikosteroideja (prednisoni tai prednisoloni 30–100 mg suun kautta/vrk)

Virtsaumpi (virtsaretentio)

Verivirtsaisuus

  • Virtsarakon ja eturauhasen syövät ja kaikki virtsarakkoon infiltroivat syövät saattavat aiheuttaa tihkuvuotoa rakkoon.
  • Sädehoito vähentää tihkuvuotoa.
  • Traneksaamihapon käyttöön tulee suhtautua varovaisesti, koska se saattaa aiheuttaa hyytymiä ja rakkotamponaation. Rakkotamponaatio vaatii huuhtelun paksulla katetrilla tai kystoskopin avulla «Saarto T, Hänninen J, Vainio A, Antikainen R. (toi...»140.

Dementiapotilaiden elämän loppuvaiheen hoito

Sydämen vajaatoimintapotilaan elämän loppuvaiheen hoito

  • Suositus sydämen vajaatoiminnan palliatiivisen hoitoon siirtymisen ajoittamisesta ja hoidon toteuttamisesta on julkaistu osana Käypä hoito -suositusta Sydämen vajaatoiminta «Sydämen vajaatoiminta»5.

Keuhkoahtaumatautipotilaan elämän loppuvaiheen hoito

  • Suositus keuhkoahtaumataudin palliatiivisen hoidon ajoittamisesta ja toteuttamisesta on julkaistu osana Käypä hoito -suositusta Keuhkoahtaumatauti «Keuhkoahtaumatauti»10.

Lääkehoidossa huomioitavaa

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen palliatiivisen lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Palliatiivinen hoito ja saattohoito -suosituksen historiatiedot «Palliatiivinen hoito ja saattohoito, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»20

Puheenjohtaja:

Tiina Saarto, palliatiivisen lääketieteen professori, syöpätautien ja sädehoidon dosentti, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys, ylilääkäri; HYKS Syöpäkeskus ja Helsingin yliopisto

Jäsenet:

Katri Hamunen, LT, dosentti, anestesiologian erikoislääkäri, kivunhoidon erityispätevyys; HUS, HYKS-sairaanhoitoalue, anestesiologian ja tehohoidon klinikka, Meilahden sairaala

Tarja Konttila, LL, yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys; Kuusamon terveyskeskus

Tanja Laukkala, LT, psykiatrian erikoislääkäri, vastaava asiantuntijalääkäri; Kela, Käypä hoito -toimittaja

Juho Lehto, LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys, vs. ylilääkäri; syöpätautien vastuualue, palliatiivinen yksikkö, TAYS ja Tampereen yliopisto

Ari Matila, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, kivunhoitolääketieteen ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys; Kainuun keskussairaala, Länsi-Pohjan keskussairaala ja Raahen aluesairaala

Pirjo Mustonen, LT, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri; Keski-Suomen keskussairaala

Reino Pöyhiä, LT, dosentti, anestesia, tehohoito ja palliatiivinen lääketiede, palliatiivisen lääketieteen ja kivunhoidon erityispätevyydet; Kaunialan sairaala

Eeva Rahko, LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys; Oulun yliopistollinen sairaala

Sami Räsänen, LT, psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri; OYS, Psykiatrian tulosalueen yleissairaalapsykiatrian poliklinikka

Kirsti Sirkiä, LT, lastenhematologian erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys; HYKS, Lasten veri- ja syöpät. ja kantasolusiirtoklinikka

Harri Tohmo, LT, MBA, anestesiologian erikoislääkäri, kivunhoidon erityispätevyys, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys, hallinnon pätevyys, ylilääkäri; HUS Hyvinkään sairaanhoitoalue, anestesiologian ja tehohoidon vastuualue

Eero Vuorinen, LL, anestesiologian erikoislääkäri, kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyydet, osastonylilääkäri; Kymenlaakson keskussairaalan kuntoutus- ja kipupoliklinikka, Kotka

Liisa Väkevä, LKT, dosentti, ihotautien erikoislääkäri; HYKS Iho- ja allergiasairaala

Asiantuntijat

Marja Pöllänen, HLT, dosentti, EHL (parodontologia); Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Käypä hoito -toimittaja

Tuula Salo, professori, EHL (suupatologia), ylihammaslääkäri; Helsingin yliopisto ja HUS, patologia

Maria Siponen, HLT, EHL (suupatologia), kliininen opettaja; Hammaslääketieteen yksikkö, Itä-Suomen yliopisto ja erikoishammaslääkäri, Suu- ja leukasairaudet, KYS

Sidonnaisuudet

Katri Hamunen: Asiantuntijapalkkio (Mundipharma, Orion, Takeda)

Tarja Konttila: Ei sidonnaisuuksia

Tanja Laukkala: Työsuhde (Kela, Käypä hoito), Asiantuntijapalkkio (Trafi, Fennia, Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, HY, Lääkäripäivät ja alueelliset lääkäripäivät, potilas/ työterv.huolto), matkakulut (NLY)

Juho Lehto: Apuraha (Jalmari ja Rauha Ahokkaan säätiö, Nummelan säätiö, Tampereen tuberkuloosisäätiö), Asiantuntijapalkkio (Lilly), Luentopalkkio (Amgen, Kyowa Kiri, Lilly, Mundipharma, Orion, Roche), Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Bristol-Myers Squibb, Kyowa Kiri)

Ari Matila: Asiantuntijapalkkio (PPHSP), Luentopalkkio (Farmashine 2016, MSD 2014, Mundipharma 2015 , Pfizer 2015), Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Mundipharma, Pfizer)

Pirjo Mustonen: Luentopalkkio (Bayer, Boehringer Ingelheim, Bristol-Myers Squibb, Eli Lilly, GSK, Leo Pharma, Novartis, Novo Nordisk, Octapharma, Orion, Pfizer, Roche, Sanquin, Sanofi-Aventis, Siemens, Medicines Company, useat voittoa tuottamattomat organisaatiot), Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Useita yrityksiä (työnantajan määräämänä)), Valviran pysyvä asiantuntija.

Reino Pöyhiä: Luentopalkkio (Kyowa Kirin, Mundipharma, Orion, Ratiopharma)

Eeva Rahko: Asiantuntijapalkkio (Oy Eli Lilly Ab, Pfizer), Luentopalkkio (Amgen, Kyowa Kirin, Roche), Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Grex Medical, Kyowa Kirin)

Sami Räsänen: Luentopalkkio (Oy H. Lundbeck Ab), Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Oy H. Lundbeck Ab)

Tiina Saarto: Apuraha (Syöpäsäätiö), Luentopalkkio (Oulun yliopisto, Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistys, Tampereen yliopisto)

Kirsti Sirkiä: Ei sidonnaisuuksia.

Harri Tohmo: Luentopalkkio (Carea, Professio Finland, Suomen Anestesiologiyhdistys), Osakeomistus (Orion Oy), Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Mundipharma, Suomen Anestesiologiyhdistys), Lawmed Ay, osakas (juridista ja lääketieteellistä konsultointia ja palveluja)

Eero Vuorinen: Asiantuntijapalkkio (Kyova Kirin, Sobi), Luentopalkkio (YV-keräys), Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Mundipharma)

Liisa Väkevä: Asiantuntijapalkkio (Takeda), Luentopalkkio (Leo-Pharma), Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista (Novartis)

