Tulostuksen esikatselu Tekstikoko: A A Lähetä kollegalle

Lataa PDF

Alkoholiongelmaisen hoito

Keskeinen sanoma
Tavoitteet ja rajaukset
Kohderyhmät
Alkoholiongelman epidemiologia
Hoito- ja kuntoutusjärjestelmä
Alkoholin ongelmakäytön toteaminen
Lyhytneuvonta (mini-interventio)
Psykososiaalinen hoito ja kuntoutus
- Hoitosuhteen vaikutus hoitotuloksiin
- Hoitomuodon vaikutus hoidon tehoon
Alkoholiongelman kliininen hoito
Erityiskysymyksiä
Päihdehoitopaikan laadun arvioiminen
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä
- Sidonnaisuudet
Vastuun rajaus
Kirjallisuutta

Alkoholiongelmaisen hoito

Käypä hoito

7.2.2011

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Suosituksen tulostettava versio (pdf) «»1
Tiivistelmä suomeksi «Alkoholiongelmaisen hoito»1 ja englanniksi «Treatment of alcohol abuse»2

Keskeinen sanoma

Alkoholiongelma on eräs yhteiskunnan merkittävistä terveysuhkista.
Alkoholiongelman ehkäisyssä, havaitsemisessa ja hoidossa terveydenhuollolla on keskeinen asema.
Terveydenhuollon kaikissa hoitopaikoissa on tärkeää muistaa alkoholiongelman yleisyys ja etsiä ongelmaa aktiivisesti eri potilasryhmistä. Varhainen havaitseminen on tehokkaan hoidon edellytys.
Tärkein alkoholiongelman diagnosointikeino on keskustelu potilaan kanssa, mutta apuna voidaan käyttää myös kyselylomakkeita ja laboratoriomittareita.
Lyhytneuvonta (mini-interventio) on tehokas tapa vaikuttaa alkoholinkäyttöön ja ehkäistä alkoholin aiheuttamia haittoja.
Hyvä hoitosuhde ja psykososiaaliset hoidot ovat potilastyön perusta, mutta myös lääkkeillä on tehoa alkoholin ongelmakäytön ja alkoholiriippuvuuden hoidossa.
Alkoholiongelmaan kietoutuu potilaan koko elämänpiiri, joten hoidonkin on oltava kokonaisvaltaista.

Tavoitteet ja rajaukset

Suosituksen tavoitteena on parantaa ja selkeyttää alkoholiongelman hoitoa, lisätä tietoa ja vaikuttaa asenteisiin.
Tässä suosituksessa tarkastellaan päihteistä alkoholia ja korvikealkoholeja. Myös sekakäyttöä ja bentsodiatsepiineista riippuvaisten vieroitushoitoa käsitellään. Muita riippuvuutta aiheuttavia aineita (esimerkiksi nikotiinia) ja lääkkeiden väärinkäyttöä ei tässä käsitellä.
Suositus ei käsittele alkoholiongelman primaaripreventiota aikuisilla, ei myöskään ongelman juridisia ulottuvuuksia. Sekundaaripreventiossa pääpaino on alkoholiongelmien ehkäisyssä.
Huumeongelmaisen hoidosta on oma suosituksensa; ks. Käypä hoito -suositus Huumeongelmaisen hoito «Huumeongelmaisen hoito»5.

Kohderyhmät

Suositus on tarkoitettu lähinnä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon henkilöstölle, mutta se soveltuu käytettäväksi myös päihdehuollon erityispalveluissa ja sosiaalihuollossa.

Alkoholiongelman epidemiologia

Alkoholi

Alkoholinkulutus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta keskeinen ongelma on runsas kertakulutus eli humalajuominen.
Alkoholinkulutuksen ja alkoholihaittojen välillä on selvä yhteys: riskikäyttö lisää haittoja.
Alkoholi on merkittävä työikäisten kuoleman aiheuttaja. Suomessa kuoli vuonna 2007 alkoholiperäisiin syihin kaikkiaan 2 167 ihmistä, heistä työikäisiä 1 796 «Poikolainen K, Rehm J, Zatonski W. Alkoholin osuus kuolleisuuteen Suomessa, Tanskassa ja Ruotsissa vuonna 2002. Suom lääkäril 2008;7:613-618»1.
On arvioitu, että alkoholin riskikäyttäjiä (henkilöitä, joille alkoholinkäyttö muodostaa terveysriskin) on Suomessa 300 000–500 000.
Terveydenhuollon naispotilaista noin 10 % ja miespotilaista lähes 20 % on alkoholin ongelmakäyttäjiä «Seppä K. Alkoholiongelman varhaistoteaminen. Kirjassa: Päihdelääketiede. Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2003, s. 57-63»2.
Vuonna 2007 alkoholinkäyttö aiheutti 0.7–0.9 miljardin euron välittömät kustannukset ja 3.2–6.0 miljardin euron välilliset kustannukset «Päihdetilastollinen vuosikirja 2009. Alkoholi ja huumeet. SVT Sosiaaliturva 2009. Helsinki: THL, 2009, http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2009/paihde/Paihdetilastollinen2009.pdf»3.

Sekakäyttö

Sekakäytöllä tarkoitetaan tässä eri psykoaktiivisten aineiden (alkoholi, rauhoittavat lääkkeet ja unilääkkeet) yhtäaikaista päihdekäyttöä.
Bentsodiatsepiineja käyttää Suomessa vuosittain noin 6 % väestöstä, tästä osasta 44 % säännöllisesti tai pitkäaikaisesti «Klaukka T. Psyykenlääkkeet sairausvakuutuksen näkökulmasta. Kirjassa: Kähkönen S, Partonen T (toim). Mielen lääkkeet – lääkkeen mieli. Psykofarmakologian historia Suomessa. Helsinki: Kustannus »4. Vuonna 1999 hoitoa hakeneista päihdeongelmaisista 22 %:lla esiintyi lääkkeiden päihdekäyttöä. Vuonna 2000 4.5 % aikuisista (5.6 % miehistä ja 3.4 % naisista) oli käyttänyt elinaikanaan lääkkeitä päihdetarkoituksessa, 1.5 % viimeisen vuoden aikana ja 0.6 % viimeisen kuukauden aikana «Hakkarainen P, Metso L. Onko huumeiden käytön yleistyminen taittumassa? Vuoden 2000 huumekyselyn tulokset. Yhteiskuntapolitiikka 2001;66:277-83»5.

Alkoholiongelma ja muut sairaudet

Alkoholin ongelmakäyttö voi vaurioittaa lähes jokaista elintä. Toistaiseksi ei tiedetä, miksi joku saa alkoholin aiheuttaman elinvaurion ja miksi joku toinen välttyy siltä. Taulukossa «Tärkeimmät sairaudet ja terveysongelmat, joiden yhteydessä alkoholin suurkulutus tai alkoholiongelma on syytä muistaa.»1 on lueteltu tärkeimmät sairaudet, joiden yhteydessä alkoholin ongelmakäyttö on syytä muistaa.

Taulukko 1. Tärkeimmät sairaudet ja terveysongelmat, joiden yhteydessä alkoholin suurkulutus tai alkoholiongelma on syytä muistaa.
Alkoholimyrkytys	Vuosittain alkoholimyrkytykseen kuolee lähes 600 ihmistä
Ylipaino	Kaksi tuopillista olutta päivässä tuottaa 1.5–2 lisäkiloa kuukaudessa
Metaboliset vaikutukset	Hypoglykemia (paaston yhteydessä), hypertriglyseridemia, suurentunut virtsahappopitoisuus ja kihti
Haimatulehdus	Tapauksista 60–80 % aiheutuu alkoholista
Alkoholimaksasairaus	Suomen tärkein maksasairausryhmä (kuolleita noin 1 000 vuodessa)
Syöpäsairaudet	Ruoansulatuskanavan syöpien riski lisääntyy suorassa suhteessa alkoholinkäyttöön, ja tupakointi lisää edelleen riskiä Alkoholin suurkulutus lisää merkitsevästi rintasyövän riskiä
Ripuli	Yleinen oire ongelmakäyttäjillä
Alkoholiepilepsia	Alkoholista riippuvaisen epilepsiariski on kymmenkertainen verrattuna normaaliväestöön
Aivovammat	Alkoholista riippuvaisilla kolme kertaa yleisempiä kuin väestössä keskimäärin
Aivoverenvuoto	Riski kaksinkertainen muuhun väestöön verrattuna
Dementia	Joka toisella alkoholista riippuvaisella on lievähkö dementia Wernicken taudin riski on alkoholista riippuvaisilla 50-kertainen (tiamiinin puute)
Pikkuaivoatrofia (ataksia) ja polyneuropatia	Yleisiä alkoholista riippuvaisilla
Hormonihäiriöt	Impotenssi, kivesten surkastuminen, hedelmättömyys ja gynekomastia ovat yleisiä löydöksiä alkoholista riippuvaisilla Miehet feminisoituvat ja naiset maskulinisoituvat suurkulutuksen seurauksena
Unihäiriöt	Alkoholiriippuvuuteen liittyy 60 %:lla jokin unihäiriö: lyhyt unijakso unen heikentynyt laatu katkonainen aamu-uni alkoholin käyttö pahentaa uniapneaa alkoholi lisää yöllisiä jalkojen liikkeitä; jos käytetty määrä on yli kaksi annosta päivässä, ilmaantuvuus on naisilla kaksin- ja miehillä kolminkertainen
Iho-ongelmat	Punoitus, teleangiektasiat ja "flushing" Ekseemat ovat yleisempiä
Kardiomyopatia	Riski on satakertainen Kardiomyopatian esiintyvyys alkoholista riippuvaisilla on 1–3 %
Eteisvärinä	2–4 päivittäistä annosta lisää takyarytmioita 3–5 kertaa keskimääräistä yleisempi ongelmakäyttäjillä Myös runsas kertakäyttö voi aiheuttaa
Kohonnut verenpaine	Ongelmakäyttäjillä 1.6–4 kertaa keskimääräistä yleisempi Ongelmakäyttö selittää 5–10 % miesten verenpainetaudista länsimaissa
Mielenterveysongelmat	Masennuspotilaista 10–30 %:lla on samanaikainen alkoholiongelma Alkoholista riippuvaisista 30–60 %:lla on kliinisesti merkittävä depressio Alkoholiongelmaisen itsemurhariski on huomattavasti suurentunut

Hoito- ja kuntoutusjärjestelmä

Päihdehuoltolain (41/1986) mukaan kunnan tehtävänä on järjestää päihdeongelmaisen ja hänen omaisensa riittävä ja asiallinen hoito «Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita. ISSN 1236-116X; 2002:3. Helsinki 2002»6, «http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/paosisallys165.htm»1.
Päihdeongelmaisia hoidetaan Suomessa terveydenhuollossa, päihdehuollon erityispalveluyksiköissä ja sosiaalitoimessa «Päihdehuollon hoitojärjestelmät»1. Merkittävä rooli on myös vapaaehtoisjärjestöillä. (Ks.Terveyden edistämisen keskus / yhteistyötahot «http://www.tekry.fi/index.php?page=pai_alkoyht»2 ja ToimintaSuomi «http://www.toimintasuomi.fi»3).
Päihdeongelmaan liittyvät somaattiset taudit hoidetaan yleensä terveyskeskuksessa tai sairaalassa. Perusterveydenhuollon runsaat potilaskontaktit mahdollistavat päihdeongelman havaitsemisen ja varhaishoidon. Monissa terveyskeskuksissa annetaan myös katkaisu- ja vieroitushoitoja. Useissa sairaaloissa on päihdepsykiatriaan erikoistuneita yksiköitä.
Päihdehuollon erityispalvelut (A-klinikat, katkaisuhoitoyksiköt, nuorisoasemat, kuntoutuslaitokset, Järvenpään sosiaalisairaala) tarjoavat katkaisu- ja vieroitushoitoja sekä erityyppisiä psykososiaalisia palveluja.
Asumis-, toimeentulo- ja sosiaalitoimen laitoshoidon maksusitoumusasiat hoidetaan sosiaalitoimistossa. Sosiaalitoimeen tehdään tarvittaessa myös lastensuojelulain edellyttämä lastensuojeluilmoitus «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417?search[type]=pika&search[pika]=lastensuojelulaki»4.
Sairausvakuutus-, eläke- ja kuntoutusetuja arvioitaessa päihdesairauksien aiheuttama haitta on rinnastettavissa muiden kroonisten sairauksien aiheuttamaan.
Päihdepalvelujen määrä ja laatu vaihtelevat eri kunnissa. Hoito aloitetaan siinä yksikössä, missä asia tulee esille, ja koko hoitoverkostoa käytetään tarkoituksenmukaisesti.
Hoitojärjestelmän tulisi olla niin selkeä, että sekä ammattiauttajat että autettavat pystyvät käyttämään sitä joustavasti.
Parhaimmillaan hoitoketju pystyy monipuoliseen hoitoon.

Alkoholin ongelmakäytön toteaminen

Tavoitteena on havaita alkoholin ongelmakäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.
Potilaan on vaikea muistaa käyttämänsä alkoholin määrää «Hammersley R. A digest of memory phenomena for addiction research. Addiction 1994;89:283-93 »7, ja etenkin ne potilaat, jotka eivät vielä ole riippuvaisia, aliarvioivat usein käyttöään «Cyr MG, Wartman SA. The effectiveness of routine screening questions in the detection of alcoholism. JAMA 1988;259:51-4 »8, «Midanik LT. Validity of self-reported alcohol use: a literature review and assessment. Br J Addict 1988;83:1019-30 »9, «Buchsbaum DG, Welsh J, Buchanan RG ym. Screening for drinking problems by patient self-report. Even 'safe' levels may indicate a problem. Arch Intern Med 1995;155:104-8 »10, «Fleming MF, Barry KL. A three-sample test of a masked alcohol screening questionnaire. Alcohol Alcohol 1991;26:81-91 »11. Tästä syystä ongelman varhainen toteaminen on haasteellista «Cleary PD, Miller M, Bush BT ym. Prevalence and recognition of alcohol abuse in a primary care population. Am J Med 1988;85:466-71 »12, «Buchsbaum DG, Buchanan RG, Poses RM ym. Physician detection of drinking problems in patients attending a general medicine practice. J Gen Intern Med 1992;7:517-21 »13, «Rydon P, Redman S, Sanson-Fisher RW ym. Detection of alcohol-related problems in general practice. J Stud Alcohol 1992;53:197-202 »14 ja lääkäri tarvitsee siinä useita välineitä: haastattelua, strukturoituja kyselyitä, kliinistä tutkimusta ja laboratoriokokeita.

Riskirajat

Alkoholinkäytön riskirajalla tarkoitetaan sitä määrää, joka jo todennäköisesti lisää merkittävästi terveyshaittoja.
Riskirajaa voidaan käyttää ohjearvona alkoholinkäytön vähentämiseen tähtäävässä neuvonnassa. Suomessa neuvontaa suositellaan naisille, kun päivittäiskäyttö on vähintään 20 g absoluuttista alkoholia (noin kaksi ravintola-annosta) tai humalahakuinen juominen (vähintään viisi annosta) toistuu viikoittain. Miehille vastaavat neuvonnan rajat ovat 40 g/vrk (noin neljä annosta) tai seitsemän annoksen kertakäyttö viikoittain. Rajat sopivat useimmille aikuisille mutta eivät raskaana oleville eivätkä potilaille, joiden sairaus pahenee tai lääkitys vaarantuu alkoholinkäytön johdosta «Alkoholin annosvastaavuudet»2, «Alkoholinkäytön riskirajat»3.
Alkoholinkäytön riskirajat miehillä ja naisilla on esitetty kuvassa «Alkoholinkäytön riskirajat miehillä ja naisilla»1
.
Riskiraja ei ole turvaraja: humalajuominen saattaa aiheuttaa ongelmia, vaikka kokonaiskulutus jää sen alapuolelle.
Riskiraja on keskimääräinen arvio. Sen tarkka määrittäminen on vaikeaa monesta syystä:
- Eräät terveyshaitat suurenevat suorassa suhteessa kulutukseen ilman turvallista kynnysarvoa.
- Tutkittavat ilmoittavat usein todellista pienemmän käyttömäärän, joten niistä johdetut riskirajat voivat olla aliarvioituja «Simpura J (toim). Finnish drinking habits: results from interview surveys held in 1968, 1976 and 1984. Helsinki: Finnish Foundation for Alcohol Studies, vol. 35, 1987»15.
- Muiden riskitekijöiden vakioinnissa voi olla puutteita, ja raittiiden vertailuryhmässä on joskus sairauden takia raitistuneita.
Kohtuukäyttäjien terveys on keskimäärin hieman parempi ja suurkuluttajien huomattavasti heikompi kuin raittiiden. Yli 40 g/vrk alkoholia käyttävillä miehillä ja yli 20 g/vrk käyttävillä naisilla kokonaiskuolleisuus on merkitsevästi suurempi kuin raittiilla. Naisten riskisuhteet ovat kaikilla kulutustasoilla suuremmat kuin miehillä «English DR, Holman CDJ, Milne E ym. The quantification of drug caused morbidity and mortality in Australia, 1995 edition. Commonwealth Department of Human Services and Health, Canberra, 1995»16, «Di Castelnuovo A, Costanzo S, Bagnardi V ym. Alcohol dosing and total mortality in men and women: an updated meta-analysis of 34 prospective studies. Arch Intern Med 2006;166:2437-45 »17.
Alkoholinkäyttömäärä 25 g/vrk näyttää kohottavan verenpainetta «Puddey IB, Beilin LJ, Vandongen R ym. Evidence for a direct effect of alcohol consumption on blood pressure in normotensive men. A randomized controlled trial. Hypertension 1985;7:707-13 »18.
Alkoholinkäyttö lisää huomattavasti maksakirroosin, ylähengitysteiden ja ruoansulatuskanavan syöpien sekä aivoverenvuodon riskiä ja merkitsevästi maksa-, kolorektaali- ja rintasyövän, kroonisen haimatulehduksen ja verenpainetaudin riskiä «English DR, Holman CDJ, Milne E ym. The quantification of drug caused morbidity and mortality in Australia, 1995 edition. Commonwealth Department of Human Services and Health, Canberra, 1995»16, «Corrao G, Bagnardi V, Zambon A ym. Exploring the dose-response relationship between alcohol consumption and the risk of several alcohol-related conditions: a meta-analysis. Addiction 1999;94:1551-73 »19.
Alkoholinkäyttäjillä liikennetapaturman vaara kasvaa suhteessa veren alkoholipitoisuuteen «English DR, Holman CDJ, Milne E ym. The quantification of drug caused morbidity and mortality in Australia, 1995 edition. Commonwealth Department of Human Services and Health, Canberra, 1995»16. Alkoholi aiheuttaa myös muita tapaturmia ja väkivaltaa (kaatumisia, palovammoja, hukkumisia, työtapaturmia, itsemurhia, lapsen pahoinpitelyjä, tappoja ja murhia) «English DR, Holman CDJ, Milne E ym. The quantification of drug caused morbidity and mortality in Australia, 1995 edition. Commonwealth Department of Human Services and Health, Canberra, 1995»16.
Alkoholia suositellaan vältettäväksi raskauden aikana; erityinen riski liittyy humalahakuiseen juomiseen «Alkoholia suositellaan vältettäväksi raskauden aikana; erityinen riski liittyy humalahakuiseen juomiseen.»A.
Kohtuullisella alkoholinkäytöllä on eräissä väestöryhmissä havaittu olevan suotuisiakin vaikutuksia:
- Kohtuullinen alkoholinkäyttö pienentää riskiä sairastua sepelvaltimotautiin ja sappikivitautiin «Kohtuullinen alkoholinkäyttö pienentää riskiä sairastua sepelvaltimotautiin ja sappikivitautiin.»A.
- Kohtuullinen alkoholinkäyttö vähentää riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen «Kohtuullinen alkoholinkäyttö vähentää riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen.»A ja ehkä dementiaan «Kohtuullinen alkoholinkäyttö vähentää ilmeisesti riskiä sairastua dementiaan.»B.

