Piilota sisällysluettelo
Tulostuksen esikatselu
Lataa PDF- Keskeinen sisältö
- Tavoitteet
- Kohderyhmät
- Aiheen rajaus
- Määritelmät ja kliiniset oireet
- Luokittelu
- Epidemiologia
- Hoidon porrastus
- Epilepsioiden diagnostiikka
- Hoidon tavoitteet, toteutus ja seuranta
- Imeväis- ja leikki-iässä alkavat epilepsiat
- Paikallisalkuiset epilepsiat
- Yleistyneet idiopaattiset epilepsiat
- Epilepsian kirurginen hoito
- Ketogeeninen ruokavalio
- Kuumekouristusten hoito ja estohoito
- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä
- Vastuun rajaus
- Kirjallisuutta
Epilepsiat ja kuumekouristukset (lapset)
Käypä hoito
7.6.2007
SUOSITUS ON PÄIVITETTÄVÄNÄ
Suosituksen tulostettava versio (pdf) «»1
Tiivistelmä suomeksi «Epilepsiat ja kuumekouristukset (lapset)»1 ja englanniksi «Epilepsy and febrile seizures (children)»2
Potilasversio suomeksi «Epilepsiat ja kuumekouristukset lapsilla»3 ja ruotsiksi «Epilepsi och feberkramper hos barn»4
Keskeinen sisältö
- Lapsuusiässä alkavat epilepsiat ovat etiologialtaan, oireiltaan ja ennusteeltaan monimuotoinen neurologinen sairausryhmä, jossa mahdollisimman tarkka diagnoosi on hyvän hoidon edellytys.
- Epilepsiadiagnoosi perustuu kohtausanamneesiin, jota täydennetään EEG- ja kuvantamistutkimuksilla.
- Epilepsian esiintyvyys alle 16-vuotiailla suomalaisilla on noin 3/1 000.
- Epilepsiaoireyhtymän tunnistaminen auttaa hoidon valinnassa sekä lisätutkimusten tarpeen ja epilepsian ennusteen arvioinnissa.
- Lääkehoidon valinta riippuu epilepsiatyypistä.
- Hoidon tavoitteena on kohtauksettomuus ilman merkittäviä haittavaikutuksia.
- Lapsuusiän vaikeahoitoisissa epilepsioissa tulee arvioida epilepsiakirurgian mahdollisuudet.
- Hoidossa on huomioitava kohtausten lisäksi muut lapsen kasvuun, kehitykseen ja toimintakykyyn vaikuttavat seikat.
- Kuumekouristuksia esiintyy seitsemän vuoden ikään mennessä 2–5 %:lla.
- Kuumekouristuksen estoon ei suositella jatkuvaa epilepsialääkitystä.
Tavoitteet
- Antaa tutkimusnäyttöön perustuvat suositukset lasten ja nuorten epilepsioiden ja kuumekouristusten diagnostiikasta sekä hoidosta.
Kohderyhmät
- Suositus on tarkoitettu kaikille lasten epilepsioita ja kuumekouristuksia hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille.
Aiheen rajaus
- Suositus käsittelee kuumekouristuksia ja alle 16-vuotiaiden lasten ja nuorten epilepsioita.
- Suosituksen ulkopuolelle on jätetty:
- alle kuukauden ikäisten kohtausoireet, koska niiden etiologia, ennuste ja hoito ovat oleellisesti erilaiset kuin muissa ikäryhmissä
- eteneviin aivosairauksiin (esimerkiksi neuronaalisiin seroidilipofuskinooseihin eli NCL-tauteihin) liittyvät symptomaattiset epilepsiat, koska niissä muut neurologiset oireet ovat hallitsevampia «Gaily E. Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa. Duodecim 2006;122:1917-21 »1, «Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa? (15/06)»5.
- kohtausoireiden akuutin vaiheen diagnostiikka ja hoito, jota on käsitelty erillisessä Käypä hoito -suosituksessa Epileptinen kohtaus (pitkittynyt) «Epileptinen kohtaus (pitkittynyt)»6, «Epileptinen kohtaus (pitkittynyt). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus. www.kayp»2.
Määritelmät ja kliiniset oireet
- Epileptinen kohtaus on aivotoiminnan ohimenevä häiriö, jonka ajatellaan edustavan tiettyä patofysiologista mekanismia laajuudeltaan vaihtelevalla anatomisella aivoalueella ja joka on ilmentymä hermosolujen liiallisesta tai hypersynkronoituneesta, yleensä itsestään rajoittuvasta sähköisestä toiminnasta «Engel J Jr, International League Against Epilepsy (ILAE). A proposed diagnostic scheme for people with epileptic seizures and with epilepsy: report of the ILAE Task Force on Classification and Termino»3, «Glauser T, Ben-Menachem E, Bourgeois B ym. ILAE treatment guidelines: evidence-based analysis of antiepileptic drug efficacy and effectiveness as initial monotherapy for epileptic seizures and syndrom»4.
