Takaisin Tulosta

Vulvodynia

Lääkärin käsikirja
18.6.2025 • Päivitetty kokonaisuudessaan
Pia Halonen, Maija Jakobsson ja Laura Kotaniemi-Talonen

Keskeistä

  • Vulvodynialla tarkoitetaan yli 3 kk kestänyttä vulvan alueen kiputilaa, johon ei ole osoitettavissa spesifistä syytä.
  • Vulvodyniatyyppinen oire esiintyy jopa 10 %:lla.
  • Aiheuttaa merkittävää elämänlaadun ja seksuaalifunktion heikkenemistä, ja usein komplisoituu pitkittyessään.
  • Diagnostiset viiveet toteamisessa ovat pitkiä.
  • Spesifistä etiologiaa ei tunneta.
  • Moniammatillisella lähestymistavalla oireet saadaan yleensä lievittymään, mutta potilaalta itseltään vaaditaan hyvää hoitoon sitoutumista (komplianssia) ja motivaatiota.

Etiologia, taudinkuva ja oireet

  • Vulvan alueen kipua voi aiheuttaa moni tekijä.
  • Kun kipu on kestänyt yli 3 kk eikä sille ole osoitettavissa selkeää syytä, voidaan epäillä vulvodyniaa.
  • Etiologiaa ei tarkasti tunneta, mutta kivun taustalla on luultavimmin monta eri osatekijää, joiden merkitys vaihtelee potilaasta toiseen (mm. geneettiset taipumukset, psykososiaaliset tekijät, poikkeava kipuvaste, hormonaaliset tekijät).
  • Potilaat kuvaavat vulvan kipua eri termein: kipuna, kirvelynä, polttavana tunteena, yhdyntäkipuna, joskus myös vaginiittityyppisenä oireena tai kirvelynä virtsaputken alueella tai virtsaamisen yhteydessä.
  • Taustalla on usein lukuisia hoitokokeiluja vaginiitti- ja/tai virtsatieinfektiodiagnooseilla, mutta hoidoista ei ole ollut apua oireeseen.
  • Kliinisessä työssä korostuu kaksi erilaista vulvodyniatyyppiä.
    • Kosketuksesta provosoituvassa vulvodyniassa (myös vestibulodynia, aiemmin vestibuliitti) kipu syntyy tyypillisesti emättimen suuaukon kosketuksesta.
      • Potilaat ovat usein nuoria.
      • Pääoireena on yhdyntäkipu.
        • Jos potilaan pääoire on syvällä emättimessä tai alavatsalla tuntuva yhdyntäkipu, täytyy ensisijaisesti epäillä endometrioosia «Endometrioosi»8.
    • Spontaanissa, neuropaattisessa vulvodyniassa (aiemmin: dysesteettinen tai essentiaalinen vulvodynia) kiputuntemus tulee ilman provokaatiota ja tuntuu usein laajemmalla alueella vulvassa.
      • Potilaat ovat usein pre- tai postmenopausaalisia.
      • Kipu on tyypillisesti jatkuvaa ja pahenee päivän mittaan.
  • Kipu voi kohdentua myös muulle tietylle alueelle (esim. klitorodynia).
  • Kipu voi olla luonteeltaan jatkuvaa tai ajoittaista.
  • Kipu voi tulla viiveellä kosketuksen jälkeen tai jäädä päälle kosketuksen loputtua.
  • Erityyppisten kipujen erilaiset yhdistelmät ovat mahdollisia.
  • Hyvin usein potilaalla todetaan lantionpohjan lihasten toimintahäiriö: jatkuva supistustila, vähentynyt aktiivinen supistuvuus ja vajaa rentoutus.
  • Vaginismilla tarkoitetaan tilannetta, jossa lantionpohjan lihaksisto supistuu tahattomasti kosketuksen yhteydessä siten, että kaikenlainen penetraatio emättimeen estyy tai on hyvin kivuliasta «Vaginismi»9.
  • Vulvan alueen kipu vaikuttaa usein monitahoisesti potilaan seksuaalisuuteen ja tapoihin harrastaa seksiä. Kipu vaikuttaa usein myös mahdolliseen parisuhteeseen.
  • Myös muita kipuoireyhtymiä (esim. interstitiaalinen kystiitti, fibromyalgia, IBS) sekä ahdistuneisuutta ja/tai masentuneisuutta esiintyy tavallista enemmän.
  • Kuormittavat elämäntilanteet heijastuvat usein oirekuvaan hankaloittaen sitä.

