KH2014 Suositus KH2014 Suositus

Kuolevan potilaan oireiden hoito
Käypä hoito -suositus |  Julkaistu: 2012-11-28   | Tila: päivityksessä  |  Aihepiiri(t): Anestesiologia ja tehohoito, Geriatria, Syöpätaudit, Yleislääketiede
Mikä on Käypä hoito -suositus?
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä
PDF Tulosta

Kuolevan potilaan oireiden hoito

Käypä hoito
28.11.2012
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «»1

Keskeinen sanoma

Johdanto

Aiheen rajaus

  • Suosituksessa keskitytään haittaavien oireiden ja kärsimyksen lievittämiseen potilailla, joiden kuolemaan johtavan perustaudin etenemiseen ei enää voida vaikuttaa hoidolla.
  • Suosituksessa keskitytään oireiden lääkehoitoon.
  • Suositusta varten ei ole tehty näytönasteen arviointia lääkkeettömistä hoidoista ja vuorovaikutuksesta, jotka ovat merkittävä osa kuolevan potilaan hoitoa.
  • Suosituksessa käsitellään neste- ja ravitsemushoidon sekä hapen annon hyödyllisyyttä kuolevan potilaan hoidossa.
  • Suositus koskee potilaita, joiden ennuste on lyhyt ja lähestyvä kuolema ennakoitavissa jollakin tarkkuudella.
  • Lähestyvän kuoleman havaitsemisessa tai palliatiivisen hoidon oikean aloittamisajankohdan määrittelemisessä voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia kriteereitä «Boyd K, Murray SA. Recognising and managing key transitions in end of life care. BMJ 2010;341:c4863 »20, «The gold standards framework: Prognostic indicator guidance paper. National golden standards framework center England 2008 »21:
    • Et yllättyisi, jos potilaasi kuolisi seuraavien 6–12 kuukauden aikana.
    • Kroonisesti sairaalla potilaalla on ollut jatkuvaa suorituskyvyn heikkenemistä, progressiivista painon laskua tai kaksi tai useampia suunnittelemattomia sairaalahoitojaksoja vuoden aikana.
    • Tautikohtaiset indikaattorit:
      • sydänsairaus (NYHA IV, hengenahdistus tai rintakipu minimaalisessa rasituksessa, jatkuva oireilu optimaalisesta lääkityksestä huolimatta, munuaisten vajaatoiminta [GFR < 30], systolinen paine < 100, sydänperäinen kakeksia)
      • hengitystiesairaus (vaikea obstruktio tai restriktio, pitkäkestoisen happihoidon kriteerit täyttävä hypoksemia, hengenahdistus levossa tai jo hyvin pienessä rasituksessa, jatkuva oireilu optimaalisesta lääkityksestä huolimatta, oireinen sydämen vajaatoiminta, BMI < 21, lisääntyneet päivystyskäynnit pahenemisvaiheiden vuoksi)
      • vaikean vaiheen dementia (kykenemättömyys kävellä, pukeutua tai syödä ilman runsasta apua, lisääntyvä nielemisvaikeus, toistuvat infektiot tai aspiraatiot, virtsan- ja ulosteenpidätyskyvyttömyys)
      • syöpä (suorituskyvyn heikkeneminen levinneen taudin tai lisäsairauksien vuoksi, jatkuva oireilu optimaalisesta lääkityksestä huolimatta tai potilaan liiallinen hauraus onkologisiin hoitoihin)
      • neurologiset sairaudet (progressiivinen heikkeneminen fyysisesti tai kognitiivisesti huolimatta optimaalisesta hoidosta, vaikeasti hallittavat kompleksit oireet, puheongelmat, progressiivinen dysfagia, toistuvat aspiraatiopneumoniat, hengitysvaikeudet)
      • vaikea munuaisten vajaatoiminta (GFR < 15), monisairaus ja lisääntyvät oireet (munuaissiirteen pettämisen jälkeen ei suunnitella dialyysin aloittamista)
      • maksasairaudet (edennyt kirroosi, johon liittyy komplikaatioita, runsas askites, hepaattinen enkefalopatia, hepatorenaalinen oireyhtymä, bakteeriperitoniitti, seerumin albumiini < 25, suurentunut INR/pieni TT).

Kohderyhmä

Määritelmät

  • Palliatiivinen hoito on potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa, jota annetaan, kun parantavan hoidon mahdollisuuksia ei enää ole.
  • Kun hoitoja lopetetaan tai jätetään aloittamatta, arvioidaan niiden hyöty potilaan elämänlaadun kannalta (tehohoito, ravitsemushoito ja nesteytys, kajoamaton ventilaatio). Aiemmin hyödyllisenä aloitettu hoito tulee lopettaa, jos sen katsotaan pitkittävän potilaan kärsimystä ja hankaloittavan potilaan rauhallista kuolemista.
  • Palliatiivisen hoidon päämääränä on potilaan ja hänen läheistensä mahdollisimman hyvä elämänlaatu.
  • Palliatiivinen hoito pyrkii helpottamaan potilaan elämää. Kuolemaa pidetään normaalina tapahtumana.
  • Saattohoito eroaa palliatiivisesta hoidosta siten, että palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan parantumattomasti sairaiden pidempiaikaisempaa oireenmukaista hoitoa.
  • Oireiden arvioinnissa on tärkeää muistaa oireiden subjektiivisuus. Potilaan ilmaisemat kokemukset oireista ovat oireiden hoidon lähtökohta.
  • Saattohoito ajoittuu lähemmäksi todennäköistä kuolinhetkeä. Palliatiivinen hoito saattaa kestää jopa vuosia, kun taas saattohoito kestää yleensä muutamia viikkoja tai enintään kuukausia.
  • Lyhennettä DNR (do not resuscitate) tai muuta lyhyttä merkintää elvytyskiellosta (DnaR, do not attempt to resuscitate) ei tule käyttää saattohoidon aloittamista ilmaisevana merkintänä.
  • Saattohoidosta tulee tehdä selkeä hoitolinjaus, joka merkitään sairauskertomukseen tarkasti ja kokonaan. Hoitolinjausta tehtäessä on usein syytä järjestää hoitoneuvottelu, jossa myös potilaan läheisillä on mahdollisuus olla mukana.
  • Suositukseen liittyviä termejä on koottu sähköiseen tausta-aineistoon «Hoitosuositukseen Kuolevan potilaan oireiden hoito liittyvää sanastoa»1.

Saattohoidon akuuttitilanteita

Kallonsisäisen paineen nousu

  • Kallonsisäisen paineen nousu voi johtua primaarista aivokasvaimesta tai metastaaseista.
  • Tavallisimmat oireet ovat päänsärky, hemipareesi, kognitiiviset häiriöt, kouristukset, pahoinvointi, oksentelu ja tajunnantason lasku.
  • Ensihoitona annetaan kortisonia (deksametasoni 3–10 mg × 3 i.v., s.c. tai p.o.) laskemaan kallonsisäistä painetta.
  • Jos potilas on kouristanut, aloitetaan antiepileptinen lääkitys ja annetaan tarvittaessa bentsodiatsepiinia.
  • Kortisonihoidon aloittamisen jälkeen aivometastaasien hoitona on kokoaivosädehoito (1–2 viikon hoitona). Se lievittää oireita valtaosalla potilaista. Sädehoito edellyttää yhteistoimintaa. Kuolemassa olevalle potilaalle sädehoitoa ei enää suositella.

Selkäydinkompressio

  • Levinnyttä syöpää sairastavista noin 5 %:lle kehittyy selkäydinkompressio. Ensisijaisia aiheuttajia ovat rinta-, keuhko- ja eturauhassyöpä sekä munuaissyöpä ja myelooma. Useimmiten kyseessä on rintanikama (70 %) ja harvemmin lanne- (20 %) tai kaulanikama (10 %).
  • Oireita ovat selkäkipu, raajojen motorinen heikkous, tuntopuutokset ja sfinkteritonuksen heikkous.
  • Hoidon aloituksella on aina kiire. Ensiapuna aloitetaan suuriannoksinen deksametasonihoito (10–20 mg x 3 p.o. tai i.v.).
  • Sädehoito tulee aloittaa päivystysluontoisesti.

Pahanlaatuinen hyperkalsemia

  • Hyperkalsemiaa esiintyy rintasyövässä 20 %:lla, keuhko- ja munuaissyövässä 10–15 %:lla, myeloomassa 10–30 %:lla ja leukemioissa ja lymfoomissa 10 %:lla potilaista.
  • Hyperkalsemia aiheuttaa häiriötä ruoansulatuskanavan (huonovointisuus, oksentelu, ummetus, vatsakivut), munuaisten (jano, polyuria) ja keskushermoston toiminnassa (väsymys, lihasheikkoutta, tokkuraisuus ja sekavuus).
  • Dehydraation korjaaminen ja seerumin kalsiumpitoisuuden pienentäminen lääkkein (bisfosfonaatit) helpottavat merkitsevästi oireita «Akuuttihoito-opas. Mäkijärvi M, Harjola V-P, Päivä H, Valli J, Vaula E. (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2012»23.

Virtsaumpi (virtsaretentio)

  • Virtsaummen syynä voi olla lääkitys (muun muassa opioidit, trisykliset masennuslääkkeet, antikolinergisesti vaikuttavat lääkeaineet), eturauhasen liikakasvu tai eturauhassyöpä.
  • Hoitona on katetrointi tai suprapubinen kystostomia. Myös kuolemassa olevan potilaan virtsaumpi tulee laukaista.

Verivirtsaisuus

  • Virtsarakon ja eturauhasen syövät ja kaikki virtsarakkoon infiltroivat syövät saattavat aiheuttaa tihkuvuotoa rakkoon. Sädehoito vähentää tihkuvuotoa.
  • Traneksaamihappo saattaa aiheuttaa hyytymiä ja rakkotamponaation. Hyytymien poisto voi vaatia endoskooppisen tyhjennyksen.

