Infektion jälkeiset oireyhtymät

Guillain-Barrén oireyhtymä

Muut neurologiset oireyhtymät

• Infektion jälkeiset neurologiset oireyhtymät (PINS, postinfectious neurological syndrome) affisioivat keskushermostoa (infektion jälkeinen enkefaliitti, enkefalomyeliitti tai myeliitti) tai sekä keskus- että ääreishermostoa (infektion jälkeinen enkefalomyeloradikuliitti tai myeloradikuloneuriitti).
  • Erotusdiagnostiikassa huomioitava mm. infektiivinen enkefaliitti, vaskuliitti ja MS-tauti «Marchioni E, Ravaglia S, Montomoli C ym. Postinfectious neurologic syndromes: a prospective cohort study. Neurology 2013;80(10):882-9. »7
  • Hoito vaihtelee tilan ja edeltävän infektion mukaan.
  • Tila voi uusiutua.
• Esimerkkinä on lasten vesirokon jälkeinen enkefaliitti, joka ilmaantuu 2–4 viikkoa primaari-infektion jälkeen. Hoitona käytetään asikloviiria «Vitaliti G, Tabatabaie O, Matin N ym. The usefulness of immunotherapy in pediatric neurodegenerative disorders: A systematic review of literature data. Hum Vaccin Immunother 2015;11(12):2749-63. »23.