Kirjallisuusviite

Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»14

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Global Atlas of Palliative Care at the End of Life January 2014. «http://www.who.int/nmh/Global_Atlas_of_Palliative_Care.pdf»15
  2. Brinkman-Stoppelenburg A, Rietjens JA, van der Heide A. The effects of advance care planning on end-of-life care: a systematic review. Palliat Med 2014;28:1000-25 «PMID: 24651708»PubMed
  3. Björkman M, Palviainen J, Laurila J ym. Iäkkäiden dementiapotilaiden kivun arviointi - Kahden kipumittarin vertailu. Suom Lääkäril 2007;62:2547-53
  4. Hansen-Flaschen J. Chronic obstructive pulmonary disease: the last year of life. Respir Care 2004;49:90-7; discussion 97-8 «PMID: 14733625»PubMed
  5. Pierson DJ. Translating new understanding into better care for the patient with chronic obstructive pulmonary disease. Respir Care 2004;49:99-109 «PMID: 14733626»PubMed
  6. Hanratty B, Hibbert D, Mair F ym. Doctors' perceptions of palliative care for heart failure: focus group study. BMJ 2002;325:581-5 «PMID: 12228136»PubMed
  7. Higginson IJ, Hart S, Silber E ym. Symptom prevalence and severity in people severely affected by multiple sclerosis. J Palliat Care 2006;22:158-65 «PMID: 17058754»PubMed
  8. Oliver D, Borasio GD, Walsh D (toim.) Palliative care in amyotrophic lateral sclerosis. Oxford University Press 2000
  9. Chater S, Davison SN, Germain MJ ym. Withdrawal from dialysis: a palliative care perspective. Clin Nephrol 2006;66:364-72 «PMID: 17140166»PubMed
  10. Murtagh FE, Addington-Hall J, Higginson IJ. The prevalence of symptoms in end-stage renal disease: a systematic review. Adv Chronic Kidney Dis 2007;14:82-99 «PMID: 17200048»PubMed
  11. Mitchell SL, Black BS, Ersek M ym. Advanced dementia: state of the art and priorities for the next decade. Ann Intern Med 2012;156:45-51 «PMID: 22213494»PubMed
  12. Mitchell SL, Teno JM, Kiely DK ym. The clinical course of advanced dementia. N Engl J Med 2009;361:1529-38 «PMID: 19828530»PubMed
  13. Boyd K, Murray SA. Recognising and managing key transitions in end of life care. BMJ 2010;341:c4863 «PMID: 20847023»PubMed
  14. The gold standards framework: Prognostic indicator guidance paper. National golden standards framework center England 2008
  15. Boland J, Martin J, Wells AU ym. Palliative care for people with non-malignant lung disease: summary of current evidence and future direction. Palliat Med 2013;27:811-6 «PMID: 23838376»PubMed
  16. Curtis JR. Palliative and end-of-life care for patients with severe COPD. Eur Respir J 2008;32:796-803 «PMID: 17989116»PubMed
  17. Medical guidelines for determining prognosis in selected non-cancer diseases. The National Hospice Organization. Hosp J 1996;11:47-63 «PMID: 8949013»PubMed
  18. Ferrell BR, Temel JS, Temin S ym. Integration of Palliative Care Into Standard Oncology Care: American Society of Clinical Oncology Clinical Practice Guideline Update. J Clin Oncol 2017;35:96-112 «PMID: 28034065»PubMed
  19. Martin RS, Hayes B, Gregorevic K ym. The Effects of Advance Care Planning Interventions on Nursing Home Residents: A Systematic Review. J Am Med Dir Assoc 2016;17:284-93 «PMID: 26861748»PubMed
  20. Detering KM, Hancock AD, Reade MC ym. The impact of advance care planning on end of life care in elderly patients: randomised controlled trial. BMJ 2010;340:c1345 «PMID: 20332506»PubMed
  21. Smith TJ, Temin S, Alesi ER ym. American Society of Clinical Oncology provisional clinical opinion: the integration of palliative care into standard oncology care. J Clin Oncol 2012;30:880-7 «PMID: 22312101»PubMed
  22. Temel JS, Greer JA, Muzikansky A ym. Early palliative care for patients with metastatic non-small-cell lung cancer. N Engl J Med 2010;363:733-42 «PMID: 20818875»PubMed
  23. Sillanpää M, Pylkkänen L, Häkkinen P. Hoitoonpääsyn seuranta syövän hoidossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Ohjaus 21/2016. Helsinki 2016. ISBN 978-952-302-782-4 (verkkojulkaisu)
  24. Solano JP, Gomes B, Higginson IJ. A comparison of symptom prevalence in far advanced cancer, AIDS, heart disease, chronic obstructive pulmonary disease and renal disease. J Pain Symptom Manage 2006;31:58-69 «PMID: 16442483»PubMed
  25. Svendsen KB, Andersen S, Arnason S ym. Breakthrough pain in malignant and non-malignant diseases: a review of prevalence, characteristics and mechanisms. Eur J Pain 2005;9:195-206 «PMID: 15737812»PubMed
  26. Zeppetella G, O'Doherty CA, Collins S. Prevalence and characteristics of breakthrough pain in patients with non-malignant terminal disease admitted to a hospice. Palliat Med 2001;15:243-6 «PMID: 11407195»PubMed
  27. World Health Organization.Cancer pain relief. WHO Office Publication, Geneve, 1996. http://whqlibdoc.who.int/publications/9241544821.pdf
  28. Scottish Intercollegiate Guidelines Network. Control of pain in adults with cancer. A National clincal guideline. www.sign.ac.uk
  29. Maltoni M, Scarpi E, Modonesi C ym. A validation study of the WHO analgesic ladder: a two-step vs three-step strategy. Support Care Cancer 2005;13:888-94 «PMID: 15818486»PubMed
  30. Marinangeli F, Ciccozzi A, Leonardis M ym. Use of strong opioids in advanced cancer pain: a randomized trial. J Pain Symptom Manage 2004;27:409-16 «PMID: 15120769»PubMed
  31. Wiffen PJ, Derry S, Moore RA. Tramadol with or without paracetamol (acetaminophen) for cancer pain. Cochrane Database Syst Rev 2017;5:CD012508 «PMID: 28510996»PubMed
  32. Rodriguez RF, Bravo LE, Castro F ym. Incidence of weak opioids adverse events in the management of cancer pain: a double-blind comparative trial. J Palliat Med 2007;10:56-60 «PMID: 17298254»PubMed
  33. Hanks GW, Conno F, Cherny N ym. Morphine and alternative opioids in cancer pain: the EAPC recommendations. Br J Cancer 2001;84:587-93 «PMID: 11237376»PubMed
  34. Quigley C. The role of opioids in cancer pain. BMJ 2005;331:825-9 «PMID: 16210282»PubMed
  35. Muijsers RB, Wagstaff AJ. Transdermal fentanyl: an updated review of its pharmacological properties and therapeutic efficacy in chronic cancer pain control. Drugs 2001;61:2289-307 «PMID: 11772140»PubMed
  36. Ripamonti C, Fagnoni E, Campa T ym. Is the use of transdermal fentanyl inappropriate according to the WHO guidelines and the EAPC recommendations? A study of cancer patients in Italy. Support Care Cancer 2006;14:400-7 «PMID: 16485087»PubMed
  37. Davis MP, Walsh D. Methadone for relief of cancer pain: a review of pharmacokinetics, pharmacodynamics, drug interactions and protocols of administration. Support Care Cancer 2001;9:73-83 «PMID: 11305074»PubMed
  38. Fürst P, Lundström S, Klepstad P ym. Improved Pain Control in Terminally Ill Cancer Patients by Introducing Low-Dose Oral Methadone in Addition to Ongoing Opioid Treatment. J Palliat Med 2017;: «PMID: 28792784»PubMed
  39. Nabal M, Librada S, Redondo MJ ym. The role of paracetamol and nonsteroidal anti-inflammatory drugs in addition to WHO Step III opioids in the control of pain in advanced cancer. A systematic review of the literature. Palliat Med 2012;26:305-12 «PMID: 22126843»PubMed
  40. Moore RA, Derry S, Wiffen PJ ym. Overview review: Comparative efficacy of oral ibuprofen and paracetamol (acetaminophen) across acute and chronic pain conditions. Eur J Pain 2015;19:1213-23 «PMID: 25530283»PubMed
  41. Ennis ZN, Dideriksen D, Vaegter HB ym. Acetaminophen for Chronic Pain: A Systematic Review on Efficacy. Basic Clin Pharmacol Toxicol 2016;118:184-9 «PMID: 26572078»PubMed
  42. Guidelines & Protocols Advisory Committee. Palliative Care for the Patient with Incurable Cancer or Advanced Disease. Part 2: Pain and Symptom Management. Effective Date: September 30, 2011. http://www.bcguidelines.ca/guideline_palliative2.html
  43. Pöyhiä R. Syöpäpotilaan läpilyöntikipu. Suom Lääkäril 2004;59:629-32
  44. Zeppetella G, Ribeiro MD. Opioids for the management of breakthrough (episodic) pain in cancer patients. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD004311 «PMID: 16437482»PubMed
  45. Becker G, Galandi D, Blum HE. Malignant ascites: systematic review and guideline for treatment. Eur J Cancer 2006;42:589-97 «PMID: 16434188»PubMed
  46. European Association for the Study of the Liver.. EASL clinical practice guidelines on the management of ascites, spontaneous bacterial peritonitis, and hepatorenal syndrome in cirrhosis. J Hepatol 2010;53:397-417 «PMID: 20633946»PubMed
  47. Pockros PJ, Esrason KT, Nguyen C ym. Mobilization of malignant ascites with diuretics is dependent on ascitic fluid characteristics. Gastroenterology 1992;103:1302-6 «PMID: 1397889»PubMed
  48. Clemens KE, Jaspers B, Klaschik E ym. Evaluation of the clinical effectiveness of physiotherapeutic management of lymphoedema in palliative care patients. Jpn J Clin Oncol 2010;40:1068-72 «PMID: 20558463»PubMed
  49. Portela MA, Rubiales AS, Centeno C. The use of psychostimulants in cancer patients. Curr Opin Support Palliat Care 2011;5:164-8 «PMID: 21532350»PubMed
  50. Morita T, Hyodo I, Yoshimi T ym. Artificial hydration therapy, laboratory findings, and fluid balance in terminally ill patients with abdominal malignancies. J Pain Symptom Manage 2006;31:130-9 «PMID: 16488346»PubMed
  51. Good P, Richard R, Syrmis W ym. Medically assisted hydration for adult palliative care patients. Cochrane Database Syst Rev 2014;:CD006273 «PMID: 24760678»PubMed
  52. Dalal S, Del Fabbro E, Bruera E. Is there a role for hydration at the end of life? Curr Opin Support Palliat Care 2009;3:72-8 «PMID: 19365165»PubMed
  53. Smith EM, Pang H, Cirrincione C ym. Effect of duloxetine on pain, function, and quality of life among patients with chemotherapy-induced painful peripheral neuropathy: a randomized clinical trial. JAMA 2013;309:1359-67 «PMID: 23549581»PubMed
  54. Gallagher HC, Gallagher RM, Butler M ym. Venlafaxine for neuropathic pain in adults. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD011091 «PMID: 26298465»PubMed
  55. Finnerup NB, Attal N, Haroutounian S ym. Pharmacotherapy for neuropathic pain in adults: a systematic review and meta-analysis. Lancet Neurol 2015;14:162-73 «PMID: 25575710»PubMed
  56. Wiffen PJ, Derry S, Moore RA ym. Antiepileptic drugs for neuropathic pain and fibromyalgia - an overview of Cochrane reviews. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD010567 «PMID: 24217986»PubMed
  57. Wiffen PJ, Derry S, Bell RF ym. Gabapentin for chronic neuropathic pain in adults. Cochrane Database Syst Rev 2017;6:CD007938 «PMID: 28597471»PubMed
  58. Simpson DM, Rice AS, Emir B ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled trial and open-label extension study to evaluate the efficacy and safety of pregabalin in the treatment of neuropathic pain associated with human immunodeficiency virus neuropathy. Pain 2014;155:1943-54 «PMID: 24907403»PubMed
  59. Raptis E, Vadalouca A, Stavropoulou E ym. Pregabalin vs. opioids for the treatment of neuropathic cancer pain: a prospective, head-to-head, randomized, open-label study. Pain Pract 2014;14:32-42 «PMID: 23464813»PubMed
  60. Derry S, Rice AS, Cole P ym. Topical capsaicin (high concentration) for chronic neuropathic pain in adults. Cochrane Database Syst Rev 2017;1:CD007393 «PMID: 28085183»PubMed
  61. Chaparro LE, Wiffen PJ, Moore RA ym. Combination pharmacotherapy for the treatment of neuropathic pain in adults. Cochrane Database Syst Rev 2012;:CD008943 «PMID: 22786518»PubMed
  62. Phillips TJ, Cherry CL, Cox S ym. Pharmacological treatment of painful HIV-associated sensory neuropathy: a systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. PLoS One 2010;5:e14433 «PMID: 21203440»PubMed
  63. Alviar MJ, Hale T, Dungca M. Pharmacologic interventions for treating phantom limb pain. Cochrane Database Syst Rev 2016;10:CD006380 «PMID: 27737513»PubMed
  64. Poulain P, Berleur MP, Lefki S ym. Efficacy and Safety of Two Methadone Titration Methods for the Treatment of Cancer-Related Pain: The EQUIMETH2 Trial (Methadone for Cancer-Related Pain). J Pain Symptom Manage 2016;52:626-636.e1 «PMID: 27693901»PubMed
