Piilota sisällysluettelo
Tulostuksen esikatselu
Lataa PDF- Keskeinen sanoma
- Kohderyhmät
- Epidemiologia
- Sairausmalli
- Ehkäisy
- Riskitekijät
- Psykoosin ennakko-oireet
- Prodromaalioireyhtymät ja niiden hoito
- Ensipsykoosin tunnistaminen ja hoito
- Tutkiminen ja diagnosointi
- Hoito ja kuntoutus
- Hoidon periaatteet sairauden eri vaiheissa
- Psykoosin lääkehoito
- Sähköhoito
- Ahdistuksen ja mielialahäiriöiden hoito
- Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito
- Psykososiaaliset hoitomuodot
- Elämäntapaohjaus
- Riittämätön vaste lääkehoitoon
- Hoitopalveluiden ja organisaatioiden välisen yhteistyön järjestäminen
- Sairauden kulku ja ennuste
- Taloudellinen merkitys
- Laatukriteerit
- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä
- Vastuun rajaus
- Tiedonhakukäytäntö
- Kirjallisuutta
Skitsofrenia
Käypä hoito
14.2.2013
Suosituksen tulostettava versio (pdf) «»1
- Tiivistelmä suomeksi «Skitsofrenia»1 ja englanniksi «Schizophrenia»2
- Potilaalle suomeksi «Skitsofrenia»3 ja ruotsiksi (työn alla)
Keskeinen sanoma
- Skitsofrenia on vakava, monimuotoinen psyykkinen sairaus, jonka ennustetta voidaan parantaa varhaisella tunnistamisella ja varhain aloitetulla hoidolla.
- Skitsofrenian hoito perustuu
- pitkäjänteiseen, luottamukselliseen hoitosuhteeseen
- yksilölliseen, potilaan ja hänen lähiomaistensa tarpeet huomioon ottavaan, säännöllisesti tarkistettavaan hoitosuunnitelmaan.
- Hoidossa keskeisiä ovat
- psykoosilääkitys, jossa pyritään pienimpään tehokkaaseen annokseen ja haittavaikutusten minimoimiseen
- psykososiaalisen yksilöhoidon spesifiset muodot, kuten kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia
- koko perheen koulutuksellinen terapia (psykoedukaatio)
- potilaan toimintakykyä ja elämänlaatua lisäävät psykososiaalisen kuntoutuksen muodot
- työkuntoutuksen ja tuetun työllistymisen edistäminen.
- Pitkäaikaishoidossa tärkeitä seikkoja ovat
- potilaiden aktiivinen tukeminen hoitoon sitoutumiseen
- mielekäs päiväohjelma ja sosiaaliset suhteet
- potilaiden integroiminen yhteiskuntaan
- joustavat palvelut kriisitilanteissa
- uusien sairausjaksojen ehkäisy
- somaattisen terveyden arviointi, sen edistäminen ja erityisesti kardiometabolisten riskien vähentäminen
- Alueelliset hoitopalvelut tulee järjestää siten, että eriasteisesti häiriintyneet potilaat saavat tarpeitaan vastaavan hoidon ja kuntoutuksen joustavasti ja integroidusti.
- Jotta tehokkaiksi osoittautuneet menetelmät saadaan osaksi hoitojärjestelmäämme, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen henkilökunnalle on järjestettävä koulutusta.
- Skitsofrenian hyvä avohoitopainotteinen hoito edellyttää riittäviä henkilöstö- ja osaamisresursseja.
Kohderyhmät
- Suositus on tarkoitettu skitsofreniapotilaiden tutkimiseen ja hoitoon osallistuville lääkäreille ja muulle henkilökunnalle sekä skitsofreniapotilaille ja näiden omaisille.
- Lapsuusiän skitsofrenia ei kuulu suosituksen piiriin.
Epidemiologia
- Skitsofrenian ilmaantuvuus on 0,17–0,54 uutta tapausta vuodessa ja esiintyvyys 1,4–4,6 potilasta tuhatta riski-iässä olevaa kohti «Jablensky A. The epidemiological horizon. Kirjassa: Hirsch S, Weinberger DR (toim.) Schizophrenia. Blackwell publishing, Oxford 2003:203-231»1. Yli 44-vuotiailla skitsofrenian ilmaantuvuus on noin 0,13 uutta tapausta vuodessa, ja yli 65-vuotiailla esiintyvyys on 1,0–1,7 potilasta tuhatta henkeä kohti «Wynn Owen PA, Castle DJ. Late-onset schizophrenia: epidemiology, diagnosis, management and outcomes. Drugs Aging 1999;15:81-9 »2. Vanhuusiässä skitsofreniaan sairastuneilla esiintyy nuorena sairastuneita useammin vainoharhaisuutta ja aistiharhoja, mutta harvemmin ajatushäiriöitä «Wynn Owen PA, Castle DJ. Late-onset schizophrenia: epidemiology, diagnosis, management and outcomes. Drugs Aging 1999;15:81-9 »2.
- Koko väestöstä 0,5–1,5 % sairastaa skitsofreniaa. Elämänsä aikana joka sadas ihminen sairastuu skitsofreniaan (= elinaikainen riski) «Isohanni M, Honkonen T, Vartiainen H, Lönnqvist J. Skitsofrenia. Kirjassa: Lönnqvist J, ym. (toim.) Psykiatria. 5. painos, Duodecim 2007 s.73-139»3. Skitsofrenian ja skitsoaffektiivisen ja skitsofreniformisen häiriön yhteenlaskettu elinikäinen esiintyvyys on Suomessa 1,26 % «Perälä J, Suvisaari J, Saarni SI ym. Lifetime prevalence of psychotic and bipolar I disorders in a general population. Arch Gen Psychiatry 2007;64:19-28 »4.
- Miehillä skitsofrenia puhkeaa aikaisemmin kuin naisilla ja johtaa usein syrjäytymiseen, naimattomuuteen, huonoon sosiaaliseen asemaan ja varhaiseen eläköitymiseen «Salokangas RKR. Skitsofreniaan sairastuneiden psykososiaalinen kehitys. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja AL 7. Turku: Kansaneläkelaitos, 1977»5, «Alanen Y, Salokangas RKR, Suominen J. Skitsofrenia ja muut psykoosit. Kirjassa: Alanen YO, Anttinen EE, Eskola J, Miettinen R, Suominen J, Taipale V, toim. Sosiaalipsykiatria. Helsinki: Tammi 1978, s.»6.
- Esiintyvyyslukujen perusteella Suomessa on noin 50 000 skitsofreniapotilasta. Heistä noin 6 % on sairaalahoidossa ja vuoden aikana 13 % saa sairaalahoitoa «Niemi M, Palanteri S. Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2004. Suomen virallinen tilasto, Terveys 2005, Tilastotiedote 29/2005. www.thl.fi»7.
Sairausmalli
- Skitsofrenian synty voidaan ymmärtää stressi-alttiusmallin eli stressi-haavoittuvuusmallin pohjalta «Wahlberg KE, Wynne LC, Oja H ym. Gene-environment interaction in vulnerability to schizophrenia: findings from the Finnish Adoptive Family Study of Schizophrenia. Am J Psychiatry 1997;154:355-62 »8:
- Mallin mukaan skitsofrenia puhkeaa siihen alttiilla henkilöillä joko sisäisen tai ulkoisen stressin seurauksena.
- Alttius voi olla perinnöllistä, varhaiskehityksen aikana syntynyttä tai molempia.
- Yleisesti katsotaan, että skitsofreniaan liittyy varhainen keskushermoston kehityksen häiriö «McGlashan TH, Hoffman RE. Schizophrenia: Psychodynamic to neurodynamic theories. Kirjassa: Sadock B, Sadock V (toim.) Kaplan & Sadock's Comprehensive Textbook of Psychiatry. 8. painos. Philadephia: Wi»9, joka altistaa skitsofrenian puhkeamiselle.
- Sairastumisen laukaiseva stressi voi olla
- normaaliin aikuistumiseen tai parisuhteen syntyyn liittyvä kehitys- tai kuormitustekijä
- toksinen tekijä (esim. huumausaineiden, kuten amfetamiinin tai kannabiksen käyttö).
- Hoidolla voidaan vaikuttaa psykoosin puhkeamiseen ja uusiutumiseen.
Ehkäisy
- Skitsofrenian syitä ei vielä tunneta niin hyvin, että taudin ehkäiseminen (primaaripreventio) olisi mahdollista.
Riskitekijät
- Tärkein skitsofreniaa ennakoiva riskitekijä on ensiasteen sukulaisella esiintyvä skitsofrenia. Tällöin sairastumisriski on noin kymmenkertainen normaaliväestöön verrattuna «Gottesman II. Schizophrenia epigenesis: past, present, and future. Acta Psychiatr Scand Suppl 1994;384:26-33 »10. Nuoret, joilla on suuri geneettinen riski, ovat herkempiä kasvuperheen ilmapiirin poikkeavuuksille kuin muut nuoret «Tienari P, Wynne LC, Sorri A ym. Genotype-environment interaction in schizophrenia-spectrum disorder. Long-term follow-up study of Finnish adoptees. Br J Psychiatry 2004;184:216-22 »11. On kuitenkin muistettava, että valtaosassa tapauksista skitsofreniaan sairastuneen perheessä ei esiinny skitsofreniaa eikä muutakaan psykoosia.
- Kannabiksen on todettu laukaisevan psykooseja «Large M, Sharma S, Compton MT ym. Cannabis use and earlier onset of psychosis: a systematic meta-analysis. Arch Gen Psychiatry 2011;68:555-61 »12, joten nuoria ja skitsofreniaa sairastavia tulee varoittaa kannabiksen käyttöön liittyvistä riskeistä.
- Skitsofreniaan liittyy myös muita ennakoivia riskitekijöitä, kuten äidin raskaudenaikainen infektio, stressi, aliravitsemus, synnytyskomplikaatiot sekä lapsuus- ja nuoruusiän keskushermostovauriot (infektiot ja vammat). Ne voivat lisätä skitsofreniaan sairastumisen vaaraa «McGrath J, Murray R. Risk factors for schizophrenia: from conception to birth. Kirjassa: Hirsch SR, Weinberger DR, toim. Schizophrenia. Cambridge: Blackwell Science, 1995, s. 187-205»13, «Rantakallio P, Jones P, Moring J ym. Association between central nervous system infections during childhood and adult onset schizophrenia and other psychoses: a 28-year follow-up. Int J Epidemiol 1997»14, «Wahlbeck K, Forsén T, Osmond C ym. Association of schizophrenia with low maternal body mass index, small size at birth, and thinness during childhood. Arch Gen Psychiatry 2001;58:48-52 »15, mutta niiden merkitys yksittäisen potilaan psykoosiriskin arvioinnissa on epävarma «Geddes JR, Lawrie SM. Obstetric complications and schizophrenia: a meta-analysis. Br J Psychiatry 1995;167:786-93 »16, «Salokangas RKR. Precursors and markers of psychosis - Scientific basis for examinations and intervention. Neurol Psychiat Br 2001;9:105-26»17, «Häfner H, Maurer K, Ruhrmann S ym. Early detection and secondary prevention of psychosis: facts and visions. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 2004;254:117-28 »18, «Salokangas RK, McGlashan TH. Early detection and intervention of psychosis. A review. Nord J Psychiatry 2008;62:92-105 »19. Myös lapsuus- ja nuoruusiässä koetut psyykkiset traumat saattavat altistaa aikuisiän psykooseille «Ellason JW, Ross CA. Childhood trauma and psychiatric symptoms. Psychol Rep 1997;80:447-50 »20, «Sansonnet-Hayden H, Haley G, Marriage K ym. Sexual abuse and psychopathology in hospitalized adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1987;26:753-7 »21, «Read J, Argyle N. Hallucinations, delusions, and thought disorder among adult psychiatric inpatients with a history of child abuse. Psychiatr Serv 1999;50:1467-72 »22, «Janssen I, Krabbendam L, Bak M ym. Childhood abuse as a risk factor for psychotic experiences. Acta Psychiatr Scand 2004;109:38-45 »23.
- Psykoosiin sairastuneen lasten tutkiminen ja tarpeellisen tuen ja hoidon järjestäminen yhteistyössä lasten- ja nuorisopsykiatrien kanssa ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Psykoosin ennakko-oireet
- Psykoosin puhkeamista edeltää yleensä ei-psykoottisten ja lievien psykoottisten oireiden värittämä prodromaalivaihe «Marshall M, Rathbone J. Early intervention for psychosis. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD004718 »24. Pääpaino skitsofrenian ehkäisyssä onkin ennakko-oireiden tunnistamisessa ja oireilevien varhaisessa hoidossa «Salokangas RKR, Suomela T. Psykoosin varhaistunnistaminen ja ensivaiheen hoito. Suomen Lääkäril 2004;42:3989-93»25.
- Psykoosin ennakko-oireet, joiden on todettu liittyvän psykoosin puhkeamiseen «Chuma J, Mahadun P. Predicting the development of schizophrenia in high-risk populations: systematic review of the predictive validity of prodromal criteria. Br J Psychiatry 2011;199:361-6 »26, voidaan jakaa
- alkuvaiheeseen, jota luonnehtivat oudot subjektiiviset kokemukset ajattelun, motoriikan ja havaintojen alueella (perusoireet)
- välittömään riskivaiheeseen, jolle ovat tyypillisiä lievät positiiviset psykoosioireet tai lyhytaikaiset, ohimenevät psykoositilat «Luutonen S, Heinisuo A-M, Ilonen T ym. Vakavien mielenterveyden häiriöiden varhainen tunnistus ja hoito. Opas perusterveydenhuollolle ja psykiatriselle erikoissairaanhoidolle. Varsinais-Suomen sairaan»27, «Klosterkötter J, Schultze-Lutter F, Bechdolf A ym. Prediction and prevention of schizophrenia: what has been achieved and where to go next? World Psychiatry 2011;10:165-74 »28
- Molempien ennakko-oirevaiheiden aikana ja jo niitä ennen ilmenee yleensä myös epäspesifisiä oireita, kuten ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta.
- Jo havaittavissa olevia oireita aikaisemmin voi esiintyä itseä tai ympäristöä koskevia outouden ja muuntumisen tuntemuksia «Huber G, Gross G, Schüttler R ym. Longitudinal studies of schizophrenic patients. Schizophr Bull 1980;6:592-605 »29, «Schultz J el-J, Hsu AK, Nagase H ym. TAN-67, a delta 1-opioid receptor agonist, reduces infarct size via activation of Gi/o proteins and KATP channels. Am J Physiol 1998;274:H909-14 »30, «Skitsofreenisen psykoosin puhkeaminen ja kulku»1.
Prodromaalioireyhtymät ja niiden hoito
- Jos potilaalla esiintyy lieviä psykoottisia oireita tai lyhytaikaisia psykoottisia tiloja tai hänen lähisuvussaan on psykooseja ja hänen toimintakykynsä on alkanut heiketä «Suuren psykoosiriskin ryhmät eli prodromaalisyndroomat»1, hänen riskinsä sairastua vuoden aikana on 15–30 % «Yung AR, Phillips LJ, McGorry PD ym. Prediction of psychosis. A step towards indicated prevention of schizophrenia. Br J Psychiatry Suppl 1998;172:14-20 »31, «Miller TJ, McGlashan TH, Rosen JL ym. Prospective diagnosis of the initial prodrome for schizophrenia based on the Structured Interview for Prodromal Syndromes: preliminary evidence of interrater reli»32, «Ruhrmann S, Schultze-Lutter F, Klosterkötter J. Early detection and intervention in the initial prodromal phase of schizophrenia. Pharmacopsychiatry 2003;36 Suppl 3:S162-7 »33, «Drake RJ, Lewis SW. Early detection of schizophrenia. Curr Opin Psychiatry 2005;18:147-50 »34, «Cannon TD, Cadenhead K, Cornblatt B ym. Prediction of psychosis in youth at high clinical risk: a multisite longitudinal study in North America. Arch Gen Psychiatry 2008;65:28-37 »35, «Ruhrmann S, Schultze-Lutter F, Salokangas RK ym. Prediction of psychosis in adolescents and young adults at high risk: results from the prospective European prediction of psychosis study. Arch Gen Psy»36. Onkin huomattava, etteivät läheskään kaikki ennakko-oireita saavat sairastu psykoosiin.
- Erityistä huomiota tulee kiinnittää nuoriin, joiden lähisuvussa esiintyy psykooseja ja joilla alkaa ilmetä psyykkisiä oireita tai joiden toimintakyky alkaa heiketä. Heidän riskinsä sairastua psykoosiin on siinä määrin suurentunut, että heidät tulisi saada mahdollisimman pian tutkimukseen ja hoidon piiriin «Luutonen S, Heinisuo A-M, Ilonen T ym. Vakavien mielenterveyden häiriöiden varhainen tunnistus ja hoito. Opas perusterveydenhuollolle ja psykiatriselle erikoissairaanhoidolle. Varsinais-Suomen sairaan»27.
- Ennakko-oireiden tunnistamisessa perusterveydenhuollolla ja erityisesti koulu-, opiskelija- ja työterveyshuollolla on keskeinen rooli.
- Psykoosin ennakko-oirevaiheen hoidosta ja hoidon kestosta ei ole vakiintuneita ohjeita.
- Psykoosin ennakko-oireista kärsivien hoidossa on suositeltu vaiheittain etenevää hoitomallia «Klosterkötter J, Schultze-Lutter F, Bechdolf A ym. Prediction and prevention of schizophrenia: what has been achieved and where to go next? World Psychiatry 2011;10:165-74 »28, «McGorry PD, Nelson B, Amminger GP ym. Intervention in individuals at ultra-high risk for psychosis: a review and future directions. J Clin Psychiatry 2009;70:1206-12 »37:
- Alkuvaiheen ennakko-oireilevia tulisi hoitaa kognitiivis-behavioraalisella tai tukea-antavalla psykoterapialla ja oireenmukaisella ahdistus- ja mielialalääkityksellä.
- Välittömään riskivaiheeseen edenneillä psykoterapeuttisen hoidon ohella voidaan käyttää psykoosilääkkeitä pieninä annoksina.
- Psykoosilääkitys ilmeisesti siirtää psykoottisen häiriön puhkeamista riskipotilailla «McGorry PD, Yung AR, Phillips LJ ym. Randomized controlled trial of interventions designed to reduce the risk of progression to first-episode psychosis in a clinical sample with subthreshold symptoms.»38, «McGlashan TH, Zipursky RB, Perkins D ym. Randomized, double-blind trial of olanzapine versus placebo in patients prodromally symptomatic for psychosis. Am J Psychiatry 2006;163:790-9 »39, «Kéri S, Kelemen O, Janka Z. [Therapy of mental states at high risk for psychosis: preliminary results from Hungary]. Orv Hetil 2006;147:201-4 »40, «Psykoosilääkitys ilmeisesti siirtää psykoottisen häiriön puhkeamista psykoosiriskissä olevilla potilailla.»B.
- Myös kognitiivis-behavioraalisella psykoterapialla «Morrison AP, French P, Walford L ym. Cognitive therapy for the prevention of psychosis in people at ultra-high risk: randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2004;185:291-7 »41, «Bechdolf A, Wagner M, Veith V ym. A randomized controlled trail of cognitive-behavioral therapy in the early initial prodromal state of psychosis. Presentation in the eighteenths biennial winter works»42, «Kognitiivinen psykoterapia (KBT) saattaa siirtää psykoottisen häiriön puhkeamista psykoosiriskissä olevilla nuorilla.»C ja omega-3-rasvahapoilla «Pitkäketjuiset monityydyttymättömät omega-3-rasvahapot saattavat vähentää psykoottisen häiriön riskiä psykoosiriskissä olevilla nuorilla.»C saattaa olla mahdollista estää tai siirtää psykoosin puhkeaminen psykoosivaarassa olevilla ja vähentää heillä esiintyviä psykoottisia oireita «Marshall M, Rathbone J. Early intervention for psychosis. Cochrane Database Syst Rev 2011;6:CD004718 »43.
- Psykoosilääkkeen yhdistäminen psykososiaaliseen interventioon saattaa vähentää psykoottista ja muuta oireilua ja edistää toimintakykyä psykoosiriskissä olevilla potilailla «Psykoosilääkkeen yhdistäminen psykososiaaliseen interventioon saattaa vähentää psykoottista ja muuta oireilua ja parantaa toimintakykyä psykoosiriskissä olevilla potilailla.»C.
- Useita psykososiaalisia hoitomuotoja sisältävä integroitu interventio ilmeisesti pienentää psykoottisen häiriön riskiä varhaisvaiheen prodromaalioireilevilla potilailla «Useita psykososiaalisia hoitomuotoja sisältävä integroitu interventio ilmeisesti vähentää psykoottisen häiriön riskiä varhaisvaiheen prodromaalioireilevilla potilailla.»B.
- Ensipsykoosiin erikoistuneen työryhmän antamalla hoidolla on voitu edistää ensipsykoosiin sairastuneiden hoitomyöntyvyyttä ja hoidossa pysymistä «Marshall M, Rathbone J. Early intervention for psychosis. Cochrane Database Syst Rev 2011;6:CD004718 »43.
- Psykoosin ennakko-oireista kärsivien hoidossa on suositeltu vaiheittain etenevää hoitomallia «Klosterkötter J, Schultze-Lutter F, Bechdolf A ym. Prediction and prevention of schizophrenia: what has been achieved and where to go next? World Psychiatry 2011;10:165-74 »28, «McGorry PD, Nelson B, Amminger GP ym. Intervention in individuals at ultra-high risk for psychosis: a review and future directions. J Clin Psychiatry 2009;70:1206-12 »37:
Ensipsykoosin tunnistaminen ja hoito
- Sekundaariprevention kannalta on tärkeää, että psykoosi todetaan ja hoidetaan mahdollisimman varhain.
- Hoito aloitetaan heti psykoosioireiden ilmaannuttua «Larsen TK, Johannessen JO, Opjordsmoen S. First-episode schizophrenia with long duration of untreated psychosis. Pathways to care. Br J Psychiatry Suppl 1998;172:45-52 »44, koska hoitamattoman psykoosin kesto ja hoidon aloittamisen viivästyminen heikentävät ennustetta «Crow TJ, MacMillan JF, Johnson AL ym. A randomised controlled trial of prophylactic neuroleptic treatment. Br J Psychiatry 1986;148:120-7 »45, «Loebel AD, Lieberman JA, Alvir JM ym. Duration of psychosis and outcome in first-episode schizophrenia. Am J Psychiatry 1992;149:1183-8 »46, «Helgason L. Twenty years' follow-up of first psychiatric presentation for schizophrenia: what could have been prevented? Acta Psychiatr Scand 1990;81:231-5 »47, «McGorry PD, Edwards J, Mihalopoulos C ym. EPPIC: an evolving system of early detection and optimal management. Schizophr Bull 1996;22:305-26 »48, «Rabiner CJ, Wegner JT, Kane JM. Outcome study of first-episode psychosis. I: Relapse rates after 1 year. Am J Psychiatry 1986;143:1155-8 »49, «Marshall M, Lewis S, Lockwood A ym. Association between duration of untreated psychosis and outcome in cohorts of first-episode patients: a systematic review. Arch Gen Psychiatry 2005;62:975-83 »50. Psykoosin varhainen tunnistaminen tapahtuu useimmiten perusterveydenhuollossa.
- Ensipsykoosiin sairastuneen tarkempi diagnostiikka ja hoidon käynnistäminen kuuluvat erikoissairaanhoitoon.
Tutkiminen ja diagnosointi
Kliiniset piirteet
- Skitsofrenian oireet voidaan jakaa ilmaantumisjärjestyksessä
- ennakko-oireisiin «Yung AR, McGorry PD. The prodromal phase of first-episode psychosis: past and current conceptualizations. Schizophr Bull 1996;22:353-70 »51, «Psykoosilääkkeiden haittavaikutukset»2, (ks. Psykoosin ennakko-oireet «»1)
- akuuttivaiheen oireisiin, joista yleisimpiä ovat positiiviset oireet
- jälkioireisiin, joista yleisimpiä ovat negatiiviset oireet.
- Tautiluokituksen mukaiset skitsofrenian oireet ovat
- positiiviset oireet (psykoottiset oireet)
- aistiharhat (erityisesti kuuloharhat)
- harhaluulot (varsinkin eriskummalliset)
- puheen ja käyttäytymisen hajanaisuus
- negatiiviset oireet
- tunteiden latistuminen
- puheen köyhtyminen
- tahdottomuus
- kyvyttömyys tuntea mielihyvää
- vetäytyminen ihmissuhteista ja sosiaalisten kontaktien puute.
- positiiviset oireet (psykoottiset oireet)
- Lisäksi skitsofreniapotilailla esiintyy
- kognitiivisia puutosoireita
- tarkkaavaisuudessa
- toiminnan ohjauksessa
- muistissa (erityisesti työmuisti)
- tiedon prosessoinnissa,
- havainnoinnissa
- yleisessä kognitiivisessa suorituskyvyssä «Mohamed S, Paulsen JS, O'Leary D ym. Generalized cognitive deficits in schizophrenia: a study of first-episode patients. Arch Gen Psychiatry 1999;56:749-54 »52, «Reichenberg A. The assessment of neuropsychological functioning in schizophrenia. Dialogues Clin Neurosci 2010;12:383-92 »53, «Butler PD, Silverstein SM, Dakin SC. Visual perception and its impairment in schizophrenia. Biol Psychiatry 2008;64:40-7 »54, «Uhlhaas PJ, Mishara AL. Perceptual anomalies in schizophrenia: integrating phenomenology and cognitive neuroscience. Schizophr Bull 2007;33:142-56 »55.
- ahdistus- ja mielialaoireita sekä itsetuhoisuutta «Martin RL, Cloninger CR, Guze SB ym. Frequency and differential diagnosis of depressive syndromes in schizophrenia. J Clin Psychiatry 1985;46:9-13 »56, «Salokangas RKR, Stengård E, Räkköläinen V, Alanen YO, Kaljonen A. Uusien skitsofreniapotilaiden hoito ja ennuste (USP-projekti) V: Viiden vuoden ennuste. Reports of Psychiatria Fennica No 95. Helsinki»57, «Siris SG. Depression in schizophrenia: perspective in the era of "Atypical" antipsychotic agents. Am J Psychiatry 2000;157:1379-89 »58, «Addington D, Addington J, Patten S. Depression in people with first-episode schizophrenia. Br J Psychiatry Suppl 1998;172:90-2 »59.
- kognitiivisia puutosoireita
- Psykoosin ennakko-oireet voivat kestää muutamasta päivästä vuosiin, ja ne voivat välillä hävitä.
- Ensimmäistä psykoosia edeltävät ennakko-oireet kestävät yleensä pidempään kuin uusista psykoosijaksoista varoittavat oireet «Yung AR, McGorry PD. The prodromal phase of first-episode psychosis: past and current conceptualizations. Schizophr Bull 1996;22:353-70 »51.
- Voimassa olevan tautiluokituksen mukaan psykoottisten oireiden tulee kestää vähintään yhden kuukauden ajan, ennen kuin skitsofreniadiagnoosi voidaan tehdä «Skitsofrenian diagnostiset kriteerit ICD-10-tautiluokituksen mukaan»3, «Sosiaali- ja terveydenhuollon luokituskeskus. Psykiatrian luokituskäsikirja. Rauma: Stakes, 1997»60.
Samanaikaissairaudet (komorbiditeetti)
- Käytössä olevan tautiluokituksen mukaan skitsofreniapotilaalla esiintyviä muita psykiatrisia oireita ei luokitella erillisiksi sairauksiksi (esim. pakko-oireinen häiriö tai masennus) vaikka diagnostiset kriteerit täyttyisivätkin. Poikkeuksen tästä säännöstä muodostavat päihdehäiriöt.
- Kansainvälisten tutkimusten perusteella joka neljäs skitsofreniapotilas kärsii elämänsä aikana alkoholiongelmasta «Koskinen J, Löhönen J, Koponen H ym. Prevalence of alcohol use disorders in schizophrenia--a systematic review and meta-analysis. Acta Psychiatr Scand 2009;120:85-96 »61 ja joka neljäs on kannabiksen väärinkäyttäjä «Koskinen J, Löhönen J, Koponen H ym. Rate of cannabis use disorders in clinical samples of patients with schizophrenia: a meta-analysis. Schizophr Bull 2010;36:1115-30 »62.
- Suomalaisissa aineistoissa päihdeongelmaisten osuudet ovat olleet hieman pienempiä «Räsänen P, Tiihonen J, Isohanni M ym. Schizophrenia, alcohol abuse, and violent behavior: a 26-year followup study of an unselected birth cohort. Schizophr Bull 1998;24:437-41 »63, «Salokangas RKR, Stengård E, Honkonen T, Koivisto A-M, Saarinen S. Sairaalasta yhteiskuntaan. Seurantatutkimus sairaalasta kotiuttamisen vaikutuksista skitsofreniapotilaan elämään ja hoitotilanteeseen.»64.