Reaktiivinen artriitti

• Useiden nivelten tulehtumiseen voi liittyä lämpöilyä sekä huomattava laskon ja CRP-pitoisuuden suurentuminen.
• Oireilu ei rajoitu niveliin; oireyhtymässä voi esiintyä mm. insertiitti, kyhmyruusu, uretriitti, konjunktiviitti, iriitti, kardiitti tai balaniitti «Reaktiivinen niveltulehdus»2.
• Oireilu voi pitkittyä ja kroonistua «Leirisalo-Repo M, Suoranta H. Ten-year follow-up study of patients with Yersinia arthritis. Arthritis Rheum 1988;31(4):533-7. »17 «Leirisalo-Repo M, Helenius P, Hannu T ym. Long-term prognosis of reactive salmonella arthritis. Ann Rheum Dis 1997;56(9):516-20. »18. Akuutin reaktiivisen artriitin jälkeisessä, myöhemmin esiintyvässä jälkioireilussa ei usein ole enää korkeaa CRP:tä tai laskoa, mutta vähitellen voi kehittyä radiologisesti todettavia kudostuhomuutoksia. Potilaalle voi kehittyä myös aksiaalinen spondylartropatia «Nordström D, Kauppi M. Mitä eroa on selkärankareumalla ja aksiaalisella spondyloartropatialla – ja onko sillä väliä? Duodecim 2010;126:1467-7421 »19.
  • Yersinian laukaisemassa artriitissa jopa 36 %:lle potilaista kehittyy 10 v:n kuluessa radiologisesti havaittava sakroiliitti «Leirisalo-Repo M, Suoranta H. Ten-year follow-up study of patients with Yersinia arthritis. Arthritis Rheum 1988;31(4):533-7. »17.
  • Salmonellan laukaisemassa reaktiivisessa artriitissa 16 %:lla tauti kroonistui «Leirisalo-Repo M, Helenius P, Hannu T ym. Long-term prognosis of reactive salmonella arthritis. Ann Rheum Dis 1997;56(9):516-20. »18.
  • Shigellan laukaisemassa artriitissa kehittyy n. 15 %:lle 20 v:ssa selkärankareuma «Leirisalo-Repo M, Helenius P, Hannu T ym. Long-term prognosis of reactive salmonella arthritis. Ann Rheum Dis 1997;56(9):516-20. »18.
  • Klamydian laukaisemassa reaktiivisessa artriitissa oireilun taustalla on krooninen infektio «Lauhio A, Leirisalo-Repo M, Lähdevirta J ym. Double-blind, placebo-controlled study of three-month treatment with lymecycline in reactive arthritis, with special reference to Chlamydia arthritis. Arth»2 «Carter JD, Espinoza LR, Inman RD ym. Combination antibiotics as a treatment for chronic Chlamydia-induced reactive arthritis: a double-blind, placebo-controlled, prospective trial. Arthritis Rheum 201»3.
  • Kampylobakteeri-infektion jälkeen voi esiintyä pitkittynyttä niveloireilua, joka ei täytä reaktiivisen artriitin kriteereitä «Uotila T, Antonen J, Laine J ym. Reactive arthritis in a population exposed to an extensive waterborne gastroenteritis outbreak after sewage contamination in Pirkanmaa, Finland. Scand J Rheumatol 2011»4 «Uotila TM, Antonen JA, Paakkala AS ym. Outcome of reactive arthritis after an extensive Finnish waterborne gastroenteritis outbreak: a 1-year prospective follow-up study. Clin Rheumatol 2013;32(8):113»5.
• Reaktiivisen artriitin ja pitkittyneiden tautimuotojen hoitona on käytetty mm. tulehduskipulääkkeitä ja sulfasalatsiinia sekä lymesykliiniä tai doksisykliiniä, joilla on sekä antimikrobiaalista tehoa klamydiaan «Lauhio A, Leirisalo-Repo M, Lähdevirta J ym. Double-blind, placebo-controlled study of three-month treatment with lymecycline in reactive arthritis, with special reference to Chlamydia arthritis. Arth»2 «Carter JD, Espinoza LR, Inman RD ym. Combination antibiotics as a treatment for chronic Chlamydia-induced reactive arthritis: a double-blind, placebo-controlled, prospective trial. Arthritis Rheum 201»3 että tulehdusta hillitseviä ominaisuuksia «Lauhio A, Sorsa T, Lindy O ym. The anticollagenolytic potential of lymecycline in the long-term treatment of reactive arthritis. Arthritis Rheum 1992;35(2):195-8. »20 «Lauhio A, Konttinen YT, Tschesche H ym. Reduction of matrix metalloproteinase 8-neutrophil collagenase levels during long-term doxycycline treatment of reactive arthritis. Antimicrob Agents Chemother »21 «Lauhio A, Saikku P, Salo T ym. Combination treatment in Chlamydia-triggered reactive arthritis: comment on the article by Carter et al. Arthritis Rheum 2011;63(1):305-7; author reply 307-8. »22. Kroonistuneessa klamydian laukaisemassa ReA:ssa on yhdistelmämikrobilääkehoidolla (doksisykliini/atsitromysiini ja rifampisiini) saatu suotuisaa näyttöä «Carter JD, Espinoza LR, Inman RD ym. Combination antibiotics as a treatment for chronic Chlamydia-induced reactive arthritis: a double-blind, placebo-controlled, prospective trial. Arthritis Rheum 201»3.
  • Vaikkei tutkimusnäyttöä aiheesta olekaan, on monissa hoitosuosituksissa esitetty, että kaikki löydetyt ReA:n laukaisevat edeltävät infektiot hoidettaisiin niihin tehoavalla mikrobilääkkeellä. Ks. tarkemmin Lääkärin käsikirjan artikkeli Reaktiivinen niveltulehdus «Reaktiivinen niveltulehdus»2 ReA:ta laukaisevien infektioiden (kampylobakteeri, yersinia, salmonella ja klamydia) mikrobilääkehoidosta.
• Reaktiivinen artriitti: ks. «Reaktiivinen niveltulehdus»2
  • Lymesykliinin valmisteyhteenvedossa mainitaan klamydian laukaiseman reaktiivisen artriitin 3 kk:n annosteluohje. Päinvastoin kuin enteroartriitissa, klamydian laukaisemassa ReA:ssa on lumekontrolloidussa tutkimuksessa saatu tutkimusnäyttöä pidemmän lymesykliinihoidon tehosta «Lauhio A, Leirisalo-Repo M, Lähdevirta J ym. Double-blind, placebo-controlled study of three-month treatment with lymecycline in reactive arthritis, with special reference to Chlamydia arthritis. Arth»2. Vastaavaa ei ole osoitettu esim. doksisykliinillä «Putschky N, Pott HG, Kuipers JG ym. Comparing 10-day and 4-month doxycycline courses for treatment of Chlamydia trachomatis-reactive arthritis: a prospective, double-blind trial. Ann Rheum Dis 2006;65»35. Lymesykliinillä on osoitettu olevan myös MMP-välitteinen tulehdusta hillitsevä ominaisuus «Lauhio A, Sorsa T, Lindy O ym. The anticollagenolytic potential of lymecycline in the long-term treatment of reactive arthritis. Arthritis Rheum 1992;35(2):195-8. »20.
• Borrelioosiin «Lymen borrelioosi»3 liittyvästä oireilusta ei vallitse konsensusta «Pitkäranta A, Lauhio A, Kauppinen R. Pitkittynyt joka paikan särky - tapauksen ratkaisu. Suom Lääkäril 2009;38:3114-3118.»14 «Lauhio A, Oksi J, Tervahartiala T, Hytönen J, Pitkäranta A, Sorsa T. Serum matrix metalloproteinase-8 and -9 levels in disseminated Lyme borreliosis with special reference to arthritis. CCAAS. Bio.20»15 «Strle K, Stupica D, Drouin EE ym. Elevated levels of IL-23 in a subset of patients with post-lyme disease symptoms following erythema migrans. Clin Infect Dis 2014;58(3):372-80. »16. Suomalaisessa monikeskustutkimuksessa osoitettiin vastikään, että disseminoituneen borrelioosin hoidossa voidaan i.v. keftriaksonin tilalla käyttää myös p.o. doksisykliiniä «Kortela E, Kanerva MJ, Puustinen J ym. Oral Doxycycline Compared to Intravenous Ceftriaxone in the Treatment of Lyme Neuroborreliosis: A Multicenter, Equivalence, Randomized, Open-label Trial. Clin In»36. Doksisykliinillä on osoitettu olevan myös MMP-välitteistä tulehdusta hillitsevä ominaisuus «Lauhio A, Sorsa T, Lindy O ym. The anticollagenolytic potential of lymecycline in the long-term treatment of reactive arthritis. Arthritis Rheum 1992;35(2):195-8. »20. Termillä PTLDS (post-treatment Lyme syndrome) tarkoitetaan väsymystä, myalgiaa, artralgiaa ja kognition häiriötä, jotka jatkuvat vielä 6 kk annetun mikrobilääkityksen jälkeen. Syntymekanismin ajatellaan olevan tulehduksellinen «Koedel U, Fingerle V, Pfister HW. Lyme neuroborreliosis-epidemiology, diagnosis and management. Nat Rev Neurol 2015;11(8):446-56. »24.