  65. Li L, Setoguchi S, Cabral H ym. Opioid use for noncancer pain and risk of fracture in adults: a nested case-control study using the general practice research database. Am J Epidemiol 2013;178:559-69 «PMID: 23639937»PubMed
  66. Teng Z, Zhu Y, Wu F ym. Opioids contribute to fracture risk: a meta-analysis of 8 cohort studies. PLoS One 2015;10:e0128232 «PMID: 26030421»PubMed
  67. Solomon DH, Rassen JA, Glynn RJ ym. The comparative safety of analgesics in older adults with arthritis. Arch Intern Med 2010;170:1968-76 «PMID: 21149752»PubMed
  68. Lutz S, Balboni T, Jones J ym. Palliative radiation therapy for bone metastases: Update of an ASTRO Evidence-Based Guideline. Pract Radiat Oncol 2017;7:4-12 «PMID: 27663933»PubMed
  69. Lutz S, Berk L, Chang E ym. Palliative radiotherapy for bone metastases: an ASTRO evidence-based guideline. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2011;79:965-76 «PMID: 21277118»PubMed
  70. Bedard G, Hoskin P, Chow E. Overall response rates to radiation therapy for patients with painful uncomplicated bone metastases undergoing initial treatment and retreatment. Radiother Oncol 2014;112:125-7 «PMID: 25023043»PubMed
  71. Huisman M, van den Bosch MA, Wijlemans JW ym. Effectiveness of reirradiation for painful bone metastases: a systematic review and meta-analysis. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2012;84:8-14 «PMID: 22300568»PubMed
  72. Wong E, Hoskin P, Bedard G ym. Re-irradiation for painful bone metastases - a systematic review. Radiother Oncol 2014;110:61-70 «PMID: 24094630»PubMed
  73. Jones JA, Lutz ST, Chow E ym. Palliative radiotherapy at the end of life: a critical review. CA Cancer J Clin 2014;64:296-310 «PMID: 25043971»PubMed
  74. Roqué I Figuls M, Martinez-Zapata MJ, Scott-Brown M ym. Radioisotopes for metastatic bone pain. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD003347 «PMID: 21735393»PubMed
  75. Rubini G, Nicoletti A, Rubini D ym. Radiometabolic treatment of bone-metastasizing cancer: from 186rhenium to 223radium. Cancer Biother Radiopharm 2014;29:1-11 «PMID: 24180669»PubMed
  76. Tomblyn M. The role of bone-seeking radionuclides in the palliative treatment of patients with painful osteoblastic skeletal metastases. Cancer Control 2012;19:137-44 «PMID: 22487976»PubMed
  77. Martinez-Zapata MJ, Roqué M, Alonso-Coello P ym. Calcitonin for metastatic bone pain. Cochrane Database Syst Rev 2006;3:CD003223 «PMID: 16856000»PubMed
  78. Cachia E, Ahmedzai SH. Breathlessness in cancer patients. Eur J Cancer 2008;44:1116-23 «PMID: 18424030»PubMed
  79. Vainio A, Auvinen A. Prevalence of symptoms among patients with advanced cancer: an international collaborative study. Symptom Prevalence Group. J Pain Symptom Manage 1996;12:3-10 «PMID: 8718910»PubMed
  80. Roberts ME, Neville E, Berrisford RG ym. Management of a malignant pleural effusion: British Thoracic Society Pleural Disease Guideline 2010. Thorax 2010;65 Suppl 2:ii32-40 «PMID: 20696691»PubMed
  81. Shaw P, Agarwal R. Pleurodesis for malignant pleural effusions. Cochrane Database Syst Rev 2004;:CD002916 «PMID: 14973997»PubMed
  82. Davies HE, Mishra EK, Kahan BC ym. Effect of an indwelling pleural catheter vs chest tube and talc pleurodesis for relieving dyspnea in patients with malignant pleural effusion: the TIME2 randomized controlled trial. JAMA 2012;307:2383-9 «PMID: 22610520»PubMed
  83. Du Rand IA, Barber PV, Goldring J ym. Summary of the British Thoracic Society guidelines for advanced diagnostic and therapeutic flexible bronchoscopy in adults. Thorax 2011;66:1014-5 «PMID: 22003155»PubMed
  84. Reinfuss M, Mucha-Malecka A, Walasek T ym. Palliative thoracic radiotherapy in non-small cell lung cancer. An analysis of 1250 patients. Palliation of symptoms, tolerance and toxicity. Lung Cancer 2011;71:344-9 «PMID: 20674068»PubMed
  85. Fairchild A, Harris K, Barnes E ym. Palliative thoracic radiotherapy for lung cancer: a systematic review. J Clin Oncol 2008;26:4001-11 «PMID: 18711191»PubMed
  86. Rowell NP, Gleeson FV. Steroids, radiotherapy, chemotherapy and stents for superior vena caval obstruction in carcinoma of the bronchus. Cochrane Database Syst Rev 2001;:CD001316 «PMID: 11687105»PubMed
  87. Jennings AL, Davies AN, Higgins JP ym. A systematic review of the use of opioids in the management of dyspnoea. Thorax 2002;57:939-44 «PMID: 12403875»PubMed
  88. Jennings AL, Davies AN, Higgins JP ym. Opioids for the palliation of breathlessness in terminal illness. Cochrane Database Syst Rev 2001;:CD002066 «PMID: 11687137»PubMed
  89. Clemens KE, Quednau I, Klaschik E. Is there a higher risk of respiratory depression in opioid-naïve palliative care patients during symptomatic therapy of dyspnea with strong opioids? J Palliat Med 2008;11:204-16 «PMID: 18333735»PubMed
  90. Navigante AH, Castro MA, Cerchietti LC. Morphine versus midazolam as upfront therapy to control dyspnea perception in cancer patients while its underlying cause is sought or treated. J Pain Symptom Manage 2010;39:820-30 «PMID: 20471543»PubMed
  91. Cranston JM, Crockett AJ, Moss JR ym. Domiciliary oxygen for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2005;:CD001744 «PMID: 16235285»PubMed
  92. Bruera E, de Stoutz N, Velasco-Leiva A ym. Effects of oxygen on dyspnoea in hypoxaemic terminal-cancer patients. Lancet 1993;342:13-4 «PMID: 8100289»PubMed
  93. Booth S, Wade R, Johnson M ym. The use of oxygen in the palliation of breathlessness. A report of the expert working group of the Scientific Committee of the Association of Palliative Medicine. Respir Med 2004;98:66-77 «PMID: 14959816»PubMed
  94. Galbraith S, Fagan P, Perkins P ym. Does the use of a handheld fan improve chronic dyspnea? A randomized, controlled, crossover trial. J Pain Symptom Manage 2010;39:831-8 «PMID: 20471544»PubMed
  95. Wong SL, Leong SM, Chan CM ym. The Effect of Using an Electric Fan on Dyspnea in Chinese Patients With Terminal Cancer. Am J Hosp Palliat Care 2017;34:42-46 «PMID: 26518352»PubMed
  96. Chu CM, Chan VL, Wong IW ym. Noninvasive ventilation in patients with acute hypercapnic exacerbation of chronic obstructive pulmonary disease who refused endotracheal intubation. Crit Care Med 2004;32:372-7 «PMID: 14758150»PubMed
  97. Cuomo A, Delmastro M, Ceriana P ym. Noninvasive mechanical ventilation as a palliative treatment of acute respiratory failure in patients with end-stage solid cancer. Palliat Med 2004;18:602-10 «PMID: 15540668»PubMed
  98. Nava S, Ferrer M, Esquinas A ym. Palliative use of non-invasive ventilation in end-of-life patients with solid tumours: a randomised feasibility trial. Lancet Oncol 2013;14:219-27 «PMID: 23406914»PubMed
  99. Hengitysvajaus (äkillinen). Käyä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Anestesiologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014. Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  100. Ambrosino N, Guarracino F. Unusual applications of noninvasive ventilation. Eur Respir J 2011;38:440-9 «PMID: 21349915»PubMed
  101. Curtis JR, Cook DJ, Sinuff T ym. Noninvasive positive pressure ventilation in critical and palliative care settings: understanding the goals of therapy. Crit Care Med 2007;35:932-9 «PMID: 17255876»PubMed
  102. Bourke SC, Tomlinson M, Williams TL ym. Effects of non-invasive ventilation on survival and quality of life in patients with amyotrophic lateral sclerosis: a randomised controlled trial. Lancet Neurol 2006;5:140-7 «PMID: 16426990»PubMed
  103. Kolodziej MA, Jensen L, Rowe B ym. Systematic review of noninvasive positive pressure ventilation in severe stable COPD. Eur Respir J 2007;30:293-306 «PMID: 17459893»PubMed
  104. Bausewein C, Booth S, Gysels M ym. Non-pharmacological interventions for breathlessness in advanced stages of malignant and non-malignant diseases. Cochrane Database Syst Rev 2008;2:CD005623 «PMID: 18425927»PubMed
  105. Higginson IJ, Bausewein C, Reilly CC ym. An integrated palliative and respiratory care service for patients with advanced disease and refractory breathlessness: a randomised controlled trial. Lancet Respir Med 2014;2:979-87 «PMID: 25465642»PubMed
  106. Brown KK. Chronic cough due to chronic interstitial pulmonary diseases: ACCP evidence-based clinical practice guidelines. Chest 2006;129:180S-185S «PMID: 16428708»PubMed
  107. Blinderman CD, Homel P, Billings JA ym. Symptom distress and quality of life in patients with advanced chronic obstructive pulmonary disease. J Pain Symptom Manage 2009;38:115-23 «PMID: 19232893»PubMed
  108. Edmonds P, Karlsen S, Khan S ym. A comparison of the palliative care needs of patients dying from chronic respiratory diseases and lung cancer. Palliat Med 2001;15:287-95 «PMID: 12054146»PubMed
  109. Kvale PA, Selecky PA, Prakash UB ym. Palliative care in lung cancer: ACCP evidence-based clinical practice guidelines (2nd edition). Chest 2007;132:368S-403S «PMID: 17873181»PubMed
  110. Morice AH, Menon MS, Mulrennan SA ym. Opiate therapy in chronic cough. Am J Respir Crit Care Med 2007;175:312-5 «PMID: 17122382»PubMed
  111. Wee B. Chronic cough. Curr Opin Support Palliat Care 2008;2:105-9 «PMID: 18685405»PubMed
  112. Wee B, Browning J, Adams A ym. Management of chronic cough in patients receiving palliative care: review of evidence and recommendations by a task group of the Association for Palliative Medicine of Great Britain and Ireland. Palliat Med 2012;26:780-7 «PMID: 21993808»PubMed
  113. Moroni M, Porta C, Gualtieri G ym. Inhaled sodium cromoglycate to treat cough in advanced lung cancer patients. Br J Cancer 1996;74:309-11 «PMID: 8688342»PubMed
  114. Wee B, Hillier R. Interventions for noisy breathing in patients near to death. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD005177 «PMID: 18254072»PubMed
  115. Mercadamte S. Death rattle: critical review and research agenda. Support Care Cancer 2014;22:571-5 «PMID: 24253734»PubMed
  116. Davis MP, Walsh D. Treatment of nausea and vomiting in advanced cancer. Support Care Cancer 2000;8:444-52 «PMID: 11094988»PubMed
  117. Bruera E, Seifert L, Watanabe S ym. Chronic nausea in advanced cancer patients: a retrospective assessment of a metoclopramide-based antiemetic regimen. J Pain Symptom Manage 1996;11:147-53 «PMID: 8851371»PubMed
  118. Cole RM, Robinson F, Harvey L ym. Successful control of intractable nausea and vomiting requiring combined ondansetron and haloperidol in a patient with advanced cancer. J Pain Symptom Manage 1994;9:48-50 «PMID: 7513334»PubMed
  119. Lacy BE, Mearin F, Chang L ym. Bowel disorders. Gastroenterology 2016;150:1393-1407
  120. Noguera A, Centeno C, Librada S ym. Screening for constipation in palliative care patients. J Palliat Med 2009;12:915-20 «PMID: 19747036»PubMed
  121. Sykes NP. The relationship between opioid use and laxative use in terminally ill cancer patients. Palliat Med 1998;12:375-82 «PMID: 9924600»PubMed
  122. Librach SL, Bouvette M, De Angelis C ym. Consensus recommendations for the management of constipation in patients with advanced, progressive illness. J Pain Symptom Manage 2010;40:761-73 «PMID: 21075273»PubMed
  123. Lopez AD, Mathers CD, Ezzati M ym. Global and regional burden of disease and risk factors, 2001: systematic analysis of population health data. Lancet 2006;367:1747-57 «PMID: 16731270»PubMed
  124. Akuuttihoito-opas. Mäkijärvi M, Harjola V-P, Päivä H, Valli J, Vaula E. (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2016, 19. uudistettu painos 
  125. Ford AC, Brenner DM, Schoenfeld PS. Efficacy of pharmacological therapies for the treatment of opioid-induced constipation: systematic review and meta-analysis. Am J Gastroenterol 2013;108:1566-74; quiz 1575 «PMID: 23752879»PubMed
  126. Siemens W, Becker G. Methylnaltrexone for opioid-induced constipation: review and meta-analyses for objective plus subjective efficacy and safety outcomes. Ther Clin Risk Manag 2016;12:401-12 «PMID: 27042082»PubMed
  127. Schutter U, Grunert S, Meyer C ym. Innovative pain therapy with a fixed combination of prolonged-release oxycodone/naloxone: a large observational study under conditions of daily practice. Curr Med Res Opin 2010;26:1377-87 «PMID: 20380506»PubMed
