Takaisin Tulosta

Vanhemman psykiatrinen sairaus lapsen kannalta

Lääkärin käsikirja
11.2.2025 • Viimeisin muutos 11.2.2025
Kaija Puura

Keskeistä

  • Vanhemman psykiatrinen sairaus voi vaikuttaa lapsen psyykkiseen terveyteen perintötekijöiden, raskaudenaikaisen tilanteen, sairauden suoran ja epäsuoran vaikutuksen sekä seurannaisvaikutusten kautta. Riski lapsen mielenterveydelle lisääntyy ongelmien kasautumisen myötä, jos vanhemman kyky havaita ja vastata lapsen tarpeisiin heikkenee niiden seurauksena.
  • Psykiatrisen sairauden lisäksi vanhemmalla voi olla päihdeongelma, itsetuhoisuutta, väkivaltaisuutta, toisella vanhemmalla voi olla myös psyykkisiä ongelmia, puolisoilla parisuhderistiriitoja, perheväkivaltaa «Lapset ja lähisuhdeväkivalta»1, perheessä taloudellisia vaikeuksia.
  • Vanhemman oman psykiatrisen hoidon toimivuus on keskeistä, ja pienten lasten kohdalla hoidossa tulisi huomioida vanhemman raskaudenaikainen psyykkinen vointi ja vauvaan liittyvät mielikuvat käyttämällä pienten lasten mielenterveyteen perehtyneen terveydenhuollon työntekijän konsultaatiota.
  • Vanhempien ja vauvan/pienen lapsen välinen vuorovaikutus on aiheellista arvioida, koska kehityksellisesti vauvan ja pienen lapsen vuorovaikutus vanhemman kanssa on merkityksellistä erityisesti lapsen tiedolliselle ja tunne-elämän kehitykselle. Vanhemman mielikuvat vauvasta ohjaavat vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksen kliinisessä arviossa tarkastellaan vanhemman kykyä havaita lapsen tarpeet ja vastata niihin tarpeen edellyttämällä tavalla. Myös isompien lasten tilanne perheessä ja mahdollinen perheen avun tarve on selvitettävä.
  • Perhekeskeinen interventio ja riittävän sosiaalisen tuen tarjoaminen ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä vanhemman mielialahäiriöön liittyen voi korjata pitkäaikaisesti perheen toimintaa ja vähentää lapsen sairastumisriskiä. Vanhemman masennuksen ja ahdistuneisuuden vaikeusastetta voi arvioida lomakkeiden avulla.
  • Vanhemman vakavassa psyykkisessä kriisissä tulee tarjota myös lapsille kriisiapua.
  • Psykoottistasoista mielenterveyden häiriöitä sairastavien äitien lapsilla on suurentunut riski saada erilaisia psyykkisiä häiriöitä. Perhekeskeisellä interventiolla, jossa tuetaan lapsen suojaavia tekijöitä, vähennetään riskitekijöitä, annetaan lapselle tietoa vanhemman sairaudesta ja kuullaan lapsen näkökulmaa, voidaan lapsen psyykkisen oireilun riskiä pienentää.
  • Psykoottistasoista mielenterveyden häiriötä sairastavien vanhempien lapset kokevat vanhemman sairauden vaikuttavan merkittävästi heidän elämäänsä.
  • Lapsen psyykkisen hyvinvoinnin arvioiminen edellyttää verkostollista yhteistyötä, jossa kerätään tietoa myös päivähoidon ja koulun taholta.