Maha-suolikanavan oireet

Pahoinvointi

Taulukko 1. Pahoinvoinnin mahdollisia syitä, joita hoitamalla pahoinvointia voidaan lievittää ainakin osittain «Baines M. Nausea, vomiting in patients with cancer. Kirjassa: Fallon M, O'Neill B (toim.) ABC of palliative care. London. BMJ Books, 1998»27.
Syy Hoito
Infektio antibiootit, suun sammaksen hoito
Kohonnut kallonsisäinen paine kortikosteroidi, syklitsiini
Mahaärsytys tai -haavauma PPI-lääkitys, tulehduslääkkeen käytön lopetus
Ummetus laksatiivi, suolen tyhjentäminen, metyylinaltreksoni opioidiummetuksessa
Hyperkalsemia bisfosfonaatit, kortikosteroidit, nesteytys
Lääkkeet lääkityksen lopetus, vaihto tai annoksen pienentäminen (Huom.! Opioidipahoinvointi lievittyy usein 3–4 päivän kuluttua lääkityksen aloituksesta)
Solunsalpaaja- tai sädehoito pahoinvoinnin estolääkitys
Runsas askites askiteksen poisto
Ahdistuneisuus informointi, rauhoittaminen, anksiolyytit (loratsepami)
Yskä ja limaisuus yskänärsytyksen lievittäminen lääkityksin (kodeiini, morfiini), glykopyrolaatti, erdosteiini
Vaikea kipu kivun lievitys
Taulukko 2. Pahoinvointilääkkeet, niiden annokset ja antoreitit; suositukset etiologian mukaan.
Suositeltu pahoinvointilääke Annos/vrk ja antoreitti Etiologia Huomioitavaa
Metoklopramidi 10–30 mg x 3 p.o., p.r., s.c. 10–20 mg x 3 i.v. Mahalaukun hidastunut tyhjeneminen, solunsalpaaja- tai sädehoito, etiologialtaan epäselvä pahoinvointi Annosta pienennettävä munuaisten ja maksan vajaatoiminnassa
Ei suolitukospotilaille (voi aiheuttaa prokineettisenä koliikkikipuja)
Haloperidoli 0.5–2 mg x 2–3 p.o., s.c., i.m., i.v. (ad 10–15 mg/vrk) Opioidien ja muiden lääkkeiden aiheuttama pahoinvointi esim. opioidien aloituksen ja annosnostojen yhteydessä, suolitukos Ekstrapyramidaaliset haittavaikutukset ja rigiditeetti etenkin vanhuksilla
Syklitsiini 25–50 mg x 3 p.o. Liike- ja asentopahoinvointi, kohonnut kallonsisäinen paine, etiologialtaan epäselvä pahoinvointi
Deksametasoni 1.5–5 mg x 1–4 p.o., i.m., i.v. Kohonnut kallonsisäinen paine, solunsalpaajien aiheuttama pahoinvointi, suolitukos Kortisonihoidon haittavaikutukset: veren glukoosipitoisuuden suureneminen, vatsaärsytys
Pitkäaikainen kortikosteroidihoito lopetettava annosta hitaasti pienentäen
Skopolamiini 1 mg/3 vrk t.d. Suolitukos, vatsakalvon ärsytys, limaisuus
Loratsepaami 0.5–2 mg x 1–3 p.o. Ahdistuneisuus, paniikki
Granisetroni 1 mg x 2 tai 2 mg x 1 p.o., 3 mg x 1–2 i.v. Akuutti solunsalpaajien tai sädehoidon aiheuttama pahoinvointi Haittavaikutuksina päänsärky ja ummetus
Ondansetroni 8 mg x 2 p.o., 16 mg x 1 p.r., 8 mg x 1–3 i.v. Ks. edeltä Ks. edeltä
Palonosetroni 250 µg x 1 i.v. Ks. edeltä, kerta-annoksena ennen solunsalpaajaa Vaikutusaika 5 vuorokautta
Levomepromatsiini 5–10 mg x 1–2 p.o. Tukilääkkeeksi, opioidipahoinvointi, unettomuus Ei Parkinson-potilaille
p.o. = suun kautta
p.r. = peräsuoleen
t.d. = laastarina
s.c. = ihon alle
i.m. = lihakseen
i.v. = laskimoon

Ummetus

Ripuli

Suolitukos

Taulukko 3. Suolitukoksen lääkehoito.
Lääke Aloitusannos/vrk Antotapa Enimmäisannos/vrk Käyttöaihe
Vaihe 1
Morfiini (tai muu vahva opioidi – annosesimerkit morfiinista) 20–30 mg (potilaalle, joka ei ole aikaisemmin käyttänyt opioideja) s.c., i.v. jatkuvana infuusiona Suurennetaan annosta 25–30 % edellisestä vuorokausiannoksesta ilman ylärajaa.
Lisäkipulääke voidaan antaa eri ihonalaisesta kanyylista tai i.v./i.m. boluksina.
Kipu
Haloperidoli 1–5 mg s.c., i.v. jatkuvana infuusiona 10 mg Pahoinvointi
Oktreotidi 100–150 µg s.c./i.v. jatkuvana infuusiona tai 50 µg x 3 s.c./i.v.- boluksina 600–(900) µg Lisääntynyt maha-suolikanavan eritys, pahoinvointi ja oksentelu
TAI
Hyoskiinibutyylibromidi 40 mg s.c. jatkuvana infuusiona 100–(120) mg Lisääntynyt maha-suolikanavan eritys, koliikkikivut
TAI
Glykopyrrolaatti 0.4–0.6 mg s.c. jatkuvana infuusiona tai 0.2 mg x 2–3 s.c./i.m./i.v.-boluksina 1.2 mg Lisääntynyt maha-suolikanavan eritys, koliikkikivut
Vaihe 2 (jos ei vastetta vaiheessa 1)
Lisätään deksametasoni tai metyyliprednisolonia 16 mg 40–240 mg s.c., i.v. jatkuvana infuusiona tai jaettuna boluksiin Tukoksen laukaisemiseksi, pahoinvointi
Jos lääkitys aloitettu hyoskiinibutyylibromidilla tai glykopyrrolaatilla, vaihdetaan oktreotidiin Lisääntynyt maha-suolikanavan eritys, pahoinvointi ja oksentelu
Vaihe 3 (jos ei vastetta vaiheessa 2)
Suurennetaan morfiiniannosta Kipu
Suurennetaan morfiiniannosta. Koliikkikivuissa, jos lääkitys aloitettu oktreotidilla, lääkitykseen liitetään antikolinergi (hyoskiinibutyylibromidi, glykopyrolaatti) tai oktreotidi vaihdetaan kokonaan antikolinergiin Kipu
Tehostetaan pahoinvoinnin estolääkitystä (esimerkiksi proklooriperatsiini, levomepromatsiini, skopolamiini, 5-HT3-antagonistit) Pahoinvointi
Perkutaaninen endoskooppinen gastrostooma (PEG) Lääkehoitoon reagoimaton oksentelu (etenkin korkeat tukokset)
  • p.o. = suun kautta
  • p.r. = peräsuoleen
  • t.d. = laastarina
  • s.c. = ihon alle
  • i.m. = lihakseen
  • i.v. = laskimoon

Nielemisvaikeudet

Suun oireet (suun kuivuminen, suun kipu, suun infektiot)

Suun kuivuminen

Suun kipu

Suun infektiot

  • Suun sieni-, virus- tai bakteeri-infektio hoidetaan aiheuttajan mukaan näiden hoitoon käytettävillä lääkkeillä. Sienilääkkeillä on runsaasti yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden (erityisesti varfariinin) kanssa, mikä tulee huomioida potilaan hoidossa.
  • Suun infektion hoitona voidaan käyttää myös ex tempore -reseptillä määrättävää "kolmoisgeeliä" tai "neloisgeeliä". Ks. sähköinen tausta-aineisto «Suukivun ja suun infektioiden hoito saattohoidossa»2.

Askites

Raajaturvotus (lymfödeema)

Kuivuminen (dehydraatio)

Kuihtuminen ja ruokahaluttomuus (kakeksia-anoreksia)

Väsymysoireyhtymä (fatigue)

Verituotteiden käyttö

Tromboosien hoito ja profylaksia

Hengitystieoireet

Hikka

  • Hikalla tarkoitetaan pallean äkillistä tahdosta riippumatonta kouristusta, johon liittyy ääniraon sulkeutuminen.
  • Saattohoitopotilailla yleisin hikan syy on pallean ärsytys (mahan venyttyminen, hepatomegalia, kasvainmassa, askites), metaboliset syyt (uremia, hypokalemia tai hyponatremia), infektio tai keskushermostoperäinen syy (kasvaimet).
  • Myös osa lääkkeistä, kuten barbituraatit, metyylidopa, metyyliprednisoloni tai deksametasoni, voivat altistaa hikalle.
  • Ohimenevä hikka ei yleensä vaadi toimenpiteitä, mutta pitkittynyt hikka on kiusallinen ja hoitoa vaativa oire.
  • Pitkittyneen hikan lääkehoito saattaa olla hyödyllistä, mutta luotettava näyttö asiasta puuttuu «Pitkittyneen hikan lääkehoito saattaa olla hyödyllistä, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
  • Pitkittyneen hikan lääkehoitoa kuvataan taulukossa «Hikan lääkehoito.»4.
Taulukko 4. Hikan lääkehoito.
Lääke Annos/vrk Huomioitavaa
Baklofeeni 5–10 mg x 3 suun kautta Eniten näyttöä tehosta
Klooripromatsiini 12.5–25 mg x 1–2 suun kautta tai lihakseen
Metoklopramidi 10–20 mg x 3 suun kautta tai 5–10 mg x 2–3 laskimoon Maha-suolikanavaperäisessä hikassa suositeltava
Omepratsoli 20 mg x 2 suun kautta Maha-suolikanavaperäisessä hikassa suositeltava
Nifedipiini 10 mg x 1–3 suun kautta
Gabapentiini 300 mg x 3 suun kautta
Haloperidoli 1–2 mg x 2–3 suun kautta tai 1–2 mg lihakseen Raportoitu vain yksittäistapauksia
Karbamatsepiini (100)–200 mg x 3 suun kautta Raportoitu vain yksittäistapauksia
Fenytoiini 100–(200) mg x 3 suun kautta Raportoitu vain yksittäistapauksia
Amitriptyliini 25–75 mg suun kautta iltaisin Raportoitu vain yksittäistapauksia

Yskä ja veriyskä

Hengenahdistus (dyspnea)

Taulukko 5. Opioidien ekvianalgeettiset annokset. Lähde «Guidelines & Protocols Advisory Committee. Palliative Care for the Patient with Incurable Cancer or Advanced Disease. Part 2: Pain and Symptom Management. Effective Date: September 30, 2011. http://ww»96.
Morfiini PO (mg/vrk) Hydromorfiini PO (mg/vrk) Oksikodoni PO(mg/vrk) Fentanyylilaastari(mcg/h)
60–134 12–26 40–89 25
135–179 27–35 90–119 37.5
180–224 36–44 120–149 50
225–269 45–53 150–179 62.5
270–314 54–62 180–209 75
315–404 63–80 210–269 100
405–494 81–98 270–329 125
495–584 99–116 330–389 150
585–674 117–134 390–449 175
675–764 135–152 450–509 200
765–854 153–170 510–569 225
855–944 171–188 570–629 250
945–1034 189–206 630–689 275
1035–1124 207–224 690–749 300
Taulukko 6. Vahvojen opioidien aloitusannoksia opioideja aikaisemmin käyttämättömillä potilailla. Vanhuksilla ja heikkokuntoisilla annosta pienennetään 30–50 %. Opioidien annos on aina sovitettava yksilöllisesti. Aloitusannokset ja ekvipotentit annossuhteet eri opioidien kesken ja antoreittiä vaihdettaessa ovat vain suuntaa antavia.
Opioidi Lyhytvaikutteinen valmiste (kerta-annos, joka annetaan tarvittaessa 4–6 tunnin välein) Pitkävaikutteinen säännöllisesti annettava valmiste/vrk Parenteraalinen anto (kerta-annos) Parenteraalinen jatkuva anto/vrk
Morfiini 10–20 mg suun kautta 60 mg suun kautta 4–6 mg laskimoon tai 5–10 mg ihon alle 30 mg laskimoon tai ihon alle
Oksikodoni 5–15 mg suun kautta 40 mg suun kautta 3–4 mg laskimoon tai 5–10 mg ihon alle 20 mg laskimoon tai ihon alle
Metadoni Ei käytetä 10–15 mg suun kautta Ei käytetä Ei käytetä
Fentanyylilaastari1) Ei käytetä 12–25 µg/h
1) Vain stabiiliin kipuun; ei yleensä aloituslääke