  128. Ahmedzai SH, Nauck F, Bar-Sela G ym. A randomized, double-blind, active-controlled, double-dummy, parallel-group study to determine the safety and efficacy of oxycodone/naloxone prolonged-release tablets in patients with moderate/severe, chronic cancer pain. Palliat Med 2012;26:50-60 «PMID: 21937568»PubMed
  129. Chey WD, Webster L, Sostek M ym. Naloxegol for opioid-induced constipation in patients with noncancer pain. N Engl J Med 2014;370:2387-96 «PMID: 24896818»PubMed
  130. Jones R, Prommer E, Backstedt D. Naloxegol: A Novel Therapy in the Management of Opioid-Induced Constipation. Am J Hosp Palliat Care 2016;33:875-880 «PMID: 26150678»PubMed
  131. Tack J, Lappalainen J, Diva U ym. Efficacy and safety of naloxegol in patients with opioid-induced constipation and laxative-inadequate response. United European Gastroenterol J 2015;3:471-80 «PMID: 26535126»PubMed
  132. Webster L, Chey WD, Tack J ym. Randomised clinical trial: the long-term safety and tolerability of naloxegol in patients with pain and opioid-induced constipation. Aliment Pharmacol Ther 2014;40:771-9 «PMID: 25112584»PubMed
  133. Krassioukov A, Eng JJ, Claxton G ym. Neurogenic bowel management after spinal cord injury: a systematic review of the evidence. Spinal Cord 2010;48:718-33 «PMID: 20212501»PubMed
  134. Baines M. Nausea, vomiting in patients with cancer. Kirjassa: Fallon M, O'Neill B (toim.) ABC of palliative care. London. BMJ Books, 1998
  135. Pastrana T, Meißner W. [Treatment of diarrhea with loperamide in palliative medicine. A systematic review]. Schmerz 2013;27:182-9 «PMID: 23475156»PubMed
  136. Cherny NI. Evaluation and management of treatment-related diarrhea in patients with advanced cancer: a review. J Pain Symptom Manage 2008;36:413-23 «PMID: 18411014»PubMed
  137. Szilagyi A, Shrier I. Systematic review: the use of somatostatin or octreotide in refractory diarrhoea. Aliment Pharmacol Ther 2001;15:1889-97 «PMID: 11736719»PubMed
  138. Omar MI, Alexander CE. Drug treatment for faecal incontinence in adults. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD002116 «PMID: 23757096»PubMed
  139. Taylor JR, Gardner TB, Waljee AK ym. Systematic review: efficacy and safety of pancreatic enzyme supplements for exocrine pancreatic insufficiency. Aliment Pharmacol Ther 2010;31:57-72 «PMID: 19804466»PubMed
  140. Saarto T, Hänninen J, Vainio A, Antikainen R. (toim.). Palliatiivinen hoito. Kustannus Oy Duodecim 2016, 3. uudistettu painos
  141. Laval G, Marcelin-Benazech B, Guirimand F ym. Recommendations for bowel obstruction with peritoneal carcinomatosis. J Pain Symptom Manage 2014;48:75-91 «PMID: 24798105»PubMed
  142. Paul Olson TJ, Pinkerton C, Brasel KJ ym. Palliative surgery for malignant bowel obstruction from carcinomatosis: a systematic review. JAMA Surg 2014;149:383-92 «PMID: 24477929»PubMed
  143. Feuer DJ, Broadley KE. Corticosteroids for the resolution of malignant bowel obstruction in advanced gynaecological and gastrointestinal cancer. Cochrane Database Syst Rev 2000;:CD001219 «PMID: 10796761»PubMed
  144. Cavazzoni E, Bugiantella W, Graziosi L ym. Malignant ascites: pathophysiology and treatment. Int J Clin Oncol 2013;18:1-9 «PMID: 22460778»PubMed
  145. Nusrat S, Khan MS, Fazili J ym. Cirrhosis and its complications: evidence based treatment. World J Gastroenterol 2014;20:5442-60 «PMID: 24833875»PubMed
  146. Ripamonti C, Rodriguez C. Gastrointestinal mot- ility disorders in patients with advanced cancer. Kirjassa: Portenoy RK, Bruera E (toim.) Topics in palliative care volume 1. Oxford University Press 1997
  147. Sreedharan A, Harris K, Crellin A ym. Interventions for dysphagia in oesophageal cancer. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD005048 «PMID: 19821338»PubMed
  148. Wenger U, Johnsson E, Arnelo U ym. An antireflux stent versus conventional stents for palliation of distal esophageal or cardia cancer: a randomized clinical study. Surg Endosc 2006;20:1675-80 «PMID: 16960663»PubMed
  149. Bots CP, Brand HS, Veerman EC ym. The management of xerostomia in patients on haemodialysis: comparison of artificial saliva and chewing gum. Palliat Med 2005;19:202-7 «PMID: 15920934»PubMed
  150. Cerchietti LC, Navigante AH, Körte MW ym. Potential utility of the peripheral analgesic properties of morphine in stomatitis-related pain: a pilot study. Pain 2003;105:265-73 «PMID: 14499444»PubMed
  151. Cerchietti LC, Navigante AH, Bonomi MR ym. Effect of topical morphine for mucositis-associated pain following concomitant chemoradiotherapy for head and neck carcinoma. Cancer 2002;95:2230-6 «PMID: 12412178»PubMed
  152. Morita T, Tei Y, Tsunoda J ym. Determinants of the sensation of thirst in terminally ill cancer patients. Support Care Cancer 2001;9:177-86 «PMID: 11401102»PubMed
  153. Morita T, Hyodo I, Yoshimi T ym. Association between hydration volume and symptoms in terminally ill cancer patients with abdominal malignancies. Ann Oncol 2005;16:640-7 «PMID: 15684225»PubMed
  154. Berenstein EG, Ortiz Z. Megestrol acetate for the treatment of anorexia-cachexia syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2005;:CD004310 «PMID: 15846706»PubMed
  155. Mercadante S, Fulfaro F, Casuccio A. The use of corticosteroids in home palliative care. Support Care Cancer 2001;9:386-9 «PMID: 11497394»PubMed
  156. Hardy JR, Rees E, Ling J ym. A prospective survey of the use of dexamethasone on a palliative care unit. Palliat Med 2001;15:3-8 «PMID: 11212465»PubMed
  157. Inui A. Cancer anorexia-cachexia syndrome: current issues in research and management. CA Cancer J Clin 2002;52:72-91 «PMID: 11929007»PubMed
  158. Gadducci A, Cosio S, Fanucchi A ym. Malnutrition and cachexia in ovarian cancer patients: pathophysiology and management. Anticancer Res 2001;21:2941-7 «PMID: 11712791»PubMed
  159. Loprinzi CL, Kugler JW, Sloan JA ym. Randomized comparison of megestrol acetate versus dexamethasone versus fluoxymesterone for the treatment of cancer anorexia/cachexia. J Clin Oncol 1999;17:3299-306 «PMID: 10506633»PubMed
  160. Lira FS, Antunes Bde M, Seelaender M ym. The therapeutic potential of exercise to treat cachexia. Curr Opin Support Palliat Care 2015;9:317-24 «PMID: 26509857»PubMed
  161. Radbruch L, Elsner F, Trottenberg P, Strasser F, Fearon K. Aachen, Department of Palliative Medicinen/ European Palliative Care Research Collaborative;2010. http://www.epcrc.org
  162. Mochamat, Cuhls H, Marinova M ym. A systematic review on the role of vitamins, minerals, proteins, and other supplements for the treatment of cachexia in cancer: a European Palliative Care Research Centre cachexia project. J Cachexia Sarcopenia Muscle 2017;8:25-39 «PMID: 27897391»PubMed
  163. Strasser F, Bruera E. Cancer anorexia/cachexia syndrome: epidemiology, pathogenesis and assessment. Kirjassa: Ripamonti C, Bruera E (toim.) Gastrointestinal symptoms in advanced cancer patients. Oxford University Press 2002
  164. Mücke M, Mochamat., Cuhls H ym. Pharmacological treatments for fatigue associated with palliative care. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD006788 «PMID: 26026155»PubMed
  165. Tardy B, Picard S, Guirimand F ym. Bleeding risk of terminally ill patients hospitalized in palliative care units: the RHESO study. J Thromb Haemost 2017;15:420-428 «PMID: 28035750»PubMed
  166. Anand S. Gabapentin for pruritus in palliative care. Am J Hosp Palliat Care 2013;30:192-6 «PMID: 22556282»PubMed
  167. Matsuda KM, Sharma D, Schonfeld AR ym. Gabapentin and pregabalin for the treatment of chronic pruritus. J Am Acad Dermatol 2016;75:619-625.e6 «PMID: 27206757»PubMed
  168. Gallagher R. Management of painful wounds in advanced disease. Can Fam Physician 2010;56:883-5, e315-7 «PMID: 20841588»PubMed
  169. Grocott P, Gethin G, Probst S. Malignant wound management in advanced illness: new insights. Curr Opin Support Palliat Care 2013;7:101-5 «PMID: 23254858»PubMed
  170. Maida V, Ennis M, Kuziemsky C ym. Symptoms associated with malignant wounds: a prospective case series. J Pain Symptom Manage 2009;37:206-11 «PMID: 18619764»PubMed
  171. Krajnik M, Zylicz Z, Finlay I ym. Potential uses of topical opioids in palliative care--report of 6 cases. Pain 1999;80:121-5 «PMID: 10204724»PubMed
  172. Breneman DL, Cardone JS, Blumsack RF ym. Topical capsaicin for treatment of hemodialysis-related pruritus. J Am Acad Dermatol 1992;26:91-4 «PMID: 1732343»PubMed
  173. Lam VY, Wallace M, Schulteis G. Effects of lidocaine patch on intradermal capsaicin-induced pain: a double-blind, controlled trial. J Pain 2011;12:323-30 «PMID: 20889387»PubMed
  174. Adderley UJ, Holt IG. Topical agents and dressings for fungating wounds. Cochrane Database Syst Rev 2014;:CD003948 «PMID: 24832784»PubMed
  175. Desmarais JE, Looper KJ. Managing menopausal symptoms and depression in tamoxifen users: implications of drug and medicinal interactions. Maturitas 2010;67:296-308 «PMID: 20880642»PubMed
  176. Hotopf M, Chidgey J, Addington-Hall J ym. Depression in advanced disease: a systematic review Part 1. Prevalence and case finding. Palliat Med 2002;16:81-97 «PMID: 11969152»PubMed
  177. Grassi L, Indelli M, Marzola M ym. Depressive symptoms and quality of life in home-care-assisted cancer patients. J Pain Symptom Manage 1996;12:300-7 «PMID: 8942125»PubMed
  178. Uitterhoeve RJ, Vernooy M, Litjens M ym. Psychosocial interventions for patients with advanced cancer - a systematic review of the literature. Br J Cancer 2004;91:1050-62 «PMID: 15316564»PubMed
  179. Bužgová R, Hajnová E, Sikorová L ym. Association between unmet needs and quality of life in hospitalised cancer patients no longer receiving anti-cancer treatment. Eur J Cancer Care (Engl) 2014;23:685-94 «PMID: 24450878»PubMed
  180. Ujeyl M, Müller-Oerlinghausen B. [Antidepressants for treatment of depression in palliative patients : a systematic literature review]. Schmerz 2012;26:523-36 «PMID: 22968366»PubMed
  181. Rayner L, Price A, Evans A ym. Antidepressants for the treatment of depression in palliative care: systematic review and meta-analysis. Palliat Med 2011;25:36-51 «PMID: 20935027»PubMed
  182. Warmenhoven F, Bor H, Lucassen P ym. Depressive disorder in the last phase of life in patients with cardiovascular disease, cancer, and COPD: data from a 20-year follow-up period in general practice. Br J Gen Pract 2013;63:e303-8 «PMID: 23643227»PubMed
  183. Hack TF, McClement SE, Chochinov HM ym. Learning from dying patients during their final days: life reflections gleaned from dignity therapy. Palliat Med 2010;24:715-23 «PMID: 20605851»PubMed
  184. Donato SC, Matuoka JY, Yamashita CC ym. Effects of dignity therapy on terminally ill patients: a systematic review. Rev Esc Enferm USP 2016;50:1014-1024 «PMID: 28198968»PubMed
  185. Martínez M, Arantzamendi M, Belar A ym. 'Dignity therapy', a promising intervention in palliative care: A comprehensive systematic literature review. Palliat Med 2017;31:492-509 «PMID: 27566756»PubMed
  186. Renom-Guiteras A, Planas J, Farriols C ym. Insomnia among patients with advanced disease during admission in a Palliative Care Unit: a prospective observational study on its frequency and association with psychological, physical and environmental factors. BMC Palliat Care 2014;13:40 «PMID: 25136263»PubMed
  187. Mercadante S, Adile C, Ferrera P ym. Sleep disturbances in advanced cancer patients admitted to a supportive/palliative care unit. Support Care Cancer 2017;25:1301-1306 «PMID: 27957622»PubMed
  188. Cheville AL, Kollasch J, Vandenberg J ym. A home-based exercise program to improve function, fatigue, and sleep quality in patients with Stage IV lung and colorectal cancer: a randomized controlled trial. J Pain Symptom Manage 2013;45:811-21 «PMID: 23017624»PubMed
  189. Ducloux D, Guisado H, Pautex S. Promoting sleep for hospitalized patients with advanced cancer with relaxation therapy: experience of a randomized study. Am J Hosp Palliat Care 2013;30:536-40 «PMID: 22964343»PubMed