Haastattelu

Haastattelussa kannustava ja avoin ilmapiiri on tärkeä «Greenfield TK, Kerr WC. Alcohol measurement methodology in epidemiology: recent advances and opportunities. Addiction 2008;103:1082-99 »20. Ongelmakäytön varhaisvaiheessa potilaan tuo terveydenhuoltoon usein fyysinen syy (kohonnut verenpaine, sydämen rytmihäiriö, tapaturmat, epämääräiset vatsaoireet, vieroitusoireet) tai psyykkinen oire (unettomuus, ahdistuneisuus, masennus). Tällöin on luontevaa sitoa elämäntavoista kysyminen potilaan oireeseen tai huoleen «Raevaara L. Potilaan alkoholinkäyttö – ongelmallinen puheenaihe terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Duodecim 2003,119:313-20»21. Perusterveydenhuollossa ensimmäisillä käyntikerroilla ja terveystarkastuksissa on syytä kartoittaa potilaan elämäntavat, päihteet mukaan luettuina «Saunders JB, Conigrave KM. Early identification of alcohol problems. CMAJ 1990;143:1060-9 »22, «Seppä K, Aalto M. Alkoholisairauksien sekundaaripreventio perusterveydenhuollossa. Kunnallislääkäri 2001;16:15-7»23.
Keskustelu lienee syytä aloittaa avoimella kysymyksellä «Keskustelu alkoholinkäytöstä lienee syytä aloittaa avoimella kysymyksellä.»C. Valintakysymys (kysymys, johon voi vastata "kyllä" tai "ei") saattaa johtaa keskustelun tyrehtymiseen, varsinkin jos potilas kieltää päihteidenkäytön, jolloin ongelman toteaminen vaikeutuu. Avoin kysymys ei aina johda ongelmakäytön esille tuloon, mutta se rakentaa hoitosuhdetta ja voi avata potilaan kannalta tärkeitä näkökulmia. Myös jatkokysymysten suuntaaminen on tällöin helpompaa. Alkoholinkäytön ohella kannattaa samalla kysyä lääkkeiden ja huumeiden käytöstä. Potilaan vapaan kertomuksen jälkeen voidaan tarkentaa epäselviksi jääneitä asioita ja kysyä käytön taajuutta, juomien määrää, humalajuomiskertoja sekä käytettyjä alkoholilajeja «Potilaan vapaan kertomuksen jälkeen voidaan tarkentaa epäselviksi jääneitä asioita kuten alkoholinkäytön taajuutta, juomien määrää humalajuomiskertoja ja käytettyjä alkoholilajeja. Juomisen aliarviointi on vähäisempää, jos määriä kysytään juomalaaduittain.»B. Myös kolmosoluen ja siiderin käytöstä kannattanee kysyä erikseen.
Käyttömääriä kysyttäessä lienee parempi johdatella arvioon tarjoamalla pikemminkin suuria kuin pieniä juomamääriä «Alkoholin käyttömääriä kysyttäessä lienee parempi johdatella arvioon tarjoamalla pikemminkin suuria kuin pieniä juomamääriä.»C.
Alkoholiongelman toteamista helpottaa, jos käyttömäärien ohella kartoitetaan myös muita päihdekäyttöön liittyviä seikkoja (krapularyypyt, poissaolot työstä, potilaan oma huoli alkoholinkäytöstä, syyllisyydentunteet, ongelmat perhepiirissä, tehtävien laiminlyöminen tai tappeluihin joutuminen) «Dawson DA, Room R. Towards agreement on ways to measure and report drinking patterns and alcohol-related problems in adult general population surveys: the Skarpö conference overview. J Subst Abuse 200»24. Keskustelu luo kontaktin, joka valmistaa hoitoon «Hammersley R. A digest of memory phenomena for addiction research. Addiction 1994;89:283-93 »7.
Tieto potilaan valmiudesta vähentää päihteidenkäyttöään auttaa hoidon suunnittelussa. Muutosvalmiutta kannattaa tiedustella esimerkiksi kysymällä: "Oletteko ajatellut, että teidän pitäisi vähentää juomistanne?" «Alkoholinkäytöstä kysyminen»4.

Strukturoidut kyselyt

Strukturoituja kyselyitä voidaan käyttää haastattelun tukena, tarkentamaan ja helpottamaan haastattelua. Hyviä käyttötilanteita ovat esimerkiksi työterveys-, ikäryhmä- ja ajokorttitarkastukset.
Alkoholin riskikäytön havaitsemiseksi ilmeisesti toimivin strukturoitu lomake on kymmenen kysymyksen AUDIT (Alcohol Use Disorders Identification Test) «Alkoholin riskikäytön havaitsemiseksi tehokas strukturoitu lomake on kymmenen kysymyksen Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT). Riskikäytön raja on suomalaisissa aineistoissa miehillä vähintään 8 ja naisilla 6 pistettä.»B (AUDIT-kysely suomeksi «»2 ja ruotsiksi «http://www2.fhi.se/templates/Page____10956.aspx»5, tietokoneohjelma «AUDIT»1). Riskikäytön raja on miehillä vähintään 8 pistettä ja naisilla vähintään 6.
Myös AUDITista johdettu lyhyt, kolmen ensimmäisen kysymyksen sarja (AUDIT-C, pisteraja miehille vähintään 6 ja naisille vähintään 5) lienee tehokas riskikäytön tunnistamisessa «Alkoholin ongelmakäytön tunnistamisessa lienee AUDIT:sta johdettu lyhyt, kolmen ensimmäisen kysymyksen sarja (AUDIT-C) tehokas. Pisteraja on miehille #x2265; 6 ja naisille #x2265; 5.»B.
Kiireessä, esimerkiksi päivystyksessä, pelkkä humalajuomista mittaava AUDITin kolmas kysymys toiminee kohtalaisesti «Erityisen kiireellisissä tilanteissa, esimerkiksi päivystyksessä, pelkkää humalajuomista mittaavaa AUDIT:n kolmas kysymys toiminee (AUDIT-3) kohtuullisesti.»C. Pisteraja on sekä miehille että naisille vähintään 2.

Kliininen tutkimus

Haastattelun ja kyselyiden ohella kliininen tutkimus antaa viitteitä mahdollisesta alkoholin ongelmakäytöstä (taulukko «Alkoholin riskikäyttöön liittyviä kliinisiä löydöksiä (Päihdelääketiede. Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K, toim. Kustannus Oy Duodecim 2003, s. 60). »2). Haastattelua on syytä suunnata ja täydentää kliinisten löydösten ja esiin tulleiden anamnestisten seikkojen mukaan.
Alkometria sopii käyttää vastaanotolla yhteistyössä potilaan kanssa selkiyttämään ja täsmentämään tilannetta. Potilaalle voidaan korostaa, että mittaus on osa diagnostiikkaa, ei kontrollitoimi.
Alkoholin haitallisen käytön ja alkoholiriippuvuuden täsmällinen diagnostiikka on kuvattu ICD-10-tautiluokitukseen sisältyvässä psykiatrian luokituskäsikirjassa «Alkoholinkäytön ongelmakäytön määritelmät ja diagnoosit»5.

Taulukko 2. Alkoholin riskikäyttöön liittyviä kliinisiä löydöksiä (Päihdelääketiede. Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K, toim. Kustannus Oy Duodecim 2003, s. 60).
Nopea, epäsäännöllinen syke
Eteisvärinä (etenkin loman tai viikonlopun jälkeen)
Kohonnut verenpaine
Ahdistus, levottomuus, hyperkinesia, hikoilu
Luunmurtumat
Naarmut, palovammat
Huonosti hoidettu ihottuma
Turpeat korvasylkirauhaset
Rikkinäiset hampaat tai huono suuhygienia

Laboratoriokokeet

Haastattelun lisänä ja tukena – ei kuitenkaan sen korvikkeena – voidaan yhteisymmärryksessä potilaan kanssa käyttää eräitä laboratoriokokeita (veren tai hengitysilman alkoholipitoisuus, seerumin glutamyylitransferaasi (GT), punasolujen keskitilavuus (MCV) ja seerumin niukkahiilihydraattinen transferriini (CDT) erityisesti silloin, kun
- potilasta halutaan motivoida hoitoon
- halutaan seurata hoidon tulosta
- tarvitaan alkoholin aiheuttaman elinvaurion erotusdiagnostiikkaa.
Laboratoriokokeista saattaa olla myös hyötyä silloin, kun
- ongelmakäyttö vaikuttaa todennäköiseltä, mutta esitiedot eivät anna asiasta riittävää varmuutta
- pyritään riskikäytön varhaiseen toteamiseen terveyskeskuksessa, työterveyshuollossa taikka sairaalan poliklinikassa tai osastoilla.
Laboratoriokokeet osoittavat alkoholiriippuvuuden herkästi, mutta riskikulutuksen toteamisessa väestössä niiden merkitys on vähäinen «Laboratoriokokeet (GT, MCV, CDT) osoittavat alkoholiriippuvuuden herkästi, mutta riskikulutuksen varhaisessa toteamisessa niiden merkitys on vähäinen.»A. Siksi alkoholin ongelmakäytön diagnostiikan ei koskaan tule perustua pelkkään epänormaaliin laboratorioarvoon vaan myös taustatietoihin ja kyselytesteihin.
Laboratoriotutkimuksilla (CDT ja GT) on merkitystä alkoholista riippuvaisen potilaan hoidon tuloksellisuuden seuraamisessa, ainakin miehillä «CDT ja GT toimivat alkoholiriippuvuuden hoidon tuloksellisuuden seuraamisessa, ainakin miehillä - CDT hieman paremmin kuin GT, mutta yhdessä ne toimivat parhaiten.»A.
Yleisin syy MCV:n, CDT:n ja GT:n poikkeavuuteen on alkoholin ongelmakäyttö «Yleisin syy MCV:n, GT:n ja CDT:n poikkeavuuteen on alkoholin ongelmakäyttö.»A.

Veren tai hengitysilman alkoholipitoisuus

Alkoholiriippuvuusdiagnoosi on NCA:n (National Council of Alcoholism 1972) kriteereiden mukaan todennäköinen, jos potilaan veren tai hengitysilman alkoholipitoisuus on ajanvarausvastaanotolla yli 1 ‰, jos alkoholipitoisuudeksi todetaan yli 3 ‰ tai jos pitoisuus on ollut yli 1.5 ‰ ilman päihtymyksen merkkejä «Criteria for the diagnosi of alcoholism. Ann Int Med 1972;77;249-58»25. Suomalaisessa kulttuurissa riskikäyttöön viittaavaksi voidaan tulkita jo alle 1 ‰:n humala ajanvarausvastaanotolla.
Ongelmakäyttäjän tottuminen alkoholiin aiheuttaa sen, että hänen päihtymystään on vaikea humalaoireiden perusteella havaita vastaanotolla; siksi epäily kannattaa varmistaa herkästi alkometrilla.
Veren alkoholipitoisuuden määrittäminen saattaa olla paras haitallisen käytön ja riippuvuuden mittari nuorilla työikäisillä vammapotilailla «Veren alkoholipitoisuuden määrittäminen saattaa olla paras haitallisen alkoholikulutuksen ja alkoholiriippuvuuden mittari nuorilla työikäisillä vammapotilailla.»C.

Punasolujen keskitilavuus

Anemiaan liittymätön suuri MCV-arvo (vähintään 100 fl) johtuu miehillä ilmeisesti lähes aina ja naisista noin kolmasosalla alkoholin ongelmakäytöstä. MCV-arvon suurenemisen muita syitä ovat B₁₂-vitamiinin tai foolihapon puute, kilpirauhasen vajaatoiminta, retikulosytoosi, maksasairaudet, verisairaudet ja tupakointi. Noin kolmasosalla naisista suurenemiseen ei löydy selitystä «Seppä K, Laippala P, Saarni M. Macrocytosis as a consequence of alcohol abuse among patients in general practice. Alcohol Clin Exp Res 1991;15:871-6 »26.
Kun MCV-arvo suurenee 90 fl:sta 100 fl:aan, kasvaa ongelmajuomisen (yli kuusi annosta alkoholia vuorokaudessa) todennäköisyys 20 %:sta 60 %:iin «Chick J, Kreitman N, Plant M. Mean cell volume and gamma-glutamyl-transpeptidase as markers of drinking in working men. Lancet 1981;1:1249-51 »27.
MCV:n on todettu olevan suurentunut 48–90 %:lla alkoholiongelmaisista, mutta riskikulutuksen toteamisessa MCV on vähemmän herkkä kuin GT tai CDT «Keso L, Salaspuro M. Laboratoriokokeet alkoholiongelman toteamisessa ja hoidossa I. Suom Lääkäril 1985a;9:781-5»28, «Keso L, Salaspuro M. Laboratoriokokeet alkoholiongelman toteamisessa ja hoidossa II. Suom Lääkäril 1985b;10:887-95»29.
MCV-arvon pitkä puoliintumisaika, 120 vuorokautta, haittaa testin käyttöä juomisen seurannassa.
Jos potilaan MCV-arvo on suurentunut, lääkärin on syytä kysyä hänen alkoholinkäytöstään.

Glutamyylitransferaasi

Noin 70 % suurentuneista GT-arvoista selittyy alkoholin ongelmakulutuksella. GT osoittaa helposti alkoholiriippuvuuden (sensitiivisyys 70–90 %) «Keso L, Salaspuro M. Laboratoriokokeet alkoholiongelman toteamisessa ja hoidossa I. Suom Lääkäril 1985a;9:781-5»28, «Keso L, Salaspuro M. Laboratoriokokeet alkoholiongelman toteamisessa ja hoidossa II. Suom Lääkäril 1985b;10:887-95»29, mutta herkkyys on huonompi riskikulutuksen toteamisessa, varsinkin nuorilla (sensitiivisyys vain 10–30 %) «Salaspuro M. Carbohydrate-deficient transferrin as compared to other markers of alcoholism: a systematic review. Alcohol 1999;19:261-71 »30, «Scouller K, Conigrave KM, Macaskill P ym. Should we use carbohydrate-deficient transferrin instead of gamma-glutamyltransferase for detecting problem drinkers? A systematic review and metaanalysis. Cl»31, «Arndt T. Carbohydrate-deficient transferrin as a marker of chronic alcohol abuse: a critical review of preanalysis, analysis, and interpretation. Clin Chem 2001;47:13-27 »32.
Suurentuneen GT-arvon puoliintumisaika on 26 vuorokautta. Kertajuominen ei vaikuta seerumin GT-pitoisuuteen. GT-arvo suurenee kaikissa maksavauriotyypeissä, ja sitä voivat suurentaa myös ylipaino, hyperlipidemia, eräät lääkkeet (antikoagulantit ja epilepsialääkkeet), diabetes, haimatulehdus, sydämen vajaatoiminta, vakava tapaturma ja syövän etäpesäkkeet maksassa «Keso L, Salaspuro M. Laboratoriokokeet alkoholiongelman toteamisessa ja hoidossa I. Suom Lääkäril 1985a;9:781-5»28, «Keso L, Salaspuro M. Laboratoriokokeet alkoholiongelman toteamisessa ja hoidossa II. Suom Lääkäril 1985b;10:887-95»29.
Ongelmakulutuksen diagnostiikassa GT:n määritys ei ole kovin hyvä tutkimus, mutta sillä voidaan seurata potilaan alkoholinkäytön vähenemistä: arvon pieneneminen kahden viikon raittiin jakson aikana viittaa vahvasti siihen, että arvoa on suurentanut alkoholinkäyttö «Weill J, Schellenberg F, Le Goff AM ym. The decrease of low serum gamma glutamyl transferase during short-term abstinence. Alcohol 1988;5:1-3 »33. Jos arvo ei alkoholinkäytön vähentämisestä huolimatta pienene, on selvitettävä muut syyt.

Niukkahiilihydraattinen transferriini

Alkoholin ongelmakäyttö (yli viisi annosta päivässä muutaman viikon ajan) suurentaa niukasti hiilihydraatteja sisältävien muotojen osuutta seerumin kokonaistransferriinista eli CDT-arvoa.
Arvon puoliintumisaika on 15 vuorokautta, joten määritys sopii juomisen muutosten seuraamiseen «Behrens UJ, Worner TM, Lieber CS. Changes in carbohydrate-deficient transferrin levels after alcohol withdrawal. Alcohol Clin Exp Res 1988;12:539-44 »34.
CDT toteaa herkästi alkoholiriippuvuuden (sensitiivisyys yli 90 %), mutta riskikulutuksen toteamisessa – varsinkin nuorilla – se on herkkyydeltään vain GT:n veroinen (noin 30 %). Se toimii ylipainoisilla ja naisilla huonommin kuin normaalipainoisilla ja miehillä «Bortolotti F, De Paoli G, Tagliaro F. Carbohydrate-deficient transferrin (CDT) as a marker of alcohol abuse: a critical review of the literature 2001-2005. J Chromatogr B Analyt Technol Biomed Life Sc»35.
Testi kuvastaa alkoholinkulutusta, ja se on spesifisempi kuin GT erottamaan alkoholiperäisen maksavaurion muusta maksavauriosta. Vääriä positiivisia tuloksia saadaan primaarissa biliaarisessa kirroosissa, muissa kirrooseissa ja transferriinin synnynnäisissä poikkeavuuksissa «Stibler H. Carbohydrate-deficient transferrin in serum: a new marker of potentially harmful alcohol consumption reviewed. Clin Chem 1991;37:2029-37 »36.
CDT ja GT ovat yhtä hyviä alkoholiriippuvuuden toteamisessa ja yhtä huonoja riskikulutuksen toteamisessa. Niiden yhteiskäytöllä herkkyys paranee mutta spesifisyys huononee «CDT:n ja GT:n yhteiskäyttö (kun jommankumman poikkeavuutta pidetään ongelmakäytön kriteerinä) lisää tunnistamisherkkyyttä, mutta huonontaa tarkkuutta.»A.

Lyhytneuvonta (mini-interventio)

Alkoholiongelman sekundaaripreventiossa pyritään löytämään ja hoitamaan varhaisessa vaiheessa alkoholin riskikäyttäjät. Suomessa tätä toimintaa nimitetään lyhytneuvonnaksi tai mini-interventioksi (englanniksi brief intervention).
Lyhytneuvonnan tarkoituksena on vähentää alkoholin liiallista kulutusta.
Lyhytneuvonnan sisältöä on luonnehdittu lyhenteellä RAAMIT; ks. taulukko «RAAMIT-lyhytneuvonnan (FRAMES) sisältö. »3.
Lyhytneuvonnan perusedellytyksenä on tiedostaa alkoholin riskikulutuksen yleisyys ja kysyä aktiivisesti potilaiden alkoholinkäyttöä. Neuvonta suhteutetaan potilaan tilanteeseen. Naisten neuvonta on aiheellinen aina, kun päivittäiskäyttö on vähintään 20 g absoluuttista alkoholia (vähintään kaksi ravintola-annosta) tai humalahakuinen juominen (vähintään viisi annosta) toistuu viikoittain. Miehille vastaavat neuvonnan rajat ovat 40 g/vrk (neljä annosta) tai seitsemän annoksen kertakäyttö viikoittain. Potilaalle kerrotaan yksilöllisesti hänen alkoholinkäyttönsä haittavaikutuksista, ja häntä motivoidaan sekä suullisilla että kirjallisilla ohjeilla vähentämään kulutustaan. Tapaamisen lopuksi sovitaan tarvittaessa muutamasta seurantakäynnistä.
Potilasta tuetaan kuuntelemalla ja rakentavasti kommentoimalla. Motivoiva asenne on lyhytneuvonnan tärkeintä sisältöä. Hoito voi olla yksi ainoa käynti, mutta tilanteen mukaan saatetaan tarvita useampia käyntejä. Käynnin kesto on 15–20 minuuttia. Lyhytneuvonta liittyy saumattomasti potilaan muuhun hoitoon.
Lyhytneuvonnan tukena voidaan käyttää laboratoriokokeita. Luontevinta on seurata hoitoa sillä mittarilla, jonka arvo on hoidon alussa ollut suurentunut. Käyttökelpoisia ovat esimerkiksi MCV, GT ja CDT. Seurantakäynnillä tarkistetaan mahdollinen juomapäiväkirja ja tehdyt laboratoriokokeet. Potilasta kannustetaan asettamaan omia tavoitteita, ja seuraava käynti sovitaan yleensä parin kolmen viikon päähän.
Lyhytneuvonta on vaikuttava hoitomuoto alkoholin riskikulutuksessa ennen riippuvuuden kehittymistä «Lyhytneuvonta on vaikuttava hoitomuoto alkoholin riskikulutuksessa ennen riippuvuuden kehittymistä.»A.
Ongelmakäytön hoitona lyhytneuvonta on yhtä tehokas kuin laajempi interventio «Ongelmakulutuksen hoitona lyhytneuvonta on yhtä tehokas kuin laajempi interventio.»A.
Lyhytneuvontaan kannattaa käyttää aikaa ainakin 5–10 minuuttia, ja sen tulee sisältää ohjeita selviämisstrategioista sekä neuvontaa alkoholihaitoista «Ballesteros J, Duffy JC, Querejeta I ym. Efficacy of brief interventions for hazardous drinkers in primary care: systematic review and meta-analyses. Alcohol Clin Exp Res 2004;28:608-18 »37. Käyntikertojen määrä räätälöidään yksilöllisesti. Lyhytneuvonnan määrä saattaa vaikuttaa vasteeseen «Lyhytneuvontaan käytetty aika ilmeisesti parantaa sen vastetta.»C. Laajennettu neuvonta näyttäisi olevan tehokkaampaa kuin aivan minimaalinen.
Lyhytneuvonta vähentänee terveys- ja sosiaalisia haittoja ja lienee siten kustannustehokas hoitomuoto «Lyhytneuvonta on ilmeisesti kustannustehokas hoitomuoto.»B.
Miehet ja naiset hyötyvät lyhytneuvonnasta ilmeisesti yhtä paljon «Miehet ja naiset hyötyvät lyhytneuvonnasta ilmeisesti yhtä paljon.»B.
Lyhytneuvonnan vaikutus kestänee 12–24 kuukautta «Lyhytneuvonnan vaikutus kestänee 12-24 kuukautta.»C.
Jotta toiminta olisi kansanterveydellisesti merkittävää ja vaikuttavaa, sen tulee olla kattavaa.

