Piilota sisällysluettelo
Tulostuksen esikatselu   Tekstikoko: A A A

Alkoholiongelmaisen hoito

Käypä hoito
21.4.2010
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Suosituksen tulostettava versio (pdf) «»1

Tiivistelmä suomeksi «Alkoholiongelmaisen hoito»1 ja englanniksi «Treatment of alcohol abuse»2

Keskeinen sanoma

  • Alkoholiongelma on eräs yhteiskunnan merkittävistä terveysuhkista.
  • Alkoholiongelman ehkäisyssä, havaitsemisessa ja hoidossa terveydenhuollolla on keskeinen asema.
  • Terveydenhuollon kaikissa hoitopaikoissa on tärkeää muistaa alkoholiongelman yleisyys ja etsiä ongelmaa aktiivisesti eri potilasryhmistä. Varhainen havaitseminen on tehokkaan hoidon edellytys.
  • Tärkein alkoholiongelman diagnosointikeino on keskustelu potilaan kanssa, mutta apuna voidaan käyttää myös kyselylomakkeita ja laboratoriomittareita.
  • Lyhytneuvonta (mini-interventio) on tehokas tapa vaikuttaa alkoholinkäyttöön ja ehkäistä alkoholin aiheuttamia haittoja.
  • Hyvä hoitosuhde ja psykososiaaliset hoidot ovat potilastyön perusta, mutta myös lääkkeillä on tehoa alkoholin ongelmakäytön ja alkoholiriippuvuuden hoidossa.
  • Alkoholiongelmaan kietoutuu potilaan koko elämänpiiri, joten hoidonkin on oltava kokonaisvaltaista.

Tavoitteet ja rajaukset

  • Suosituksen tavoitteena on parantaa ja selkeyttää alkoholiongelman hoitoa, lisätä tietoa ja vaikuttaa asenteisiin.
  • Tässä suosituksessa tarkastellaan päihteistä alkoholia ja korvikealkoholeja. Myös sekakäyttöä ja bentsodiatsepiineista riippuvaisten vieroitushoitoa käsitellään. Muita riippuvuutta aiheuttavia aineita (esimerkiksi nikotiinia) ja lääkkeiden väärinkäyttöä ei tässä käsitellä.
  • Suositus ei käsittele alkoholiongelman primaaripreventiota aikuisilla, ei myöskään ongelman juridisia ulottuvuuksia. Sekundaaripreventiossa pääpaino on alkoholiongelmien ehkäisyssä.
  • Huumeongelmaisen hoidosta on oma suosituksensa; ks. Käypä hoito -suositus Huumeongelmaisen hoito «Huumeongelmaisen hoito»3.

Kohderyhmät

  • Suositus on tarkoitettu lähinnä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon henkilöstölle, mutta se soveltuu käytettäväksi myös päihdehuollon erityispalveluissa ja sosiaalihuollossa.

Alkoholiongelman epidemiologia

Alkoholi

Sekakäyttö

Alkoholiongelma ja muut sairaudet

Taulukko 1. Tärkeimmät sairaudet ja terveysongelmat, joiden yhteydessä alkoholin suurkulutus tai alkoholiongelma on syytä muistaa.
Alkoholimyrkytys Vuosittain alkoholimyrkytykseen kuolee lähes 600 ihmistä
YlipainoKaksi tuopillista olutta päivässä tuottaa 1.5–2 lisäkiloa kuukaudessa
Metaboliset vaikutukset Hypoglykemia (paaston yhteydessä), hypertriglyseridemia, suurentunut virtsahappopitoisuus ja kihti
Haimatulehdus Tapauksista 60–80 % aiheutuu alkoholista
AlkoholimaksasairausSuomen tärkein maksasairausryhmä (kuolleita noin 1 000 vuodessa)
Syöpäsairaudet
Ruoansulatuskanavan syöpien riski lisääntyy suorassa suhteessa alkoholinkäyttöön, ja tupakointi lisää edelleen riskiä
Alkoholin suurkulutus lisää merkitsevästi rintasyövän riskiä
Ripuli Yleinen oire ongelmakäyttäjillä
Alkoholiepilepsia Alkoholista riippuvaisen epilepsiariski on kymmenkertainen verrattuna normaaliväestöön
Aivovammat Alkoholista riippuvaisilla kolme kertaa yleisempiä kuin väestössä keskimäärin
Aivoverenvuoto Riski kaksinkertainen muuhun väestöön verrattuna
Dementia
Joka toisella alkoholista riippuvaisella on lievähkö dementia
Wernicken taudin riski on alkoholista riippuvaisilla 50-kertainen (tiamiinin puute)
Pikkuaivoatrofia (ataksia) ja polyneuropatiaYleisiä alkoholista riippuvaisilla
Hormonihäiriöt
Impotenssi, kivesten surkastuminen, hedelmättömyys ja gynekomastia ovat yleisiä löydöksiä alkoholista riippuvaisilla
Miehet feminisoituvat ja naiset maskulinisoituvat suurkulutuksen seurauksena
Unihäiriöt Alkoholiriippuvuuteen liittyy 60 %:lla jokin unihäiriö:
  • lyhyt unijakso
  • unen heikentynyt laatu
  • katkonainen aamu-uni
  • alkoholin käyttö pahentaa uniapneaa
  • alkoholi lisää yöllisiä jalkojen liikkeitä; jos käytetty määrä on yli kaksi annosta päivässä, ilmaantuvuus on naisilla kaksin- ja miehillä kolminkertainen
Iho-ongelmat
Punoitus, teleangiektasiat ja "flushing"
Ekseemat ovat yleisempiä
Kardiomyopatia
Riski on satakertainen
Kardiomyopatian esiintyvyys alkoholista riippuvaisilla on 1–3 %
Eteisvärinä
2–4 päivittäistä annosta lisää takyarytmioita
3–5 kertaa keskimääräistä yleisempi ongelmakäyttäjillä
Myös runsas kertakäyttö voi aiheuttaa
Kohonnut verenpaine
Ongelmakäyttäjillä 1.6–4 kertaa keskimääräistä yleisempi
Ongelmakäyttö selittää 5–10 % miesten verenpainetaudista länsimaissa
Mielenterveysongelmat
Masennuspotilaista 10–30 %:lla on samanaikainen alkoholiongelma
Alkoholista riippuvaisista 30–60 %:lla on kliinisesti merkittävä depressio
Alkoholiongelmaisen itsemurhariski on huomattavasti suurentunut

Hoito- ja kuntoutusjärjestelmä

  • Päihdehuoltolain (41/1986) mukaan kunnan tehtävänä on järjestää päihdeongelmaisen ja hänen omaisensa riittävä ja asiallinen hoito «Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita. ISSN 1236-116X; 2002:3. Helsinki 2002»6, «http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/paosisallys165.htm»1.
  • Päihdeongelmaisia hoidetaan Suomessa terveydenhuollossa, päihdehuollon erityispalveluyksiköissä ja sosiaalitoimessa «Päihdehuollon hoitojärjestelmät»1. Merkittävä rooli on myös vapaaehtoisjärjestöillä. (Ks.Terveyden edistämisen keskus / yhteistyötahot «http://www.tekry.fi/index.php?page=pai_alkoyht»2 ja ToimintaSuomi «http://www.toimintasuomi.fi»3).
  • Päihdeongelmaan liittyvät somaattiset taudit hoidetaan yleensä terveyskeskuksessa tai sairaalassa. Perusterveydenhuollon runsaat potilaskontaktit mahdollistavat päihdeongelman havaitsemisen ja varhaishoidon. Monissa terveyskeskuksissa annetaan myös katkaisu- ja vieroitushoitoja. Useissa sairaaloissa on päihdepsykiatriaan erikoistuneita yksiköitä.
  • Päihdehuollon erityispalvelut (A-klinikat, katkaisuhoitoyksiköt, nuorisoasemat, kuntoutuslaitokset, Järvenpään sosiaalisairaala) tarjoavat katkaisu- ja vieroitushoitoja sekä erityyppisiä psykososiaalisia palveluja.
  • Asumis-, toimeentulo- ja sosiaalitoimen laitoshoidon maksusitoumusasiat hoidetaan sosiaalitoimistossa. Sosiaalitoimeen tehdään tarvittaessa myös lastensuojelulain edellyttämä lastensuojeluilmoitus «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417?search[type]=pika&search[pika]=lastensuojelulaki»4.
  • Sairausvakuutus-, eläke- ja kuntoutusetuja arvioitaessa päihdesairauksien aiheuttama haitta on rinnastettavissa muiden kroonisten sairauksien aiheuttamaan.
  • Päihdepalvelujen määrä ja laatu vaihtelevat eri kunnissa. Hoito aloitetaan siinä yksikössä, missä asia tulee esille, ja koko hoitoverkostoa käytetään tarkoituksenmukaisesti.
  • Hoitojärjestelmän tulisi olla niin selkeä, että sekä ammattiauttajat että autettavat pystyvät käyttämään sitä joustavasti.
  • Parhaimmillaan hoitoketju pystyy monipuoliseen hoitoon.

Alkoholin ongelmakäytön toteaminen

Riskirajat

Haastattelu

Strukturoidut kyselyt

Kliininen tutkimus

Taulukko 2. Alkoholin riskikäyttöön liittyviä kliinisiä löydöksiä (Päihdelääketiede. Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K, toim. Kustannus Oy Duodecim 2003, s. 60).
Nopea, epäsäännöllinen syke
Eteisvärinä (etenkin loman tai viikonlopun jälkeen)
Kohonnut verenpaine
Ahdistus, levottomuus, hyperkinesia, hikoilu
Luunmurtumat
Naarmut, palovammat
Huonosti hoidettu ihottuma
Turpeat korvasylkirauhaset
Rikkinäiset hampaat tai huono suuhygienia

Laboratoriokokeet

Veren tai hengitysilman alkoholipitoisuus

Punasolujen keskitilavuus

Glutamyylitransferaasi

Niukkahiilihydraattinen transferriini

Lyhytneuvonta (mini-interventio)

Taulukko 3. RAAMIT-lyhytneuvonnan (FRAMES) sisältö.
Rohkeus (self efficacy) Potilaaseen valetaan rohkeutta ja uskoa onnistumiseen
Alkoholitietous (feedback) Annetaan palautetta ja tietoa alkoholiasioista suhteutettuna potilaan vaivoihin ja löydöksiin
Apu (advice) Avustetaan päätöksessä vähentää juomista tai lopettaa se
Myötätunto (empathy) Lämmin, reflektoiva, empaattinen ja ymmärtävä suhtautuminen
Itsemääräämisvastuu (responsibility) Potilaan on itse päätettävä vähentää juomista
Toimintaohjeet (menu) Luodaan vaihtoehtoisia strategioita juomisen vähentämiseksi