  190. Keeley PW. Delirium at the end of life. BMJ Clin Evid 2007;2007: «PMID: 19454079»PubMed
  191. Lonergan E, Britton AM, Luxenberg J ym. Antipsychotics for delirium. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD005594 «PMID: 17443602»PubMed
  192. Candy B, Jackson KC, Jones L ym. Drug therapy for delirium in terminally ill adult patients. Cochrane Database Syst Rev 2012;11:CD004770 «PMID: 23152226»PubMed
  193. Hui D, Frisbee-Hume S, Wilson A ym. Effect of Lorazepam With Haloperidol vs Haloperidol Alone on Agitated Delirium in Patients With Advanced Cancer Receiving Palliative Care: A Randomized Clinical Trial. JAMA 2017;318:1047-1056 «PMID: 28975307»PubMed
  194. Gagnon B, Low G, Schreier G. Methylphenidate hydrochloride improves cognitive function in patients with advanced cancer and hypoactive delirium: a prospective clinical study. J Psychiatry Neurosci 2005;30:100-7 «PMID: 15798785»PubMed
  195. Cherny NI, Radbruch L, Board of the European Association for Palliative Care.. European Association for Palliative Care (EAPC) recommended framework for the use of sedation in palliative care. Palliat Med 2009;23:581-93 «PMID: 19858355»PubMed
  196. Reinbolt RE, Shenk AM, White PH ym. Symptomatic treatment of infections in patients with advanced cancer receiving hospice care. J Pain Symptom Manage 2005;30:175-82 «PMID: 16125033»PubMed
  197. McDonald MW, McMullen KP. A new paradigm in treatment of brain metastases. Curr Probl Cancer 2015;39:70-88 «PMID: 25952579»PubMed
  198. Mulvenna P, Nankivell M, Barton R ym. Dexamethasone and supportive care with or without whole brain radiotherapy in treating patients with non-small cell lung cancer with brain metastases unsuitable for resection or stereotactic radiotherapy (QUARTZ): results from a phase 3, non-inferiority, randomised trial. Lancet 2016;388:2004-2014 «PMID: 27604504»PubMed
  199. Windsor AA, Koh ES, Allen S ym. Poor outcomes after whole brain radiotherapy in patients with brain metastases: results from an international multicentre cohort study. Clin Oncol (R Coll Radiol) 2013;25:674-80 «PMID: 23906722»PubMed
  200. Cole JS, Patchell RA. Metastatic epidural spinal cord compression. Lancet Neurol 2008;7:459-66 «PMID: 18420159»PubMed
  201. Minisola S, Pepe J, Piemonte S ym. The diagnosis and management of hypercalcaemia. BMJ 2015;350:h2723 «PMID: 26037642»PubMed
  202. Thosani S, Hu MI. Denosumab: a new agent in the management of hypercalcemia of malignancy. Future Oncol 2015;11:2865-71 «PMID: 26403973»PubMed
  203. Mitchell SL, Kiely DK, Hamel MB. Dying with advanced dementia in the nursing home. Arch Intern Med 2004;164:321-6 «PMID: 14769629»PubMed
  204. Mitchell SL, Miller SC, Teno JM ym. Prediction of 6-month survival of nursing home residents with advanced dementia using ADEPT vs hospice eligibility guidelines. JAMA 2010;304:1929-35 «PMID: 21045099»PubMed
  205. Medical guidelines for determining prognosis in selected non-cancer diseases. The National Hospice Organization. Hosp J 1996;11:47-63 «PMID: 8949013»PubMed
  206. Hendriks SA, Smalbrugge M, Hertogh CM ym. Dying with dementia: symptoms, treatment, and quality of life in the last week of life. J Pain Symptom Manage 2014;47:710-20 «PMID: 23916680»PubMed
  207. Corbett A, Husebo B, Malcangio M ym. Assessment and treatment of pain in people with dementia. Nat Rev Neurol 2012;8:264-74 «PMID: 22487749»PubMed
  208. Bell JS, Laitinen ML, Lavikainen P ym. Use of strong opioids among community-dwelling persons with and without Alzheimer's disease in Finland. Pain 2011;152:543-7 «PMID: 21247697»PubMed
  209. Gill TM, Gahbauer EA, Han L ym. Trajectories of disability in the last year of life. N Engl J Med 2010;362:1173-80 «PMID: 20357280»PubMed
  210. Reisberg B, Ferris SH, de Leon MJ ym. The Global Deterioration Scale for assessment of primary degenerative dementia. Am J Psychiatry 1982;139:1136-9 «PMID: 7114305»PubMed
  211. Sampson EL, Candy B, Jones L. Enteral tube feeding for older people with advanced dementia. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD007209 «PMID: 19370678»PubMed
  212. van der Steen JT, Ooms ME, van der Wal G ym. Pneumonia: the demented patient's best friend? Discomfort after starting or withholding antibiotic treatment. J Am Geriatr Soc 2002;50:1681-8 «PMID: 12366622»PubMed
  213. Van Der Steen JT, Pasman HR, Ribbe MW ym. Discomfort in dementia patients dying from pneumonia and its relief by antibiotics. Scand J Infect Dis 2009;41:143-51 «PMID: 19065450»PubMed
  214. Givens JL, Jones RN, Shaffer ML ym. Survival and comfort after treatment of pneumonia in advanced dementia. Arch Intern Med 2010;170:1102-7 «PMID: 20625013»PubMed
  215. van der Steen JT, Lane P, Kowall NW ym. Antibiotics and mortality in patients with lower respiratory infection and advanced dementia. J Am Med Dir Assoc 2012;13:156-61 «PMID: 21450193»PubMed
  216. van der Maaden T, van der Steen JT, de Vet HC ym. Prospective Observations of Discomfort, Pain, and Dyspnea in Nursing Home Residents With Dementia and Pneumonia. J Am Med Dir Assoc 2016;17:128-35 «PMID: 26410108»PubMed
  217. Aaltonen M, Rissanen P, Forma L ym. The impact of dementia on care transitions during the last two years of life. Age Ageing 2012;41:52-7 «PMID: 22089082»PubMed
  218. Givens JL, Selby K, Goldfeld KS ym. Hospital transfers of nursing home residents with advanced dementia. J Am Geriatr Soc 2012;60:905-9 «PMID: 22428661»PubMed
  219. Gozalo P, Teno JM, Mitchell SL ym. End-of-life transitions among nursing home residents with cognitive issues. N Engl J Med 2011;365:1212-21 «PMID: 21991894»PubMed
  220. Miaskowski C, Dodd M, West C ym. The use of a responder analysis to identify differences in patient outcomes following a self-care intervention to improve cancer pain management. Pain 2007;129:55-63 «PMID: 17257753»PubMed
  221. Wells N, Hepworth JT, Murphy BA ym. Improving cancer pain management through patient and family education. J Pain Symptom Manage 2003;25:344-56 «PMID: 12691686»PubMed
  222. Chang MC, Chang YC, Chiou JF ym. Overcoming patient-related barriers to cancer pain management for home care patients. A pilot study. Cancer Nurs 2002;25:470-6 «PMID: 12464839»PubMed
  223. Abernethy AP, Currow DC, Frith P ym. Randomised, double blind, placebo controlled crossover trial of sustained release morphine for the management of refractory dyspnoea. BMJ 2003;327:523-8 «PMID: 12958109»PubMed
  224. Abernethy AP, McDonald CF, Frith PA ym. Effect of palliative oxygen versus room air in relief of breathlessness in patients with refractory dyspnoea: a double-blind, randomised controlled trial. Lancet 2010;376:784-93 «PMID: 20816546»PubMed
  225. Agar MR, Lawlor PG, Quinn S ym. Efficacy of Oral Risperidone, Haloperidol, or Placebo for Symptoms of Delirium Among Patients in Palliative Care: A Randomized Clinical Trial. JAMA Intern Med 2017;177:34-42 «PMID: 27918778»PubMed
  226. Ahmedzai S, Brooks D. Transdermal fentanyl versus sustained-release oral morphine in cancer pain: preference, efficacy, and quality of life. The TTS-Fentanyl Comparative Trial Group. J Pain Symptom Manage 1997;13:254-61 «PMID: 9185430»PubMed
  227. Akechi T, Okuyama T, Onishi J ym. Psychotherapy for depression among incurable cancer patients. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD005537 «PMID: 18425922»PubMed
  228. Arai YC, Matsubara T, Shimo K ym. Low-dose gabapentin as useful adjuvant to opioids for neuropathic cancer pain when combined with low-dose imipramine. J Anesth 2010;24:407-10 «PMID: 20217150»PubMed
  229. Axelsson B, Stellborn P, Ström G. Analgesic effect of paracetamol on cancer related pain in concurrent strong opioid therapy. A prospective clinical study. Acta Oncol 2008;47:891-5 «PMID: 17965980»PubMed
  230. Baines M, Oliver DJ, Carter RL. Medical management of intestinal obstruction in patients with advanced malignant disease. A clinical and pathological study. Lancet 1985;2:990-3 «PMID: 2414614»PubMed
  231. Bandieri E, Romero M, Ripamonti CI ym. Randomized Trial of Low-Dose Morphine Versus Weak Opioids in Moderate Cancer Pain. J Clin Oncol 2016;34:436-42 «PMID: 26644526»PubMed
  232. Banerjee M, Pal S, Bhattacharya B ym. A comparative study of efficacy and safety of gabapentin versus amitriptyline as coanalgesics in patients receiving opioid analgesics for neuropathic pain in malignancy. Indian J Pharmacol 2013;45:334-8 «PMID: 24014906»PubMed
  233. Barnes H, McDonald J, Smallwood N ym. Opioids for the palliation of refractory breathlessness in adults with advanced disease and terminal illness. Cochrane Database Syst Rev 2016;3:CD011008 «PMID: 27030166»PubMed
  234. Bell RF, Eccleston C, Kalso EA. Ketamine as an adjuvant to opioids for cancer pain. Cochrane Database Syst Rev 2012;11:CD003351 «PMID: 23152217»PubMed
  235. Beller EM, van Driel ML, McGregor L ym. Palliative pharmacological sedation for terminally ill adults. Cochrane Database Syst Rev 2015;1:CD010206 «PMID: 25879099»PubMed
  236. Beltman MW, Voshaar RC, Speckens AE. Cognitive-behavioural therapy for depression in people with a somatic disease: meta-analysis of randomised controlled trials. Br J Psychiatry 2010;197:11-9 «PMID: 20592427»PubMed
  237. Bennett MI, Laird B, van Litsenburg C ym. Pregabalin for the management of neuropathic pain in adults with cancer: a systematic review of the literature. Pain Med 2013;14:1681-8 «PMID: 23915361»PubMed
  238. Bennett MI. Effectiveness of antiepileptic or antidepressant drugs when added to opioids for cancer pain: systematic review. Palliat Med 2011;25:553-9 «PMID: 20671006»PubMed
  239. Bergasa NV, Alling DW, Talbot TL ym. Oral nalmefene therapy reduces scratching activity due to the pruritus of cholestasis: a controlled study. J Am Acad Dermatol 1999;41:431-4 «PMID: 10459118»PubMed
  240. Bredlau AL, Thakur R, Korones DN ym. Ketamine for pain in adults and children with cancer: a systematic review and synthesis of the literature. Pain Med 2013;14:1505-17 «PMID: 23915253»PubMed
  241. Bruera E, Belzile M, Neumann C ym. A double-blind, crossover study of controlled-release metoclopramide and placebo for the chronic nausea and dyspepsia of advanced cancer. J Pain Symptom Manage 2000;19:427-35 «PMID: 10908823»PubMed
  242. Bruera E, Hui D, Dalal S ym. Parenteral hydration in patients with advanced cancer: a multicenter, double-blind, placebo-controlled randomized trial. J Clin Oncol 2013;31:111-8 «PMID: 23169523»PubMed
  243. Bruera E, Moyano JR, Sala R ym. Dexamethasone in addition to metoclopramide for chronic nausea in patients with advanced cancer: a randomized controlled trial. J Pain Symptom Manage 2004;28:381-8 «PMID: 15471656»PubMed
  244. Bruera E, Sala R, Rico MA ym. Effects of parenteral hydration in terminally ill cancer patients: a preliminary study. J Clin Oncol 2005;23:2366-71 «PMID: 15800328»PubMed
  245. Bull J, Wellman CV, Israel RJ ym. Fixed-Dose Subcutaneous Methylnaltrexone in Patients with Advanced Illness and Opioid-Induced Constipation: Results of a Randomized, Placebo-Controlled Study and Open-Label Extension. J Palliat Med 2015;18:593-600 «PMID: 25973526»PubMed
  246. Candy B, Jackson KC, Jones L ym. Drug therapy for symptoms associated with anxiety in adult palliative care patients. Cochrane Database Syst Rev 2012;10:CD004596 «PMID: 23076905»PubMed
  247. Candy B, Jones L, Goodman ML ym. Laxatives or methylnaltrexone for the management of constipation in palliative care patients. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD003448 «PMID: 21249653»PubMed
  248. Candy B, Jones L, Larkin PJ ym. Laxatives for the management of constipation in people receiving palliative care. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD003448 «PMID: 25967924»PubMed
  249. Caraceni A, Zecca E, Bonezzi C ym. Gabapentin for neuropathic cancer pain: a randomized controlled trial from the Gabapentin Cancer Pain Study Group. J Clin Oncol 2004;22:2909-17 «PMID: 15254060»PubMed