Taulukko 3. RAAMIT-lyhytneuvonnan (FRAMES) sisältö.
Rohkeus (self efficacy)	Potilaaseen valetaan rohkeutta ja uskoa onnistumiseen
Alkoholitietous (feedback)	Annetaan palautetta ja tietoa alkoholiasioista suhteutettuna potilaan vaivoihin ja löydöksiin
Apu (advice)	Avustetaan päätöksessä vähentää juomista tai lopettaa se
Myötätunto (empathy)	Lämmin, reflektoiva, empaattinen ja ymmärtävä suhtautuminen
Itsemääräämisvastuu (responsibility)	Potilaan on itse päätettävä vähentää juomista
Toimintaohjeet (menu)	Luodaan vaihtoehtoisia strategioita juomisen vähentämiseksi

Psykososiaalinen hoito ja kuntoutus

Kaikissa psykososiaalisissa hoito- ja kuntoutusmuodoissa tärkeää on hoidon jatkuvuus, hyvä yhteistyö sekä potilaan motivoiminen ja sitouttaminen hoitoon. Hoidossa keskeistä on tiedon antaminen, keskustelu ja toiminta yksilö-, ryhmä-, pari-, perhe- tai ryhmäterapiana. Voidaan käyttää esimerkiksi kuvataide-, musiikki- tai rentoutusterapiaa tai psykodraamaa. Tavoite voi olla myös lääkehoitoon sitouttaminen. Myös itseapu- ja vertaistoimintaa (AA-ryhmä, A-kilta) on tarjolla.
Yleisin psykososiaalinen hoito on "tavallinen hoitosuhde": hoitava ja tukea antava vuorovaikutus, jossa on aineksia useista viitekehyksistä. Se on myös yleinen tutkimusten vertailuhoito.
Perheen lasten hyvinvointi tulee ottaa huomioon kaikenlaatuisissa hoitotapahtumissa.
Kaikkia hoitoja ei ole saatavissa kaikkialla. Potilaan mielipidettä on syytä kuulla hoitomuodon valinnassa. Hoito edellyttää usein eri hoitopaikkojen yhteistyötä. Usein avohoito riittää. Laitoshoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti.
Kognitiivinen käyttäytymisterapia käsittää useita eri menetelmiä. Tavoitteena on parantaa itsehallintaa omaksumalla uusia valmiuksia ja taitoja. Tähän pyritään muun muassa muuttamalla toiminta-, tunteensäätely- ja ajattelutapoja. Tietoista toimintaa vahvistetaan harjoitustehtävillä. Hoitomuotoja ovat muun muassa motivoiva potilaskeskeinen haastattelu ja retkahduksenehkäisyohjelmat.
Kahdentoista askeleen ohjelmassa päihderiippuvuus nähdään AA-ideologian mukaisesti sairautena. Tavoite on päihteettömyys. Jatkohoidoksi suositellaan AA-toimintaa.
Ratkaisukeskeisessä terapiassa ratkotaan konkreettisia asioita, etsitään voimavaroja sekä lisätään potilaan itsetuntemusta ja toimintakykyä pulmatilanteissa.
Yhteisövahvistusohjelmassa (community reinforcement approach, CRA) palkitaan toivottua käyttäytymistä, etsitään tukea perheestä, työstä ja vapaa-ajasta sekä harjoitellaan sosiaalisia taitoja.
Systeemiteoreettista mallia sovelletaan muun muassa pari-, perhe- ja verkostoterapioissa.
Psykodynaamisissa ja interpersoonallisissa psykoterapioissa käsitellään potilaan elämävaiheita ja ihmissuhteita.

Hoitosuhteen vaikutus hoitotuloksiin

Hyvä hoitosuhde on yhteydessä hyviin hoitotuloksiin «Hoitavan henkilön vuorovaikutustaidot ja hyvä hoitosuhde vaikuttavat hoitotulokseen.»A.
Terapeutin keskeinen tehtävä on luoda hyvä hoitosuhde ja välttää mahdollisuuksien mukaan vastakkainasettelua. Luottamuksen lisääntyessä potilas uskaltaa kertoa myös arkaluonteisia asioita.
Psykososiaalisen hoidon tulokset vaihtelevat hoitavan henkilön mukaan «Psykososiaalisen hoidon tulokset ilmeisesti vaihtelevat hoitavan henkilön mukaan.»B.
Hoitavan henkilön vuorovaikutustaidot vaikuttavat ilmeisesti hoitotulokseen «Hoitavan henkilön vuorovaikutustaidot ja hyvä hoitosuhde vaikuttavat hoitotulokseen.»A.
Hoitavan henkilön on hyvä arvioida omia vuorovaikutustaitojaan ja pyrkiä kehittämään niitä.

Hoitomuodon vaikutus hoidon tehoon

Eräitä psykososiaalisia hoitomuotoja on tutkittu runsaasti, toisista on lähinnä kokemusperäistä tietoa. Hoitoyhteisön kulttuuriympäristö, potilaiden valintakriteerit ja vertailuryhmä vaikuttavat tulosten tulkintaan. Moniongelmaisia on tutkittu vähän. Tutkimusten seuranta-ajat ovat yleensä lyhyitä. Näyttää siltä, että sekä hoitomuoto että hoitavan henkilön ominaisuudet vaikuttavat tulokseen.
Psykososiaalinen hoito on tehokkaampaa kuin hoitamatta jättäminen «Psykososiaalinen hoito on tehokkaampaa kuin hoitamatta jättäminen.»A.
Internet-pohjainen interventio saattaa olla tehokkaampi kuin pelkän valistusaineiston antaminen «Riper H, Kramer J, Smit F ym. Web-based self-help for problem drinkers: a pragmatic randomized trial. Addiction 2008;103:218-27 »38.
Psykososiaalinen hoito vähentää alkoholiongelman aiheuttamia kokonaiskustannuksia «UKATT Research Team. Cost effectiveness of treatment for alcohol problems: findings of the randomised UK alcohol treatment trial (UKATT). BMJ 2005;331:544 »39.
Keskivaikeassa riippuvuudessa eri hoitomuodoilla saavutetaan ilmeisesti pääosin samantasoisia tuloksia «Carroll KM, Nich C, Ball SA ym. Treatment of cocaine and alcohol dependence with psychotherapy and disulfiram. Addiction 1998;93:713-27 »40, «Ojehagen A, Berglund M, Appel CP ym. A randomized study of long-term out-patient treatment in alcoholics. Psychiatric treatment versus multimodal behavioural therapy, during 1 versus 2 years of treatm»41, «Cooney NL, Kadden RM, Litt MD ym. Matching alcoholics to coping skills or interactional therapies: two-year follow-up results. J Consult Clin Psychol 1991;59:598-601 »42.
Perheväkivaltaan syyllistyneillä alkoholista riippuvaisilla saattaa kognitiivinen käyttäytymisterapia tuottaa parempia tuloksia kuin kahdentoista askeleen hoito «Easton CJ, Mandel DL, Hunkele KA ym. A cognitive behavioral therapy for alcohol-dependent domestic violence offenders: an integrated substance abuse-domestic violence treatment approach (SADV). Am J A»43.
Motivoiva haastattelu eri muodoissaan lisää hoidon tuloksellisuutta «Motivoiva haastattelu lisää hoidon tuloksellisuutta.»A. Samoin motivoivaa haastattelua laajempi kognitiivinen käyttäytymisterapia ilmeisesti parantaa hoitotulosta «Motivoivaa haastattelua laajempi kognitiivinen käyttäytymisterapia ilmeisesti parantaa kohtalaisen tai vaikean alkoholiongelman hoitotulosta.»B.
Kahdentoista askeleen ohjelma tuottaa ilmeisesti enemmän täysraittiutta, mutta muilta osin tulokset eivät ilmeisesti eroa oleellisesti tavanomaisten psykososiaalisten hoitojen tuloksista «Kahdentoista askeleen ohjelma tuottaa ilmeisesti enemmän täysraittiutta, mutta muilta osin tulokset eivät ilmeisesti eroa oleellisesti tavanomaisten psykososiaalisten hoitojen tuloksista.»B.
Yhteisövahvistusohjelma on ilmeisesti parempi kuin hoitopaikan tavanomainen hoito «Yhteisövahvistusohjelma (CRA-hoito) ilmeisesti lisää tavanomaisen hoidon tuloksellisuutta.»B.
Pari- ja perheterapia on ilmeisesti tehokkaampaa kuin pelkkä yksilön hoito «Pari- ja perheterapia on alkoholiongelmassa ilmeisesti tehokkaampaa kuin pelkkä yksilöhoito.»B. Niistä saattaa olla hyötyä myös perheen lapsille «Kelley ML, Fals-Stewart W. Couples- versus individual-based therapy for alcohol and drug abuse: effects on children's psychosocial functioning. J Consult Clin Psychol 2002;70:417-27 »44, «Kelley ML, Fals-Stewart W. Treating paternal alcoholism with learning sobriety together: effects on adolescents versus preadolescents. J Fam Psychol 2007;21:435-44 »45, ja niillä voidaan vähentää kotiväkivaltaa «O'Farrell TJ, Van Hutton V, Murphy CM. Domestic violence before and after alcoholism treatment: a two-year longitudinal study. J Stud Alcohol 1999;60:317-21 »46.
Psykodynaamisten terapioiden hyöty on todennäköisesti vähäinen «Psykodynaamisten terapioiden hyöty alkoholiongelman hoidossa on todennäköisesti vähäinen.»C.
Toistaiseksi ei tunneta sellaisia kriteereitä, joiden perusteella alkoholiongelmaiselle voitaisiin valita hänelle parhaiten sopiva hoitomuoto «Matching alcoholism treatments to client heterogeneity: Project MATCH three-year drinking outcomes. Alcohol Clin Exp Res 1998;22:1300-11 »47, «UKATT Research Team. UK Alcohol Treatment Trial: client-treatment matching effects. Addiction 2008;103:228-38 »48.

Alkoholiongelman kliininen hoito

Akuutti alkoholimyrkytys

Suomessa kuolee vuosittain noin 500 ihmistä akuutteihin alkoholimyrkytyksiin, ja näistä tapauksista yli 85 % aiheutuu etanolista «Poikolainen K, Leppänen K, Vuori E. Alcohol sales and fatal alcohol poisonings: a time-series analysis. Addiction 2002;97:1037-40 »49. Määrä on poikkeuksellisen suuri verrattuna muihin länsimaihin «Poikolainen K, Leppänen K, Vuori E. Alcohol sales and fatal alcohol poisonings: a time-series analysis. Addiction 2002;97:1037-40 »49. Alkoholiperäiset kuolemat ja alkoholimyrkytykset ovat viime vuosina jatkuvasti lisääntyneet, ja mukana on usein lääkemyrkytys «Poikolainen K, Leppänen K, Vuori E. Alcohol sales and fatal alcohol poisonings: a time-series analysis. Addiction 2002;97:1037-40 »49, «Laatikainen T. Alkoholiveron alennus näkyi nopeasti kuolleisuudessa. Suom Lääkäril 2009;8:691»50.
Lievästi tai keskivaikeasti humaltunut (veren etanolipitoisuus alle 3 ‰) on tajuissaan tai mahdollisesti pinnallisesti tajuton. Diagnoosi perustuu anamneesiin, alkoholin hajuun ja uloshengitysilman etanolipitoisuuden mittaamiseen. Tarkalla kliinisellä tutkimuksella pyritään toteamaan muut akuuttihoitoa vaativat tilat. Aikuisen lievä tai keskivaikea alkoholimyrkytys (alle 2.5–3 ‰) ei sellaisenaan vaadi erikoishoitoa «Aikuisen lievä tai keskivaikea alkoholimyrkytys (alle 2.5-3 #x2030;) ei sellaisenaan vaadi erikoishoitoa.»D, mutta aspiraatioriski on muistettava. Mahalaukku huuhdellaan vain, jos epäillään lääkemyrkytystä. Lääkehiili ei estä etanolin imeytymistä «Kuitunen T. Alkoholimyrkytykset. Duodecim 2000;116:1655-61 »51, «Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M ym. (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005, s. 475-6»52.
Jos veren alkoholipitoisuus on yli 3 ‰, potilas on usein pinnallisesti tajuton. Erotusdiagnostiikassa tulee muistaa muun muassa sekamyrkytykset, vammat, epilepsia, aivoverenkierron häiriöt, aivokalvontulehdus, diabetes, hypoglykemia, maitohappoasidoosi ja muu kuin diabeettinen ketoasidoosi. Perustutkimuksina suositellaan määritettäviksi verenglukoosi sekä seerumin natrium, kalium ja kloridi. Hengitystä, verenkiertoa ja tajunnan tasoa seurataan.
Jos potilaalla on vakava etanolimyrkytys, hän kuuluu sairaalahoitoon «Jos potilaalla on vakava etanolimyrkytys, hän kuuluu sairaalahoitoon.»D.

Korvikealkoholimyrkytys (metanoli, etyleeniglykoli, isopropanoli)

Metanolia on muun muassa pesunesteissä ja liuotteissa, etyleeniglykolia pakkasnesteissä ja isopropanolia jäänestoaineissa. Jo 30 ml metanolia, 50 ml etyleeniglykolia tai 250 ml isopropanolia saattaa olla hengenvaarallinen annos. Korvikealkoholimyrkytykset tulee hoitaa sairaalassa «Korvikealkoholimyrkytykset tulee hoitaa sairaalassa.»D.
Metanolimyrkytyksen oireita ovat humala, heikotus, kovat vatsakivut, pahoinvointi, papillaödeema, laajat valojäykät pupillit ja näköhäiriöt. Myrkytys voi aiheuttaa sokeutumisen tai kuoleman. Nopea, asianmukainen hoito on tarpeen, mutta tilanteen erottaminen tavallisesta etanolimyrkytyksestä ei ole helppoa. Asidoosin aiheuttama hyperventilaatio ja ensimmäiset näköoireet voivat johtaa diagnoosiin, samoin tieto siitä, että potilas on käyttänyt poikkeavia juomia humaltuakseen.
Metanolimyrkytystä hoidetaan etanolilla, joka kilpailee metanolin kanssa alkoholidehydrogenaasista. Etanoli-infuusio aloitetaan heti «Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M ym. (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005, s. 443-4»53. Vaihtoehtona on fomepitsoli, jota American Academy of Clinical Toxicology Practice Guideline ja asiantuntijat pitävät etanolia suositeltavampana «Barceloux DG, Bond GR, Krenzelok EP ym. American Academy of Clinical Toxicology practice guidelines on the treatment of methanol poisoning. J Toxicol Clin Toxicol 2002;40:415-46 »54, «Barceloux DG, Krenzelok EP, Olson K ym. American Academy of Clinical Toxicology Practice Guidelines on the Treatment of Ethylene Glycol Poisoning. Ad Hoc Committee. J Toxicol Clin Toxicol 1999;37:537-»55, «Hovda KE, Jacobsen D. Expert opinion: fomepizole may ameliorate the need for hemodialysis in methanol poisoning. Hum Exp Toxicol 2008;27:539-46 »56, vaikka siitä ei ole tehty vertailevaa tutkimusta.
Etyleeniglykoli- ja isopropanolimyrkytyksen oireita ovat humala, takykardia, oliguria ja keuhkokongestio. Etyleeniglykoli metaboloituu nopeasti glykoli- ja oksaalihapoksi, mistä seuraavat metabolinen asidoosi ja oksalaatin saostuminen munuaisiin. Hoitamaton myrkytys voi johtaa munuaisvaurioon.
Lääkehiili ei sido alkoholeja. Hoitona ovat asidoosin hoito, tehostettu diureesi, etanoli-infuusio, lääkitys (fomepitsoli) ja tarvittaessa hemodialyysi. Natriumbikarbonaatti-infuusio aloitetaan heti «Akuuttihoito-opas. Elonen E, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M ym. (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005, s. 480-1»57.

Vieroitusoireet

Vieroitusoireita ilmaantuu, kun päihteeseen sopeutuneen hermoston toiminta muuttuu äkkiä päihteen poistuessa elimistöstä. Hermoston adaptaatio päihteeseen jää jäljelle, ja hermosto tulee "yliaktiiviseksi".
Alkoholivieroitusoireet ilmaantuvat pitkään jatkuneen alkoholinkäytön lopettamisen jälkeen 24–150 tunnin kuluessa (huippu 70–100 tuntia). Lieviä vieroitusoireita ovat vapina, levottomuus, hikoilu, unettomuus ja ärtyisyys, ja näitä ilmaantuu usein jo laskuhumalassa. Erotusdiagnostiikassa on muistettava erityisesti hypoglykemia, keuhkokuume, meningiitti, maksakooma ja kallovamma.
Delirium tremens on vaikea vieroitusoireyhtymä, joka ilmaantuu 24–150 tunnin kuluttua alkoholinkäytön lopettamisen jälkeen. Oireita ovat autonominen ja psykomotorinen hyperaktiivisuus (hikoilu, takykardia, vapina, levottomuus), puhevaikeudet, desorientaatio ja hallusinaatiot. Tila saattaa olla hengenvaarallinen.
Oireiden arvioinnissa voidaan käyttää CIWA-Ar-asteikkoa (ks. Lääkärin tietokannat, artikkeli CIWA-Ar-asteikko alkoholin vieroitusoireiden arvioimiseksi «CIWA-Ar-asteikko alkoholin vieroitusoireiden arvioimiseksi»6).
Vieroitusoireiden ja delirium tremensin hoidossa tehokkaimpia ovat bentsodiatsepiinit; eri bentsodiatsepiinien välillä ei ole merkitseviä eroja «Vieroitusoireiden ja delirium tremensin hoidossa ovat tehokkaimpia bentsodiatsepiinit. Eri bentsodiatsepiinien välillä ei ole merkittäviä eroja.»A.
Karbamatsepiini ei ole ensisijainen alkoholivieroituslääke. Se kuitenkin ilmeisesti estää tehokkaasti kouristuksia, ja sitä voitaneen käyttää, jos potilaalla on aiemmin esiintynyt vieroituskouristuksia «Erwin WE, Williams DB, Speir WA. Delirium tremens. South Med J 1998;91:425-32 »58, «Karbamatsepiini ei ole ensisijainen alkoholivieroituslääke. Se kuitenkin ilmeisesti estää tehokkaasti kouristuksia, ja sitä voitaneen käyttää, jos potilaalla on aiemmin esiintynyt vieroituskouristuksia.»B (Ks. Käypä hoito -suositus Aikuisten epilepsiat «Epilepsiat (aikuiset)»7).
Avokatkaisuhoidossa voidaan käyttää lieviin tai keskivaikeisiin vierotusoireisiin valvottua klooridiatsepoksidilääkitystä (25–50 mg x 2–4) pienenevin annoksin 3–5 vuorokauden ajan (ks. Lääkärin tietokannat, artikkeli Alkoholin vieroitusoireiden hoito «Alkoholin vieroitusoireiden hoito»8).
Diatsepaamia annetaan 10–20 mg 1–2 tunnin välein nestemäisenä (tarvittaessa valvotusti suoneen), kunnes potilas rauhoittuu tai saavutetaan kyllästysannos (200 mg) «Mayo-Smith MF, Beecher LH, Fischer TL ym. Management of alcohol withdrawal delirium. An evidence-based practice guideline. Arch Intern Med 2004;164:1405-12 »59. Bentsodiatsepiinien sekakäyttäjien annos tulee harkita tarkkaan: he voivat tarvita huomattavasti suurempia annoksia, varsinkin jos he ovat riippuvaisia suurista annoksista.
Vieroitushoito aloitetaan usein antamalla tiamiinia 250 mg lihakseen tai suoneen kolmena päivänä. Tiamiinilla voidaan estää mahdollista Wernicken enkefalopatiaa, joten käytäntö lienee suositeltava «Tiamiinilla (B-vitamiini) voidaan todennäköisesti estää uhkaavaa Wernicken enkefalopatiaa jos potilaalla on mahdollinen B-vitamiinin puutos.»C.
Vieroitusoireisiin liittyvät dehydraatio ja suolavajaus voidaan lievissä tapauksissa hoitaa isotonisella urheilujuomalla ja vähärasvaisella maidolla. Vaikea tilanne hoidetaan kalium- ja magnesiuminfuusiolla (ks. esimerkiksi Akuuttihoito-opas). Katkaisuhoito on aina kuntoutuksen ja jatkohoidon perusta.
Akupunktuurista ei ole hyötyä alkoholivieroitusoireiden hoidossa «Akupunktuurista ei ilmeisesti ole hyötyä alkoholivieroitusoireiden hoidossa.»B. Kliinisen kokemuksen mukaan se näyttäisi lisäävän hoitoon sitoutumista, mutta tutkimusnäyttö asiasta puuttuu.