Psykososiaalinen hoito ja kuntoutus

  • Kaikissa psykososiaalisissa hoito- ja kuntoutusmuodoissa tärkeää on hoidon jatkuvuus, hyvä yhteistyö sekä potilaan motivoiminen ja sitouttaminen hoitoon. Hoidossa keskeistä on tiedon antaminen, keskustelu ja toiminta yksilö-, ryhmä-, pari-, perhe- tai ryhmäterapiana. Voidaan käyttää esimerkiksi kuvataide-, musiikki- tai rentoutusterapiaa tai psykodraamaa. Tavoite voi olla myös lääkehoitoon sitouttaminen. Myös itseapu- ja vertaistoimintaa (AA-ryhmä, A-kilta) on tarjolla.
  • Yleisin psykososiaalinen hoito on "tavallinen hoitosuhde": hoitava ja tukea antava vuorovaikutus, jossa on aineksia useista viitekehyksistä. Se on myös yleinen tutkimusten vertailuhoito.
  • Perheen lasten hyvinvointi tulee ottaa huomioon kaikenlaatuisissa hoitotapahtumissa.
  • Kaikkia hoitoja ei ole saatavissa kaikkialla. Potilaan mielipidettä on syytä kuulla hoitomuodon valinnassa. Hoito edellyttää usein eri hoitopaikkojen yhteistyötä. Usein avohoito riittää. Laitoshoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti.
  • Kognitiivinen käyttäytymisterapia käsittää useita eri menetelmiä. Tavoitteena on parantaa itsehallintaa omaksumalla uusia valmiuksia ja taitoja. Tähän pyritään muun muassa muuttamalla toiminta-, tunteensäätely- ja ajattelutapoja. Tietoista toimintaa vahvistetaan harjoitustehtävillä. Hoitomuotoja ovat muun muassa motivoiva potilaskeskeinen haastattelu ja retkahduksenehkäisyohjelmat.
  • Kahdentoista askeleen ohjelmassa päihderiippuvuus nähdään AA-ideologian mukaisesti sairautena. Tavoite on päihteettömyys. Jatkohoidoksi suositellaan AA-toimintaa.
  • Ratkaisukeskeisessä terapiassa ratkotaan konkreettisia asioita, etsitään voimavaroja sekä lisätään potilaan itsetuntemusta ja toimintakykyä pulmatilanteissa.
  • Yhteisövahvistusohjelmassa (community reinforcement approach, CRA) palkitaan toivottua käyttäytymistä, etsitään tukea perheestä, työstä ja vapaa-ajasta sekä harjoitellaan sosiaalisia taitoja.
  • Systeemiteoreettista mallia sovelletaan muun muassa pari-, perhe- ja verkostoterapioissa.
  • Psykodynaamisissa ja interpersoonallisissa psykoterapioissa käsitellään potilaan elämävaiheita ja ihmissuhteita.

Hoitosuhteen vaikutus hoitotuloksiin

Hoitomuodon vaikutus hoidon tehoon

Alkoholiongelman kliininen hoito

Akuutti alkoholimyrkytys

Korvikealkoholimyrkytys (metanoli, etyleeniglykoli, isopropanoli)

Vieroitusoireet

Alkoholiriippuvuuden lääkehoito

Alkoholiongelma ja mielenterveyden häiriöt

Sekakäytön ehkäisy

Sekakäyttäjän hoito

Erityiskysymyksiä

Alkoholi ja työkyky

  1. Pysyvästi työkykyä heikentäviä somaattisia sairauksia (alkoholisairaudet, muut somaattiset oheissairaudet)
  2. Työkykyä heikentäviä psykiatrisia sairauksia (krooniset alkoholipsykoosit, skitsofrenia, vaikea masennus, vaikea kaksisuuntainen mielialahäiriö, vaikea persoonallisuushäiriö)
  3. Vaikea alkoholiriippuvuus (sosiaalinen syrjäytyneisyys, hoitoresistentti alkoholismi)
  • Päihtymyksen aiheuttamaa työkyvyttömyyttä ei pidetä sairauslomaan oikeuttavana sairautena. Lääkärin on kuitenkin syytä todeta työkyvyttömyys «Alkoholiriippuvaisen henkilön työkyvyttömyyskriteerit»6, tarvittaessa kirjoittaa siitä oikealla diagnoosilla työkyvyttömyyslausunto sekä pohdittava tilanteen vaatimaa hoitoa.

Alkoholi ja liikenne

Alkoholi, raskaus ja imetys

Alkoholi ja nuoret

Alkoholi ja ikääntyneet

Päihdehoitopaikan laadun arvioiminen

  • Onko päihdeongelman ehkäisyn ja seulonnan mahdollisuudet sekä terveystarkastusten että hoitokohtaamisten yhteydessä kartoitettu ja hyödynnetty?
    • Paras hoitotulos saavutetaan, jos kehittyvään päihdeongelmaan päästään puuttumaan sen alkuvaiheessa. Terveydenhuollon runsaat terveystarkastukset (työterveyshuolto, nuorison ja opiskelijoiden terveydenhuolto, ajokorttitarkastukset, T-todistukset) tarjoavat mahdollisuuden keskusteluun päihteidenkäytöstä.
  • Etsitäänkö potilaita kohdattaessa päihdeongelmaa aktiivisesti, varsinkin riskiryhmistä?
    • Erityisesti perusterveydenhuollossa potilaskontakteja on runsaasti ja potilaan esittämän oireiston taustalle voi kätkeytyä päihdeongelma. Sen esille saaminen vaatii ongelman muistamista, tietoa sen oireista ja ilmenemismuodoista, hienotunteisuutta ja päättäväisyyttä.
  • Onko päihteiden aiheuttamien myrkytysten ja muiden vaaratilanteiden ensiapuun varauduttu?
    • Akuutti päihteiden aiheuttama myrkytys voi olla vahinko tai itsemurhayritys. Hyvä somaattinen ja psyykkinen ensihoito luo pohjan päihdeongelman jatkohoidolle.
  • Onko käytettävissä alkometri ja asianmukaiset testit huumeiden seulontaan?
    • Potilaan kanssa yhteistyössä näillä mittareilla saadaan objektiivinen kuva ongelmasta ja sen kehitysvaiheesta.
  • Onko hoitopaikassa käytettävissä ympärivuorokautinen katkaisuhoidon mahdollisuus joko omassa tai muussa laitoksessa?
    • Avokatkaisuun pyritään, mutta se ei aina riitä. Katkaisuhoito laitoksessa tarjoaa tilaisuuden hoitaa motivoitunutta potilasta kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti. Potilaskin joutuu tällöin paneutumaan perusteellisemmin ongelmaansa.
  • Onko henkilökunta ja työpaikan johto koulutettu ja motivoitunut hoitamaan päihdeongelmaisia ja onko hoito-ote kokonaisvaltainen ja moralisoimaton?
    • Potilas vaistoaa herkästi hoitohenkilöstön kielteisen tai moralisoivan asenteen. Asennetta voidaan muuttaa jatko- ja täydennyskoulutuksella sekä keskusteluilla.
  • Onko psykiatriseen konsultointiin joustava mahdollisuus?
    • Päihdeongelmaan liittyy usein psykiatrisia ongelmia, joiden hoito saattaa vaatia erityisosaamista.
  • Tunnetaanko tarvittavat erityishoitopaikat?
    • Suuri osa päihdeongelmaisista hakeutuu ainakin aluksi terveyskeskukseen ja somaattiseen sairaalaan. Yhteydet päihdehuollon erityishoitoon on tunnettava. Somaattisen terveydenhuollon, psykiatrisen tietämyksen ja päihdehuollon erityisyksikön yhteistyön tulee olla niin saumatonta, että hoitovastuu potilaasta ei pirstoudu.
  • Onko laitoshoidosta ja kuntoutuksesta palaavan potilaan jatkohoito järjestetty?
    • Yhteys päihdehuollon erityishoidon ja perusterveydenhuollon välillä toimii molempiin suuntiin.
  • Ovatko yhteydet AA-liikkeeseen, AlAnon-ryhmiin ja muihin vertaisverkostoihin (esimerkkeinä A-kilta, uskonnolliset yhteisöt, muut järjestöt) kunnossa?
    • Yhteyksien tulee toimia siten, että potilaan on halutessaan helppo siirtyä terveydenhuollon hoitopaikasta AA-liikkeen kokouksiin tai kolmannen sektorin palveluihin.
  • Onko pitkälle alkoholisoituneiden potilaiden sosiaaliturva ja hoitopaikat järjestetty?
    • Pitkäaikainen päihdeongelma on invalidisoiva sairaus. Ongelman luonteen takia alkoholisoituneen potilaan eläke- ja muu sosiaaliturva voi jäädä järjestämättä. Päihdeongelman loppuvaiheessa laitoshoitokin saattaa käydä välttämättömäksi.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Alkoholiongelmaisen hoito -suosituksen historiatiedot «Alkoholiongelmaisen hoito, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»8

Puheenjohtaja

Hannu Alho, professori, tutkimusprofessori; Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Jäsenet

Mauri Aalto, LT, dosentti, ylilääkäri; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kari Eskola, terveyskeskuslääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri; Keuruun terveyskeskus

Antti Holopainen, ylilääkäri; Järvenpään sosiaalisairaala

Juhani Juntunen, ylilääkäri, professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti, neurologian erikoislääkäri; Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera ja Merimieseläkekassa

Olli Kampman, LT, psykiatrian dosentti, kliininen opettaja; Tampereen yliopiston lääketieteen laitos ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, psykiatrian toiminta-alue, (Käypä hoito -toimittaja)

Rauno Mäkelä, LKT, sosiaalipsykiatrian dosentti

Solja Niemelä, LT, psykiatrian erikoislääkäri, päihdehoidon kliininen opettaja; Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta (psykiatria)

Kari Poikolainen, LKT, kansanterveystieteen dosentti, tutkimusjohtaja; Alkoholitutkimussäätiö

Kaija Seppä, professori, ylilääkäri; Tampereen yliopiston lääketieteen laitos ja TAYS, psykiatria

Helena Vorma, LT, apulaisylilääkäri; Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HYKS, psykiatrian tulosyksikkö

Asiantuntijat:

Ilona Autti-Rämö, LKT, lastenneurologian dosentti, tutkimusprofessori, terveystutkimuksen päällikkö; Kelan tutkimusosasto

Satu Kivitie-Kallio, LKT, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri; HUS:n lasten ja nuorten sairaala

Kimmo Kuoppasalmi, LKT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Sidonnaisuudet

Mauri Aalto: Ei sidonnaisuuksia.

Hannu Alho: Kutsuttuna luennoitsijana lääkealan yritysten järjestämissä tilaisuuksissa ja saanut niistä luentopalkkion (Schering-Plough, Oy Lundbeck Ab). Antanut asiantuntija-apua lääkealan yrityksille ja saanut siitä palkkion (Oy Lundbeck Ab, Organon).

Kari Eskola: Ei sidonnaisuuksia.

Antti Holopainen: Toiminut luennoitsijana lääkealan yrityksen koulutuksissa (Schering Plough). Osallistunut ulkomaiseen kongressiin.

Juhani Juntunen: Ei sidonnaisuuksia.