- Kohtausten kesto vaihtelee yleensä muutamista sekunneista muutamiin minuutteihin mutta voi kohtauksen pitkittyessä olla tunteja tai vuorokausia (ks. Käypä hoito -suositus Epileptinen kohtaus (pitkittynyt) «Epileptinen kohtaus (pitkittynyt)»6) «Epileptinen kohtaus (pitkittynyt). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus. www.kayp»2.
- Epileptisen kohtauksen kliinisiä oireita ovat «International League Against Epilepsy, http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»5 (www «http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»1):
- tajunnan osittainen tai täydellinen häiriintyminen
- tahdosta riippumattomat motoriset oireet, kuten rytminen nykiminen, jäykistyminen, yksittäiset lihasnykäykset, lihasvelttous
- automatismit, esimerkiksi nieleskely, hypistely, stereotyyppinen liikehdintä
- itsestään syntyvät aistielämykset (näkö-, kuulo-, tunto-, maku- ja hajuaistimukset)
- affektiiviset ilmiöt (esimerkiksi pelko)
- paikalliset inhibitoriset oireet, kuten kyvyttömyys puhua tai ylläpitää raajan asentoa.
- Epilepsian ensioireena voi olla myös kehityksen hidastuminen tai puheen taantuminen.
- Epilepsia on taipumus saada toistuvasti epileptisiä kohtauksia ilman erityisiä altistavia tekijöitä «International League Against Epilepsy, http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»5 (www «http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»1), «Gastaut H. Dictionary of epilepsy. Part 1: definitions. Geneva: WHO, 1973»6.
- Epilepsiaoireyhtymä on epilepsiaan liittyvien oireiden (esimerkiksi kohtaustyyppi) ja tutkimuslöydösten (esimerkiksi EEG) muodostama kokonaisuus, joka samaa oireyhtymää sairastavilla on samanlainen, vaikka etiologia voi olla erilainen «Engel J Jr, International League Against Epilepsy (ILAE). A proposed diagnostic scheme for people with epileptic seizures and with epilepsy: report of the ILAE Task Force on Classification and Termino»3.
- Lapsuusiän vaikea epilepsia on tila, jossa asianmukaisesta lääkehoidosta huolimatta esiintyy merkittäviä arkielämää haittaavia epilepsiaan liittyviä oireita, kuten toistuvia tai tapaturmavaaraa aiheuttavia kohtauksia tai kehityksen hidastumista tai taantumista.
- Kuumekouristukset ovat kuumeen yhteydessä yleensä 6 kk:n – 6 v:n iässä esiintyviä kohtauksia, joiden oireina ovat tajuttomuus ja lihasten jäykistyminen, nykinä tai velttous «International League Against Epilepsy, http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»5 (www «http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»1).
- Kohtauksia kutsutaan yksinkertaisiksi, jos ne ovat symmetrisiä ja kestävät alle 15 minuuttia.
- Monimuotoisissa kuumekouristuksissa kohtaus kestää yli 15 minuuttia tai on epäsymmetrinen tai saman kuumepäivän aikana toistuva.
Luokittelu
- Epilepsiat ovat etiologialtaan, alkamisiältään, oireiltaan ja ennusteeltaan monimuotoisia neurologisia sairauksia.
- Epilepsian luokittelu perustuu kohtausten yleistyneisyyden asteeseen ja epilepsian etiologiaan «Engel J Jr, International League Against Epilepsy (ILAE). A proposed diagnostic scheme for people with epileptic seizures and with epilepsy: report of the ILAE Task Force on Classification and Termino»3, «International League Against Epilepsy, http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»5 (www «http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»1).
- Luokittelu voi olla etenkin alkuvaiheessa vaikeaa, esimerkiksi jos lapsella on pelkästään toonis-kloonisia kohtauksia ja EEG ja aivojen kuvantamislöydös ovat normaaleja.
- Paikallisalkuiset ja yleistyneet kohtaukset ja epilepsiat:
- Paikallisalkuiset sopivat toisen aivopuoliskon tietyn anatomisen aivoalueen aktivoitumisen aiheuttamaksi.
- Paikallisalkuiset kohtaukset voivat kuitenkin toissijaisesti yleistyä.
- Yleistyneissä kliiniset piirteet ja EEG ilmentävät molempien aivopuoliskojen tai niiden osien yhtäaikaista aktivoitumista.