Alkoholiriippuvuuden lääkehoito

Psykososiaaliset hoidot ovat alkoholiriippuvuuden hoidon perusta, mutta tulosta voidaan parantaa merkittävästi lääkityksellä (keskimäärin 15–25 %). Eri lääkkeistä tai niiden yhteiskäytöstä ei toistaiseksi ole riittävästi vertailevien tutkimusten tuloksia.
Disulfiraami estää alkoholin palaessa muodostuvan asetaldehydin palamista edelleen etikkahapoksi. Asetaldehydia kertyy verenkiertoon, ja se aiheuttaa ihon punoitusta, päänsärkyä, pahoinvointia ja sydämentykytystä. Näiden oireiden takia lääkettä käyttävän potilaan oletetaan välttävän alkoholia.
Jos disulfiraamin käyttöä ei valvota, potilas käyttää lääkettä epäsäännöllisesti ja usein tuloksettomasti. Valvottu disulfiraamilääkitys (400 mg kahdesti viikossa tai 200 mg/vrk) on parantanut merkitsevästi pelkillä psykososiaalisilla menetelmillä saatuja tuloksia alkoholiriippuvuuden hoidossa «Valvottu disulfiraamilääkitys (400 mg kahdesti viikossa tai 200 mg/vrk) on parantanut merkitsevästi pelkillä psykososiaalisilla menetelmillä saatuja tuloksia alkoholiriippuvuuden hoidossa.»A.
Potilaan kanssa suositellaan tehtäväksi nk. antabussopimus hoidosta «»3.
Disulfiraami-implantteja käytettäessä lääkkeen pitoisuus veressä ei ole riittävä, ja tästä syystä sen vaikutus on enintään lumelääkkeen veroinen «Disulfiraami-implantteja käytettäessä lääkkeen pitoisuus veressä ei ole riittävä, ja tästä syystä sen vaikutus on enintään lumelääkkeen veroinen.»A.
Opioidiantagonistien (naltreksoni ja nalmefeeni) arvellaan vähentävän humaltumiseen liittyvää mielihyvää, jolloin juominen ei ole yhtä palkitsevaa kuin aikaisemmin ja juomahimon ja retkahdusten pitäisi vähentyä.
Naltreksoni (50 mg päivässä) lisää lumelääkkeeseen verrattuna raittiiden päivien lukumäärää ja vähentää retkahduksia. Hoitotulosta parantaa merkittävästi lääkitykseen liitetty kognitiivinen käyttäytymis- tai motivoiva terapia «Naltreksoni (50 mg/vrk) lisää lumelääkkeeseen verrattuna raittiiden päivien lukumäärää ja vähentää retkahduksia. Hoitotuloksen tehoa parantaa merkittävästi lääkitykseen liitetty kognitiivinen käyttäytymis- tai motivoiva terapia.»A.
Pitkävaikutteinen naltreksoni-injektio ilmeisesti lisää raittiiden päivien määrää ja vähentää juomista, kun hoitoon on yhdistetty motivoivaa tai kognitiivista terapiaa «Pitkävaikutteinen naltreksoni-injektio ilmeisesti lisää raittiiden päivien määrää ja vähentää juomista, kun hoitoon on yhdistetty motivoivaa tai kognitiivista terapiaa.»B.
Naltreksoni tai nalmefeeni otettuna retkahduksen kannalta uhkaavissa tilanteissa (kohdennettu lääkitys) «Berglund M. Pharmacotherapy for alcohol dependence. Kirjassa: Treating alcohol and drug abuse. An evidence based review. Berglund M, Thelander S, Jonsson E (toim.) Wiley-VHC & Co. KgaA, Weinheim, Germ»60 ilmeisesti vähentää alkoholinkulutusta ja lisää raittiiden päivien lukumäärää «Naltreksoni (nalmefeeni) otettuna retkahduksen kannalta uhkaavissa tilanteissa (kohdennettu lääkitys) ilmeisesti vähentää alkoholinkulutusta ja lisätä raittiiden päivien lukumäärää.»B.
Suomessa erityisluvalla saatava tauriinin kalsiumsuola akamprosaatti vaikuttaa aivojen eksitatoriseen glutaminergiseen hermojärjestelmään ja toimii GABA-reseptorin agonistina. Aineen alkoholinhimoa vähentävän vaikutuksen mekanismia ei tunneta. Akamprosaatti on parantanut pelkällä psykososiaalisella hoidolla saatua tulosta lumelääkkeeseen verrattuna «Akamprosaatti (Suomessa erityisluvalla) on parantanut pelkällä psykososiaalisella hoidolla saatua hoitotulosta lumelääkkeeseen verrattuna.»A.
Ondansetroni (antiemeetti) on serotoniinin 5-HT₃-reseptorin salpaaja. Se ilmeisesti vähentää alkoholinkäyttöä ja näyttää tehoavan erityisesti nuorena alkoholisoituneiden hoidossa «Ondansetroni (antiemeetti) ilmeisesti vähentää alkoholinkäyttöä nuorena alkoholisoituneiden ryhmässä.»B.
Baklofeeni (vähentää luurankolihasten spastisuutta) on GABA-B-reseptorin agonisti, joka estää spinaalista refleksi-impulssin siirtoa todennäköisesti stimuloimalla GABA-B-reseptoreja. Se ei vaikuta neuromuskulaariseen transmissioon. Baklofeeni saattaa lisätä psykososiaalisella hoidolla saavutettua raittiina pysymistä kirroottisilla alkoholisteilla «Baklofeeni (vähentää luurankolihasten spastisuutta) saattaa lisätä psykososiaalisella hoidolla saavutettua raittiina pysymistä kirroottisilla alkoholisteilla.»C.
Ketiapiini on uudemman polven psykoosilääke, jota käytetään skitsofrenian ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa. Ketiapiinista on tehty alkoholisoituneilla persoonallisuushäiriöpotilailla tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla nuorilla potilailla kolme tutkimusta, joista kaksi kontrolloitua. Ketiapiinin väärinkäyttöä on kuvattu useissa raporteissa «Hanley MJ, Kenna GA. Quetiapine: treatment for substance abuse and drug of abuse. Am J Health Syst Pharm 2008;65:611-8 »61. Ketiapiini saattaa vähentää nuorena alkoholisoituneiden bipolaaripotilaiden alkoholinkulutusta «Ketiapiini saattaa vähentää nuorena alkoholisoituneiden bipolaaripotilaiden alkoholinkulutusta.»C.
Epilepsialääke topiramaatti ilmeisesti vähentää dopamiinin vapautumista mesolimbisellä aivoalueella, lisää gamma-aminovoihapon toimintaa ja toimii glutamaattiantagonistina. Topiramaatti saattaa parantaa psykososiaalisella hoidolla saavutettua tulosta «Topiramaatti (antiepilepti) saattaa lisätä psykososiaalisella hoidolla saavutettua tulosta.»C.
Akupunktuurilla ei voida tehostaa alkoholismin hoitoa «Akupunktuurilla ei voida tehostaa alkoholismin hoitoa.»A. Kliinisen kokemuksen mukaan se näyttäisi lisäävän hoitoon sitoutumista, mutta tutkimusnäyttö asiasta puuttuu.

Alkoholiongelma ja mielenterveyden häiriöt

Alkoholiongelma kietoutuu usein mielenterveyden ongelmiin: potilas voi yrittää lievittää masennustaan alkoholilla, ja juominen saattaa aiheuttaa mielenterveysongelmia ja ongelmien hoitoon käytetyt lääkkeet riippuvuutta. Näiden potilaiden hoidossa yhteistyö psykiatrisen erikoissairaanhoidon kanssa on usein tarpeen.
Alkoholiongelmaisen potilaan psyykkiset oireet (unettomuus, ahdistuneisuus, masennus, psykoottisuus, persoonallisuushäiriöön liittyvät oireet) on diagnosoitava ja hoidettava huolellisesti rinnan alkoholiongelman kanssa.
Samanaikaisten mielenterveyden häiriöiden luotettava diagnosointi edellyttää yleensä joko neljän viikon raitista jaksoa ohimenevien oireiden pois sulkemiseksi tai oireiden alkamista ennen päihteidenkäyttöä, oireilua raittiiden jaksojen aikana tai oireiden pitkäkestoisuutta «American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders, fourth edition. Washington, DC, American Psychiatric Association, 1994»62.
Alkoholin aiheuttamiin häiriöihin (ohimenevät oireet poissuljettuina) voi liittyä lisääntynyt erillisten mielenterveydenhäiriöiden ilmaantumisen riski tai tavallista vaikeampi alkoholin aiheuttama päihtymys- tai vieroitustila «Nunes EV, Liu X, Samet S ym. Independent versus substance-induced major depressive disorder in substance-dependent patients: observational study of course during follow-up. J Clin Psychiatry 2006;67:1»63, «Ramsey SE, Kahler CW, Read JP ym. Discriminating between substance-induced and independent depressive episodes in alcohol dependent patients. J Stud Alcohol 2004;65:672-6 »64, «Caton LM, Hasin DS, Shrout PE ym. Stability of early-phase primary psychotic disorders with concurrent substance use and substance-induced psychosis. Br J Psychiatyiry 2007;190:105-11»65, «Caton CL, Drake RE, Hasin DS ym. Differences between early-phase primary psychotic disorders with concurrent substance use and substance-induced psychoses. Arch Gen Psychiatry 2005;62:137-45 »66.
Naltreksoni saattaa tehostaa alkoholiriippuvuuden hoitoa potilaalla, jolla on psykiatrinen häiriö «Naltreksoni ja disulfiraami saattavat tehostaa alkoholiriippuvuuden hoitoa komorbidin psykiatrisen häiriön yhteydessä, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D, samoin disulfiraami «Naltreksoni ja disulfiraami saattavat tehostaa alkoholiriippuvuuden hoitoa komorbidin psykiatrisen häiriön yhteydessä, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
Unilääkkeiden hyöty on osoitettu vain lyhytaikaisessa käytössä. (ks. Käypä hoito -suositus Unettomuuden hoito «Unettomuus»9)
Ahdistuneisuuden lääkehoito (selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät SSRI-lääkkeet, mahdollisesti buspironi) ilmeisesti vähentää ahdistuneisuuden oireita alkoholiongelmaisella potilaalla «Ahdistuneisuuden lääkehoito paroksetiinilla tai buspironilla ilmeisesti vähentää ahdistuneisuusoireita alkoholiongelmaisella potilaalla.»B.
Kognitiivis-behavioraalisesta psykoterapiasta saattaa olla apua pelko-oireisesta häiriöstä kärsivän alkoholiongelmaisen potilaan ahdistuneisuuteen «Schadé A, Marquenie LA, van Balkom AJ ym. The effectiveness of anxiety treatment on alcohol-dependent patients with a comorbid phobic disorder: a randomized controlled trial. Alcohol Clin Exp Res 2005»67.
Samanaikaisesta traumaperäisestä stressireaktiosta ja alkoholiriippuvuudesta kärsivillä potilailla SSRI-lääkkeet tai alkoholinkäyttöön suunnattu kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia saattavat vähentää alkoholinkäyttöä «Brady KT, Sonne S, Anton RF ym. Sertraline in the treatment of co-occurring alcohol dependence and posttraumatic stress disorder. Alcohol Clin Exp Res 2005;29:395-401 »68.
ADHD:n lääkehoito atomoksetiinilla saattaa vähentää ADHD:n oireita, mutta sillä ei ole vaikutusta alkoholinkäyttöön «Alkoholiongelmaisella ADHD-potilaalla atomoksetiinista saattaa olla hyötyä ADHD:n oireiden vähentämiseen, mutta sillä ei ole vaikutusta alkoholinkäyttöön.»C.
Masennuksen lääkehoito ilmeisesti vähentää masennusoireita niillä potilailla, joiden masennusoireet eivät ole alkoholinkäytöstä johtuvia ohimeneviä oireita «Masennuksen lääkehoito ilmeisesti vähentää alkoholiongelmaisen masennusoireita niillä potilailla, joiden masennusoireet eivät ole ohimeneviä, alkoholinkäytöstä johtuvia oireita.»B.
Alkoholiongelmaiset psykoottista häiriötä sairastavat potilaat hoidetaan yleensä psykiatrisen hoidon piirissä. (ks. Käypä hoito -suositukset Skitsofrenia «Skitsofrenia»10 ja Kaksisuuntainen mielialahäiriö «Kaksisuuntainen mielialahäiriö»11)
Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivät alkoholiongelmaiset potilaat saattavat hyötyä päihdeongelman ja persoonallisuushäiriön samanaikaisesta hoidosta psykoterapialla (ks. Käypä hoito -suositus Epävakaa persoonallisuus «Epävakaa persoonallisuus»12).
Kun alkoholiongelmaisen potilaan persoonallisuushäiriö on vaikea tai potilas on itsetuhoinen, potilaan arvio on parhaiten tehtävissä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa.

Sekakäytön ehkäisy

Riippuvuutta aiheuttavien lääkkeiden määräämistä alkoholiongelmaiselle on vältettävä. Päivystystilanteissa potilaille ei tule yleensä määrätä bentsodiatsepiineja. Jos näin kuitenkin tehdään, käyttö on syytä rajoittaa vain vierotusoireiden keston ajaksi «Erwin WE, Williams DB, Speir WA. Delirium tremens. South Med J 1998;91:425-32 »58, «Holbrook AM, Crowther R, Lotter A ym. Meta-analysis of benzodiazepine use in the treatment of acute alcohol withdrawal. CMAJ 1999;160:649-55 »69, «Mayo-Smith MF. Pharmacological management of alcohol withdrawal. A meta-analysis and evidence-based practice guideline. American Society of Addiction Medicine Working Group on Pharmacological Manageme»70.
Bentsodiatsepiinien pitkäaikaiskäyttö on aiheellista vain poikkeustapauksissa, jos muu hoito ei auta potilaan psyykkisiin oireisiin ja hänelle on mahdollista järjestää tiivis ja pitkäaikainen hoitokontakti.
Mikäli bentsodiatsepiinilääkitys arvioidaan tarpeelliseksi alkoholiongelmaiselle, on varmistuttava siitä, että hän käyttää lääkkeitä oikein. Lääkehoitoa on syytä seurata tiiviisti esimerkiksi siten, että lääkkeet annetaan valvotusti hoitopaikasta tai apteekista (ks. Apteekkisopimusmalli Valviran sivulla «http://www.valvira.fi/files/apteekkisopimusmalli.pdf»6).
Bentsodiatsepiinilääkitys on keskeytettävä – tarvittaessa katkaisuhoidon tuella tai vähitellen pienenevin annoksin – jos ilmenee lääkityksen väärinkäyttöä, myrkytyksiä, katukauppaa, reseptien toistuvaa katoamista, annoksen omaehtoista suurentamista tai asiointia useilla lääkäreillä.
Bentsodiatsepiinijohdosten välillä on eroja niiden riippuvuutta aiheuttavissa ominaisuuksissa «Griffiths RR, Weerts EM. Benzodiazepine self-administration in humans and laboratory animals--implications for problems of long-term use and abuse. Psychopharmacology (Berl) 1997;134:1-37 »71, «Soldatos CR, Dikeos DG, Whitehead A. Tolerance and rebound insomnia with rapidly eliminated hypnotics: a meta-analysis of sleep laboratory studies. Int Clin Psychpharmacol 1999;14:287-303»72. Hoidossa on syytä välttää lyhytvaikutteisia bentsodiatsepiineja.

Sekakäyttäjän hoito

Bentsodiatsepiinimyrkytys (potilas tajuton) hoidetaan flumatseniililla (0.25 mg suoneen toistetusti ad 2 mg, jatkona infuusio 0.1–0.4 mg/h) «Bentsodiatsepiinimyrkytys hoidetaan flumatseniililla.»A.
Sekakäytön hoidon perustana ovat oikea diagnoosi ja tilan vaikeusasteen arviointi. Sekakäyttöä on syytä epäillä, jos alkoholin suurkuluttaja tai alkoholista riippuvainen käyttäytyy lääkehakuisesti, katkaisuhoidon aikana todetaan bentsodiatsepiinitoleranssi tai potilas saa vieroitusoireita lääkityksen vähentämisen tai lopetuksen yhteydessä. Aggressiivinen lääkereseptiä vaativa potilas, eri lääkäreiltä lääkkeitä hakeva tai reseptiväärennöksiin syyllistynyt potilas voi olla sekakäyttäjä.
Vastaanotolla sekakäyttäjäksi sopivalle potilaalle (päihtymystila, jossa tokkuraisuutta, koordinaatio- ja muistihäiriöitä, estojen höltymistä, arvaamatonta tai aggressiivista käytöstä) annetaan tarvittava ensiapu. Tila arvioidaan, ja potilas lähetetään päivystyspoliklinikkaan, katkaisuhoitoon tai selviämisasemalle. Jatkohoito varmistetaan.
Sekakäyttäjän vieroitushoidossa kartoitetaan päihteidenkäytön vaiheet ja riippuvuudet. Riippuvuuden vaikeutta voidaan arvioida viisi kysymystä sisältävällä päihderiippuvuuden vakavuuden arviointiasteikolla (SDS) ja huumeseuloilla «de las Cuevas C, Sanz EJ, de la Fuente JA ym. The Severity of Dependence Scale (SDS) as screening test for benzodiazepine dependence: SDS validation study. Addiction 2000;95:245-50 »73, «Holopainen A. Sekakäyttö. Kirjassa: Päihdelääketiede. Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2003, s. 80, 450»74.
Alkoholiriippuvuuden vaikeusasteen arviointiin soveltuu SADD «Holopainen A. Sekakäyttö. Kirjassa: Päihdelääketiede. Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2003, s. 80, 450»74 ja alkoholin ongelmakäytön arviointiin AUDIT «Allen JP, Litten RZ, Fertig JB ym. A review of research on the Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT). Alcohol Clin Exp Res 1997;21:613-9 »75, «Reinert DF, Allen JP. The Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT): a review of recent research. Alcohol Clin Exp Res 2002;26:272-9 »76.
Bentsodiatsepiinien käyttöä voidaan arvioida virtsan huumeseuloilla ja seuraamalla lääkkeiden pitoisuuksia seerumissa.
Sekakäyttäjillä esiintyy kouristustaipumusta, jonka taustalla on alkoholin ja bentsodiatsepiinien vieroitusreaktiot. Riski on otettava huomioon vieroituksessa.
Alkoholin ja bentsodiatsepiinin sekakäyttäjän vieroitus lienee mahdollista avohoidossa tiiviissä seurannassa, jos potilas on itse motivoitunut vieroitushoitoon «Alkoholin ja bentsodiatsepiinin sekakäyttäjän vieroitus lienee mahdollista avohoidossa tiiviissä seurannassa, kun potilas on itse motivoitunut vieroitushoitoon.»C. Motivoituneista potilaista 25 % pystyy lopettamaan bentsodiatsepiinien käytön yhdellä hoitoyrityksellä.
Kognitiivinen käyttäytymisterapia ei todennäköisesti paranna A-klinikan tavallisten menetelmien tehoa motivoituneilla alkoholista ja bentsodiatsepiineista riippuvaisilla potilailla «Alkoholista ja bentsodiatsepiineista riippuvaisilla potilailla kognitiivinen käyttäytymisterapia ei ilmeisesti paranna A-klinikan tavallisten menetelmien tehoa.»C.
Vieroitus toteutetaan katkaisuhoito-osastolla, jos potilas käyttää suuria bentsodiatsepiiniannoksia, käyttö on hallitsematonta tai aikaisemmat vieroitusyritykset avohoidossa ovat epäonnistuneet. Vieroitusoireiden voimakkuutta voidaan seurata CIWA-B-lomakkeella «Busto UE, Sykora K, Sellers EM. A clinical scale to assess benzodiazepine withdrawal. J Clin Psychopharmacol 1989;9:412-6 »77.
Jos vieroitus toistuvasti epäonnistuu, potilas pyritään sitomaan "katulääkityksen" sijasta valvottuun hoitoon esimerkiksi apteekkisopimuksen avulla.
Karbamatsepiinin käyttö tukilääkkeenä saattaa parantaa bentsodiatsepiinivieroituksen onnistumista, samoin valproaatin käyttö, mutta luotettava näyttö tästä puuttuu. Tutkimukset on tehty potilailla, jotka ovat riippuvaisia pelkästään bentsodiatsepiinista.
Karbamatsepiinia voidaan myös käyttää vieroituskouristuksien ehkäisyyn «Pages KP, Ries RK. Use of anticonvulsants in benzodiazepine withdrawal. Am J Addict 1998;7:198-204 »78.

Erityiskysymyksiä

Alkoholi ja työkyky

Alkoholiongelmaisen sosiaaliturvaa säätelee kansallinen sosiaalivakuutuslaki. Työkyky on monimutkainen kokonaisuus, johon vaikuttavat sairaudet, motivaatio, sosiaaliset mielikuvat sekä ympäristötekijät «Juntunen J, Havu T. Vakuutuslääketieteen eettisiä ja juridisia näkökohtia. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2001;37:72-9»79.
Työterveyshuollolla on keskeinen asema alkoholiongelman ehkäisemisessä, havaitsemisessa ja hoitamisessa.
Suomalaisen käytännön mukaan pelkkä alkoholiriippuvuus oikeuttaa harvoin työkyvyttömyyseläkkeeseen. Henkilöä voidaan pitää työkyvyttömänä «Juntunen J. Alkoholi ja työkyky. Tiimi 2009;1:12-5»80, jos hänellä on lisäksi

Pysyvästi työkykyä heikentäviä somaattisia sairauksia (alkoholisairaudet, muut somaattiset oheissairaudet)
Työkykyä heikentäviä psykiatrisia sairauksia (krooniset alkoholipsykoosit, skitsofrenia, vaikea masennus, vaikea kaksisuuntainen mielialahäiriö, vaikea persoonallisuushäiriö)
Vaikea alkoholiriippuvuus (sosiaalinen syrjäytyneisyys, hoitoresistentti alkoholismi)

Päihtymyksen aiheuttamaa työkyvyttömyyttä ei pidetä sairauslomaan oikeuttavana sairautena. Lääkärin on kuitenkin syytä todeta työkyvyttömyys «Alkoholiriippuvaisen henkilön työkyvyttömyyskriteerit»6, tarvittaessa kirjoittaa siitä oikealla diagnoosilla työkyvyttömyyslausunto sekä pohdittava tilanteen vaatimaa hoitoa.

Alkoholi ja liikenne

Suomessa noin yhdellä kuljettajalla 450:stä veren alkoholipitoisuus on vähintään 0.5 promillea. Rattijuoppoja jää vuodessa kiinni noin 27 000 ja he aiheuttavat vuosittain noin 100 kuolemaa ja 1 000 vammautumista.
Tehokkaita rattijuopumuksen ehkäisykeinoja ovat promillerajat, anniskelun ikärajat, puhallusilman alkoholipitoisuuden testauspisteet, nuorten kuljettajien tavallista matalammat promillerajat, anniskeluhenkilökunnan kouluttaminen, raittiit sijaiskuljettajat ja tienvarsipuhallutuskampanjat «Peek-Asa C. The effect of random alcohol screening in reducing motor vehicle crash injuries. Am J Prev Med 1999;16:57-67 »81, «Shults RA, Elder RW, Sleet DA ym. Reviews of evidence regarding interventions to reduce alcohol-impaired driving. Am J Prev Med 2001;21:66-88 »82, «Ditter SM, Elder RW, Shults RA ym. Effectiveness of designated driver programs for reducing alcohol-impaired driving: a systematic review. Am J Prev Med 2005;28:280-7 »83.
Alkolukko on tehokas niin ensikertalaisilla kuin uusijoillakin käytön ajan, mutta sen tehosta käytön loputtua ei ole näyttöä «Willis C, Lybrand S, Bellamy N. Alcohol ignition interlock programmes for reducing drink driving recidivism. Cochrane Database Syst Rev 2004;3:CD004168 »84.
Lääkäri ottaa kantaa potilaan alkoholinkäytön ja hänen ajokykynsä suhteeseen tehdessään lausunnon ajolupaa varten ja poliisin ohjatessa henkilön arvioon rattijuopumuksen takia. Jos lääkäri havaitsee potilaan terveyden heikentyneen alkoholinkäytön takia pysyvästi niin, että se estää ajamisen, hänen velvollisuutensa on ilmoittaa asia poliisille, myös vastoin potilaan suostumusta.
Ei tiedetä, onko perusterveydenhuollossa annetusta neuvonnasta hyötyä rattijuopumuksen ehkäisyssä «Williams SB, Whitlock EP, Edgerton EA ym. Counseling about proper use of motor vehicle occupant restraints and avoidance of alcohol use while driving: a systematic evidence review for the U.S. Prevent»85.
Rattijuopumuksen jälkeiset korjaavat toimenpiteet vähentävät rattijuopumustapauksia ja niihin liittyviä onnettomuuksia 8–9 %. Sosiaali- ja terveydenhuollon antamalla rattijuopumuksen jälkeisellä neuvonnalla ei liene tehoa valikoimattomaan rattijuoppojen joukkoon «Sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuvalla rattijuopumuksen jälkeisen neuvonnalla ei liene tehoa valikoimattomaan rattijuoppojen joukkoon.»C. Neuvonta saattaa vähentää rattijuopumustapauksia henkilöillä, jotka eivät vielä ole riippuvaisia alkoholista mutta ovat joutuneet rattijuopumuksensa takia liikenneonnettomuuteen «Neuvonta saattaa vähentää rattijuopumuksia henkilöillä, jotka eivät vielä ole riippuvaisia alkoholista tai jotka ovat joutuneet rattijuopumuksensa takia liikenneonnettomuuteen.»C.