Glomerulonefriiitti

• Klassinen poststreptokokkaalinen glomerulonefriitti (PSGN, ks. «Lasten munuaissairaudet (nefroottinen ja nefriittinen oireyhtymä)»4) n. 1–2 viikkoa streptokokin aiheuttaman nieluinfektion tai n. 6 viikkoa ihoinfektion jälkeen «Nasr SH, Radhakrishnan J, D'Agati VD. Bacterial infection-related glomerulonephritis in adults. Kidney Int 2013;83(5):792-803. »10
• Muiden mikrobien (esim. stafylokokin, kampylobakteerin) laukaisemista glomerulonefriiteistä käytetään termiä infection-related glomerulonephritis (IRGN) «Nasr SH, Radhakrishnan J, D'Agati VD. Bacterial infection-related glomerulonephritis in adults. Kidney Int 2013;83(5):792-803. »10 «Op den Winkel M, Gülberg V, Weiss M ym. Acute postinfectious glomerulonephritis associated with Campylobacter jejuni enteritis - a case report and review of the literature on C. jejuni's potential to »11.
  • IRGN on liitetty erilaisiin ylähengitystie-, iho-, keuhko-, sydän-, virtsatie-, hammas- ja luuinfektioihin.
  • Voi kehittyä jo aktiivisen infektion aikana «Nasr SH, Radhakrishnan J, D'Agati VD. Bacterial infection-related glomerulonephritis in adults. Kidney Int 2013;83(5):792-803. »10.
• Myös virus- (esim. hepatiitti B ja C, HIV, EBV, CMV, parvovirus «Marco H, Guermah I, Matas L ym. Postinfectious glomerulonephritis secondary to Erythrovirus B19 (Parvovirus B19): case report and review of the literature. Clin Nephrol 2016;85(4):238-44. »25), sieni- tai parasiitti-infektio (esim. malaria) voi laukaista glomerulonefriitin.
• Hoitona on infektion hoito ja oireenmukainen hoito. Pitkittyneessä taudinkuvassa käytetään joskus glukokortikoidihoitoa, ks. «Glomerulonefriitit»5.

Infektion jälkeinen ärtyvä suoli -oireyhtymä

• Kuvattu eniten salmonella-, kampylobakteeri- ja shigellainfektioiden jälkeen (jopa 4–32 %:lla «DuPont AW. Postinfectious irritable bowel syndrome. Clin Infect Dis 2008;46(4):594-9. »8 «Vermeire S, Van Assche G, Rutgeerts P. Postinfectious irritable bowel syndrome: a genetic link identified? Gastroenterology 2010;138(4):1246-9. »9), mutta voi esiintyä myös virus-, alkueläin- tai loisinfektioiden jälkeen.
• Voi esiintyä tavallisen matkailijalla ilmenevän ripulitaudin jälkeen. «Giddings SL, Stevens AM, Leung DT. Traveler's Diarrhea. Med Clin North Am 2016;100(2):317-30. . »26
• Yleensä itsestään rajoittuva, mutta myös pitkittynyttä tai pysyvää oireilua on kuvattu.
• Geneettiset altistavat tekijät saattavat osin selittää, miksi joillekin jää pitkäaikaisesti suolioireita akuutin infektioripulin jälkeen. «Cocciolillo S, Collins SM. The long-term functional consequences of acute infectious diarrhea. Curr Opin Gastroenterol 2016;32(1):1-6. »27
• Hoito on oireenmukaista.
• Ks. myös «Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS)»6.