Kipu

Opioidit

Läpilyöntikivun hoito

Neuropaattinen kipu

Vaikean kivun hoito

Onkologiset hoidot kivun lievityksessä

Kutina

  • Kutinaa esiintyy 5–12 %:lla kuolevista potilaista. Kutina voidaan jakaa iholähtöiseen, neuropaattiseen, neurogeeniseen ja psykogeeniseen kutinaan «Clemens KE, Jaspers B, Klaschik E ym. Evaluation of the clinical effectiveness of physiotherapeutic management of lymphoedema in palliative care patients. Jpn J Clin Oncol 2010;40:1068-72 »47. Yleistynyt kutina voi olla syöpään liittyvä paraneoplastinen ilmiö.
  • Hoito tulisi kohdistaa perussyyhyn, mutta se ei kohderyhmässä useinkaan ole mahdollista.
  • Loppuvaiheen potilaiden kutina on monisyistä. Lääkehoidolla voitaneen vaikuttaa siihen, mutta luotettava näyttö asiasta puuttuu «Loppuvaiheen potilaiden kutina on monisyistä ja lääkehoidolla voitaneen vaikuttaa siihen, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
  • Kuolevan potilaan kutinan syynä voi olla kuiva iho (kseroosi), jolloin oireen hoitona on ihon rasvaus ja ihon vesipesujen harventaminen.
    • Paikallishoitona 1-prosenttinen mentoliliuos tai 2.5-prosenttinen lidokaiiniliuos tai -geeli saattaa helpottaa hetkellisesti. Myös paikallista kortisonivoidetta voidaan käyttää.
  • Sappistaasin ja siihen liittyvän kutinan hoitona voidaan käyttää sappiteiden dreneerausta. Kutina ei kuitenkaan korreloi bilirubiinitasoon. Kolestyramiini ei auta erityisen hyvin kolestaattisessa kutinassa.
  • Edennyttä tautia sairastavilla kutina on harvoin histamiinivälitteistä, joten antihistamiineista on varsin vähän hyötyä.
  • Gabapentiini tai pregabaliini saattavat helpottaa neuropaattista kutinaa.
  • Paroksetiinilla (5–10 mg/vrk) ja mirtatsapiinilla (7.5 mg yöksi) saattaa olla vaikutusta serotoniinivälitteisessä kutinassa (kolestaattinen, renaalinen, opioidien aiheuttama).
  • Opioidit aiheuttavat kutinaa etenkin spinaalisesti annosteltuna. 5-HT3-antagonisteilla saattaa olla vaikutusta opioidikutinaan. Spinaaliseen annosteluun lisätty bupivakaiini saattaa vähentää spinaalisesti annostellun morfiinin aiheuttamaa kutinaa.
  • Opiodiantagonistit naloksoni ja naltreksoni saattavat vähentää opioidien aiheuttamaa kutinaa. Opioidiantagonistien avusta kutinaan on tapausselosteita, joissa 8–12 mg:n ihon alle annettavilla metyylinaltreksoniannoksilla saattaa olla vaikutusta kutinaan. Jos opioidiantagonistin käyttö ei ole mahdollista, voidaan kokeilla opioidirotaatiota.

Muut iho-oireet

Ihometastaasien aiheuttama verenvuoto

  • Käytössä olevan antikoagulaatiolääkehoidon tarpeellisuus tulee tarkistaa.
  • Traneksaamihappo saattaa hillitä verenvuotoa (500–1 000 mg x 1–3/vrk).
  • Traneksaamihappoa tai adrenaliinia (1:1 000 keittosuolataitoksissa) voidaan laittaa paikallisesti keittosuolataitoksiin. Vaikutus on lyhytkestoinen etenkin adrenaliinilla.
  • Paikallinen kylmähoito saattaa jonkin verran hillitä verenvuotoa.
  • Pieniin vuotaviin muutoksiin voidaan käyttää hopeanitraattikäsittelyä.
  • Rajoittuneessa vuotavassa ihometastasoinnissa sädehoidosta voi olla hyötyä.

Tulehtuneen haavan hajuhaitta

  • Haju johtuu usein nekroottisten muutosten anaerobi-infektiosta, johon voi käyttää antibioottihoitoa: metronidatsolia 400 mg 1 x 3/vrk p.o., klindamysiiniä 300 mg x 4 p.o., tai metronidatsolia paikallishoitona (jauhettu tabletti (1–2 kpl levitetään puuterina tai tablettijauheesta voidaan tehdä suspensio), valmisgeeli, voide 1–3 x/vrk). Paikallishoitoina voidaan käyttää aktiivihiilisidoksia, hopeasidoksia, hunajavoiteita, pihkavoidetta ja eritettä imeviä sidoksia ja uloimpiin taitoksiin piparminttuöljyä tai hajustettua talkkia.
  • Hoitohuoneen voimakkaita hajuja voidaan peittää esimerkiksi tervalla, jauhetulla kahvilla, suitsukkeilla tai aromaattisilla öljyillä.

Hikoilu

  • Hikoilu voi johtua lääkehoidoista (muun muassa opioidit, hormonaaliset syöpälääkkeet), syövästä (paraneoplatinen ilmiö, nekroottiset syöpäpesäkkeet), syövän hoidoista (endokriiniset vaikutukset) tai vaihdevuosista.
  • Pääosin rintasyöpäpotilailla tehtyjen tutkimusten mukaan hikoilua voidaan lievittää masennuslääkkeillä, kuten serotoniinin takaisinoton estäjillä (SSRI) (paroksetiini 10–20 mg, fluoksetiini 20 mg, sertraliini 50 mg kerran päivässä annosteltuna) ja serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjillä (SNRI) (venlafaxiini 37.5–75 mg x 1/vrk), epilepsialääkkeillä (gabapentiini 300 mg x 1–3/vrk, pregabaliini 75 mg x 2/vrk), tai klonidiinilla (75 µg x 2/vrk) tai ex tempore -reseptillä valmistettavalla sekoitevalmisteella (ergotamiinitartraatti 0.3 mg, extratum belladonna 10 mg, fenobarbitaali 20 mg, 1–2 kapselia yksi tai kaksi kertaa vuorokaudessa) «Desmarais JE, Looper KJ. Managing menopausal symptoms and depression in tamoxifen users: implications of drug and medicinal interactions. Maturitas 2010;67:296-308 »127.
  • Vaihdevuosiin liittyvää hikoilua voidaan lievittää keltarauhashormonilla (esim. 30–50 mg:lla medroksiprogesteroniasetaattia vuorokaudessa).
  • Eturauhassyöpäpotilailla kastraatiohoidon (LHRH-analogi) purkaminen saattaa lievittää hikoilua.
  • Tuumorikuumeiluun liittyvää hikoilua voidaan lievittää säännöllisellä tulehduskipulääkkeen tai parasetamolin käytöllä.

Psyykkiset oireet

  • Saattohoitopotilaan psyykkisen tilan arvioinnissa lähtökohtana on potilaan, omaisten ja hoitoryhmän jäsenten yhteinen tietoisuus siitä, että potilas on lähestymässä kuolemaa.
  • Elettyä elämää arvostava muistelu ja surutyö suojaavat vaikeammilta psyykkisiltä häiriöiltä ja auttavat potilasta suhtautumaan tyynemmin ja hyväksyvämmin elettyyn elämään ja lähestyvään kuolemaan.
  • Jos potilas ei pysty psyykkisesti sisäistämään lähestyvään kuolemaan liittyviä uhkakuvia ja luopumista, hän saattaa ajautua paniikkiin tai vaipua anhedoniseen masennukseen.
  • Tietoisuus lähestyvästä kuolemasta herättää pelkoa ja ahdistusta, joista aiheutuvaa kärsimystä voidaan lievittää hyvällä hoivalla, keskusteluilla ja joskus myös lääkkeillä.
  • Potilaalla on oikeus surra. Surua saattaa kuitenkin olla vaikea erottaa masennuksesta.
  • Potilaalle on hyvä tarjota terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa psykososiaalista tukea, hengellistä ja henkistä tukea.
    • Myös vertaistuesta ja tukihenkilöistä voi olla apua.

Masennus

Ahdistuneisuus

Unettomuus

Orgaaniset sekavuustilat (delirium)

Palliatiivinen sedaatio

Antibiootit oireiden hoidossa

  • Suureneva CRP-arvo ja seerumin pieni albumiinipitoisuus ovat elämän loppuvaiheessa pikemmin merkkejä huonosta ennusteesta kuin infektiosta.
  • Mikrobilääkityksestä lienee hyötyä kuolevan potilaan virtsatieinfektion oireiden lievittämisessä «Antimikrobihoidosta lienee hyötyä kuolevan potilaan virtsatieinfektion oireiden lievittämisessä.»C.
  • Hengitystieinfektioissa antibioottihoidosta saattaa olla hyötyä oireiden (limaisuus) helpottamisessa.
  • Antibioottihoitoa saavien potilaiden elinajassa ei yleensä ole merkittävää eroa verrattuna muihin elämän loppuvaiheen potilaisiin elämän loppuvaiheen hoidossa «Reinbolt RE, Shenk AM, White PH ym. Symptomatic treatment of infections in patients with advanced cancer receiving hospice care. J Pain Symptom Manage 2005;30:175-82 »141.
  • Lyhytkestoinen kokeilu antimikrobisella lääkityksellä voi silti olla aiheellista tilanteissa, joissa prognoosi ei ole kovin lyhyt ja infektion hoidolla arvioidaan voitavan pidentää elinaikaa. Antibioottihoitoa aloitettaessa tulee kuitenkin asettaa selkeät hoitotavoitteet ja sopia siitä, että hoito lopetetaan, ellei kyseisiä tavoitteita saavuteta (yleistilan lasku, hoidon tehottomuus, potilaan oma toive).
  • Antibioottihoitoa voidaan kokeilla lyhytaikaisesti oireiden helpottamiseen, mutta se on syytä lopettaa, ellei vastetta saada. Elinaikaennusteen ollessa vain muutamia vuorokausia antibioottihoidosta ei ole hyötyä.

Vanhus- ja dementiapotilaiden loppuvaiheen hoito

Lääkehoidossa huomioitavaa

  • Lääkkeiden yhteisvaikutukset ovat mahdollisiä myös palliatiivisessa hoidossa olevilla potilailla. Interaktioiden seurauksena syntyvät haittavaikutukset lisäväät potilaan oiretaakkaa ja saattavat olla vaarallisia.
  • Palliatiivisessa hoidossa yleisiä lääkkeitä, joihin liittyy merkittäviä yhteisvaikutuksia, ovat mm flukonatsoli (mm. midatsolaamin, metadonin ja varfariinin kanssa), dexametasoni, prednisoloni sekä kipulääkkeet. Kipulääkkeisiin liittyviä tavallisia yhteisvaikutuksia on lueteltu sähköisessä tausta-aineistossa «Kipulääkkeisiin liittyviä tavallisia yhteisvaikutuksia saattohoidossa»4. Ks. tarvittaessa lisätietoja esimerkiksi Terveysportin Sfinx-palvelusta: «http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ia_yhteisvaikutus.koti»9.
  • Munuaisten vajaatoiminta muuttaa useiden palliatiivisessa hoidossa yleisesti käytettyjen lääkkeiden eritystä munuaisten kautta. Ks. lisätietoja aiheesta sähköisestä tausta-aineistosta «Lääkkeet ja munuaisten vajaatoiminta»5.
  • Maksan vajaatoiminta muuttaa useiden palliatiivisessa hoidossa yleisesti käytettyjen lääkkeiden metaboliaa. Ks. lisätietoja aiheesta sähköisestä tausta-aineistosta «Lääkkeet ja maksan vajaatoiminta»6.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Kuolevan potilaan oireiden hoito -suosituksen historiatiedot «Kuolevan potilaan oireiden hoito, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»7

Puheenjohtaja:

Juha Hänninen, LL, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys, ylilääkäri; Terhokoti

Jäsenet:

Katri Hamunen, LT, anestesiologian erikoislääkäri, kivunhoidon erityispätevyys; HUS, HYKS sairaanhoitoalue, anestesiologian ja tehohoidon klinikka, Meilahden sairaala

Marja-Liisa Laakkonen, LT, geriatrian erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys, apulaisylilääkäri; Laakson sairaala, Helsingin terveyskeskus

Tanja Laukkala, LT, Käypä hoito -toimittaja, psykiatrian ylilääkäri; Sotilaslääketieteen keskus

Juho Lehto, LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys, ylilääkäri; HUS, Hyvinkään sairaanhoitoalue, keuhkosairauksien vastuualue ja palliatiivinen yksikkö

Ari Matila, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, kivunhoitolääketieteen ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys; Keski-Pohjanmaan keskussairaala, Raahen aluesairaala ja Kainuun keskussairaala

Eeva Rahko, LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys; Oulun yliopistollinen sairaala

Tiina Saarto, vs. palliatiivisen lääketieteen professori, syöpätautien ja sädehoidon dosentti, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys, vs. ylilääkäri; HUS, HYKS sairaanhoitoalue, syöpätautien klinikka ja Tampereen yliopisto