- Päihdeongelmien toteamiseksi on syytä haastatella potilaan lisäksi myös hänen läheisiään «Drake RE, Osher FC, Noordsy DL ym. Diagnosis of alcohol use disorders in schizophrenia. Schizophr Bull 1990;16:57-67 »65 ja käyttää laboratoriomäärityksiä «Brady K, Casto S, Lydiard RB ym. Substance abuse in an inpatient psychiatric sample. Am J Drug Alcohol Abuse 1991;17:389-97 »66 somaattisen tutkimuksen lisänä.
- Skitsofreniapotilailla esiintyy runsaasti somaattisia sairauksia «Dixon L, Postrado L, Delahanty J ym. The association of medical comorbidity in schizophrenia with poor physical and mental health. J Nerv Ment Dis 1999;187:496-502 »67, varsinkin sydän- ja verisuonitauteja sekä aineenvaihduntasairauksia «Herrman HE, Baldwin JA, Christie D. A record-linkage study of mortality and general hospital discharge in patients diagnosed as schizophrenic. Psychol Med 1983;13:581-93 »68, kuten rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä «Saari K, Jokelainen J, Veijola J ym. Serum lipids in schizophrenia and other functional psychoses: a general population northern Finland 1966 birth cohort survey. Acta Psychiatr Scand 2004;110:279-85 »69, «Saari KM, Lindeman SM, Viilo KM ym. A 4-fold risk of metabolic syndrome in patients with schizophrenia: the Northern Finland 1966 Birth Cohort study. J Clin Psychiatry 2005;66:559-63 »70, «Saari K, Lindeman S, Koponen H ym. Higher serum triglyceride levels in early-onset schizophrenia. Am J Psychiatry 2004;161:176 »71, «Heiskanen T, Niskanen L, Lyytikäinen R ym. Metabolic syndrome in patients with schizophrenia. J Clin Psychiatry 2003;64:575-9 »72.
- Metabolinen oireyhtymä on yleinen skitsofreniapotilailla «Metabolinen oireyhtymä on yleinen skitsofreniapotilailla.»A.
- Osa sekä niin sanotuista perinteisistä että uudemmista psykoosilääkkeistä voi aiheuttaa painonnousua «Antipsychotic-induced weight gain, Evidence summaries, 28.5.2009, Article ID: evd00272 (035.011) © 2012 Duodecim Medical Publications Ltd»73.
Kliininen tutkimus
- Ensipsykoosia sairastava on syytä ohjata tutkittavaksi psykiatriseen erikoissairaanhoitoon.
- Diagnoosi on aina kliininen ja perustuu
- potilaan sukua sekä hänen oireidensa ja toimintakykynsä kehitystä koskeviin esitietoihin
- psykiatriseen ja somaattiseen tutkimukseen.
- Diagnoosin tekee psykiatrian erikoislääkäri – nuorilla potilailla nuorisopsykiatrian erikoislääkäri – ICD-10-tautiluokituksen kriteerien perusteella «Skitsofrenian diagnostiset kriteerit ICD-10-tautiluokituksen mukaan»3, «Sosiaali- ja terveydenhuollon luokituskeskus. Psykiatrian luokituskäsikirja. Rauma: Stakes, 1997»60 käyttämällä hyväkseen moniammatillisen työryhmän tekemän tutkimuksen tuloksia.
- Ennen kuin skitsofreniadiagnoosi on varmistunut, on syytä puhua psykoosista.
- Diagnoosin varmistuttua on aiheellista käyttää skitsofrenia-termiä. Tällöin potilaalle ja hänen läheisilleen tulee antaa asianmukaista tietoa skitsofreniasta ja sen hoidosta siten, että korostetaan sairauden monimuotoisuutta ja hyviä toipumismahdollisuuksia asianmukaisessa hoidossa «Hotti A. Mitä psykiatrinen potilas haluaa tietää? Tutkimus skitsofreniaan sairastuneiden tiedon sannista ja tarpeista. Turun yliopisto, Turku 2004.»74.
- Psykiatrinen tutkimus käsittää
- kliinisen haastattelun
- perhehaastattelun
- lasten tilanteen arvioinnin.
- Perheen lasten ja nuorten tilannetta on syytä arvioida yhteistyössä lasten- ja nuorisopsykiatrian kanssa. Myös omaisten havainnot ja kokemukset potilaan voinnista ja sen muutoksista voivat osaltaan tukea taudinmääritystä.
- Kliinisen tilan arvioinnissa suositellaan käytettäväksi standardoituja mittareita, jotka lisäävät haastattelun luetettavuutta ja kattavuutta «Hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa ja seurannassa suositellaan käytettäväksi standardoituja mittareita.»D. Strukturoidut mittarit mahdollistavat hoitovaikutusten seurannan ja soveltuvat myös muun hoitohenkilökunnan käyttöön. Mittarit takaavat sen, että samat asiat tulevat kysytyksi jokaisella haastattelukerralla, jolloin potilaan vointia voidaan seurata pitkäaikaisesti. Mittarien tulokset ovat helposti dokumentoitavissa. Ks. Käypä hoito -suositus Depressio, taulukko 6. DSM-IV:ään sisältyvä toimintakyvyn arviointiin tarkoitettu SOFAS-asteikko «Depressio»4
- Strukturoitua haastattelurunkoa käyttämällä myös muut henkilökuntaryhmät kuin psykiatrit ilmeisesti saavuttavat hyvän diagnostisen osuvuuden «Ramirez Basco M, Bostic JQ, Davies D ym. Methods to improve diagnostic accuracy in a community mental health setting. Am J Psychiatry 2000;157:1599-605 »75, «First MB, Spitzer RL, Gibbon M, Williams JBW. Instruction manual for the structured clinical interview for DSM-IV Axis I Disorders: SCID-1 clinician version. Washington DC: American Psychiatric Press,»76, «Fennig S, Craig T, Lavelle J ym. Best-estimate versus structured interview-based diagnosis in first-admission psychosis. Compr Psychiatry 1994;35:341-8 »77, «Strukturoitua haastattelurunkoa (SCID, DIS) käyttämällä myös muut henkilökuntaryhmät kuin psykiatrit ilmeisesti saavuttavat hyvän diagnostisen osuvuuden.»B.
- Skitsofreniapotilaan tutkimuksessa tulee aina selvittää potilaan mieliala.
- Skitsofreniapotilailla on suurentunut itsemurhariski «Palmer BA, Pankratz VS, Bostwick JM. The lifetime risk of suicide in schizophrenia: a reexamination. Arch Gen Psychiatry 2005;62:247-53 »78. Riski on suurimmillaan sairauden alkuvaiheessa erityisesti sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Riskiä suurentavat muun muassa mielialaoireet, päihdeongelmat, huono hoitoon sitoutuminen ja positiiviset oireet «Hawton K, Sutton L, Haw C ym. Schizophrenia and suicide: systematic review of risk factors. Br J Psychiatry 2005;187:9-20 »79, «Hor K, Taylor M. Suicide and schizophrenia: a systematic review of rates and risk factors. J Psychopharmacol 2010;24:81-90 »80. Skitsofreniapotilaan itsemurhavaaran arvioimiseen on kehitetty mittareita «Taiminen T, Huttunen J, Heilä H ym. The Schizophrenia Suicide Risk Scale (SSRS): development and initial validation. Schizophr Res 2001;47:199-213 »81.
- Myös potilaan väkivaltaisuuden riskiä on syytä arvioida. Hoitamaton ensipsykoosi suurentaa väkivaltaisen käytöksen riskiä. Riskiarviossa tulisi kiinnittää erityistä huomiota päihteiden väärinkäyttöön ja epäsosiaalisiin persoonallisuuden piirteisiin «Räsänen P, Tiihonen J, Isohanni M ym. Schizophrenia, alcohol abuse, and violent behavior: a 26-year followup study of an unselected birth cohort. Schizophr Bull 1998;24:437-41 »63, «Large MM, Nielssen O. Violence in first-episode psychosis: a systematic review and meta-analysis. Schizophr Res 2011;125:209-20 »82, «Fazel S, Gulati G, Linsell L ym. Schizophrenia and violence: systematic review and meta-analysis. PLoS Med 2009;6:e1000120 »83, «Fullam RS, Dolan MC. Executive function and in-patient violence in forensic patients with schizophrenia. Br J Psychiatry 2008;193:247-53 »84.
Somaattinen tutkimus
- Skitsofreniapotilaan somaattiseen tutkimukseen kuuluvat yleis- ja neurologisen tilan tutkiminen, laboratoriotutkimukset ja tarvittaessa kuvantamistutkimukset.
- Skitsofreniapotilaan somaattisen tutkimuksen merkitys on toisaalta psykoosin mahdollisten somaattisten syiden pois sulkemisessa (ks. Erotusdiagnostiikka «»2) ja toisaalta skitsofreniaan ja sen hoitoon usein liittyvien somaattisten sairauksien toteamisessa ja seurannassa (ks. Samanaikaissairaudet «»3).
- Skitsofreniaa ei voida todeta laboratoriokokeilla, eikä siihen liity minkään yksittäisten laboratorioarvojen poikkeavuuksia. Tulevaisuudessa saattaa kuitenkin olla mahdollista käyttää kattavaa laboratoriokoeprofiilia apuna diagnostiikassa «Schwarz E, Guest PC, Rahmoune H ym. Identification of a biological signature for schizophrenia in serum. Mol Psychiatry 2012;17:494-502 »85.
- Skitsofreniapotilailla on kuvantamistutkimuksissa todettu lisääntynyt presynaptinen dopamiinisynteesi «Fusar-Poli P, Meyer-Lindenberg A. Striatal Presynaptic Dopamine in Schizophrenia, Part II: Meta-Analysis of [18F/11C]-DOPA PET Studies. Schizophr Bull 2013;39:33-42 .»86 ja lisääntynyt dopamiinireseptoritiheys striatumissa «Hirvonen J, Hietala J. Dysfunctional brain networks and genetic risk for schizophrenia: specific neurotransmitter systems. CNS Neurosci Ther 2011;17:89-96 »87. Heillä on tutkimusten mukaan myös vähemmän glutamaattia etuaivolohkossa «Marsman A, van den Heuvel MP, Klomp DW ym. Glutamate in Schizophrenia: A Focused Review and Meta-Analysis of 1H-MRS Studies. Schizophr Bull 2013;39:120-9 »88, laajemmat aivokammiot, laaja-alaista aivojen harmaan aineen katoa «Shepherd AM, Laurens KR, Matheson SL ym. Systematic meta-review and quality assessment of the structural brain alterations in schizophrenia. Neurosci Biobehav Rev 2012;36:1342-56 »89 ja vähemmän eheät valkean aineen radastot «Ellison-Wright I, Bullmore E. Meta-analysis of diffusion tensor imaging studies in schizophrenia. Schizophr Res 2009;108:3-10 »90 kuin terveillä. Kuvantamistutkimusten hyödyistä diagnostiikassa tai hoidon suunnittelussa ei toistaiseksi ole näyttöä.
Sydän- ja verisuonitautien riskiarvio
- Metabolinen oireyhtymä on skitsofreniapotilailla yleinen «Metabolinen oireyhtymä on yleinen skitsofreniapotilailla.»A.
- Ensipsykoosipotilaan tutkimuksen yhteydessä on syytä kirjata potilaan pituus ja paino, laskea painoindeksi sekä mitata verenpaine, vyötärönympärys, plasman kolesteroli- ja triglyseridipitoisuudet sekä plasman glukoosipitoisuus paastonäytteistä ja rekisteröidä EKG.
- Elintapojen, kuten ruokavalion, liikuntatottumusten ja tupakoinnin, selvittäminen ja suvussa esiintyvien tyypin II diabeteksen, ylipainon ja sydän- ja verisuonitautien kartoittaminen kuuluvat myös ensipsykoosipotilaan tutkimukseen.
- Vyötärönympärys ja paino tulee mitata alkuvaiheessa ja sen jälkeen säännöllisesti. Tulokset kirjataan potilastietojärjestelmään.
- Plasman kolesteroli- triglyseridi- ja glukoosipitoisuudet tulee mitata 3 kuukauden kuluttua uuden psykoosilääkkeen aloittamisesta, minkä jälkeen niitä tulee seurata vuosittain «American Diabetes Association, American Psychiatric Association, American Association of Clinical Endocrinologists ym. Consensus development conference on antipsychotic drugs and obesity and diabetes.»91, «Salokangas RK. Skitsofreniapotilaan somaattiset sairaudet. Duodecim 2009;125:505-12 »92, «Barnett AH, Mackin P, Chaudhry I ym. Minimising metabolic and cardiovascular risk in schizophrenia: diabetes, obesity and dyslipidaemia. J Psychopharmacol 2007;21:357-73 »93, «De Hert M, Detraux J, van Winkel R ym. Metabolic and cardiovascular adverse effects associated with antipsychotic drugs. Nat Rev Endocrinol 2011;8:114-26 »94, «De Hert M, Dekker JM, Wood D ym. Cardiovascular disease and diabetes in people with severe mental illness position statement from the European Psychiatric Association (EPA), supported by the European »95. EKG on suositeltavaa rekisteröidä myös psykoosilääkityksen muuttuessa.
Päivystys- ja muut akuuttitilanteet
- Akuutin psykoosin yhteydessä somaattisen tilan arviointi (tarkka anamneesi ja somaattinen, erityisesti neurologinen kliininen tutkimus) ja peruslaboratorioarvojen määrittäminen ovat aiheellisia «Hatta K, Takahashi T, Nakamura H ym. Laboratory findings in acute schizophrenia. Relevance to medical management on emergency admission. Gen Hosp Psychiatry 1999;21:220-7 »96, «Akuuttitilanteessa peruslaboratoriokokeiden määrittäminen on perusteltua.»C.
- Päivystystilanteessa on pidettävä mielessä, että skitsofrenian tyypillisiä oireita esiintyy myös muissa psykiatrisissa häiriöissä ja monissa somaattisissa sairauksissa (ks. Erotusdiagnostiikka «»2).
- Sekavuus, skitsofrenialle muuten epätyypillinen kliininen kuva (esim. näkö- tai hajuharhojen esiintyminen) tai taudin poikkeava alku voi viitata orgaanisen syyn aiheuttamaan psykoosiin.
Laboratoriokokeet
- Akuuttitilanteessa peruslaboratoriokokeiden määrittäminen on aiheellista «Akuuttitilanteessa peruslaboratoriokokeiden määrittäminen on perusteltua.»C.
- Seuraavat laboratoriokokeet on suositeltavaa tehdä jo päivystyksellisesti:
- perusverenkuva
- veren glukoosipitoisuus
- kilpirauhasen toimintakokeet
- seerumin natrium- ja kaliumpitoisuus
- seerumin kreatiniinipitoisuus
- CRP-pitoisuus
- virtsan huume- ja lääkeaineseula
- EKG (erityisesti QT-aika).
- Lisäksi seuraavat laboratoriotutkimukset kuuluvat ensipsykoosin tutkimukseen:
- veren kolesteroli- ja triglyseridipitoisuudet paastonäytteestä
- veren glukoosipitoisuus paastonäytteestä
- GT, ALAT, AFOS.
- Aivojen magneettikuvausta ja EEG:tä käytetään tarvittaessa muiden keskushermoston sairauksien poissulkemiseen.
Psykologinen ja neuropsykologinen tutkimus
- Psykologinen tutkimus käsittää persoonallisuuden ja psyykkisen toimintakyvyn arvioinnin ja neuropsykologisen tutkimuksen (tarkkaavuus, havainnointi, toiminnanohjaus, deklaratiivinen muisti, työmuisti, prosessointinopeus ja älykkyysosamäärä), «Reichenberg A. The assessment of neuropsychological functioning in schizophrenia. Dialogues Clin Neurosci 2010;12:383-92 »53, «Uhlhaas PJ, Mishara AL. Perceptual anomalies in schizophrenia: integrating phenomenology and cognitive neuroscience. Schizophr Bull 2007;33:142-56 »55, «Butler PD, Silverstein SM, Dakin SC. Visual perception and its impairment in schizophrenia. Biol Psychiatry 2008;64:40-7 »97.
- Psykologinen tutkimus auttaa potilaan hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa «Spaulding WD, Fleming SK, Reed D ym. Cognitive functioning in schizophrenia: implications for psychiatric rehabilitation. Schizophr Bull 1999;25:275-89 »98.
- Tutkimus on syytä tehdä vasta, kun potilas on toipunut akuutista psykoosista.
Toimintakyvyn ja sosiaalisen tilanteen arviointi
- Skitsofreniaan liittyy usein myös sosiaalisen toimintakyvyn heikkenemistä (ks. kuva «Skitsofreenisen psykoosin puhkeaminen ja kulku»1), joka voi ilmetä vaikeuksina selviytyä työssä, sosiaalisissa suhteissa ja arkiaskareissa «Salokangas RK, Saarinen S. Deinstitutionalization and schizophrenia in Finland: I. Discharged patients and their care. Schizophr Bull 1998;24:457-67 »99, «Honkonen T, Saarinen S, Salokangas RK. Deinstitutionalization and schizophrenia in Finland II: discharged patients and their psychosocial functioning. Schizophr Bull 1999;25:543-51 »100, «Honkonen T, Stengård E, Virtanen M ym. Employment predictors for discharged schizophrenia patients. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2007;42:372-80 »101.
- Toimintakykyä on suositeltavaa arvioida standardoituja mittareita hyväksi käyttäen «Clinical Handbook of Schizophrenia. Kim T. Mueser, Dilip V. Jeste. The Guilford Press; 1 edition (January 31, 2011)»102.
- Moniammatilliseen kuntoutussuunnitelmaan kuuluvat
- sosiaalityöntekijän tekemä sosiaalisen tilanteen arviointi
- toimintaterapeutin suorittama toimintakyvyn arviointi.
Erotusdiagnostiikka
- Psykiatrisessa erotusdiagnostiikassa on huomioitava
- psykoottistasoinen mielialahäiriö (kuten psykoottinen maniajakso, psykoottinen depressiojakso)
- akuutit ja ohimenevät psykoottiset häiriöt
- harhaluuloisuushäiriöt
- päihdepsykoosit
- pakko-oireinen häiriö
- persoonallisuushäiriöt
- laaja-alaiset kehityshäiriöt, kuten autismi tai Aspergerin oireyhtymä.
- Somaattisessa erotusdiagnostiikassa on huomioitava
- neurologiset häiriöt, kuten
- temporaaliepilepsia,
- aivokasvain ja -verenvuoto
- aivovamma
- muistisairaudet.
- päihteiden käyttö (esim. hallusinogeenit, amfetamiini, alkoholi)
- eräiden lääkkeiden haittavaikutukset (esim. kortikosteroidit, antikolinergit, levodopa)
- keskushermostoinfektiot (esimerkiksi enkefaliitti, neurosyfilis, HIV)
- endokriiniset sairaudet (esimerkiksi hypo- tai hypertyreoosi, hyperkalsemia, Addisonin tauti, Cushingin tauti)
- metaboliset häiriöt (esim. porfyriat, Wilsonin tauti)
- vitamiininpuutokset (esim. B12-vitamiinin puutos)
- autoimmuunisairaudet (esim. systeeminen lupus erythematosus, vaskuliitit),
- raskasmetallimyrkytykset.
- neurologiset häiriöt, kuten
- Jos esitiedot, kliiniset löydökset tai muuttuva tilanne antavat aihetta epäillä orgaanista etiologiaa, erotusdiagnostisina tutkimuksina tulevat laboratoriotutkimusten lisäksi kyseeseen aivojen magneettikuvaus ja EEG.
Hoito ja kuntoutus
- Skitsofrenian taudinkuva on monimuotoinen ja kulku yksilöllinen.
- Skitsofrenian hoidossa keskeistä on erilaisten hoitojen yhdistäminen siten, että ne muodostavat potilaan elämäntilanteeseen soveltuvan ja toipumista edistävän kokonaisuuden, joka vastaa hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa «Alanen YO. Skitsofrenian syyt ja tarpeenmukainen hoito. Juva: WSOY, 1993»103, «Barrowclough C, Tarrier N, Lewis S ym. Randomised controlled effectiveness trial of a needs-based psychosocial intervention service for carers of people with schizophrenia. Br J Psychiatry 1999;174:50»104.
- Useita psykososiaalisia hoitomuotoja sisältävä integroitu interventio ilmeisesti pienentää psykoottisen häiriön riskiä varhaisvaiheen prodromaalioireisilla potilailla «Useita psykososiaalisia hoitomuotoja sisältävä integroitu interventio ilmeisesti vähentää psykoottisen häiriön riskiä varhaisvaiheen prodromaalioireilevilla potilailla.»B.
- Myös integroitu hoito-ohjelma, johon kuuluivat tehostettu avohoito, koulutuksellinen usean perheen ryhmähoito, sosiaalisten taitojen harjoittelu ja psykoosilääkitys, vähensi ensipsykoosiin sairastuneiden oireilua ja kohensi heidän toimintakykyään kahden ensivuoden aikana enemmän kuin tavallinen hoito «Rosenbaum B, Valbak K, Harder S ym. Treatment of patients with first-episode psychosis: two-year outcome data from the Danish National Schizophrenia Project. World Psychiatry 2006;5:100-3 »105.
- On näyttöä siitä, että psykoosin asianmukaisen hoidon viivästyminen vähentää toipumisen mahdollisuuksia ja lisää psykoosiin liittyviä ongelmia «Marshall M, Rathbone J. Early intervention for psychosis. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD004718 »24, «Cannon TD, Cadenhead K, Cornblatt B ym. Prediction of psychosis in youth at high clinical risk: a multisite longitudinal study in North America. Arch Gen Psychiatry 2008;65:28-37 »35, minkä vuoksi psykoosiin sairastuneen hoito tulisi aloittaa mahdollisimman pian.
Hoidon yleisperiaatteet
- Skitsofrenian hoidosta tulee neuvotella potilaan kanssa, ellei hän ole sairautensa vuoksi kykenemätön ottamaan siihen kantaa. Heti hoidon alkuvaiheessa potilaan perhe on syytä ottaa hoitoon mukaan. Myös perheen lapset tulee huomioida.
- Hoidon ja kuntoutuksen tavoitteena on
- poistaa oireet tai lievittää niitä
- estää uudet psykoosijaksot tai vähentää niiden määrää ja vaikeutta
- kohentaa potilaan psykososiaalista toimintakykyä ja elämänlaatua.
- Hoito toteutetaan ensisijaisesti avohoidossa, ja siihen pyritään ottamaan mukaan myös potilaan perhe ja muut läheiset. Perhe- ja verkostokeskeistä työtapaa tulee edistää «Stengård E. Journey of hope and despair. The short-term outcome in schizophrenia and the experiences of caregivers of people with severe mental disorder. Academic dissertation. Acta Universitatis Tamp»106.
- Ymmärtävä, luottamuksellinen ja pitkäkestoinen hoitosuhde on skitsofreniapotilaan hoidon ja kuntoutuksen kulmakivi «Fenton WS. Evolving perspectives on individual psychotherapy for schizophrenia. Schizophr Bull 2000;26:47-72 »107, «Alanen YO, Anttinen EE, Kokkola A, ym. Treatment and rehabilitation of schizophrenic psychoses. The Finnish treatment model. Nord J Psychiatry 1990;44(Suppl 22):1-65»108.
- Integroidulla hoidolla voidaan mahdollisesti vähentää myös psykoosialttiiden potilaiden sairastumista psykoosiin «Nordentoft M, Thorup A, Petersen L ym. Transition rates from schizotypal disorder to psychotic disorder for first-contact patients included in the OPUS trial. A randomized clinical trial of integrated»109.
- Psykoosilääkehoito, joka toteutetaan psykososiaalisiin hoitoihin liitettynä, vähentää merkittävästi
- akuutin psykoosin oireita
- uusia sairausjaksoja «Kissling W, Leucht S. Results of treatment of schizophrenia: is the glass half full or half empty? Int Clin Psychopharmacol 1999;14 Suppl 3:S11-4 »110
- kokonaiskuolleisuutta «Tiihonen J, Wahlbeck K, Lönnqvist J ym. Effectiveness of antipsychotic treatments in a nationwide cohort of patients in community care after first hospitalisation due to schizophrenia and schizoaffect»111, «Tiihonen J, Lönnqvist J, Wahlbeck K ym. 11-year follow-up of mortality in patients with schizophrenia: a population-based cohort study (FIN11 study). Lancet 2009;374:620-7 »112.
- Psykososiaalisten hoitomuotojen yhdistäminen lääkehoitoon «Mueser KT, McGurk SR. Schizophrenia. Lancet 2004;363:2063-72 »113, «Bustillo J, Lauriello J, Horan W ym. The psychosocial treatment of schizophrenia: an update. Am J Psychiatry 2001;158:163-75 »114, «Penn DL, Waldheter EJ, Perkins DO ym. Psychosocial treatment for first-episode psychosis: a research update. Am J Psychiatry 2005;162:2220-32 »115
- lievittää oireita
- kohentaa psykososiaalista toimintakykyä
- estää uusia psykoosijaksoja ja sairaalahoitoja.
Hoitosuunnitelma
- Hoidon perustana on psykiatrin ja moniammatillisen työryhmän tekemään tutkimukseen perustuva kirjallinen yksilöllinen hoitosuunnitelma.
- Hoitosuunnitelma laaditaan vuorovaikutuksessa potilaan ja hänen perheensä kanssa, jolloin se on myös tärkeä psykososiaalisen intervention muoto. Potilaan lasten tilanne tulee myös selvittää.
- Hoitosuunnitelman lähtökohtina ovat potilaan
- psyykkinen tila
- perheen tilanne
- ihmissuhde-, opiskelu-, työ- ja muu sosiaalinen kokonaistilanne «Alanen YO, Anttinen EE, Kokkola A, ym. Treatment and rehabilitation of schizophrenic psychoses. The Finnish treatment model. Nord J Psychiatry 1990;44(Suppl 22):1-65»108.
- Hoitosuunnitelma on syytä tarkistaa säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa «Johnson S, Thornicroft G, Phelan M, Slade M. Assessing needs for mental health services. Kirjassa: Thronicroft G, Tansella M, toim. Mental Health Outcome Measures. Heidelberg: Springer Verlag, 1996»116.
- Potilaan somaattinen terveydentila tulee selvittää, ja muut sairaudet hoitaa yhteistyössä perusterveydenhuollon ja somaattisen erikoissairaanhoidon kanssa.
- Moniammatillinen kuntoutussuunnitelma on suositeltavaa tehdä standardoituja mittareita «Phelan M, Wykes T, Goldman H. Global function scales. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 1994;29:205-11 »117 hyväksi käyttäen.
- Hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa ja seurannassa on hyödyllistä käyttää potilaan tilan arviointiin standardoituja mittareita, vaikka luotettava näyttö asiasta puuttuu «Hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa ja seurannassa suositellaan käytettäväksi standardoituja mittareita.»D.
Hoidon periaatteet sairauden eri vaiheissa
Akuuttivaihe
- Akuuttivaiheessa tavoitteena on psykoosioireiden tehokas vähentäminen
- sopivalla lääkityksellä
- hoidollisella vuorovaikutuksella
- kognitiivis-behavioraalisella yksilöterapialla
- turvallisen hoitoympäristön keinoin
- mahdollisten samanaikaissairauksien hoidon aloittamisella.
- Akuuttivaiheessa selvitetään potilaan lasten tilanne ja mahdollinen hoidon tarve.
- Akuuttivaiheen hoitomyöntyvyyttä ja -tuloksia parantavat
- luottamuksellinen yhteistyösuhde potilaan ja hänen perheensä kanssa
- potilaan perheen kriisiavun luonteinen tuki.
- Akuuttivaiheessa potilasta hoidetaan
- avohoidon keinoin siihen hyvin perehtyneessä psykiatrisessa työryhmässä (esim. psykoosityöryhmässä) tai
- psykiatrisella akuuttiosastolla.
- Psykoottisen potilaan sairaalahoitoon lähettäminen on aiheellista, jos
- potilas on itsetuhoinen tai väkivaltainen
- potilaan käyttäytymistä ohjaavat voimakkaasti aistiharhat tai harhaluulot tai
- potilaan tutkiminen ja hoito eivät onnistu paikallisen avohoidon resurssein.
- Psykoosilääkityksen aloittaminen
- perustuu aina yksilölliseen potilaan tilanteen arvioon
- on hoidon alkuvaiheessa aiheellista positiivisten oireiden lievittämiseksi.
- Jos psykoosilääkitys aloitetaan perusterveydenhuollossa, psykiatrin konsultaatio on aiheellinen.
- Ellei ensipsykoosipotilaan skitsofreniadiagnoosi ole varma, lääkehoidon aloitusta voidaan siirtää 1–2 viikkoa, koska osa potilaista toipuu ilman psykoosilääkitystä.
Tasaantumisvaihe
- Kun akuuttivaiheen oireet ovat lievittyneet seuraa tasaantumisvaihe.
- Tasaantumisvaihe voi kestää useita kuukausia, ja sen aikana potilas on yleensä avohoidossa.
- Tasaantumisvaiheen hoidon tavoitteena on oireettomuus ja sairaudesta toipumisen vakiinnuttaminen.