Alkoholi, raskaus ja imetys

Runsaan alkoholinkäytön vähentäminen tai lopettaminen raskauden aikana parantaa sikiön kasvu- ja kehitysennustetta «Runsaan alkoholinkäytön vähentäminen tai lopettaminen raskauden aikana parantaa sikiön kasvu- ja kehitysennustetta.»A, «Alkoholi ja sikiövaurio»7.
Raittius on ainoa varma tapa välttyä alkoholin aiheuttamilta sikiövaurioilta. Humaltuminen lisää tuntuvasti vaaraa. British Medical Association on julkaissut tiivistelmän sikiöaikaisen alkoholialtistuksen vaikutusten kirjosta «http://www.bma.org.uk/ap.nsf/Content/Fetalalcohol»7.
Lasten fyysisen ja emotionaalisen hoidon laiminlyönnin sekä muun kaltoinkohtelun riski on päihteitä käyttävien vanhempien perheissä suurentunut «Walsh C, MacMillan HL, Jamieson E. The relationship between parental substance abuse and child maltreatment: findings from the Ontario Health Supplement. Child Abuse Negl 2003;27:1409-25 »86, «Ammerman RT, Kolko DJ, Kirisci L ym. Child abuse potential in parents with histories of substance use disorder. Child Abuse Negl 1999;23:1225-38 »87. Tämän vuoksi alkoholia ei suositella käytettäväksi imeväisaikana, jolloin lapsen hyvinvointi on erityisen riippuvainen vanhempien hyvästä huomiokyvystä.
Lastensuojelulain (417/2007) «http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417?search[type]=pika&search[pika]=lastensuojelulaki»4 mukaan tulee sosiaalitoimeen tehdä ilmoitus lapsesta (laissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta), jonka hoidon ja huolenpidon tarve sekä kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ilmoitusvelvollisia ovat muun muassa kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt, eikä salassapitovelvollisuus estä ilmoitusvelvollisuutta. Lainmuutoksen 1.3.2010 mukaan on jo raskauden aikana tehtävä ennakoiva lastensuojeluilmoitus, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia heti syntymänsä jälkeen.
Imetysaikana rintamaidon alkoholipitoisuus on suunnilleen sama kuin äidin veren alkoholipitoisuus ja alkoholi häviää maidosta samanaikaisesti kuin äidin verestä «Lawton ME. Alcohol in breast milk. Aust N Z J Obster Gynaecol 1985;25:71-3»88, «Mennella JA, Beauchamp GK. The transfer of alcohol to human milk. Effects on flavor and the infant's behavior. N Engl J Med 1991;325:981-5 »89.
- Lapsen äidinmaidon mukana saama alkoholimäärä on hyvin pieni, eikä kohtuullinen alkoholinkäyttö ole este imettämiselle.
Alkoholin nauttiminen saattaa muuttaa äidin hormonien prolaktiinin ja oksitosiinin pitoisuuksia «Mennella JA, Pepino MY, Teff KL. Acute alcohol consumption disrupts the hormonal milieu of lactating women. J Clin Endocrinol Metab 2005;90:1979-85 »90.
- Alkoholin nauttiminen saattaa vähentää maidon tuotantoa, joskin luotettava näyttö tästä puuttuu.

Alkoholi ja nuoret

Alkoholin käytön aloitusiän lykkääminen on keskeistä nuorten alkoholiongelmien ehkäisyssä.
Vanhemmuutta tukevat interventiot vähentävät nuorten alkoholin käyttöä ja siirtävät aloittamisikää ja «Vanhemmuutta tukevat interventiot siirtävät nuorten alkoholinkäytön aloittamisikää ja vähentävät nuorten alkoholinkäyttöä.»A.
Kieltäytymis- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu alakouluiässä ilmeisesti vähentää nuorten myöhempää ongelmajuomista «Kieltäytymis- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu alakouluiässä saattaa vähentää nuorten myöhempää ongelmajuomista.»B.
Lyhytinterventiot vähentävät nuorten alkoholinkäyttöä ja siihen liittyviä ongelmia «Lyhytinterventiot vähentävät nuorten alkoholinkäyttöä sekä alkoholin käyttöön liittyviä ongelmia.»A.
Perheterapia sekä perheterapiaa ja yksilöhoitoa yhdistävät interventiot ovat ilmeisesti tehokkaita monipäihdeongelmaisten nuorten alkoholihäiriöiden hoidossa «Perheterapia sekä perheterapiaa ja yksilöhoitoa yhdistävät interventiot ovat ilmeisesti tehokkaita monipäihdeongelmaisten nuorten alkoholihäiriöiden hoidossa.»B.
Kognitiivis-behavioraalinen terapia (CBT) saattaa olla tehokas nuorten alkoholihäiriöiden hoidossa «Kognitiivis-behavioraalinen terapia (CBT) saattaa olla tehokas nuorten alkoholihäiriöiden hoidossa.»C.
Naltreksoni ja disulfiraami saattavat olla hyödyllisiä nuorten alkoholiriippuvuuden hoidossa, mutta luotettava näyttö asiasta puuttuu «Naltreksoni ja disulfiraami saattavat olla hyödyllisiä nuorten alkoholiriippuvuuden hoidossa, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.

Alkoholi ja ikääntyneet

Alkoholin ongelmakäyttö voi ilmaantua missä iässä tahansa. Noin kolmasosalla ikääntyneistä ongelmakäyttäjistä se on alkanut myöhäisessä vaiheessa «Holbert KR, Tueth MJ. Alcohol abuse and dependence. A clinical update on alcoholism in the older population. Geriatrics 2004;59:38-40 »91.
Ikääntyneillä riskikäytön raja on matalampi kuin työikäisillä: kehon nestetilavuus on pienempi ja sairaudet ja lääkitys on yleisempiä. Yhdysvaltain geriatrien yhdistyksen suosituksen mukaan ikääntynyt on riskikäyttäjä, jos hän käyttää yli seitsemän alkoholiannosta viikossa «Clinical guidelines for alcohol use disorders in older adults (verkkodokumentti). The American Geriatrics Society. New York (päivitetty 11/2003) www.americangeriatrics.org/products/positionpapers/alco»92. Riskirajat ovat ohjeellisia ja niitä on sovellettava yksilöllisesti.
Ikääntyneiden ongelmakäytön tunnistamiseen ja hoitoon soveltuvat samat menetelmät kuin nuoremmilla «Aira M, Haarni I. Iäkkäiden suhtautuminen alkoholin käytöstä kysymiseen. Suom Lääkäril 2010;65:579-85»93. Tietoa menetelmien toimivuudesta erityisesti ikääntyneillä ei juuri ole.

Päihdehoitopaikan laadun arvioiminen

Päihdepalvelujen järjestämisestä, arvioinnista ja mitoituksesta on julkaistu suositus «Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita. ISSN 1236-116X; 2002:3. Helsinki 2002»6.
Arvioitaessa päihdeongelmaisten hoitopaikkaa voidaan esittää seuraavia hoidon laatua testaavia kysymyksiä «Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita. ISSN 1236-116X; 2002:3. Helsinki 2002»6.

Onko päihdeongelman ehkäisyn ja seulonnan mahdollisuudet sekä terveystarkastusten että hoitokohtaamisten yhteydessä kartoitettu ja hyödynnetty?
- Paras hoitotulos saavutetaan, jos kehittyvään päihdeongelmaan päästään puuttumaan sen alkuvaiheessa. Terveydenhuollon runsaat terveystarkastukset (työterveyshuolto, nuorison ja opiskelijoiden terveydenhuolto, ajokorttitarkastukset, T-todistukset) tarjoavat mahdollisuuden keskusteluun päihteidenkäytöstä.
Etsitäänkö potilaita kohdattaessa päihdeongelmaa aktiivisesti, varsinkin riskiryhmistä?
- Erityisesti perusterveydenhuollossa potilaskontakteja on runsaasti ja potilaan esittämän oireiston taustalle voi kätkeytyä päihdeongelma. Sen esille saaminen vaatii ongelman muistamista, tietoa sen oireista ja ilmenemismuodoista, hienotunteisuutta ja päättäväisyyttä.
Onko päihteiden aiheuttamien myrkytysten ja muiden vaaratilanteiden ensiapuun varauduttu?
- Akuutti päihteiden aiheuttama myrkytys voi olla vahinko tai itsemurhayritys. Hyvä somaattinen ja psyykkinen ensihoito luo pohjan päihdeongelman jatkohoidolle.
Onko käytettävissä alkometri ja asianmukaiset testit huumeiden seulontaan?
- Potilaan kanssa yhteistyössä näillä mittareilla saadaan objektiivinen kuva ongelmasta ja sen kehitysvaiheesta.
Onko hoitopaikassa käytettävissä ympärivuorokautinen katkaisuhoidon mahdollisuus joko omassa tai muussa laitoksessa?
- Avokatkaisuun pyritään, mutta se ei aina riitä. Katkaisuhoito laitoksessa tarjoaa tilaisuuden hoitaa motivoitunutta potilasta kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti. Potilaskin joutuu tällöin paneutumaan perusteellisemmin ongelmaansa.
Onko henkilökunta ja työpaikan johto koulutettu ja motivoitunut hoitamaan päihdeongelmaisia ja onko hoito-ote kokonaisvaltainen ja moralisoimaton?
- Potilas vaistoaa herkästi hoitohenkilöstön kielteisen tai moralisoivan asenteen. Asennetta voidaan muuttaa jatko- ja täydennyskoulutuksella sekä keskusteluilla.
Onko psykiatriseen konsultointiin joustava mahdollisuus?
- Päihdeongelmaan liittyy usein psykiatrisia ongelmia, joiden hoito saattaa vaatia erityisosaamista.
Tunnetaanko tarvittavat erityishoitopaikat?
- Suuri osa päihdeongelmaisista hakeutuu ainakin aluksi terveyskeskukseen ja somaattiseen sairaalaan. Yhteydet päihdehuollon erityishoitoon on tunnettava. Somaattisen terveydenhuollon, psykiatrisen tietämyksen ja päihdehuollon erityisyksikön yhteistyön tulee olla niin saumatonta, että hoitovastuu potilaasta ei pirstoudu.
Onko laitoshoidosta ja kuntoutuksesta palaavan potilaan jatkohoito järjestetty?
- Yhteys päihdehuollon erityishoidon ja perusterveydenhuollon välillä toimii molempiin suuntiin.
Ovatko yhteydet AA-liikkeeseen, AlAnon-ryhmiin ja muihin vertaisverkostoihin (esimerkkeinä A-kilta, uskonnolliset yhteisöt, muut järjestöt) kunnossa?
- Yhteyksien tulee toimia siten, että potilaan on halutessaan helppo siirtyä terveydenhuollon hoitopaikasta AA-liikkeen kokouksiin tai kolmannen sektorin palveluihin.
Onko pitkälle alkoholisoituneiden potilaiden sosiaaliturva ja hoitopaikat järjestetty?
- Pitkäaikainen päihdeongelma on invalidisoiva sairaus. Ongelman luonteen takia alkoholisoituneen potilaan eläke- ja muu sosiaaliturva voi jäädä järjestämättä. Päihdeongelman loppuvaiheessa laitoshoitokin saattaa käydä välttämättömäksi.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Alkoholiongelmaisen hoito -suosituksen historiatiedot «Alkoholiongelmaisen hoito, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»8

Puheenjohtaja

Hannu Alho, professori, tutkimusprofessori; Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Jäsenet

Mauri Aalto, LT, dosentti, ylilääkäri; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kari Eskola, terveyskeskuslääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri; Keuruun terveyskeskus

Antti Holopainen, ylilääkäri; Järvenpään sosiaalisairaala

Juhani Juntunen, ylilääkäri, professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti, neurologian erikoislääkäri; Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera ja Merimieseläkekassa

Olli Kampman, LT, psykiatrian dosentti, kliininen opettaja; Tampereen yliopiston lääketieteen laitos ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, psykiatrian toiminta-alue, (Käypä hoito -toimittaja)

Rauno Mäkelä, LKT, sosiaalipsykiatrian dosentti

Solja Niemelä, LT, psykiatrian erikoislääkäri, päihdehoidon kliininen opettaja; Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta (psykiatria)

Kari Poikolainen, LKT, kansanterveystieteen dosentti, tutkimusjohtaja; Alkoholitutkimussäätiö

Kaija Seppä, professori, ylilääkäri; Tampereen yliopiston lääketieteen laitos ja TAYS, psykiatria

Helena Vorma, LT, apulaisylilääkäri; Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HYKS, psykiatrian tulosyksikkö

Asiantuntijat:

Ilona Autti-Rämö, LKT, lastenneurologian dosentti, tutkimusprofessori, terveystutkimuksen päällikkö; Kelan tutkimusosasto

Satu Kivitie-Kallio, LKT, lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri; HUS:n lasten ja nuorten sairaala

Kimmo Kuoppasalmi, LKT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Sidonnaisuudet

Mauri Aalto: Ei sidonnaisuuksia.

Hannu Alho: Kutsuttuna luennoitsijana lääkealan yritysten järjestämissä tilaisuuksissa ja saanut niistä luentopalkkion (Schering-Plough, Oy Lundbeck Ab). Antanut asiantuntija-apua lääkealan yrityksille ja saanut siitä palkkion (Oy Lundbeck Ab, Organon).

Kari Eskola: Ei sidonnaisuuksia.

Antti Holopainen: Toiminut luennoitsijana lääkealan yrityksen koulutuksissa (Schering Plough). Osallistunut ulkomaiseen kongressiin.

Juhani Juntunen: Ei sidonnaisuuksia.

Olli Kampman: Toistuvia luentoja eri lääkealan yritysten koulutuksissa ja koulutusten suunnittelua (AstraZeneca, Janssen-Cilag, Pfizer). Osallistunut kansainväliseen kongressiin lääkealan yritysten maksamana (Bristol-Meyers-Squibb, Janssen-Cilag)

Rauno Mäkelä: Ei sidonnaisuuksia

Solja Niemelä: Osallistunut lääkealan yrityksen järjestämiin koulutustilaisuuksiin kutsuttuna luennoitsijana (AstraZeneca). Toiminut asiantuntijana lääkealan yrityksen neuvottelukunnassa (Pfizer).

Kari Poikolainen: Osallistunut ulkomaisiin ja kotimaisiin tieteellisiin kokouksiin ja koulutustilaisuuksiin työnantajan lähettämänä ja/tai kutsuttuna esitelmöitsijänä, matkakulut ja/tai luentopalkkion on kustantanut työnantaja tai kokousjärjestäjä tai lääkeyritys (Oy Eli Lilly Finland Ab).

Kaija Seppä: Valviran pysyvä asiantuntija.

Helena Vorma: Valviran pysyvä asiantuntija. Potilasvakuutuskeskuksen ulkopuolinen asiantuntijalääkäri. Osallistunut ulkomaiseen kongressiin lääkealan yrityksen maksamana (Janssen-Cilag). Osallistunut lääkealan yrityksen asiantuntijapaneeliin (Schering-Plough).