  250. Chow R, Bruera E, Chiu L ym. Enteral and parenteral nutrition in cancer patients: a systematic review and meta-analysis. Ann Palliat Med 2016;5:30-41 «PMID: 26841813»PubMed
  251. Coron E, David G, Lecleire S ym. Antireflux versus conventional self-expanding metallic Stents (SEMS) for distal esophageal cancer: results of a multicenter randomized trial. Endosc Int Open 2016;4:E730-6 «PMID: 27556085»PubMed
  252. Cranston JM, Crockett A, Currow D. Oxygen therapy for dyspnoea in adults. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD004769 «PMID: 18646110»PubMed
  253. Currow DC, McDonald C, Oaten S ym. Once-daily opioids for chronic dyspnea: a dose increment and pharmacovigilance study. J Pain Symptom Manage 2011;42:388-99 «PMID: 21458217»PubMed
  254. Currow DC, Quinn S, Agar M ym. Double-blind, placebo-controlled, randomized trial of octreotide in malignant bowel obstruction. J Pain Symptom Manage 2015;49:814-21 «PMID: 25462210»PubMed
  255. Dai Y, Li C, Xie Y ym. Interventions for dysphagia in oesophageal cancer. Cochrane Database Syst Rev 2014;:CD005048 «PMID: 25354795»PubMed
  256. Dale O, Moksnes K, Kaasa S. European Palliative Care Research Collaborative pain guidelines: opioid switching to improve analgesia or reduce side effects. A systematic review. Palliat Med 2011;25:494-503 «PMID: 21708856»PubMed
  257. Derry S, Wiffen PJ, Moore RA ym. Oral nonsteroidal anti-inflammatory drugs (NSAIDs) for cancer pain in adults. Cochrane Database Syst Rev 2017;7:CD012638 «PMID: 28700091»PubMed
  258. Dou Z, Jiang Z, Zhong J. Efficacy and safety of pregabalin in patients with neuropathic cancer pain undergoing morphine therapy. Asia Pac J Clin Oncol 2017;13:e57-e64 «PMID: 25530068»PubMed
  259. Ekström M, Ahmadi Z, Bornefalk-Hermansson A ym. Oxygen for breathlessness in patients with chronic obstructive pulmonary disease who do not qualify for home oxygen therapy. Cochrane Database Syst Rev 2016;11:CD006429 «PMID: 27886372»PubMed
  260. FRIEDGOOD CE, RIPSTEIN CB. Chlorpromazine (thorazine) in the treatment of intractable hiccups. J Am Med Assoc 1955;157:309-10 «PMID: 13221413»PubMed
  261. Gallagher R, Roberts D. A systematic review of oxygen and airflow effect on relief of dyspnea at rest in patients with advanced disease of any cause. J Pain Palliat Care Pharmacother 2004;18:3-15 «PMID: 15760804»PubMed
  262. Geng CJ, Liang Q, Zhong JH ym. Ibandronate to treat skeletal-related events and bone pain in metastatic bone disease or multiple myeloma: a meta-analysis of randomised clinical trials. BMJ Open 2015;5:e007258 «PMID: 26038356»PubMed
  263. Good P, Cavenagh J, Mather M ym. Medically assisted nutrition for palliative care in adult patients. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD006274 «PMID: 18843710»PubMed
  264. Grond S, Zech D, Schug SA ym. Validation of World Health Organization guidelines for cancer pain relief during the last days and hours of life. J Pain Symptom Manage 1991;6:411-22 «PMID: 1940485»PubMed
  265. Guelaud C, Similowski T, Bizec JL ym. Baclofen therapy for chronic hiccup. Eur Respir J 1995;8:235-7 «PMID: 7758557»PubMed
  266. Gunal AI, Ozalp G, Yoldas TK ym. Gabapentin therapy for pruritus in haemodialysis patients: a randomized, placebo-controlled, double-blind trial. Nephrol Dial Transplant 2004;19:3137-9 «PMID: 15575002»PubMed
  267. Hardy J, Daly S, McQuade B ym. A double-blind, randomised, parallel group, multinational, multicentre study comparing a single dose of ondansetron 24 mg p.o. with placebo and metoclopramide 10 mg t.d.s. p.o. in the treatment of opioid-induced nausea and emesis in cancer patients. Support Care Cancer 2002;10:231-6 «PMID: 11904788»PubMed
  268. Hardy J, Quinn S, Fazekas B ym. Randomized, double-blind, placebo-controlled study to assess the efficacy and toxicity of subcutaneous ketamine in the management of cancer pain. J Clin Oncol 2012;30:3611-7 «PMID: 22965960»PubMed
  269. Hardy J, Randall C, Pinkerton E ym. A randomised, double-blind controlled trial of intranasal midazolam for the palliation of dyspnoea in patients with life-limiting disease. Support Care Cancer 2016;24:3069-76 «PMID: 26887587»PubMed
  270. Hernández JL, Pajarón M, García-Regata O ym. Gabapentin for intractable hiccup. Am J Med 2004;117:279-81 «PMID: 15308440»PubMed
  271. Hunold KM, Esserman DA, Isaacs CG ym. Side effects from oral opioids in older adults during the first week of treatment for acute musculoskeletal pain. Acad Emerg Med 2013;20:872-9 «PMID: 24033733»PubMed
  272. Ishizuka P, Garcia JB, Sakata RK ym. Assessment of oral S+ ketamine associated with morphine for the treatment of oncologic pain. Rev Bras Anestesiol 2007;57:19-31 «PMID: 19468615»PubMed
  273. Israel FJ, Parker G, Charles M ym. Lack of benefit from paracetamol (acetaminophen) for palliative cancer patients requiring high-dose strong opioids: a randomized, double-blind, placebo-controlled, crossover trial. J Pain Symptom Manage 2010;39:548-54 «PMID: 20083373»PubMed
  274. Jadad AR, Browman GP. The WHO analgesic ladder for cancer pain management. Stepping up the quality of its evaluation. JAMA 1995;274:1870-3 «PMID: 7500538»PubMed
  275. Javed A, Pal S, Dash NR ym. Palliative stenting with or without radiotherapy for inoperable esophageal carcinoma: a randomized trial. J Gastrointest Cancer 2012;43:63-9 «PMID: 20835926»PubMed
  276. Julião M, Oliveira F, Nunes B ym. Efficacy of dignity therapy on depression and anxiety in Portuguese terminally ill patients: a phase II randomized controlled trial. J Palliat Med 2014;17:688-95 «PMID: 24735024»PubMed
  277. Kane CM, Mulvey MR, Wright S ym. Opioids combined with antidepressants or antiepileptic drugs for cancer pain: Systematic review and meta-analysis. Palliat Med 2018;32:276-286 «PMID: 28604172»PubMed
  278. Kaneishi K, Kawabata M, Morita T. Olanzapine for the relief of nausea in patients with advanced cancer and incomplete bowel obstruction. J Pain Symptom Manage 2012;44:604-7 «PMID: 22771132»PubMed
  279. Kerr CW, Drake J, Milch RA ym. Effects of methylphenidate on fatigue and depression: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial. J Pain Symptom Manage 2012;43:68-77 «PMID: 22208450»PubMed
  280. Keskinbora K, Pekel AF, Aydinli I. Gabapentin and an opioid combination versus opioid alone for the management of neuropathic cancer pain: a randomized open trial. J Pain Symptom Manage 2007;34:183-9 «PMID: 17604592»PubMed
  281. Kurita GP, Benthien KS, Nordly M ym. The evidence of neuraxial administration of analgesics for cancer-related pain: a systematic review. Acta Anaesthesiol Scand 2015;59:1103-15 «PMID: 25684104»PubMed
  282. Kurita GP, Kaasa S, Sjøgren P ym. Spinal opioids in adult patients with cancer pain: a systematic review: a European Palliative Care Research Collaborative (EPCRC) opioid guidelines project. Palliat Med 2011;25:560-77 «PMID: 21708860»PubMed
  283. Lam PT, Chan KS, Tse CY ym. Retrospective analysis of antibiotic use and survival in advanced cancer patients with infections. J Pain Symptom Manage 2005;30:536-43 «PMID: 16376740»PubMed
  284. Laval G, Rousselot H, Toussaint-Martel S ym. SALTO: a randomized, multicenter study assessing octreotide LAR in inoperable bowel obstruction. Bull Cancer 2012;99:E1-9 «PMID: 22265994»PubMed
  285. Lipps DC, Jabbari B, Mitchell MH ym. Nifedipine for intractable hiccups. Neurology 1990;40:531-2 «PMID: 2314596»PubMed
  286. Long-Term Oxygen Treatment Trial Research Group., Albert RK, Au DH ym. A Randomized Trial of Long-Term Oxygen for COPD with Moderate Desaturation. N Engl J Med 2016;375:1617-1627 «PMID: 27783918»PubMed
  287. Lundström S, Zachrisson U, Fürst CJ. When nothing helps: propofol as sedative and antiemetic in palliative cancer care. J Pain Symptom Manage 2005;30:570-7 «PMID: 16376744»PubMed
  288. MacKintosh D. Olanzapine in the Management of Difficult to Control Nausea and Vomiting in a Palliative Care Population: A Case Series. J Palliat Med 2016;19:87-90 «PMID: 26398872»PubMed
  289. Madanagopolan N. Metoclopramide in hiccup. Curr Med Res Opin 1975;3:371-4 «PMID: 1183218»PubMed
  290. Mariani P, Blumberg J, Landau A ym. Symptomatic treatment with lanreotide microparticles in inoperable bowel obstruction resulting from peritoneal carcinomatosis: a randomized, double-blind, placebo-controlled phase III study. J Clin Oncol 2012;30:4337-43 «PMID: 23109694»PubMed
  291. Mercadante S, Arcuri E, Tirelli W ym. Amitriptyline in neuropathic cancer pain in patients on morphine therapy: a randomized placebo-controlled, double-blind crossover study. Tumori 2002;88:239-42 «PMID: 12195763»PubMed
  292. Mercadante S, Fulfaro F, Casuccio A. A randomised controlled study on the use of anti-inflammatory drugs in patients with cancer pain on morphine therapy: effects on dose-escalation and a pharmacoeconomic analysis. Eur J Cancer 2002;38:1358-63 «PMID: 12091067»PubMed
  293. Mercadante S, Intravaia G, Villari P ym. Intrathecal treatment in cancer patients unresponsive to multiple trials of systemic opioids. Clin J Pain 2007;23:793-8 «PMID: 18075407»PubMed
  294. Mercadante S, Klepstad P, Kurita GP ym. Sympathetic blocks for visceral cancer pain management: A systematic review and EAPC recommendations. Crit Rev Oncol Hematol 2015;96:577-83 «PMID: 26297518»PubMed
  295. Mercadante S, Porzio G, Aielli F ym. The effects of low doses of pregabalin on morphine analgesia in advanced cancer patients. Clin J Pain 2013;29:15-9 «PMID: 22510538»PubMed
  296. Mercadante S, Ripamonti C, Casuccio A ym. Comparison of octreotide and hyoscine butylbromide in controlling gastrointestinal symptoms due to malignant inoperable bowel obstruction. Support Care Cancer 2000;8:188-91 «PMID: 10789958»PubMed
  297. Mercadante S, Valle A, Porzio G ym. Opioid switching in patients with advanced cancer followed at home. A retrospective analysis. J Pain Symptom Manage 2013;45:298-304 «PMID: 23102561»PubMed
  298. Mercadante S, Villari P, Fulfaro F. Rifampicin in opioid-induced itching. Support Care Cancer 2001;9:467-8 «PMID: 11585275»PubMed
  299. Mercadante S. Pain treatment and outcomes for patients with advanced cancer who receive follow-up care at home. Cancer 1999;85:1849-58 «PMID: 10223581»PubMed
  300. Mercadante S. Switching methadone: a 10-year experience of 345 patients in an acute palliative care unit. Pain Med 2012;13:399-404 «PMID: 22360828»PubMed
  301. Mercadante V, Al Hamad A, Lodi G ym. Interventions for the management of radiotherapy-induced xerostomia and hyposalivation: A systematic review and meta-analysis. Oral Oncol 2017;66:64-74 «PMID: 28249650»PubMed
  302. Mhaskar R, Redzepovic J, Wheatley K ym. Bisphosphonates in multiple myeloma: a network meta-analysis. Cochrane Database Syst Rev 2012;:CD003188 «PMID: 22592688»PubMed
  303. Mishra S, Bhatnagar S, Goyal GN ym. A comparative efficacy of amitriptyline, gabapentin, and pregabalin in neuropathic cancer pain: a prospective randomized double-blind placebo-controlled study. Am J Hosp Palliat Care 2012;29:177-82 «PMID: 21745832»PubMed
  304. Mishra S, Bhatnagar S, Gupta D ym. Management of neuropathic cancer pain following WHO analgesic ladder: a prospective study. Am J Hosp Palliat Care 2008;25:447-51 «PMID: 19106278»PubMed
  305. Moore RP, Berlowitz DJ, Denehy L ym. A randomised trial of domiciliary, ambulatory oxygen in patients with COPD and dyspnoea but without resting hypoxaemia. Thorax 2011;66:32-7 «PMID: 20880870»PubMed
  306. Moretti R, Torre P, Antonello RM ym. Treatment of chronic: new perspectives. Eur J Neurol 1999;6:617 «PMID: 10866495»PubMed
  307. Morita T, Chinone Y, Ikenaga M ym. Efficacy and safety of palliative sedation therapy: a multicenter, prospective, observational study conducted on specialized palliative care units in Japan. J Pain Symptom Manage 2005;30:320-8 «PMID: 16256896»PubMed
  308. Myers J, Chan V, Jarvis V ym. Intraspinal techniques for pain management in cancer patients: a systematic review. Support Care Cancer 2010;18:137-49 «PMID: 19943068»PubMed