Harri Tohmo, LT, MBA, anestesiologian erikoislääkäri, kivunhoidon erityispätevyys, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys, hallinnon pätevyys, ylilääkäri; HUS, Hyvinkään sairaanhoitoalue, anestesiologian ja tehohoidon vastuualue

Eero Vuorinen, LL, anestesiologian erikoislääkäri, kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyydet, osastonylilääkäri; Kymenlaakson keskussairaala, kuntoutus- ja kipupoliklinikka, Kotka

Asiantuntija:

Irja Idman, psykiatrian erikoislääkäri; HUS, HYKS sairaanhoitoalue, syöpätautien klinikka

Sidonnaisuudet

Katri Hamunen: Luentopalkkioita (Hämeen kesäyliopisto, Mundipharma)

Juha Hänninen: Asiantuntijapalkkioita (Leiras, Wyeth), luentopalkkioita (Leiras, Mundipharma), tukea koulutus- ja kongressikuluihin (Prostrakan)

Marja-Liisa Laakkonen: Ei sidonnaisuuksia

Tanja Laukkala: Ei sidonnaisuuksia

Juho Lehto: Asiantuntijapalkkio (Lilly), luentopalkkioita (Astra Zeneca, Boehringer-Ingelheim, Lilly, Mundipharma, Novartis, Roche, Wyeth), tukea koulutus- ja kongressikuluihin (Astra Zeneca, Boehringer-Ingelheim, Lilly, Novartis, Pierre-Fabre, Roche), muu palkkio (Lilly)

Ari Matila: Luentopalkkioita (Orion, Pfizer ), osakeomistus (Orion Oyj)

Eeva Rahko: Asiantuntijapalkkioita (Lilly, Pfizer), johtokunnan jäsenyys (Suomen Onkologiayhdistys), luentopalkkioita (Merck, Leiras, Roche, Amgen, GSK, Sanofi, Astra Zeneca, Pro Strakan), tukea koulutus- ja kongressikuluihin (Merck, Leiras, Roche, Amgen, GSK, Sanofi, Astra Zeneca, Pro Strakan), muu palkkio (Pohjois-Pohjanmaan Syöpäyhdistys)

Tiina Saarto: Tukea koulutus- ja kongressikuluihin (Perre Fabre)

Harri Tohmo: Osakeomistus (Orion Oyj), tukea koulutus- ja kongressikuluihin (Pfizer)

Eero Vuorinen: Luentopalkkio (Lilly, Mundipharma, MSD, Professio, Suomen Kivuntutkimusyhdistys, Syöpäpotilaat, Suomen Kipu ry.)

Kirjallisuusviite

Kuolevan potilaan oireiden hoito (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2012 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»10