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Kirjallisuutta

Poikolainen K, Rehm J, Zatonski W. Alkoholin osuus kuolleisuuteen Suomessa, Tanskassa ja Ruotsissa vuonna 2002. Suom lääkäril 2008;7:613-618
Seppä K. Alkoholiongelman varhaistoteaminen. Kirjassa: Päihdelääketiede. Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2003, s. 57-63
Päihdetilastollinen vuosikirja 2009. Alkoholi ja huumeet. SVT Sosiaaliturva 2009. Helsinki: THL, 2009, http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2009/paihde/Paihdetilastollinen2009.pdf
Klaukka T. Psyykenlääkkeet sairausvakuutuksen näkökulmasta. Kirjassa: Kähkönen S, Partonen T (toim). Mielen lääkkeet – lääkkeen mieli. Psykofarmakologian historia Suomessa. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 1999:79-86
Hakkarainen P, Metso L. Onko huumeiden käytön yleistyminen taittumassa? Vuoden 2000 huumekyselyn tulokset. Yhteiskuntapolitiikka 2001;66:277-83
Päihdepalvelujen laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita. ISSN 1236-116X; 2002:3. Helsinki 2002
Hammersley R. A digest of memory phenomena for addiction research. Addiction 1994;89:283-93 «PMID: 8173494»PubMed
Cyr MG, Wartman SA. The effectiveness of routine screening questions in the detection of alcoholism. JAMA 1988;259:51-4 «PMID: 3334771»PubMed
Midanik LT. Validity of self-reported alcohol use: a literature review and assessment. Br J Addict 1988;83:1019-30 «PMID: 3066418»PubMed
Buchsbaum DG, Welsh J, Buchanan RG ym. Screening for drinking problems by patient self-report. Even 'safe' levels may indicate a problem. Arch Intern Med 1995;155:104-8 «PMID: 7802509»PubMed
Fleming MF, Barry KL. A three-sample test of a masked alcohol screening questionnaire. Alcohol Alcohol 1991;26:81-91 «PMID: 1854376»PubMed
Cleary PD, Miller M, Bush BT ym. Prevalence and recognition of alcohol abuse in a primary care population. Am J Med 1988;85:466-71 «PMID: 3177393»PubMed
Buchsbaum DG, Buchanan RG, Poses RM ym. Physician detection of drinking problems in patients attending a general medicine practice. J Gen Intern Med 1992;7:517-21 «PMID: 1403208»PubMed
Rydon P, Redman S, Sanson-Fisher RW ym. Detection of alcohol-related problems in general practice. J Stud Alcohol 1992;53:197-202 «PMID: 1583898»PubMed
Simpura J (toim). Finnish drinking habits: results from interview surveys held in 1968, 1976 and 1984. Helsinki: Finnish Foundation for Alcohol Studies, vol. 35, 1987
English DR, Holman CDJ, Milne E ym. The quantification of drug caused morbidity and mortality in Australia, 1995 edition. Commonwealth Department of Human Services and Health, Canberra, 1995
Di Castelnuovo A, Costanzo S, Bagnardi V ym. Alcohol dosing and total mortality in men and women: an updated meta-analysis of 34 prospective studies. Arch Intern Med 2006;166:2437-45 «PMID: 17159008»PubMed
Puddey IB, Beilin LJ, Vandongen R ym. Evidence for a direct effect of alcohol consumption on blood pressure in normotensive men. A randomized controlled trial. Hypertension 1985;7:707-13 «PMID: 3897044»PubMed
Corrao G, Bagnardi V, Zambon A ym. Exploring the dose-response relationship between alcohol consumption and the risk of several alcohol-related conditions: a meta-analysis. Addiction 1999;94:1551-73 «PMID: 10790907»PubMed
Greenfield TK, Kerr WC. Alcohol measurement methodology in epidemiology: recent advances and opportunities. Addiction 2008;103:1082-99 «PMID: 18422826»PubMed
Raevaara L. Potilaan alkoholinkäyttö – ongelmallinen puheenaihe terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Duodecim 2003,119:313-20
Saunders JB, Conigrave KM. Early identification of alcohol problems. CMAJ 1990;143:1060-9 «PMID: 2224674»PubMed
Seppä K, Aalto M. Alkoholisairauksien sekundaaripreventio perusterveydenhuollossa. Kunnallislääkäri 2001;16:15-7
Dawson DA, Room R. Towards agreement on ways to measure and report drinking patterns and alcohol-related problems in adult general population surveys: the Skarpö conference overview. J Subst Abuse 2000;12:1-21 «PMID: 11288465»PubMed
Criteria for the diagnosi of alcoholism. Ann Int Med 1972;77;249-58
Seppä K, Laippala P, Saarni M. Macrocytosis as a consequence of alcohol abuse among patients in general practice. Alcohol Clin Exp Res 1991;15:871-6 «PMID: 1755522»PubMed
Chick J, Kreitman N, Plant M. Mean cell volume and gamma-glutamyl-transpeptidase as markers of drinking in working men. Lancet 1981;1:1249-51 «PMID: 6112577»PubMed
Keso L, Salaspuro M. Laboratoriokokeet alkoholiongelman toteamisessa ja hoidossa I. Suom Lääkäril 1985a;9:781-5
Keso L, Salaspuro M. Laboratoriokokeet alkoholiongelman toteamisessa ja hoidossa II. Suom Lääkäril 1985b;10:887-95
Salaspuro M. Carbohydrate-deficient transferrin as compared to other markers of alcoholism: a systematic review. Alcohol 1999;19:261-71 «PMID: 10580517»PubMed
Scouller K, Conigrave KM, Macaskill P ym. Should we use carbohydrate-deficient transferrin instead of gamma-glutamyltransferase for detecting problem drinkers? A systematic review and metaanalysis. Clin Chem 2000;46:1894-902 «PMID: 11106319»PubMed
Arndt T. Carbohydrate-deficient transferrin as a marker of chronic alcohol abuse: a critical review of preanalysis, analysis, and interpretation. Clin Chem 2001;47:13-27 «PMID: 11148172»PubMed
Weill J, Schellenberg F, Le Goff AM ym. The decrease of low serum gamma glutamyl transferase during short-term abstinence. Alcohol 1988;5:1-3 «PMID: 2895660»PubMed
Behrens UJ, Worner TM, Lieber CS. Changes in carbohydrate-deficient transferrin levels after alcohol withdrawal. Alcohol Clin Exp Res 1988;12:539-44 «PMID: 2903691»PubMed
Bortolotti F, De Paoli G, Tagliaro F. Carbohydrate-deficient transferrin (CDT) as a marker of alcohol abuse: a critical review of the literature 2001-2005. J Chromatogr B Analyt Technol Biomed Life Sci 2006;841:96-109 «PMID: 16725384»PubMed
Stibler H. Carbohydrate-deficient transferrin in serum: a new marker of potentially harmful alcohol consumption reviewed. Clin Chem 1991;37:2029-37 «PMID: 1764777»PubMed
Ballesteros J, Duffy JC, Querejeta I ym. Efficacy of brief interventions for hazardous drinkers in primary care: systematic review and meta-analyses. Alcohol Clin Exp Res 2004;28:608-18 «PMID: 15100612»PubMed
Riper H, Kramer J, Smit F ym. Web-based self-help for problem drinkers: a pragmatic randomized trial. Addiction 2008;103:218-27 «PMID: 18199300»PubMed
UKATT Research Team. Cost effectiveness of treatment for alcohol problems: findings of the randomised UK alcohol treatment trial (UKATT). BMJ 2005;331:544 «PMID: 16150765»PubMed
Carroll KM, Nich C, Ball SA ym. Treatment of cocaine and alcohol dependence with psychotherapy and disulfiram. Addiction 1998;93:713-27 «PMID: 9692270»PubMed
Ojehagen A, Berglund M, Appel CP ym. A randomized study of long-term out-patient treatment in alcoholics. Psychiatric treatment versus multimodal behavioural therapy, during 1 versus 2 years of treatment. Alcohol Alcohol 1992;27:649-58 «PMID: 1292438»PubMed
Cooney NL, Kadden RM, Litt MD ym. Matching alcoholics to coping skills or interactional therapies: two-year follow-up results. J Consult Clin Psychol 1991;59:598-601 «PMID: 1655847»PubMed
Easton CJ, Mandel DL, Hunkele KA ym. A cognitive behavioral therapy for alcohol-dependent domestic violence offenders: an integrated substance abuse-domestic violence treatment approach (SADV). Am J Addict 2007;16:24-31 «PMID: 17364418»PubMed
Kelley ML, Fals-Stewart W. Couples- versus individual-based therapy for alcohol and drug abuse: effects on children's psychosocial functioning. J Consult Clin Psychol 2002;70:417-27 «PMID: 11952200»PubMed
Kelley ML, Fals-Stewart W. Treating paternal alcoholism with learning sobriety together: effects on adolescents versus preadolescents. J Fam Psychol 2007;21:435-44 «PMID: 17874929»PubMed
O'Farrell TJ, Van Hutton V, Murphy CM. Domestic violence before and after alcoholism treatment: a two-year longitudinal study. J Stud Alcohol 1999;60:317-21 «PMID: 10371258»PubMed
Matching alcoholism treatments to client heterogeneity: Project MATCH three-year drinking outcomes. Alcohol Clin Exp Res 1998;22:1300-11 «PMID: 9756046»PubMed
UKATT Research Team. UK Alcohol Treatment Trial: client-treatment matching effects. Addiction 2008;103:228-38 «PMID: 18070238»PubMed
Poikolainen K, Leppänen K, Vuori E. Alcohol sales and fatal alcohol poisonings: a time-series analysis. Addiction 2002;97:1037-40 «PMID: 12144606»PubMed
Laatikainen T. Alkoholiveron alennus näkyi nopeasti kuolleisuudessa. Suom Lääkäril 2009;8:691
Kuitunen T. Alkoholimyrkytykset. Duodecim 2000;116:1655-61 «PMID: 12001487»PubMed
Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M ym. (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005, s. 475-6
Akuuttihoito-opas. Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M ym. (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005, s. 443-4
Barceloux DG, Bond GR, Krenzelok EP ym. American Academy of Clinical Toxicology practice guidelines on the treatment of methanol poisoning. J Toxicol Clin Toxicol 2002;40:415-46 «PMID: 12216995»PubMed
Barceloux DG, Krenzelok EP, Olson K ym. American Academy of Clinical Toxicology Practice Guidelines on the Treatment of Ethylene Glycol Poisoning. Ad Hoc Committee. J Toxicol Clin Toxicol 1999;37:537-60 «PMID: 10497633»PubMed
Hovda KE, Jacobsen D. Expert opinion: fomepizole may ameliorate the need for hemodialysis in methanol poisoning. Hum Exp Toxicol 2008;27:539-46 «PMID: 18829729»PubMed
Akuuttihoito-opas. Elonen E, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M ym. (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2005, s. 480-1
Erwin WE, Williams DB, Speir WA. Delirium tremens. South Med J 1998;91:425-32 «PMID: 9598848»PubMed
Mayo-Smith MF, Beecher LH, Fischer TL ym. Management of alcohol withdrawal delirium. An evidence-based practice guideline. Arch Intern Med 2004;164:1405-12 «PMID: 15249349»PubMed
Berglund M. Pharmacotherapy for alcohol dependence. Kirjassa: Treating alcohol and drug abuse. An evidence based review. Berglund M, Thelander S, Jonsson E (toim.) Wiley-VHC & Co. KgaA, Weinheim, Germany, 2003:247-312
Hanley MJ, Kenna GA. Quetiapine: treatment for substance abuse and drug of abuse. Am J Health Syst Pharm 2008;65:611-8 «PMID: 18359967»PubMed
American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders, fourth edition. Washington, DC, American Psychiatric Association, 1994
Nunes EV, Liu X, Samet S ym. Independent versus substance-induced major depressive disorder in substance-dependent patients: observational study of course during follow-up. J Clin Psychiatry 2006;67:1561-7 «PMID: 17107247»PubMed
Ramsey SE, Kahler CW, Read JP ym. Discriminating between substance-induced and independent depressive episodes in alcohol dependent patients. J Stud Alcohol 2004;65:672-6 «PMID: 15536779»PubMed
Caton LM, Hasin DS, Shrout PE ym. Stability of early-phase primary psychotic disorders with concurrent substance use and substance-induced psychosis. Br J Psychiatyiry 2007;190:105-11
Caton CL, Drake RE, Hasin DS ym. Differences between early-phase primary psychotic disorders with concurrent substance use and substance-induced psychoses. Arch Gen Psychiatry 2005;62:137-45 «PMID: 15699290»PubMed
Schadé A, Marquenie LA, van Balkom AJ ym. The effectiveness of anxiety treatment on alcohol-dependent patients with a comorbid phobic disorder: a randomized controlled trial. Alcohol Clin Exp Res 2005;29:794-800 «PMID: 15897725»PubMed
Brady KT, Sonne S, Anton RF ym. Sertraline in the treatment of co-occurring alcohol dependence and posttraumatic stress disorder. Alcohol Clin Exp Res 2005;29:395-401 «PMID: 15770115»PubMed
Holbrook AM, Crowther R, Lotter A ym. Meta-analysis of benzodiazepine use in the treatment of acute alcohol withdrawal. CMAJ 1999;160:649-55 «PMID: 10101999»PubMed
Mayo-Smith MF. Pharmacological management of alcohol withdrawal. A meta-analysis and evidence-based practice guideline. American Society of Addiction Medicine Working Group on Pharmacological Management of Alcohol Withdrawal. JAMA 1997;278:144-51 «PMID: 9214531»PubMed
Griffiths RR, Weerts EM. Benzodiazepine self-administration in humans and laboratory animals--implications for problems of long-term use and abuse. Psychopharmacology (Berl) 1997;134:1-37 «PMID: 9399364»PubMed
Soldatos CR, Dikeos DG, Whitehead A. Tolerance and rebound insomnia with rapidly eliminated hypnotics: a meta-analysis of sleep laboratory studies. Int Clin Psychpharmacol 1999;14:287-303
de las Cuevas C, Sanz EJ, de la Fuente JA ym. The Severity of Dependence Scale (SDS) as screening test for benzodiazepine dependence: SDS validation study. Addiction 2000;95:245-50 «PMID: 10723853»PubMed
Holopainen A. Sekakäyttö. Kirjassa: Päihdelääketiede. Salaspuro M, Kiianmaa K, Seppä K (toim.) Kustannus Oy Duodecim 2003, s. 80, 450
Allen JP, Litten RZ, Fertig JB ym. A review of research on the Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT). Alcohol Clin Exp Res 1997;21:613-9 «PMID: 9194913»PubMed
Reinert DF, Allen JP. The Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT): a review of recent research. Alcohol Clin Exp Res 2002;26:272-9 «PMID: 11964568»PubMed
Busto UE, Sykora K, Sellers EM. A clinical scale to assess benzodiazepine withdrawal. J Clin Psychopharmacol 1989;9:412-6 «PMID: 2574193»PubMed
Pages KP, Ries RK. Use of anticonvulsants in benzodiazepine withdrawal. Am J Addict 1998;7:198-204 «PMID: 9702287»PubMed
Juntunen J, Havu T. Vakuutuslääketieteen eettisiä ja juridisia näkökohtia. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2001;37:72-9
Juntunen J. Alkoholi ja työkyky. Tiimi 2009;1:12-5
Peek-Asa C. The effect of random alcohol screening in reducing motor vehicle crash injuries. Am J Prev Med 1999;16:57-67 «PMID: 9921387»PubMed
Shults RA, Elder RW, Sleet DA ym. Reviews of evidence regarding interventions to reduce alcohol-impaired driving. Am J Prev Med 2001;21:66-88 «PMID: 11691562»PubMed
Ditter SM, Elder RW, Shults RA ym. Effectiveness of designated driver programs for reducing alcohol-impaired driving: a systematic review. Am J Prev Med 2005;28:280-7 «PMID: 15894161»PubMed
Willis C, Lybrand S, Bellamy N. Alcohol ignition interlock programmes for reducing drink driving recidivism. Cochrane Database Syst Rev 2004;3:CD004168 «PMID: 15495082»PubMed
Williams SB, Whitlock EP, Edgerton EA ym. Counseling about proper use of motor vehicle occupant restraints and avoidance of alcohol use while driving: a systematic evidence review for the U.S. Preventive Services Task Force. Ann Intern Med 2007;147:194-206 «PMID: 17679708»PubMed
Walsh C, MacMillan HL, Jamieson E. The relationship between parental substance abuse and child maltreatment: findings from the Ontario Health Supplement. Child Abuse Negl 2003;27:1409-25 «PMID: 14644058»PubMed
Ammerman RT, Kolko DJ, Kirisci L ym. Child abuse potential in parents with histories of substance use disorder. Child Abuse Negl 1999;23:1225-38 «PMID: 10626607»PubMed
Lawton ME. Alcohol in breast milk. Aust N Z J Obster Gynaecol 1985;25:71-3
Mennella JA, Beauchamp GK. The transfer of alcohol to human milk. Effects on flavor and the infant's behavior. N Engl J Med 1991;325:981-5 «PMID: 1886634»PubMed
Mennella JA, Pepino MY, Teff KL. Acute alcohol consumption disrupts the hormonal milieu of lactating women. J Clin Endocrinol Metab 2005;90:1979-85 «PMID: 15623810»PubMed
Holbert KR, Tueth MJ. Alcohol abuse and dependence. A clinical update on alcoholism in the older population. Geriatrics 2004;59:38-40 «PMID: 15461237»PubMed
Clinical guidelines for alcohol use disorders in older adults (verkkodokumentti). The American Geriatrics Society. New York (päivitetty 11/2003) www.americangeriatrics.org/products/positionpapers/alcohol.shtml
Aira M, Haarni I. Iäkkäiden suhtautuminen alkoholin käytöstä kysymiseen. Suom Lääkäril 2010;65:579-85
A cross-national trial of brief interventions with heavy drinkers. WHO Brief Intervention Study Group. Am J Public Health 1996;86:948-55 «PMID: 8669518»PubMed
Aalto M, Alho H, Halme JT ym. AUDIT and its abbreviated versions in detecting heavy and binge drinking in a general population survey. Drug Alcohol Depend 2009;103:25-9 «PMID: 19395203»PubMed
Aalto M, Tuunanen M, Sillanaukee P ym. Effectiveness of structured questionnaires for screening heavy drinking in middle-aged women. Alcohol Clin Exp Res 2006;30:1884-8 «PMID: 17067353»PubMed
Addolorato G, Caputo F, Capristo E ym. Baclofen efficacy in reducing alcohol craving and intake: a preliminary double-blind randomized controlled study. Alcohol Alcohol 2002;37:504-8 «PMID: 12217947»PubMed
Addolorato G, Leggio L, Ferrulli A ym. Effectiveness and safety of baclofen for maintenance of alcohol abstinence in alcohol-dependent patients with liver cirrhosis: randomised, double-blind controlled study. Lancet 2007;370:1915-22 «PMID: 18068515»PubMed
Adi Y, Juarez-Garcia A, Wang D ym. Oral naltrexone as a treatment for relapse prevention in formerly opioid-dependent drug users: a systematic review and economic evaluation. Health Technol Assess 2007;11:iii-iv, 1-85 «PMID: 17280624»PubMed
Elonen E, Mäkijärvi M, Voipio-Pulkki LM, Vuoristo M ym. (toim.). Akuuttihoito-opas. Kustannus Oy Duodecim 2005, s. 475
Alden LE. Behavioral self-management controlled-drinking strategies in a context of secondary prevention. J Consult Clin Psychol 1988;56:280-6 «PMID: 3372836»PubMed
Allsop S, Saunders B, Phillips M ym. A trial of relapse prevention with severely dependent male problem drinkers. Addiction 1997;92:61-73 «PMID: 9060198»PubMed
Andreasson S, Öjehagen A. Psychosocial treatment of alcohol dependence. Kirjassa: Berglund M, Thelander S, Jonsson E (toim.) Treating alcohol and drug abuse. Wiley VCH, Weinheim 2003:43-188
Anton RF, Lieber C, Tabakoff B ym. Carbohydrate-deficient transferrin and gamma-glutamyltransferase for the detection and monitoring of alcohol use: results from a multisite study. Alcohol Clin Exp Res 2002;26:1215-22 «PMID: 12198396»PubMed
Anton RF, Moak DH, Latham P. Carbohydrate-deficient transferrin as an indicator of drinking status during a treatment outcome study. Alcohol Clin Exp Res 1996;20:841-6 «PMID: 8865958»PubMed
Anton RF, O'Malley SS, Ciraulo DA ym. Combined pharmacotherapies and behavioral interventions for alcohol dependence: the COMBINE study: a randomized controlled trial. JAMA 2006;295:2003-17 «PMID: 16670409»PubMed
Ashenden R, Silagy C, Weller D. A systematic review of the effectiveness of promoting lifestyle change in general practice. Fam Pract 1997;14:160-76 «PMID: 9137956»PubMed
Autti-Rämö I. The outcome of children exposed to alcohol in utero. A prospective follow-up study during the first three years of life. Väitöskirja, University of Helsinki. Jyväskylä, Gummerus 1993
Autti-Rämö I. Twelve-year follow-up of children exposed to alcohol in utero. Dev Med Child Neurol 2000;42:406-11 «PMID: 10875527»PubMed
Azrin NH, Sisson RW, Meyers R ym. Alcoholism treatment by disulfiram and community reinforcement therapy. J Behav Ther Exp Psychiatry 1982;13:105-12 «PMID: 7130406»PubMed
Azrin NH. Improvements in the community-reinforcement approach to alcoholism. Behav Res Ther 1976;14:339-48 «PMID: 971207»PubMed
Baer JS, Kivlahan DR, Blume AW ym. Brief intervention for heavy-drinking college students: 4-year follow-up and natural history. Am J Public Health 2001;91:1310-6 «PMID: 11499124»PubMed
Ballesteros J, González-Pinto A, Querejeta I ym. Brief interventions for hazardous drinkers delivered in primary care are equally effective in men and women. Addiction 2004;99:103-8 «PMID: 14678068»PubMed
Baltieri DA, Daró FR, Ribeiro PL ym. Comparing topiramate with naltrexone in the treatment of alcohol dependence. Addiction 2008;103:2035-44 «PMID: 18855810»PubMed
Barber JG, Crisp BR. The 'pressures to change' approach to working with the partners of heavy drinkers. Addiction 1995;90:269-76 «PMID: 7703820»PubMed
Beich A, Thorsen T, Rollnick S. Screening in brief intervention trials targeting excessive drinkers in general practice: systematic review and meta-analysis. BMJ 2003;327:536-42 «PMID: 12958114»PubMed
Bell H, Tallaksen CM, Try K ym. Carbohydrate-deficient transferrin and other markers of high alcohol consumption: a study of 502 patients admitted consecutively to a medical department. Alcohol Clin Exp Res 1994;18:1103-8 «PMID: 7847591»PubMed
Bennie C. A comparison of home detoxification and minimal intervention strategies for problem drinkers. Alcohol Alcohol 1998;33:157-63 «PMID: 9566478»PubMed
Berner MM, Kriston L, Bentele M ym. The alcohol use disorders identification test for detecting at-risk drinking: a systematic review and meta-analysis. J Stud Alcohol Drugs 2007;68:461-73 «PMID: 17446987»PubMed
Bertholet N, Daeppen JB, Wietlisbach V ym. Reduction of alcohol consumption by brief alcohol intervention in primary care: systematic review and meta-analysis. Arch Intern Med 2005;165:986-95 «PMID: 15883236»PubMed
Bien TH, Miller WR, Boroughs JM. Motivational interviewing with alcohol outpatients. Behavioral and Cognitive Psychotherapy 1993;21:347-56
Bien TH, Miller WR, Tonigan JS. Brief interventions for alcohol problems: a review. Addiction 1993;88:315-35 «PMID: 8461850»PubMed
Bisson JI, Milford-Ward A. A comparison of carbohydrate deficient transferrin with other markers of alcohol misuse in male soldiers under the age of thirty. Alcohol Alcohol 1994;29:315-21 «PMID: 7945572»PubMed
Book SW, Thomas SE, Randall PK ym. Paroxetine reduces social anxiety in individuals with a co-occurring alcohol use disorder. J Anxiety Disord 2008;22:310-8 «PMID: 17448631»PubMed
Borg S, Halldin J, Kühlhorn E ym. Disulfiram implantation – en placebokontrollerad multicenter studie stödjer inte dess terapeutiska effekt. Lakartidningen 1984;81:4831-7 «PMID: 6394926»PubMed
Botvin GJ, Baker E, Dusenbury L ym. Long-term follow-up results of a randomized drug abuse prevention trial in a white middle-class population. JAMA 1995;273:1106-12 «PMID: 7707598»PubMed
Bowers TG, al-Redha MR. A comparison of outcome with group/marital and standard/individual therapies with alcoholics. J Stud Alcohol 1990;51:301-9 «PMID: 2359302»PubMed
Bradley KA, Boyd-Wickizer J, Powell SH ym. Alcohol screening questionnaires in women: a critical review. JAMA 1998;280:166-71 «PMID: 9669791»PubMed
Bray JW, Zarkin GA, Davis KL ym. The effect of screening and brief intervention for risky drinking on health care utilization in managed care organizations. Med Care 2007;45:177-82 «PMID: 17224781»PubMed
Brewer C. Second-line and 'alternative' treatments for alcohol withdrawal: alpha-agonists, beta-blockers, anticonvulsants, acupuncture and neuro-electric therapy. Alcohol Alcohol 1995;30:799-803 «PMID: 8679022»PubMed
Brown ES, Garza M, Carmody TJ. A randomized, double-blind, placebo-controlled add-on trial of quetiapine in outpatients with bipolar disorder and alcohol use disorders. J Clin Psychiatry 2008;69:701-5 «PMID: 18312058»PubMed
Brown JM, Miller WR. Impact of motivational interviewing on participation and outcome in residential alcoholism treatment. Psychol Addict Behav 1993;7:211-8
Brown R. Conventional education and controlled-drinking education courses with convicted drunken drivers. Behav Ther 1980;11:632-42
Bullock ML, Culliton PD, Olander RT. Controlled trial of acupuncture for severe recidivist alcoholism. Lancet 1989;1:1435-9 «PMID: 2567439»PubMed
Bullock ML, Kiresuk TJ, Sherman RE ym. A large randomized placebo controlled study of auricular acupuncture for alcohol dependence. J Subst Abuse Treat 2002;22:71-7 «PMID: 11932132»PubMed
Cadogan DA. Marital group therapy in the treatment of alcoholism. Q J Stud Alcohol 1973;34:1187-94 «PMID: 4358454»PubMed
Carey KB, Scott-Sheldon LA, Carey MP ym. Individual-level interventions to reduce college student drinking: a meta-analytic review. Addict Behav 2007;32:2469-94 «PMID: 17590277»PubMed
Chang G, McNamara TK, Orav EJ ym. Brief intervention for prenatal alcohol use: a randomized trial. Obstet Gynecol 2005;105:991-8 «PMID: 15863535»PubMed
Chapman PL, Huygens I. An evaluation of three treatment programmes for alcoholism: an experimental study with 6- and 8-month follow-ups. Br J Addict 1988;83:67-81 «PMID: 3345384»PubMed
Chick J, Gough K, Falkowski W ym. Disulfiram treatment of alcoholism. Br J Psychiatry 1992;161:84-9 «PMID: 1638335»PubMed
Chick J, Ritson B, Connaughton J ym. Advice versus extended treatment for alcoholism: a controlled study. Br J Addict 1988;83:159-70 «PMID: 3345393»PubMed
Chick J. Review: benzodiazepines are more effective than neuroleptics in reducing delirium and seizures in alcohol withdrawal. ACP J Club 1998;128:8
Ciraulo DA, Dong Q, Silverman BL ym. Early treatment response in alcohol dependence with extended-release naltrexone. J Clin Psychiatry 2008;69:190-5 «PMID: 18348601»PubMed
Connors GJ, Carroll KM, DiClemente CC ym. The therapeutic alliance and its relationship to alcoholism treatment participation and outcome. J Consult Clin Psychol 1997;65:588-98 «PMID: 9256560»PubMed
Corrao G, Rubbiati L, Bagnardi V ym. Alcohol and coronary heart disease: a meta-analysis. Addiction 2000;95:1505-23 «PMID: 11070527»PubMed
Cuijpers P, Riper H, Lemmers L. The effects on mortality of brief interventions for problem drinking: a meta-analysis. Addiction 2004;99:839-45 «PMID: 15200579»PubMed
D'Onofrio G, Pantalon MV, Degutis LC ym. Brief intervention for hazardous and harmful drinkers in the emergency department. Ann Emerg Med 2008;51:742-750.e2 «PMID: 18436340»PubMed
Davidson D, Gulliver SB, Longabaugh R ym. Building better cognitive-behavioral therapy: is broad-spectrum treatment more effective than motivational-enhancement therapy for alcohol-dependent patients treated with naltrexone? J Stud Alcohol Drugs 2007;68:238-47 «PMID: 17286342»PubMed
Day E, Bentham P, Callaghan R ym. Thiamine for Wernicke-Korsakoff Syndrome in people at risk from alcohol abuse. Cochrane Database Syst Rev 2004;1:CD004033 «PMID: 14974055»PubMed
Donovan DM, Kadden RM, DiClemente CC ym. Client satisfaction with three therapies in the treatment of alcohol dependence: results from project MATCH. Am J Addict 2002;11:291-307 «PMID: 12584872»PubMed
Doty P, Zacny JP, de Wit H. Effects of ondansetron pretreatment on acute responses to ethanol in social drinkers. Behav Pharmacol 1994;5:461-469 «PMID: 11224298»PubMed
Drummond DC, Glautier S. A controlled trial of cue exposure treatment in alcohol dependence. J Consult Clin Psychol 1994;62:809-17 «PMID: 7962885»PubMed
Dunn C, Deroo L, Rivara FP. The use of brief interventions adapted from motivational interviewing across behavioral domains: a systematic review. Addiction 2001;96:1725-42 «PMID: 11784466»PubMed
Edwards G, Orford J, Egert S ym. Alcoholism: a controlled trial of "treatment" and "advice". J Stud Alcohol 1977;38:1004-31 «PMID: 881837»PubMed
Emmen MJ, Schippers GM, Bleijenberg G ym. Effectiveness of opportunistic brief interventions for problem drinking in a general hospital setting: systematic review. BMJ 2004;328:318 «PMID: 14729657»PubMed
Ernhart CB, Sokol RJ, Martier S ym. Alcohol teratogenicity in the human: a detailed assessment of specificity, critical period, and threshold. Am J Obstet Gynecol 1987;156:33-9 «PMID: 3799767»PubMed
Fals-Stewart W, Birchler GR, Kelley ML. Learning sobriety together: A randomized clinical trial examining behavioral couples therapy with alcoholic female patients. J Consult Clin Psychol 2006;74:579-91 «PMID: 16822114»PubMed
Ferrell WL, Galassi JP. Assertion training and human relations training in the treatment of chronic alcoholics. Int J Addict 1981;16:959-68 «PMID: 7327778»PubMed
Ferri M, Amato L, Davoli M. Alcoholics Anonymous and other 12-step programmes for alcohol dependence. Cochrane Database Syst Rev 2006;3:CD005032 «PMID: 16856072»PubMed
Feunekes GI, van 't Veer P, van Staveren WA ym. Alcohol intake assessment: the sober facts. Am J Epidemiol 1999;150:105-12 «PMID: 10400547»PubMed
Fiellin DA, Reid MC, O'Connor PG. Screening for alcohol problems in primary care: a systematic review. Arch Intern Med 2000;160:1977-89 «PMID: 10888972»PubMed
Fleming MF, Barry KL, Manwell LB ym. Brief physician advice for problem alcohol drinkers. A randomized controlled trial in community-based primary care practices. JAMA 1997;277:1039-45 «PMID: 9091691»PubMed
Fleming MF, Mundt MP, French MT ym. Benefit-cost analysis of brief physician advice with problem drinkers in primary care settings. Med Care 2000;38:7-18 «PMID: 10630716»PubMed
Fleming MF, Mundt MP, French MT ym. Brief physician advice for problem drinkers: long-term efficacy and benefit-cost analysis. Alcohol Clin Exp Res 2002;26:36-43 «PMID: 11821652»PubMed
Foxcroft DR, Ireland D, Lister-Sharp DJ ym. Primary prevention for alcohol misuse in young people. Cochrane Database Syst Rev 2002;3:CD003024 «PMID: 12137668»PubMed
Freyer-Adam J, Coder B, Baumeister SE ym. Brief alcohol intervention for general hospital inpatients: a randomized controlled trial. Drug Alcohol Depend 2008;93:233-43 «PMID: 18054445»PubMed
Fuller RK, Branchey L, Brightwell DR ym. Disulfiram treatment of alcoholism. A Veterans Administration cooperative study. JAMA 1986;256:1449-55 «PMID: 3528541»PubMed
Fuller RK, Roth H, Long S. Compliance with disulfiram treatment of alcoholism. J Chronic Dis 1983;36:161-70
Fuller RK, Roth HP. Disulfiram for the treatment of alcoholism. An evaluation in 128 men. Ann Intern Med 1979;90:901-4 «PMID: 389121»PubMed
Galloway GP, Koch M, Cello R ym. Pharmacokinetics, safety, and tolerability of a depot formulation of naltrexone in alcoholics: an open-label trial. BMC Psychiatry 2005;5:18 «PMID: 15804355»PubMed
Garbutt JC, Kampov-Polevoy A, Flannery B, Kalka-Juhl L, Gallop R. Placebo controlled trial on baclofen in alcohol dependence. Research Society on Alcoholism Meeting, abstract 581, Chicago, Illinois, July 2007
Garbutt JC, Kranzler HR, O'Malley SS ym. Efficacy and tolerability of long-acting injectable naltrexone for alcohol dependence: a randomized controlled trial. JAMA 2005;293:1617-25 «PMID: 15811981»PubMed
Gastpar M, Bonnet U, Böning J ym. Lack of efficacy of naltrexone in the prevention of alcohol relapse: results from a German multicenter study. J Clin Psychopharmacol 2002;22:592-8 «PMID: 12454559»PubMed