- Osassa epilepsioista esiintyy sekä paikallisalkuisia että yleistyneitä kohtauksia.
- Paikallisalkuiset sopivat toisen aivopuoliskon tietyn anatomisen aivoalueen aktivoitumisen aiheuttamaksi.
- Idiopaattiset ja symptomaattiset epilepsiat:
- "Idiopaattinen" viittaa epilepsioihin ja oireyhtymiin, jotka syntyvät itsellään (sui generis).
- Osa näistä on geneettisiä, mutta vain harvoissa on määritetty tarkasti geenivirhe, joka voi olla erilainen samaakin oireyhtymää sairastavilla.
- "Symptomaattinen" viittaa epilepsiaan, jonka etiologia liittyy aivojen rakenteellisiin muutoksiin. Nämä voivat olla:
- synnynnäisiä, esimerkiksi aivojen kuorikerroksen kehityshäiriö
- hankinnaisia, esimerkiksi traumaperäiset
- muihin neurologisiin sairauksiin liittyviä, esimerkiksi aineenvaihduntasairaudet.
- "Todennäköisesti symptomaattisina" (eli kryptogeenisina) pidetään epilepsioita, joissa etiologinen tekijä on todennäköisesti olemassa mutta sitä ei nykymenetelmin voida osoittaa.
- "Idiopaattinen" viittaa epilepsioihin ja oireyhtymiin, jotka syntyvät itsellään (sui generis).
- Epilepsiaoireyhtymässä epilepsiaan liittyvät oireet esiintyvät samankaltaisina eri potilailla etiologiasta riippumatta «Eriksson K, Peltola J, Kälviäinen R. [From treating the seizures to the treatment of epilepsy]. Duodecim 2005;121:505-12 »7, «Kohtausten hoidosta epilepsian hoitoon tunnista epilepsiaoireyhtymä (5/05)»7.
- Keskeisimpiä tekijöitä oireyhtymän määrittämisessä ovat kohtaustyyppi, oireiden alkamisikä, EEG-löydös ja sukuanamneesi.
- Oireyhtymätasoinen diagnoosi ei ole aina mahdollinen.
- Väestöpohjaisissa tutkimuksissa vain kolmasosa kaikista epilepsiadiagnooseista oli oireyhtymätasoisia «Eriksson KJ, Koivikko MJ. Prevalence, classification, and severity of epilepsy and epileptic syndromes in children. Epilepsia 1997;38:1275-82 »8, «Manford M, Hart YM, Sander JW ym. The National General Practice Study of Epilepsy. The syndromic classification of the International League Against Epilepsy applied to epilepsy in a general population»9.
- Niilläkin potilailla, joilla ei päästä oireyhtymädiagnoosiin, on epilepsiatyypin määrittäminen hoidon suunnittelun kannalta tärkeää.
Epidemiologia
Epilepsia
- Suomalaisessa tutkimuksessa epilepsian ilmaantuvuudeksi alle 16-vuotiailla todettiin 0.35/1 000/v «Sillanpää M, Jalava M, Kaleva O ym. Long-term prognosis of seizures with onset in childhood. N Engl J Med 1998;338:1715-22 »10.
- Ilmaantuvuus on alle 15-vuotiailla eri tutkimusten mukaan 0.41 – 8.4/1 000/v ja mediaani 0.82/1 000/v «Kotsopoulos IA, van Merode T, Kessels FG ym. Systematic review and meta-analysis of incidence studies of epilepsy and unprovoked seizures. Epilepsia 2002;43:1402-9 »11.
- Kumulatiivinen ilmaantuvuus on alle 15-vuotiailla 0.13 – 0.62 % «Kurtz Z, Tookey P, Ross E. Epilepsy in young people: 23 year follow up of the British national child development study. BMJ 1998;316:339-42 »12, «Beilmann A, Napa A, Hämarik M ym. Incidence of childhood epilepsy in Estonia. Brain Dev 1999;21:166-74 »13.
- Aktiivisen epilepsian (ainakin yksi epileptinen kohtaus viimeisten viiden vuoden aikana) esiintyvyydeksi alle 16-vuotiailla on kahdessa suomalaisessa tutkimuksessa saatu 2.3 ja 3.9/1 000 «Eriksson KJ, Koivikko MJ. Prevalence, classification, and severity of epilepsy and epileptic syndromes in children. Epilepsia 1997;38:1275-82 »8, «Sillanpää M, Jalava M, Kaleva O ym. Long-term prognosis of seizures with onset in childhood. N Engl J Med 1998;338:1715-22 »10.