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Hansen-Flaschen J. Chronic obstructive pulmonary disease: the last year of life. Respir Care 2004;49:90-7; discussion 97-8 «PMID: 14733625»PubMed
  2. Pierson DJ. Translating new understanding into better care for the patient with chronic obstructive pulmonary disease. Respir Care 2004;49:99-109 «PMID: 14733626»PubMed
  3. Hanratty B, Hibbert D, Mair F ym. Doctors' perceptions of palliative care for heart failure: focus group study. BMJ 2002;325:581-5 «PMID: 12228136»PubMed
  4. Higginson IJ, Hart S, Silber E ym. Symptom prevalence and severity in people severely affected by multiple sclerosis. J Palliat Care 2006;22:158-65 «PMID: 17058754»PubMed
  5. Oliver D, Borasio GD, Walsh D (toim.) Palliative care in amyotrophic lateral sclerosis. Oxford University Press 2000
  6. Chater S, Davison SN, Germain MJ ym. Withdrawal from dialysis: a palliative care perspective. Clin Nephrol 2006;66:364-72 «PMID: 17140166»PubMed
  7. Murtagh FE, Addington-Hall J, Higginson IJ. The prevalence of symptoms in end-stage renal disease: a systematic review. Adv Chronic Kidney Dis 2007;14:82-99 «PMID: 17200048»PubMed
  8. Chang VT, Hwang SS, Feuerman M. Validation of the Edmonton Symptom Assessment Scale. Cancer 2000;88:2164-71 «PMID: 10813730»PubMed
  9. Chang VT, Hwang SS, Feuerman M ym. The memorial symptom assessment scale short form (MSAS-SF). Cancer 2000;89:1162-71 «PMID: 10964347»PubMed
  10. Murray SA, Kendall M, Boyd K ym. Illness trajectories and palliative care. BMJ 2005;330:1007-11 «PMID: 15860828»PubMed
  11. Pahlman I. Potilaan asema ja oikeudet sekä rekisterinpito. Kirjassa: Koskinen M (toim.), Terveydenhuollon lainsäädäntö, Lakikokoelmat 2010. Helsinki, Edita Publishing Oy, 2010
  12. Zimmermann C, Burman D, Swami N ym. Determinants of quality of life in patients with advanced cancer. Support Care Cancer 2011;19:621-9 «PMID: 20349353»PubMed
  13. Pahlman I. Potilaan itsemääräämisoikeus, 2. painos. Helsinki, Edita Publishing Oy, 2006.
  14. Schuman-Olivier Z, Brendel DH, Forstein M ym. The use of palliative sedation for existential distress: a psychiatric perspective. Harv Rev Psychiatry 2008;16:339-51 «PMID: 19085388»PubMed
  15. Doorenbos AZ, Given CW, Given B ym. Symptom experience in the last year of life among individuals with cancer. J Pain Symptom Manage 2006;32:403-12 «PMID: 17085266»PubMed
  16. Mystakidou K, Parpa E, Katsouda E ym. The role of physical and psychological symptoms in desire for death: a study of terminally ill cancer patients. Psychooncology 2006;15:355-60 «PMID: 16184617»PubMed
  17. Mercadante S, Casuccio A, Fulfaro F. The course of symptom frequency and intensity in advanced cancer patients followed at home. J Pain Symptom Manage 2000;20:104-12 «PMID: 10989248»PubMed
  18. Booth S, Dudgeon D. Dyspnoea in advanced disease. Oxford University Press 2006
  19. Solano JP, Gomes B, Higginson IJ. A comparison of symptom prevalence in far advanced cancer, AIDS, heart disease, chronic obstructive pulmonary disease and renal disease. J Pain Symptom Manage 2006;31:58-69 «PMID: 16442483»PubMed
  20. Boyd K, Murray SA. Recognising and managing key transitions in end of life care. BMJ 2010;341:c4863 «PMID: 20847023»PubMed
  21. The gold standards framework: Prognostic indicator guidance paper. National golden standards framework center England 2008
  22. Lopez AD, Mathers CD, Ezzati M ym. Global and regional burden of disease and risk factors, 2001: systematic analysis of population health data. Lancet 2006;367:1747-57 «PMID: 16731270»PubMed
  23. Akuuttihoito-opas. Mäkijärvi M, Harjola V-P, Päivä H, Valli J, Vaula E. (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2012
  24. Davis MP, Walsh D. Treatment of nausea and vomiting in advanced cancer. Support Care Cancer 2000;8:444-52 «PMID: 11094988»PubMed
  25. Bruera E, Seifert L, Watanabe S ym. Chronic nausea in advanced cancer patients: a retrospective assessment of a metoclopramide-based antiemetic regimen. J Pain Symptom Manage 1996;11:147-53 «PMID: 8851371»PubMed
  26. Cole RM, Robinson F, Harvey L ym. Successful control of intractable nausea and vomiting requiring combined ondansetron and haloperidol in a patient with advanced cancer. J Pain Symptom Manage 1994;9:48-50 «PMID: 7513334»PubMed
  27. Baines M. Nausea, vomiting in patients with cancer. Kirjassa: Fallon M, O'Neill B (toim.) ABC of palliative care. London. BMJ Books, 1998
  28. Klaschik E, Nauck F, Ostgathe C. Constipation--modern laxative therapy. Support Care Cancer 2003;11:679-85 «PMID: 14505158»PubMed
  29. Noguera A, Centeno C, Librada S ym. Screening for constipation in palliative care patients. J Palliat Med 2009;12:915-20 «PMID: 19747036»PubMed
  30. Librach SL, Bouvette M, De Angelis C ym. Consensus recommendations for the management of constipation in patients with advanced, progressive illness. J Pain Symptom Manage 2010;40:761-73 «PMID: 21075273»PubMed
  31. Ramkumar D, Rao SS. Efficacy and safety of traditional medical therapies for chronic constipation: systematic review. Am J Gastroenterol 2005;100:936-71 «PMID: 15784043»PubMed
  32. Sykes N. Constipation and diarrhoea. Kirjassa: Oxford Textbook of Palliative Medicine. Oxford University Press 2004:483-96
  33. Schutter U, Grunert S, Meyer C ym. Innovative pain therapy with a fixed combination of prolonged-release oxycodone/naloxone: a large observational study under conditions of daily practice. Curr Med Res Opin 2010;26:1377-87 «PMID: 20380506»PubMed
  34. Mercadante S. Diarrhea in terminally ill patients: pathophysiology and treatment. J Pain Symptom Manage 1995;10:298-309 «PMID: 7602180»PubMed
  35. Beckwith MC. Diarrhea in palliative care patients. Kirjassa: Lipman AG, Jackson KC, Tyler LS (toim.) Evidence-based symptom control in palliative care. Binghampton: Pharmaceutical Products Press, 2000
  36. Laval G, Arvieux C, Stefani L ym. Protocol for the treatment of malignant inoperable bowel obstruction: a prospective study of 80 cases at Grenoble University Hospital Center. J Pain Symptom Manage 2006;31:502-12 «PMID: 16793490»PubMed
  37. Baines M, Oliver DJ, Carter RL. Medical management of intestinal obstruction in patients with advanced malignant disease. A clinical and pathological study. Lancet 1985;2:990-3 «PMID: 2414614»PubMed
  38. Axelsson B ym. Handlingsprogram för palliation vid ascites, illamående, tarmobstruktion. Mittskandinaviskt palliativt forum 15.5.2000. Sverige
  39. Baines MJ. ABC of palliative care. Nausea, vomiting, and intestinal obstruction. BMJ 1997;315:1148-50 «PMID: 9374893»PubMed
  40. Ripamonti C, Rodriguez C. Gastrointestinal motility disorders in patients with advanced cancer. Kirjassa: Portenoy RK, Bruera E (toim.) Topics in palliative care volume 1. Oxford University Press 1997
  41. Sreedharan A, Harris K, Crellin A ym. Interventions for dysphagia in oesophageal cancer. Cochrane Database Syst Rev 2009;(4):CD005048 «PMID: 19821338»PubMed
  42. Wenger U, Johnsson E, Arnelo U ym. An antireflux stent versus conventional stents for palliation of distal esophageal or cardia cancer: a randomized clinical study. Surg Endosc 2006;20:1675-80 «PMID: 16960663»PubMed
  43. LeBon B, Zeppetella G, Higginson IJ. Effectiveness of topical administration of opioids in palliative care: a systematic review. J Pain Symptom Manage 2009;37:913-7 «PMID: 19321297»PubMed
  44. Becker G, Galandi D, Blum HE. Malignant ascites: systematic review and guideline for treatment. Eur J Cancer 2006;42:589-97 «PMID: 16434188»PubMed
  45. European Association for the Study of the Liver. EASL clinical practice guidelines on the management of ascites, spontaneous bacterial peritonitis, and hepatorenal syndrome in cirrhosis. J Hepatol 2010;53:397-417 «PMID: 20633946»PubMed
  46. Pockros PJ, Esrason KT, Nguyen C ym. Mobilization of malignant ascites with diuretics is dependent on ascitic fluid characteristics. Gastroenterology 1992;103:1302-6 «PMID: 1397889»PubMed
  47. Clemens KE, Jaspers B, Klaschik E ym. Evaluation of the clinical effectiveness of physiotherapeutic management of lymphoedema in palliative care patients. Jpn J Clin Oncol 2010;40:1068-72 «PMID: 20558463»PubMed
  48. Portela MA, Rubiales AS, Centeno C. The use of psychostimulants in cancer patients. Curr Opin Support Palliat Care 2011;5:164-8 «PMID: 21532350»PubMed
  49. Morita T, Hyodo I, Yoshimi T ym. Artificial hydration therapy, laboratory findings, and fluid balance in terminally ill patients with abdominal malignancies. J Pain Symptom Manage 2006;31:130-9 «PMID: 16488346»PubMed
  50. Good P, Cavenagh J, Mather M ym. Medically assisted hydration for palliative care patients. Cochrane Database Syst Rev 2011;(2):CD006273 «PMID: 18425944»PubMed
  51. Dalal S, Del Fabbro E, Bruera E. Is there a role for hydration at the end of life? Curr Opin Support Palliat Care 2009;3:72-8 «PMID: 19365165»PubMed
  52. Morita T, Tei Y, Tsunoda J ym. Determinants of the sensation of thirst in terminally ill cancer patients. Support Care Cancer 2001;9:177-86 «PMID: 11401102»PubMed
  53. Morita T, Hyodo I, Yoshimi T ym. Association between hydration volume and symptoms in terminally ill cancer patients with abdominal malignancies. Ann Oncol 2005;16:640-7 «PMID: 15684225»PubMed
  54. Berenstein EG, Ortiz Z. Megestrol acetate for the treatment of anorexia-cachexia syndrome. Cochrane Database Syst Rev 2005;(2):CD004310 «PMID: 15846706»PubMed
  55. Gadducci A, Cosio S, Fanucchi A ym. Malnutrition and cachexia in ovarian cancer patients: pathophysiology and management. Anticancer Res 2001;21:2941-7 «PMID: 11712791»PubMed
  56. Loprinzi CL, Kugler JW, Sloan JA ym. Randomized comparison of megestrol acetate versus dexamethasone versus fluoxymesterone for the treatment of cancer anorexia/cachexia. J Clin Oncol 1999;17:3299-306 «PMID: 10506633»PubMed
  57. Mercadante S, Fulfaro F, Casuccio A. The use of corticosteroids in home palliative care. Support Care Cancer 2001;9:386-9 «PMID: 11497394»PubMed
  58. Hardy JR, Rees E, Ling J ym. A prospective survey of the use of dexamethasone on a palliative care unit. Palliat Med 2001;15:3-8 «PMID: 11212465»PubMed
  59. Inui A. Cancer anorexia-cachexia syndrome: current issues in research and management. CA Cancer J Clin 2002;52:72-91 «PMID: 11929007»PubMed
  60. Strasser F, Lutz TA, Maeder MT ym. Safety, tolerability and pharmacokinetics of intravenous ghrelin for cancer-related anorexia/cachexia: a randomised, placebo-controlled, double-blind, double-crossover study. Br J Cancer 2008;98:300-8 «PMID: 18182992»PubMed
  61. Jatoi A, Dakhil SR, Nguyen PL ym. A placebo-controlled double blind trial of etanercept for the cancer anorexia/weight loss syndrome: results from N00C1 from the North Central Cancer Treatment Group. Cancer 2007;110:1396-403 «PMID: 17674351»PubMed
  62. Strasser F, Bruera E. Cancer anorexia/cachexia syndrome: epidemiology, pathogenesis and assessment. Kirjassa: Ripamonti C, Bruera E (toim.) Gastrointestinal symptoms in advanced cancer patients. Oxford University Press 2002
  63. Jean-Pierre P, Morrow GR, Roscoe JA ym. A phase 3 randomized, placebo-controlled, double-blind, clinical trial of the effect of modafinil on cancer-related fatigue among 631 patients receiving chemotherapy: a University of Rochester Cancer Center Community Clinical Oncology Program Research base study. Cancer 2010;116:3513-20 «PMID: 20564068»PubMed
  64. Martinsson U, Lundström S. The use of blood transfusions and erythropoietin-stimulating agents in Swedish palliative care. Support Care Cancer 2009;17:199-203 «PMID: 18773226»PubMed
  65. Hill J, Treasure T, Guideline Development Group. Reducing the risk of venous thromboembolism (deep vein thrombosis and pulmonary embolism) in patients admitted to hospital: summary of the NICE guideline. Heart 2010;96:879-82 «PMID: 20478866»PubMed
  66. Cachia E, Ahmedzaib SH. Breathlessness in cancer patients. Eur J Cancer 2008;44:1116-23 «PMID: 18424030»PubMed
  67. Brown KK. Chronic cough due to chronic interstitial pulmonary diseases: ACCP evidence-based clinical practice guidelines. Chest 2006;129:180S-185S «PMID: 16428708»PubMed
  68. Blinderman CD, Homel P, Billings JA ym. Symptom distress and quality of life in patients with advanced chronic obstructive pulmonary disease. J Pain Symptom Manage 2009;38:115-23 «PMID: 19232893»PubMed