Diagnoosi

  • Kyseessä on poissulkudiagnoosi.
  • Diagnoosin tekee useimmiten gynekologi.
  • Gynekologinen tutkimus tehdään rauhallisesti potilaalle soveltuvassa tahdissa ja laajuudessa.
    • Spekulatutkimus ei aina ole mahdollinen kivun vuoksi, eikä sitä pidä tehdä väkisin.
  • Diagnoosi ei edellytä onnistunutta spekulatutkimusta. Jos spekulatutkimus onnistuu, sen löydös on normaali.
  • Vulvan inspektiolöydös on normaali.
  • Vestibulodyniapotilailla interlabiaalisulkuksissa tai emättimen suuaukossa klo 5:n ja 7:n suunnassa nähdään toisinaan hentoa punoitusta.
  • Vanutikkutestissä vanutikulla kosketetaan kevyesti vestibulumin aluetta.
    • Jos kosketus tuntuu kipuna, voidaan epäillä vestibulodyniaa.
  • Vaginiittitestein etsitään kiputilaan mahdollisesti myötävaikuttavaa emätintulehdusta «Vulvovaginiitti»1.
  • Palpoiden tunnustellaan lantionpohjan lihasten kunto ja toiminta ja etsitään mahdollisia kivun liipaisinpisteitä.
  • Aristus ja nystermät takafornixissa voivat viitata endometrioosiin «Endometrioosi»8.

Hoito

  • Potilaan hyvä informointi diagnoosista, hoidosta ja ennusteesta on oleellista hoitomotivaation kannalta.
  • Joidenkin potilaiden on vaikea hyväksyä vulvodyniadiagnoosia, mikä heikentää hoitoon sitoutumista.
  • Potilaat toivovat usein kontrollikäyntejä tilanteen seuraamiseksi, ja näistä saattaa joillekin potilaille olla hyötyä.
  • Ulkosynnyttimien hygieniaohjeistus on hyvä käydä läpi (ks. «Vulvovaginiitti»1).
    • Toisinaan potilas tahattomasti hankaloittaa oirekuvaansa esim. liiallisella pesemisellä.
  • Seksin yhteydessä suositellaan aina käytettäväksi potilaalle sopivaa liukuvoidetta.
    • Puudutegeeli (esim. 2 % lidokaiini) on usein hyödyllinen.
  • Diagnoosia tehdessä kannattaa ottaa huomioon muutamia kiputilalle mahdollisesti altistavia tekijöitä.
  • Hoito on moniammatillista ja vaatii potilaalta hyvää hoitoon sitoutumista ja motivaatiota.
    • Usein potilas löytää ajan kanssa keinot pärjätä kivun kanssa.
    • Lantionpohjan fysioterapiassa opastetaan mm. kipupisteiden venytystä painamalla (desensitisaatio) ja lantionpohjan lihasten aktiivista supistamista ja toisaalta rentoutusta sekä ohjataan lääkkeettömiä rentoutus- ja kivunhallintamenetelmiä. Oleellista on, että potilas motivoituu tekemään kotiharjoittelua säännöllisesti ohjeiden mukaan.
    • Seksuaalineuvontaa on suositeltavaa tarjota kaikille. Kumppanin osallistuminen neuvontaan on hyödyllistä.

Lääkehoito

  • Neuropaattista vulvodyniaa voidaan hoitaa neuropaattisen kivun lääkkeillä, esim. amitriptyliinillä 10–50 mg/vrk; ks. Krooninen kipu «Krooninen kipu»11.
    • Annosta nostetaan asteittain, kunnes saavutetaan hoitovaste.
    • Jos kipu saadaan hallintaan, lääkityksen voi myöhemmin asteittain keventää tai purkaa vähitellen.
  • Kosketuksesta provosoituvan vulvodynian hoidossa voidaan käyttää
    • neuropaattisen kivun lääkkeitä muun hoidon osana, kipukynnystä nostavina lääkkeinä
    • paikallisia hoitoja, esim. puuduttavaa geeliä ja gabapentiinivoidetta (Gabapentin 2 g; Macrogol 400 2.5 g; Aqualan® 45.5 g)
    • erityistilanteissa pistoshoitoja (esim. glukokortikoidi–puudute-pistokset) paikallisiin kipukohtiin erikoissairaanhoidossa.

Kirurgia

  • Vestibulektomia soveltuu vain vestibulumin alueella oireilevan, kosketuksesta provosoituvan vulvodynian hoitoon silloin, kun konservatiivisesta hoidosta ei saada riittävää apua.

Kirjallisuutta

  1. Tommola P. Ulkosynnyttimien kiputilat. Duodecim 2018;134(9):927-35 «Ulkosynnyttimien kiputilat (9/2018)»12
  2. Aalto AP, Vuoristo S, Tuomaala H, ym. Vulvodynia-Younger Age and Combined Therapies Associate With Significant Reduction in Self-Reported Pain. J Low Genit Tract Dis 2017;21(3):209-214 «PMID: 28644192»PubMed
  3. Bornstein J, Goldstein AT, Stockdale CK, ym. 2015 ISSVD, ISSWSH and IPPS Consensus Terminology and Classification of Persistent Vulvar Pain and Vulvodynia. Obstet Gynecol 2016;127(4):745-751 «PMID: 27008217»PubMed