- Tasaantumisvaiheessa psykoosi uusiutuu herkästi, minkä vuoksi erilaisten psykososiaalisten stressitekijöiden välttäminen on vielä tärkeää.
- Potilas tarvitsee tukea, jotta hän pystyisi mahdollisimman hyvin sopeutumaan akuutin psykoosivaiheen jälkeiseen elämään.
- Psykoosilääkehoitoa jatketaan. Myös tukea antava ja koulutuksellinen (psykoedukatiivinen) perheinterventio on tällöin hyödyllistä.
- Tasaantumisvaiheessa voidaan arvioida neurokognitiivinen suoritusprofiili hoidon ja kuntoutumisen suunnittelua varten.
- Potilaalle ja hänen perheelleen annetaan tietoa skitsofrenian hoidosta ja kuntoutuksesta sekä niistä tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa sairauden kulkuun.
Vakaa vaihe
- Vakaassa vaiheessa potilas on toipunut akuuttivaiheen oireista.
- Lääkityksen ja psykososiaalisten hoitojen avulla
- varmistetaan akuuttivaiheen oireiden pysyminen poissa
- kohennetaan potilaan toimintakykyä ja elämänlaatua.
- Psykososiaalisten hoito- ja kuntoutusmuotojen tarve arvioidaan yksilöllisesti:
- Sopeutumisvalmennus ja muu kurssimuotoinen toiminta soveltuvat vakaan vaiheen hoitotoimenpiteiksi
- Sosiaalisten taitojen harjoittelu ja kognitiiviset kuntoutustoimet sekä työhön paluuta edistävät tukitoimet voivat olla ajankohtaisia.
- Somaattisen terveyden edistäminen huomioidaan.
Psykoosin uusiutumisen ennakointi ja tunnistaminen
- Skitsofrenian hoidon suurimpia ongelmia ovat
- huono kiinnittyminen hoitoon
- lääkehoidon keskeytyminen ja siitä seuraava
- psykoosivaiheen uusiutuminen.
- Psykoosivaiheiden uusiutumista voidaan ehkäistä
- tukemalla hoitomyöntyvyyden rakentumista ja säilymistä
- varmistamalla potilaan tarvitseman hoidon jatkuminen
- minimoimalla lääkehoidon haittavaikutukset
- käyttämällä lääkityksen ohella myös psykososiaalisia hoitomuotoja.
- Keskeistä psykoosin uusiutumisen ehkäisyssä on, että «Mueser KT, McGurk SR. Schizophrenia. Lancet 2004;363:2063-72 »113
- koulutuksellisen terapian keinoin vahvistetaan potilaan ja hänen läheistensä valmiuksia havaita psykoosia ennakoivat oireet
- tunnistetaan mahdolliset psykoosia ennakoivat oireet ja autetaan potilasta välttämään riskikäyttäytymistä (esim. alkoholin ja huumausaineiden käyttöä)
- keskeytynyt lääkehoito käynnistetään tai meneillään olevaa lääkehoitoa tehostetaan
- pidetään yllä realistista toivoa «Cullberg J. Psykoser. Stockholm: Bokförlaget Natur och Kultur 2000»118, «DeSisto M, Harding CM, McCormick RV ym. The Maine and Vermont three-decade studies of serious mental illness. II. Longitudinal course comparisons. Br J Psychiatry 1995;167:338-42 »119 ja otetaan huomioon sairastumiseen mahdollisesti liittyvä traumaperäinen stressireaktio «McGorry PD, Chanen A, McCarthy E ym. Posttraumatic stress disorder following recent-onset psychosis. An unrecognized postpsychotic syndrome. J Nerv Ment Dis 1991;179:253-8 »120, «Meyer H, Taiminen T, Vuori T ym. Posttraumatic stress disorder symptoms related to psychosis and acute involuntary hospitalization in schizophrenic and delusional patients. J Nerv Ment Dis 1999;187:34»121.
- Kun potilas on toipunut psykoosivaiheen uusiutumisesta, lääkehoito pyritään palauttamaan aiemmalle tasolle.
- Psykoosin uusiutumisen riski suurenee, jos potilaalla ilmenee muutoksia
- somaattisessa terveydentilassa
- sosiaalisissa suhteissa tai
- muussa elämäntilanteessa.
Psykoosin lääkehoito
- Psykoosilääkitys on olennainen osa skitsofrenian hoitoa.
- Lääkityksen aloittamisesta päättää lääkäri, mieluiten psykiatrian tai nuorisopsykiatrian erikoislääkäri. Päätös tulee pyrkiä tekemään yhteistyössä potilaan ja hänen lähipiirinsä kanssa.
- Psykootilääkkeiden teho positiivisten oireiden hoidossa ja uusien psykoosivaiheiden estossa on osoitettu vakuuttavasti kontrolloiduissa tutkimusasetelmissa «Leucht S, Heres S, Kissling W ym. Evidence-based pharmacotherapy of schizophrenia. Int J Neuropsychopharmacol 2011;14:269-84 »122.
- Psykoosilääkkeiden teho negatiivisiin ja kognitiivisiin oireisiin on vähäisempi.
- Suomessa käytössä olevat psykoosilääkkeet ovat tutkimusten mukaan tehokkaita skitsofrenian akuutissa vaiheessa ja pitkäaikaishoidossa. Lääkityksenvalinnassa tulee ottaa huomioon potilaan muu lääkitys ja yksilöllinen herkkyys haittavaikutuksille.
- Haittavaikutusten vähentämiseksi skitsofrenian lääkehoidossa tulisi pyrkiä pienimpään tehokkaaseen vuorokausiannokseen «Carpenter WT Jr. Maintenance therapy of persons with schizophrenia. J Clin Psychiatry 1996;57 Suppl 9:10-8 »123.
- Lääkevasteeseen ja lääkehoitoon liittyvien haittavaikutusten (erityisesti tardiivi dyskinesia, painonnousu, klotsapiinihoitoon liittyvät verenkuvamuutokset) esiintymiseen vaikuttavat geneettiset tekijät, mutta laajamittaiseen kliiniseen käyttöön sopivaa geenitestiä perinnöllisen riskin tunnistamiseksi ei vielä ole «Chowdhury NI, Remington G, Kennedy JL. Genetics of antipsychotic-induced side effects and agranulocytosis. Curr Psychiatry Rep 2011;13:156-65 »124.
- Tässä suosituksessa psykoosilääkkeiden luokittelussa on käytetty päivitetyn Duodecimin Psykiatrian oppikirjan «Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T. (toim.) Duodecim Psykiatria 2011, 823 sivua; EAN/tuotenumero: 9789516564008»125 mukaista jaottelua (perinteiset ja uudemmat psykoosilääkkeet).
Akuuttivaiheen psykoosilääkehoito
- Akuuttivaiheessa psykoosilääkettä tarvitaan yleensä suurempia vuorokausiannoksia kuin pitkäaikaishoidossa.
- Ensipsykoosissa riittävät yleensä pienemmät annokset kuin uusiutuneissa psykoosivaiheissa. Potilaiden herkkyys haittaoireille tulee ottaa huomioon lääkityksen valinnassa.
- Akuutissa psykoottisessa levottomuustilassa aikuispotilaalle voidaan antaa esimerkiksi 2 mg loratsepaamia yhdistettynä 2 mg:aan risperidonia tai 5–10 mg:aan olantsapiinia, jos lääkkeet voidaan ottaa suun kautta. Muussa tapauksessa voidaan antaa tsuklopentiksolia 50–100 mg lihakseen mahdollisesti yhdistettynä loratsepaamiin (2–4 mg lihakseen). Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää uudemmista psykoosilääkkeistä aripipratsolia (9,75 mg lihakseen), olantsapiinia (10 mg lihakseen) tai tsiprasidonia (10 mg lihakseen).
- Kun psykoosin akuutti vaihe on mennyt ohi ja potilaan tila on vakiintunut, lääkehoidossa tulee pyrkiä pienimpään tehokkaaseen vuorokausilääkeannokseen yhdellä lääkevalmisteella.
- Ensipsykoosiin sairastuneen suositeltava psykoosilääkkeen vuorokausiannos on esimerkiksi 8–24 mg perfenatsiinia, 2–4 mg risperidonia tai 7,5–15 mg olantsapiinia. Mainitut annokset vastaavat 100–300 mg:aa klooripromatsiinia.
- Käytettyjä psykoosilääkkeitä vertailtaessa niiden annosten muuttaminen klooripromatsiiniekvivalenteiksi helpottaa antipsykoottisen tehon vertailua.
- Uusiutuneessa psykoosissa suositeltava vuorokausiannos on 300–600 mg:n klooripromatsiiniannosta vastaava määrä psykoosilääkettä, esimerkiksi 24–32 mg perfenatsiinia, 4–6 mg risperidonia tai 10–30 mg olantsapiinia.
- Vaste psykoosilääkitykseen tulee esille vasta 2–6 viikon kuluessa, ja vaikutus positiivisiin oireisiin vakiintuu noin kuuden viikon kuluessa. Teho negatiivisiin ja kognitiivisiin oireisiin ilmenee hitaammin.
- Jos potilas reagoi huonosti tehokkaalla annoksella toteutettuun psykoosilääkitykseen, se on syytä vaihtaa 4–6 viikon kuluttua «Kane JM, Leucht S, Carpenter D ym. The expert consensus guideline series. Optimizing pharmacologic treatment of psychotic disorders. Introduction: methods, commentary, and summary. J Clin Psychiatry 2»126.
- Klotsapiinin muita psykoosilääkkeitä parempaa tehoa lukuun ottamatta eri lääkeryhmien välillä ei ole ollut suuria tehoeroja skitsofreniaa sairastavien hoidossa, kun on käytetty vertailukelpoisia annoksia ja yksilöllistä lääkevalintaa ja annostelua «Tiihonen J, Wahlbeck K, Lönnqvist J ym. Effectiveness of antipsychotic treatments in a nationwide cohort of patients in community care after first hospitalisation due to schizophrenia and schizoaffect»111, «Davis JM, Chen N, Glick ID. A meta-analysis of the efficacy of second-generation antipsychotics. Arch Gen Psychiatry 2003;60:553-64 »127, «Lewis SW, Davies L, Jones PB ym. Randomised controlled trials of conventional antipsychotic versus new atypical drugs, and new atypical drugs versus clozapine, in people with schizophrenia responding »128, «Rosenheck RA, Leslie DL, Sindelar J ym. Cost-effectiveness of second-generation antipsychotics and perphenazine in a randomized trial of treatment for chronic schizophrenia. Am J Psychiatry 2006;163:2»129, «Gaebel W, Riesbeck M, Wölwer W ym. Maintenance treatment with risperidone or low-dose haloperidol in first-episode schizophrenia. One-year results of a randomized controlled trial within the German Re»130, «Klotsapiinin muita psykoosilääkkeitä parempaa tehoa lukuun ottamatta eri lääkeryhmien välillä ei ole ollut suuria tehoeroja skitsofreniaa sairastavien potilaiden hoidossa, kun käytetään vertailukelpoisia annoksia ja yksilöllisesti toteutettua lääkevalintaa ja annostelua.»A.
- Uudemmilla psykoosilääkkeillä on ilmeisesti pieniä tehoeroja, minkä lisäksi niiden haittavaikutukset ovat erilaisia. Erojen kliininen merkitys on kuitenkin vielä avoin «Uudemmissa psykoosilääkkeissä on ilmeisesti eroja tehon suhteen, ja lisäksi haittaoirekirjot ovat erilaisia. Erojen kliininen merkitys on vielä avoin.»B.
- Osa uudemmista psykoosilääkkeistä on ilmeisesti haloperidolia tehokkaampia skitsofrenian negatiivisten «Osa toisen polven psykoosilääkkeistä on ilmeisesti haloperidolia tehokkaampia skitsofreniaan liittyvien negatiivisten oireiden hoidossa.»B ja affektiivisten «Toisen polven psykoosilääkkeet ovat ilmeisesti haloperidolia tehokkaampia skitsofreniaan liittyvien affektiivisten oireiden hoidossa.»B oireiden hoidossa.
- Masennuslääkehoidon käyttö psykoosilääkehoidon rinnalla ilmeisesti parantaa negatiivisten oireiden hoitovastetta «Masennuslääkehoidon käyttö psykoosilääkehoidon rinnalla ilmeisesti parantaa negatiivisten oireiden hoitovastetta.»B.
- Uusiutuneen psykoosin hoidossa on syytä käyttää lääkettä, josta potilas on hyötynyt aikaisempien sairausvaiheiden aikana saamatta merkittäviä haittavaikutuksia.
- Suurina annoksina perinteiset psykoosilääkkeet yhdessä antikolinergien kanssa ilmeisesti heikentävät kognitiivista toipumista «Suurina annoksina käytettynä perinteiset psykoosilääkkeet yhdessä antikolinergien kanssa ilmeisesti heikentävät kognitiivista toipumista.»B.
- Jos potilaalle määrätään useaa lääkettä, tulee ottaa huomioon psykoosilääkkeiden erot
- reseptorivaikutuksissa
- farmakodynamiikassa
- farmakokinetiikassa
- kliinisesti merkittävissä yhteisvaikutuksissa (taulukko «Psykoosilääkkeiden keskeiset interaktiot.»1).
| Lääkeaine | Metaboliareitti | Lääke tai tekijä, johon liittyy interaktioita | |
|---|---|---|---|
| Lääkeainepitoisuuden suureneminen mahdollista | Lääkeainepitoisuuden pieneneminen mahdollista | ||
| Asenapiini | CYP1A | fluvoksamiini | |
| Haloperidoli | CYP2D6 | fluoksetiini, paroksetiini | |
| Ketiapiini | CYP3A4 | ketokonatsoli, itrakonatsoli, erytromysiini | |
| Klooripromatsiini | CYP2D6 | fluoksetiini, paroksetiini | |
| Klotsapiini | CYP1A | fluvoksamiini | tupakointi, karbamatsepiini, fenytoiini |
| Olantsapiini | CYP1A | fluvoksamiini | tupakointi, karbamatsepiini, fenytoiini |
| Risperidoni | CYP2D6 | fluoksetiini, paroksetiini | |
Pitkäaikaishoito
- Suuren uusiutumisriskin vuoksi uusiutumisvaiheita estävää psykoosilääkehoitoa tulisi ensipsykoosin jälkeen jatkaa 2–5 vuotta hoitovasteen saavuttamisen jälkeenkin sen mukaan, kuinka vaikeita oireet ovat ja kuinka herkkä potilas on ulkoisille elämäntapahtumille «Korkeasta uusiutumisriskistä johtuen uusiutumisvaiheita estävää psykoosilääkehoitoa tulisi ensipsykoosin jälkeen jatkaa 2-5 vuotta hoitovasteen saavuttamisen jälkeenkin riippuen oireiden vaikeusasteesta ja potilaan herkkyydestä ulkoisille elämäntapahtumille.»B.
- Psykoosivaihetta seuranneen vuoden aikana psykoottiset oireet ovat uusiutuneet 55 %:lla lumelääkettä ja 15–25 %:lla psykoosilääkettä saaneista «Kissling W, Leucht S. Results of treatment of schizophrenia: is the glass half full or half empty? Int Clin Psychopharmacol 1999;14 Suppl 3:S11-4 »110.
- Skitsofreniapotilaan pitkäaikaishoidossa vuorokausiannoksen tulisi olla 150–400 mg:n klooripromatsiiniannosta vastaava määrä psykoosilääkettä, esimerkiksi 8–24 mg perfenatsiinia, 2–5 mg risperidonia tai 10–20 mg olantsapiinia.
- Vaikeiden skitsofreenisten psykoosien hoidossa joudutaan – parhaassa tapauksessa vain tilapäisesti – käyttämään suurempiakin vuorokausiannoksia, mutta tällöin neurologisten haittavaikutusten riski on huomattavan suuri.
- Psykoosilääkkeitä tulee pyrkiä käyttämään monoterapiana «Carpenter WT Jr. Maintenance therapy of persons with schizophrenia. J Clin Psychiatry 1996;57 Suppl 9:10-8 »123, «Stahl SM. Antipsychotic polypharmacy, Part 1: Therapeutic option or dirty little secret? J Clin Psychiatry 1999;60:425-6 »131, ja useamman kuin kahden psykoosilääkkeen käyttöä tulisi välttää.
- Pitkävaikutteinen injektiolääkitys voi olla käyttökelpoinen, varsinkin jos potilaan sairaudentunto on puutteellinen «Lehman AF, Steinwachs DM. Translating research into practice: the Schizophrenia Patient Outcomes Research Team (PORT) treatment recommendations. Schizophr Bull 1998;24:1-10 »132. Pitkävaikutteinen psykoosilääkeinjektio ilmeisesti parantaa potilaiden pitkäaikaishoitotulosta «Pitkävaikutteinen psykoosilääkeinjektio ilmeisesti parantaa potilaiden pitkäaikaishoitotulosta.»B.
- Pitkävaikutteista injektiolääkitystä käytettäessä on syytä muistaa, että
- lääkepitoisuus vakautuu hitaasti
- lääkehoidon siedettävyyteen ja annoksen optimointiin tulee pitkäaikaishoidossa kiinnittää huomiota.
- Näistä syistä on suositeltavaa käyttää tavanomaista pienempiä kerta-annoksia (esim. 25–50 mg risperidonia 2 viikon välein tai pitkävaikutteista olantsapiinia sen aloittamista edeltäneeseen suun kautta otettuun annokseen suhteutettuna annoksena tai tavanomaisten psykoosilääkkeiden pitkävaikutteisia lääkemuotoja; taulukko «Psykoosilääkkeiden ominaisuuksia. »2).
- Kun potilas saa tavanomaisin annoksin pitkävaikutteista injektiolääkitystä, tulee välttää pitkäaikaista samanaikaisesti suun kautta otettavaa psykoosilääkitystä, koska sen vuorokausiannos on tällöin herkästi liian suuri «Salokangas RKR, Honkonen T, Stengård E, Koivisto A-M. Skitsofreniapotilaiden neuroleptilääkehoito ja sen muutokset sairaansijojen vähetessä. Suom Lääkäril 2001;25-26:2755-62»133.
- Kaikki Suomessa käytössä olevat psykoosilääkkeet ovat tehokkaita uusien psykoosivaiheiden estossa «Kaikki Suomessa käytössä olevat psykoosilääkkeet ovat tehokkaita uusien psykoosivaiheiden estossa.»A.
- Perinteisillä psykoosilääkkeillä hoidettujen skitsofreniapotilaiden elämänlaatu on yhtä hyvä kuin uudemmilla lääkkeellä hoidettujen «Lieberman JA, Stroup TS, McEvoy JP ym. Effectiveness of antipsychotic drugs in patients with chronic schizophrenia. N Engl J Med 2005;353:1209-23 »134, «Jones PB, Barnes TR, Davies L ym. Randomized controlled trial of the effect on Quality of Life of second- vs first-generation antipsychotic drugs in schizophrenia: Cost Utility of the Latest Antipsych»135.
- Kun ensipsykoosia seurannut oireeton kausi on kestänyt vähintään kaksi vuotta, psykoosilääkitys voidaan pyrkiä lopettamaan. Tällöin lääkitystä tulee vähentää hitaasti ja samalla seurata tiiviisti psykoosia ennakoivien oireiden tai käyttäytymishäiriöiden ilmaantumista. Jos niitä ilmaantuu, lääkitys palautetaan aiemmalle tehokkaalle tasolle «Marshall M, Crowther R, Almaraz-Serrano A ym. Systematic reviews of the effectiveness of day care for people with severe mental disorders: (1) acute day hospital versus admission; (2) vocational rehab»136.
- Yksilöllinen ja joustava psykoosilääkehoito keskeytyy uudemmilla psykoosilääkkeillä harvemmin kuin perinteisillä «Yksilöllisesti toteutettu ja joustavasti annosteltu psykoosilääkehoito keskeytyy uudemmilla psykoosilääkkeillä perinteisiä psykoosilääkkeitä harvemmin.»A. Toteutuva pitkäaikainen psykoosilääkehoito pienentää uusien sairaalajaksojen tarvetta ja skitsofreniapotilaiden kuolleisuutta «Tiihonen J, Wahlbeck K, Lönnqvist J ym. Effectiveness of antipsychotic treatments in a nationwide cohort of patients in community care after first hospitalisation due to schizophrenia and schizoaffect»111, «Tiihonen J, Lönnqvist J, Wahlbeck K ym. 11-year follow-up of mortality in patients with schizophrenia: a population-based cohort study (FIN11 study). Lancet 2009;374:620-7 »112
| Lääkeaine | Annos 1 (mg) | Valmistemuoto | Haittavaikutuksia | Muuta huomattavaa |
|---|---|---|---|---|
| Perinteiset psykoosilääkkeet | ||||
| Klooripromatsiini | 200– 1 000 | Tabletti, nieltävä neste | Antikolinergiset haitat,valoyliherkkyys, kolestaattinen hepatiitti, väsymys, QTc-ajan piteneminen | EKG ennen hoidon aloittamista, 1 ja 3 kk sen jälkeen ja myöhemmin vuosittain |
| Levomepromatsiini | 100– 1 000 | Tabletti, nieltävä neste | Asentohypotensio, väsymys | |
| Perfenatsiini | 12–60 | Tabletti | Antikolinergiset haitat, väsymys, ekstrapyramidaalioireet | |
| Perisiatsiini | 20–250 | Tabletti | Väsymys, suun kuivuminen, painonnousu | EKG-muutosten seuranta |
| Haloperidoli | 4–20 | Tabletti, nieltävä neste | Ekstrapyramidaalioireet, tardiivi dyskinesia, muutokset sydämen johtumisajoissa | EKG ennen hoidon aloittamista, 1 ja 3 kk sen jälkeen ja myöhemmin vuosittain |
| Melperoni | 200–800 | Tabletti, nieltävä neste | Väsymys, autonomisen hermoston oireet | |
| Flupentiksoli | 3–25 | Tabletti | Huimaus, vapina, unettomuus | Voi muuttaa vastetta diabeteslääkitykseen |
| Klooriprotikseeni | 200–800 | Tabletti | Antikolinergiset haitat, väsymys, neurologiset haitat | |
| Sulpiridi | 400– 1 600 | Tabletti, kapseli | Väsymys, asentohypotensio, maidoneritys | |
| Tsuklopentiksoli | 15–80 | Tabletti, tipat | Neurologiset haitat, hikoilu | |
| Uuden polven psykoosilääkkeet | ||||
| Asenapiini | 10–20 | Tabletti | Uneliaisuus, ahdistuneisuus | Myyntilupa: keskivaikean tai vaikean manian hoitoon aikuisilla |
| Aripipratsoli | 10–30 | Tabletti, nieltävä neste | Rauhattomuus, unettomuus, pahoinvointi | |
| Klotsapiini | 200–600 | Tabletti | Verenkuvanmuutokset, epileptiset kohtaukset, painonnousu, metabolinen oireyhtymä lisääntynyt syljeneritys, kardiomyopatia | Agranulosytoosiriskin takia toissijaislääke, jos vastetta ei ilmaannu vähintään kahteen muuhun psykoosilääkkeeseen; verenkuvan seuranta (myös infektion yhteydessä); EEG:tä harkittava ennen hoidon aloittamista ja 2 kk sen jälkeen; painon seuranta |
| Olantsapiini | 10–20 | Tabletti | Painonnousu, väsymys | Painon seuranta |
| Ketiapiini | 150–600 | Tabletti | Uneliaisuus, asentohypotensio, ummetus, suun kuivuminen | |
| Risperidoni | 2–8 | Tabletti, nieltävä neste | Ekstrapyramidaalioireet, unettomuus, ahdistuneisuus | |
| Tsiprasidoni | 40–160 | Kapseli | Uneliaisuus, pahoinvointi | |
| Sertindoli | 12–20 | Tabletti | Huimaus, suun kuivuminen, uneliaisuus, ejakulaatin pienentynyt määrä | EKG-seuranta |
| 1 Akuuttihoidon enimmäisannos. Ylläpitohoidon enimmäisannokset ovat pienempiä: esimerkiksi klooripromatsiinin ja klooriprotikseenin 600 mg/vrk ja haloperidolin 12 mg/vrk «Lehman AF, Steinwachs DM. Translating research into practice: the Schizophrenia Patient Outcomes Research Team (PORT) treatment recommendations. Schizophr Bull 1998;24:1-10 »132. | ||||
| Pitkävaikutteiset psykoosilääkeinjektiot | ||||
| Perinteiset psykoosilääkkeet | ||||
| Flufenatsiinidekanoaatti | 12,5–50 | Antoväli yleensä 1–4 viikkoa | ||
| Flupentiksolidekanoaatti | 20–40 | Antoväli yleensä 2–4 viikkoa | ||
| Haloperidolidekanoaatti | 50–300 | Antoväli yleensä neljä viikkoa | ||
| Tsuklopentiksolidekanoaatti | 200–500 | Antoväli yleensä 1–4 viikkoa | ||
| Uudemman polven psykoosilääkkeet | ||||
| Olantsapiini | 150 mg/2 viikkoa – 405 mg/4 viikkoa | Antoväli vaihteleva, ks. tuotetiedot. Pistoksen jälkeinen seuranta 3 tunnin ajan | ||
| Risperidoni | 25–50 | Antoväli yleensä kaksi viikkoa | ||
Bentsodiatsepiinit
- Akuutin psykoosin hoidossa bentsodiatsepiinien yhdistämisestä psykoosilääkitykseen ei liene merkittävää hyötyä «Akuutin psykoosin hoidossa bentsodiatsepiinien yhdistämisestä psykoosilääkitykseen ei liene merkittävää hyötyä.»C. Bentsodiatsepiinilääkityksellä saattaa olla lyhytaikainen rauhoittava vaikutus, ja psykoosilääkkeeseen yhdistettynä se saattaa vähentää ekstrapyramidaalisten oireiden ilmaantumista «Gillies D, Beck A, McCloud A ym. Benzodiazepines alone or in combination with antipsychotic drugs for acute psychosis. Cochrane Database Syst Rev 2005;4:CD003079 »137, «Volz A, Khorsand V, Gillies D ym. Benzodiazepines for schizophrenia. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD006391 »138.
- Akuutin psykoosin yhteydessä sedaatiota edellyttävissä tilanteissa voidaan lyhyen aikaa käyttää bentsodiatsepiinilääkitystä «Leucht S, Heres S, Kissling W ym. Evidence-based pharmacotherapy of schizophrenia. Int J Neuropsychopharmacol 2011;14:269-84 »122.
Psykoosilääkkeiden haittavaikutukset sekä niiden ehkäisy ja hoito
- Psykoosilääkkeiden aiheuttamien akuuttien neurologisten haittaoireiden hoitoon voidaan tilapäisesti käyttää antikolinergisia lääkkeitä, kuten bentstropiinia 2–6 mg/vrk.
- Koska akuutit neurologiset haittaoireet liittyvät suureen tardiivin dyskinesian riskiin, niiden esiintymistä tulee erityisesti seurata ja niiden ilmaantuessa tulee siirtyä vähemmän haittaoireita aiheuttavaan lääkkeeseen «Correll CU, Leucht S, Kane JM. Lower risk for tardive dyskinesia associated with second-generation antipsychotics: a systematic review of 1-year studies. Am J Psychiatry 2004;161:414-25 »139.
- Psykoosilääkkeiden pitkäaikaiskäyttöön liittyy useisiin elinjärjestelmiin kohdistuvia haittavaikutuksia «Psykoosilääkkeiden haittavaikutukset»2, «Hansen TE, Casey DE, Hoffman WF. Neuroleptic intolerance. Schizophr Bull 1997;23:567-82 »140, joiden takia lääkehoitoa tulee seurata säännönmukaisesti.
- Erityistä huomiota tulee kiinnittää verenkiertoelimistöön kohdistuviin, neurologisiin ja metabolisiin haittavaikutuksiin.
- Metformiinihoidon aloittamista voidaan tarvittaessa harkita painonhallintaan «Curtis J, Newall H, Myles N ym. Considering metformin in cardiometabolic protection in psychosis. Acta Psychiatr Scand 2012;126:302-3 »141.
- Lääkkeen valinnalla ja sen mahdollisimman pienellä vuorokausiannoksella voidaan parhaiten ehkäistä psykoosilääkkeen haittavaikutuksia.
- Pitkäaikaiskäytössä on hitaasti kehittyvän ekstrapyramidaalioireiston, kuten tardiivin dyskinesian tai akatisian vaara.
Hoitomyöntyvyys
- Puutteellinen myöntyvyys lääkitykseen haittaa usein skitsofrenian hoitoa «Tiihonen J, Haukka J, Taylor M ym. A nationwide cohort study of oral and depot antipsychotics after first hospitalization for schizophrenia. Am J Psychiatry 2011;168:603-9 »142.
- Noin 30 % sairaalapotilaista ja 40–65 % avohoitopotilaista jättää ainakin ajoittain noudattamatta lääkitysohjeita «Tiihonen J, Haukka J, Taylor M ym. A nationwide cohort study of oral and depot antipsychotics after first hospitalization for schizophrenia. Am J Psychiatry 2011;168:603-9 »142.
