Takaisin Tulosta

Iho-ongelmat tummaihoisilla

Lääkärin käsikirja
25.9.2025 • Viimeisin muutos 25.9.2025
Alexander Salava

Keskeistä

  • Tummaihoisilla nähdään runsaasti fysiologisia pigmenttimuutoksia, joiden viattomuus on tärkeä tunnistaa.
  • Joitakin iho-ongelmia nähdään enemmän tai yksinomaan tummaihoisilla.
  • Useat tavalliset ihosairaudet voivat näyttää erilaisilta tummalla iholla, mikä voi johtaa diagnoosin viivästymiseen tai vaikeusasteen aliarviointiin.
  • Luonnollisesta aurinkosuojasta (melaniini) johtuen on ihosyöpien esiintyvyys tummaihoisilla pienempi ja niiden lokalisaatio ja kliininen kuva poikkeavia vaaleaihoisiin verrattuna.

Viattomia löydöksiä (fysiologiset pigmenttimuutokset)

Taulukko 1. Tavallisimmat tumman ihon fysiologiset muutokset
Fysiologinen muutosKliininen kuvaHuomioitavaa
Futcher-Voigt -linjatRaajojen suuntaiset, vaaleampaa ja tummempaa ihoa rajaavat juosteetSikiökehityksessä muodostuneet pigmentin demarkaatiolinjat; voivat tulla näkyviin vasta nuoruudessa tai aikuisiällä
Linea nigraVatsan keskilinjan tumma juoste, joka voi esiintyä myös vaaleana, tuolloin yleensä navan yläpuolellaVoi ilmaantua spontaanisti tai raskauden ja hormonihoitojen aikana
MelanonychiaKynsien juostemaiset pigmentaatiotSeuranta ja tarvittaessa biopsia suositeltava, jos ilmaantuu äkillisesti aikuisiässä yksittäisenä löydöksenä
Limakalvojen pigmentaatiotLimakalvojen tummat läiskät (huulet, kieli, ikenet, poskien sisäpinta), erittäin vaihteleviaVoivat ilmaantua äkillisesti tai loukkaantumisen jälkeen
Siniluomet (kuva «»1) ja dermaalinen melanosytoosi Vauvoilla ja lapsilla alaselässä ja pakaroissa tumman sinertävät pigmenttiläiskät (ns. mongoliläiskät). Kasvojen (nevus Ota) tai olkapäiden ja yläselän (nevus Ito) tumman sinertävät pigmenttiläiskät Yleensä synnynnäisiä, mutta voivat tulla näkyväksi vasta teini-iässä
Kaarevat hiusfollikkelit ja luonnostaan kiharat hiuksetSelittävät osan tyypillisistä iho-ongelmista (mm. pseudofollikuliitti)Hiusten muotoilu ja tyyli (käsittely, suorentaminen) voivat aiheuttaa ongelmia hiuspohjassa (ärsytysihottuma) ja hiuksissa (hauraat ja katkeilevat hiukset, traktioalopekia)

Iho-ongelmia, joita esiintyy enemmän tummaihoisilla

Taulukko 2. Iho-ongelmat, joita nähdään enemmän tummaihoisilla
Iho-ongelmaKliininen kuvaHoito ja erotusdiagnostiikka
Dermatosis papulosa nigraPigmentoituneita seborroisia keratooseja kasvoillaKosmeettinen haitta, kirurginen poisto, esim. laserhoito. Ei pidä sekoittaa syyliin tai pahanlaatuisiin muutoksiin
Pseudofollikuliitti (pseudofolliculitis barbae)Karvojen sisäänpäin kasvaminen aiheuttaa karvatuppien tulehdusta ja märkäisiä infektioitaKarvojen mekaaninen suoristaminen, karvanpoistotekniikan muuttaminen, paikalliset tai suun kautta käytettävät mikrobilääkkeet
Acne keloidalis nuchae (niskan pseudofollikuliitti)Keloidin kaltaista arpikudosta niskassa Karvojen mekaaninen suoristaminen, mikrobilääkkeet, laserepilaatio, glukokortikoidi-injektiot, operatiivinen hoito. Ei pidä sekoittaa karvatypen tulehduksiin tai akneen
KeloidiarvetLiiallisen arpikudoksen kehittyminen (myös spontaanisesti). Riskialueet: rintakehä, korvalehdet, olkapäät Glukokortikoidi-injektiot, kryohoito, operatiivinen poisto ja painehoito
Melasma ja sekundaariset hyperpigmentaatiot (kuva «»2)Yleensä kasvoilla, voivat esiintyä ihosairauden jälkitilana (esim. ekseema) Voi olla yhteydessä hormonaalisiin tekijöihin, esim. raskaus, ehkäisypillerit Aurinkosuojaus, depigmentoivat voiteet, laserhoidot