Olli Kampman: Toistuvia luentoja eri lääkealan yritysten koulutuksissa ja koulutusten suunnittelua (AstraZeneca, Janssen-Cilag, Pfizer). Osallistunut kansainväliseen kongressiin lääkealan yritysten maksamana (Bristol-Meyers-Squibb, Janssen-Cilag)

Rauno Mäkelä: Ei sidonnaisuuksia

Solja Niemelä: Osallistunut lääkealan yrityksen järjestämiin koulutustilaisuuksiin kutsuttuna luennoitsijana (AstraZeneca). Toiminut asiantuntijana lääkealan yrityksen neuvottelukunnassa (Pfizer).

Kari Poikolainen: Osallistunut ulkomaisiin ja kotimaisiin tieteellisiin kokouksiin ja koulutustilaisuuksiin työnantajan lähettämänä ja/tai kutsuttuna esitelmöitsijänä, matkakulut ja/tai luentopalkkion on kustantanut työnantaja tai kokousjärjestäjä tai lääkeyritys (Oy Eli Lilly Finland Ab).

Kaija Seppä: Valviran pysyvä asiantuntija.

Helena Vorma: Valviran pysyvä asiantuntija. Potilasvakuutuskeskuksen ulkopuolinen asiantuntijalääkäri. Osallistunut ulkomaiseen kongressiin lääkealan yrityksen maksamana (Janssen-Cilag). Osallistunut lääkealan yrityksen asiantuntijapaneeliin (Schering-Plough).