  309. Mystakidou K, Befon S, Liossi C ym. Comparison of the efficacy and safety of tropisetron, metoclopramide, and chlorpromazine in the treatment of emesis associated with far advanced cancer. Cancer 1998;83:1214-23 «PMID: 9740088»PubMed
  310. Mystakidou K, Tsilika E, Kalaidopoulou O ym. Comparison of octreotide administration vs conservative treatment in the management of inoperable bowel obstruction in patients with far advanced cancer: a randomized, double- blind, controlled clinical trial. Anticancer Res 2002;22:1187-92 «PMID: 12168923»PubMed
  311. Nagels W, Pease N, Bekkering G ym. Celiac plexus neurolysis for abdominal cancer pain: a systematic review. Pain Med 2013;14:1140-63 «PMID: 23802777»PubMed
  312. Naini AE, Harandi AA, Khanbabapour S ym. Gabapentin: a promising drug for the treatment of uremic pruritus. Saudi J Kidney Dis Transpl 2007;18:378-81 «PMID: 17679749»PubMed
  313. Nakajima N, Hata Y, Kusumuto K. A clinical study on the influence of hydration volume on the signs of terminally ill cancer patients with abdominal malignancies. J Palliat Med 2013;16:185-9 «PMID: 23327196»PubMed
  314. Nakajima N, Takahashi Y, Ishitani K. The volume of hydration in terminally ill cancer patients with hydration-related symptoms: a prospective study. J Palliat Med 2014;17:1037-41 «PMID: 25050699»PubMed
  315. Narabayashi M, Saijo Y, Takenoshita S ym. Opioid rotation from oral morphine to oral oxycodone in cancer patients with intolerable adverse effects: an open-label trial. Jpn J Clin Oncol 2008;38:296-304 «PMID: 18326541»PubMed
  316. Navigante AH, Cerchietti LC, Castro MA ym. Midazolam as adjunct therapy to morphine in the alleviation of severe dyspnea perception in patients with advanced cancer. J Pain Symptom Manage 2006;31:38-47 «PMID: 16442481»PubMed
  317. Ng CG, Boks MP, Roes KC ym. Rapid response to methylphenidate as an add-on therapy to mirtazapine in the treatment of major depressive disorder in terminally ill cancer patients: a four-week, randomized, double-blinded, placebo-controlled study. Eur Neuropsychopharmacol 2014;24:491-8 «PMID: 24503279»PubMed
  318. Nicholson AB. Methadone for cancer pain. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD003971 «PMID: 17943808»PubMed
  319. Obita GP, Boland EG, Currow DC ym. Somatostatin Analogues Compared With Placebo and Other Pharmacologic Agents in the Management of Symptoms of Inoperable Malignant Bowel Obstruction: A Systematic Review. J Pain Symptom Manage 2016;52:901-919.e1 «PMID: 27697568»PubMed
  320. O'Carrigan B, Wong MH, Willson ML ym. Bisphosphonates and other bone agents for breast cancer. Cochrane Database Syst Rev 2017;10:CD003474 «PMID: 29082518»PubMed
  321. Oxberry SG, Bland JM, Clark AL ym. Repeat dose opioids may be effective for breathlessness in chronic heart failure if given for long enough. J Palliat Med 2013;16:250-5 «PMID: 23368980»PubMed
  322. Oxberry SG, Torgerson DJ, Bland JM ym. Short-term opioids for breathlessness in stable chronic heart failure: a randomized controlled trial. Eur J Heart Fail 2011;13:1006-12 «PMID: 21712288»PubMed
  323. Passik SD, Lundberg J, Kirsh KL ym. A pilot exploration of the antiemetic activity of olanzapine for the relief of nausea in patients with advanced cancer and pain. J Pain Symptom Manage 2002;23:526-32 «PMID: 12067777»PubMed
  324. Pautex S, Vayne-Bossert P, Jamme S ym. Anatomopathological causes of death in patients with advanced cancer: association with the use of anticoagulation and antibiotics at the end of life. J Palliat Med 2013;16:669-74 «PMID: 23725234»PubMed
  325. Peng L, Min S, Zejun Z ym. Spinal cord stimulation for cancer-related pain in adults. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD009389 «PMID: 26121600»PubMed
  326. Peng X, Wang P, Li S ym. Randomized clinical trial comparing octreotide and scopolamine butylbromide in symptom control of patients with inoperable bowel obstruction due to advanced ovarian cancer. World J Surg Oncol 2015;13:50 «PMID: 25889313»PubMed
  327. Perkins P, Dorman S. Haloperidol for the treatment of nausea and vomiting in palliative care patients. Cochrane Database Syst Rev 2009;:CD006271 «PMID: 19370630»PubMed
  328. Petroianu G, Hein G, Petroianu A ym. Idiopathic chronic hiccup: combination therapy with cisapride, omeprazole, and baclofen. Clin Ther 1997;19:1031-8 «PMID: 9385490»PubMed
  329. Petroianu G, Hein G, Stegmeier-Petroianu A ym. Gabapentin "add-on therapy" for idiopathic chronic hiccup (ICH). J Clin Gastroenterol 2000;30:321-4 «PMID: 10777198»PubMed
  330. Philip J, Gold M, Milner A ym. A randomized, double-blind, crossover trial of the effect of oxygen on dyspnea in patients with advanced cancer. J Pain Symptom Manage 2006;32:541-50 «PMID: 17157756»PubMed
  331. Porta-Sales J, Garzón-Rodríguez C, Llorens-Torromé S ym. Evidence on the analgesic role of bisphosphonates and denosumab in the treatment of pain due to bone metastases: A systematic review within the European Association for Palliative Care guidelines project. Palliat Med 2017;31:5-25 «PMID: 27006430»PubMed
  332. Porzio G, Aielli F, Verna L ym. Gabapentin in the treatment of hiccups in patients with advanced cancer: a 5-year experience. Clin Neuropharmacol 2010;33:179-80 «PMID: 20414106»PubMed
  333. Preston NJ, Hurlow A, Brine J ym. Blood transfusions for anaemia in patients with advanced cancer. Cochrane Database Syst Rev 2012;:CD009007 «PMID: 22336857»PubMed
  334. Price TJ, Patterson WK, Olver IN. Rifampicin as treatment for pruritus in malignant cholestasis. Support Care Cancer 1998;6:533-5 «PMID: 9833303»PubMed
  335. Radbruch L, Trottenberg P, Elsner F ym. Systematic review of the role of alternative application routes for opioid treatment for moderate to severe cancer pain: an EPCRC opioid guidelines project. Palliat Med 2011;25:578-96 «PMID: 21708861»PubMed
  336. Ramírez FC, Graham DY. Treatment of intractable hiccup with baclofen: results of a double-blind randomized, controlled, cross-over study. Am J Gastroenterol 1992;87:1789-91 «PMID: 1449142»PubMed
  337. Ray D, Sutradhar P, Majunder G, Ghosh A. Role of gabapentin as adjuvant analgesic with opioids for neuropathic cancer pain when combined with low-dose amitriptyline in cancer subjects of Tripura, a North Eastern State of India. J Evid Based Med Healthcare 2015;2:5669-83
  338. Ripamonti C, Mercadante S, Groff L ym. Role of octreotide, scopolamine butylbromide, and hydration in symptom control of patients with inoperable bowel obstruction and nasogastric tubes: a prospective randomized trial. J Pain Symptom Manage 2000;19:23-34 «PMID: 10687323»PubMed
  339. Rosenberg JH, Albrecht JS, Fromme EK ym. Antimicrobial use for symptom management in patients receiving hospice and palliative care: a systematic review. J Palliat Med 2013;16:1568-74 «PMID: 24151960»PubMed
  340. Ross JR, Goller K, Hardy J ym. Gabapentin is effective in the treatment of cancer-related neuropathic pain: a prospective, open-label study. J Palliat Med 2005;8:1118-26 «PMID: 16351524»PubMed
  341. Ruiz Garcia V, López-Briz E, Carbonell Sanchis R ym. Megestrol acetate for treatment of anorexia-cachexia syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD004310 «PMID: 23543530»PubMed
  342. Saarto T, Wiffen PJ. Antidepressants for neuropathic pain. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD005454 «PMID: 17943857»PubMed
  343. Schmidt-Hansen M, Bennett MI, Arnold S ym. Oxycodone for cancer-related pain. Cochrane Database Syst Rev 2015;:CD003870 «PMID: 25723351»PubMed
  344. Schwörer H, Hartmann H, Ramadori G. Relief of cholestatic pruritus by a novel class of drugs: 5-hydroxytryptamine type 3 (5-HT3) receptor antagonists: effectiveness of ondansetron. Pain 1995;61:33-7 «PMID: 7644246»PubMed
  345. Simon ST, Higginson IJ, Booth S ym. Benzodiazepines for the relief of breathlessness in advanced malignant and non-malignant diseases in adults. Cochrane Database Syst Rev 2016;10:CD007354 «PMID: 27764523»PubMed
  346. Solomon DH, Rassen JA, Glynn RJ ym. The comparative safety of opioids for nonmalignant pain in older adults. Arch Intern Med 2010;170:1979-86 «PMID: 21149754»PubMed
  347. Stockler M, Vardy J, Pillai A ym. Acetaminophen (paracetamol) improves pain and well-being in people with advanced cancer already receiving a strong opioid regimen: a randomized, double-blind, placebo-controlled cross-over trial. J Clin Oncol 2004;22:3389-94 «PMID: 15310785»PubMed
  348. Straube C, Derry S, Jackson KC ym. Codeine, alone and with paracetamol (acetaminophen), for cancer pain. Cochrane Database Syst Rev 2014;:CD006601 «PMID: 25234029»PubMed
  349. Sullivan DR, Mongoue-Tchokote S, Mori M ym. Randomized, double-blind, placebo-controlled study of methylphenidate for the treatment of depression in SSRI-treated cancer patients receiving palliative care. Psychooncology 2017;26:1763-1769 «PMID: 27429350»PubMed
  350. Terg R, Coronel E, Sordá J ym. Efficacy and safety of oral naltrexone treatment for pruritus of cholestasis, a crossover, double blind, placebo-controlled study. J Hepatol 2002;37:717-22 «PMID: 12445410»PubMed
  351. Walsh TD. Controlled study of imipramine and morphine in chronic pain due to advanced cancer. Abstract. Proceedings of ASCO 1986;237
  352. van den Beuken-van Everdingen MH, de Graeff A, Jongen JL ym. Pharmacological Treatment of Pain in Cancer Patients: The Role of Adjuvant Analgesics, a Systematic Review. Pain Pract 2017;17:409-419 «PMID: 27207115»PubMed
  353. Vayne-Bossert P, Afsharimani B, Good P ym. Interventional options for the management of refractory cancer pain--what is the evidence? Support Care Cancer 2016;24:1429-38 «PMID: 26660344»PubMed
  354. Ventafridda V, Ripamonti C, Caraceni A ym. The management of inoperable gastrointestinal obstruction in terminal cancer patients. Tumori 1990;76:389-93 «PMID: 1697993»PubMed
  355. White PH, Kuhlenschmidt HL, Vancura BG ym. Antimicrobial use in patients with advanced cancer receiving hospice care. J Pain Symptom Manage 2003;25:438-43 «PMID: 12727041»PubMed
  356. Wiffen PJ, Derry S, Moore RA ym. Oral paracetamol (acetaminophen) for cancer pain. Cochrane Database Syst Rev 2017;7:CD012637 «PMID: 28700092»PubMed
  357. Wiffen PJ, Wee B, Moore RA. Oral morphine for cancer pain. Cochrane Database Syst Rev 2016;4:CD003868 «PMID: 27105021»PubMed
  358. Wilson J, Plourde JY, Marshall D ym. Long-term safety and clinical effectiveness of controlled-release metoclopramide in cancer-associated dyspepsia syndrome: a multicentre evaluation. J Palliat Care 2002;18:84-91 «PMID: 12164105»PubMed
  359. Wirz S, Wartenberg HC, Elsen C ym. Managing cancer pain and symptoms of outpatients by rotation to sustained-release hydromorphone: a prospective clinical trial. Clin J Pain 2006;22:770-5 «PMID: 17057558»PubMed
  360. Wolfhagen FH, Sternieri E, Hop WC ym. Oral naltrexone treatment for cholestatic pruritus: a double-blind, placebo-controlled study. Gastroenterology 1997;113:1264-9 «PMID: 9322521»PubMed
  361. Wong R, Wiffen PJ. Bisphosphonates for the relief of pain secondary to bone metastases. Cochrane Database Syst Rev 2002;:CD002068 «PMID: 12076438»PubMed
  362. Yamaguchi T, Morita T, Shinjo T ym. Effect of parenteral hydration therapy based on the Japanese national clinical guideline on quality of life, discomfort, and symptom intensity in patients with advanced cancer. J Pain Symptom Manage 2012;43:1001-12 «PMID: 22651946»PubMed
  363. Yue J, Jiao S, Xiao Y ym. Comparison of pregabalin with ondansetron in treatment of uraemic pruritus in dialysis patients: a prospective, randomized, double-blind study. Int Urol Nephrol 2015;47:161-7 «PMID: 25099523»PubMed
  364. Yuen KK, Shelley M, Sze WM ym. Bisphosphonates for advanced prostate cancer. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD006250 «PMID: 17054286»PubMed
  365. Zech DF, Grond S, Lynch J ym. Validation of World Health Organization Guidelines for cancer pain relief: a 10-year prospective study. Pain 1995;63:65-76 «PMID: 8577492»PubMed
  366. Zeppetella G, Davies AN. Opioids for the management of breakthrough pain in cancer patients. Cochrane Database Syst Rev 2013;:CD004311 «PMID: 24142465»PubMed