- Hoitoon hyvin kiinnittyvillä potilailla psykiatrisen sairaalahoidon tarve on pienempi «Gilmer TP, Dolder CR, Lacro JP ym. Adherence to treatment with antipsychotic medication and health care costs among Medicaid beneficiaries with schizophrenia. Am J Psychiatry 2004;161:692-9 »143.
- Parhaiten hoitomyöntyvyyttä ennustavat potilaan asenne käytettävää hoitoa kohtaan ja sairaudentunto.
- Puutteellista hoitomyöntyvyyttä voidaan kohentaa
- antamalla potilaalle ja hänen lähiomaiselleen psykoedukaation yhteydessä lääkitystä koskevaa tietoa
- käyttämällä mahdollisimman yksinkertaisesti toteutettavia hoitoja
- pyrkimällä oireita tehokkaasti lievittävään lääkitykseen
- minimoimalla lääkityksen haittavaikutukset
- kiinnittämällä huomiota hoidon jatkuvuuteen «Hummer M, Fleischhacker WW. Ways of improving compliance. Kirjassa: Lader M, Naber D. Difficult clinical problems in psychiatry. Lontoo: Martin Dunitz, 1999:229-38»144, «Wahlbeck K, Tuunainen A, Ahokas A ym. Dropout rates in randomised antipsychotic drug trials. Psychopharmacology (Berl) 2001;155:230-3 »145.
- Lääkkeiden säännöllistä ottoa voidaan tukea esimerkiksi dosetin ja kotisairaanhoidon avulla tai siirtymällä pitkävaikutteisiin injektioihin.
- Lääkemyöntyvyyttä eri keinoin (mm. puhelinsoitoin ja muistutusvälinein) edistävät hoito-ohjelmat ilmeisesti lisäävät lääkehoidon säännöllisyyttä «Lääkemyöntyvyyttä eri keinoin (muun muassa puhelinsoitoin ja muistutusvälinein) edistävät hoito-ohjelmat ilmeisesti parantavat lääkehoidon säännöllisyyttä.»B.
Sähköhoito
- Sähköhoidosta on skitsofreniassa hyötyä lyhyellä aikavälillä, mutta sen teho on psykoosilääkkeitä heikompi «Tharyan P, Adams CE. Electroconvulsive therapy for schizophrenia. Cochrane Database Syst Rev 2005;2:CD000076 »146, «Chanpattana W, Chakrabhand ML, Sackeim HA ym. Continuation ECT in treatment-resistant schizophrenia: a controlled study. J ECT 1999;15:178-92 »147, «Chanpattana W, Chakrabhand ML, Buppanharun W ym. Effects of stimulus intensity on the efficacy of bilateral ECT in schizophrenia: a preliminary study. Biol Psychiatry 2000;48:222-8 »148, «Goswami U, Kumar U, Singh B. Efficacy of Electroconvulsive Therapy in Treatment Resistant Schizophreinia : A double-blind study. Indian J Psychiatry 2003;45:26-9 »149, «Braga RJ, Petrides G. The combined use of electroconvulsive therapy and antipsychotics in patients with schizophrenia. J ECT 2005;21:75-83 »150, «Sähköhoidosta on skitsofreniassa hyötyä lyhyellä aikavälillä, mutta teho on psykoosilääkkeitä heikompi.»A.
- Hoitoresistenteillä skitsofreniapotilailla sähköhoidosta psykoosilääkehoitoon liitettynä saattaa olla hyötyä skitsofreniapotilaan hoidossa, jos vaste pelkkään lääkehoitoon on riittämätön «Sähköhoidosta psykoosilääkehoitoon liitettynä saattaa olla hyötyä skitsofreniapotilaan hoidossa, jos vaste pelkkään lääkehoitoon on riittämätön.»C.
- Loratsepaamin ohella sähköhoito saattaa olla tehokas menetelmä katatonian hoidossa «Hawkins JM, Archer KJ, Strakowski SM ym. Somatic treatment of catatonia. Int J Psychiatry Med 1995;25:345-69 »151.
Ahdistuksen ja mielialahäiriöiden hoito
- Skitsofrenian alkuvaiheessa ilmenevän ahdistuneisuuden ja unettomuuden hoitoon on syytä käyttää ahdistus- ja unilääkkeitä, kunnes psykoosilääkitys alkaa vähentää myös niitä. Tällöin ahdistuslääkitys voidaan lopettaa.
- Turvallinen ja selkeä hoitoympäristö ja supportiivinen psykoterapeuttinen keskustelu vähentävät psykoottisen potilaan ahdistuneisuutta.
- Skitsofreniaan usein liittyvä kliininen masennus tulee hoitaa masennuksen yleisten hoitoperiaatteiden mukaisesti «Fenton WS, McGlashan TH, Victor BJ ym. Symptoms, subtype, and suicidality in patients with schizophrenia spectrum disorders. Am J Psychiatry 1997;154:199-204 »152.
- Myös mielialalääkkeiden käyttö on aiheellista skitsofreniapotilaan masennuksen hoidossa.
- Serotoniiniselektiiviset masennuslääkkeet ja mirtatsapiini saattavat postpsykoottisen masennuksen hoidossa olla suositeltavampia kuin trisykliset masennuslääkkeet «Serotoniiniselektiiviset masennuslääkkeet ja mirtatsapiini saattavat olla suositeltavampia kuin trisykliset mielialalääkkeet postpsykoottisen masennuksen hoidossa.»C.
- Ryhmässä toteutettava kognitiivis-behavioraalinen terapia saattaa lievittää sosiaalista ahdistuneisuutta, sosiaalisia pelkoja ja masentuneisuutta «Ryhmässä toteutettu kognitiivis-behavioraalinen terapia (KBT) saattaa lievittää joitain skitsofreniapotilaiden oireita, kuten sosiaalista ahdistuneisuutta, sosiaalisia pelkoja ja masentuneisuutta.»C.
- Masentunut skitsofreniapotilas voi hyötyä kognitiivis-behavioraalisesta terapiasta tai ryhmähoidosta
- Jos skitsofreniapotilaan mieliala vaihtelee, hänelle voi olla hyötyä mielialaa tasoittavista lääkkeistä, kuten litiumista tai valproaatista «Lehman AF, Lieberman JA, Dixon LB ym. Practice guideline for the treatment of patients with schizophrenia, second edition. Am J Psychiatry 2004;161:1-56 »153.
- Aggressiivisen käyttäytymisen hallinnassa serotoniiniselektiiviset masennuslääkkeet tai okskarbatsepiini saattavat olla käyttökelpoisia psykoosilääkityksen rinnalla «Lehman AF, Steinwachs DM. Translating research into practice: the Schizophrenia Patient Outcomes Research Team (PORT) treatment recommendations. Schizophr Bull 1998;24:1-10 »132, «Practice guideline for the treatment of patients with schizophrenia. American Psychiatric Association. Am J Psychiatry 1997;154:1-63 »154. Aggressiivisen psykoosipotilaan hoidossa tulee harkita myös klotsapiinin käyttöä «Lehman AF, Lieberman JA, Dixon LB ym. Practice guideline for the treatment of patients with schizophrenia, second edition. Am J Psychiatry 2004;161:1-56 »153.
Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito
- Skitsofrenian kanssa samanaikainen päihdehäiriö vaikeuttaa hoitoa ja usein huonontaa hoitotuloksia. Kaksoisdiagnoosipotilaiden sekä mielenterveys- että päihdeinterventiot suositellaan järjestettäväksi integroituina saman työryhmän toimesta. Parhaita tuloksia on saatu motivoivan haastattelun ja kognitiivis-behavioraalisten tekniikoiden yhdistämisellä «Dumaine ML. Meta-analysis of interventions with co-occurring disorders of severe mental illness and substance abuse: implications for social work practice. Res Soc Work Pract 2003;13:142-65»155, «Barrowclough C, Haddock G, Fitzsimmons M, Johnson R. Treatment development for psychosis and co-occurring substance misuse: A descriptive review. J Mental Health 2006;6:619-32»156.
- Päihdeongelmista kärsivän skitsofreniapotilaan psykososiaalisina hoitomuotoina voidaan käyttää motivoivaa haastattelua yksin tai kognitiivis-behavioraaliseen psykoterapiaan tai koulutukselliseen terapiaan yhdistettynä.
Psykososiaaliset hoitomuodot
- Psykososiaalisten hoitojen ja kuntoutuksen tarve määräytyy potilaan psyykkisen tilan sekä hänen perhe- ja sosiaalisen tilanteensa perusteella «Alanen YO. Skitsofrenian syyt ja tarpeenmukainen hoito. Juva: WSOY, 1993»103, «Alanen YO, Ugelstad E, Armelius B-Å, toim. Early treatment for schizophrenic patients. Scandinavian psychotherapeutic approaches. Oslo: Scandinavian University Press, 1994»157, «Alanen YO. Skitsofrenian hoito. Duodecim 1984;100:1329-38»158. Psykososiaaliset hoitointerventiot on syytä toteuttaa muihin hoitotoimenpiteisiin yhdistettyinä.
- Koska varsinkin vaikeammin sairailla esiintyy samanaikaisesti useanlaisia hoito- ja kuntoutustarpeita, interventiot tulee toteuttaa siten, että ne muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden «Alanen YO, Ugelstad E, Armelius B-Å, toim. Early treatment for schizophrenic patients. Scandinavian psychotherapeutic approaches. Oslo: Scandinavian University Press, 1994»157.
- Vertaistuki on erilaisten ryhmähoitojen merkittävä tehokeino.
Koulutuksellinen terapia (psykoedukaatio)
- On osoitettu, että koulutuksellisen terapian yhdistäminen muihin hoitomuotoihin ja psykoosin ennakko-oireiden seurantaan vähentää sairauden uusiutumista ja sairaalahoidon tarvetta «Koulutuksellisen terapian (psykoedukaatio) yhdistäminen muihin hoitomuotoihin ja psykoosin ennakko-oireiden seurantaan vähentää sairauden uusiutumista ja sairaalahoidon tarvetta.»A.
- Pelkästään potilaille annetun koulutuksellisen terapian vaikuttavuudesta ei ole yhtä selvää näyttöä kuin sellaisen intervention, joka annetaan myös omaisille «Pelkästään potilaille annetun psykoedukaation vaikuttavuus ei ole yhtä hyvin osoitettu kuin sellaisen intervention, jota annetaan myös omaisille.»A.
- Psykoedukaatio sisältää tiedon jakamista sairaudesta ja sen hoidosta, uuden psykoosijakson varhaisoireiden tunnistamista, yhteisen toimintasuunnitelman tekemistä psykoosin uusiutumisen varalle ja perheen emotionaalisen taakan lievittämistä. Siihen voi kuulua myös perheen sisäisen kommunikaation ja ongelmanratkaisukyvyn parantamiseen tähtääviä toimia.
- Koulutuksellinen terapia kuuluu jokaisen skitsofreniapotilaan hyvään hoitoon.
Yksilöpsykoterapiat
- Kognitiivis-behavioraalinen terapia ilmeisesti lievittää skitsofreniapotilaiden positiivisia ja negatiivisia oireita «Kognitiivis-behavioraalinen terapia (KBT) ilmeisesti lievittää skitsofreniapotilaiden positiivisia ja negatiivisia oireita ja parantaa heidän toimintakykyään.»B.
- Kognitiivis-behavioraalisen terapian relapseja estävästä tehosta on ristiriitaista näyttöä «Kognitiivis-behavioraalisen terapian (KBT:n) relapseja estävästä tehosta on ristiriitaista näyttöä.»C.
- Tukea antavasta terapiasta tavanomaiseen hoitoon verrattuna ei liene merkittävää lisähyötyä skitsofrenian hoidossa «Tukea antavasta terapiasta tavanomaiseen hoitoon verrattuna ei liene merkittävää lisähyötyä skitsofrenian hoidossa.»C.
- Tukea antava terapia on osoittautunut vertailussa vähemmän tehokkaaksi skitsofrenian oireiden hoidossa kuin erilaiset spesifiset terapiamuodot (mm. kognitiivis-behavioraalinen terapia ja erilaiset ryhmähoidot), joilla hoitoa suositellaan täydennettävän. Potilas tarvitsee kuitenkin säännöllisen ja tukea antavan hoitosuhteen. Varsinkin masentunut tai ahdistunut skitsofreniapotilas hyötyy kokemuksen mukaan psykoterapeuttisesta tuesta.
- Niukka näyttö viittaa siihen, ettei oivallukseen ja psykodynaamisiin tulkintoihin perustuvasta psykoterapiasta liene hyötyä skitsofrenian hoidossa «Niukka näyttö viittaa siihen, että oivallukseen ja psykodynaamisiin tulkintoihin perustuvasta psykoterapiasta ei liene hyötyä skitsofrenian hoidossa.»C.
- Ryhmämuotoista, tavoitteellista hoitoa suositellaan käytettävän muun muassa terveiden elintapojen edistämiseen «Terveyskasvatusopetus (wellness training terveyskäyttäytymisen ohjanta) ilmeisesti vaikuttaa potilaiden terveyskäyttäytymiseen ja vähentää sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä skitsofreniapotilailla.»B.
- Psykiatrinen fysioterapia, johon sisältyy rentoutusharjoituksia ja tietoisuuden kehittämistä omasta ruumiista ja ruumiinkuvasta, saattaa lievittää ahdistusta ja negatiivisia oireita «Psykofyysiset (body-oriented) terapiat saattavat lievittää ahdistusta ja negatiivisia oireita.»C.
Perheinterventiot
- Koulutukselliset perheinterventiot pienentävät psykoosirelapsin riskiä ja sairaalahoitojen määrää ja lisäävät lääkemyöntyvyyttä «Psykoedukatiiviset perheinterventiot vähentävät psykoosirelapsin riskiä ja sairaalahoitojen määrää sekä parantavat lääkemyöntyvyyttä.»A.
- Psykodynaamispainotteinen perheterapia saattaa lievittää skitsofreniapotilaiden psyykkisiä oireita, mutta luotettava näyttö asiasta puuttuu «Psykodynaamispainotteinen perheterapia saattaa lievittää skitsofreniapotilaiden psyykkisiä oireita, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
- Koulutukselliset perheinterventiot ovat tärkeä osa skitsofreniapotilaan ja hänen perheenjäsentensä hoidon kokonaisuutta, ja ne tulee saada osaksi hoitokäytäntöjä.
Ryhmäpsykoterapiat
- Ryhmässä toteutettava kognitiivis-behavioraalinen terapia saattaa lievittää joitain skitsofreniapotilaiden oireita, kuten sosiaalista ahdistuneisuutta, sosiaalisia pelkoja ja masentuneisuutta «Ryhmässä toteutettu kognitiivis-behavioraalinen terapia (KBT) saattaa lievittää joitain skitsofreniapotilaiden oireita, kuten sosiaalista ahdistuneisuutta, sosiaalisia pelkoja ja masentuneisuutta.»C.
- Vertaisryhmät saattavat lisätä osallistujien saamaa sosiaalista tukea ja kehittää heidän sosiaalista verkostoaan «Vertaisryhmät saattavat lisätä osallistujien saamaa sosiaalista tukea ja parantaa heidän sosiaalista verkostoaan.»C.
- Häpeäleiman purkamiseen tarkoitettu ryhmähoito saattaa kohentaa kuntoutujan itsetuntoa ja itsevarmuutta «Häpeäleiman purkamiseen tarkoitettu ryhmähoito saattaa parantaa itsetuntoa ja itsevarmuutta.»C.
- Vuorovaikutuksellisesti suuntautunut ryhmäpsykoterapia saattaa edistää skitsofreniapotilaiden vuorovaikutustaitoja, mutta luotettava näyttö asiasta puuttuu «Vuorovaikutuksellisesti suuntautunut ryhmäpsykoterapia saattaa parantaa skitsofreniapotilaiden vuorovaikutustaitoja, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
Luovat terapiat
- Musiikkiterapia muun hoidon lisänä saattaa vähentää skitsofreniapotilaiden oireilua ja mahdollisesti kohentaa myös heidän sosiaalista toimintakykyään, jos terapiaistuntoja on riittävästi «Musiikkiterapia muun hoidon lisänä saattaa vähentää skitsofreniapotilaiden oireilua ja mahdollisesti parantaa myös heidän sosiaalista toimintakykyään, mikäli terapiaistuntoja on riittävästi.»C.
- Kuvataideterapia muun hoidon lisänä saattaa kohentaa skitsofreniapotilaiden psyykkistä vointia, mutta luotettava näyttö asiasta puuttuu «Kuvataideterapia muun hoidon lisänä saattaa parantaa skitsofreniapotilaiden psyykkistä vointia, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
- Draamaterapian vaikutuksista skitsofreniapotilaiden lisähoitona ei ole toistaiseksi luotettavaa tutkimusnäyttöä «Draamaterapian vaikutuksista skitsofreniapotilaiden lisähoitona ei ole toistaiseksi luotettavaa tutkimusnäyttöä.»D.
Psykofyysiset menetelmät
- Psykofyysiset (body-oriented) terapiat, jotka edistävät muun muassa ruumiinkuvan hahmotusta, saattavat lievittää ahdistusta ja negatiivisia oireita «Psykofyysiset (body-oriented) terapiat saattavat lievittää ahdistusta ja negatiivisia oireita.»C.
- Liikunta lääkityksen ja muun hoidon lisänä saattaa lievittää skitsofreniapotilaiden negatiivisia oireita ja auttaa heitä selviämään positiivisista oireista, mutta luotettava tutkimustieto asiasta puuttuu «Liikunta lisähoitona saattaa lievittää skitsofreniapotilaiden negatiivisia oireita ja auttaa heitä positiivisten oireiden kanssa selviytymisessä, mutta luotettava tutkimustieto puuttuu.»D.
Sosiaalisten taitojen ja arkielämän taitojen harjoittelu
- Sosiaalisten taitojen suunnitelmallinen, erityisen ohjelman mukainen harjoittelu kohentaa skitsofreniapotilaiden sosiaalisia taitoja ja sosiaalista toimintakykyä «Sosiaalisten taitojen harjoittelu parantaa skitsofreniapotilaiden sosiaalisia taitoja ja sosiaalista toimintakykyä.»A. Sen sijaan kliinisessä käytännössä yleisten arkielämän taitojen harjoitteluohjelmien vaikuttavuudesta skitsofreniapotilaiden hoidossa ei ole riittävästi tutkittua tietoa «Arkielämän taitojen harjoitteluohjelmien hyödyllisyydestä skitsofreniapotilaiden hoidossa ei ole riittävästi tutkittua tietoa.»D. Kliinisen kokemuksen perusteella niitä voidaan kuitenkin suositella niitä tarvitseville potilaille.
Päivätoiminta ja asumiskuntoutus
- Kotonaan asuvien potilaiden avohoitoa tukevat päiväkeskukset saattavat olla hyödyllisiä, mutta tutkimusnäyttö asiasta puuttuu «Kotonaan asuvien potilaiden avohoitoa tukevat päiväkeskukset saattavat olla hyödyllisiä, mutta tutkimusnäyttö aiheesta puuttuu.»D. Tutkimusnäyttöä ei niin ikään ole psykoosipotilaille tarkoitettujen asumisyksiköiden hyödyllisyydestä «Psykoosipotilaille tarkoitetut asumisyksiköt saattavat olla hyödyllisiä, mutta tutkimusnäyttö aiheesta puuttuu.»D. Kliinisen kokemuksen mukaan molemmat ovat kuitenkin tärkeä osa avohoidon kokonaisuutta.
Kognitiiviset kuntoutusohjelmat
- Kognitiivinen kuntoutus edistää skitsofreniapotilaiden toiminnanohjausta, tarkkaavaisuutta, sanallista muistia ja sosiaalista kognitiota ja kohentaa muuhun kuntoutukseen yhdistettynä toimintakykyä «Kognitiivinen kuntoutus parantaa skitsofreniapotilaiden toiminnanohjausta, tarkkaavaisuutta, sanallista muistia ja sosiaalista kognitiota sekä parantaa toimintakykyä muuhun kuntoutukseen yhdistettynä.»A.
- Kognitiivisten puutosten vaikutuksia lievittävä kotiympäristön muokkaus saattaa parantaa potilaiden arkista toimintakykyä «Elinympäristön muokkaaminen kompensoimaan potilaan kognitiivisia puutosoireita (kognitiivinen adaptaatio) saattaa parantaa avohoitopotilaan sosiaalista toimintakykyä.»C.
- Kognitiivisen kuntoutuksen yhdistäminen työkuntoutukseen tai tuettuun työllistymiseen ilmeisesti parantaa skitsofreniapotilaiden työllistymismahdollisuuksia ja työssä suoriutumista «Kognitiivisen kuntoutuksen yhdistäminen työkuntoutukseen tai tuettuun työllistymiseen ilmeisesti parantaa skitsofreniapotilaiden työllistymismahdollisuuksia ja työssä suoriutumista.»B.
- Elinympäristön muokkaaminen kompensoimaan potilaan kognitiivisia puutosoireta (kognitiivinen adaptaatio) saattaa lisätä avohoitopotilaan sosiaalista toimintakykyä «Elinympäristön muokkaaminen kompensoimaan potilaan kognitiivisia puutosoireita (kognitiivinen adaptaatio) saattaa parantaa avohoitopotilaan sosiaalista toimintakykyä.»C.
- Kognitiivisten kuntoutumisohjelmien tulokset ovat olleet lupaavia, mutta hoitomuoto on vielä kehitysvaiheessa, eikä sitä toistaiseksi suositella rutiinikäyttöön.
Ammatillinen kuntoutus
- Tuettu työllistyminen (sijoita ja kuntouta), jossa kuntoutuja sijoitetaan ammattihenkilön tukemana suoraan työpaikalle ja hänelle tarjotaan siinä tukea, edistää skitsofreniapotilaiden työllistymistä ja selviytymistä avoimilla työmarkkinoilla paremmin kuin malli, jossa ensin asteittain harjoitellaan työtoimintaa ennen sijoittamista (kuntouta ja sijoita) «Tuettu työllistyminen ( #x201D;sijoita ja kuntouta #x201D;) parantaa työharjoittelua paremmin skitsofreniapotilaiden työllistymistä ja selviytymistä avoimilla työmarkkinoilla.»A.
- Jokaisen skitsofreniapotilaan kohdalla tulisi selvittää ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuus ja tukea sen toteuttamista.
- Niille kuntoutujille, joiden tavoitteena ei ole vapaille työmarkkinoille työllistyminen, suositellaan portaittain yksinkertaisesta vaativampiin tehtäviin etenevää kuntouttavaa työtoimintaa osana psykososiaalista kuntoutusohjelmaa. Tämä on realistinen tavoite suurelle osalle skitsofreniapotilaita.
Elämäntapaohjaus
- Terveyskäyttäytymisen ohjanta (wellness training) ilmeisesti vaikuttaa potilaiden terveyskäyttäytymiseen ja vähentää sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä skitsofreniapotilailla «Terveyskasvatusopetus (wellness training terveyskäyttäytymisen ohjanta) ilmeisesti vaikuttaa potilaiden terveyskäyttäytymiseen ja vähentää sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä skitsofreniapotilailla.»B.
- Nikotiinikorvaushoidon ja käyttäytymisterapeuttisen hoidon yhdistelmä saattaa auttaa skitsofreniapotilaita vierottumaan tupakasta «Nikotiinikorvaushoidon ja käyttäytymisterapeuttisen hoidon yhdistelmä saattaa auttaa skitsofreniapotilaita vieroittumaan tupakasta.»C.
- Ravitsemusneuvonta ja -ohjaus saattaa auttaa skitsofreniapotilaita pudottamaan painoaan «Ravitsemusneuvonta ja -ohjaus saattaa auttaa skitsofreniapotilaita pudottamaan painoaan.»C.
- Skistofreniapotilaiden hoidossa on suositeltavaa pyrkiä painonhallintaan jo sairauden alkuvaiheessa.
Riittämätön vaste lääkehoitoon
- Kun potilas on käyttänyt kahta eri tavalla vaikuttavaa psykoosilääkettä, kumpaakin kuuden viikon ajan riittävin annoksin (taulukko «Psykoosilääkkeiden ominaisuuksia. »2) ilman vastetta, kyseessä on lääkeresistenssi. Sitä esiintyy 5–25 %:lla skitsofreniapotilaista, useammin miehillä kuin naisilla «Brenner HD, Dencker SJ, Goldstein MJ ym. Defining treatment refractoriness in schizophrenia. Schizophr Bull 1990;16:551-61 »159.
- Kun lääkehoitovaste on riittämätön, tulee ensisijaisesti sulkea pois lääkepitoisuusmäärityksin puutteellinen hoitomyöntyvyys ja nopeutunut lääkeainemetabolia.
- Myös päihteiden käyttö voi heikentää psykoosilääkkeiden tehoa ja altistaa tardiivin dyskinesian kehittymiselle.
- Klotsapiini on ensisijainen lääke muulle lääkehoidolle resistentin skitsofrenian lääkehoidossa. Vaste siihen saattaa kuitenkin ilmaantua hitaasti.
- Klotsapiini on perinteisiä ja muita uudempia psykoosilääkkeitä tehokkaampi lääkehoitoresistentin skitsofrenian hoidossa «Davis JM, Chen N, Glick ID. A meta-analysis of the efficacy of second-generation antipsychotics. Arch Gen Psychiatry 2003;60:553-64 »127, «Lewis SW, Davies L, Jones PB ym. Randomised controlled trials of conventional antipsychotic versus new atypical drugs, and new atypical drugs versus clozapine, in people with schizophrenia responding »128, «Chakos M, Lieberman J, Hoffman E ym. Effectiveness of second-generation antipsychotics in patients with treatment-resistant schizophrenia: a review and meta-analysis of randomized trials. Am J Psychia»160, «McEvoy JP, Lieberman JA, Stroup TS ym. Effectiveness of clozapine versus olanzapine, quetiapine, and risperidone in patients with chronic schizophrenia who did not respond to prior atypical antipsycho»161, «Klotsapiini on tavanomaisia ja muita toisen polven psykoosilääkkeitä tehokkaampi lääkehoitoresistentin skitsofrenian hoidossa.»A.
- Lamotrigiini ilmeisesti lisää klotsapiinihoidon tehoa «Lamotrigiini ilmeisesti lisää klotsapiinihoidon vastetta.»B.
- Sähköhoidosta saattaa olla hyötyä skitsofreniapotilaan hoidossa, jos vaste lääkehoitoon on riittämätön «Sähköhoidosta psykoosilääkehoitoon liitettynä saattaa olla hyötyä skitsofreniapotilaan hoidossa, jos vaste pelkkään lääkehoitoon on riittämätön.»C.
- Magneettistimulaatio (rTMS) lienee tehokas hoito skitsofreniapotilaan ääniharhoihin, mutta tutkimusnäyttö asiasta on osin ristiriitaista «Magneettistimulaatio (rTMS) lienee tehokas hoito skitsofreniapotilaan ääniharhoihin, mutta tutkimusnäyttö on osin ristiriitaista.»C.
- Jos hoitovaste on riittämätön, psykososiaalisten hoitomuotojen merkitys korostuu ja ne tulisi liittää hoitokokonaisuuteen.
- Kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia on ilmeisesti hyödyllinen skitsofreniapotilaan hoidossa, jossa lääkehoitovaste on riittämätön «Sensky T, Turkington D, Kingdon D ym. A randomized controlled trial of cognitive-behavioral therapy for persistent symptoms in schizophrenia resistant to medication. Arch Gen Psychiatry 2000;57:165-72»162, «Turkington D, Kingdon D. Cognitive-behavioural techniques for general psychiatrists in the management of patients with psychoses. Br J Psychiatry 2000;177:101-6 »163.
Hoitopalveluiden ja organisaatioiden välisen yhteistyön järjestäminen
- Skitsofreniapotilaan avohoidossa tulee huomioida seuraavat asiat:
- Potilaan yksilölliset ja muuttuvat hoito- ja kuntoutustarpeet otetaan huomioon.
- Hoitopalvelut muodostavat pitkäjänteisen hoidon turvaavan kokonaisuuden «Alanen YO. Skitsofrenian syyt ja tarpeenmukainen hoito. Juva: WSOY, 1993»103, «Alanen YO, Anttinen EE, Kokkola A, ym. Treatment and rehabilitation of schizophrenic psychoses. The Finnish treatment model. Nord J Psychiatry 1990;44(Suppl 22):1-65»108, «Alanen YO, Ugelstad E, Armelius B-Å, toim. Early treatment for schizophrenic patients. Scandinavian psychotherapeutic approaches. Oslo: Scandinavian University Press, 1994»157.
- Vastuu hoidosta kuuluu väestövastuuperiaatteella toimivalle psykiatriselle avohoitoyksikölle «Alanen Y, Kokkola A, Pylkkänen K, toim. Skitsofreniaprojekti 1981-1987. Skitsofrenian tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen valtakunnallisen kehittämisohjelman loppuraportti. Lääkintöhallituksen opassar»164.