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Kirjallisuutta

  1. Poikolainen K, Rehm J, Zatonski W. Alkoholin osuus kuolleisuuteen Suomessa, Tanskassa ja Ruotsissa vuonna 2002. Suom lääkäril 2008;7:613-618
  2. Seppä K. Alkoholiongelman varhaistoteaminen. Kirjassa: Päihdelääketiede. Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2003, s. 57-63
  3. Päihdetilastollinen vuosikirja 2009. Alkoholi ja huumeet. SVT Sosiaaliturva 2009. Helsinki: THL, 2009, http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2009/paihde/Paihdetilastollinen2009.pdf
  4. Klaukka T. Psyykenlääkkeet sairausvakuutuksen näkökulmasta. Kirjassa: Kähkönen S, Partonen T (toim). Mielen lääkkeet – lääkkeen mieli. Psykofarmakologian historia Suomessa. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 1999:79-86
  5. Hakkarainen P, Metso L. Onko huumeiden käytön yleistyminen taittumassa? Vuoden 2000 huumekyselyn tulokset. Yhteiskuntapolitiikka 2001;66:277-83
  6. Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita. ISSN 1236-116X; 2002:3. Helsinki 2002
  7. Hammersley R. A digest of memory phenomena for addiction research. Addiction 1994;89:283-93
  8. Cyr MG, Wartman SA. The effectiveness of routine screening questions in the detection of alcoholism. JAMA 1988;259:51-4
  9. Midanik LT. Validity of self-reported alcohol use: a literature review and assessment. Br J Addict 1988;83:1019-30
  10. Buchsbaum DG, Welsh J, Buchanan RG, Elswick RK Jr. Screening for drinking problems by patient self-report. Even "safe" levels may indicate a problem. Arch Intern Med 1995;155:104-8
  11. Fleming MF, Barry KL. A three-sample test of a masked alcohol screening questionnaire. Alcohol Alcohol 1991;26:81-91
  12. Cleary PD, Miller M, Bush BT, Warburg MM, Delbanco TL, Aronson MD. Prevalence and recognition of alcohol abuse in a primary care population. Am J Med 1988;85:466-71
  13. Buchsbaum DG, Buchanan RG, Poses RM, Schnoll SH, Lawton MJ. Physician detection of drinking problems in patients attending a general medicine practice. J Gen Intern Med 1992;7:517-21
  14. Rydon P, Redman S, Sanson-Fisher RW, Reid AL. Detection of alcohol-related problems in general practice. J Stud Alcohol 1992;53:197-202
  15. Simpura J (toim). Finnish drinking habits: results from interview surveys held in 1968, 1976 and 1984. Helsinki: Finnish Foundation for Alcohol Studies, vol. 35, 1987
  16. English DR, Holman CDJ, Milne E ym. The quantification of drug caused morbidity and mortality in Australia, 1995 edition. Commonwealth Department of Human Services and Health, Canberra, 1995
  17. Di Castelnuovo A, Costanzo S, Bagnardi V, Donati MB, Iacoviello L, de Gaetano G. Alcohol dosing and total mortality in men and women: an updated meta-analysis of 34 prospective studies. Arch Intern Med 2006;166:2437-45
  18. Puddey IB, Beilin LJ, Vandongen R, Rouse IL, Rogers P. Evidence for a direct effect of alcohol consumption on blood pressure in normotensive men. A randomized controlled trial. Hypertension 1985;7:707-13
  19. Corrao G, Bagnardi V, Zambon A, Aricò S. Exploring the dose-response relationship between alcohol consumption and the risk of several alcohol-related conditions: a meta-analysis. Addiction 1999;94:1551-73
  20. Greenfield TK, Kerr WC. Alcohol measurement methodology in epidemiology: recent advances and opportunities. Addiction 2008;103:1082-99
  21. Raevaara L. Potilaan alkoholinkäyttö – ongelmallinen puheenaihe terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Duodecim 2003,119:313-20
  22. Saunders JB, Conigrave KM. Early identification of alcohol problems. CMAJ 1990;143:1060-9
  23. Seppä K, Aalto M. Alkoholisairauksien sekundaaripreventio perusterveydenhuollossa. Kunnallislääkäri 2001;16:15-7
  24. Dawson DA, Room R. Towards agreement on ways to measure and report drinking patterns and alcohol-related problems in adult general population surveys: the Skarpö Conference overview. J Subst Abuse 2000; 12:1-21
  25. Criteria for the diagnosi of alcoholism. Ann Int Med 1972;77;249 58
  26. Seppä K, Laippala P, Saarni M. Macrocytosis as a consequence of alcohol abuse among patients in general practice. Alcohol Clin Exp Res 1991;15:871-6
  27. Chick J, Kreitman N, Plant M. Mean cell volume and gamma-glutamyl-transpeptidase as markers of drinking in working men. Lancet 1981;1:1249-51
  28. Keso L, Salaspuro M. Laboratoriokokeet alkoholiongelman toteamisessa ja hoidossa I. Suom Lääkäril 1985a;9:781-5
  29. Keso L, Salaspuro M. Laboratoriokokeet alkoholiongelman toteamisessa ja hoidossa II. Suom Lääkäril 1985b;10:887-95
  30. Salaspuro M. Carbohydrate-deficient transferrin as compared to other markers of alcoholism: a systematic review. Alcohol 1999;19:261-71
  31. Scouller K, Conigrave KM, Macaskill P, Irwig L, Whitfield JB. Should we use carbohydrate-deficient transferrin instead of gamma-glutamyltransferase for detecting problem drinkers? A systematic review and metaanalysis. Clin Chem 2000;46;1894-902
  32. Arndt T. Carbohydrate-deficient transferrin as a marker of chronic alcohol abuse: a critical review of preanalysis, analysis, and interpretation. Clin Chem 2001;47:13-27
  33. Weill J, Schellenberg F, Le Goff AM, Benard JY. The decrease of low serum gamma glutamyl transferase during short-term abstinence. Alcohol 1988;5:1-3
  34. Behrens UJ, Worner TM, Lieber CS. Changes in carbohydrate-deficient transferrin levels after alcohol withdrawal. Alcohol Clin Exp Res 1988;12:539-44
  35. Bortolotti F, De Paoli G, Tagliaro F. Carbohydrate deficient transferrin (CDT) as marker of alcohol abuse: A critical review of literature 2001-2005. J Chromatogr B Analyt Technol Biomed Life Sci 2006;841:96-109
  36. Stibler H. Carbohydrate-deficient transferrin in serum: a new marker of potentially harmful alcohol consumption reviewed. Clin Chem 1991;37:2029-37
  37. Ballesteros J, Duffy JC, Querejeta I, Arino J, Gonzalez-Pinto A. Efficacy of brief interventions for hazardous drinkers in primary care: systematic review and meta-analyses. Alcohol Clin Exp Res 2004;28:608-18
  38. Riper H, Kramer J, Smit F, Conijn B, Schippers G, Cuijpers P. Web-based self-help for problem drinkers: a pragmatic randomized trial. Addiction 2008;103:218-27
  39. UKATT Research Team. Cost effectiveness of treatment for alcohol problems: findings of the randomised UK alcohol treatment trial (UKATT). BMJ 2005;331(7516):544
  40. Carroll KM, Nich C, Ball SA, McCance E, Rounsaville BJ. Treatment of cocaine and alcohol dependence with psychotherapy and disulfiram. Addiction 1998;93:713-27
  41. Öjehagen A, Berglund M, Appel CP ym. A randomised study of long-term out-patient treatment in alcoholics. Psychiatric treatment versus multimodal behavioral therapy, during 1 versus 2 years of treatment. Alcohol Alcohol 1992;27:649-58
  42. Cooney NL, Kadden RM, Litt MD, Getter H. Matching alcoholics to coping skills or interactional therapies: two-year follow-up results. J Consult Clin Psychol 1991;59:598-601
  43. Easton CJ, Mandel DL, Hunkele KA, Nich C, Rounsaville BJ, Carroll KM. A cognitive behavioural therapy for alcohol-dependent domestic violence offenders: an integrated substance abuse domestic violence treatment approach. Am J Addict 2007;16:24-31
  44. Kelley ML, Fals-Stewart W. Couples- versus individual-based therapy for alcohol and drug abuse: effects on children´s psychosocial functioning. J Consult Clin Psychol 2002;70:417-27
  45. Kelley ML, Fals-Stewart W. Treating parental alcoholism with learning sobriety together: Effects on adolescents versus preadolescents. J Fam Psychol 2007;21:435-44
  46. O´Farrell TJ, Van Hutton V, Murphy CM. Domestic violence before and after alcoholism treatment: a two-year longitudinal study. J Stud Alcohol 1999;60:317-21
  47. Matching alcoholism treatment to client heterogeneity: Project MATCH three-year drinking outcomes. Alcohol Clin Exp Res 1998;22:1300-11
  48. UKATT Research Team. UK Alcohol Treatment Trial: client-treatment matching effects. Addiction 2008;103:228-38
  49. Poikolainen K, Leppänen K, Vuori E. Alcohol sales and fatal alcohol poisonings: a time-series analysis. Addiction 2002;97:1037-40
  50. Laatikainen T. Alkoholiveron alennus näkyi nopeasti kuolleisuudessa. Suom Lääkäril 2009;8:691
  51. Kuitunen T. Alkoholimyrkytykset. Duodecim 2000;116:1655-61
  52. Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M ym. (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005, s. 475-6
  53. Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M ym. (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005, s. 443-4
  54. Barceloux DG, Bond GR, Krenzelok EP ym. American Academy of Clinical Toxicology practice guidelines on the treatment of methanol poisoning. J Toxicol Clin Toxicol 2002;40:415-46
  55. Barceloux DG, Krenzelok EP, Olson K, Watson W. American Academy of Clinical Toxicology Practice Guidelines on the Treatment of Ethylene Glycol Poisoning. Ad Hoc Committee. J Toxicol Clin Toxicol 1999;37:537-60
  56. Hovda KE, Jacobsen D. Expert opinion: fomepizole may ameliorate the need for hemodialysis in methanol poisoning. Hum Exp Toxicol 2008;27:539-46
  57. Akuuttihoito-opas. Elonen E, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M ym. (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005, s. 480-1
  58. Williams D, McBride AJ. The drug treatment of alcohol withdrawal symptoms: a systematic review. Alcohol Alcohol 1998;33:103-15
  59. Mayo-Smith MF, Beecher LH, Fischer TL ym. Management of alcohol withdrawal delirium. An evidence-based practice guideline. Arch Intern Med 2004;164:1405-12
  60. Berglund M. Pharmacotherapy for alcohol dependence. Kirjassa: Treating alcohol and drug abuse. An evidence based review. Berglund M, Thelander S, Jonsson E (toim.) Wiley-VHC & Co. KgaA, Weinheim, Germany, 2003:247-312
  61. Hanley MJ, Kenna GA. Quetiapine: treatment for substance abuse and drug of abuse. Am J Health Syst Pharm 2008;65:611-8
  62. American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders, fourth edition. Washington, DC, American Psychiatric Association, 1994
  63. Nunes EV, Liu X, Samet S, Matseoane K, Hasin D. Independent versus substance-incuced major depressive disorder in substance-dependent patients: observational study of the course during follow-up. J Clin Psychiatry 2006;67:1561-7
  64. Ramsey SE, Kahler CW, Read JP, Stuart GL, Brown RA. Discriminating between subsntace-induced and independent depressive episodes in alcohol dependent patients. J Stud Alcohol 2004;65:672-6
  65. Caton LM, Hasin DS, Shrout PE ym. Stability of early-phase primary psychotic disorders with concurrent substance use and substance-induced psychosis. Br J Psychiatyiry 2007;190:105-11
  66. Caton CL, Drake RE, Hasin DS ym. Differences between early-phse primary psychotic disorders with concurrent sustance use and substance-induced psychosis. Arch Gen Psychiatry 2005;62:137-145
  67. Schadé A, Marquenie LA, van Balkom AJ ym. The effectiveness of anxiety treatment on alcohhol-dependent patients with a comorbid phobic disorder: a randomized controlled trial. Alcohol Clin Exp Res 2005;29:794-800
  68. Brady KT, Sonne S, Anton RF, Randall CL, Back SE, Simpson K. Sertraline in the treatment of co-occurring alcohol dependence and post-traumatic stress disorder. Alcohol Clin Exp Res 2005;29:395-401
  69. Holbrook AM, Crowther R, Lotter A, Cheng C, King D. Meta-analysis of benzodiazepine use in the treatment of acute alcohol withdrawal. CMAJ 1999;160:649-55
  70. Mayo-Smith MF. Pharmacological management of alcohol withdrawal. A meta-analysis and evidence-based practice guideline. American Society of Addiction Medicine Working Group on pharmacological management of alcohol withdrawal. JAMA 1997;278:144-51