Äidin psykiatrinen sairaus vauvan kannalta

  • Vastasyntyneen vauvan aivojen biologinen kehitys jatkuu syntymän jälkeen, ja kehitys on riippuvainen varhaisen vuorovaikutuksen hyvästä laadusta. Nykykäsityksen mukaan varhainen vuorovaikutus on interpersoonallista neurobiologiaa.
  • Äidin vakava ja toistuva masennus sekä merkittävästi alentunut psyykkinen läsnäolo ja alentunut toimintakyky ovat suuri riski lapselle, etenkin varhaisvuosina. Neuvolassa voidaan käyttää EPDS-seulaa «Edinburgh Postnatal Depression Scale (EPDS)»1 (Edinburgh Postnatal Depression Scale) depression tunnistamiseen. Äiti–vauva-pari tulee ohjata lähimpään pikkulapsipsykiatriseen hoitoyksikköön tarvittavan hoidon suunnittelua ja toteutusta varten. Vaikutukset voivat näkyä ilman hoitoa pitkällä aikavälillä lapsen vakavana oireiluna.
  • Psykoottisilla äideillä on varhaisessa vuorovaikutuksessa «Lapsen psyykkisen kehityksen seuraaminen neuvolan ikäkausitarkastuksissa»2 todettu jännittyneisyyttä, vähemmän tarkkaavuutta, hymyilyä, katsekontaktia ja kontaktikäyttäytymistä leikeissä vauvan kanssa sekä vähemmän herkkyyttä vauvan tarpeille.
  • Vauvoilla taas on todettu vuorovaikutuksessa psykoottisen äidin kanssa vähemmän hymyilyä ja ääntelyä äidille sekä vähemmän sosiaalista ja katsekontaktia äitiin.
  • Psykoottisen äidin vauvan vierastamisreaktion puuttuminen saattaa liittyä äidin jännittyneisyyteen, epävarmuuteen, ruokailutilanteiden epäharmoniseen ilmapiiriin ja vauvan itkuisuuteen.
  • Äideillä, jotka tuovat lapsensa selvityksiin depression vuoksi, todetaan usein itsellään depressiota tai muita, usein hoitamattomia psyykkisiä ongelmia «Mothers bringing their child for evaluation or treatment of depression may themself often be depressed and untreated.»C.
  • Syömishäiriöiset äidit ruokkivat lapsiaan eri tavoin kuin terveet äidit, ja poikkeavien ruokailutapojen epäillään altistavan etenkin tyttäret syömishäiriöille.

Tutkimus ja hoito

  • Psyykkisesti sairaan vanhemman ja vauvan vuorovaikutuksen laatu ja koko perheen tilanne tulisi aina arvioida sopivin menetelmin ja tilanteeseen tarjota tarvittaessa apua, kuten psykoedukatiivista neuvontaa, psykiatrisia avohoitopalveluja, vanhempi–vauva-psykoterapiaa ja mahdollisesti perheen ulkopuolista aikuista tukemaan vauvan tai lapsen vuorovaikutusta ja arkea. Myöhemmin tulisi tarjota tiivistä seurantaa.
  • Sairaalahoitoa tarvitseva vanhempi–lapsi-pari voidaan ottaa psykiatrisen sairaalan vanhempi–vauva-paikalle, heitä voidaan tavata pikkulapsipsykiatrisessa avohoidon työryhmässä tai tarjota dyadista vanhemman ja vauvan kotikäyntihoitoa. Vauva voidaan tarvittaessa sijoittaa lastenkodin vauvaosastolle ja ottaa vanhempi tiiviiseen päivittäiseen vuorovaikutushoitoon mukaan.
  • Myös toista vanhempaa on tuettava ottamaan vauvan lähihoidosta vastuuta, ja psyykkisesti sairaalla vanhemmalla tulee avohoidossa olla kontaktihenkilö (esim. vauvaperheterapeutti), jonka hän tavoittaa tarvittaessa.
  • Asiantuntijan tulee arvioida, onko vanhemmuus riittävää vauvan psyykkisen kehityksen turvaamiseksi, ja yhteistyössä sosiaalitoimen perhepalvelujen kanssa tarjota riittävät tukitoimet avohoidon tai lastensuojelun keinoin.