- Hoitoyksikön käytössä on monipuolinen biologisten ja psykososiaalisten hoito- ja kuntoutusmenetelmien valikoima.
- Hoitoyksikkö toimii kiinteässä yhteistyössä perusterveydenhuollon (koulu-, opiskelija- ja työterveyshuolto mukaan luettuina) sosiaalitoimen sosiaalipsykiatrista ja ammatillista kuntoutusta tarjoavien toimijoiden sekä potilas- ja omaisyhdistysten kanssa (kuva «Skitsofrenian alueellinen hoitomalli»2).
- Mahdollisimman varhainen ensioireiden tunnistaminen ja hoidon aloittaminen voi parantaa sairauden ennustetta ja vähentää hoitopalvelujen käyttöä «Marshall M, Rathbone J. Early intervention for psychosis. Cochrane Database Syst Rev 2011;6:CD004718 »165, «Bechdolf A, Wagner M, Ruhrmann S ym. Preventing progression to first-episode psychosis in early initial prodromal states. Br J Psychiatry 2012;200:22-9 »166, «McCrone P, Craig TK, Power P ym. Cost-effectiveness of an early intervention service for people with psychosis. Br J Psychiatry 2010;196:377-82 »167, «Grawe RW, Falloon IR, Widen JH ym. Two years of continued early treatment for recent-onset schizophrenia: a randomised controlled study. Acta Psychiatr Scand 2006;114:328-36 »168.
- Ensipsykoosipotilaille tarkoitetut integroidut hoito-ohjelmat, jotka sisältävät perhehoitoa ja kognitiivis-behavioraalista hoitoa, lievittävät oireita, lisäävät sosiaalista toimintakykyä ja vähentävät sairauden uusiutumisia tavanomaista hoitoa enemmän «Ensipsykoosipotilaille tarkoitetut integroidut hoito-ohjelmat, jotka sisältävät perhehoitoa ja kognitiivis-behavioraalista hoitoa, lievittävät oireita, parantavat sosiaalista toimintakykyä ja vähentävät sairauden uusiutumisia tavanomaista hoitoa enemmän.»A.
- Pitkän sairaalahoidon aikana toteutettu ensipsykoosin kuntoutus saattaa lisätä sairaalahoidon tarvetta seuraavina vuosina avohoidossa annettuun kuntoutukseen nähden «Pitkän sairaalahoidon aikana totutettu ensipsykoosin kuntoutus saattaa lisätä sairaalahoidon tarvetta seuraavina vuosina verrattuna avohoidossa annettuun kuntoutukseen.»B.
Avohoidon toteuttaminen
- Skitsofreniapotilaita hoidetaan ensisijaisesti avohoidossa.
- Avohoito toteutetaan paikkakunnittain yleensä
- erikoissairaanhoidon alaisessa psykiatrian poliklinikassa tai mielenterveystoimistossa tai
- perusterveydenhuollon psykiatrijohtoisessa tai psykoosipotilaiden hoitoon perehtyneen yleislääkärin johtamassa mielenterveysyksikössä ja
- yhteistyössä erilaisten kunnallisten ja yksityisten kuntouttavien yksiköiden kanssa.
- Moniammatillisten työryhmien toteuttama avohoito, johon sisältyy aktiivisia kotikäyntejä, lisää vaikeasti psyykkisesti sairaiden potilaiden tyytyväisyyttä hoitoon «Moniammatillisten työryhmien toteuttama avohoito, johon sisältyy aktiivisia kotikäyntejä, lisää vaikeasti psyykkisesti sairaiden potilaiden tyytyväisyyttä hoitoon.»A, «Salokangas RKR, Stengård E, Honkonen T, Koivisto A-M, Saarinen S. Sairaalasta yhteiskuntaan. Seurantatutkimus sairaalasta kotiuttamisen vaikutuksista skitsofreniapotilaan elämään ja hoitotilanteeseen.»64 ja voi vähentää sairaalahoidon tarvetta tavanomaiseen hoitoon nähden «Malone D, Newron-Howes G, Simmonds S ym. Community mental health teams (CMHTs) for people with severe mental illnesses and disordered personality. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD000270 »169.
- Muiden avopalveluiden ja sairaalaosaston kanssa integroidusti toimivat erityistyöryhmät (esim. psykoosityöryhmät tai kotihoitotyöryhmät), joiden toimintaperiaatteisiin ja hoito-ohjelmiin kuuluvat tiivis kriisiluonteinen avohoito, perheinterventiot ja tarvittaessa tiheät kotikäynnit «Alanen Y, Kokkola A, Pylkkänen K, toim. Skitsofreniaprojekti 1981-1987. Skitsofrenian tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen valtakunnallisen kehittämisohjelman loppuraportti. Lääkintöhallituksen opassar»164, voivat vähentää sairaalahoidon tarvetta ja perheeseen kohdistuvaa rasitusta.
- Kotikäynnit parantavat hoitavan työryhmän mahdollisuuksia arvioida potilaan ja hänen perheensä elämäntilannetta ja selviytymistä jokapäiväisistä toimista ja soveltuvat myös sellaisten perheiden tukemiseen, joissa on pieniä lapsia.
- Erityisesti tunneilmaisuiltaan jännitteisiin perheisiin kohdistetut perheinterventiot saattavat vähentää sairaalahoitoja ja edistää lääkehoitomyöntyvyyttä «Pharoah F, Mari J, Rathbone J ym. Family intervention for schizophrenia. Cochrane Database Syst Rev 2010;12:CD000088 »170.
- Sellaisille skitsofreniapotilaille, joiden toimintakyky on heikentynyt niin paljon, etteivät he selviä itsenäisesti, mutta jotka kuitenkin selviävät tuettuna muualla kuin sairaalassa, on tarpeen perustaa eriasteista tukea tarjoavia avohoidon kuntoutusmuotoja:
- Porrasteinen kuntoutusjärjestelmä pyrkii optimoimaan potilaan kuntoutuksen siten, että sen taso vastaa potilaan vointia «DeSisto M, Harding CM, McCormick RV ym. The Maine and Vermont three-decade studies of serious mental illness. II. Longitudinal course comparisons. Br J Psychiatry 1995;167:338-42 »119, «Harding CM, Brooks GW, Ashikaga T ym. The Vermont longitudinal study of persons with severe mental illness, II: Long-term outcome of subjects who retrospectively met DSM-III criteria for schizophrenia»171, «Anttinen EE, Jokinen R, Ojanen M. Progressive integrated system for the rehabilitation of long-term schizophrenic patients. Acta Psychiatr Scand Suppl 1985;319:51-9 »172, «Anttinen EE, Ojanen M. Sopimusvuoren terapeuttiset yhteisöt. Tampere: Kirjatoimi, 1995»173.
- Potilaan tarpeet huomioivalla oikea-aikaisella avohoidon kuntoutustoiminnalla pyritään estämään toiminnan vajavuuksien syntymistä ja tukemaan toimintakykyä.
- Avohoidon kuntoutustoiminta käsittää muun muassa toimintaa päivätoimintakeskuksissa, työsaleissa ja kerhotaloissa sekä tuettua asumista kuntoutuskodeissa, pienkodeissa tai tuetuissa asunnoissa.
- Kuntoutusyksiköiden käytännön toiminnassa on koettu olevan hyötyä yhteisöhoidon periaatteista «DeSisto M, Harding CM, McCormick RV ym. The Maine and Vermont three-decade studies of serious mental illness. II. Longitudinal course comparisons. Br J Psychiatry 1995;167:338-42 »119, «Anttinen EE, Jokinen R, Ojanen M. Progressive integrated system for the rehabilitation of long-term schizophrenic patients. Acta Psychiatr Scand Suppl 1985;319:51-9 »172, «Paul GL, Lentz RJ. Psychosocial treatment of chronic mental patients: milieu vs. social learning programs. Cambridge: Harvard Univ Press, 1977»174.
- On tärkeää varmistaa kuntoutuspalveluiden laatu ja sen valvonta niin julkisella kuin yksityissektorilla «Salokangas RKR, Honkonen T, Stengård E, Koivisto A-M. Skitsofreniapotilaiden neuroleptilääkehoito ja sen muutokset sairaansijojen vähetessä. Suom Lääkäril 2001;25-26:2755-62»133.
- Sopeutumisvalmennuskurssit auttavat skitsofreniapotilaita ja heidän perheitään vaikeaan sairauteen sopeutumisessa tarjoamalla tietoa sairaudesta ja sen hoidosta ja mahdollisuutta harjoitella selviytymistä päivittäisistä toimista ja mahdollisista kriisitilanteista.
- Ohjatut vertaistukiryhmät voivat kehittää sosiaalisia verkostoja, joista on tukea kuntoutujalle «Castelein S, Bruggeman R, van Busschbach JT ym. The effectiveness of peer support groups in psychosis: a randomized controlled trial. Acta Psychiatr Scand 2008;118:64-72 »175. Vertaisryhmät saattavat myös lisätä osallistujien saamaa sosiaalista tukea ja kohentaa heidän sosiaalista verkostoaan «Vertaisryhmät saattavat lisätä osallistujien saamaa sosiaalista tukea ja parantaa heidän sosiaalista verkostoaan.»C.
- Myös omais- ja potilasjärjestöt ja muiden potilaiden antama vertaistuki ovat skitsofreniapotilaille tärkeitä.
- Työssä oleville potilaille työterveyshuolto on tärkeä yhteistyökumppani työhön paluun ja työssä selviytymisen tukemisessa.
Palveluohjaus (case management)
- Palveluohjauksella tarkoitetaan hoidon järjestämistä siten, että potilaalle on nimetty hänen kanssaan säännöllisesti yhteydessä oleva ammattihenkilö (case manager, koulutukseltaan esim. sosiaalityöntekijä tai hoitaja), joka arvioi hänen hoito- ja kuntoutustarpeitaan, suunnittelee ja koordinoi palveluiden käyttöä ja pitää tarpeen mukaan yhteyttä hänen perheeseensä ja eri hoitotahoihin.
- Tutkimustulokset palveluohjauksen vaikutuksista sairaalahoidon tarpeeseen ovat olleet ristiriitaisia «Marshall M, Gray A, Lockwood A ym. Case management for people with severe mental disorders. Cochrane Database Syst Rev 2000;2:CD000050 »176, «Ziguras SJ, Stuart GW. A meta-analysis of the effectiveness of mental health case management over 20 years. Psychiatr Serv 2000;51:1410-21 »177, «Björkman T, Hansson L. Case management for individuals with a severe mental illness: a 6-year follow-up study. Int J Soc Psychiatry 2007;53:12-22 »178.
- Tehostettu palveluohjaus (intensive case management) saattaa vähentää skitsofreniapotilaiden sairaalahoitoja, sitouttaa hoitoon ja sosiaalistaa tehokkaammin kuin tavanomainen hoito, mutta näiden vaikutuksissa potilaan psyykkiseen tilaan ei ole havaittu eroja «Tehostettu palveluohjaus (intensive case management) saattaa vähentää skitsofreniapotilaiden sairaalahoitoja, sitouttaa hoitoon ja sosiaalistaa tehokkaammin kuin tavanomainen hoito, mutta se ei vaikuta psyykkiseen tilaan sitä paremmin.»C. Tulokset näyttävät parantuvan, kun toiminta on työryhmäpohjaista «Burns T, Catty J, Dash M ym. Use of intensive case management to reduce time in hospital in people with severe mental illness: systematic review and meta-regression. BMJ 2007;335:336 »179. Palveluohjaus voi myös vähentää potilaiden oireita, lisätä heidän sosiaalista toimintakykyään, hoitomyöntyvyyttään ja hoitojärjestelmän piirissä pysymistään sekä vähentää perheenjäsenten kuormittuneisuutta «Marshall M, Gray A, Lockwood A ym. Case management for people with severe mental disorders. Cochrane Database Syst Rev 2000;2:CD000050 »176, «Ziguras SJ, Stuart GW. A meta-analysis of the effectiveness of mental health case management over 20 years. Psychiatr Serv 2000;51:1410-21 »177.
- Tavanomaiseen avohoitoon verrattuna työryhmäpohjainen tehostettu avohoito (assertive community treatment) saattaa vähentää skitsofreniapotilaiden sairaalahoitojaksojen määrää ja lyhentää niiden kestoa «Tavanomaiseen avohoitoon verrattuna työryhmäpohjainen tehostettu avohoito saattaa vähentää skitsofreniapotilaiden sairaalahoitojaksojen määrää ja kestoa.»C. Se voi myös vähentää potilaiden oireita, lisätä heidän sosiaalista toimintakykyään, hoitojärjestelmän piirissä pysymistään ja tyytyväisyyttään hoitoon sekä vähentää perheenjäsenten kuormittuneisuutta «Ziguras SJ, Stuart GW. A meta-analysis of the effectiveness of mental health case management over 20 years. Psychiatr Serv 2000;51:1410-21 »177, «Burns T, Catty J, Dash M ym. Use of intensive case management to reduce time in hospital in people with severe mental illness: systematic review and meta-regression. BMJ 2007;335:336 »179, «Killaspy H, Bebbington P, Blizard R ym. The REACT study: randomised evaluation of assertive community treatment in north London. BMJ 2006;332:815-20 »180, «Marshall M, Lockwood A. Assertive community treatment for people with severe mental disorders. Cochrane Database Syst Rev 2000;2:CD001089 »181, «van Os J. Schizophrenia treatment: content versus delivery. Acta Psychiatr Scand Suppl 2009;:29-32 »182, «Tempier R, Balbuena L, Garety P ym. Does assertive community outreach improve social support? Results from the Lambeth Study of early-episode psychosis. Psychiatr Serv 2012;63:216-22 »183. Työryhmäpohjainen avohoito vaikuttaa myös osastokuntoutusjaksoa tehokkaammalta sairaalahoitojen uusiutumisten ehkäisyssä «Nordentoft M, Øhlenschlaeger J, Thorup A ym. Deinstitutionalization revisited: a 5-year follow-up of a randomized clinical trial of hospital-based rehabilitation versus specialized assertive intervent»184.
Kriisitilanteet
- Skitsofrenian hoidossa tulee varautua tilanteisiin, joissa
- potilas joutuu psykososiaalisen stressin kohteeksi
- potilaan tila huonontuu nopeasti
- potilas on jättäytymässä suunnittelemattomasti pois hoidon piiristä.
- Näissä tilanteissa tarvitaan aktiivisuutta ja tiivistä tukea kotikäynnein.
- Kotona toteutettava kriisihoito vastaa tuloksiltaan tavanomaista sairaalahoitoa, mutta siinä sekä potilas että omaiset ovat tyytyväisempiä hoitoon «Kotona toteutetussa kriisihoidossa hoitotulokset vastaavat tavanomaista sairaalahoitoa, mutta sekä potilas että omaiset ovat tyytyväisempiä hoitoon.»A.
- Potilaan ja hänen perheensä kanssa on syytä etukäteen sopia, miten kriisitilanteissa tulee menetellä ja mistä apua on mahdollista saada nopeasti. Asiasta on hyvä laatia myös kirjalliset ohjeet.
Sairaalahoidon toteuttaminen
- Sairaalahoito on syytä organisoida siten, että sen aikana potilaan tutkiminen ja hoito voidaan järjestää tehokkaasti ilman tarpeettoman pitkäaikaista sairaalaseurantaa.
- Sairaalahoitojaksot pyritään pitämään mahdollisimman lyhyinä, sillä pitkä sairaalahoito voi hidastaa toimintakyvyn palaamista «Salokangas RK. Psychosocial outcome in schizophrenia and psychotherapeutic orientation. Acta Psychiatr Scand 1986;74:497-506 »185. Lyhyet suunnitelmalliset hoitojaksot eivät ilmeisesti johda sairaalahoitojen uusiutumiseen tai hoitojärjestelmän ulkopuolelle ajautumiseen «Lyhyet suunnitelmalliset hoitojaksot eivät näytä johtavan sairaalahoitojen uusiutumiseen tai hoitojärjestelmän ulkopuolelle ajautumiseen.»B.
- Sairaalahoidon lyhyys ei kuitenkaan saa varsinkaan ensimmäisellä hoitokerralla olla itsetarkoitus, vaan hoito tulee mitoittaa potilaan toipumisen mukaan «Lin HC, Tian WH, Chen CS ym. The association between readmission rates and length of stay for schizophrenia: a 3-year population-based study. Schizophr Res 2006;83:211-4 »186.
- Suunnitellusti sairaalassa toteutettavat kuntoutusjaksot (intervallihoidot) ovat myös osoittautuneet käyttökelpoisiksi potilaiden tilan seurannassa ja toimintakyvyn edistämisessä.
- Vapaaehtoinen sairaalahoito on aina ensisijaista.
- Työryhmän mielestä on ensisijaista pyrkiä minimoimaan rajoittavien toimenpiteiden tarve osastolla turvallisten vuorovaikutussuhteiden, selkeiden toimintamallien ja asianmukaisen lääkehoidon keinoin, vaikka tutkimustieto asiasta puuttuu «Työryhmän mielestä ensisijaista on pyrkiä minimoimaan rajoittavien toimenpiteiden tarve osastolla turvallisten vuorovaikutussuhteiden, selkeiden toimintamallien ja asianmukaisen lääkehoidon keinoin, vaikka tutkimustieto tästä puuttuukin.»D.
- Skitsofrenian akuuttivaiheen sairaalahoidossa on tärkeää, että hoitoyhteisö on turvallinen, rauhallinen, toiminnaltaan selkeä ja ennakoitavissa oleva ja ettei siellä ole liiallisesti virikkeitä «Melle I, Friis S, Hauff E ym. The importance of ward atmosphere in inpatient treatment of schizophrenia on short-term units. Psychiatr Serv 1996;47:721-6 »187.
- Skitsofreniaan sairastuneen nuoren osastohoito tulisi järjestää hänen ikänsä ja kehitysvaiheensa tarpeet huomioon ottavissa oloissa. Alaikäiset tulee hoitaa nuoriso-osastolla.
- Myös kuntoutusvaiheessa mahdollisimman samanlaisena toistuva päivä- ja viikko-ohjelma ja turvalliset vuorovaikutussuhteet ovat potilaalle eduksi.
- Jo sairaalassaolon aikana on varmistettava hoidon jatkuvuus avohoidossa kotiuttamisen jälkeen. Sitä edistävät sairaala- ja avohoitotyöryhmän yhteiset hoitosuunnitelmakokoukset ja hoitopalautteen nopea kulku sairaalan ja jatkohoidosta vastaavan yksikön välillä.
- Ympärivuorokautista valvontaa tarjoavat kuntouttavan asumisen yksiköt voivat olla sairaalahoidon vaihtoehto joillekuille jatkuvaa tukea tarvitseville skitsofreniapotilaille «Macpherson R, Edwards TR, Chilvers R ym. Twenty-four hour care for schizophrenia. Cochrane Database Syst Rev 2009;2:CD004409 »188.
- Tuettu ryhmäkoti voi myös olla vaihtoehto sairaalahoidolle. Se mahdollisesti kohentaa toiminnallisuutta ja vähentää yksinäisyyteen liittyvää heikkoa elämänlaatua «Caplan B, Schutt RK, Turner WM ym. Change in neurocognition by housing type and substance abuse among formerly homeless seriously mentally ill persons. Schizophr Res 2006;83:77-86 »189, «Chan H, Inoue S, Shimodera S ym. Residential program for long-term hospitalized persons with mental illness in Japan: Randomized controlled trial. Psychiatry Clin Neurosci 2007;61:515-21 »190.
Sairauden kulku ja ennuste
Kuolleisuus
- Skitsofreniapotilaiden kuolleisuus on normaaliväestöön verrattuna 2–3-kertainen «Tsuang MT, Woolson RF, Fleming JA. Causes of death in schizophrenia and manic-depression. Br J Psychiatry 1980;136:239-42 »191, «Allebeck P, Wistedt B. Mortality in schizophrenia. A ten-year follow-up based on the Stockholm County inpatient register. Arch Gen Psychiatry 1986;43:650-3 »192, «Buda M, Tsuang MT, Fleming JA. Causes of death in DSM-III schizophrenics and other psychotics (atypical group). A comparison with the general population. Arch Gen Psychiatry 1988;45:283-5 »193, «Joukamaa M, Heliövaara M, Knekt P ym. Mental disorders and cause-specific mortality. Br J Psychiatry 2001;179:498-502 »194, «Heilä H, Haukka J, Suvisaari J ym. Mortality among patients with schizophrenia and reduced psychiatric hospital care. Psychol Med 2005;35:725-32 »195.
- Kansainvälisissä tutkimuksissa skitsofreniapotilaiden kuolleisuus normaaliväestöön verrattuna on suurentunut, koska skitsofreniapotilaiden eliniän pidentyminen ei ole ollut yhtä suurta kuin normaaliväestössä «Saha S, Chant D, McGrath J. A systematic review of mortality in schizophrenia: is the differential mortality gap worsening over time? Arch Gen Psychiatry 2007;64:1123-31 »196. Suomessa skitsofreniapotilaiden ja normaaliväestön kuolleisuuden välinen ero ei näytä suurentuneen «Tiihonen J, Lönnqvist J, Wahlbeck K ym. 11-year follow-up of mortality in patients with schizophrenia: a population-based cohort study (FIN11 study). Lancet 2009;374:620-7 »112.
- Kuolleisuus on suurinta sellaisilla potilailla, jotka eivät käytä psykoosilääkkeitä «Tiihonen J, Wahlbeck K, Lönnqvist J ym. Effectiveness of antipsychotic treatments in a nationwide cohort of patients in community care after first hospitalisation due to schizophrenia and schizoaffect»111, «Tiihonen J, Lönnqvist J, Wahlbeck K ym. 11-year follow-up of mortality in patients with schizophrenia: a population-based cohort study (FIN11 study). Lancet 2009;374:620-7 »112.
- Bentsodiatsepiinien pitkäaikainen käyttö näyttää suurentavan kuolleisuutta «Tiihonen J, Suokas JT, Suvisaari JM ym. Polypharmacy with antipsychotics, antidepressants, or benzodiazepines and mortality in schizophrenia. Arch Gen Psychiatry 2012;69:476-83 »197.
- Skitsofreniapotilaiden ylikuolleisuus on suurinta nuorissa ikäryhmissä «Black DW, Fisher R. Mortality in DSM-IIIR schizophrenia. Schizophr Res 1992;7:109-16 »198, ja sen syynä ovat pääasiassa itsemurhat. Skitsofreniapotilailla itsemurhien yleisyys on normaaliväestöön verrattuna 13-kertainen «Saha S, Chant D, McGrath J. A systematic review of mortality in schizophrenia: is the differential mortality gap worsening over time? Arch Gen Psychiatry 2007;64:1123-31 »196.
- Nykykäsityksen mukaan 5 % skitsofreniaa sairastavista päätyy itsemurhaan «Palmer BA, Pankratz VS, Bostwick JM. The lifetime risk of suicide in schizophrenia: a reexamination. Arch Gen Psychiatry 2005;62:247-53 »78.
- Itsemurhariskiä skitsofreniapotilailla suurentavat muun muassa psykoottiset oireet, mielialaoireet, sitoutumattomuus hoitoon ja päihdeongelmat «Hawton K, Sutton L, Haw C ym. Schizophrenia and suicide: systematic review of risk factors. Br J Psychiatry 2005;187:9-20 »79, «Hor K, Taylor M. Suicide and schizophrenia: a systematic review of rates and risk factors. J Psychopharmacol 2010;24:81-90 »80. Riski on suurimmillaan sairaalahoitoa seuraavan kuukauden aikana «McGlashan TH, Hoffman RE. Schizophrenia: Psychodynamic to neurodynamic theories. Kirjassa: Sadock B, Sadock V (toim.) Kaplan & Sadock's Comprehensive Textbook of Psychiatry. 8. painos. Philadephia: Wi»9.
- Sydän- ja verisuonitaudeista johtuvat kuolemat ovat skitsofreniapotilailla kaksi kertaa yleisempiä kuin normaaliväestössä «Saha S, Chant D, McGrath J. A systematic review of mortality in schizophrenia: is the differential mortality gap worsening over time? Arch Gen Psychiatry 2007;64:1123-31 »196.
- Skitsofreniapotilaiden vähäinen liikkuminen, runsas tupakointi ja lihavuus suurentavat heidän riskiään sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, aineenvaihduntasairauksiin ja syöpään «Salokangas RKR, Stengård E, Honkonen T, Koivisto A-M, Saarinen S. Sairaalasta yhteiskuntaan. Seurantatutkimus sairaalasta kotiuttamisen vaikutuksista skitsofreniapotilaan elämään ja hoitotilanteeseen.»64, «Brown S, Birtwistle J, Roe L ym. The unhealthy lifestyle of people with schizophrenia. Psychol Med 1999;29:697-701 »199, «Lichtermann D, Ekelund J, Pukkala E ym. Incidence of cancer among persons with schizophrenia and their relatives. Arch Gen Psychiatry 2001;58:573-8 »200.
- Perinteisiä psykoosilääkkeitä koskeneen väestötutkimuksen perusteella on aihetta epäillä, että usean psykoosilääkkeen samanaikainen käyttö voi ennakoida skitsofreniapotilaan kuolemanvaaraa «Joukamaa M, Heliövaara M, Knekt P ym. Schizophrenia, neuroleptic medication and mortality. Br J Psychiatry 2006;188:122-7 »201.
- Kuolleisuuden vähentämiseen skitsofreniapotilaiden hoidossa tulisikin kiinnittää erityisesti huomiota
- masennuksen ja päihdeongelmien aktiiviseen hoitoon «Fenton WS, McGlashan TH, Victor BJ ym. Symptoms, subtype, and suicidality in patients with schizophrenia spectrum disorders. Am J Psychiatry 1997;154:199-204 »152
- sairaala- ja avohoidon väliseen siirtymävaiheeseen «Rossau CD, Mortensen PB. Risk factors for suicide in patients with schizophrenia: nested case-control study. Br J Psychiatry 1997;171:355-9 »202
- terveellisten elintapojen edistämiseen «Brown S, Birtwistle J, Roe L ym. The unhealthy lifestyle of people with schizophrenia. Psychol Med 1999;29:697-701 »199, «Rossau CD, Mortensen PB. Risk factors for suicide in patients with schizophrenia: nested case-control study. Br J Psychiatry 1997;171:355-9 »202
- somaattisten sairauksien ehkäisyyn, tutkimiseen ja hoitoon «Jørgensen P, Mortensen PB. Cause of death in reactive psychosis. Acta Psychiatr Scand 1992;85:351-3 »203, «Goldman LS. Medical illness in patients with schizophrenia. J Clin Psychiatry 1999;60 Suppl 21:10-5 »204
- usean psykoosilääkkeen samanaikaisen käytön välttämiseen.
- Lisäksi suositellaan, että ikä- ja sukupuolivakioidut skitsofreniaa sairastavien kuolleisuusluvut olisivat keskitetysti saatavana, jotta seurantatietoa voitaisiin myöhemmin käyttää hoidon laadun arvioinnissa «Hermann R, Mattke S, Members of the OECD Mental Health Care Panel. Selecting indicators for the quality of mental health care at the health systems level in OECD countries. OECD Health Technical Paper»205.
Psykososiaalinen ennuste
- Skitsofrenian ennuste parani 1900-luvulla «Salokangas RKR. Skitsofrenian kulku ja ennuste Suomessa. Duodecim 1985;101:1666-75»206:
- Vaikeat sairaudenkuvat vähenivät.
- Oireettomiksi toipuneiden osuus pysyi ennallaan.
- Osittain toipuneiden osuus lisääntyi.
- Sairaalahoidon tarve väheni huomattavasti.
- Parina viime vuosikymmenenä skitsofrenian ennuste ei enää ole parantunut «Kelly C, McCreadie RG, MacEwan T ym. Nithsdale schizophrenia surveys. 17. Fifteen year review. Br J Psychiatry 1998;172:513-7 »207, «Lauronen E, Miettunen J, Veijola J ym. Outcome and its predictors in schizophrenia within the Northern Finland 1966 Birth Cohort. Eur Psychiatry 2007;22:129-36 »208.
- Yli puolet potilaista toipuu suhteellisen hyvin, ja vain noin kymmenesosa ensi kertaa hoitoon tulleista tarvitsee apua päivittäisistä toimista selviytymiseen «Salokangas RKR, Stengård E, Räkköläinen V, Alanen YO, Kaljonen A. Uusien skitsofreniapotilaiden hoito ja ennuste (USP-projekti) V: Viiden vuoden ennuste. Reports of Psychiatria Fennica No 95. Helsinki»57.
- Hoidon tarve pysyy kuitenkin suurena, ja pitkään sairastaneiden ryhmästä lähes kaikki tarvitsevat vuosia jatkuvaa psykiatrista hoitoa «Brown S, Birtwistle J, Roe L ym. The unhealthy lifestyle of people with schizophrenia. Psychol Med 1999;29:697-701 »199.