  71. Griffiths RR, Weerts EM. Benzodiazepine self-administration in humans and laboratory animals - implications for problems of long-term use and abuse. Psychopharmacology (Berl) 1997;134:1-37
  72. Soldatos CR, Dikeos DG, Whitehead A. Tolerance and rebound insomnia with rapidly eliminated hypnotics: a meta-analysis of sleep laboratory studies. Int Clin Psychpharmacol 1999;14:287-303
  73. de las Cuevas C, Sanz EJ, de la Fuente JA, Padilla J, Berenguer JC. The Severity of Dependence Scale (SDS) as screening test for benzodiazepine dependence: SDS validation study. Addiction 2000;95:245-50
  74. Holopainen A. Sekakäyttö. Kirjassa: Päihdelääketiede. Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2003, s. 80, 450
  75. Allen JP, Litten RZ, Fertig JB, Babor T. A review of research on the Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT). Alcohol Clin Exp Res 1997;21:613-9
  76. Reinert DF, Allen JP. The Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT): a review of recent research. Alcohol Clin Exp Res 2002;26:272-9
  77. Busto UE, Sykora K, Sellers EM. A clinical scale to assess benzodiazepine withdrawal. J Clin Psychopharmacol 1989;9:412-6
  78. Pages KP, Ries RK. Use of anticonvulsants in benzodiazepine withdrawal. Am J Addict 1998;7:198-204
  79. Juntunen J, Havu T. Vakuutuslääketieteen eettisiä ja juridisia näkökohtia. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2001;37:72-9
  80. Juntunen J. Alkoholi ja työkyky. Tiimi 2009;1:12-5
  81. Peek-Asa C. The effect of random alcohol screening in reducing motor vehicle crash injuries. Am J Prev Med 1999;16(Suppl 1):57-67
  82. Shults RA, Elder RW, Sleet DA ym. Reviews of evidence regarding interventions to reduce alcohol-impaired driving. Am J Prev Med 2001;21:66-88
  83. Ditter SM, Elder RW, Shults RA, Sleet DA, Compton R, Nichols JL: Task Force on Community Preventive Services. Effectiveness of designated driver programs for reducing alcohol-impaired driving – a systematic review. Am J Prev Med 2005;28(Suppl 5):280-7
  84. Willis B, Lybrand S, Bellamy N. Alcohol ignition interlock programmes for reducing drink driving recidivism. Cochrane Database Syst Rev 2004;3:CD004168
  85. Williams SB, Whitlock EB, Edgerton EA, Smith PR, Beil TL. Counseling of proper use of motor vehicle occupant restraints and avoidance of alcohol use while driving: a systematic evidence review for the U.S. Preventive Service Task Force. Ann Intern Med 2007;147:194-206
  86. Walsh C, MacMillan HL, Jamieson E. The relationship between parental substance abuse and child maltreatment: findings from the Ontario Health Supplement. Child Abuse Negl 2003;27:1409-25
  87. Ammerman RT, Kolko DJ, Kirisci L, Blackson TC, Dawes MA. Child abuse potential in parents with histories of substance use disorder. Child Abuse Negl 1999;23:1225-38
  88. Lawton ME. Alcohol in breast milk. Aust N Z J Obster Gynaecol 1985;25:71-3
  89. Mennella JA, Beauchamp GK. The transfer of alcohol to human milk. Effects on flavor and the infant's behavior. N Engl J Med 1991;325:981-5
  90. Mennella JA, Pepino MY, Teff KL. Acute alcohol consumption disrupts the hormonal milieu of lactating women. J Clin Endocrinol Metab 2005;90:1979-85
  91. Holbert KR, Tueth MJ. Alcohol abuse and dependence. A clinical update on alcoholism in the older population. Geriatrics 2004;59:38-40
  92. Clinical guidelines for alcohol use disorders in older adults (verkkodokumentti). The American Geriatrics Society. New York (päivitetty 11/2003) www.americangeriatrics.org/products/positionpapers/alcohol.shtml
  93. Aira M, Haarni I. Iäkkäiden suhtautuminen alkoholin käytöstä kysymiseen. Suom Lääkäril 2010;65:579-85
  94. A cross-national trial of brief interventions with heavy drinkers. WHO Brief Intervention Study Group. Am J Public Health 1996;86:948-55
  95. Aalto M, Alho H, Halme JT, Seppä K. AUDIT and its abbreviated versions in detecting heavy and binge drinking in a general population survey. Drug Alcohol Depend 2009;103:25-9
  96. Aalto M, Tuunanen M, Sillanaukee P, Seppä K. Effectiveness of structured questionnaires for screening heavy drinking in middle-aged women. Alcohol Clin Exp Res 2006;30:1884-8
  97. Addolorato G, Caputo F, Capristo E ym. Baclofen efficacy in reducing alcohol craving and intake: a preliminary double-blind randomized controlled study. Alcohol Alcohol 2002;37:504-8
  98. Addolorato G, Leggio L, Ferrulli A ym. Effectiveness and safety of baclofen for maintenance of alcohol abstinence in alcohol-dependent patients with liver cirrhosis: randomised, double-blind controlled study. Lancet 2007;370:1915-22
  99. Adi Y, Juarez-Garcia A, Wang D ym. Oral naltrexone as a treatment for relapse prevention in formerly opioid-dependent drug users: a systematic review and economic evaluation. Health Technol Assess 2007;11:iii-iv, 1-85
  100. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M ym. (toim.). Akuuttihoito-opas. Kustannus Oy Duodecim 2005, s. 475
  101. Alden LE. Behavior self-management controlled-drinking strategies in a context of secondary prevention. J Consult Clin Psychol 1988;56:280-6
  102. Allsop S, Saunders B, Phillips M, Carr A. Trial of relapse prevention with severely dependent male problem drinkers. Addiction 1997;92:61-73
  103. Andreasson S, Öjehagen A. Psychosocial treatment of alcohol dependence. Kirjassa: Berglund M, Thelander S, Jonsson E (toim.) Treating alcohol and drug abuse. Wiley VCH, Weinheim 2003:43-188
  104. Anton RF, Lieber C, Tabakoff B, CDTect Study Group. Carbohydrate-deficient transferrin and gamma-glutamyltransferase for the detection and monitoring of alcohol use: results from a multisite study. Alcohol Clin Exp Res 2002;26:1215-22
  105. Anton RF, Moak DH, Latham P. Carbohydrate-deficient transferrin as an indicator of drinking status during a treatment outcome study. Alcohol Clin Exp Res 1996;20:841-6
  106. Anton RF, O'Malley SS, Ciraulo DA ym. Combined pharmacotherapies and behavioral interventions for alcohol dependence: the COMBINE study: a randomized controlled trial. JAMA 2006;295:2003-17
  107. Ashenden R, Silagy C, Weller D. A systematic review of the effectiveness of promoting lifestyle change in general practice. Fam Pract 1997;14:160-76
  108. Autti-Rämö I. The outcome of children exposed to alcohol in utero. A prospective follow-up study during the first three years of life. Väitöskirja, University of Helsinki. Jyväskylä, Gummerus 1993
  109. Autti-Rämö I. Twelve-year follow-up of children exposed to alcohol in utero. Dev Med Child Neurol 2000;42:406-11
  110. Azrin NH, Sisson RW, Meyers S, Godely M. Alcoholism treatment by disulfiram and community reinforcement therapy. J Behav Ther Exp Psychiatry 1982;13:105-12
  111. Azrin NH. Improvements in the community-reinforcement approach to alcoholism. Behav Res Ther 1976;14:339-448
  112. Baer JS, Kivlahan DR, Blume AW, McKnight P, Marlatt GA. Brief intervention for heavy-drinking college students: 4-year follow-up and natural history. Am J Public Health 2001;91:1310-6
  113. Ballesteros J, Gonzalez-Pinto A, Querejeta I, Arino J. Brief interventions for hazardous drinkers delivered in primary care are equally effective in men and women. Addiction 2004;99:103-8
  114. Baltieri DA, Daro FR, Ribeiro PL, de Andrade AG. Comparing topiramate with naltrexone in the treatment of alcohol dependence. Addiction 2008;103:2035-44
  115. Barber JG, Crisp BR. The “pressures to change” approach to working with the partners of heavy drinkers. Addiction 1995;90:269-76
  116. Beich A, Thorsen T, Rollnick S. Screening and brief intervention trials targeting excessive drinkers in general practice: systematic review and meta-analysis. Br Med J 2003;327:536-42
  117. Bell H, Tallaksen CM, Try K, Haug E. Carbohydrate-deficient transferrin and other markers of high alcohol consumption: a study of 502 patients admitted consecutively to a medical department. Alcohol Clin Exp Res 1994;18:1103-8
  118. Bennie C. Comparison of home detoxification and minimal intervention strategies for problem drinkers. Alcohol Alcohol 1998;33:157-63
  119. Berner MM, Kriston L, Bentele M, Härter M. The alcohol use disorders identification test for detecting at-risk drinking: A systematic review and meta-analysis. J Stud Alcohol Drugs 2007;68:461-73
  120. Bertholet N, Daeppen JB, Wietlisbach V, Fleming M, Burnand B. Reduction of alcohol consumption by brief alcohol intervention in primary care : systematic review and meta-analysis. Arch Intern Med 2005;165:986-95
  121. Bien TH, Miller WR, Boroughs JM. Motivational interviewing with alcohol outpatients. Behavioral and Cognitive Psychotherapy 1993;21:347-56
  122. Bien TH, Miller WR, Tonigan JS. Brief interventions for alcohol problems: a review. Addiction 1993;88:315-35
  123. Bisson JI, Milford-Ward A. A comparison of carbohydrate deficient transferrin with other markers of alcohol misuse in male soldiers under the age of thirty. Alcohol Alcohol 1994;29:315-21
  124. Book SW, Thomas SE, Randall PK, Randall CL. Paroxetine reduces social anxiety in individuals with a co-occurring alcohol use disorder. J Anxiety Disord 2008;22:310-8
  125. Borg S, Halldin J, Kuhlhorn E ym. Disulfiram implantation – en placebokontrollerad multicenter studie stödjer inte dess terapeutiska effekt. Läkartidningen 1984;81:4381-7
  126. Botvin GJ, Baker E, Dusenbury L, Botvin EM, Diaz T. Long-term follow-up results of a randomized drug abuse prevention trial in a white middle-class population. JAMA 1995;273:1106-12
  127. Bowers TG, al-Redha MR. Comparison of outcome with group/marital and standard/individual therapies with alcoholics. J Stud Alcohol 1990;51:301-9
  128. Bradley KA, Boyd-Wickizer J, Powell SH, Burman ML. Alcohol screening questionnaires in women: a critical review. JAMA 1998;280:166-71
  129. Bray JW, Zarkin GA, Davis KL, Mitra D, Higgins-Biddle JC, Babor TF. The effect of screening and brief intervention for risky drinking on health care utilization in managed care organizations. Med Care 2007;45:177-82
  130. Brewer C. Second-line and 'alternative' treatments for alcohol withdrawal: alpha-agonists, beta-blockers, anticonvulsants, acupuncture and neuro-electric therapy. Alcohol Alcohol 1995;30:799-803
  131. Brown ES, Garza M, Carmody TJ. A randomized, double-blind, placebo-controlled add-on trial of quetiapine in outpatients with bipolar disorder and alcohol use disorders. J Clin Psychiatry 2008;69:701-5
  132. Brown JM, Miller WR. Impact of motivational interviewing on participation and outcome in residential alcoholism treatment. Psychol Addict Behav 1993;7:211-8
  133. Brown R. Conventional education and controlled-drinking education courses with convicted drunken drivers. Behav Ther 1980;11:632-42
  134. Bullock ML, Culliton PD, Olander RT. Controlled trial of acupuncture for severe recidivist alcoholism. Lancet 1989;1:1435-9
  135. Bullock ML, Kiresuk TJ, Sherman RE ym. A large randomized placebo controlled study of auricular acupuncture for alcohol dependence. J Subst Abuse Treat 2002;22:71-7
  136. Cadogan DA. Marital group therapy in the treatment of alcoholism. Q J Stud Alcohol 1973;34:1187-94
  137. Carey KB, Scott-Sheldon LA, Carey MP, DeMartini KS. Individual-level interventions to reduce college student drinking: a meta-analytic review. Addict Behav. 2007;32:2469-94
  138. Chang G, McNamara TK, Orav EJ ym. Brief intervention for prenatal alcohol use: a randomized trial. Obstet Gynecol 2005;105:991-8
  139. Chapman PL, Huygens I. An evaluation of three treatment programmes for alcoholism: an experimental study with 6- and 18-month follow-ups. Br J Addict 1988;83:67-81