  69. Edmonds P, Karlsen S, Khan S ym. A comparison of the palliative care needs of patients dying from chronic respiratory diseases and lung cancer. Palliat Med 2001;15:287-95 «PMID: 12054146»PubMed
  70. Morice AH, Menon MS, Mulrennan SA ym. Opiate therapy in chronic cough. Am J Respir Crit Care Med 2007;175:312-5 «PMID: 17122382»PubMed
  71. Wee B. Chronic cough. Curr Opin Support Palliat Care 2008;2:105-9 «PMID: 18685405»PubMed
  72. Wee B, Hillier R. Interventions for noisy breathing in patients near to death. Cochrane Database Syst Rev 2008;(1):CD005177 «PMID: 18254072»PubMed
  73. Kvale PA, Selecky PA, Prakash UB ym. Palliative care in lung cancer: ACCP evidence-based clinical practice guidelines (2nd edition). Chest 2007;132:368S-403S «PMID: 17873181»PubMed
  74. Reinfuss M, Mucha-Malecka A, Walasek T ym. Palliative thoracic radiotherapy in non-small cell lung cancer. An analysis of 1250 patients. Palliation of symptoms, tolerance and toxicity. Lung Cancer 2011;71:344-9 «PMID: 20674068»PubMed
  75. Vainio A, Auvinen A. Prevalence of symptoms among patients with advanced cancer: an international collaborative study. Symptom Prevalence Group. J Pain Symptom Manage 1996;12:3-10 «PMID: 8718910»PubMed
  76. Roberts ME, Neville E, Berrisford RG ym. Management of a malignant pleural effusion: British Thoracic Society Pleural Disease Guideline 2010. Thorax 2010;65 Suppl 2:ii32-40 «PMID: 20696691»PubMed
  77. Shaw P, Agarwal R. Pleurodesis for malignant pleural effusions. Cochrane Database Syst Rev 2004;(1):CD002916 «PMID: 14973997»PubMed
  78. Rowell NP, Gleeson FV. Steroids, radiotherapy, chemotherapy and stents for superior vena caval obstruction in carcinoma of the bronchus. Cochrane Database Syst Rev 2001;(4):CD001316 «PMID: 11687105»PubMed
  79. Du Rand IA, Barber PV, Goldring J ym. Summary of the British Thoracic Society guidelines for advanced diagnostic and therapeutic flexible bronchoscopy in adults. Thorax 2011;66:1014-5 «PMID: 22003155»PubMed
  80. Currow DC, McDonald C, Oaten S ym. Once-daily opioids for chronic dyspnea: a dose increment and pharmacovigilance study. J Pain Symptom Manage 2011;42:388-99 «PMID: 21458217»PubMed
  81. Abernethy AP, Currow DC, Frith P ym. Randomised, double blind, placebo controlled crossover trial of sustained release morphine for the management of refractory dyspnoea. BMJ 2003;327:523-8 «PMID: 12958109»PubMed
  82. Jennings AL, Davies AN, Higgins JP ym. A systematic review of the use of opioids in the management of dyspnoea. Thorax 2002;57:939-44 «PMID: 12403875»PubMed
  83. Jennings AL, Davies AN, Higgins JP ym. Opioids for the palliation of breathlessness in terminal illness. Cochrane Database Syst Rev 2001;(4):CD002066 «PMID: 11687137»PubMed
  84. Clemens KE, Quednau I, Klaschik E. Is there a higher risk of respiratory depression in opioid-naïve palliative care patients during symptomatic therapy of dyspnea with strong opioids? J Palliat Med 2008;11:204-16 «PMID: 18333735»PubMed
  85. Navigante AH, Castro MA, Cerchietti LC. Morphine versus midazolam as upfront therapy to control dyspnea perception in cancer patients while its underlying cause is sought or treated. J Pain Symptom Manage 2010;39:820-30 «PMID: 20471543»PubMed
  86. Cranston JM, Crockett AJ, Moss JR ym. Domiciliary oxygen for chronic obstructive pulmonary disease. Cochrane Database Syst Rev 2005;(4):CD001744 «PMID: 16235285»PubMed
  87. Bruera E, de Stoutz N, Velasco-Leiva A ym. Effects of oxygen on dyspnoea in hypoxaemic terminal-cancer patients. Lancet 1993;342:13-4 «PMID: 8100289»PubMed
  88. Booth S, Wade R, Johnson M ym. The use of oxygen in the palliation of breathlessness. A report of the expert working group of the Scientific Committee of the Association of Palliative Medicine. Respir Med 2004;98:66-77 «PMID: 14959816»PubMed
  89. Chu CM, Chan VL, Wong IW ym. Noninvasive ventilation in patients with acute hypercapnic exacerbation of chronic obstructive pulmonary disease who refused endotracheal intubation. Crit Care Med 2004;32:372-7 «PMID: 14758150»PubMed
  90. Cuomo A, Delmastro M, Ceriana P ym. Noninvasive mechanical ventilation as a palliative treatment of acute respiratory failure in patients with end-stage solid cancer. Palliat Med 2004;18:602-10 «PMID: 15540668»PubMed
  91. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Anestesiologiyhdistyksen asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus Hengitysvajaus (äkillinen). 5.5.2006. www.kaypahoito.fi
  92. Ambrosino N, Guarracino F. Unusual applications of noninvasive ventilation. Eur Respir J 2011;38:440-9 «PMID: 21349915»PubMed
  93. Curtis JR, Cook DJ, Sinuff T ym. Noninvasive positive pressure ventilation in critical and palliative care settings: understanding the goals of therapy. Crit Care Med 2007;35:932-9 «PMID: 17255876»PubMed
  94. Bourke SC, Tomlinson M, Williams TL ym. Effects of non-invasive ventilation on survival and quality of life in patients with amyotrophic lateral sclerosis: a randomised controlled trial. Lancet Neurol 2006;5:140-7 «PMID: 16426990»PubMed
  95. Kolodziej MA, Jensen L, Rowe B ym. Systematic review of noninvasive positive pressure ventilation in severe stable COPD. Eur Respir J 2007;30:293-306 «PMID: 17459893»PubMed
  96. Guidelines & Protocols Advisory Committee. Palliative Care for the Patient with Incurable Cancer or Advanced Disease. Part 2: Pain and Symptom Management. Effective Date: September 30, 2011. http://www.bcguidelines.ca/guideline_palliative2.html
  97. Svendsen KB, Andersen S, Arnason S ym. Breakthrough pain in malignant and non-malignant diseases: a review of prevalence, characteristics and mechanisms. Eur J Pain 2005;9:195-206 «PMID: 15737812»PubMed
  98. Zeppetella G, O'Doherty CA, Collins S. Prevalence and characteristics of breakthrough pain in patients with non-malignant terminal disease admitted to a hospice. Palliat Med 2001;15:243-6 «PMID: 11407195»PubMed
  99. World Health Organization.Cancer pain relief. WHO Office Publication, Geneve, 1996. http://whqlibdoc.who.int/publications/9241544821.pdf
  100. Scottish Intercollegiate Guidelines Network. Control of pain in adults with cancer. A National clincal guideline. www.sign.ac.uk
  101. Maltoni M, Scarpi E, Modonesi C ym. A validation study of the WHO analgesic ladder: a two-step vs three-step strategy. Support Care Cancer 2005;13:888-94 «PMID: 15818486»PubMed
  102. Marinangeli F, Ciccozzi A, Leonardis M ym. Use of strong opioids in advanced cancer pain: a randomized trial. J Pain Symptom Manage 2004;27:409-16 «PMID: 15120769»PubMed
  103. Hanks GW, Conno F, Cherny N ym. Morphine and alternative opioids in cancer pain: the EAPC recommendations. Br J Cancer 2001;84:587-93 «PMID: 11237376»PubMed
  104. Quigley C. The role of opioids in cancer pain. Br Med J 2005;331:825-9 «PMID: 16210282»PubMed
  105. Muijsers RB, Wagstaff AJ. Transdermal fentanyl: an updated review of its pharmacological properties and therapeutic efficacy in chronic cancer pain control. Drugs 2001;61:2289-307 «PMID: 11772140»PubMed
  106. Ripamonti C, Fagnoni E, Campa T ym. Is the use of transdermal fentanyl inappropriate according to the WHO guidelines and the EAPC recommendations? A study of cancer patients in Italy. Support Care Cancer 2006;14:400-7 «PMID: 16485087»PubMed
  107. Donner B, Zenz M, Tryba M ym. Direct conversion from oral morphine to transdermal fentanyl: a multicenter study in patients with cancer pain. Pain 1996;64:527-34 «PMID: 8783318»PubMed
  108. Davis MP, Walsh D. Methadone for relief of cancer pain: a review of pharmacokinetics, pharmacodynamics, drug interactions and protocols of administration. Support Care Cancer 2001;9:73-83 «PMID: 11305074»PubMed
  109. Pöyhiä R. Syöpäpotilaan läpilyöntikipu. Suom Lääkäril 2004;59:629-32
  110. Zeppetella G, Ribeiro MD. Opioids for the management of breakthrough (episodic) pain in cancer patients. Cochrane Database Syst Rev 2006;(1):CD004311 «PMID: 16437482»PubMed
  111. Phillips TJ, Cherry CL, Cox S ym. Pharmacological treatment of painful HIV-associated sensory neuropathy: a systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. PLoS One 2010;5:e14433 «PMID: 21203440»PubMed
  112. Serpell MG, Neuropathic pain study group. Gabapentin in neuropathic pain syndromes: a randomised, double-blind, placebo-controlled trial. Pain 2002;99:557-66 «PMID: 12406532»PubMed
  113. Caraceni A, Zecca E, Bonezzi C ym. Gabapentin for neuropathic cancer pain: a randomized controlled trial from the Gabapentin Cancer Pain Study Group. J Clin Oncol 2004;22:2909-17 «PMID: 15254060»PubMed
  114. Wiffen P, Collins S, McQuay H ym. Anticonvulsant drugs for acute and chronic pain. Cochrane Database Syst Rev 2005;(3):CD001133 «PMID: 16034857»PubMed
  115. Moore RA, Wiffen PJ, Derry S ym. Gabapentin for chronic neuropathic pain and fibromyalgia in adults. Cochrane Database Syst Rev 2011;(3):CD007938 «PMID: 21412914»PubMed
  116. Moore RA, Straube S, Wiffen PJ ym. Pregabalin for acute and chronic pain in adults. Cochrane Database Syst Rev 2009;(3):CD007076 «PMID: 19588419»PubMed «PMID: 20083373»PubMed
  117. Saarto T, Wiffen PJ. Antidepressants for neuropathic pain. Cochrane Database Syst Rev 2007;(4):CD005454 «PMID: 17943857»PubMed
  118. Lunn MP, Hughes RA, Wiffen PJ. Duloxetine for treating painful neuropathy or chronic pain. Cochrane Database Syst Rev 2009;(4):CD007115 «PMID: 19821395»PubMed
  119. Hollingshead J, Dühmke RM, Cornblath DR. Tramadol for neuropathic pain. Cochrane Database Syst Rev 2006;(3):CD003726 «PMID: 16856016»PubMed
  120. Wong R, Wiffen PJ. Bisphosphonates for the relief of pain secondary to bone metastases. Cochrane Database Syst Rev 2006;(3):CD002068 «PMID: 12076438»PubMed
  121. Pavlakis N, Schmidt R, Stockler M. Bisphosphonates for breast cancer. Cochrane Database Syst Rev 2006;(3):CD003474 «PMID: 16034900»PubMed
  122. Gallagher R. Management of painful wounds in advanced disease. Can Fam Physician 2010;56:883-5, e315-7 «PMID: 20841588»PubMed
  123. Maida V, Ennis M, Kuziemsky C ym. Symptoms associated with malignant wounds: a prospective case series. J Pain Symptom Manage 2009;37:206-11 «PMID: 18619764»PubMed
  124. Krajnik M, Zylicz Z, Finlay I ym. Potential uses of topical opioids in palliative care--report of 6 cases. Pain 1999;80:121-5 «PMID: 10204724»PubMed
  125. Breneman DL, Cardone JS, Blumsack RF ym. Topical capsaicin for treatment of hemodialysis-related pruritus. J Am Acad Dermatol 1992;26:91-4 «PMID: 1732343»PubMed
  126. Lam VY, Wallace M, Schulteis G. Effects of lidocaine patch on intradermal capsaicin-induced pain: a double-blind, controlled trial. J Pain 2011;12:323-30 «PMID: 20889387»PubMed
  127. Desmarais JE, Looper KJ. Managing menopausal symptoms and depression in tamoxifen users: implications of drug and medicinal interactions. Maturitas 2010;67:296-308 «PMID: 20880642»PubMed
  128. Mitchell AJ, Chan M, Bhatti H ym. Prevalence of depression, anxiety, and adjustment disorder in oncological, haematological, and palliative-care settings: a meta-analysis of 94 interview-based studies. Lancet Oncol 2011;12:160-74 «PMID: 21251875»PubMed
  129. Breitbart W, Bruera E, Chochinov H ym. Neuropsychiatric syndromes and psychological symptoms in patients with advanced cancer. J Pain Symptom Manage 1995;10:131-41 «PMID: 7730685»PubMed
  130. Chochinov HM, Wilson KG, Enns M ym. "Are you depressed?" Screening for depression in the terminally ill. Am J Psychiatry 1997;154:674-6 «PMID: 9137124»PubMed
  131. Rodin G, Lloyd N, Katz M ym. The treatment of depression in cancer patients: a systematic review. Support Care Cancer 2007;15:123-36 «PMID: 17058100»PubMed
  132. Jackson KC, Lipman AG. Drug therapy for anxiety in palliative care. Cochrane Database Syst Rev 2004;(1):CD004596 «PMID: 14974072»PubMed
  133. Payne D, Massie M. Anxiety in palliative care. Kirjassa: Chochinov HM, Breitbart W (toim.) Handbook of psychiatry in palliative medicine. Oxford University Press 2000
  134. Hirst A, Sloan R. Benzodiazepines and related drugs for insomnia in palliative care. Cochrane Database Syst Rev 2002;(4):CD003346 «PMID: 12519593»PubMed
  135. Keeley P. Delirium at the end of life. Clin Evid 2007;6:2405 «PMID: 19454079»PubMed
  136. Jackson KC, Lipman AG. Drug therapy for delirium in terminally ill patients. Cochrane Database Syst Rev 2004;(2):CD004770 «PMID: 15106261»PubMed