Grønbaek M, Nielsen B. A randomized controlled trial of Minnesota day clinic treatment of alcoholics. Addiction 2007;102:381-8 «PMID: 17298645»PubMed
Gual A, Balcells M, Torres M ym. Sertraline for the prevention of relapse in detoxicated alcohol dependent patients with a comorbid depressive disorder: a randomized controlled trial. Alcohol Alcohol 2003;38:619-25 «PMID: 14633652»PubMed
Guardia J, Caso C, Arias F ym. A double-blind, placebo-controlled study of naltrexone in the treatment of alcohol-dependence disorder: results from a multicenter clinical trial. Alcohol Clin Exp Res 2002;26:1381-7 «PMID: 12351933»PubMed
Harris KB, Miller WR. Behavioral self-control training for problem drinkers: Components of efficacy. Psychol Addict Behav 1990;4:82-90
Heather N, Campion PD, Neville RG ym. Evaluation of a controlled drinking minimal intervention for problem drinkers in general practice (the DRAMS scheme). J R Coll Gen Pract 1987;37:358-63 «PMID: 3448228»PubMed
Heinälä P, Alho H, Kiianmaa K ym. Targeted use of naltrexone without prior detoxification in the treatment of alcohol dependence: a factorial double-blind, placebo-controlled trial. J Clin Psychopharmacol 2001;21:287-92 «PMID: 11386491»PubMed
Helander A, Carlsson AV, Borg S. Longitudinal comparison of carbohydrate-deficient transferrin and gamma-glutamyl transferase: complementary markers of excessive alcohol consumption. Alcohol Alcohol 1996;31:101-7 «PMID: 8672168»PubMed
Henderson J, Gray R, Brocklehurst P. Systematic review of effects of low-moderate prenatal alcohol exposure on pregnancy outcome. BJOG 2007;114:243-52 «PMID: 17233797»PubMed
Hernandez-Avila CA, Modesto-Lowe V, Feinn R ym. Nefazodone treatment of comorbid alcohol dependence and major depression. Alcohol Clin Exp Res 2004;28:433-40 «PMID: 15084901»PubMed
Holder H, Longabaugh R, Miller WR ym. The cost effectiveness of treatment for alcoholism: a first approximation. J Stud Alcohol 1991;52:517-40 «PMID: 1661799»PubMed
Holloway AS, Watson HE, Arthur AJ ym. The effect of brief interventions on alcohol consumption among heavy drinkers in a general hospital setting. Addiction 2007;102:1762-70 «PMID: 17784901»PubMed
Hunt GM, Azrin NH. A community-reinforcement approach to alcoholism. Behav Res Ther 1973;11:91-104 «PMID: 4781962»PubMed
Ito JR, Donovan DM, Hall JJ. Relapse prevention in alcohol aftercare: effects on drinking outcome, change process, and aftercare attendance. Br J Addict 1988;83:171-81 «PMID: 2830931»PubMed
Johnsen J, Mørland J. Disulfiram implant: a double-blind placebo controlled follow-up on treatment outcome. Alcohol Clin Exp Res 1991;15:532-6 «PMID: 1877740»PubMed
Johnson BA, Ait-Daoud N, Bowden CL ym. Oral topiramate for treatment of alcohol dependence: a randomised controlled trial. Lancet 2003;361:1677-85 «PMID: 12767733»PubMed
Johnson BA, Roache JD, Javors MA ym. Ondansetron for reduction of drinking among biologically predisposed alcoholic patients: A randomized controlled trial. JAMA 2000;284:963-71 «PMID: 10944641»PubMed
Johnson BA, Rosenthal N, Capece JA ym. Topiramate for treating alcohol dependence: a randomized controlled trial. JAMA 2007;298:1641-51 «PMID: 17925516»PubMed
Kadden RM, Cooney NL, Getter H ym. Matching alcoholics to coping skills or interactional therapies: posttreatment results. J Consult Clin Psychol 1989;57:698-704 «PMID: 2557364»PubMed
Kahan M, Wilson L, Becker L. Effectiveness of physician-based interventions with problem drinkers: a review. CMAJ 1995;152:851-9 «PMID: 7697578»PubMed
Kaminer Y, Burleson JA, Goldberger R. Cognitive-behavioral coping skills and psychoeducation therapies for adolescent substance abuse. J Nerv Ment Dis 2002;190:737-45 «PMID: 12436013»PubMed
Kampman KM, Pettinati HM, Lynch KG ym. A double-blind, placebo-controlled pilot trial of quetiapine for the treatment of Type A and Type B alcoholism. J Clin Psychopharmacol 2007;27:344-51 «PMID: 17632217»PubMed
Kaner EF, Beyer F, Dickinson HO ym. Effectiveness of brief alcohol interventions in primary care populations. Cochrane Database Syst Rev 2007;2:CD004148 «PMID: 17443541»PubMed
Karhuvaara S, Simojoki K, Virta A ym. Targeted nalmefene with simple medical management in the treatment of heavy drinkers: a randomized double-blind placebo-controlled multicenter study. Alcohol Clin Exp Res 2007;31:1179-87 «PMID: 17451401»PubMed
Karst M, Passie T, Friedrich S ym. Acupuncture in the treatment of alcohol withdrawal symptoms: a randomized, placebo-controlled inpatient study. Addict Biol 2002;7:415-9 «PMID: 14578018»PubMed
Kellam SG, Brown CH, Poduska JM ym. Effects of a universal classroom behavior management program in first and second grades on young adult behavioral, psychiatric, and social outcomes. Drug Alcohol Depend 2008;95 Suppl 1:S5-S28 «PMID: 18343607»PubMed
Kelly AB, Halford WK, Young RM. Maritally distressed women with alcohol problems: the impact of a short-term alcohol-focused intervention on drinking behaviour and marital satisfaction. Addiction 2000;95:1537-49 «PMID: 11070529»PubMed
Kelly Y, Sacker A, Gray R ym. Light drinking in pregnancy, a risk for behavioural problems and cognitive deficits at 3 years of age? Int J Epidemiol 2009;38:129-40 «PMID: 18974425»PubMed
Keso L, Salaspuro M. Inpatient treatment of employed alcoholics: a randomized clinical trial on Hazelden-type and traditional treatment. Alcohol Clin Exp Res 1990;14:584-9 «PMID: 2221287»PubMed
Kiechl S, Willeit J, Poewe W ym. Insulin sensitivity and regular alcohol consumption: large, prospective, cross sectional population study (Bruneck study) BMJ 1996;313:1040-4 «PMID: 8898593»PubMed
Kivlahan DR, Marlatt GA, Fromme K ym. Secondary prevention with college drinkers: evaluation of an alcohol skills training program. J Consult Clin Psychol 1990;58:805-10 «PMID: 2292630»PubMed
Koppes LL, Dekker JM, Hendriks HF ym. Moderate alcohol consumption lowers the risk of type 2 diabetes: a meta-analysis of prospective observational studies. Diabetes Care 2005;28:719-25 «PMID: 15735217»PubMed
Korkman M, Kettunen S, Autti-Rämö I. Neurocognitive impairment in early adolescence following prenatal alcohol exposure of varying duration. Child Neuropsychol 2003;9:117-28 «PMID: 12815514»PubMed
Kraemer KL. The cost-effectiveness and cost-benefit of screening and brief intervention for unhealthy alcohol use in medical settings. Subst Abus 2007;28:67-77 «PMID: 18077304»PubMed
Kranzler HR, Mueller T, Cornelius J ym. Sertraline treatment of co-occurring alcohol dependence and major depression. J Clin Psychopharmacol 2006;26:13-20 «PMID: 16415699»PubMed
Kranzler HR, Pierucci-Lagha A, Feinn R ym. Effects of ondansetron in early- versus late-onset alcoholics: a prospective, open-label study. Alcohol Clin Exp Res 2003;27:1150-5 «PMID: 12878921»PubMed
Kranzler HR, Tennen H, Penta C ym. Targeted naltrexone treatment of early problem drinkers. Addict Behav 1997;22:431-6 «PMID: 9183513»PubMed
Kranzler HR, Van Kirk J. Efficacy of naltrexone and acamprosate for alcoholism treatment: a meta-analysis. Alcohol Clin Exp Res 2001;25:1335-41 «PMID: 11584154»PubMed
Kranzler HR, Wesson DR, Billot L ym. Naltrexone depot for treatment of alcohol dependence: a multicenter, randomized, placebo-controlled clinical trial. Alcohol Clin Exp Res 2004;28:1051-9 «PMID: 15252291»PubMed
Kraut JA, Kurtz I. Toxic alcohol ingestions: clinical features, diagnosis, and management. Clin J Am Soc Nephrol 2008;3:208-25 «PMID: 18045860»PubMed
Kristenson H, Ohlin H, Hultén-Nosslin MB ym. Identification and intervention of heavy drinking in middle-aged men: results and follow-up of 24-60 months of long-term study with randomized controls. Alcohol Clin Exp Res 1983;7:203-9 «PMID: 6135365»PubMed
Kristenson H, Osterling A, Nilsson JA ym. Prevention of alcohol-related deaths in middle-aged heavy drinkers. Alcohol Clin Exp Res 2002;26:478-84 «PMID: 11981123»PubMed
Kriston L, Hölzel L, Weiser AK ym. Meta-analysis: are 3 questions enough to detect unhealthy alcohol use? Ann Intern Med 2008;149:879-88 «PMID: 19075207»PubMed
Kuchipudi V, Hobein K, Flickinger A ym. Failure of a 2-hour motivational intervention to alter recurrent drinking behavior in alcoholics with gastrointestinal disease. J Stud Alcohol 1990;51:356-60 «PMID: 2359309»PubMed
Kunz S, Schulz M, Lewitzky M ym. Ear acupuncture for alcohol withdrawal in comparison with aromatherapy: a randomized-controlled trial. Alcohol Clin Exp Res 2007;31:436-42 «PMID: 17295728»PubMed
Laaksonen E, Koski-Jännes A, Salaspuro M ym. A randomized, multicentre, open-label, comparative trial of disulfiram, naltrexone and acamprosate in the treatment of alcohol dependence. Alcohol Alcohol 2008;43:53-61 «PMID: 17965444»PubMed
Larsson G, Bohlin AB, Tunell R. Prospective study of children exposed to variable amounts of alcohol in utero. Arch Dis Child 1985;60:316-21 «PMID: 2408587»PubMed
Latimer WW, Winters KC, D'Zurilla T ym. Integrated family and cognitive-behavioral therapy for adolescent substance abusers: a stage I efficacy study. Drug Alcohol Depend 2003;71:303-17 «PMID: 12957348»PubMed
Lazarus R, Sparrow D, Weiss ST. Alcohol intake and insulin levels. The Normative Aging Study. Am J Epidemiol 1997;145:909-16 «PMID: 9149662»PubMed
Litt MD, Babor TF, DelBoca FK ym. Types of alcoholics, II. Application of an empirically derived typology to treatment matching. Arch Gen Psychiatry 1992;49:609-14 «PMID: 1322118»PubMed
Liu B, Balkwill A, Roddam A ym. Separate and joint effects of alcohol and smoking on the risks of cirrhosis and gallbladder disease in middle-aged women. Am J Epidemiol 2009;169:153-60 «PMID: 19033524»PubMed
Lonergan E, Luxenberg J, Areosa Sastre A ym. Benzodiazepines for delirium. Cochrane Database Syst Rev 2009;1:CD006379 «PMID: 19160280»PubMed
Mallams JH, Godley MD, Hall GM ym. A social-systems approach to resocializing alcoholics in the community. J Stud Alcohol 1982;43:1115-23 «PMID: 7182672»PubMed
Marlatt GA, Baer JS, Kivlahan DR ym. Screening and brief intervention for high-risk college student drinkers: results from a 2-year follow-up assessment. J Consult Clin Psychol 1998;66:604-15 «PMID: 9735576»PubMed
Martin DJ, Garske JP, Davis MK. Relation of the therapeutic alliance with outcome and other variables: a meta-analytic review. J Consult Clin Psychol 2000;68:438-50 «PMID: 10883561»PubMed
Martinotti G, Andreoli S, Di Nicola M ym. Quetiapine decreases alcohol consumption, craving, and psychiatric symptoms in dually diagnosed alcoholics. Hum Psychopharmacol 2008;23:417-24 «PMID: 18425995»PubMed
Mason BJ, Goodman AM, Chabac S ym. Effect of oral acamprosate on abstinence in patients with alcohol dependence in a double-blind, placebo-controlled trial: the role of patient motivation. J Psychiatr Res 2006;40:383-93 «PMID: 16546214»PubMed
Matching Alcoholism Treatments to Client Heterogeneity: Project MATCH posttreatment drinking outcomes. J Stud Alcohol 1997;58:7-29 «PMID: 8979210»PubMed
Mégarbane B, Borron SW, Baud FJ. Current recommendations for treatment of severe toxic alcohol poisonings. Intensive Care Med 2005;31:189-95 «PMID: 15627163»PubMed
Meier PS, Barrowclough C, Donmall MC. The role of the therapeutic alliance in the treatment of substance misuse: a critical review of the literature. Addiction 2005;100:304-16 «PMID: 15733244»PubMed
Mettovaara P, Rantanen P, Seppä K. Rattijuoppojen hoitoonohjaus–kolmen vuoden seurantatutkimuksen tulokset. Suom Lääkäril 2006;61:4453-8
Miller WR, Benefield RG, Tonigan JS. Enhancing motivation for change in problem drinking: a controlled comparison of two therapist styles. J Consult Clin Psychol 1993;61:455-61 «PMID: 8326047»PubMed
Miller WR, Meyers RJ, Tonigan JS ym. Effectiveness of the community reinforcement approach: Final progress report to the National Institute on Alcohol Abuse and Alcoholism, Substance Abuse, and Addictions, 1992
Mills J, Graubard BI. Is moderate drinking during pregnancy associated with an increased risk for malformations? Pediatrics 1997;80:309-14
Mitchell C, Simpson D, Chick J. Carbohydrate deficient transferrin in detecting relapse in alcohol dependence. Drug Alcohol Depend 1997;48:97-103 «PMID: 9363408»PubMed
Moner SE. Acupuncture and addiction treatment. J Addict Dis 1996;15:79-100 «PMID: 8842852»PubMed
Monti PM, Abrams DB, Binkoff JA ym. Communication skills training, communication skills training with family and cognitive behavioral mood management training for alcoholics. J Stud Alcohol 1990;51:263-70 «PMID: 2342366»PubMed
Monti PM, Barnett NP, Colby SM ym. Motivational interviewing versus feedback only in emergency care for young adult problem drinking. Addiction 2007;102:1234-43 «PMID: 17565560»PubMed
Monti PM, Rohsenow DJ, Rubonis AV ym. Cue exposure with coping skills treatment for male alcoholics: a preliminary investigation. J Consult Clin Psychol 1993;61:1011-9 «PMID: 7906700»PubMed
Morley KC, Teesson M, Reid SC ym. Naltrexone versus acamprosate in the treatment of alcohol dependence: A multi-centre, randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Addiction 2006;101:1451-62 «PMID: 16968347»PubMed
Moyer A, Finney JW, Swearingen CE ym. Brief interventions for alcohol problems: a meta-analytic review of controlled investigations in treatment-seeking and non-treatment-seeking populations. Addiction 2002;97:279-92 «PMID: 11964101»PubMed
Mukamal KJ, Chiuve SE, Rimm EB. Alcohol consumption and risk for coronary heart disease in men with healthy lifestyles. Arch Intern Med 2006;166:2145-50 «PMID: 17060546»PubMed
Najavits LM, Crits-Christoph P, Dierberger A. Clinicians' impact on the quality of substance use disorder treatment. Subst Use Misuse 2000;35:2161-90 «PMID: 11138720»PubMed
Najavits LM, Weiss RD. Variations in therapist effectiveness in the treatment of patients with substance use disorders: an empirical review. Addiction 1994;89:679-88 «PMID: 8069169»PubMed
Nelson JE, Howell RJ. Assertiveness training using rehearsal and modeling with male alcoholics. Am J Drug Alcohol Abuse 1982;9:309-23 «PMID: 7185276»PubMed
Neumann T, Spies C. Use of biomarkers for alcohol use disorders in clinical practice. Addiction 2003;98 Suppl 2:81-91 «PMID: 14984245»PubMed
Niederhofer H, Staffen W, Mair A. Comparison of naltreksone and placebo in treatment of alcohol dependence of adolescents. Alcoholism Treatment Quarterly 2003;21:87-95
Niederhofer H, Staffen W. Comparison of disulfiram and placebo in treatment of alcohol dependence of adolescents. Drug Alcohol Rev 2003;22:295-7 «PMID: 15385223»PubMed
Dennis RD. Insect morphogenetic hormones and developmental mechanisms in the nematode, Nematospiroides dubius. Comp Biochem Physiol A Comp Physiol 1976;53:53-6 «PMID: 184»PubMed
Nilssen O, Huseby NE, Høyer G ym. New alcohol markers--how useful are they in population studies: the Svalbard Study 1988-89. Alcohol Clin Exp Res 1992;16:82-6 «PMID: 1348402»PubMed
Ntais C, Pakos E, Kyzas P ym. Benzodiazepines for alcohol withdrawal. Cochrane Database Syst Rev 2005;3:CD005063 «PMID: 16034964»PubMed
Nunes EV, Levin FR. Treatment of depression in patients with alcohol or other drug dependence: a meta-analysis. JAMA 2004;291:1887-96 «PMID: 15100209»PubMed
Nyström M, Peräsalo J, Salaspuro M. Carbohydrate-deficient transferrin (CDT) in serum as a possible indicator of heavy drinking in young university students. Alcohol Clin Exp Res 1992;16:93-7 «PMID: 1558308»PubMed
O'Farrell TJ, Cutter HS, Choquette KA, Floyd FJ, Bayog RD. Behavioral marital therapy for male alcoholics: Marital and drinking adjustment during the two years after treatment. Behav Ther 1992;23:529-49
O'Connor MJ, Whaley SE. Brief intervention for alcohol use by pregnant women. Am J Public Health 2007;97:252-8 «PMID: 17194863»PubMed
O'Farrell TJ, Choquette KA, Cutter HS ym. Behavioral marital therapy with and without additional couples relapse prevention sessions for alcoholics and their wives. J Stud Alcohol 1993;54:652-66 «PMID: 8271800»PubMed
O'Farrell TJ, Van Hutton V, Murphy CM. Domestic violence before and after alcoholism treatment: a two-year longitudinal study. J Stud Alcohol 1999;60:317-21 «PMID: 10371258»PubMed
Olmsted CL, Kockler DR. Topiramate for alcohol dependence. Ann Pharmacother 2008;42:1475-80 «PMID: 18698008»PubMed
Olson RP, Ganley R, Devine VT ym. Long-term effects of behavioral versus insight-oriented therapy with inpatient alcoholics. J Consult Clin Psychol 1981;49:866-77 «PMID: 7309955»PubMed
O'Malley SS, Garbutt JC, Gastfriend DR ym. Efficacy of extended-release naltrexone in alcohol-dependent patients who are abstinent before treatment. J Clin Psychopharmacol 2007;27:507-12 «PMID: 17873686»PubMed
Persson J, Magnusson PH. Early intervention in patients with excessive consumption of alcohol: a controlled study. Alcohol 1989;6:403-8 «PMID: 2573364»PubMed
Peters R, Peters J, Warner J ym. Alcohol, dementia and cognitive decline in the elderly: a systematic review. Age Ageing 2008;37:505-12 «PMID: 18487267»PubMed
Petrakis IL, Nich C, Ralevski E. Psychotic spectrum disorders and alcohol abuse: a review of pharmacotherapeutic strategies and a report on the effectiveness of naltrexone and disulfiram. Schizophr Bull 2006;32:644-54 «PMID: 16887890»PubMed
Petrakis I, Ralevski E, Nich C ym. Naltrexone and disulfiram in patients with alcohol dependence and current depression. J Clin Psychopharmacol 2007;27:160-5 «PMID: 17414239»PubMed
Petrakis IL, Poling J, Levinson C ym. Naltrexone and disulfiram in patients with alcohol dependence and comorbid post-traumatic stress disorder. Biol Psychiatry 2006;60:777-83 «PMID: 17008146»PubMed
Petrakis IL, Poling J, Levinson C ym. Naltrexone and disulfiram in patients with alcohol dependence and comorbid psychiatric disorders. Biol Psychiatry 2005;57:1128-37 «PMID: 15866552»PubMed
Poikolainen K, Kärkkäinen P. Nature of questionnaire options affects estimates of alcohol intake. J Stud Alcohol 1985;46:219-22 «PMID: 4010298»PubMed
Poikolainen K, Vahtera J, Virtanen M ym. Alcohol and coronary heart disease risk--is there an unknown confounder? Addiction 2005;100:1150-7 «PMID: 16042645»PubMed
Poikolainen K. Effectiveness of brief interventions to reduce alcohol intake in primary health care populations: a meta-analysis. Prev Med 1999;28:503-9 «PMID: 10329341»PubMed
Polycarpou A, Papanikolaou P, Ioannidis JP ym. Anticonvulsants for alcohol withdrawal. Cochrane Database Syst Rev 2005;3:CD005064 «PMID: 16034965»PubMed
Polygenis D, Wharton S, Malmberg C ym. Moderate alcohol consumption during pregnancy and the incidence of fetal malformations: a meta-analysis. Neurotoxicol Teratol 1998;20:61-7 «PMID: 9511170»PubMed
Poupon RE, Schellenberg F, Nalpas B ym. Assessment of the transferrin index in screening heavy drinkers from a general practice. Alcohol Clin Exp Res 1989;13:549-53 «PMID: 2572180»PubMed
Project MATCH secondary a priori hypotheses. Project MATCH Research Group. Addiction 1997;92:1671-98 «PMID: 9581001»PubMed
Ralevski E, Ball S, Nich C ym. The impact of personality disorders on alcohol-use outcomes in a pharmacotherapy trial for alcohol dependence and comorbid Axis I disorders. Am J Addict 2007;16:443-9 «PMID: 18058408»PubMed
Rampes H, Sharples F, Maragh S ym. Introducing complementary medicine into the medical curriculum. J R Soc Med 1997;90:19-22 «PMID: 9059376»PubMed
Reinert DF, Allen JP. The alcohol use disorders identification test: an update of research findings. Alcohol Clin Exp Res 2007;31:185-99 «PMID: 17250609»PubMed
Rimm EB, Williams P, Fosher K ym. Moderate alcohol intake and lower risk of coronary heart disease: meta-analysis of effects on lipids and haemostatic factors. BMJ 1999;319:1523-8 «PMID: 10591709»PubMed
Roozen HG, Boulogne JJ, van Tulder MW ym. A systematic review of the effectiveness of the community reinforcement approach in alcohol, cocaine and opioid addiction. Drug Alcohol Depend 2004;74:1-13 «PMID: 15072802»PubMed
Rosett HL, Weiner L, Lee A ym. Patterns of alcohol consumption and fetal development. Obstet Gynecol 1983;61:539-46 «PMID: 6835605»PubMed
Rubio G, Manzanares J, Lopez-Muñoz F ym. Naltrexone improves outcome of a controlled drinking program. J Subst Abuse Treat 2002;23:361-6 «PMID: 12495798»PubMed
Saarnio P. Factors associated with dropping out from outpatient treatment of alcohol-other drug abuse. Alcoholism Treatment Quarterly 2002;20:17-33
Salaspuro M. Intervention against hazardous alcohol consumption – secondary prevention of alcohol problems. Kirjassa: Berglund M, Thelander E, Jonsson E (toim.) Treating alcohol and drug abuse p. 1-41. Wiley-VCH, Weinheim 2003
Sandahl C, Ronnberg S, Herlitz K, Ahlin G. Time-limited group psychotherapy for moderately alcohol dependent patients: a randomised controlled clinical trial. Psychotherapy Research 1998;8:361-78
Sannibale C. Differential effect of a set of brief interventions on the functioning of a group of “early-stage” problem drinkers. Aust Drug Alcohol Review 1988;7:147-55
Sapir-Weise R, Berglund M, Frank A ym. Acupuncture in alcoholism treatment: a randomized out-patient study. Alcohol Alcohol 1999;34:629-35 «PMID: 10456592»PubMed
Saunders JB, Aasland OG, Babor TF ym. Development of the Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT): WHO Collaborative Project on Early Detection of Persons with Harmful Alcohol Consumption--II. Addiction 1993;88:791-804 «PMID: 8329970»PubMed
Savola O, Niemelä O, Hillbom M. Blood alcohol is the best indicator of hazardous alcohol drinking in young adults and working-age patients with trauma. Alcohol Alcohol 2004;39:340-5 «PMID: 15208168»PubMed
Sayal K, Heron J, Golding J ym. Binge pattern of alcohol consumption during pregnancy and childhood mental health outcomes: longitudinal population-based study. Pediatrics 2009;123:e289-96 «PMID: 19171582»PubMed
Schadé A, Marquenie LA, Van Balkom AJ ym. Do comorbid anxiety disorders in alcohol-dependent patients need specific treatment to prevent relapse? Alcohol Alcohol 2003;38:255-62 «PMID: 12711661»PubMed
Schermer CR, Moyers TB, Miller WR ym. Trauma center brief interventions for alcohol disorders decrease subsequent driving under the influence arrests. J Trauma 2006;60:29-34 «PMID: 16456433»PubMed
Schmidt LG, Schmidt K, Dufeu P ym. Superiority of carbohydrate-deficient transferrin to gamma-glutamyltransferase in detecting relapse in alcoholism. Am J Psychiatry 1997;154:75-80 «PMID: 8988962»PubMed
Sechi G, Serra A. Wernicke's encephalopathy: new clinical settings and recent advances in diagnosis and management. Lancet Neurol 2007;6:442-55 «PMID: 17434099»PubMed
Sellman JD, Sullivan PF, Dore GM ym. A randomized controlled trial of motivational enhancement therapy (MET) for mild to moderate alcohol dependence. J Stud Alcohol 2001;62:389-96 «PMID: 11414349»PubMed
Seppä K, Heinilä K, Sillanaukee P ym. Evaluation of macrocytosis by general practitioners. J Stud Alcohol 1996;57:97-100 «PMID: 8747507»PubMed
Seppä K, Lappeteläinen V, Aalto M. Mitä maksaa? Lyhytneuvonnan kustannus perusterveydenhuollossa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2004;41:3-9
Sillanaukee P, Seppä K, Löf K ym. CDT by anion-exchange chromatography followed by RIA as a marker of heavy drinking among men. Alcohol Clin Exp Res 1993;17:230-3 «PMID: 8488959»PubMed
Sisson RW, Azrin NH. Family-member involvement to initiate and promote treatment of problem drinkers. J Behav Ther Exp Psychiatry 1986;17:15-21 «PMID: 3700666»PubMed
Sjöberg L, Samsonowitz V. Coping strategies and relapse in alcohol abuse. Drug Alcohol Depend 1985;15:283-301 «PMID: 4028957»PubMed
Slattery J, Chick J, Cochrane M ym. Prevention of relapse in alcohol dependence. In Health Tecnology Assessment Report 3, 2003, Glasgow, Health Tecnology Board of Scotland
Smit E, Verdurmen J, Monshouwer K ym. Family interventions and their effect on adolescent alcohol use in general populations; a meta-analysis of randomized controlled trials. Drug Alcohol Depend 2008;97:195-206 «PMID: 18485621»PubMed
Smith JE, Meyers RJ, Delaney HD. The community reinforcement approach with homeless alcohol-dependent individuals. J Consult Clin Psychol 1998;66:541-8 «PMID: 9642893»PubMed
Snyder JL, Bowers TG. The efficacy of acamprosate and naltrexone in the treatment of alcohol dependence: a relative benefits analysis of randomized controlled trials. Am J Drug Alcohol Abuse 2008;34:449-61 «PMID: 18584575»PubMed
Sokol RJ, Delaney-Black V, Nordstrom B. Fetal alcohol spectrum disorder. JAMA 2003;290:2996-9 «PMID: 14665662»PubMed
Sommers MS, Dyehouse JM, Howe SR ym. Effectiveness of brief interventions after alcohol-related vehicular injury: A randomized controlled trial. J Trauma 2006;61:523-31; discussion 532-3 «PMID: 16966982»PubMed
Srisurapanont M, Jarusuraisin N. Opioid antagonists for alcohol dependence. Cochrane Database Syst Rev 2005;1:CD001867 «PMID: 15674887»PubMed
Steinweg DL, Worth H. Alcoholism: the keys to the CAGE. Am J Med 1993;94:520-3 «PMID: 8498397»PubMed
Streissguth AP, Bookstein FL, Barr HM. A dose-response study of the enduring effects of prenatal alcohol exposure: birth to 14 years. Kirjassa: Alcohol, pregnancy and the developing fetus. Spohr HL, Steinhausen HC (toim.) Cambridge University Press 1996
Tait RJ, Hulse GK. A systematic review of the effectiveness of brief interventions with substance using adolescents by type of drug. Drug Alcohol Rev 2003;22:337-46 «PMID: 15385228»PubMed
Therapist effects in three treatments for alcohol problems. Project MATCH Research Group. Psychother Res 1998;8:455-74
Thomas SE, Randall PK, Book SW ym. A complex relationship between co-occurring social anxiety and alcohol use disorders: what effect does treating social anxiety have on drinking? Alcohol Clin Exp Res 2008;32:77-84 «PMID: 18028529»PubMed
Trümpler F, Oez S, Stähli P ym. Acupuncture for alcohol withdrawal: a randomized controlled trial. Alcohol Alcohol 2003;38:369-75 «PMID: 12814907»PubMed
Tuunanen M, Aalto M, Seppä K. Binge drinking and its detection among middle-aged men using AUDIT, AUDIT-C and AUDIT-3. Drug Alcohol Rev 2007;26:295-9 «PMID: 17454019»PubMed
Waldron HB, Turner CW. Evidence-based psychosocial treatments for adolescent substance abuse. J Clin Child Adolesc Psychol 2008;37:238-61 «PMID: 18444060»PubMed
Valle SK. Interpersonal functioning of alcoholism counselors and treatment outcome. J Stud Alcohol 1981;42:783-90 «PMID: 7311537»PubMed
Valmadrid CT, Klein R, Moss SE ym. Alcohol intake and the risk of coronary heart disease mortality in persons with older-onset diabetes mellitus. JAMA 1999;282:239-46 «PMID: 10422992»PubMed
Vasilaki EI, Hosier SG, Cox WM. The efficacy of motivational interviewing as a brief intervention for excessive drinking: a meta-analytic review. Alcohol Alcohol 2006;41:328-35 «PMID: 16547122»PubMed
Webb G, Shakeshaft A, Sanson-Fisher R ym. A systematic review of work-place interventions for alcohol-related problems. Addiction 2009;104:365-77 «PMID: 19207344»PubMed
Weinbroum A, Halpern P, Geller E. The use of flumazenil in the management of acute drug poisoning--a review. Intensive Care Med 1991;17 Suppl 1:S32-8 «PMID: 1685499»PubMed
Weinbroum AA, Flaishon R, Sorkine P ym. A risk-benefit assessment of flumazenil in the management of benzodiazepine overdose. Drug Saf 1997;17:181-96 «PMID: 9306053»PubMed
Wells-Parker E, Bangert-Drowns R, McMillen R ym. Final results from a meta-analysis of remedial interventions with drink/drive offenders. Addiction 1995;90:907-26 «PMID: 7663313»PubMed
Wells-Parker E, Williams M. Enhancing the effectiveness of traditional interventions with drinking drivers by adding brief individual intervention components. J Stud Alcohol 2002;63:655-64 «PMID: 12529065»PubMed
Whitlock EP, Polen MR, Green CA ym. Behavioral counseling interventions in primary care to reduce risky/harmful alcohol use by adults: a summary of the evidence for the U.S. Preventive Services Task Force. Ann Intern Med 2004;140:557-68 «PMID: 15068985»PubMed
Wilens TE, Adler LA, Weiss MD ym. Atomoxetine treatment of adults with ADHD and comorbid alcohol use disorders. Drug Alcohol Depend 2008;96:145-54 «PMID: 18403134»PubMed
Wilk AI, Jensen NM, Havighurst TC. Meta-analysis of randomized control trials addressing brief interventions in heavy alcohol drinkers. J Gen Intern Med 1997;12:274-83 «PMID: 9159696»PubMed
Wilson A, Davidson WJ, Blanchard R ym. Disulfiram implantation. A placebo-controlled trial with two-year follow-up. J Stud Alcohol 1978;39:809-19 «PMID: 353387»PubMed
Wilson A, Davidson WJ, Blanchard R. Disulfiram implantation: a trial using placebo implants and two types of controls. J Stud Alcohol 1980;41:429-36 «PMID: 6157943»PubMed
Wilson A, Davidson WJ, White J. Disulfiram implantation: placebo, psychological deterrent, and pharmacological deterrent effects. Br J Psychiatry 1976;129:277-80 «PMID: 786421»PubMed
Vorma H, Naukkarinen H, Sarna S ym. Long-term outcome after benzodiazepine withdrawal treatment in subjects with complicated dependence. Drug Alcohol Depend 2003;70:309-14 «PMID: 12757968»PubMed
Vorma H, Naukkarinen H, Sarna S ym. Treatment of out-patients with complicated benzodiazepine dependence: comparison of two approaches. Addiction 2002;97:851-9 «PMID: 12133124»PubMed
Worner TM, Zeller B, Schwarz H ym. Acupuncture fails to improve treatment outcome in alcoholics. Drug Alcohol Depend 1992;30:169-73 «PMID: 1633756»PubMed
Wutzke SE, Conigrave KM, Saunders JB ym. The long-term effectiveness of brief interventions for unsafe alcohol consumption: a 10-year follow-up. Addiction 2002;97:665-75 «PMID: 12084136»PubMed
Wutzke SE, Shiell A, Gomel MK ym. Cost effectiveness of brief interventions for reducing alcohol consumption. Soc Sci Med 2001;52:863-70 «PMID: 11234861»PubMed
Yersin B, Nicolet JF, Dercrey H ym. Screening for excessive alcohol drinking. Comparative value of carbohydrate-deficient transferrin, gamma-glutamyltransferase, and mean corpuscular volume. Arch Intern Med 1995;155:1907-11 «PMID: 7677558»PubMed
Zalewska-Kaszubska J, Obzejta D. Use of low-energy laser as adjunct treatment of alcohol addiction. Lasers Med Sci 2004;19:100-4 «PMID: 15674998»PubMed
Zweben A, Pearlman S, Li S. A comparison of brief advice and conjoint therapy in the treatment of alcohol abuse: the results of the Marital Systems Study. Br J Addict 1988;83:899-916 «PMID: 3167248»PubMed