  140. Chick J, Gough K, Falkowski W ym. Disulfiram treatment of alcoholism. Br J Psychiatry 1992;161:84-9
  141. Chick J, Ritson B, Connaughton J, Stevart A, Chick J. Advice versus extended treatment for alcoholism: a controlled study. Br J Addict 1988;83:159-70
  142. Chick J. Review: benzodiazepines are more effective than neuroleptics in reducing delirium and seizures in alcohol withdrawal. ACP J Club 1998;128:8
  143. Ciraulo DA, Dong Q, Silverman BL, Gastfriend DR, Pettinati HM. Early treatment response in alcohol dependence with extended-release naltrexone. J Clin Psychiatry 2008;69:190-5
  144. Connors GJ, Carroll KM, DiClemente CC, Longabaugh R, Donovan DM. The therapeutic alliance and its relationship to alcoholism treatment participation and outcome. J Consult Clin Psychol 1997;65:588-98
  145. Corrao G, Rubbiati L, Bagnardi V, Zambon A, Poikolainen K. Alcohol and coronary heart disease: a meta-analysis. Addiction 2000;95:1505-23
  146. Cuijpers P, Riper H, Lemmers L. The effects on mortality of brief interventions for problem drinking: a meta-analysis. Addiction 2004;99:839-45
  147. D’Onofrio G, Pantalon MV, Degutis LC ym. Brief intervention for hazardous and harmful drinkers in the emergency department. Ann Emerg Med 2008;51:742-50
  148. Davidson D, Gulliver SB, Longabauch R, Wirtz PW, Swift R. Building better cognitive-behavioral therapy: is broad-spectrum treatment more effective than motivational-enhancement therapy for alcohol-dependent patients treated with naltraxone. J Stud Alcohol Drugs 2007;68:238-47
  149. Day E, Bentham P, Callaghan R, Kuruvilla T, George S. Thiamine for Wernicke-Korsakoff Syndrome in people at risk from alcohol abuse. Cochrane Database Syst Rev 2004;1:CD004033
  150. Donovan DM, Kadden RM, DiClemente CC, Carroll KM. Client satisfaction with three therapies in the treatment of alcohol dependence: results from project MATCH. Am J Addict 2002;11:291-307
  151. Doty P, Zacny JP, de Wit H. Effects of ondansetron pretreatment on acute responses to ethanol in social drinkers. Behav Pharmacol 1994;5:461-9
  152. Drummond DC, Glautier S. A controlled trial of cue exposure treatment in alcohol dependence. J Consult Clin Psychol 1994;62:809-17
  153. Dunn C, DeRoo L, Rivara FP. The use of brief interventions adapted from motivational interviewing across behavioral domains: a systematic review. Addiction 2001;96:1725-42
  154. Edwards G, Orford J, Egert S ym. Alcoholism: A controlled trial of “treatment” and “advice”. J Stud Alcohol 1977;38:1004-31
  155. Emmen MJ, Schippers GM, Bleijenberg G, Wollersheim H. Effectiveness of opportunistic brief interventions for problem drinking in a general hospital setting: systematic review. BMJ 2004;328:318
  156. Ernhart CB, Sokol RJ, Martier S ym. Alcohol teratogenicity in the human: a detailed assessment of specificity, critical period, and threshold. Am J Obstet Gynecol 1987;156:33-9
  157. Fals-Stewart W, Birchler GR, Kelley ML. Learning sobriety together: A randomized clinical trial examining behavioural couples therapy with alcoholic female patients. J Consult Clin Psychol 2006;74:579-91
  158. Ferrell WL, Galassi JP. Assertion training and human relations training in the treatment of chronic alcoholics. Int J Addict 1981;16:959-68
  159. Ferri M, Amato L, Davoli M. Alcoholics Anonymous and other 12-step programmes for alcohol dependence. Cochrane Database Syst Rev 2006;3:CD005032
  160. Feunekes GI, van’t Veer P, vanStaveren WA, Kok FJ. Alcohol intake assessment: the sober facts. Am J Epidemiol 1999;150:105-12
  161. Fiellin DA, Reid MC, O’Connor PG. Screening for alcohol problems in primary care: a systematic review. Arch Intern Med 2000;160:1977-89
  162. Fleming MF, Barry KL, Manwell LB, Johnson K, London R. Brief physician advice for problem drinkers. A randomized controlled trial in community-based primary care practices. JAMA 1997;277:1039-45
  163. Fleming MF, Mundt MP, French MT, Manwell LB, Stauffacher EA, Barry KL. Benefit-cost analysis of brief physician advice with problem drinkers in primary care settings. Med Care 2000;38:7-18
  164. Fleming MF, Mundt MP, French MT, Manwell LB, Stauffacher EA, Barry KL. Brief physician advice for problem drinkers: long-term efficacy and benefit-cost analysis. Alcohol Clin Exp Res 2002;26:36-43
  165. Foxcroft DR, Ireland D, Lister-Sharp DJ, Lowe G, Breen R. Primary prevention for alcohol misuse in young people. Cochrane Database Syst Rev 2002;(3):CD003024
  166. Freyer-Adam J, Coder B, Baumeister SE ym. Brief alcohol intervention for general hospital inpatients: a randomized controlled trial. Drug Alcohol Depend 2008;93:233-43
  167. Fuller RK, Branchey L, Brightwell DR ym. Disulfiram treatment of alcoholism. A Veterans Administration collaborative study. JAMA 1986;256:1449-55
  168. Fuller RK, Roth H, Long S. Compliance with disulfiram treatment of alcoholism. J Chronic Dis 1983;36:161-70
  169. Fuller RK, Roth HP. Disulfiram for treatment of alcoholism. An evaluation in 128 men. Ann Intern Med 1979;90:901-4
  170. Galloway GP, Koch M, Cello R, Smith DE. Pharmacokinetics, safety, and tolerability of a depot formulation of naltrexone in alcoholics: an open-label trial. BMC Psychiatry 2005;5:18
  171. Garbutt JC, Kampov-Polevoy A, Flannery B, Kalka-Juhl L, Gallop R. Placebo controlled trial on baclofen in alcohol dependence. Research Society on Alcoholism Meeting, abstract 581, Chicago, Illinois, July 2007
  172. Garbutt JC, Kranzler HR, O'Malley SS ym. Efficacy and tolerability of long-acting injectable naltrexone for alcohol dependence: a randomized controlled trial. JAMA 2005;293:1617-25
  173. Gastpar M, Bonnet U, Boning J ym. Lack of efficacy of naltrexone in the prevention of alcohol relapse: results from a German multicenter study. J Clin Psychopharmacol 2002;22:592-8
  174. Grønbæk M, Nielsen B. A randomized controlled trial of Minnesota day clinic treatment of alcoholics. Addiction 2007;102:381-8
  175. Gual A, Balcells M, Torres M, Madrigal M, Diez T, Serrano L. Sertraline for the prevention of relapse in detoxicated alcohol dependent patients with a comorbid depressive disorder: a randomized controlled trial. Alcohol Alcohol 2003;38:619-25
  176. Guardia J, Caso C, Arias F ym. A double-blind, placebo-controlled study of naltrexone in the treatment of alcohol-dependence disorder: results from a multicenter clinical trial. Alcohol Clin Exp Res 2002;26:1381-7
  177. Harris KB, Miller WR. Behavioral self-control training for problem drinkers: Components of efficacy. Psychol Addict Behav 1990;4:82-90
  178. Heather N, Campion PD, Neville RG, Maccabe D. Evaluation of a controlled drinking minimal intervention for problem drinkers in general practice (the DRAMS scheme). J R Coll Gen Pract 1987;37:358-63
  179. Heinälä P, Alho H, Kiianmaa K, Lönnqvist J, Kuoppasalmi K, Sinclair JD. Targeted use of naltrexone without prior detoxification in the treatment of alcohol dependence: a factorial double-blind, placebo-controlled trial. J Clin Psychopharmacol 2001;21:287-92
  180. Helander A, Carlsson AV, Borg S. Longitudinal comparison of carbohydrate-deficient transferrin and gamma-glutamyl transferase: Complementary markers of excessive alcohol consumption. Alcohol Alcohol 1996;31:101-7
  181. Henderson J, Gray R, Brocklehurst P. Systematic review of effects of low-moderate prenatal alcohol exposure on pregnancy outcome. BJOG 2007;114:243-52
  182. Hernandez-Avila CA, Modesto-Lowe V, Feinn R, Kranzler HR. Nefazodone treatment of comorbid alcohol dependence and major depression. Alcohol Clin Exp Res 2004;28:433-40
  183. Holder H, Longabaugh R, Miller WR, Rubonis AV. The cost-effectiveness of treatment for alcoholism: a first approximation. J Stud Alcohol 1991:52:517-40
  184. Holloway AS, Watson HE, Arthur AJ, Starr G, McFadyen AG, McIntosh J. The effect of brief interventions on alcohol consumption among heavy drinkers in a general hospital setting. Addiction 2007;102:1762-70
  185. Hunt GM, Azrin NH. A community-reinforcement approach to alcoholism. Behav Res Ther 1973;11:91-104
  186. Ito JR, Donovan DM, Hall JJ. Relapse prevention in alcohol aftercare: effects on drinking outcome, change process, and aftercare attendance. Br J Addict 1988;83:171-81
  187. Johnsen J, Mörland J. Disulfiram implant: a double-blind placebo-controlled follow-up on treatment outcome. Alcohol Clin Exp Res 1991;15:532-6
  188. Johnson BA, Ait-Dauoud N, Bowden CL ym. Oral topiramate for treatment of alcohol dependence: a randomised controlled trial. Lancet 2003;361:1677-85
  189. Johnson BA, Roache JD, Javors MA ym. Ondansetron for reduction of drinking among biologically predisposed alcoholic patients: A randomized controlled trial. JAMA 2000;284:963-71
  190. Johnson BA, Rosenthal N, Capece JA ym. Topiramate for treating alcohol dependence: a randomized controlled trial. JAMA 2007;298:1641-51
  191. Kadden RM, Cooney NL, Getter H, Litt MD. Matching alcoholics to coping skills or interactional therapies: posttreatment results. J Consult Clin Psychol 1989;57:698-704
  192. Kahan M, Wilson L, Becker L. Effectiveness of physician-based interventions with problem drinkers: a review. CMAJ 1995;152:851-9
  193. Kaminer Y, Burleson JA, Goldberger R. Cognitive-behavioral coping skills and psychoeducation therapies for adolescent substance abuse. J Nerv Ment Dis 2002;190:737-45
  194. Kampman KM, Pettinati HM, Lynch KG ym. A double-blind, placebo-controlled pilot trial of quetiapine for the treatment of Type A and Type B alcoholism. J Clin Psychopharmacol 2007;27:344-51
  195. Kaner EF, Dickinson HO, Beyer FR ym. Effectiveness of brief alcohol interventions in primary care populations. Cochrane Database Syst Rev 2007;2:CD004148
  196. Karhuvaara S, Simojoki K, Virta A ym. Targeted nalmefene with simple medical management in the treatment of heavy drinkers: a randomized double-blind placebo-controlled multicenter study. Alcohol Clin Exp Res 2007;31:1179-87
  197. Karst M, Passie T, Friedrich S, Wiese B, Schneider U. Acupuncture in the treatment of alcohol withdrawal symptoms: a randomized, placebo-controlled inpatient study. Addict Biol 2002;7:415-9
  198. Kellam SG, Brown CH, Poduska JM ym. Effects of a universal classroom behavior management program in first and second grades on young adult behavioral, psychiatric, and social outcomes. Drug Alcohol Depend 2008;95 (Suppl 1):S5-S28
  199. Kelly AB, Halford WK, Young RM. Maritally distressed women with alcohol problems: the impact of a short-term alcohol-focused intervention on drinking behaviour and marital satisfaction. Addiction 2000;95:1537-49
  200. Kelly Y, Sacker A, Gray R, Kelly J, Wolke D, Quigley MA. Light drinking in pregnancy, a risk for behavioural problems and cognitive deficits at 3 years of age? Int J Epidemiol 2009;38:129-40
  201. Keso L, Salaspuro M. Inpatient treatment of employed alcoholics: a randomised clinical trial on Hazelden-type and traditional treatment. Alcohol Clin Exp Res 1990;14:584-9
  202. Kiechl S, Willeit J, Poewe W ym. Insulin sensitivity and regular alcohol consumption: large, prospective, cross sectional population study (Bruneck study). BMJ 1996;313:1040-4
  203. Kivlahan DR, Marlatt GA, Fromme K, Coppel DB, Williams E. Secondary prevention with college drinkers: evaluation of an alcohol skills training program. J Consult Clin Psychol 1990;58:805-10
  204. Koppes LL, Dekker JM, Hendriks HF, Bouter LM, Heine RJ. Moderate alcohol consumption lowers the risk of type 2 diabetes: a meta-analysis of prospective observational studies. Diabetes Care 2005;28:719-25