  137. Han CS, Kim YK. A double-blind trial of risperidone and haloperidol for the treatment of delirium. Psychosomatics 2004;45:297-301 «PMID: 15232043»PubMed
  138. Skrobik YK, Bergeron N, Dumont M ym. Olanzapine vs haloperidol: treating delirium in a critical care setting. Intensive Care Med 2004;30:444-9 «PMID: 14685663»PubMed
  139. Gagnon B, Low G, Schreier G. Methylphenidate hydrochloride improves cognitive function in patients with advanced cancer and hypoactive delirium: a prospective clinical study. J Psychiatry Neurosci 2005;30:100-7 «PMID: 15798785»PubMed
  140. Cherny NI, Radbruch L, Board of the European Association for Palliative Care. European Association for Palliative Care (EAPC) recommended framework for the use of sedation in palliative care. Palliat Med 2009;23:581-93 «PMID: 19858355»PubMed
  141. Reinbolt RE, Shenk AM, White PH ym. Symptomatic treatment of infections in patients with advanced cancer receiving hospice care. J Pain Symptom Manage 2005;30:175-82 «PMID: 16125033»PubMed
  142. Mitchell SL, Kiely DK, Hamel MB. Dying with advanced dementia in the nursing home. Arch Intern Med 2004;164:321-6 «PMID: 14769629»PubMed
  143. Corbett A, Husebo B, Malcangio M ym. Assessment and treatment of pain in people with dementia. Nat Rev Neurol 2012;8:264-74 «PMID: 22487749»PubMed
  144. Bernabei R, Gambassi G, Lapane K ym. Management of pain in elderly patients with cancer. SAGE Study Group. Systematic Assessment of Geriatric Drug Use via Epidemiology. JAMA 1998;279:1877-82 «PMID: 9634258»PubMed
  145. Morrison RS, Siu AL. A comparison of pain and its treatment in advanced dementia and cognitively intact patients with hip fracture. J Pain Symptom Manage 2000;19:240-8 «PMID: 10799790»PubMed
  146. Scherder E, Oosterman J, Swaab D ym. Recent developments in pain in dementia. BMJ 2005;330:461-4 «PMID: 15731144»PubMed
  147. Won A, Lapane KL, Vallow S ym. Long-term effects of analgesics in a population of elderly nursing home residents with persistent nonmalignant pain. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2006;61:165-9 «PMID: 16510860»PubMed
  148. Manfredi PL, Breuer B, Wallenstein S ym. Opioid treatment for agitation in patients with advanced dementia. Int J Geriatr Psychiatry 2003;18:700-5 «PMID: 12891637»PubMed
  149. Bell JS, Laitinen ML, Lavikainen P ym. Use of strong opioids among community-dwelling persons with and without Alzheimer's disease in Finland. Pain 2011;152:543-7 «PMID: 21247697»PubMed
  150. Abernethy AP, McDonald CF, Frith PA ym. Effect of palliative oxygen versus room air in relief of breathlessness in patients with refractory dyspnoea: a double-blind, randomised controlled trial. Lancet 2010;376:784-93 «PMID: 20816546»PubMed
  151. Ahmedzai S, Brooks D. Transdermal fentanyl versus sustained-release oral morphine in cancer pain: preference, efficacy, and quality of life. The TTS-Fentanyl Comparative Trial Group. J Pain Symptom Manage 1997;13:254-61 «PMID: 9185430»PubMed
  152. Arai YC, Matsubara T, Shimo K ym. Low-dose gabapentin as useful adjuvant to opioids for neuropathic cancer pain when combined with low-dose imipramine. J Anesth 2010;24:407-10 «PMID: 20217150»PubMed
  153. Axelsson B, Stellborn P, Ström G. Analgesic effect of paracetamol on cancer related pain in concurrent strong opioid therapy. A prospective clinical study. Acta Oncol 2008;47:891-5 «PMID: 17965980»PubMed
  154. Ballantyne JC, Carwood CM. Comparative efficacy of epidural, subarachnoid, and intracerebroventricular opioids in patients with pain due to cancer. Cochrane Database Syst Rev 2005;(2):CD005178 «PMID: 15654707»PubMed
  155. Bell RF, Eccleston C, Kalso EA. Ketamine as an adjuvant to opioids for cancer pain. Cochrane Database Syst Rev 2009;(3):CD003351 «PMID: 23152217»PubMed
  156. Bennett MI. Effectiveness of antiepileptic or antidepressant drugs when added to opioids for cancer pain: systematic review. Palliat Med 2011;25:553-9 «PMID: 20671006»PubMed
  157. Bergasa NV, Alling DW, Talbot TL ym. Oral nalmefene therapy reduces scratching activity due to the pruritus of cholestasis: a controlled study. J Am Acad Dermatol 1999;41:431-4 «PMID: 10459118»PubMed
  158. Bots CP, Brand HS, Veerman EC ym. The management of xerostomia in patients on haemodialysis: comparison of artificial saliva and chewing gum. Palliat Med 2005;19:202-7 «PMID: 15920934»PubMed
  159. Bruera E, Belzile M, Neumann C ym. A double-blind, crossover study of controlled-release metoclopramide and placebo for the chronic nausea and dyspepsia of advanced cancer. J Pain Symptom Manage 2000;19:427-35 «PMID: 10908823»PubMed
  160. Bruera E, El Osta B, Valero V ym. Donepezil for cancer fatigue: a double-blind, randomized, placebo-controlled trial. J Clin Oncol 2007;25:3475-81 «PMID: 17687152»PubMed
  161. Bruera E, Moyano JR, Sala R ym. Dexamethasone in addition to metoclopramide for chronic nausea in patients with advanced cancer: a randomized controlled trial. J Pain Symptom Manage 2004;28:381-8 «PMID: 15471656»PubMed
  162. Bruera E, Sala R, Rico MA ym. Effects of parenteral hydration in terminally ill cancer patients: a preliminary study. J Clin Oncol 2005;23:2366-71 «PMID: 15800328»PubMed
  163. Candy B, Jones L, Goodman ML ym. Laxatives or methylnaltrexone for the management of constipation in palliative care patients. Cochrane Database Syst Rev 2011;(1):CD003448 «PMID: 21249653»PubMed
  164. Caraceni A, Pigni A, Brunelli C. Is oral morphine still the first choice opioid for moderate to severe cancer pain? A systematic review within the European Palliative Care Research Collaborative guidelines project. Palliat Med 2011;25:402-9 «PMID: 21708848»PubMed
  165. Cheetham M, Brazzelli M, Norton C ym. Drug treatment for faecal incontinence in adults. Cochrane Database Syst Rev 2003;(3):CD002116 «PMID: 12917921»PubMed
  166. Chow E, Harris K, Fan G ym. Palliative radiotherapy trials for bone metastases: a systematic review. J Clin Oncol 2007;25:1423-36 «PMID: 17416863»PubMed
  167. Claessens P, Menten J, Schotsmans P ym. Palliative sedation: a review of the research literature. J Pain Symptom Manage 2008;36:310-33 «PMID: 18657380»PubMed
  168. Clayton J, Fardell B, Hutton-Potts J ym. Parenteral antibiotics in a palliative care unit: prospective analysis of current practice. Palliat Med 2003;17:44-8
  169. Cranston JM, Crockett A, Currow D. Oxygen therapy for dyspnoea in adults. Cochrane Database Syst Rev 2008;(3):CD004769 «PMID: 18646110»PubMed
  170. Dale O, Moksnes K, Kaasa S. European Palliative Care Research Collaborative pain guidelines: opioid switching to improve analgesia or reduce side effects. A systematic review. Palliat Med 2011;25:494-503 «PMID: 21708856»PubMed
  171. De Conno F, Martini C, Zecca E ym. Megestrol acetate for anorexia in patients with far-advanced cancer: a double-blind controlled clinical trial. Eur J Cancer 1998;34:1705-9 «PMID: 9893656»PubMed
  172. Eisenberg E, McNicol E, Carr DB. Opioids for neuropathic pain. Cochrane Database Syst Rev 2006;(3):CD006146 «PMID: 16856116»PubMed
  173. Fairchild A, Harris K, Barnes E ym. Palliative thoracic radiotherapy for lung cancer: a systematic review. J Clin Oncol 2008;26:4001-11 «PMID: 18711191»PubMed
  174. Feliu J, González-Barón M, Berrocal A ym. Usefulness of megestrol acetate in cancer cachexia and anorexia. A placebo-controlled study. Am J Clin Oncol 1992;15:436-40 «PMID: 1524045»PubMed
  175. Feuer DJ, Broadley KE. Corticosteroids for the resolution of malignant bowel obstruction in advanced gynaecological and gastrointestinal cancer. Cochrane Database Syst Rev 2000;(2):CD001219 «PMID: 10796761»PubMed
  176. Friedgood CE, Ripstein CB. Chlorpromazine (thorazine) in the treatment of intractable hiccups. J Am Med Assoc 1955;157:309-10 «PMID: 13221413»PubMed
  177. Galbraith S, Fagan P, Perkins P ym. Does the use of a handheld fan improve chronic dyspnea? A randomized, controlled, crossover trial. J Pain Symptom Manage 2010;39:831-8 «PMID: 20471544»PubMed
  178. Gallagher R, Roberts D. A systematic review of oxygen and airflow effect on relief of dyspnea at rest in patients with advanced disease of any cause. J Pain Palliat Care Pharmacother 2004;18:3-15 «PMID: 15760804»PubMed
  179. Good P, Cavenagh J, Mather M ym. Medically assisted nutrition for palliative care in adult patients. Cochrane Database Syst Rev 2008;(4):CD006274 «PMID: 18843710»PubMed
  180. Gorsky M, Epstein JB, Parry J ym. The efficacy of pilocarpine and bethanechol upon saliva production in cancer patients with hyposalivation following radiation therapy. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2004;97:190-5 «PMID: 14970777»PubMed
  181. Grond S, Zech D, Schug SA ym. Validation of World Health Organization guidelines for cancer pain relief during the last days and hours of life. J Pain Symptom Manage 1991;6:411-22 «PMID: 1940485»PubMed
  182. Guelaud C, Similowski T, Bizec JL ym. Baclofen therapy for chronic hiccup. Eur Respir J 1995;8:235-7 «PMID: 7758557»PubMed
  183. Hardy J, Daly S, McQuade B ym. A double-blind, randomised, parallel group, multinational, multicentre study comparing a single dose of ondansetron 24 mg p.o. with placebo and metoclopramide 10 mg t.d.s. p.o. in the treatment of opioid-induced nausea and emesis in cancer patients. Support Care Cancer 2002;10:231-6 «PMID: 11904788»PubMed
  184. Hernández JL, Pajarón M, García-Regata O ym. Gabapentin for intractable hiccup. Am J Med 2004;117:279-81 «PMID: 15308440»PubMed
  185. Holmes HM, Bain KT, Zalpour A ym. Predictors of anticoagulation in hospice patients with lung cancer. Cancer 2010;116:4817-24 «PMID: 20572034»PubMed
  186. Husebo BS, Ballard C, Sandvik R ym. Efficacy of treating pain to reduce behavioural disturbances in residents of nursing homes with dementia: cluster randomised clinical trial. BMJ 2011;343:d4065 «PMID: 21765198»PubMed
  187. IIshizuka P, Garcia JB, Sakata RK ym. Assessment of oral S+ ketamine associated with morphine for the treatment of oncologic pain. Rev Bras Anestesiol 2007;57:19-31 «PMID: 19468615»PubMed
  188. Israel FJ, Parker G, Charles M ym. Lack of benefit from paracetamol (acetaminophen) for palliative cancer patients requiring high-dose strong opioids: a randomized, double-blind, placebo-controlled, crossover trial. J Pain Symptom Manage 2010;39:548-54 «PMID: 20083373»PubMed
  189. Jadad AR, Browman GP. The WHO analgesic ladder for cancer pain management. Stepping up the quality of its evaluation. JAMA 1995;274:1870-3 «PMID: 7500538»PubMed
  190. Jeremic B, Shibamoto Y, Igrutinovic I. Single 4 Gy re-irradiation for painful bone metastasis following single fraction radiotherapy. Radiother Oncol 1999;52:123-7 «PMID: 10577697»PubMed
  191. Kalso E, Edwards JE, Moore RA ym. Opioids in chronic non-cancer pain: systematic review of efficacy and safety. Pain 2004;112:372-80 «PMID: 15561393»PubMed
  192. Kalso E, Heiskanen T, Rantio M ym. Epidural and subcutaneous morphine in the management of cancer pain: a double-blind cross-over study. Pain 1996;67:443-9 «PMID: 8951940»PubMed
  193. Keskinbora K, Pekel AF, Aydinli I. Gabapentin and an opioid combination versus opioid alone for the management of neuropathic cancer pain: a randomized open trial. J Pain Symptom Manage 2007;34:183-9 «PMID: 17604592»PubMed
  194. Khan ZH, Simpson EJ, Cole AT ym. Oesophageal cancer and cachexia: the effect of short-term treatment with thalidomide on weight loss and lean body mass. Aliment Pharmacol Ther 2003;17:677-82 «PMID: 12641516»PubMed
  195. Khoo D, Hall E, Motson R ym. Palliation of malignant intestinal obstruction using octreotide. Eur J Cancer 1994;30A:28-30 «PMID: 7511400»PubMed
  196. Kierner KA, Gartner V, Schwarz M ym. Use of thromboprophylaxis in palliative care patients: a survey among experts in palliative care, oncology, intensive care, and anticoagulation. Am J Hosp Palliat Care 2008;25:127-31 «PMID: 18198364»PubMed
  197. King SJ, Reid C, Forbes K ym. A systematic review of oxycodone in the management of cancer pain. Palliat Med 2011;25:454-70 «PMID: 21708852»PubMed
  198. Knopp-Sihota JA, Newburn-Cook CV, Homik J ym. Calcitonin for treating acute and chronic pain of recent and remote osteoporotic vertebral compression fractures: a systematic review and meta-analysis. Osteoporos Int 2012;23:17-38 «PMID: 21660557»PubMed