Tilanteeseen on pikaisesti puututtava, jos

  • vauva on vetäytynyt, ei kiinnostu riittävästi vuorovaikutuksesta, ei ole riittävästi kontaktissa
    • Vanhemman/vanhempien ja vauvan vuorovaikutus tulee arvioida ja järjestää siihen hoito.
  • vauva on masentunut, apaattinen, kovin itkuinen, hoitamaton
    • Verkostollisessa yhteistyössä selvitetään vanhemman/vanhempien psykiatrinen ongelmakenttä, vuorovaikutuksen ongelmat ja järjestetään hoito.
  • vauvan fyysinen terveys ja kehitys ovat uhattuina
    • Yhteistyötahoina arvioinnissa ovat lastenlääkäri, vauvaperhetyöryhmä, sosiaalitoimen tai lastensuojelun työntekijä ja tarvittaessa psykiatrian työryhmä.
  • vanhemman/vanhempien toimintataso ei vanhemmuudessa riitä
    • Yhteistyössä em. tahojen kanssa toteutetun arvioinnin perusteella järjestetään joko intensiivinen hoidollinen ja sosiaalitoimen perhepalvelujen tuki tai lastensuojelun tukitoimenpiteitä.
  • vanhemman asenne vauvaan on vihamielinen ja hänellä on vauvan turvallisuutta uhkaavia ajatusmalleja.
    • Yhteistyötahoina ovat psykiatrian työryhmä, lastensuojelutyöntekijä ja vauvaperhetyöryhmä. Aikuisen ajatusmalleille haetaan ymmärrystä menneisyydestä ja ajankohtaisesta tilanteesta samalla huolehtien vauvan turvallisuudesta ja hyvinvoinnista.

Vanhemman psykiatrisen sairauden aiheuttama riski lapselle suurentunut, jos

  • vanhemman/vanhempien vuorovaikutustaidot, empatiakyky ja lapsen tarpeiden tunnistaminen ovat puutteellisia
  • vanhemman/vanhempien mielikuvat sikiövauvasta ovat olleet jo kielteisiä tai poikkeavia
  • lapsen varhaisvuosina vanhemman/vanhempien on toistuvia psykiatrisia sairaalajaksoja
  • lapsi on sijoitettu varhaisvuosina vanhemman sairaalahoidon aikana laitokseen eikä perheeseen
  • psyykkisesti sairaalla vanhemmalla ei ole tukiverkkoa
  • vanhemman sairauden oireet kohdistuvat suoraan lapseen
  • suhde sairaaseen vanhempaan on kietoutunut ja liian tiivis, lapsi jakaa vanhemman mielenmaailmaa
  • parisuhteessa ja perheessä on kasautuneita lisäongelmia
  • lapsen omat perusresurssit ovat heikot
  • lapsella ei ole muuta läheistä aikuista tai riittävää tukiverkkoa
  • lapsi ottaa perheessä liikaa vastuuta ja jää sisäisesti yksin.