- Huonoa ennustetta ennakoivat «Salokangas RKR, Stengård E, Räkköläinen V, Alanen YO, Kaljonen A. Uusien skitsofreniapotilaiden hoito ja ennuste (USP-projekti) V: Viiden vuoden ennuste. Reports of Psychiatria Fennica No 95. Helsinki»57, «Möller HJ, von Zerssen D. Course and outcome. Kirjassa: Hirsch SR, Weinberger DR toim. Schizophrenia. Oxford: Blackwell Science, 1995, s.106-127»209
- nuoruusiässä sairastuminen
- miessukupuoli
- naimattomuus
- ihmissuhdeverkoston puuttuminen
- alkoholin tai huumeiden käyttö
- sairastumista edeltänyt huono psykososiaalinen kehitys
- sairauden hidas puhkeaminen
- negatiivisten oireiden sävyttämä sairaudenkuva
- hidas tai osittainen toipuminen ensimmäisen hoidon aikana.
- Neuropsykologisissa tutkimuksissa todettavat kognitiivisten toimintojen häiriöt ennakoivat heikentynyttä toiminnallista ennustetta «Green MF, Kern RS, Braff DL ym. Neurocognitive deficits and functional outcome in schizophrenia: are we measuring the "right stuff"? Schizophr Bull 2000;26:119-36 »210.
- Psykiatrisista oireista ahdistus- ja masennusoireet ovat voimakkaimmin yhteydessä potilaiden elämänlaatuun sekä subjektiivisesti että objektiivisesti arvioituna «Eack SM, Newhill CE. Psychiatric symptoms and quality of life in schizophrenia: a meta-analysis. Schizophr Bull 2007;33:1225-37 »211.
- Skitsofrenian ennusteelle on tyypillistä huomattava vaihtelu, ja kliinisessä tilassa voi tapahtua muutoksia vielä vuosien sairastamisen jälkeen «Harrison G, Hopper K, Craig T ym. Recovery from psychotic illness: a 15- and 25-year international follow-up study. Br J Psychiatry 2001;178:506-17 »212. Potilaan kulloisiinkin tarpeisiin soveltuvat aktiiviset hoito- ja kuntoutustoimenpiteet ovat siten aiheellisia vielä pitkän sairastamisen jälkeen.
Taloudellinen merkitys
- Skitsofrenian aiheuttamat kustannukset voidaan jakaa
- sairauden hoidosta aiheutuviin suoriin kustannuksiin
- tuottavuuden menetyksistä johtuviin epäsuoriin kustannuksiin
- inhimilliseen kärsimykseen, joka ei ole rahallisesti arvioitavissa.
- Karkeasti voitaneen arvioida, että suorien hoitokustannusten osuus on alle puolet ja sairauden aiheuttamat taloudelliset menetykset selvästi yli puolet rahallisista kokonaiskustannuksista «Ulkomaiset selvitykset skitsofrenian taloudellisesta merkityksestä»4.
- Ulkomaisten tutkimusten perusteella voidaan arvioida, että skitsofrenia aiheuttaa 1–2 % terveydenhuollon kustannuksista «Hu TW. Perspectives: an international review of the national cost estimates of mental illness, 1990-2003. J Ment Health Policy Econ 2006;9:3-13 »213. Tällöin skitsofrenian aiheuttamat kokonaiskustannukset Suomessa olisivat noin 700–900 miljoonaa euroa vuodessa «Goeree R, Farahati F, Burke N ym. The economic burden of schizophrenia in Canada in 2004. Curr Med Res Opin 2005;21:2017-28 »214, «Wu EQ, Birnbaum HG, Shi L ym. The economic burden of schizophrenia in the United States in 2002. J Clin Psychiatry 2005;66:1122-9 »215.
- Suomalaisen arvion perusteella ei-elimellisten psykoosien kokonaiskustannukset ovat noin 1,3 miljardia euroa «Parvinen P, Herse F, Väänänen J. Skitsofrenia -yleisin psykoosi: kustannukset ja hoidon kehitys. Helsinki: Lillrank & Co (moniste), 2007»216, kun mukaan ei lasketa sosiaalihuollon kustannuksia. Tämän arvion mukaan skitsofrenian vuotuiset kokonaiskustannukset voisivat olla noin miljardi euroa.
- Hoitokustannuksista suurin osa johtuu sairaalahoidosta ja muusta ympärivuorokautisesta hoidosta «Wu EQ, Birnbaum HG, Shi L ym. The economic burden of schizophrenia in the United States in 2002. J Clin Psychiatry 2005;66:1122-9 »215, «Davies LM, Drummond MF. Economics and schizophrenia: the real cost. Br J Psychiatry Suppl 1994;:18-21 »217, «Carr VJ, Neil AL, Halpin SA ym. Costs of schizophrenia and other psychoses in urban Australia: findings from the Low Prevalence (Psychotic) Disorders Study. Aust N Z J Psychiatry 2003;37:31-40 »218.
- Skitsofrenian lääkehoidon osuudeksi hoitokustannuksista on arvioitu 22 % «Wu EQ, Birnbaum HG, Shi L ym. The economic burden of schizophrenia in the United States in 2002. J Clin Psychiatry 2005;66:1122-9 »215 ja kokonaiskustannuksista noin 4 % «Parvinen P, Herse F, Väänänen J. Skitsofrenia -yleisin psykoosi: kustannukset ja hoidon kehitys. Helsinki: Lillrank & Co (moniste), 2007»216, «Knapp M, Almond S, Percudani. Costs of schizophrenia: A review. Kirjassa: Maj M, Sartorius N. Schizophrenia. WPA series evidence and experience in psychiatry. Chichester: John Wiley & Sons, 1999:407-5»219.
Laatukriteerit
- Työryhmä suosittaa, että skitsofrenian hoidon laatua seurattaisiin kriteereillä, jotka sisältyvät seuraaviin kysymyksiin «Skitsofrenian hoidon laatuindikaattorit»5:
- Onko yksikössä kirjallista paikallista skitsofrenian hoito-ohjelmaa, jossa otetaan huomioon diagnostiikassa tarvittavat tutkimukset, potilaan psykososiaalinen ja lääkehoito, perheintervention ja potilasohjauksen toimintalinjat sekä hoidon jatkuvuuden turvaaminen hoitoketjussa?
- Kuinka monella skitsofrenian takia hoidossa olevalla on sairauskertomuksessaan ajantasainen kirjallinen hoitosuunnitelma?
- Kuinka monessa tapauksessa sairaalasta on otettu yhteyttä perheeseen tai lähiverkostoon kolmen ensimmäisen vuorokauden aikana ja avohoidossa ensimmäisen hoitoviikon aikana?
- Kuinka suuri osa skitsofreniapotilaista saa samanaikaisesti enintään kahta psykoosilääkettä?
- Kuinka suuri osa skitsofreniapotilaista saa tai on saanut viimeisen vuoden aikana hoitosuunnitelman mukaista psykososiaalista hoitoa?
- Kuinka moni sairaalasta kotiutetuista skitsofreniapotilaista on palannut uuteen ennakolta suunnittelemattomaan sairaalahoitoon kuukauden kuluessa «Hermann R, Mattke S, Members of the OECD Mental Health Care Panel. Selecting indicators for the quality of mental health care at the health systems level in OECD countries. OECD Health Technical Paper»205?
- Kuinka monen skitsofreniapotilaan luokse on vuoden aikana tehty kotikäynti tai perhetapaaminen, johon on sisältynyt alaikäisen tilanteen arviointi?
- Kuinka moni skitsofreniapotilas on käynyt vähintään kerran kuukaudessa avohoidossa tai kuinka monen luokse on tehty vähintään yksi avohoitokäynti kuukaudessa sairaalasta kotiuttamista seuranneen puolen vuoden ajan «Hermann R, Mattke S, Members of the OECD Mental Health Care Panel. Selecting indicators for the quality of mental health care at the health systems level in OECD countries. OECD Health Technical Paper»205?
- Kuinka monelle on tehty somaattisten pitkäaikaissairauksien ja niiden riskitekijöiden selvittelyn sisältävä somaattinen tutkimus?
Lisäksi suositellaan, että hoitoyksiköt käyttäisivät jo olemassa olevia rekisteritietoja, kuten hoitoilmoitustietoja ja suositeltuja kuolleisuustilastoja, oman toimintansa vertaamisessa koko maan muihin yksiköihin (esim. kuolleisuus, tahdosta riippumattoman hoidon ja rajoittavien toimenpiteiden yleisyys) (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet «http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu»3).
Suositukseen liittyvä sähköinen tausta-aineisto
- Kansainväliset selvitykset skitsofrenian taloudellisesta merkityksestä «Ulkomaiset selvitykset skitsofrenian taloudellisesta merkityksestä»4
- Suuren psykoosiriskin ryhmät eli prodromaalioireyhtymät «Suuren psykoosiriskin ryhmät eli prodromaalisyndroomat»1
- Psykoosilääkkeiden haittavaikutukset «Psykoosilääkkeiden haittavaikutukset»2
- Skitsofrenia, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot «Skitsofrenia, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»6
- Skitsofrenian diagnostiset kriteerit ICD-10 tautiluokituksen mukaan «Skitsofrenian diagnostiset kriteerit ICD-10-tautiluokituksen mukaan»3
- Skitsofrenian hoidon laatuindikaattorit «Skitsofrenian hoidon laatuindikaattorit»5
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä
Skitsofrenia -suosituksen historiatiedot ks. «Skitsofrenia, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»6
Puheenjohtaja
Raimo K.R. Salokangas, professori, ylilääkäri; Turun yliopiston psykiatrian klinikka, TYKS ja Turun psykiatria
Jäsenet
Lauri Tuominen, LL; Valtakunnallinen PET-keskus ja Turun yliopiston psykiatrian klinikka, kokoava kirjoittaja
Hannu Koponen, professori; Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunta ja KYS:n psykiatrian palveluyksikkö
Tanja Laukkala, LT, psykiatrian erikoislääkäri; Sotilaslääketieteen keskus, Käypä hoito -toimittaja
Jorma Oksanen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri; Helsingin kaupunki
Sami Pirkola ma professori; Oulun yliopisto/ Ylilääkäri, klinikkaryhmän johtaja, HYKS Psykiatria
Ulla Saxen, LT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri; Satakunnan sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue
Sidonnaisuudet
Hannu Koponen: Toiminut luennoitsijana ja/tai asiantuntijana koulutustilaisuuksien suunnittelussa lääkealan yritysten järjestämissä ja/tai tukemissa koulutustilaisuuksissa (AstraZeneca, GSK, Lundbeck). Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin lääkealan yritysten rahoittamana (AstraZeneca, GSK). Toiminut asiantuntijana lääkealan yritysten tieteellisissä neuvottelukunnissa (AstraZeneca). Osallistunut lääkealan yritysten rahoittamiin kliinisiin lääketutkimuksiin (AstraZeneca, Lundbeck, Pfizer).
Tanja Laukkala: Luentopalkkio (Helsingin terveyskeskus, Helsingin yliopisto/HUS, Lääkäripäivät (Tampere, Turku, Helsinki, Oulu), Tampereen yliopisto/TAYS), Muu palkkio (Puolustusvoimat, Mehiläinen)
Jorma Oksanen: Tehnyt kliinistä lääketutkimusta lääkealan yrityksille palkkiota vastaan (Astra-Zeneca, Roche, BMS, Lilly). Antanut asiantuntija-apua lääkealan yrityksille (BMS, Janssen). Luennoinut lääkealan yritysten kustantamana sairaaloiden ym meetingeissä (Janssen-Cilag).
Sami Pirkola: Kutsuttuna luennoitsijana lääkalan yritysten järjestämissä koulutustilaisuuksissa (Glaxo-Smith-Kline, Bristol-Myers-Squibb, Astra Zeneca, Lundbeck). Osallistunut kansainvälisiin psykiatrian alan kongresseihin lääkealan yritysten maksamana (Astra Zeneca, Janssen- Cilag, Lundbeck ja Bristol-Myers-Squibb). Toiminut korvausta vastaan asiantuntijana lääkealan yrityksen tutkimushankkeessa (Pfizer).
Raimo K. R. Salokangas: Toiminut Oy Lunbeck Ab:n tutkimussäätiön apurahatoimikunnan puheenjohtajana. Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin lääkealan yrityksen kustantamana (Oy Lundbeck Ab). Esitelmöinyt kotimaisissa koulutustilaisuuksissa, joiden järjestäjinä ovat toimineet lääkealan yritykset (Bristol-Myers Squibb, AstraZeneca, Oy Lundbeck Ab).
Ulla Saxen: Ei sidonnaisuuksia.
Lauri Tuominen: Ei sidonnaisuuksia.
Vastuun rajaus
Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.
Tiedonhakukäytäntö
Käypä hoito -suositukset tehdään näyttöön perustuvan lääketieteen (EBM) periaatteilla. Lue lisää artikkelista nix01853
Kirjallisuutta
- Jablensky A. The epidemiological horizon. Kirjassa: Hirsch S, Weinberger DR (toim.) Schizophrenia. Blackwell publishing, Oxford 2003:203-231
- Wynn Owen PA, Castle DJ. Late-onset schizophrenia: epidemiology, diagnosis, management and outcomes. Drugs Aging 1999;15:81-9 «PMID: 10495068»PubMed
- Isohanni M, Honkonen T, Vartiainen H, Lönnqvist J. Skitsofrenia. Kirjassa: Lönnqvist J, ym. (toim.) Psykiatria. 5. painos, Duodecim 2007 s.73-139
- Perälä J, Suvisaari J, Saarni SI ym. Lifetime prevalence of psychotic and bipolar I disorders in a general population. Arch Gen Psychiatry 2007;64:19-28 «PMID: 17199051»PubMed
- Salokangas RKR. Skitsofreniaan sairastuneiden psykososiaalinen kehitys. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja AL 7. Turku: Kansaneläkelaitos, 1977
- Alanen Y, Salokangas RKR, Suominen J. Skitsofrenia ja muut psykoosit. Kirjassa: Alanen YO, Anttinen EE, Eskola J, Miettinen R, Suominen J, Taipale V, toim. Sosiaalipsykiatria. Helsinki: Tammi 1978, s. 225-38
- Niemi M, Palanteri S. Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2004. Suomen virallinen tilasto, Terveys 2005, Tilastotiedote 29/2005. www.thl.fi
- Wahlberg KE, Wynne LC, Oja H ym. Gene-environment interaction in vulnerability to schizophrenia: findings from the Finnish Adoptive Family Study of Schizophrenia. Am J Psychiatry 1997;154:355-62 «PMID: 9054783»PubMed
- McGlashan TH, Hoffman RE. Schizophrenia: Psychodynamic to neurodynamic theories. Kirjassa: Sadock B, Sadock V (toim.) Kaplan & Sadock's Comprehensive Textbook of Psychiatry. 8. painos. Philadephia: Williams & Wilkins, 2000 s. 1159-69
- Gottesman II. Schizophrenia epigenesis: past, present, and future. Acta Psychiatr Scand Suppl 1994;384:26-33 «PMID: 7879640»PubMed
- Tienari P, Wynne LC, Sorri A ym. Genotype-environment interaction in schizophrenia-spectrum disorder. Long-term follow-up study of Finnish adoptees. Br J Psychiatry 2004;184:216-22 «PMID: 14990519»PubMed
- Large M, Sharma S, Compton MT ym. Cannabis use and earlier onset of psychosis: a systematic meta-analysis. Arch Gen Psychiatry 2011;68:555-61 «PMID: 21300939»PubMed
- McGrath J, Murray R. Risk factors for schizophrenia: from conception to birth. Kirjassa: Hirsch SR, Weinberger DR, toim. Schizophrenia. Cambridge: Blackwell Science, 1995, s. 187-205
- Rantakallio P, Jones P, Moring J ym. Association between central nervous system infections during childhood and adult onset schizophrenia and other psychoses: a 28-year follow-up. Int J Epidemiol 1997;26:837-43 «PMID: 9279617»PubMed
- Wahlbeck K, Forsén T, Osmond C ym. Association of schizophrenia with low maternal body mass index, small size at birth, and thinness during childhood. Arch Gen Psychiatry 2001;58:48-52 «PMID: 11146757»PubMed
- Geddes JR, Lawrie SM. Obstetric complications and schizophrenia: a meta-analysis. Br J Psychiatry 1995;167:786-93 «PMID: 8829748»PubMed
- Salokangas RKR. Precursors and markers of psychosis - Scientific basis for examinations and intervention. Neurol Psychiat Br 2001;9:105-26
- Häfner H, Maurer K, Ruhrmann S ym. Early detection and secondary prevention of psychosis: facts and visions. Eur Arch Psychiatry Clin Neurosci 2004;254:117-28 «PMID: 15146341»PubMed
- Salokangas RK, McGlashan TH. Early detection and intervention of psychosis. A review. Nord J Psychiatry 2008;62:92-105 «PMID: 18569772»PubMed
- Ellason JW, Ross CA. Childhood trauma and psychiatric symptoms. Psychol Rep 1997;80:447-50 «PMID: 9129365»PubMed
- Sansonnet-Hayden H, Haley G, Marriage K ym. Sexual abuse and psychopathology in hospitalized adolescents. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1987;26:753-7 «PMID: 3667507»PubMed
- Read J, Argyle N. Hallucinations, delusions, and thought disorder among adult psychiatric inpatients with a history of child abuse. Psychiatr Serv 1999;50:1467-72 «PMID: 10543857»PubMed
- Janssen I, Krabbendam L, Bak M ym. Childhood abuse as a risk factor for psychotic experiences. Acta Psychiatr Scand 2004;109:38-45 «PMID: 14674957»PubMed
- Marshall M, Rathbone J. Early intervention for psychosis. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD004718 «PMID: 17054213»PubMed
- Salokangas RKR, Suomela T. Psykoosin varhaistunnistaminen ja ensivaiheen hoito. Suomen Lääkäril 2004;42:3989-93
- Chuma J, Mahadun P. Predicting the development of schizophrenia in high-risk populations: systematic review of the predictive validity of prodromal criteria. Br J Psychiatry 2011;199:361-6 «PMID: 22045944»PubMed
- Luutonen S, Heinisuo A-M, Ilonen T ym. Vakavien mielenterveyden häiriöiden varhainen tunnistus ja hoito. Opas perusterveydenhuollolle ja psykiatriselle erikoissairaanhoidolle. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Finpress Oy 2006
- Klosterkötter J, Schultze-Lutter F, Bechdolf A ym. Prediction and prevention of schizophrenia: what has been achieved and where to go next? World Psychiatry 2011;10:165-74 «PMID: 21991266»PubMed
- Huber G, Gross G, Schüttler R ym. Longitudinal studies of schizophrenic patients. Schizophr Bull 1980;6:592-605 «PMID: 7444391»PubMed
- Schultz J el-J, Hsu AK, Nagase H ym. TAN-67, a delta 1-opioid receptor agonist, reduces infarct size via activation of Gi/o proteins and KATP channels. Am J Physiol 1998;274:H909-14 «PMID: 9530203»PubMed
- Yung AR, Phillips LJ, McGorry PD ym. Prediction of psychosis. A step towards indicated prevention of schizophrenia. Br J Psychiatry Suppl 1998;172:14-20 «PMID: 9764121»PubMed
- Miller TJ, McGlashan TH, Rosen JL ym. Prospective diagnosis of the initial prodrome for schizophrenia based on the Structured Interview for Prodromal Syndromes: preliminary evidence of interrater reliability and predictive validity. Am J Psychiatry 2002;159:863-5 «PMID: 11986145»PubMed
- Ruhrmann S, Schultze-Lutter F, Klosterkötter J. Early detection and intervention in the initial prodromal phase of schizophrenia. Pharmacopsychiatry 2003;36 Suppl 3:S162-7 «PMID: 14677074»PubMed
- Drake RJ, Lewis SW. Early detection of schizophrenia. Curr Opin Psychiatry 2005;18:147-50 «PMID: 16639167»PubMed
- Cannon TD, Cadenhead K, Cornblatt B ym. Prediction of psychosis in youth at high clinical risk: a multisite longitudinal study in North America. Arch Gen Psychiatry 2008;65:28-37 «PMID: 18180426»PubMed
- Ruhrmann S, Schultze-Lutter F, Salokangas RK ym. Prediction of psychosis in adolescents and young adults at high risk: results from the prospective European prediction of psychosis study. Arch Gen Psychiatry 2010;67:241-51 «PMID: 20194824»PubMed
- McGorry PD, Nelson B, Amminger GP ym. Intervention in individuals at ultra-high risk for psychosis: a review and future directions. J Clin Psychiatry 2009;70:1206-12 «PMID: 19573499»PubMed
- McGorry PD, Yung AR, Phillips LJ ym. Randomized controlled trial of interventions designed to reduce the risk of progression to first-episode psychosis in a clinical sample with subthreshold symptoms. Arch Gen Psychiatry 2002;59:921-8 «PMID: 12365879»PubMed
- McGlashan TH, Zipursky RB, Perkins D ym. Randomized, double-blind trial of olanzapine versus placebo in patients prodromally symptomatic for psychosis. Am J Psychiatry 2006;163:790-9 «PMID: 16648318»PubMed
- Kéri S, Kelemen O, Janka Z. [Therapy of mental states at high risk for psychosis: preliminary results from Hungary]. Orv Hetil 2006;147:201-4 «PMID: 16509220»PubMed
- Morrison AP, French P, Walford L ym. Cognitive therapy for the prevention of psychosis in people at ultra-high risk: randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2004;185:291-7 «PMID: 15458988»PubMed
- Bechdolf A, Wagner M, Veith V ym. A randomized controlled trail of cognitive-behavioral therapy in the early initial prodromal state of psychosis. Presentation in the eighteenths biennial winter workshop on schizophrenia research in Davos 4-0 February 2006. Schizophr Res 2006;81(Suppl.):22-3
- Marshall M, Rathbone J. Early intervention for psychosis. Cochrane Database Syst Rev 2011;6:CD004718 «PMID: 21678345»PubMed
- Larsen TK, Johannessen JO, Opjordsmoen S. First-episode schizophrenia with long duration of untreated psychosis. Pathways to care. Br J Psychiatry Suppl 1998;172:45-52 «PMID: 9764126»PubMed
- Crow TJ, MacMillan JF, Johnson AL ym. A randomised controlled trial of prophylactic neuroleptic treatment. Br J Psychiatry 1986;148:120-7 «PMID: 2870753»PubMed
- Loebel AD, Lieberman JA, Alvir JM ym. Duration of psychosis and outcome in first-episode schizophrenia. Am J Psychiatry 1992;149:1183-8 «PMID: 1503130»PubMed
- Helgason L. Twenty years' follow-up of first psychiatric presentation for schizophrenia: what could have been prevented? Acta Psychiatr Scand 1990;81:231-5 «PMID: 2343745»PubMed
- McGorry PD, Edwards J, Mihalopoulos C ym. EPPIC: an evolving system of early detection and optimal management. Schizophr Bull 1996;22:305-26 «PMID: 8782288»PubMed
- Rabiner CJ, Wegner JT, Kane JM. Outcome study of first-episode psychosis. I: Relapse rates after 1 year. Am J Psychiatry 1986;143:1155-8 «PMID: 2875663»PubMed
- Marshall M, Lewis S, Lockwood A ym. Association between duration of untreated psychosis and outcome in cohorts of first-episode patients: a systematic review. Arch Gen Psychiatry 2005;62:975-83 «PMID: 16143729»PubMed
- Yung AR, McGorry PD. The prodromal phase of first-episode psychosis: past and current conceptualizations. Schizophr Bull 1996;22:353-70 «PMID: 8782291»PubMed
- Mohamed S, Paulsen JS, O'Leary D ym. Generalized cognitive deficits in schizophrenia: a study of first-episode patients. Arch Gen Psychiatry 1999;56:749-54 «PMID: 10435610»PubMed
- Reichenberg A. The assessment of neuropsychological functioning in schizophrenia. Dialogues Clin Neurosci 2010;12:383-92 «PMID: 20954432»PubMed
- Butler PD, Silverstein SM, Dakin SC. Visual perception and its impairment in schizophrenia. Biol Psychiatry 2008;64:40-7 «PMID: 18549875»PubMed
- Uhlhaas PJ, Mishara AL. Perceptual anomalies in schizophrenia: integrating phenomenology and cognitive neuroscience. Schizophr Bull 2007;33:142-56 «PMID: 17118973»PubMed
- Martin RL, Cloninger CR, Guze SB ym. Frequency and differential diagnosis of depressive syndromes in schizophrenia. J Clin Psychiatry 1985;46:9-13 «PMID: 2865255»PubMed
- Salokangas RKR, Stengård E, Räkköläinen V, Alanen YO, Kaljonen A. Uusien skitsofreniapotilaiden hoito ja ennuste (USP-projekti) V: Viiden vuoden ennuste. Reports of Psychiatria Fennica No 95. Helsinki 1991
- Siris SG. Depression in schizophrenia: perspective in the era of "Atypical" antipsychotic agents. Am J Psychiatry 2000;157:1379-89 «PMID: 10964850»PubMed
- Addington D, Addington J, Patten S. Depression in people with first-episode schizophrenia. Br J Psychiatry Suppl 1998;172:90-2 «PMID: 9764133»PubMed
- Sosiaali- ja terveydenhuollon luokituskeskus. Psykiatrian luokituskäsikirja. Rauma: Stakes, 1997
- Koskinen J, Löhönen J, Koponen H ym. Prevalence of alcohol use disorders in schizophrenia--a systematic review and meta-analysis. Acta Psychiatr Scand 2009;120:85-96 «PMID: 19374633»PubMed
- Koskinen J, Löhönen J, Koponen H ym. Rate of cannabis use disorders in clinical samples of patients with schizophrenia: a meta-analysis. Schizophr Bull 2010;36:1115-30 «PMID: 19386576»PubMed
- Räsänen P, Tiihonen J, Isohanni M ym. Schizophrenia, alcohol abuse, and violent behavior: a 26-year followup study of an unselected birth cohort. Schizophr Bull 1998;24:437-41 «PMID: 9718635»PubMed
- Salokangas RKR, Stengård E, Honkonen T, Koivisto A-M, Saarinen S. Sairaalasta yhteiskuntaan. Seurantatutkimus sairaalasta kotiuttamisen vaikutuksista skitsofreniapotilaan elämään ja hoitotilanteeseen. Raportteja 248. Saarijärvi; STAKES, 2000
- Drake RE, Osher FC, Noordsy DL ym. Diagnosis of alcohol use disorders in schizophrenia. Schizophr Bull 1990;16:57-67 «PMID: 2333482»PubMed
- Brady K, Casto S, Lydiard RB ym. Substance abuse in an inpatient psychiatric sample. Am J Drug Alcohol Abuse 1991;17:389-97 «PMID: 1746501»PubMed
- Dixon L, Postrado L, Delahanty J ym. The association of medical comorbidity in schizophrenia with poor physical and mental health. J Nerv Ment Dis 1999;187:496-502 «PMID: 10463067»PubMed
- Herrman HE, Baldwin JA, Christie D. A record-linkage study of mortality and general hospital discharge in patients diagnosed as schizophrenic. Psychol Med 1983;13:581-93 «PMID: 6622611»PubMed
- Saari K, Jokelainen J, Veijola J ym. Serum lipids in schizophrenia and other functional psychoses: a general population northern Finland 1966 birth cohort survey. Acta Psychiatr Scand 2004;110:279-85 «PMID: 15352929»PubMed
- Saari KM, Lindeman SM, Viilo KM ym. A 4-fold risk of metabolic syndrome in patients with schizophrenia: the Northern Finland 1966 Birth Cohort study. J Clin Psychiatry 2005;66:559-63 «PMID: 15889940»PubMed
- Saari K, Lindeman S, Koponen H ym. Higher serum triglyceride levels in early-onset schizophrenia. Am J Psychiatry 2004;161:176 «PMID: 14702273»PubMed
- Heiskanen T, Niskanen L, Lyytikäinen R ym. Metabolic syndrome in patients with schizophrenia. J Clin Psychiatry 2003;64:575-9 «PMID: 12755662»PubMed
- Antipsychotic-induced weight gain, Evidence summaries, 28.5.2009, Article ID: evd00272 (035.011) © 2012 Duodecim Medical Publications Ltd
- Hotti A. Mitä psykiatrinen potilas haluaa tietää? Tutkimus skitsofreniaan sairastuneiden tiedon sannista ja tarpeista. Turun yliopisto, Turku 2004.