  205. Korkman M, Kettunen S, Autti-Rämö I. Neurocognitive impairment in early adolescence following prenatal alcohol exposure of varying duration. Child Neuropsychol 2003;9:117-28
  206. Kraemer KL. The cost-effectiveness and cost-benefit of screening and brief intervention for unhealthy alcohol use in medical settings. Subst Abus 2007;28:67-77
  207. Kranzler HR, Mueller T, Cornelius J ym. Sertraline treatment of co-occurring alcohol dependence and major depression. J Clin Psychopharmacol 2006;26:13-20
  208. Kranzler HR, Pierucci-Lagha A, Feinn R, Hernandez-Avila C. Effects of ondansetron in early- versus late-onset alcoholics: a prospective, open-label study. Alcohol Clin Exp Res 2003;27:1150-5
  209. Kranzler HR, Tennen H, Penta C, Bohn MJ. Targeted naltrexone treatment of early problem drinkers. Addict Behav 1997;22:431-6
  210. Kranzler HR, van Kirk J. Efficacy of naltrexone and acamprosate for alcoholism treatment: a meta-analysis. Alcohol Clin Exp Res 2001;25:1335-41
  211. Kranzler HR, Wesson DR, Billot L; DrugAbuse Sciences Naltrexone Depot Study Group. Naltrexone depot for treatment of alcohol dependence: a multicenter, randomized, placebo-controlled clinical trial. Alcohol Clin Exp Res 2004;28:1051-9
  212. Kraut JA, Kurtz I. Toxic alcohol ingestions: clinical features, diagnosis, and management. Clin J Am Soc Nephrol 2008;3:208-25
  213. Kristenson H, Öhlin H, Hultén-Nosslin MB, Trell E, Hood B. Indentification and intervention of heavy drinking in middle-aged men: results and follow-up of 24-60 months of long-term study with randomized controls. Alcohol Clin Exp Res 1983;7:203-9
  214. Kristenson H, Österling A, Nilsson JA, Lindgarde F. Prevention of alcohol-related deaths in middle-aged heavy drinkers. Alcohol Clin Exp Res 2002:26:478-84
  215. Kriston L, Hölzel L, Weiser AK, Berner MM, Härter M. Meta-analysis: are 3 questions enough to detect unhealthy alcohol use? Ann Intern Med 2008;149;879-88
  216. Kuchipudi V, Hobein K, Flickinger A, Iber FL. Failure of a 2-hour motivational intervention to alter recurrent drinking behavior in alcoholics with gastrointestinal disease. J Stud Alcohol 1990;51:356-60
  217. Kunz S, Schulz M, Lewitzky M, Driessen M, Rau H. Ear acupuncture for alcohol withdrawal in comparison with aromatherapy: a randomized-controlled trial. Alcohol Clin Exp Res 2007;31:436-42
  218. Laaksonen E, Koski-Jännes A, Salaspuro M, Ahtinen H, Alho H. A randomized, multicentre, open-label, comparative trial of disulfiram, naltrexone and acamprosate in the treatment of alcohol dependence. Alcohol Alcohol 2008;43:53-61
  219. Larsson G, Bohlin AB, Tunell R. Prospective study of children exposed to variable amounts of alcohol in utero. Arch Dis Child 1985;60:316-21
  220. Latimer WW, Winters KC, D'Zurilla T, Nichols M. Integrated family and cognitive-behavioral therapy for adolescent substance abusers: a stage I efficacy study. Drug Alcohol Depend 2003;71:303-17
  221. Lazarus R, Sparrow D, Weiss ST. Alcohol intake and insulin levels. The Normative Aging Study. Am J Epidemiol 1997;145:909-16
  222. Litt MD, Babor TF, DelBoca FK, Kadden RM, Cooney NL. Types of alcoholics II. Application of an empirically derived typology to treatment matching. Arch Gen Psychiatry 1992;49:609-14
  223. Liu B, Balkwill A, Roddam A, Brown A, Beral V; Million Women Study Collaborators. Separate and joint effects of alcohol and smoking on the risks of cirrhosis and gallbladder disease in middle-aged women. Am J Epidemiol 2009;169:153-60
  224. Lonergan E, Luxenberg J, Areosa Sastre A, Wyller TB. Benzodiazepines for delirium. Cochrane Database Syst Rev 2009;1:CD006379
  225. Mallams JH, Godley MD, Hall GM, Meyers RJ. A social-systems approach to resocializing alcoholics in the community. J Stud Alcohol 1982;43:1115-23
  226. Marlatt GA, Baer JS, Kivlahan DR ym. Screening and brief intervention for high-risk college student drinkers: results from a 2-year follow-up assessment. J Consult Clin Psychol 1998;66:604-15
  227. Martin DJ, Garske JP, Davis MK. Relation of the therapeutic alliance with outcome and other variables: a meta-analytic review. J Consult Clin Psychol 2000;68:438-50
  228. Martinotti G, Andreoli S, Di Nicola M, Di Giannantonio M, Sarchiapone M, Janiri L. Quetiapine decreases alcohol consumption, craving, and psychiatric symptoms in dually diagnosed alcoholics. Human Psychopharmacol 2008;23:417-24
  229. Mason BJ, Goodman AM, Chabac S, Lehert P. Effect of oral acamprosate on abstinence in patients with alcohol dependence in a double-blind, placebo-controlled trial: the role of patient motivation. J Psychiatr Res 2006;40:383-93
  230. Matching alcoholism treatments to client heterogeneity: Project MATCH posttreatment drinking outcomes. J Stud Alcohol 1997;58:7-29
  231. Megarbane B, Borron SW, Baud FJ. Current recommendations for treatment of severe toxic alcohol poisonings. Intensive Care Med 2005;31:189-95
  232. Meier PS, Barrowclough C, Donmall MC. The role of the therapeutic alliance in the treatment of substance misuse: a critical review of the literature. Addiction 2005;100:304-316
  233. Mettovaara P, Rantanen P, Seppä K. Rattijuoppojen hoitoonohjaus–kolmen vuoden seurantatutkimuksen tulokset. Suom Lääkäril 2006;61:4453-8
  234. Miller WR, Benefield RG, Tonigan JS. Enhancing motivation for change in problem drinking: A controlled comparison of two therapist styles. J Consult Clin Psychol 1993;61:455-61
  235. Miller WR, Meyers RJ, Tonigan JS ym. Effectiveness of the community reinforcement approach: Final progress report to the National Institute on Alcohol Abuse and Alcoholism, Substance Abuse, and Addictions, 1992
  236. Mills J, Graubard BI. Is moderate drinking during pregnancy associated with an increased risk for malformations? Pediatrics 1997;80:309-14
  237. Mitchell C, Simpson D, Chick J. Carbohydrate deficient transferrin in detecting relapse in alcohol dependence. Drug Alcohol Depend 1997;48:97-103
  238. Moner SE. Acupuncture and addiction treatment. J Addict Dis 1996;15:79-100
  239. Monti PM, Abrams DB, Binkoff JA ym. Communication skills training, communication skills training with family and cognitive behavioral mood management training for alcoholics. J Stud Alcohol 1990;51:263-70
  240. Monti PM, Barnett NP, Colby SM ym. Motivational interviewing versus feedback only in emergency care for young adult problem drinking. Addiction 2007;102:1234-43
  241. Monti PM, Rohsenow DJ, Rubonis AV ym. Cue exposure with coping skills treatment for male alcoholics: a preliminary investigation. J Consult Clin Psychol 1993;61:1011-9
  242. Morley KC, Teesson M, Reid SC ym. Naltrexone versus acamprosate in the treatment of alcohol dependence: A multi-centre, randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Addiction 2006;101:1451-62
  243. Moyer A, Finney JW, Swearingen CE, Vergun P. Brief interventions for alcohol problems: a meta-analytic review of controlled investigations in treatment-seeking and non-treatment-seeking populations. Addiction 2002;97:279-92
  244. Mukamal KJ, Chiuve SE, Rimm EB. Alcohol consumption and risk for coronary heart disease in men with healthy lifestyles. Arch Intern Med 2006;166:2145-50
  245. Najavits L, Crits-Christoph P, Dierberger A. Clinicians’ impact on the quality of substance use disorder treatment. Substance Use Misuse 2000;35:2161-90
  246. Najavits L, Weiss RD. Variations in therapist effectiveness in the treatment of patients with substance use disorders: An empirical review. Addiction 1994;89:679-88
  247. Nelson JE, Howell RJ. Assertiveness training using rehearsal and modeling with male alcoholics. Am J Drug Alcohol Abuse 1982-83;9:309-23
  248. Neumann T, Spies C. Use of biomarkers for alcohol use disorders in clinical practice. Addiction 2003;98(Suppl 2):81-91
  249. Niederhofer H, Staffen W, Mair A. Comparison of naltreksone and placebo in treatment of alcohol dependence of adolescents. Alcoholism Treatment Quarterly 2003;21:87-95
  250. Niederhofer H, Staffen W. Comparison of disulfiram and placebo in treatment of alcohol dependence of adolescents. Drug Alcohol Review 2003;22:295-7
  251. Nilsen P, Baird J, Mello MJ ym. A systematic review of emergency care brief alcohol interventions for injury patients. J Subst Abuse Treat 2008;35:184-201
  252. Nilssen O, Huseby NE, Høyer G, Brenn T, Schirmer H, Førde OH. New alcohol markers - how useful are they in population studies: the Svalbard Study 1988-89. Alcohol Clin Exp Res 1992;16:82-6
  253. Ntais C, Pakos E, Kyzas P, Ioannidis JPA. Benzodiazepines for alcohol withdrawal. Cochrane Database Syst Rev 2005;3:CD005063
  254. Nunes EV, Levin FR. Treatment of depression in patients with alcohol or other drug dependence: a meta-analysis. JAMA 2004;291:1887-96
  255. Nyström M, Peräsalo J, Salaspuro M. Carbohydrate-deficient transferrin (CDT) in serum as a possible indicator of heavy drinking in young university students. Alcohol Clin Exp Res 1992;16:93-7
  256. O´Farrell TJ, Cutter HS, Choquette KA, Floyd FJ, Bayog RD. Behavioral marital therapy for male alcoholics: Marital and drinking adjustment during the two years after treatment. Behav Ther 1992;23:529-49
  257. O’Connor M. Whaley SE. Brief intervention for alcohol use by pregnant women. Am J Public Health 2007;97:252-8
  258. O’Farrell TJ, Choquette KA, Cutter HS, Brown ED, McCourt WF. Behavioral marital therapy with and without additional couples relapse prevention sessions for alcoholics and their wives. J Stud Alcohol 1993;54:652-66
  259. O’Farrell TJ, Van Hutton V, Murphy CM. Domestic violence before and after alcoholism treatment: a two-year longitudinal study. J Stud Alcohol 1999;60:317-21
  260. Olmsted CL, Kockler DR. Topiramate for alcohol dependence. Ann Pharmacother 2008;42:1475-80
  261. Olson RP, Ganley R, Devine VT, Dorsey GC. Long-term effects of insight-oriented therapy with inpatient alcoholics. J Consult Clin Psychol 1981;49:866-77
  262. O'Malley SS, Garbutt JC, Gastfriend DR, Dong Q, Kranzler HR. Efficacy of extended-release naltrexone in alcohol-dependent patients who are abstinent before treatment. J Clin Psychopharmacol 2007;27:507-12
  263. Persson J, Magnusson PH. Early intervention in patients with excessive consumption of alcohol: a controlled study. Alcohol 1989;6:403-8
  264. Peters R, Peters J, Warner J, Beckett N, Bulpitt C. Alcohol, dementia and cognitive decline in the elderly: a systematic review. Age Ageing 2008;37:505-12
  265. Petrakis I, Nich C, Ralevski E. Psychotic spectrum disorders and alcohol abuse: a review of pharmacotherapeutic strategies and a report on the effectiveness of naltrexone and disulfiram. Schizophr Bull 2006;32:644-54
  266. Petrakis I, Ralevski E, Nich C ym. Naltrexone and disulfiram in patients with alcohol dependence and current depression. J Clin Psychopharmacol 2007;27:160-5
  267. Petrakis IL, Poling J, Levinson C ym. Naltrexone and disulfiram in patients with alcohol dependence and comorbid post-traumatic stress disorder. Biol Psychiatry 2006;60:777-83
  268. Petrakis I, Poling J, Levinson C ym. Naltrexone and disulfiram in patients with alcohol dependence and comorbid psychiatric disorders. Biol Psychiatry 2005;57:1128-37
  269. Poikolainen K, Kärkkäinen P. Nature of questionnaire options affects estimates of alcohol intake. J Stud Alcohol 1985;46:219-22
  270. Poikolainen K, Vahtera J, Virtanen M, Linna A, Kivimäki M. Alcohol and coronary heart disease risk - is there an unknown confounder? Addiction 2005;100:1150-7
  271. Poikolainen K. Effectiveness of brief interventions to reduce alcohol intake in primary health care populations: a meta-analysis. Prev Med 1999;28:503-9