Tumman ihon erityispiirteitä yleisissä iho-ongelmissa (esimerkkejä)

  • Akne «Akne»1: useammin hyperpigmentaatioita, aknearpia ja keloideja; paikallishoito voi ärsyttää herkemmin ja aiheuttaa tummumista.
  • Melasma «Ihon värimuutokset ja pigmenttihäiriöt»2: yleisempi tummalla iholla, yleensä kasvoilla; voi ilmaantua raskauden aikana tai hormonaalisten ehkäisyvalmisteiden käytön jälkeen.
  • Ekseemat, esim. atooppinen ekseema «Atooppinen ekseema aikuisella»3: useammin papulainen ja jäkälöitynyt taudinkuva; voi jättää parantuessaan ihon tummumista.
  • Hyperpigmentaatio voi peittää punoituksen ja näin vaikeuttaa taudin vaikeusasteen arviointia; vaikeusaste voidaan tulkita virheellisesti liian matalaksi.
  • Silsa «Ihon ja kynsien sieni-infektiot»4
    • vaikeampi diagnosoida kliinisen kuvan perusteella
    • yleisempi tummaihoisilla lapsilla
    • punoitus vähäisempää, enemmän tasaista tummumista ja hilseilyä
    • hiuspohjan hilseily, vartalolla ja raajoissa rengasmaista hilseilyä hiusohjan hilseily
  • Urtikaria «Nokkosihottumat (urtikariat)»5
    • punoitus vähäisempää tai puuttuu
    • voi esiintyä pelkkinä plakkeina.
  • Postinflammatorinen hyperpigmentaatio «Ihon värimuutokset ja pigmenttihäiriöt»2: ihottuman tai haavan jälkeinen ihon tummuminen; paranee yleensä aiheuttavan syyn hoidolla ja hitaasti ajan myötä.

Ihon vaaleneminen (hypopigmentaatio)

  • Ihoa vaalentavat sairaudet ovat näkyvämpiä tummissa ihotyypeissä ja voivat näin ollen aiheuttaa merkittävää kosmeettista haittaa.
    • Vitiligo «Vitiligo (valkopälvi)»6: hypopigmentoituneita, oireettomia, tarkkarajaisia läiskiä, yleensä raajoissa symmetrisesti, vartalolla navanseutu ja nännit, kasvoilla suun ja silmien seutu
    • Pityriasis versicolor «Punatäplähilseily (pityriasis rosea)»7: aiheuttaa tummassa ihossa yleensä vaaleita läiskiä, jotka hilseilevät hennosti
    • Postinflammatorinen hypopigmentaatio «Ihon värimuutokset ja pigmenttihäiriöt»2: ihottumien tai toimenpiteiden jälkeinen ihon vaaleneminen
    • Pityriasis alba: kasvoille ja yläraajoihin painottuvia, lievästi hilseileviä valkoisia läiskiä; syy tuntematon, mahdollisesti postinflammatorinen hypopigmentaatio atooppisessa ekseemassa
    • Progressiivinen läiskäinen hypomelanoosi: yleensä tummaihoisilla; oireettomia valkoisia läiskiä vartalolla, niskassa ja kaulalla ja raajojen proksimaaliosissa, sulautuvat usein keskilinjassa; syy epäselvä

Ihosyövät

  • Kliininen kuva ja lokalisaatio eroavat usein vaaleaihoisista.
    • Tyvisolusyöpä «Tyvisolusyöpä (basaliooma)»8: yleensä hitaasti kasvava pigmentoitunut papula, joka voi olla haavautunut; valolle altistuneilla iho-alueilla, etenkin kasvoissa ja kaulalla
    • Okasolusyöpä «Tyvisolusyöpä (basaliooma)»8: kasvava pigmentoitunut plakki tai nodus, jonka päällä on hyperkeratoosia; mustassa ihotyypissä yleensä ei valoalttiilla alueilla; voi ilmaantua alueelle, jossa kroonista arpeutumista tai haavautumista, esim. vanhaan palohaavaan; alaraajat, genitaalialue, hiuspohja
    • Aktiiniset keratoosit: harvinaisempia, yleensä tummia läiskiä, hilseily voi puuttua
    • Melanooma «Melanooma»9: yleensä ei valolle altistuneilla ihoalueilla; ns. akraalinen tyyppi yleisin, jaloissa ja käsissä, kynsivalli, kynnen alla

Tutkimukset

  • Tarvittavat tutkimukset on esitetty kunkin ihotaudin omassa artikkelissa.
  • Hilseileviltä ihottuma-alueilta otetaan sieninäytteet (etenkin lapsilla hiuspohjasta).
  • Epäselvissä ihomuutoksissa otetaan biopsia ja tehdään mikroskooppiset tutkimukset.