- Ramirez Basco M, Bostic JQ, Davies D ym. Methods to improve diagnostic accuracy in a community mental health setting. Am J Psychiatry 2000;157:1599-605 «PMID: 11007713»PubMed
- First MB, Spitzer RL, Gibbon M, Williams JBW. Instruction manual for the structured clinical interview for DSM-IV Axis I Disorders: SCID-1 clinician version. Washington DC: American Psychiatric Press, 1997
- Fennig S, Craig T, Lavelle J ym. Best-estimate versus structured interview-based diagnosis in first-admission psychosis. Compr Psychiatry 1994;35:341-8 «PMID: 7995025»PubMed
- Palmer BA, Pankratz VS, Bostwick JM. The lifetime risk of suicide in schizophrenia: a reexamination. Arch Gen Psychiatry 2005;62:247-53 «PMID: 15753237»PubMed
- Hawton K, Sutton L, Haw C ym. Schizophrenia and suicide: systematic review of risk factors. Br J Psychiatry 2005;187:9-20 «PMID: 15994566»PubMed
- Hor K, Taylor M. Suicide and schizophrenia: a systematic review of rates and risk factors. J Psychopharmacol 2010;24:81-90 «PMID: 20923923»PubMed
- Taiminen T, Huttunen J, Heilä H ym. The Schizophrenia Suicide Risk Scale (SSRS): development and initial validation. Schizophr Res 2001;47:199-213 «PMID: 11278137»PubMed
- Large MM, Nielssen O. Violence in first-episode psychosis: a systematic review and meta-analysis. Schizophr Res 2011;125:209-20 «PMID: 21208783»PubMed
- Fazel S, Gulati G, Linsell L ym. Schizophrenia and violence: systematic review and meta-analysis. PLoS Med 2009;6:e1000120 «PMID: 19668362»PubMed
- Fullam RS, Dolan MC. Executive function and in-patient violence in forensic patients with schizophrenia. Br J Psychiatry 2008;193:247-53 «PMID: 18757987»PubMed
- Schwarz E, Guest PC, Rahmoune H ym. Identification of a biological signature for schizophrenia in serum. Mol Psychiatry 2012;17:494-502 «PMID: 21483431»PubMed
- Fusar-Poli P, Meyer-Lindenberg A. Striatal Presynaptic Dopamine in Schizophrenia, Part II: Meta-Analysis of [18F/11C]-DOPA PET Studies. Schizophr Bull 2013;39:33-42 «PMID: 22282454»PubMed.
- Hirvonen J, Hietala J. Dysfunctional brain networks and genetic risk for schizophrenia: specific neurotransmitter systems. CNS Neurosci Ther 2011;17:89-96 «PMID: 21199447»PubMed
- Marsman A, van den Heuvel MP, Klomp DW ym. Glutamate in Schizophrenia: A Focused Review and Meta-Analysis of 1H-MRS Studies. Schizophr Bull 2013;39:120-9 «PMID: 21746807»PubMed
- Shepherd AM, Laurens KR, Matheson SL ym. Systematic meta-review and quality assessment of the structural brain alterations in schizophrenia. Neurosci Biobehav Rev 2012;36:1342-56 «PMID: 22244985»PubMed
- Ellison-Wright I, Bullmore E. Meta-analysis of diffusion tensor imaging studies in schizophrenia. Schizophr Res 2009;108:3-10 «PMID: 19128945»PubMed
- American Diabetes Association, American Psychiatric Association, American Association of Clinical Endocrinologists ym. Consensus development conference on antipsychotic drugs and obesity and diabetes. Diabetes Care 2004;27:596-601 «PMID: 14747245»PubMed
- Salokangas RK. Skitsofreniapotilaan somaattiset sairaudet. Duodecim 2009;125:505-12 «PMID: 19385339»PubMed
- Barnett AH, Mackin P, Chaudhry I ym. Minimising metabolic and cardiovascular risk in schizophrenia: diabetes, obesity and dyslipidaemia. J Psychopharmacol 2007;21:357-73 «PMID: 17656425»PubMed
- De Hert M, Detraux J, van Winkel R ym. Metabolic and cardiovascular adverse effects associated with antipsychotic drugs. Nat Rev Endocrinol 2011;8:114-26 «PMID: 22009159»PubMed
- De Hert M, Dekker JM, Wood D ym. Cardiovascular disease and diabetes in people with severe mental illness position statement from the European Psychiatric Association (EPA), supported by the European Association for the Study of Diabetes (EASD) and the European Society of Cardiology (ESC). Eur Psychiatry 2009;24:412-24 «PMID: 19682863»PubMed
- Hatta K, Takahashi T, Nakamura H ym. Laboratory findings in acute schizophrenia. Relevance to medical management on emergency admission. Gen Hosp Psychiatry 1999;21:220-7 «PMID: 10378116»PubMed
- Butler PD, Silverstein SM, Dakin SC. Visual perception and its impairment in schizophrenia. Biol Psychiatry 2008;64:40-7 «PMID: 18549875»PubMed
- Spaulding WD, Fleming SK, Reed D ym. Cognitive functioning in schizophrenia: implications for psychiatric rehabilitation. Schizophr Bull 1999;25:275-89 «PMID: 10416731»PubMed
- Salokangas RK, Saarinen S. Deinstitutionalization and schizophrenia in Finland: I. Discharged patients and their care. Schizophr Bull 1998;24:457-67 «PMID: 9718637»PubMed
- Honkonen T, Saarinen S, Salokangas RK. Deinstitutionalization and schizophrenia in Finland II: discharged patients and their psychosocial functioning. Schizophr Bull 1999;25:543-51 «PMID: 10478788»PubMed
- Honkonen T, Stengård E, Virtanen M ym. Employment predictors for discharged schizophrenia patients. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2007;42:372-80 «PMID: 17492406»PubMed
- Clinical Handbook of Schizophrenia. Kim T. Mueser, Dilip V. Jeste. The Guilford Press; 1 edition (January 31, 2011)
- Alanen YO. Skitsofrenian syyt ja tarpeenmukainen hoito. Juva: WSOY, 1993
- Barrowclough C, Tarrier N, Lewis S ym. Randomised controlled effectiveness trial of a needs-based psychosocial intervention service for carers of people with schizophrenia. Br J Psychiatry 1999;174:505-11 «PMID: 10616628»PubMed
- Rosenbaum B, Valbak K, Harder S ym. Treatment of patients with first-episode psychosis: two-year outcome data from the Danish National Schizophrenia Project. World Psychiatry 2006;5:100-3 «PMID: 16946951»PubMed
- Stengård E. Journey of hope and despair. The short-term outcome in schizophrenia and the experiences of caregivers of people with severe mental disorder. Academic dissertation. Acta Universitatis Tamperensis; 1066, Tampere University Press, Tampere 2005
- Fenton WS. Evolving perspectives on individual psychotherapy for schizophrenia. Schizophr Bull 2000;26:47-72 «PMID: 10755669»PubMed
- Alanen YO, Anttinen EE, Kokkola A, ym. Treatment and rehabilitation of schizophrenic psychoses. The Finnish treatment model. Nord J Psychiatry 1990;44(Suppl 22):1-65
- Nordentoft M, Thorup A, Petersen L ym. Transition rates from schizotypal disorder to psychotic disorder for first-contact patients included in the OPUS trial. A randomized clinical trial of integrated treatment and standard treatment. Schizophr Res 2006;83:29-40 «PMID: 16504481»PubMed
- Kissling W, Leucht S. Results of treatment of schizophrenia: is the glass half full or half empty? Int Clin Psychopharmacol 1999;14 Suppl 3:S11-4 «PMID: 10468329»PubMed
- Tiihonen J, Wahlbeck K, Lönnqvist J ym. Effectiveness of antipsychotic treatments in a nationwide cohort of patients in community care after first hospitalisation due to schizophrenia and schizoaffective disorder: observational follow-up study. BMJ 2006;333:224 «PMID: 16825203»PubMed
- Tiihonen J, Lönnqvist J, Wahlbeck K ym. 11-year follow-up of mortality in patients with schizophrenia: a population-based cohort study (FIN11 study). Lancet 2009;374:620-7 «PMID: 19595447»PubMed
- Mueser KT, McGurk SR. Schizophrenia. Lancet 2004;363:2063-72 «PMID: 15207959»PubMed
- Bustillo J, Lauriello J, Horan W ym. The psychosocial treatment of schizophrenia: an update. Am J Psychiatry 2001;158:163-75 «PMID: 11156795»PubMed
- Penn DL, Waldheter EJ, Perkins DO ym. Psychosocial treatment for first-episode psychosis: a research update. Am J Psychiatry 2005;162:2220-32 «PMID: 16330584»PubMed
- Johnson S, Thornicroft G, Phelan M, Slade M. Assessing needs for mental health services. Kirjassa: Thronicroft G, Tansella M, toim. Mental Health Outcome Measures. Heidelberg: Springer Verlag, 1996
- Phelan M, Wykes T, Goldman H. Global function scales. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 1994;29:205-11 «PMID: 7992144»PubMed
- Cullberg J. Psykoser. Stockholm: Bokförlaget Natur och Kultur 2000
- DeSisto M, Harding CM, McCormick RV ym. The Maine and Vermont three-decade studies of serious mental illness. II. Longitudinal course comparisons. Br J Psychiatry 1995;167:338-42 «PMID: 7496642»PubMed
- McGorry PD, Chanen A, McCarthy E ym. Posttraumatic stress disorder following recent-onset psychosis. An unrecognized postpsychotic syndrome. J Nerv Ment Dis 1991;179:253-8 «PMID: 1781819»PubMed
- Meyer H, Taiminen T, Vuori T ym. Posttraumatic stress disorder symptoms related to psychosis and acute involuntary hospitalization in schizophrenic and delusional patients. J Nerv Ment Dis 1999;187:343-52 «PMID: 10379721»PubMed
- Leucht S, Heres S, Kissling W ym. Evidence-based pharmacotherapy of schizophrenia. Int J Neuropsychopharmacol 2011;14:269-84 «PMID: 21208500»PubMed
- Carpenter WT Jr. Maintenance therapy of persons with schizophrenia. J Clin Psychiatry 1996;57 Suppl 9:10-8 «PMID: 8823345»PubMed
- Chowdhury NI, Remington G, Kennedy JL. Genetics of antipsychotic-induced side effects and agranulocytosis. Curr Psychiatry Rep 2011;13:156-65 «PMID: 21336863»PubMed
- Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T. (toim.) Duodecim Psykiatria 2011, 823 sivua; EAN/tuotenumero: 9789516564008
- Kane JM, Leucht S, Carpenter D ym. The expert consensus guideline series. Optimizing pharmacologic treatment of psychotic disorders. Introduction: methods, commentary, and summary. J Clin Psychiatry 2003;64 Suppl 12:5-19 «PMID: 14640142»PubMed
- Davis JM, Chen N, Glick ID. A meta-analysis of the efficacy of second-generation antipsychotics. Arch Gen Psychiatry 2003;60:553-64 «PMID: 12796218»PubMed
- Lewis SW, Davies L, Jones PB ym. Randomised controlled trials of conventional antipsychotic versus new atypical drugs, and new atypical drugs versus clozapine, in people with schizophrenia responding poorly to, or intolerant of, current drug treatment. Health Technol Assess 2006;10:iii-iv, ix-xi, 1-165 «PMID: 16707074»PubMed
- Rosenheck RA, Leslie DL, Sindelar J ym. Cost-effectiveness of second-generation antipsychotics and perphenazine in a randomized trial of treatment for chronic schizophrenia. Am J Psychiatry 2006;163:2080-9 «PMID: 17151158»PubMed
- Gaebel W, Riesbeck M, Wölwer W ym. Maintenance treatment with risperidone or low-dose haloperidol in first-episode schizophrenia. One-year results of a randomized controlled trial within the German Research Network on Schizophrenia. J Clin Psychiatry, painossa
- Stahl SM. Antipsychotic polypharmacy, Part 1: Therapeutic option or dirty little secret? J Clin Psychiatry 1999;60:425-6 «PMID: 10453794»PubMed
- Lehman AF, Steinwachs DM. Translating research into practice: the Schizophrenia Patient Outcomes Research Team (PORT) treatment recommendations. Schizophr Bull 1998;24:1-10 «PMID: 9502542»PubMed
- Salokangas RKR, Honkonen T, Stengård E, Koivisto A-M. Skitsofreniapotilaiden neuroleptilääkehoito ja sen muutokset sairaansijojen vähetessä. Suom Lääkäril 2001;25-26:2755-62
- Lieberman JA, Stroup TS, McEvoy JP ym. Effectiveness of antipsychotic drugs in patients with chronic schizophrenia. N Engl J Med 2005;353:1209-23 «PMID: 16172203»PubMed
- Jones PB, Barnes TR, Davies L ym. Randomized controlled trial of the effect on Quality of Life of second- vs first-generation antipsychotic drugs in schizophrenia: Cost Utility of the Latest Antipsychotic Drugs in Schizophrenia Study (CUtLASS 1). Arch Gen Psychiatry 2006;63:1079-87 «PMID: 17015810»PubMed
- Marshall M, Crowther R, Almaraz-Serrano A ym. Systematic reviews of the effectiveness of day care for people with severe mental disorders: (1) acute day hospital versus admission; (2) vocational rehabilitation; (3) day hospital versus outpatient care. Health Technol Assess 2001;5:1-75 «PMID: 11532238»PubMed
- Gillies D, Beck A, McCloud A ym. Benzodiazepines alone or in combination with antipsychotic drugs for acute psychosis. Cochrane Database Syst Rev 2005;4:CD003079 «PMID: 16235313»PubMed
- Volz A, Khorsand V, Gillies D ym. Benzodiazepines for schizophrenia. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD006391 «PMID: 17253592»PubMed
- Correll CU, Leucht S, Kane JM. Lower risk for tardive dyskinesia associated with second-generation antipsychotics: a systematic review of 1-year studies. Am J Psychiatry 2004;161:414-25 «PMID: 14992963»PubMed
- Hansen TE, Casey DE, Hoffman WF. Neuroleptic intolerance. Schizophr Bull 1997;23:567-82 «PMID: 9365996»PubMed
- Curtis J, Newall H, Myles N ym. Considering metformin in cardiometabolic protection in psychosis. Acta Psychiatr Scand 2012;126:302-3 «PMID: 22804349»PubMed
- Tiihonen J, Haukka J, Taylor M ym. A nationwide cohort study of oral and depot antipsychotics after first hospitalization for schizophrenia. Am J Psychiatry 2011;168:603-9 «PMID: 21362741»PubMed
- Gilmer TP, Dolder CR, Lacro JP ym. Adherence to treatment with antipsychotic medication and health care costs among Medicaid beneficiaries with schizophrenia. Am J Psychiatry 2004;161:692-9 «PMID: 15056516»PubMed
- Hummer M, Fleischhacker WW. Ways of improving compliance. Kirjassa: Lader M, Naber D. Difficult clinical problems in psychiatry. Lontoo: Martin Dunitz, 1999:229-38
- Wahlbeck K, Tuunainen A, Ahokas A ym. Dropout rates in randomised antipsychotic drug trials. Psychopharmacology (Berl) 2001;155:230-3 «PMID: 11432684»PubMed
- Tharyan P, Adams CE. Electroconvulsive therapy for schizophrenia. Cochrane Database Syst Rev 2005;2:CD000076 «PMID: 15846598»PubMed
- Chanpattana W, Chakrabhand ML, Sackeim HA ym. Continuation ECT in treatment-resistant schizophrenia: a controlled study. J ECT 1999;15:178-92 «PMID: 10492856»PubMed
- Chanpattana W, Chakrabhand ML, Buppanharun W ym. Effects of stimulus intensity on the efficacy of bilateral ECT in schizophrenia: a preliminary study. Biol Psychiatry 2000;48:222-8 «PMID: 10924665»PubMed
- Goswami U, Kumar U, Singh B. Efficacy of Electroconvulsive Therapy in Treatment Resistant Schizophreinia : A double-blind study. Indian J Psychiatry 2003;45:26-9 «PMID: 21206809»PubMed
- Braga RJ, Petrides G. The combined use of electroconvulsive therapy and antipsychotics in patients with schizophrenia. J ECT 2005;21:75-83 «PMID: 15905747»PubMed
- Hawkins JM, Archer KJ, Strakowski SM ym. Somatic treatment of catatonia. Int J Psychiatry Med 1995;25:345-69 «PMID: 8822386»PubMed
- Fenton WS, McGlashan TH, Victor BJ ym. Symptoms, subtype, and suicidality in patients with schizophrenia spectrum disorders. Am J Psychiatry 1997;154:199-204 «PMID: 9016268»PubMed
- Lehman AF, Lieberman JA, Dixon LB ym. Practice guideline for the treatment of patients with schizophrenia, second edition. Am J Psychiatry 2004;161:1-56 «PMID: 15000267»PubMed
- Practice guideline for the treatment of patients with schizophrenia. American Psychiatric Association. Am J Psychiatry 1997;154:1-63 «PMID: 9090368»PubMed
- Dumaine ML. Meta-analysis of interventions with co-occurring disorders of severe mental illness and substance abuse: implications for social work practice. Res Soc Work Pract 2003;13:142-65
- Barrowclough C, Haddock G, Fitzsimmons M, Johnson R. Treatment development for psychosis and co-occurring substance misuse: A descriptive review. J Mental Health 2006;6:619-32
- Alanen YO, Ugelstad E, Armelius B-Å, toim. Early treatment for schizophrenic patients. Scandinavian psychotherapeutic approaches. Oslo: Scandinavian University Press, 1994
- Alanen YO. Skitsofrenian hoito. Duodecim 1984;100:1329-38
- Brenner HD, Dencker SJ, Goldstein MJ ym. Defining treatment refractoriness in schizophrenia. Schizophr Bull 1990;16:551-61 «PMID: 1981813»PubMed
- Chakos M, Lieberman J, Hoffman E ym. Effectiveness of second-generation antipsychotics in patients with treatment-resistant schizophrenia: a review and meta-analysis of randomized trials. Am J Psychiatry 2001;158:518-26 «PMID: 11282684»PubMed
- McEvoy JP, Lieberman JA, Stroup TS ym. Effectiveness of clozapine versus olanzapine, quetiapine, and risperidone in patients with chronic schizophrenia who did not respond to prior atypical antipsychotic treatment. Am J Psychiatry 2006;163:600-10 «PMID: 16585434»PubMed
- Sensky T, Turkington D, Kingdon D ym. A randomized controlled trial of cognitive-behavioral therapy for persistent symptoms in schizophrenia resistant to medication. Arch Gen Psychiatry 2000;57:165-72 «PMID: 10665619»PubMed
- Turkington D, Kingdon D. Cognitive-behavioural techniques for general psychiatrists in the management of patients with psychoses. Br J Psychiatry 2000;177:101-6 «PMID: 11026947»PubMed
- Alanen Y, Kokkola A, Pylkkänen K, toim. Skitsofreniaprojekti 1981-1987. Skitsofrenian tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen valtakunnallisen kehittämisohjelman loppuraportti. Lääkintöhallituksen opassarja nro 4, Helsinki: Lääkintöhallitus, Mielisairaalain liitto, Sairaalaliitto, 1988
- Marshall M, Rathbone J. Early intervention for psychosis. Cochrane Database Syst Rev 2011;6:CD004718 «PMID: 21678345»PubMed
- Bechdolf A, Wagner M, Ruhrmann S ym. Preventing progression to first-episode psychosis in early initial prodromal states. Br J Psychiatry 2012;200:22-9 «PMID: 22075649»PubMed
- McCrone P, Craig TK, Power P ym. Cost-effectiveness of an early intervention service for people with psychosis. Br J Psychiatry 2010;196:377-82 «PMID: 20435964»PubMed
- Grawe RW, Falloon IR, Widen JH ym. Two years of continued early treatment for recent-onset schizophrenia: a randomised controlled study. Acta Psychiatr Scand 2006;114:328-36 «PMID: 17022792»PubMed
- Malone D, Newron-Howes G, Simmonds S ym. Community mental health teams (CMHTs) for people with severe mental illnesses and disordered personality. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD000270 «PMID: 17636625»PubMed
- Pharoah F, Mari J, Rathbone J ym. Family intervention for schizophrenia. Cochrane Database Syst Rev 2010;12:CD000088 «PMID: 21154340»PubMed
- Harding CM, Brooks GW, Ashikaga T ym. The Vermont longitudinal study of persons with severe mental illness, II: Long-term outcome of subjects who retrospectively met DSM-III criteria for schizophrenia. Am J Psychiatry 1987;144:727-35 «PMID: 3591992»PubMed
- Anttinen EE, Jokinen R, Ojanen M. Progressive integrated system for the rehabilitation of long-term schizophrenic patients. Acta Psychiatr Scand Suppl 1985;319:51-9 «PMID: 3931422»PubMed
- Anttinen EE, Ojanen M. Sopimusvuoren terapeuttiset yhteisöt. Tampere: Kirjatoimi, 1995
- Paul GL, Lentz RJ. Psychosocial treatment of chronic mental patients: milieu vs. social learning programs. Cambridge: Harvard Univ Press, 1977
- Castelein S, Bruggeman R, van Busschbach JT ym. The effectiveness of peer support groups in psychosis: a randomized controlled trial. Acta Psychiatr Scand 2008;118:64-72 «PMID: 18595176»PubMed
- Marshall M, Gray A, Lockwood A ym. Case management for people with severe mental disorders. Cochrane Database Syst Rev 2000;2:CD000050 «PMID: 10796288»PubMed
- Ziguras SJ, Stuart GW. A meta-analysis of the effectiveness of mental health case management over 20 years. Psychiatr Serv 2000;51:1410-21 «PMID: 11058189»PubMed
- Björkman T, Hansson L. Case management for individuals with a severe mental illness: a 6-year follow-up study. Int J Soc Psychiatry 2007;53:12-22 «PMID: 17333948»PubMed
- Burns T, Catty J, Dash M ym. Use of intensive case management to reduce time in hospital in people with severe mental illness: systematic review and meta-regression. BMJ 2007;335:336 «PMID: 17631513»PubMed
- Killaspy H, Bebbington P, Blizard R ym. The REACT study: randomised evaluation of assertive community treatment in north London. BMJ 2006;332:815-20 «PMID: 16543298»PubMed
- Marshall M, Lockwood A. Assertive community treatment for people with severe mental disorders. Cochrane Database Syst Rev 2000;2:CD001089 «PMID: 10796415»PubMed
- van Os J. Schizophrenia treatment: content versus delivery. Acta Psychiatr Scand Suppl 2009;:29-32 «PMID: 19132964»PubMed
- Tempier R, Balbuena L, Garety P ym. Does assertive community outreach improve social support? Results from the Lambeth Study of early-episode psychosis. Psychiatr Serv 2012;63:216-22 «PMID: 22388528»PubMed
- Nordentoft M, Øhlenschlaeger J, Thorup A ym. Deinstitutionalization revisited: a 5-year follow-up of a randomized clinical trial of hospital-based rehabilitation versus specialized assertive intervention (OPUS) versus standard treatment for patients with first-episode schizophrenia spectrum disorders. Psychol Med 2010;40:1619-26 «PMID: 20059798»PubMed
- Salokangas RK. Psychosocial outcome in schizophrenia and psychotherapeutic orientation. Acta Psychiatr Scand 1986;74:497-506 «PMID: 3812012»PubMed
- Lin HC, Tian WH, Chen CS ym. The association between readmission rates and length of stay for schizophrenia: a 3-year population-based study. Schizophr Res 2006;83:211-4 «PMID: 16504482»PubMed
- Melle I, Friis S, Hauff E ym. The importance of ward atmosphere in inpatient treatment of schizophrenia on short-term units. Psychiatr Serv 1996;47:721-6 «PMID: 8807685»PubMed
- Macpherson R, Edwards TR, Chilvers R ym. Twenty-four hour care for schizophrenia. Cochrane Database Syst Rev 2009;2:CD004409 «PMID: 19370601»PubMed
- Caplan B, Schutt RK, Turner WM ym. Change in neurocognition by housing type and substance abuse among formerly homeless seriously mentally ill persons. Schizophr Res 2006;83:77-86 «PMID: 16504484»PubMed
- Chan H, Inoue S, Shimodera S ym. Residential program for long-term hospitalized persons with mental illness in Japan: Randomized controlled trial. Psychiatry Clin Neurosci 2007;61:515-21 «PMID: 17875030»PubMed
- Tsuang MT, Woolson RF, Fleming JA. Causes of death in schizophrenia and manic-depression. Br J Psychiatry 1980;136:239-42 «PMID: 7388226»PubMed
- Allebeck P, Wistedt B. Mortality in schizophrenia. A ten-year follow-up based on the Stockholm County inpatient register. Arch Gen Psychiatry 1986;43:650-3 «PMID: 3718167»PubMed
- Buda M, Tsuang MT, Fleming JA. Causes of death in DSM-III schizophrenics and other psychotics (atypical group). A comparison with the general population. Arch Gen Psychiatry 1988;45:283-5 «PMID: 3341883»PubMed
- Joukamaa M, Heliövaara M, Knekt P ym. Mental disorders and cause-specific mortality. Br J Psychiatry 2001;179:498-502 «PMID: 11731351»PubMed
- Heilä H, Haukka J, Suvisaari J ym. Mortality among patients with schizophrenia and reduced psychiatric hospital care. Psychol Med 2005;35:725-32 «PMID: 15918349»PubMed
- Saha S, Chant D, McGrath J. A systematic review of mortality in schizophrenia: is the differential mortality gap worsening over time? Arch Gen Psychiatry 2007;64:1123-31 «PMID: 17909124»PubMed
- Tiihonen J, Suokas JT, Suvisaari JM ym. Polypharmacy with antipsychotics, antidepressants, or benzodiazepines and mortality in schizophrenia. Arch Gen Psychiatry 2012;69:476-83 «PMID: 22566579»PubMed
- Black DW, Fisher R. Mortality in DSM-IIIR schizophrenia. Schizophr Res 1992;7:109-16 «PMID: 1515371»PubMed
- Brown S, Birtwistle J, Roe L ym. The unhealthy lifestyle of people with schizophrenia. Psychol Med 1999;29:697-701 «PMID: 10405091»PubMed
- Lichtermann D, Ekelund J, Pukkala E ym. Incidence of cancer among persons with schizophrenia and their relatives. Arch Gen Psychiatry 2001;58:573-8 «PMID: 11386986»PubMed
- Joukamaa M, Heliövaara M, Knekt P ym. Schizophrenia, neuroleptic medication and mortality. Br J Psychiatry 2006;188:122-7 «PMID: 16449697»PubMed
- Rossau CD, Mortensen PB. Risk factors for suicide in patients with schizophrenia: nested case-control study. Br J Psychiatry 1997;171:355-9 «PMID: 9373425»PubMed
- Jørgensen P, Mortensen PB. Cause of death in reactive psychosis. Acta Psychiatr Scand 1992;85:351-3 «PMID: 1605055»PubMed
- Goldman LS. Medical illness in patients with schizophrenia. J Clin Psychiatry 1999;60 Suppl 21:10-5 «PMID: 10548136»PubMed
- Hermann R, Mattke S, Members of the OECD Mental Health Care Panel. Selecting indicators for the quality of mental health care at the health systems level in OECD countries. OECD Health Technical Papers No. 17. Paris: OECD, 2004.http://www.oecd.org/dataoecd/28/32/33865630.pdf
- Salokangas RKR. Skitsofrenian kulku ja ennuste Suomessa. Duodecim 1985;101:1666-75
- Kelly C, McCreadie RG, MacEwan T ym. Nithsdale schizophrenia surveys. 17. Fifteen year review. Br J Psychiatry 1998;172:513-7 «PMID: 9828992»PubMed
- Lauronen E, Miettunen J, Veijola J ym. Outcome and its predictors in schizophrenia within the Northern Finland 1966 Birth Cohort. Eur Psychiatry 2007;22:129-36 «PMID: 17129711»PubMed
- Möller HJ, von Zerssen D. Course and outcome. Kirjassa: Hirsch SR, Weinberger DR toim. Schizophrenia. Oxford: Blackwell Science, 1995, s.106-127
- Green MF, Kern RS, Braff DL ym. Neurocognitive deficits and functional outcome in schizophrenia: are we measuring the "right stuff"? Schizophr Bull 2000;26:119-36 «PMID: 10755673»PubMed
- Eack SM, Newhill CE. Psychiatric symptoms and quality of life in schizophrenia: a meta-analysis. Schizophr Bull 2007;33:1225-37 «PMID: 17204532»PubMed
- Harrison G, Hopper K, Craig T ym. Recovery from psychotic illness: a 15- and 25-year international follow-up study. Br J Psychiatry 2001;178:506-17 «PMID: 11388966»PubMed
- Hu TW. Perspectives: an international review of the national cost estimates of mental illness, 1990-2003. J Ment Health Policy Econ 2006;9:3-13 «PMID: 16733267»PubMed
- Goeree R, Farahati F, Burke N ym. The economic burden of schizophrenia in Canada in 2004. Curr Med Res Opin 2005;21:2017-28 «PMID: 16368053»PubMed
- Wu EQ, Birnbaum HG, Shi L ym. The economic burden of schizophrenia in the United States in 2002. J Clin Psychiatry 2005;66:1122-9 «PMID: 16187769»PubMed
- Parvinen P, Herse F, Väänänen J. Skitsofrenia -yleisin psykoosi: kustannukset ja hoidon kehitys. Helsinki: Lillrank & Co (moniste), 2007
- Davies LM, Drummond MF. Economics and schizophrenia: the real cost. Br J Psychiatry Suppl 1994;:18-21 «PMID: 7865193»PubMed
- Carr VJ, Neil AL, Halpin SA ym. Costs of schizophrenia and other psychoses in urban Australia: findings from the Low Prevalence (Psychotic) Disorders Study. Aust N Z J Psychiatry 2003;37:31-40 «PMID: 12534654»PubMed