Kardiitti, myokardiitti

• Reaktiiviseen artriittiin voi liittyä oireeton kardiitti tai oireinen perimyokardiitti.
• A-ryhmän streptokokki-infektion jälkeinen reumakuume on Suomesta lähes hävinnyt.
• Diagnoosi ja hoito: ks. «Myokardiitti (sydänlihastulehdus)»7 ja «Perikardiitti (sydänpussitulehdus)»8

Pitkittynyt yskä

• Pitkittynyt yskä akuutin ylähengitystieinfektion jälkeen on varsin tavallista, Mycoplasma pneumoniae -infektion «Mycoplasma pneumoniae -infektiot»9 tai hinkuyskän (Bordetella pertussis -infektion «Hinkuyskä»10) jälkeen jopa 50 %:lla «Grant CC. Postinfectious cough and pertussis in primary care. Lancet Respir Med 2014;2(1):2-3. »12.
• Syyn ajatellaan olevan monitekijäinen «Grant CC. Postinfectious cough and pertussis in primary care. Lancet Respir Med 2014;2(1):2-3. »12.
• Näyttöön perustuvaa hoitoa ei ole «Wang K, Birring SS, Taylor K ym. Montelukast for postinfectious cough in adults: a double-blind randomised placebo-controlled trial. Lancet Respir Med 2014;2(1):35-43. »13. Eri lähteissä hoitona on mainittu mm. inhaloitava ipratropiini, inhaloitava glukokortikoidi, p.o. glukokortikoidi, kodeiini. dekstrometorfaani ja montelukasti «Dong S, Zhong Y, Lu W ym. Montelukast for Postinfectious Cough: A Systematic Review of Randomized Controlled Trials. West Indian Med J 2015;():. »28.

Pitkäkestoinen COVID (”long covid”)

• WHO varoitti 30.1.2020 uudesta uhkaavasta infektiotaudista. Maaliskuussa 2020 se oli levinnyt ympäri maailmaa COVID-19-pandemiaksi. Ks. myös «COVID-19-infektio ja muut koronavirusinfektiot»11.
• Nykytiedon mukaan iso osa COVID-19-potilaista sairastaa taudin akuuttina tautina, jota seuraa tavanomainen toipilasvaihe ennen parantumista. On kuitenkin huomattu, että osalle infektion sairastaneista jää akuutin infektion jälkeen oireilua, jota on alettu kutsua termillä ”long COVID” (”pitkä COVID”) «The Lancet. Facing up to long COVID. Lancet 2020;396(10266):1861. »37, mutta terminologia on lääketieteellisesti vielä vakiintumatonta ja tieto vajavaista.
  • COVID-19:n jälkeisestä oireilusta on julkaistu useita tutkimuksia «Sudre CH, Murray B, Varsavsky T ym. Attributes and predictors of long COVID. Nat Med 2021;27(4):626-631. »38 «Willi S, Lüthold R, Hunt A ym. COVID-19 sequelae in adults aged less than 50 years: A systematic review. Travel Med Infect Dis 2021;40():101995. »39. «Kanerva M, Sairanen T, Kauppi P, Liira H. COVID-19:n jälkioireet sekä hermosto- ja keuhkokomplikaatiot. Suom Lääkäril 2021;76(12-13):785-790. »40 Akuutin COVID-19-taudin jälkeen voi esiintyä oireilua monen eri elimen alueelta. Tällä hetkellä ei COVID-19-infektion jälkeiselle oireilulle ole kuitenkaan yleisesti hyväksyttyä globaalia määritelmää, eikä ole tarkkaa tietoa, kuinka suurella osalla COVID-19:n sairastaneista oireilua esiintyy.
  • Myöskään syntymekanismeista ei ole selvyyttä. Tutkimustyö aiheesta on vilkasta, joten tieto tulee lisääntymään.
• WHO on kehottanut tunnustamaan tilan ja on laatinut standardoidun lomakkeen, jolla raportoidaan kliinisiä tietoja, jotta syntyisi yhteisymmärrys kliinisestä kuvauksesta «Wise J. Long covid: WHO calls on countries to offer patients more rehabilitation. BMJ 2021;372():n405. »41.