Hoito

  • Hoito on esitetty ihotautien omissa artikkeleissa.
  • Vitiligon hoito: ks. «Vitiligo (valkopälvi)»6
  • Tumman ihon aknessa yhdistelmägeelit voivat olla tehokkaampia kuin paikallinen monoterapia «Akne»1.
    • Paikallishoidoissa kannattaa aloittaa miedoilla tuotteilla (vähemmän ärsytystä ja hyperpigmentaatiota); aloitus esim. joka 2.–3. päivä 2–3 viikon ajan ja sen jälkeen päivittäin.
    • Paikallinen atselaiinihappovoide tai -geeli on tehokas ja hyvin siedetty ja voi auttaa myös aknen hyperpigmentaatiossa.
  • Postinflammatorisissa pigmenttihäiriöissä auttaa aiheuttavan ihosairauden hoito.
    • Pigmenttihäiriöön itseensä saadaan usein huono vaste, mutta ihonväri tasaantuu usein 6–12 kk:n sisällä; aurinkosuojavoiteen käyttö voi nopeuttaa vaalenemista.
    • Kosmeettisista syistä on paikallisessa hyperpigmentaatiossa käytetty erilaisia hoitomuotoja «Ihon värimuutokset ja pigmenttihäiriöt»2.
  • Dermatosis papulosa nigra -muutoksia voidaan kosmeettisista syistä poistaa kirurgisesti. Potilasta on informoitava, että toimenpiteet voivat jättää arpia. Kyseeseen tulee mm. poisto saksilla, kyretoimalla, elektrokauterisaatiolla, kryohoidolla tai laserilla.
  • Pseudofolliculitis barbae paranee yleensä kokonaan vasta, kun karvanpoisto lopetetaan tai karvanpoistotekniikkaa muutetaan.
  • Acne cheloidalis nuchae -taudissa suositellaan väljien kaulusten käyttämistä ja hiustenleikkaamisen lopettamista takaraivolla.
    • Molemmissa taudinkuvissa on oireenmukaisena hoitona käytetty ryhmän III paikallisglukokortikoideja ja mikrobilääkeliuoksia (esim. klindamysiini) jaksoittaisesti 2–3 viikon kuureina. Ylläpitohoitoon sopivat paikalliset retinoidit sekä bentsoyyliperoksidi-geeli.
    • Pahenemisvaiheissa voidaan paikallishoidon rinnalla tarvita 1–2 viikon peroraalista mikrobilääkekuuria, joka tehoaa S. aureukseen, esim. flukloksasilliini 750–1000 mg × 3, kefaleksiini 500–750 mg 1 × 3 «Paise ja karvatupen tulehdus»10.
  • Keloidien hoito: ks. «Keloidi ja hypertrofinen arpi»11

Konsultaatio

  • Epäselvissä ja hoitoon reagoimattomissa iho-ongelmissa ihotautilääkärin konsultaatio

Kirjallisuutta

  1. Frazier WT, Proddutur S, Swope K. Common Dermatologic Conditions in Skin of Color. Am Fam Physician 2023;107(1):26-34 «PMID: 36689965»PubMed
  2. Irwin M, Crawford-Faucher A. Skin Disorders in Patients with Skin of Color. Am Fam Physician 2020;102(2):74 «PMID: 32667176»PubMed
  3. Higgins S, Nazemi A, Chow M ym. Review of Nonmelanoma Skin Cancer in African Americans, Hispanics, and Asians. Dermatol Surg 2018;44(7):903-910. «PMID: 29746428»PubMed
  4. Agbai ON, Buster K, Sanchez M ym. Skin cancer and photoprotection in people of color: a review and recommendations for physicians and the public. J Am Acad Dermatol 2014;70(4):748-762. «PMID: 24485530»PubMed
  5. Kundu RV, Patterson S. Dermatologic conditions in skin of color: part II. Disorders occurring predominately in skin of color. Am Fam Physician 2013;87(12):859-65. «PMID: 23939568»PubMed
  6. Shah SK, Alexis AF. Acne in skin of color: practical approaches to treatment. J Dermatolog Treat 2010;21(3):206-11. «PMID: 20132053»PubMed
  7. Coley MK, Alexis AF. Managing common dermatoses in skin of color. Semin Cutan Med Surg 2009;28(2):63-70. «PMID: 19608055»PubMed
  8. Halder RM, Nootheti PK. Ethnic skin disorders overview. J Am Acad Dermatol 2003;48(6 Suppl):S143-8. «PMID: 12789168»PubMed
  9. Dunwell P, Rose A. Study of the skin disease spectrum occurring in an Afro-Caribbean population. Int J Dermatol 2003;42(4):287-9. «PMID: 12694494»PubMed