  199. Kurita GP, Kaasa S, Sjøgren P ym. Spinal opioids in adult patients with cancer pain: a systematic review: a European Palliative Care Research Collaborative (EPCRC) opioid guidelines project. Palliat Med 2011;25:560-77 «PMID: 21708860»PubMed
  200. Lipps DC, Jabbari B, Mitchell MH ym. Nifedipine for intractable hiccups. Neurology 1990;40:531-2 «PMID: 2314596»PubMed
  201. Lundorff LE, Jønsson BH, Sjøgren P. Modafinil for attentional and psychomotor dysfunction in advanced cancer: a double-blind, randomised, cross-over trial. Palliat Med 2009;23:731-8 «PMID: 19648224»PubMed
  202. Lundström S, Zachrisson U, Fürst CJ. When nothing helps: propofol as sedative and antiemetic in palliative cancer care. J Pain Symptom Manage 2005;30:570-7 «PMID: 16376744»PubMed
  203. Madanagopolan N. Metoclopramide in hiccup. Curr Med Res Opin 1975;3:371-4 «PMID: 1183218»PubMed
  204. Martinez-Zapata MJ, Roqué M, Alonso-Coello P ym. Calcitonin for metastatic bone pain. Cochrane Database Syst Rev 2012;(8):CD003223 «PMID: 16856000»PubMed
  205. McNicol E, Strassels SA, Goudas L ym. NSAIDS or paracetamol, alone or combined with opioids, for cancer pain. Cochrane Database Syst Rev 2005;(2):CD005180 «PMID: 15654708»PubMed
  206. Mercadante S, Arcuri E, Tirelli W ym. Amitriptyline in neuropathic cancer pain in patients on morphine therapy: a randomized placebo-controlled, double-blind crossover study. Tumori 2002;88:239-42 «PMID: 12195763»PubMed
  207. Mercadante S, Fulfaro F, Casuccio A. A randomised controlled study on the use of anti-inflammatory drugs in patients with cancer pain on morphine therapy: effects on dose-escalation and a pharmacoeconomic analysis. Eur J Cancer 2002;38:1358-63 «PMID: 12091067»PubMed
  208. Mercadante S, Intravaia G, Villari P ym. Intrathecal treatment in cancer patients unresponsive to multiple trials of systemic opioids. Clin J Pain 2007;23:793-8 «PMID: 18075407»PubMed
  209. Mercadante S, Ripamonti C, Casuccio A ym. Comparison of octreotide and hyoscine butylbromide in controlling gastrointestinal symptoms due to malignant inoperable bowel obstruction. Support Care Cancer 2000;8:188-91 «PMID: 10789958»PubMed
  210. Mercadante S, Villari P, Fulfaro F. Rifampicin in opioid-induced itching. Support Care Cancer 2001;9:467-8 «PMID: 11585275»PubMed
  211. Mercadante S. Pain treatment and outcomes for patients with advanced cancer who receive follow-up care at home. Cancer 1999;85:1849-58 «PMID: 10223581»PubMed
  212. Minton O, Richardson A, Sharpe M ym. Drug therapy for the management of cancer-related fatigue. Cochrane Database Syst Rev 2010;(7):CD006704 «PMID: 20614448»PubMed
  213. Mishra S, Bhatnagar S, Goyal GN ym. A comparative efficacy of amitriptyline, gabapentin, and pregabalin in neuropathic cancer pain: a prospective randomized double-blind placebo-controlled study. Am J Hosp Palliat Care 2012;29:177-82 «PMID: 21745832»PubMed
  214. Mishra S, Bhatnagar S, Gupta D ym. Management of neuropathic cancer pain following WHO analgesic ladder: a prospective study. Am J Hosp Palliat Care 2008;25:447-51 «PMID: 19106278»PubMed
  215. Morita T, Chinone Y, Ikenaga M ym. Efficacy and safety of palliative sedation therapy: a multicenter, prospective, observational study conducted on specialized palliative care units in Japan. J Pain Symptom Manage 2005;30:320-8 «PMID: 16256896»PubMed
  216. Morrison RS, Siu AL. Survival in end-stage dementia following acute illness. JAMA 2000;284:47-52 «PMID: 10872012»PubMed
  217. Myers J, Chan V, Jarvis V ym. Intraspinal techniques for pain management in cancer patients: a systematic review. Support Care Cancer 2010;18:137-49 «PMID: 19943068»PubMed
  218. Mystakidou K, Befon S, Liossi C ym. Comparison of the efficacy and safety of tropisetron, metoclopramide, and chlorpromazine in the treatment of emesis associated with far advanced cancer. Cancer 1998;83:1214-23 «PMID: 9740088»PubMed
  219. Mystakidou K, Tsilika E, Kalaidopoulou O ym. Comparison of octreotide administration vs conservative treatment in the management of inoperable bowel obstruction in patients with far advanced cancer: a randomized, double- blind, controlled clinical trial. Anticancer Res 2002;22:1187-92 «PMID: 12168923»PubMed
  220. Narabayashi M, Saijo Y, Takenoshita S ym. Opioid rotation from oral morphine to oral oxycodone in cancer patients with intolerable adverse effects: an open-label trial. Jpn J Clin Oncol 2008;38:296-304 «PMID: 18326541»PubMed
  221. Navigante AH, Cerchietti LC, Castro MA ym. Midazolam as adjunct therapy to morphine in the alleviation of severe dyspnea perception in patients with advanced cancer. J Pain Symptom Manage 2006;31:38-47 «PMID: 16442481»PubMed
  222. Nicholson AB. Methadone for cancer pain. Cochrane Database Syst Rev 2007;(4):CD003971 «PMID: 17943808»PubMed
  223. Noble M, Treadwell JR, Tregear SJ ym. Long-term opioid management for chronic noncancer pain. Cochrane Database Syst Rev 2010;(1):CD006605 «PMID: 20091598»PubMed
  224. Noble SI, Finlay IG. Have palliative care teams' attitudes toward venous thromboembolism changed? A survey of thromboprophylaxis practice across British specialist palliative care units in the years 2000 and 2005. J Pain Symptom Manage 2006;32:38-43 «PMID: 16824983»PubMed
  225. Noble SI, Hood K, Finlay IG. The use of long-term low-molecular weight heparin for the treatment of venous thromboembolism in palliative care patients with advanced cancer: a case series of sixty two patients. Palliat Med 2007;21:473-6 «PMID: 17846086»PubMed
  226. Oh DY, Kim JH, Kim DW ym. Antibiotic use during the last days of life in cancer patients. Eur J Cancer Care (Engl) 2006;15:74-9 «PMID: 16441680»PubMed
  227. Perkins P, Dorman S. Haloperidol for the treatment of nausea and vomiting in palliative care patients. Cochrane Database Syst Rev 2009;(2):CD006271 «PMID: 19370630»PubMed
  228. Petroianu G, Hein G, Petroianu A ym. Idiopathic chronic hiccup: combination therapy with cisapride, omeprazole, and baclofen. Clin Ther 1997;19:1031-8 «PMID: 9385490»PubMed
  229. Peuckmann V, Elsner F, Krumm N ym. Pharmacological treatments for fatigue associated with palliative care. Cochrane Database Syst Rev 2010;(11):CD006788 «PMID: 21069692»PubMed
  230. Philip J, Gold M, Milner A ym. A randomized, double-blind, crossover trial of the effect of oxygen on dyspnea in patients with advanced cancer. J Pain Symptom Manage 2006;32:541-50 «PMID: 17157756»PubMed
  231. Price TJ, Patterson WK, Olver IN. Rifampicin as treatment for pruritus in malignant cholestasis. Support Care Cancer 1998;6:533-5 «PMID: 9833303»PubMed
  232. Quigley C. Opioid switching to improve pain relief and drug tolerability. Cochrane Database Syst Rev 2004;(3):CD004847 «PMID: 15266542»PubMed
  233. Radbruch L, Trottenberg P, Elsner F ym. Systematic review of the role of alternative application routes for opioid treatment for moderate to severe cancer pain: an EPCRC opioid guidelines project. Palliat Med 2011;25:578-96 «PMID: 21708861»PubMed
  234. Ramírez FC, Graham DY. Treatment of intractable hiccup with baclofen: results of a double-blind randomized, controlled, cross-over study. Am J Gastroenterol 1992;87:1789-91 «PMID: 1449142»PubMed
  235. Ripamonti C, Mercadante S, Groff L ym. Role of octreotide, scopolamine butylbromide, and hydration in symptom control of patients with inoperable bowel obstruction and nasogastric tubes: a prospective randomized trial. J Pain Symptom Manage 2000;19:23-34 «PMID: 10687323»PubMed
  236. Roqué I Figuls M, Martinez-Zapata MJ, Scott-Brown M ym. Radioisotopes for metastatic bone pain. Cochrane Database Syst Rev 2011;(7):CD003347 «PMID: 21735393»PubMed
  237. Sampson EL, Candy B, Jones L. Enteral tube feeding for older people with advanced dementia. Cochrane Database Syst Rev 2009;(2):CD007209 «PMID: 19370678»PubMed
  238. Schwörer H, Hartmann H, Ramadori G. Relief of cholestatic pruritus by a novel class of drugs: 5-hydroxytryptamine type 3 (5-HT3) receptor antagonists: effectiveness of ondansetron. Pain 1995;61:33-7 «PMID: 7644246»PubMed
  239. Simon ST, Higginson IJ, Booth S ym. Benzodiazepines for the relief of breathlessness in advanced malignant and non-malignant diseases in adults. Cochrane Database Syst Rev 2010;(1):CD007354 «PMID: 20091630»PubMed
  240. Soto-Cárdenas MJ, Pelayo-García G, Rodríguez-Camacho A ym. Venous thromboembolism in patients with advanced cancer under palliative care: additional risk factors, primary/secondary prophylaxis and complications observed under normal clinical practice. Palliat Med 2008;22:965-8 «PMID: 18952751»PubMed
  241. Stockler M, Vardy J, Pillai A ym. Acetaminophen (paracetamol) improves pain and well-being in people with advanced cancer already receiving a strong opioid regimen: a randomized, double-blind, placebo-controlled cross-over trial. J Clin Oncol 2004;22:3389-94 «PMID: 15310785»PubMed
  242. Szilagyi A, Shrier I. Systematic review: the use of somatostatin or octreotide in refractory diarrhoea. Aliment Pharmacol Ther 2001;15:1889-97 «PMID: 11736719»PubMed
  243. Vadell C, Seguí MA, Giménez-Arnau JM ym. Anticachectic efficacy of megestrol acetate at different doses and versus placebo in patients with neoplastic cachexia. Am J Clin Oncol 1998;21:347-51 «PMID: 9708631»PubMed
  244. Vainio A, Tigerstedt I. Opioid treatment for radiating cancer pain: oral administration vs. epidural techniques. Acta Anaesthesiol Scand 1988;32:179-85 «PMID: 3284266»PubMed
  245. Walsh TD. Controlled study of imipramine and morphine in chronic pain due to advanced cancer. Abstract. Proceedings of ASCO 1986; 237
  246. van der Linden YM, Lok JJ, Steenland E ym. Single fraction radiotherapy is efficacious: a further analysis of the Dutch Bone Metastasis Study controlling for the influence of retreatment. Int J Radiat Oncol Biol Phys 2004;59:528-37 «PMID: 15145173»PubMed
  247. Weber C, Merminod T, Herrmann FR ym. Prophylactic anti-coagulation in cancer palliative care: a prospective randomised study. Support Care Cancer 2008;16:847-52 «PMID: 17940809»PubMed
  248. Ventafridda V, Ripamonti C, Caraceni A ym. The management of inoperable gastrointestinal obstruction in terminal cancer patients. Tumori 1990;76:389-93 «PMID: 1697993»PubMed
  249. White PH, Kuhlenschmidt HL, Vancura BG ym. Antimicrobial use in patients with advanced cancer receiving hospice care. J Pain Symptom Manage 2003;25:438-43 «PMID: 12727041»PubMed
  250. Wiffen PJ, McQuay HJ. Oral morphine for cancer pain. Cochrane Database Syst Rev 2007;(4):CD003868 «PMID: 17943804»PubMed
  251. Wilson J, Plourde JY, Marshall D ym. Long-term safety and clinical effectiveness of controlled-release metoclopramide in cancer-associated dyspepsia syndrome: a multicentre evaluation. J Palliat Care 2002;18:84-91 «PMID: 12164105»PubMed
  252. Wirz S, Wartenberg HC, Elsen C ym. Managing cancer pain and symptoms of outpatients by rotation to sustained-release hydromorphone: a prospective clinical trial. Clin J Pain 2006;22:770-5 «PMID: 17057558»PubMed
  253. Wolfhagen FH, Sternieri E, Hop WC ym. Oral naltrexone treatment for cholestatic pruritus: a double-blind, placebo-controlled study. Gastroenterology 1997;113:1264-9 «PMID: 9322521»PubMed
  254. Wong MH, Stockler MR, Pavlakis N. Bisphosphonates and other bone agents for breast cancer. Cochrane Database Syst Rev 2012;(2):CD003474 «PMID: 22336790»PubMed
  255. Wong R, Wiffen P. Bisphosphonates for the relief of pain secondary to bone metastases. Cochrane Database Syst Rev 2002;(2):CD002068 «PMID: 12076438»PubMed
  256. Yuen KK, Shelley M, Sze WM ym. Bisphosphonates for advanced prostate cancer. Cochrane Database Syst Rev 2006;(4):CD006250 «PMID: 17054286»PubMed
  257. Zech DF, Grond S, Lynch J ym. Validation of World Health Organization Guidelines for cancer pain relief: a 10-year prospective study. Pain 1995;63:65-76 «PMID: 8577492»PubMed
  258. Zeppetella G. Opioids for the management of breakthrough cancer pain in adults: a systematic review undertaken as part of an EPCRC opioid guidelines project. Palliat Med 2011;25:516-24 «PMID: 21708858»PubMed
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Lue lisää
LINKKIEN TYYPIT JA VÄRIKOODIT
Kirjallisuusviite
Kuva
Linkki toiselle sivustolle
Lisätietoa
Näytönastekatsaus
PDF-tiedosto
PubMed-abstrakti
Taulukko