A

Bisfosfonaatit ja denosumabi malignin luustokivun hoidossa

Bisfosfonaateilla ja denosumabilla on korkeintaan heikko luustoetäpesäkkeiden aiheuttamaa kipua lievittävä vaikutus

A

Hapen anto vaikeasta sairaudesta kärsivien potilaiden hengenahdistuksen hoidossa

Kotihappihoito ei lievitä hengenahdistusta ilmavirtaa enempää pitkälle edenneestä vaikeasta sairaudesta kärsivillä potilailla, joilla ei esiinny hypoksiaa.

A

Kuolevan potilaan nielemisvaikeuden hoito

Ruokatorvisyöpäpotilaan nielemisvaikeutta voidaan helpottaa ruokatorveen asennettavalla stentillä.

A

Metyylinaltreksonin käyttö opioidien aiheuttaman ummetuksen hoidossa elämän loppuvaiheen potilailla

Opioidien aiheuttamaa ummetusta voidaan laukaista subkutaanisesti annosteltavalla metyylinaltreksonibromidilla silloin, kun laksatiiveilla ei ole saavutettu riittävää hoitovastetta.

A

Naloksegoli opioidiummetuksen hoidossa

Naloksegoli lievittää hieman opioideista aiheutuvaa ummetusta.

A

Vahvat opioidit syöpäpotilaan läpilyöntikivun hoidossa

Vahvat opioidit ovat tehokkaita syöpäpotilaan läpilyöntikivun hoidossa.

A

Vahvojen opioidien käyttö syövän aiheuttaman kivun hoidossa

Vahvat opioidit ovat tehokkaita syövän aiheuttaman kivun hoidossa.

B

Kuolevan potilaan laskimonesteytys ja heikkous, hallusinaatiot ja delirium

Parenteraalinen nesteytys ei ilmeisesti vähennä heikkoutta, hallusinaatioita tai deliriumia.

B

Neuropaattisen syöpäkivun hoito

Opioidihoitoon yhdistetty gabapentinoidi tai trisyklinen antidepressantti ilmeisesti lievittää syövästä johtuvaa neuropaattista kipua tehokkaammin kuin opioidi yksinään.

B

Saattohoitopotilaan deliriumin hoito antipsykooteilla

Saattohoidossa deliriumin lääkehoito antipsykooteilla ilmeisesti lisää deliriumoireita ja aiheuttaa haittavaikutuksia.

B

Suun kuivuuden hoito palliatiivisessa hoidossa

Kemosädehoitoon liittyvän kserostomian ja hyposalivaation hoidossa pilokarpiini on ilmeisesti tehokas.

B

Syöpäkipu ja WHO:n ohjeistus

Syöpäkivun hoidon osalta WHO:n ohjeistuksen mukaisesta hoidosta voitaneen poiketa siirtymällä käyttämään suoraan vahvoja opioideja.

B

Syöpäkivun hoito WHO:n portaiden mukaan

Syöpäkivun hoito WHO:n portaiden mukaan on ilmeisesti suurimmalla osalla syöpäpotilaista tehokasta.

C

Ilmavirtaus pitkälle edenneestä sairaudesta kärsivien potilaiden hengenahdistuksen hoitona

Ilmavirta saattaa lievittää pitkälle edenneestä sairaudesta kärsivien potilaiden hengenahdistusta.

C

Invasiiviset syöpäkivun hoidot

Spinaaliset opioidit ja muut kajoavat toimenpiteet saattavat olla tehokkaita niillä syöpäkipupotilailla, joiden kipua ei saada riittävästi lievitettyä systeemisillä opioideilla tai joille systeemiset opioidit aiheuttavat vaikeita haittavaikutuksia.

C

Kolestaattisen kutinan tai uremian hoito parantumattomasti sairailla

Kolestaasissa tai uremiassa lääkehoito saattaa lievittää kutinaa.

C

Kortikosteroidit malignin inoperaabelin suolitukoksen hoidossa

Kortikosteroidit saattavat olla hyödyllisiä inoperaabelin malignin suolitukoksen konservatiivisessa hoidossa.

C

Kuolevan potilaan laskimonesteytys ja sedaatio, myoklonus ja janon tunne

Parenteraalinen nesteytys saattaa lievittää sedaatiota, myoklonusta ja janon tunnetta.

C

Lanreotidi malignin inoperaabelin suolitukoksen hoidossa

Lanreotidilla ei liene vaikutusta oksenteluun malignissa inoperaabelissa suolitukoksessa.

C

Lääkkeettömät (psykososiaaliset) hoitokeinot saattohoito potilaan ahdistus- ja masennusoireiden hoidossa

Lääkkeettömillä (psykososiaalisilla) hoidoilla voitaneen helpottaa kuolevan potilaan ahdistus- ja masennusoireita.

C

Malignin inoperaabelin suolitukoksen konservatiivinen hoito

Malignin inoperaabelin suolitukoksen konservatiivinen lääkehoito antikolinergin, opioidin ja antiemeetin yhdistelmällä saattaa lievittää oireita.

C

Masennuksen lääkehoito palliatiivisilla potilailla

Masennuslääkehoito saattaa helpottaa palliatiivisessa hoidossa olevan potilaan masennusta.

C

Megestroli saattohoitopotilaan ruokahaluttomuuden hoitona

Megestroliasetaatti saattaa lisätä ruokahalua lumeeseen mutta ei muihin lääkkeisiin verrattuna.

C

Metoklopramidi syöpäpotilaiden kroonisen pahoinvoinnin ja oksentelun hoidossa

Metoklopramidi näyttää olevan tehokas syöpäpotilaiden kroonisen pahoinvoinnin ja oksentelun hoidossa.

C

Opioidin käyttö parantumattomasti sairaiden hengenahdistuksen hoidossa

Opioidin käyttö saattaa vähentää parantumattomasti sairaiden hengenahdistusta.

C

Opioidin vaihtaminen

Opioidin vaihto saattaa tehostaa kivunhoitoa ja vähentää haittavaikutuksia.

C

Parasetamolin yhdistäminen vahvaan opioidiin syöpäkivun hoidossa

Parasetamolin yhdistäminen vahvaan opioidiin ei lievittäne kipua tehokkaammin kuin vahva opioidi yksinään.

C

Somatostatiini ja oktreotidi kroonisen ripulin hoidossa

Oktreotidi ja somatostatiini saattavat vähentää kroonista ripulia.

C

Somatostatiinin analogit malignin inoperaabelin suolitukoksen konservatiivisessa hoidossa

Oktreotidi saattaa vähentää nenämahaletkueritystä, pahoinvointia ja oksentelua lumetta ja butyyliskopolamiinia tehokkaammin malignissa inoperaabelissa suolitukoksessa.

C

5-HT3-reseptoriantagonistit syöpäpotilaan kroonisen pahoinvoinnin ja oksentelun hoidossa

5-HT3-reseptorisalpaajista saattaa olla hyötyä syöpäpotilaan kroonisen pahoinvoinnin hoidossa.

D

Antibiootit kuolevan hoidossa

Näyttö antibioottihoidon tehosta kuolevan potilaan oireiden hoidossa on puutteellista.

D

Bentsodiatsepiinien käyttö hengenahdistuksen hoidossa

Bentsodiatsepiinien hyödystä hengenahdistuksen palliatiivisessa hoidossa ei ole tutkimusnäyttöä, mutta kliinisen kokemuksen perusteella niiden käyttöä yksin tai yhdessä opioidien kanssa voidaan harkita, jos muut keinot eivät tuo riittävää apua.

D

Fatiikin (poikkeava uupumus) lääkehoito elämän loppuvaiheen potilailla

Luotettava näyttö puuttuu minkään yksittäisen lääkkeen tehosta sairauden loppuvaiheen fatiikkiin (poikkeavaan uupumukseen).

D

Haloperidolin teho palliatiivisessa hoidossa olevien potilaiden pahoinvoinnin ja oksentelun hoidossa

Haloperidolin tehosta palliatiivisessa tai saattohoidossa ei ole julkaistu kontrolloituja tutkimuksia, mutta haloperidolia voidaan kokeilla etenkin opioidia saavien potilaiden pahoinvoinnin hoitoon.

D

Ketamiini syöpäkivun hoidossa

Yksittäisille syöpäkipupotilaille ketamiinista opioidin lisänä saattaa olla hyötyä, vaikka tutkimusnäyttöä asiasta ei ole.

D

Kortikosteroidi yhdistelmälääkityksenä parantumattomasti sairaiden pahoinvoinnin ja oksentelun hoidossa

Kortisonia yhdistettynä metoklopramidiin käytetään usein parantumattomasti sairaiden potilaiden pahoinvoinnin hoidossa, mutta luotettava tutkimusnäyttö hoidon tehosta puuttuu.

D

Loperamidi kroonisen ripulin hoidossa

Loperamidin käytöstä palliatiivisessa hoidossa olevan potilaan ripulin hoidossa ei ole tutkimuksia.

D

Metyylifenidaatti kuolevan potilaan masennusoireiden hoidossa

Tutkimusnäyttö metyylifenidaatin soveltuvuudesta masennuksen hoidossa on ristiriitaista.

D

Olantsapiini palliatiivisen syöpäpotilaan pahoinvoinnin hoidossa

Olantsapiini saattaa olla tehokas palliatiivisessa hoidossa olevan syöpäpotilaan pahoinvoinnissa, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Opioidin yhdistäminen tulehduskipulääkkeeseen syöpäkivun hoidossa

Tulehduskipulääkkeen ja opioidin käyttö yhdessä saattaa lievittää kipua paremmin kuin opioidi yksinään, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Palliatiivinen sedaatio muilla keinoin hallitsemattomien oireiden hoidossa

Palliatiivinen sedaatio saattaa lievittää muilla keinon hallitsemattomia oireita elämän loppuvaiheessa, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Parantumattomasti sairaiden pitkittyneen hikan lääkehoito

Pitkittyneen hikan lääkehoito saattaa olla hyödyllistä, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Ravitsemushoito elämän loppuvaiheen potilailla

Loppuvaiheen syöpää tai edennyttä dementoivaa tautia sairastavien potilaiden ravitsemushoito ei parantane elämänlaatua eikä lisää elinaikaa, mutta luotettava näyttö puuttuu.

D

Saattohoitopotilaan ahdistusoireiden lääkehoito

Anksiolyyteillä voitaneen helpottaa kuolevan potilaan ahdistusta, mutta tutkimusnäyttöä ei ole.

D

Sairaalahoitoon joutuvien palliatiivisten potilaiden laskimotukosprofylaksi

Sairaalahoitoon joutuvien palliatiivisten potilaiden tukosprofylaksiin tulee suhtautua muita sairaalapotilaita pidättyväisemmin, mutta tutkimusnäyttöä ei ole. Työryhmän näkemys on, että säännönmukainen (rutiinimainen) laskimotukoksen estohoito ei vuotovaaran ja saavutettavan hyödyn näkökulmasta ole perusteltua.

D

Syöpäpotilaan punasolusiirrot elämän loppuvaiheessa

Ei ole näyttöä punasolusiirron hyödyllisyydestä syöpäpotilailla elämän loppuvaiheessa.

D

Tulehduskipulääkkeen ja opioidin yhteiskäyttöön liittyvät haittavaikutukset

Ei tiedetä luotettavasti, liittykö tulehduskipulääkkeen, parasetamolin ja opioidin pitkäaikaiseen käyttöön yksinään samassa määrin haittavaikutuksia kuin tulehduskipulääkkeen tai parasetamolin ja opioidin yhteiskäyttöön.

D

Ummetuksen hoito laksatiiveilla elämän loppuvaiheen potilailla

Nykyinen tutkimusnäyttö ei riitä osoittamaan tehoeroa tai turvallisuutta tavanomaisten laksatiivien välillä.

Suosituksen yhteyteen ei ole liitetty yhtään kuvaa tai kaaviota.

Aiheeseen liittyviä suosituksia