Leikki- ja kouluikäisen lapsen oma tutkimus- ja hoitoarvio

Hoitoonohjaus

  • Psykiatrisen potilaan perheelle tulisi tehdä lapsiorientoitunut perhearvio, jossa tutkitaan lapsen tilanne perheessä, vanhemmuuden voimavarat ja lapsen oma avuntarve.
    • Masentuneiden vanhempien lapsille on tehty strukturoitua Beardsleen interventiota (Toimiva perhe -hanke), jossa perheen kanssa keskustellaan lapsen elämän sujumisesta, autetaan vanhempaa asettumaan lapsen kenkiin, autetaan lasta ilmaisemaan kokemuksiaan sekä autetaan vanhempia tukemaan ja ymmärtämään lastaan.
    • Tarvittaessa perhe voidaan myös ohjata perheosastolle tai lastenpsykiatriseen konsultaatioon/lastenpsykiatriselle työryhmälle.
  • Jos lapsi jakaa vanhemman harhamaailmaa, suositellaan intensiivistä hoitointerventiota ja vaikeissa tapauksissa lapsen ja vanhemman erottamista.
  • Lapsille voidaan antaa tietoa vanhemman sairaudesta, vähentää syyllisyyttä perheen jäseniltä, vähentää lapsen parentifikaatiota ja aktivoida lähiverkostoa tukemaan lasta. Tällainen perheelle ja lapselle annettu tieto vanhemman psykiatrisesta sairaudesta ennaltaehkäisee sekä perheen että lapsen kannalta lapsen psyykkistä sairastumista.
  • On suositeltavaa, että äitiysneuvoloissa käytetään EPDS-seulaa ja rakennetaan alueellisesti hoitoketju tunnistettujen masentuneiden äitien ja heidän vauvojensa vuorovaikutushoitoon ja vanhemman psykiatriseen hoitoon ohjaamiseksi. Lisäksi on suositeltavaa, että äitiysneuvolat ohjaavat jo raskausaikana tulevia äitejä avun piiriin, jos vauvan tuloon liittyy vaikeita tunteita tai mielikuvia.
  • Ks. myös artikkeli Nuoren psykiatrinen tutkiminen ja hoitoonohjaus «Nuoren psykiatrinen tutkiminen ja hoitoonohjaus»11.

Sosiaalihuollon tukitoimet

Kirjallisuutta

  1. Raballo A, Schultze-Lutter F, Armando M. Editorial: Children, Adolescents and Families With Severe Mental Illness: Toward a Comprehensive Early Identification of Risk. Front Psychiatry 2021;12():812229 «PMID: 34992558»PubMed
  2. Gluschkoff K, Keltikangas-Järvinen L, Pulkki-Råback L ym. Hostile parenting, parental psychopathology, and depressive symptoms in the offspring: a 32-year follow-up in the Young Finns study. J Affect Disord 2017;208():436-442. «PMID: 27855296»PubMed
  3. Mäntymaa M, Puura K, Aronen E, Carlsson S. Lapsuusiän psyykkinen kehitys. Teoksessa: Kumpulainen K, Aronen E, Ebeling H, Laukkanen E, Marttunen M, Puura K, Sourander A (toim.). Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. Kustannus Oy Duodecim 2016, s. 23-34.
  4. Niemi LT, Suvisaari JM, Haukka JK, Wrede G, Lönnqvist JK. Cumulative incidence of mental disorders among offspring of mothers with psychotic disorder. Results from the Helsinki High-Risk Study. Br J Psychiatry 2004 Jul;185():11-7. «PMID: 15231550»PubMed
  5. Valiakalayil A, Paulson LA, Tibbo P. Burden in adolescent children of parents with schizophrenia. The Edmonton High Risk Project. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2004 Jul;39(7):528-35. «PMID: 15243690»PubMed
  6. Luoma I, Kaukonen P, Mäntymaa M, Puura K, Tamminen T, Salmelin R. A longitudinal study of maternal depressive symptoms, negative expectations and perceptions of child problems. Child Psychiatry Hum Dev 2004 Fall;35(1):37-53. «PMID: 15626324»PubMed
  7. Mäkelä, S. Psykoottinen äiti vauvan kanssa. Teoksessa: Niemelä P, Siltala P, Tamminen T (toim.). Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. WSOY 2003.
  8. Sarkkinen, M. Dyadinen vauvan ja masentuneen äidin kotikäyntihoito. Teoksessa: Niemelä P, Siltala P, Tamminen T (toim.). Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. WSOY 2003.
  9. Siegel DJ. Towards an interpersonal neurobiology of the developing mind: attachment relationships, ”mindsight”, and neural integration. Infant Ment Healt Journal 2001;22:67-94.
  10. Cummings EM, Davies PT. Maternal depression and child development. J Child Psychol Psychiatry 1994 Jan;35(1):73-112. «PMID: 8163630»PubMed