  272. Polycarpou A, Papanikolaou P, Ioannidis JP, Contopoulos-Ioannidis DG. Anticonvulsants for alcohol withdrawal. Cochrane Database Syst Rev 2005;3:CD005064
  273. Polygenis D, Wharton S, Malmberg C ym. Moderate alcohol consumption during pregnancy and the incidence of fetal malformations: a meta analysis. Neurotoxicol Teratol 1998;20:61-7
  274. Poupon RE, Schellenberg F, Nalpas B, Weill J. Assessment of the transferrin index in screening of heavy drinkers from a general practice. Alcohol Clin Exp Res 1989;13:549-53
  275. Project MATCH secondary a priori hypotheses. Project MATCH Research Group. Addiction 1997;92:1671-98
  276. Ralevski E, Ball S, Nich C, Limoncelli D, Petrakis I. The impact of personality disorders on alcohol-use outcomes in a pharmacotherapy trial for alcohol dependence and comorbid axis I disorders. Am J Addict 2007;16:443-9
  277. Rampes H, Pereira S, Mortimer A, Manoharan S, Knowles M. Does electroacupuncture reduce craving for alcohol? A randomized controlled study. Complement Ther Med 1997;5:19-26
  278. Reinert DF, Allen JP. The alcohol use disorders identification test: an update of research findings. Alcohol Clin Exp Res 2007;31:185-99
  279. Rimm EB, Williams P, Fosher K, Criqui M, Stampfer MJ. Moderate alcohol intake and lower risk of coronary heart disease: meta analysis of effects on lipids and haemostatic factors. BMJ 1999;319:1523-8
  280. Roozen HG, Boulogne JJ, van Tulder MW, van den Brink W, De Jong CA, Kerkhof AJ. A systematic review of the effectiveness of the community reinforcement approach in alcohol, cocaine and opioid addiction. Drug Alcohol Depend 2004;74:1-13
  281. Rosett HL, Weiner L, Lee A, Zuckerman B, Dooling E, Oppenheimer E. Patterns of alcohol consumption and fetal development. Obstet Gynecol 1983;61:539-46
  282. Rubio G, Manzanares J, Lopez-Munoz F ym. Naltrexone improves outcome of a controlled drinking program. J Subst Abuse Treat 2002;23:361-6
  283. Saarnio P. Factors associated with dropping out from outpatient treatment of alcohol-other drug abuse. Alcoholism Treatment Quarterly 2002;20:17-33
  284. Salaspuro M. Intervention against hazardous alcohol consumption – secondary prevention of alcohol problems. Kirjassa: Berglund M, Thelander E, Jonsson E (toim.) Treating alcohol and drug abuse p. 1-41. Wiley-VCH, Weinheim 2003
  285. Sandahl C, Ronnberg S, Herlitz K, Ahlin G. Time-limited group psychotherapy for moderately alcohol dependent patients: a randomised controlled clinical trial. Psychotherapy Research 1998;8:361-78
  286. Sannibale C. Differential effect of a set of brief interventions on the functioning of a group of “early-stage” problem drinkers. Aust Drug Alcohol Review 1988;7:147-55
  287. Sapir-Weise R, Berglund M, Frank A, Kristenson H. Acupuncture in alcoholism treatment: a randomized out-patient study. Alcohol Alcohol 1999;34:629-35
  288. Saunders JB, Aasland OG, Babor TF, de la Fuente JR, Grant M. Development of the Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT): WHO collaborative project on early detection of persons with harmful alcohol consumption-II. Addiction 1993;88:791-804
  289. Savola O, Niemelä O, Hillbom M. Blood alcohol is the best indicator of hazardous alcohol drinking in young adults and working-age patients with trauma. Alcohol Alcohol 2004;39:340-5
  290. Sayal K, Heron J, Golding J ym. Binge pattern of alcohol consumption during pregnancy and childhood mental health outcomes: longitudinal population-based study. Pediatrics 2009;123:e289-96
  291. Schade A, Marquenie LA, Van Balkom AJ, De Beurs E, Van Dyck R, Van Den Brink W. Do comorbid anxiety disorders in alcohol-dependent patients need specific treatment to prevent relapse? Alcohol Alcohol 2003;38:255-62
  292. Schermer CR, Moyers TB, Miller WR, Bloomfield LA. Trauma center brief interventions for alcohol disorders decrease subsequent driving under the influence arrests. J Trauma 2006,60:29-34
  293. Schmidt LG, Schmidt K, Dufeu P, Ohse A, Rommelspacher H, Müller C. Superiority of carbohydrate-deficient transferrin to gamma-glutamyltransferase in detecting relapse in alcoholism. Am J Psychiatry 1997;154:75-80
  294. Sechi G, Serra A. Wernicke's encephalopathy: new clinical settings and recent advances in diagnosis and management. Lancet Neurol 2007;6:442-55
  295. Sellman JD, Sullivan PF, Dore GM, Adamson SJ, MacEwan I. A randomized controlled trial of motivational enhancement therapy (MET) for mild to moderate alcohol dependence. J Stud Alcohol 2001;62:389-96
  296. Seppä K, Heinilä K, Sillanaukee P, Saarni M. Evaluation of macrocytosis by general practitioners. J Stud Alcohol 1996;57:97-100
  297. Seppä K, Lappeteläinen V, Aalto M. Mitä maksaa? Lyhytneuvonnan kustannus perusterveydenhuollossa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2004;41:3-9
  298. Sillanaukee P, Seppä K, Löf K, Koivula T. CDT by anion-exchange chromatography followed by RIA as a marker of heavy drinking among men. Alcohol Clin Exp Res 1993;17:230-3
  299. Sisson RW, Azrin NH. Family-member involvement to initiate and promote treatment of problem drinkers. J Behav Ther Exp Psychiatry 1986;17:15-21
  300. Sjöberg L, Samsonowitz V. Coping strategies and relapse in alcohol abuse. Drug Alcohol Depend 1985;15:283-301
  301. Slattery J, Chick J, Cochrane M ym. Prevention of relapse in alcohol dependence. In Health Tecnology Assessment Report 3, 2003, Glasgow, Health Tecnology Board of Scotland
  302. Smit E, Verdurmen J, Monshouwer K, Smit F. Family interventions and their effect on adolescent alcohol use in general populations; a meta-analysis of randomized controlled trials. Drug Alcohol Depend 2008;97:195-206
  303. Smith JE, Meyers RJ, Delaney HD. The community reinforcement approach with homeless alcohol-dependent individuals. J Consult Clin Psychol 1998;66:541-8
  304. Snyder JL, Bowers TG. The efficacy of acamprosate and naltrexone in the treatment of alcohol dependence: a relative benefits analysis of randomized controlled trials. Am J Drug Alcohol Abuse 2008;34:449-61
  305. Sokol RJ, Delayney-Black V, Nordstrom B. Fetal alcohol spectrum disorder. JAMA 2003;290:2996-9
  306. Sommers MS, Dyehouse JM, Howe SR, Fleming M, Fargi JD, Schafer JC. Effectiveness of brief interventions after alcohol-related vehicular injury; a randomized controlled trial. J Trauma 2006:61;532-3
  307. Srisurapanont M, Jarusuraisin N. Opioid antagonists for alcohol-dependence. Cochrane Database Syst Rev 2005;1:CD001867
  308. Steinweg DL, Worth H. Alcoholism: the keys to the CAGE. Am J Med 1993;94:520-3
  309. Streissguth AP, Bookstein FL, Barr HM. A dose-response study of the enduring effects of prenatal alcohol exposure: birth to 14 years. Kirjassa: Alcohol, pregnancy and the developing fetus. Spohr HL, Steinhausen HC (toim.) Cambridge University Press 1996
  310. Tait RJ, Hulse GK. A systematic review of the effectiveness of brief interventions with substance using adolescents by type of drug. Drug Alcohol Rev 2003;22:337-46
  311. Therapist effects in three treatments for alcohol problems. Project MATCH Research Group. Psychother Res 1998;8:455-74
  312. Thomas SE, Randall PK, Book SW, Randall CL.. A complex relationship between co-occurring social anxiety and alcohol use disorders: what effect does treating social anxiety have on drinking? Alcohol Clin Exp Res 2008;32:77-84
  313. Trümpler F, Oez S, Stähli P, Brenner HD, Jüni P. Acupuncture for alcohol withdrawal: a randomized, controlled trial. Alcohol Alcohol 2003;38:369-75
  314. Tuunanen M, Aalto M. Binge drinking and its detection among middle-aged men using AUDIT, AUDIT-C and AUDIT-3. Drug Alcohol Rev 2007;26:295-9
  315. Waldron HB, Turner CW. Evidence-based psychosocial treatments for adolescent substance abuse. J Clin Child Adolesc Psychol 2008;37:238-61
  316. Valle S. Interpersonal functioning of alcoholism counselors and treatment outcome. J Stud Alcohol 1981;42:783-90
  317. Valmadrid CT, Klein R, Moss SE, Klein BE, Cruickshanks KJ. Alcohol intake and the risk of coronary heart disease mortality in persons with older-onset diabetes mellitus. JAMA 1999;282:239-46
  318. Vasilaki EI, Hosier SG, Cox WM. The efficacy of motivational interviewing as a brief intervention for excessive drinking: a meta-analytic review. Alcohol Alcohol. 2006;41:328-35
  319. Webb G, Shakeshaft A, Sanson-Fisher R, Havard A. A systematic review of work-place interventions for alcohol-related problems. Addiction 2009;104:365-77
  320. Weinbroum A, Halpern P, Geller E. The use of flumazenil in the management of acute drug poisoning - a review. Intensive Care Med 1991;17(Suppl 1):S32-8
  321. Weinbroum AA, Flaishon R, Sorkine P, Szold O, Rudick V. A risk-benefit assessment of flumazenil in the management of benzodiazepine overdose. Drug Saf 1997;17:181-96
  322. Wells-Parker E, Bangert-Drowns R, McMillen R, Williams M. Final results from a meta-analysis of remedial interventions with drink/drive offenders. Addiction 1995;90:907-26
  323. Wells-Parker E, Williams M. Enhancing the effectiveness of traditional interventions with drinking drivers by adding brief individual intervention components. J Stud Alcohol 2002:63:655-64
  324. Whitlock EP, Polen MR, Green CA, Orleans T, Klein J. Behavioral counseling interventions in primary care to reduce risky/harmful alcohol use by adults; a summary of the evidence for the U.S. Preventive Services Task Force. Ann Intern Med 2004;140:557-68
  325. Wilens TE, Adler LA, Weiss MD ym. Atomoxetine treatment of adults with ADHD and comordib alcohol use disorders. Drug Alcohol Depend 2008;96:145-54
  326. Wilk AI, Jensen NM, Havighurst TC. Meta-analysis of randomized control trials addressing brief interventions in heavy alcohol drinkers. J Gen Intern Med 1997;12:274-83
  327. Wilson A, Davidson WJ, Blanchard R, White J. Disulfiram implantation. A placebo-controlled trial with two-year followup. J Stud Alcohol 1978;39:809-19
  328. Wilson A, Davidson WJ, Blanchard R. Disulfiram implantation: a trial using placebo implants and two types of controls. J Stud Alcohol 1980;41:429-36
  329. Wilson A, Davidson WJ, White J. Disulfiram implantation: placebo, psychological deterrent, and pharmacological deterrent effects. Br J Psychiatry 1976;129:277-80
  330. Vorma H, Naukkarinen H, Sarna S, Kuoppasalmi K. Long-term outcome after benzodiazepine withdrawal treatment in subjects with complicated dependence. Drug Alcohol Depend 2003;70:309-14
  331. Vorma H, Naukkarinen H, Sarna S, Kuoppasalmi K. Treatment of out-patients with complicated benzodiazepine dependence: comparison of two approaches. Addiction 2002;97:851-9
  332. Worner TM, Zeller B, Schwarz H, Zwas F, Lyon D. Acupuncture fails to improve treatment outcome in alcoholics. Drug Alcohol Depend 1992;30:169-73
  333. Wützke SE, Conigrave KM, Saunders JB, Hall WD. The long-term effectiveness of brief interventions for unsafe alcohol consumption: a 10-year follow-up. Addiction 2002;97:665-75
  334. Wützke SE, Shiell A, Gomel MK, Conigrave KM. Cost effectiveness of brief intervention for reducing alcohol consumption. Soc Sci Med 2001;52:863-70
  335. Yersin B, Nicolet JF, Decrey H, Burnier M, van Melle G, Pécoud A. Screening for excessive alcohol drinking: Comparative value of carbohydrate-deficient transferrin, gamma-glutamyltransferase, and mean corpuscular volume. Arch Intern Med 1995;155:1907-11
  336. Zalewska-Kaszubska J, Obzejta D. Use of low-energy laser as adjunct treatment of alcohol addiction. Lasers Med Sci 2004;19:100-4
  337. Zweben A, Pearlman S, Li S. A comparison of brief advice and conjoint therapy in the treatment of alcohol abuse: the results of the Marital Systems Study. Br J Addict 1988;83:899-916