- Knapp M, Almond S, Percudani. Costs of schizophrenia: A review. Kirjassa: Maj M, Sartorius N. Schizophrenia. WPA series evidence and experience in psychiatry. Chichester: John Wiley & Sons, 1999:407-54
- Addington J, Epstein I, Liu L ym. A randomized controlled trial of cognitive behavioral therapy for individuals at clinical high risk of psychosis. Schizophr Res 2011;125:54-61 «PMID: 21074974»PubMed
- Alwan NA, Johnstone P, Zolese G. Length of hospitalisation for people with severe mental illness. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD000384 «PMID: 18253975»PubMed
- Amminger GP, Schäfer MR, Papageorgiou K ym. Long-chain omega-3 fatty acids for indicated prevention of psychotic disorders: a randomized, placebo-controlled trial. Arch Gen Psychiatry 2010;67:146-54 «PMID: 20124114»PubMed
- Baker A, Richmond R, Haile M ym. A randomized controlled trial of a smoking cessation intervention among people with a psychotic disorder. Am J Psychiatry 2006;163:1934-42 «PMID: 17074945»PubMed
- Barkhof E, Meijer CJ, de Sonneville LM ym. Interventions to improve adherence to antipsychotic medication in patients with schizophrenia--a review of the past decade. Eur Psychiatry 2012;27:9-18 «PMID: 21561742»PubMed
- Barnes TR. A rating scale for drug-induced akathisia. Br J Psychiatry 1989;154:672-6 «PMID: 2574607»PubMed
- Barrowclough C, Haddock G, Lobban F ym. Group cognitive-behavioural therapy for schizophrenia. Randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2006;189:527-32 «PMID: 17139037»PubMed
- Bell MD, Bryson GJ, Greig TC ym. Neurocognitive enhancement therapy with work therapy: Productivity outcomes at 6- and 12-month follow-ups. J Rehabil Res Dev 2005;42:829-38 «PMID: 16680620»PubMed
- Bell MD, Zito W, Greig T ym. Neurocognitive enhancement therapy with vocational services: work outcomes at two-year follow-up. Schizophr Res 2008;105:18-29 «PMID: 18715755»PubMed
- Bilder RM, Goldman RS, Volavka J ym. Neurocognitive effects of clozapine, olanzapine, risperidone, and haloperidol in patients with chronic schizophrenia or schizoaffective disorder. Am J Psychiatry 2002;159:1018-28 «PMID: 12042192»PubMed
- Bond GR, Drake RE, Mueser KT ym. An update on supported employment for people with severe mental illness. Psychiatr Serv 1997;48:335-46 «PMID: 9057235»PubMed
- Borras L, Boucherie M, Mohr S ym. Increasing self-esteem: efficacy of a group intervention for individuals with severe mental disorders. Eur Psychiatry 2009;24:307-16 «PMID: 19321313»PubMed
- Buchkremer G, Klingberg S, Holle R ym. Psychoeducational psychotherapy for schizophrenic patients and their key relatives or care-givers: results of a 2-year follow-up. Acta Psychiatr Scand 1997;96:483-91 «PMID: 9421346»PubMed
- Buckley LA, Pettit T. Supportive therapy for schizophrenia. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD004716 «PMID: 17253519»PubMed
- Burns T, Catty J, Becker T ym. The effectiveness of supported employment for people with severe mental illness: a randomised controlled trial. Lancet 2007;370:1146-52 «PMID: 17905167»PubMed
- Campbell K, Bond GR, Drake RE. Who benefits from supported employment: a meta-analytic study. Schizophr Bull 2011;37:370-80 «PMID: 19661196»PubMed
- Catty JS, Bunstead Z, Burns T ym. Day centres for severe mental illness. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD001710 «PMID: 17253463»PubMed
- Chafetz L, White M, Collins-Bride G ym. Clinical trial of wellness training: health promotion for severely mentally ill adults. J Nerv Ment Dis 2008;196:475-83 «PMID: 18552625»PubMed
- Chakrabarti A, Whicher E, Morrison M ym. 'As required' medication regimens for seriously mentally ill people in hospital. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD003441 «PMID: 17636723»PubMed
- Chilvers R, Macdonald GM, Hayes AA. Supported housing for people with severe mental disorders. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD000453 «PMID: 17054130»PubMed
- Claus A, Bollen J, De Cuyper H ym. Risperidone versus haloperidol in the treatment of chronic schizophrenic inpatients: a multicentre double-blind comparative study. Acta Psychiatr Scand 1992;85:295-305 «PMID: 1375801»PubMed
- Cook JA, Blyler CR, McFarlane WR ym. Effectiveness of supported employment for individuals with schizophrenia: results of a multi-site randomized trial. Clin Schizophr Relat Psych 2008;2:37-46
- Crowther R, Marshall M, Bond G ym. Vocational rehabilitation for people with severe mental illness. Cochrane Database Syst Rev 2001;:CD003080 «PMID: 11406069»PubMed
- Crowther RE, Marshall M, Bond GR ym. Helping people with severe mental illness to obtain work: systematic review. BMJ 2001;322:204-8 «PMID: 11159616»PubMed
- Dekker J, Wijdenes W, Koning YA ym. Assertive community treatment in Amsterdam. Community Ment Health J 2002;38:425-34 «PMID: 12236412»PubMed
- Dieterich M, Irving CB, Park B ym. Intensive case management for severe mental illness. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD007906 «PMID: 20927766»PubMed
- Early treatment for schizophrenic patients. Kirjassa: Scandinavian psychotherapeutic approaches. Alanen YO, Ugelstad E, Armelius BÅ (toim.). Oslo: Scandinavian University Press, 1994
- Forsberg KA, Björkman T, Sandman PO ym. Physical health--a cluster randomized controlled lifestyle intervention among persons with a psychiatric disability and their staff. Nord J Psychiatry 2008;62:486-95 «PMID: 18843564»PubMed
- Fung KM, Tsang HW, Cheung WM. Randomized controlled trial of the self-stigma reduction program among individuals with schizophrenia. Psychiatry Res 2011;189:208-14 «PMID: 21377738»PubMed
- Gallagher SM, Penn PE, Schindler E ym. A comparison of smoking cessation treatments for persons with schizophrenia and other serious mental illnesses. J Psychoactive Drugs 2007;39:487-97 «PMID: 18303706»PubMed
- Gibson RC, Walcott G. Benzodiazepines for catatonia in people with schizophrenia and other serious mental illnesses. Cochrane Database Syst Rev 2008;:CD006570 «PMID: 18843722»PubMed
- Girón M, Fernández-Yañez A, Mañá-Alvarenga S ym. Efficacy and effectiveness of individual family intervention on social and clinical functioning and family burden in severe schizophrenia: a 2-year randomized controlled study. Psychol Med 2010;40:73-84 «PMID: 19490746»PubMed
- Gleeson JF, Cotton SM, Alvarez-Jimenez M ym. A randomized controlled trial of relapse prevention therapy for first-episode psychosis patients. J Clin Psychiatry 2009;70:477-86 «PMID: 19323964»PubMed
- Gorczynski P, Faulkner G. Exercise therapy for schizophrenia. Cochrane Database Syst Rev 2010;:CD004412 «PMID: 20464730»PubMed
- Grant PM, Huh GA, Perivoliotis D ym. Randomized trial to evaluate the efficacy of cognitive therapy for low-functioning patients with schizophrenia. Arch Gen Psychiatry 2012;69:121-7 «PMID: 21969420»PubMed
- Grynszpan O, Perbal S, Pelissolo A ym. Efficacy and specificity of computer-assisted cognitive remediation in schizophrenia: a meta-analytical study. Psychol Med 2011;41:163-73 «PMID: 20380784»PubMed
- Gunderson JG, Frank AF. Effects of psychotherapy in schizophrenia. Yale J Biol Med 1985;58:373-81 «PMID: 4049918»PubMed
- Guo X, Zhai J, Liu Z ym. Effect of antipsychotic medication alone vs combined with psychosocial intervention on outcomes of early-stage schizophrenia: A randomized, 1-year study. Arch Gen Psychiatry 2010;67:895-904 «PMID: 20819983»PubMed
- Heinssen RK, Liberman RP, Kopelowicz A. Psychosocial skills training for schizophrenia: lessons from the laboratory. Schizophr Bull 2000;26:21-46 «PMID: 10755668»PubMed
- Herz MI, Lamberti JS, Mintz J ym. A program for relapse prevention in schizophrenia: a controlled study. Arch Gen Psychiatry 2000;57:277-83 «PMID: 10711914»PubMed
- Hill SK, Bishop JR, Palumbo D ym. Effect of second-generation antipsychotics on cognition: current issues and future challenges. Expert Rev Neurother 2010;10:43-57 «PMID: 20021320»PubMed
- Hoffman RE, Gueorguieva R, Hawkins KA ym. Temporoparietal transcranial magnetic stimulation for auditory hallucinations: safety, efficacy and moderators in a fifty patient sample. Biol Psychiatry 2005;58:97-104 «PMID: 15936729»PubMed
- Hopko DR, Averill PM, Small D ym. Use of the Brief Psychiatric Rating Scale to facilitate differential diagnosis at acute inpatient admission. J Clin Psychiatry 2001;62:304-12; quiz 313-4 «PMID: 11379850»PubMed
- Hopko DR, Lachar D, Bailley SE ym. Assessing predictive factors for extended hospitalization at acute psychiatric admission. Psychiatr Serv 2001;52:1367-73 «PMID: 11585954»PubMed
- Hudson TJ, Owen RR, Thrush CR ym. Guideline implementation and patient-tailoring strategies to improve medication adherence for schizophrenia. J Clin Psychiatry 2008;69:74-80 «PMID: 18312040»PubMed
- Huttunen MO, Piepponen T, Rantanen H ym. Risperidone versus zuclopenthixol in the treatment of acute schizophrenic episodes: a double-blind parallel-group trial. Acta Psychiatr Scand 1995;91:271-7 «PMID: 7542829»PubMed
- Huxley NA, Rendall M, Sederer L. Psychosocial treatments in schizophrenia: a review of the past 20 years. J Nerv Ment Dis 2000;188:187-201 «PMID: 10789995»PubMed
- Jean-Baptiste M, Tek C, Liskov E ym. A pilot study of a weight management program with food provision in schizophrenia. Schizophr Res 2007;96:198-205 «PMID: 17628437»PubMed
- Joffe G, Terevnikov V, Joffe M ym. Add-on mirtazapine enhances antipsychotic effect of first generation antipsychotics in schizophrenia: a double-blind, randomized, placebo-controlled trial. Schizophr Res 2009;108:245-51 «PMID: 19144501»PubMed
- Johnstone P, Zolese G. Length of hospitalisation for people with severe mental illness. Cochrane Database Syst Rev 2000;:CD000384 «PMID: 10796354»PubMed
- Joy CB, Adams CE, Rice K. Crisis intervention for people with severe mental illnesses. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD001087 «PMID: 17054133»PubMed
- Kay SR, Fiszbein A, Opler LA. The positive and negative syndrome scale (PANSS) for schizophrenia. Schizophr Bull 1987;13:261-76 «PMID: 3616518»PubMed
- Keefe RS, Bilder RM, Davis SM ym. Neurocognitive effects of antipsychotic medications in patients with chronic schizophrenia in the CATIE Trial. Arch Gen Psychiatry 2007;64:633-47 «PMID: 17548746»PubMed
- Kirli S, Caliskan M. A comparative study of sertraline versus imipramine in postpsychotic depressive disorder of schizophrenia. Schizophr Res 1998;33:103-11 «PMID: 9783350»PubMed
- Kurtz MM, Mueser KT. A meta-analysis of controlled research on social skills training for schizophrenia. J Consult Clin Psychol 2008;76:491-504 «PMID: 18540742»PubMed
- Kwon JS, Choi JS, Bahk WM ym. Weight management program for treatment-emergent weight gain in olanzapine-treated patients with schizophrenia or schizoaffective disorder: A 12-week randomized controlled clinical trial. J Clin Psychiatry 2006;67:547-53 «PMID: 16669719»PubMed
- Lasser RA, Bossie CA, Gharabawi GM ym. Remission in schizophrenia: Results from a 1-year study of long-acting risperidone injection. Schizophr Res 2005;77:215-27 «PMID: 15908183»PubMed
- Lauriello J, Lambert T, Andersen S ym. An 8-week, double-blind, randomized, placebo-controlled study of olanzapine long-acting injection in acutely ill patients with schizophrenia. J Clin Psychiatry 2008;69:790-9 «PMID: 18452346»PubMed
- Lehman AF. Measures of quality of life among persons with severe and persistent mental disorders. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 1996;31:78-88 «PMID: 8881088»PubMed
- Lehman AF. Vocational rehabilitation in schizophrenia. Schizophr Bull 1995;21:645-56 «PMID: 8749891»PubMed
- Leucht S, Barnes TR, Kissling W ym. Relapse prevention in schizophrenia with new-generation antipsychotics: a systematic review and exploratory meta-analysis of randomized, controlled trials. Am J Psychiatry 2003;160:1209-22 «PMID: 12832232»PubMed
- Leucht S, Corves C, Arbter D ym. Second-generation versus first-generation antipsychotic drugs for schizophrenia: a meta-analysis. Lancet 2009;373:31-41 «PMID: 19058842»PubMed
- Leucht S, Komossa K, Rummel-Kluge C ym. A meta-analysis of head-to-head comparisons of second-generation antipsychotics in the treatment of schizophrenia. Am J Psychiatry 2009;166:152-63 «PMID: 19015230»PubMed
- Levene JE, Newman F, Jefferies JJ. Focal family therapy outcome study. I: Patient and family functioning. Can J Psychiatry 1989;34:641-7 «PMID: 2804876»PubMed
- Lincoln TM, Wilhelm K, Nestoriuc Y. Effectiveness of psychoeducation for relapse, symptoms, knowledge, adherence and functioning in psychotic disorders: a meta-analysis. Schizophr Res 2007;96:232-45 «PMID: 17826034»PubMed
- Lynch D, Laws KR, McKenna PJ. Cognitive behavioural therapy for major psychiatric disorder: does it really work? A meta-analytical review of well-controlled trials. Psychol Med 2010;40:9-24 «PMID: 19476688»PubMed
- Malik N, Kingdon D, Pelton J ym. Effectiveness of brief cognitive-behavioral therapy for schizophrenia delivered by mental health nurses: relapse and recovery at 24 months. J Clin Psychiatry 2009;70:201-7 «PMID: 19210949»PubMed
- Malmberg L, Fenton M. Individual psychodynamic psychotherapy and psychoanalysis for schizophrenia and severe mental illness. Cochrane Database Syst Rev 2001;:CD001360 «PMID: 11686988»PubMed
- Marder SR, Davis JM, Chouinard G. The effects of risperidone on the five dimensions of schizophrenia derived by factor analysis: combined results of the North American trials. J Clin Psychiatry 1997;58:538-46 «PMID: 9448657»PubMed
- Marshall M, Lockwood A. WITHDRAWN: Assertive community treatment for people with severe mental disorders. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD001089 «PMID: 21491382»PubMed
- Martin JL, Pérez V, Sacristán M ym. Meta-analysis of drop-out rates in randomised clinical trials, comparing typical and atypical antipsychotics in the treatment of schizophrenia. Eur Psychiatry 2006;21:11-20 «PMID: 16380237»PubMed
- Marzolini S, Jensen B, Melville P. Feasibility and effects of a group-based resistance and aerobic exercise program for individuals with severe schizophrenia: a multidisciplinary approach. Mental Health Phys Act 2009;2:29-36
- McCay E, Beanlands H, Leszcz M ym. A group intervention to promote healthy self-concepts and guide recovery in first episode schizophrenia: A pilot study. Psychiatr Rehabil J 2006;30:105-11 «PMID: 17076053»PubMed
- McGurk SR, Mueser KT, Feldman K ym. Cognitive training for supported employment: 2-3 year outcomes of a randomized controlled trial. Am J Psychiatry 2007;164:437-41 «PMID: 17329468»PubMed
- McGurk SR, Twamley EW, Sitzer DI ym. A meta-analysis of cognitive remediation in schizophrenia. Am J Psychiatry 2007;164:1791-802 «PMID: 18056233»PubMed
- McKibbin CL, Golshan S, Griver K ym. A healthy lifestyle intervention for middle-aged and older schizophrenia patients with diabetes mellitus: a 6-month follow-up analysis. Schizophr Res 2010;121:203-6 «PMID: 20434886»PubMed
- McKibbin CL, Patterson TL, Norman G ym. A lifestyle intervention for older schizophrenia patients with diabetes mellitus: a randomized controlled trial. Schizophr Res 2006;86:36-44 «PMID: 16842977»PubMed
- Mitchell AJ, Vancampfort D, Sweers K ym. Prevalence of Metabolic Syndrome and Metabolic Abnormalities in Schizophrenia and Related Disorders--A Systematic Review and Meta-Analysis. Schizophr Bull 2011;: «PMID: 22207632»PubMed
- Montes JM, Maurino J, Diez T, Saiz-Ruiz J. Telephone-based nursing strategy to improve adherence to antipsychotic treatment in schizophrenia: A controlled trial. Int J Psychiatry Clin Pract 2010;14:274-81
- Moriana JA, Alarcón E, Herruzo J. In-home psychosocial skills training for patients with schizophrenia. Psychiatr Serv 2006;57:260-2 «PMID: 16452707»PubMed
- Morrison AP, French P, Parker S ym. Three-year follow-up of a randomized controlled trial of cognitive therapy for the prevention of psychosis in people at ultrahigh risk. Schizophr Bull 2007;33:682-7 «PMID: 16973786»PubMed
- Mueser KT, Penn DL. Meta-analysis examining the effects of social skills training on schizophrenia. Psychol Med 2004;34:1365-7 «PMID: 15697062»PubMed
- Muralidharan S, Fenton M. Containment strategies for people with serious mental illness. Cochrane Database Syst Rev 2006;:CD002084 «PMID: 16855984»PubMed
- Murphy BP, Chung YC, Park TW ym. Pharmacological treatment of primary negative symptoms in schizophrenia: a systematic review. Schizophr Res 2006;88:5-25 «PMID: 16930948»PubMed
- Mössler K, Chen X, Heldal TO ym. Music therapy for people with schizophrenia and schizophrenia-like disorders. Cochrane Database Syst Rev 2011;:CD004025 «PMID: 22161383»PubMed
- North CS, Pollio DE, Thompson SJ ym. A comparison of clinical and structured interview diagnoses in a homeless mental health clinic. Community Ment Health J 1997;33:531-43 «PMID: 9435999»PubMed
- Overall JE, Gorham DR. The brief psychiatric rating scale. Psychol Rep 1962;10:799-812
- Patterson TL, Mausbach BT, McKibbin C ym. Functional adaptation skills training (FAST): a randomized trial of a psychosocial intervention for middle-aged and older patients with chronic psychotic disorders. Schizophr Res 2006;86:291-9 «PMID: 16814526»PubMed
- Penn DL, Meyer PS, Evans E ym. A randomized controlled trial of group cognitive-behavioral therapy vs. enhanced supportive therapy for auditory hallucinations. Schizophr Res 2009;109:52-9 «PMID: 19176275»PubMed
- Petersen L, Jeppesen P, Thorup A ym. A randomised multicentre trial of integrated versus standard treatment for patients with a first episode of psychotic illness. BMJ 2005;331:602 «PMID: 16141449»PubMed
- Pfammatter M, Junghan UM, Brenner HD. Efficacy of psychological therapy in schizophrenia: conclusions from meta-analyses. Schizophr Bull 2006;32 Suppl 1:S64-80 «PMID: 16905634»PubMed
- Phillips LJ, McGorry PD, Yuen HP ym. Medium term follow-up of a randomized controlled trial of interventions for young people at ultra high risk of psychosis. Schizophr Res 2007;96:25-33 «PMID: 17611080»PubMed
- Phutane VH, Thirthalli J, Muralidharan K ym. Double-blind randomized controlled study showing symptomatic and cognitive superiority of bifrontal over bitemporal electrode placement during electroconvulsive therapy for schizophrenia. Brain Stimul 2012;: «PMID: 22560048»PubMed
- Pilling S, Bebbington P, Kuipers E ym. Psychological treatments in schizophrenia: II. Meta-analyses of randomized controlled trials of social skills training and cognitive remediation. Psychol Med 2002;32:783-91 «PMID: 12171373»PubMed
- Pirkola S, Sohlman B, Heilä H ym. Reductions in postdischarge suicide after deinstitutionalization and decentralization: a nationwide register study in Finland. Psychiatr Serv 2007;58:221-6 «PMID: 17287379»PubMed
- Pitschel-Walz G, Bäuml J, Bender W ym. Psychoeducation and compliance in the treatment of schizophrenia: results of the Munich Psychosis Information Project Study. J Clin Psychiatry 2006;67:443-52 «PMID: 16649832»PubMed
- Ran M, Xiang M, Huang M ym. Natural course of schizophrenia: 2-year follow-up study in a rural Chinese community. Br J Psychiatry 2001;178:154-8 «PMID: 11157428»PubMed
- Richardson P, Jones K, Evans C, Stevens P, Rowe A. Exploratory RCT of art therapy as an adjunctive treatment in schizophrenia. J Mental Health 2007;4:483-91
- Robinson D, Woerner MG, Alvir JM ym. Predictors of relapse following response from a first episode of schizophrenia or schizoaffective disorder. Arch Gen Psychiatry 1999;56:241-7 «PMID: 10078501»PubMed
- Ruddy R, Milnes D. Art therapy for schizophrenia or schizophrenia-like illnesses. Cochrane Database Syst Rev 2003;:CD003728 «PMID: 12804485»PubMed
- Ruddy RA, Dent-Brown K. Drama therapy for schizophrenia or schizophrenia-like illnesses. Cochrane Database Syst Rev 2007;:CD005378 «PMID: 17253555»PubMed
- Ruhrmann S, Bechdolf A, Kühn KU ym. Acute effects of treatment for prodromal symptoms for people putatively in a late initial prodromal state of psychosis. Br J Psychiatry Suppl 2007;51:s88-95 «PMID: 18055944»PubMed
- Röhricht F, Priebe S. Effect of body-oriented psychological therapy on negative symptoms in schizophrenia: a randomized controlled trial. Psychol Med 2006;36:669-78 «PMID: 16608559»PubMed
- Sarin F, Wallin L, Widerlöv B. Cognitive behavior therapy for schizophrenia: a meta-analytical review of randomized controlled trials. Nord J Psychiatry 2011;65:162-74 «PMID: 21563994»PubMed
- Scott JE, Dixon LB. Psychological interventions for schizophrenia. Schizophr Bull 1995;21:621-30 «PMID: 8749889»PubMed
- Singh SP, Singh V, Kar N ym. Efficacy of antidepressants in treating the negative symptoms of chronic schizophrenia: meta-analysis. Br J Psychiatry 2010;197:174-9 «PMID: 20807960»PubMed
- Slotema CW, Blom JD, de Weijer AD ym. Can low-frequency repetitive transcranial magnetic stimulation really relieve medication-resistant auditory verbal hallucinations? Negative results from a large randomized controlled trial. Biol Psychiatry 2011;69:450-6 «PMID: 21144499»PubMed
- Sohlman B, Pirkola S, Wahlbeck K. Psykiatrisen sairaalahoidon lyhenemisen yhteys hoidonjälkeisiin itsemurhiin. Duodecim 2006;122:819-25
- Sytema S, Wunderink L, Bloemers W ym. Assertive community treatment in the Netherlands: a randomized controlled trial. Acta Psychiatr Scand 2007;116:105-12 «PMID: 17650271»PubMed
- Talwar N, Crawford MJ, Maratos A ym. Music therapy for in-patients with schizophrenia: exploratory randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2006;189:405-9 «PMID: 17077429»PubMed
- Tarrier N, Wittkowski A, Kinney C ym. Durability of the effects of cognitive-behavioural therapy in the treatment of chronic schizophrenia: 12-month follow-up. Br J Psychiatry 1999;174:500-4 «PMID: 10616627»PubMed
- Tarrier N. Cognitive behavior therapy for schizophrenia and psychosis: current status and future directions. Clin Schizophr Relat Psychoses 2010;4:176-84 «PMID: 20880828»PubMed
- Terevnikov V, Stenberg JH, Tiihonen J ym. Add-on mirtazapine improves depressive symptoms in schizophrenia: a double-blind randomized placebo-controlled study with an open-label extension phase. Hum Psychopharmacol 2011;26:188-93 «PMID: 21469215»PubMed
- Tiihonen J, Wahlbeck K, Kiviniemi V. The efficacy of lamotrigine in clozapine-resistant schizophrenia: a systematic review and meta-analysis. Schizophr Res 2009;109:10-4 «PMID: 19186030»PubMed
- Tollefson GD, Beasley CM Jr, Tran PV ym. Olanzapine versus haloperidol in the treatment of schizophrenia and schizoaffective and schizophreniform disorders: results of an international collaborative trial. Am J Psychiatry 1997;154:457-65 «PMID: 9090331»PubMed
- Tollefson GD, Sanger TM, Lu Y ym. Depressive signs and symptoms in schizophrenia: a prospective blinded trial of olanzapine and haloperidol. Arch Gen Psychiatry 1998;55:250-8 «PMID: 9510219»PubMed
- Tollefson GD, Sanger TM. Negative symptoms: a path analytic approach to a double-blind, placebo- and haloperidol-controlled clinical trial with olanzapine. Am J Psychiatry 1997;154:466-74 «PMID: 9090332»PubMed
- Tranulis C, Sepehry AA, Galinowski A ym. Should we treat auditory hallucinations with repetitive transcranial magnetic stimulation? A metaanalysis. Can J Psychiatry 2008;53:577-86 «PMID: 18801220»PubMed
- Tungpunkom P, Maayan N, Soares-Weiser K. Life skills programmes for chronic mental illnesses. Cochrane Database Syst Rev 2012;1:CD000381 «PMID: 22258941»PubMed
- Twamley EW, Jeste DV, Lehman AF. Vocational rehabilitation in schizophrenia and other psychotic disorders: a literature review and meta-analysis of randomized controlled trials. J Nerv Ment Dis 2003;191:515-23 «PMID: 12972854»PubMed
- Ulrich G, Houtmans T, Gold C. The additional therapeutic effect of group music therapy for schizophrenic patients: a randomized study. Acta Psychiatr Scand 2007;116:362-70 «PMID: 17919155»PubMed
- Vancampfort D, De Hert M, Knapen J ym. Effects of progressive muscle relaxation on state anxiety and subjective well-being in people with schizophrenia: a randomized controlled trial. Clin Rehabil 2011;25:567-75 «PMID: 21402653»PubMed
- Varner RV, Chen YR, Swann AC ym. The Brief Psychiatric Rating Scale as an acute inpatient outcome measurement tool: a pilot study. J Clin Psychiatry 2000;61:418-21 «PMID: 10901339»PubMed
- Vauth R, Corrigan PW, Clauss M ym. Cognitive strategies versus self-management skills as adjunct to vocational rehabilitation. Schizophr Bull 2005;31:55-66 «PMID: 15888425»PubMed
- Weber M, Wyne K. A cognitive/behavioral group intervention for weight loss in patients treated with atypical antipsychotics. Schizophr Res 2006;83:95-101
- Velligan DI, Diamond PM, Maples NJ ym. Comparing the efficacy of interventions that use environmental supports to improve outcomes in patients with schizophrenia. Schizophr Res 2008;102:312-9 «PMID: 18374542»PubMed
- Velligan DI, Diamond PM, Mintz J ym. The use of individually tailored environmental supports to improve medication adherence and outcomes in schizophrenia. Schizophr Bull 2008;34:483-93 «PMID: 17932089»PubMed
- Williams JM, Steinberg ML, Zimmermann MH ym. Comparison of two intensities of tobacco dependence counseling in schizophrenia and schizoaffective disorder. J Subst Abuse Treat 2010;38:384-93 «PMID: 20363089»PubMed
- Wykes T, Huddy V, Cellard C ym. A meta-analysis of cognitive remediation for schizophrenia: methodology and effect sizes. Am J Psychiatry 2011;168:472-85 «PMID: 21406461»PubMed
- Wykes T, Steel C, Everitt B ym. Cognitive behavior therapy for schizophrenia: effect sizes, clinical models, and methodological rigor. Schizophr Bull 2008;34:523-37 «PMID: 17962231»PubMed
- Xia J, Grant TJ. Dance therapy for schizophrenia. Cochrane Database Syst Rev 2009;1:CD006868 «PMID: 19160306»PubMed
- Xia J, Merinder LB, Belgamwar MR. Psychoeducation for schizophrenia. Cochrane Database Syst Rev 2011;6:CD002831 «PMID: 21678337»PubMed
- Zhang YJ, Liu Q, Hu Y, Zhou LG. Effects of modified electroconvulsive therapy combined with clozapine in patients with treatment-refractory schizophrenia. Chinese Mental Health J 2010;24:440-4