www.kaypahoito.fi

Alkoholiongelmaisen hoito

Keskeinen sanoma

Tavoitteet ja rajaukset

Kohderyhmät

Alkoholiongelman epidemiologia

Alkoholi

Sekakäyttö

Alkoholiongelma ja muut sairaudet

Hoito- ja kuntoutusjärjestelmä

Alkoholin ongelmakäytön toteaminen

Riskirajat

Haastattelu

Strukturoidut kyselyt

Kliininen tutkimus

Laboratoriokokeet

Veren tai hengitysilman alkoholipitoisuus

Punasolujen keskitilavuus

Glutamyylitransferaasi

Niukkahiilihydraattinen transferriini

Lyhytneuvonta (mini-interventio)

Psykososiaalinen hoito ja kuntoutus

Hoitosuhteen vaikutus hoitotuloksiin

Hoitomuodon vaikutus hoidon tehoon

Alkoholiongelman kliininen hoito

Akuutti alkoholimyrkytys

Korvikealkoholimyrkytys (metanoli, etyleeniglykoli, isopropanoli)

Vieroitusoireet

Alkoholiriippuvuuden lääkehoito

Alkoholiongelma ja mielenterveyden häiriöt

Sekakäytön ehkäisy

Sekakäyttäjän hoito

Erityiskysymyksiä

Alkoholi ja työkyky

Alkoholi ja liikenne

Alkoholi, raskaus ja imetys

Alkoholi ja nuoret

Alkoholi ja ikääntyneet

Päihdehoitopaikan laadun arvioiminen

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä

Sidonnaisuudet

Vastuun rajaus

Kirjallisuutta