- Pitkäaikaisseurannassa (40 vuotta) lapsena idiopaattiseen epilepsiaan sairastuneista 92 % on tullut kohtauksettomiksi ja 86 % on voinut lopettaa lääkityksen. Kryptogeenisen epilepsian ryhmässä vastaavat luvut ovat olleet 68 % ja 57 % ja symptomaattisessa 45 % ja 19 % «Sillanpää M, Jalava M, Kaleva O ym. Long-term prognosis of seizures with onset in childhood. N Engl J Med 1998;338:1715-22 »10.
- Lapsena epilepsiaan sairastuneiden kuolleisuus on suurempi kuin muun lapsiväestön paitsi idiopaattisen etiologian ryhmässä «Callenbach PM, Westendorp RG, Geerts AT ym. Mortality risk in children with epilepsy: the Dutch study of epilepsy in childhood. Pediatrics 2001;107:1259-63 »14, «Camfield CS, Camfield PR, Veugelers PJ. Death in children with epilepsy: a population-based study. Lancet 2002;359:1891-5 »15, «Berg AT, Shinnar S, Testa FM ym. Mortality in childhood-onset epilepsy. Arch Pediatr Adolesc Med 2004;158:1147-52 »16.
Kuumekouristukset
- Kuumekouristuksia saa 2 – 5 % lapsista seitsemän vuoden ikään mennessä «Nelson KB, Ellenberg JH. Prognosis in children with febrile seizures. Pediatrics 1978;61:720-7 »17.
- Yksinkertaisia kuumekouristuksia saaneilla lapsilla epilepsian ilmaantuvuus ei ole normaaliväestöä korkeampi «Nelson KB, Ellenberg JH. Prognosis in children with febrile seizures. Pediatrics 1978;61:720-7 »17, «Verity CM, Golding J. Risk of epilepsy after febrile convulsions: a national cohort study. BMJ 1991;303:1373-6 »18.
- Monimuotoisen kuumekouristuksen saaneella lapsuusiän epilepsiariski on 4 – 6 % «Nelson KB, Ellenberg JH. Prognosis in children with febrile seizures. Pediatrics 1978;61:720-7 »17, «Verity CM, Golding J. Risk of epilepsy after febrile convulsions: a national cohort study. BMJ 1991;303:1373-6 »18.
- Väestöpohjaisissa tutkimuksissa kuumekouristuksia saaneiden lasten on todettu menestyvän ikätovereitaan vastaavasti «Nelson KB, Ellenberg JH. Prognosis in children with febrile seizures. Pediatrics 1978;61:720-7 »17, «Verity CM, Greenwood R, Golding J. Long-term intellectual and behavioral outcomes of children with febrile convulsions. N Engl J Med 1998;338:1723-8 »19.
- Lapset, joilla on esiintynyt monimuotoisia kuumekouristuksia, eivät ole eronneet kymmenvuotiaina ikätovereistaan psykologisissa testeissä mitatun älyllisen kehityksensä, käyttäytymisensä tai koulumenestyksensä suhteen «Verity CM, Greenwood R, Golding J. Long-term intellectual and behavioral outcomes of children with febrile convulsions. N Engl J Med 1998;338:1723-8 »19.
Hoidon porrastus
- Lapsi, jolla epäillään epilepsiaa (ks. kohta Määritelmät), tulee lähettää erikoissairaanhoitoon tilanteen mukaan päivystys- tai kiireellisenä potilaana.
- Epäselvissä tilanteissa suositellaan erikoissairaanhoidon puhelinkonsultaatiota.
- Epilepsiadiagnoosin tekee ja hoidosta vastaa lastenneurologi tai riittävän asiantuntemuksen omaava lastenlääkäri tai kehitysvammalääkäri.
- Osa seurantakäynneistä voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa tai kehitysvammahuollossa yhteistyössä hoidosta vastaavan erikoislääkärin kanssa.
- Vaikeassa epilepsiassa on epilepsiadiagnoosin tarkistamiseksi ja hoitomahdollisuuksien arvioimiseksi harkittava potilaan lähettämistä erikoissairaanhoidon yksikköön, jossa on vaikeaan epilepsiaan perehtynyt lastenneurologi ja mahdollisuus video-EEG-rekisteröintiin.
- Epilepsiakirurgia-arviot, epilepsian invasiivinen diagnostiikka (kallonsisäiset video-EEG-rekisteröinnit) ja epilepsiakirurgia on Suomessa keskitetty kahteen keskukseen (HYKS ja KYS, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus erityissairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä 29.8.2006/767).
- Hoitovastuu siirtyy yleensä aikuisneurologille potilaan ollessa 15 – 18 vuoden ikäinen.
- Nuoren (12 vuoden iästä lähtien) kanssa tulee keskustella myös kahden kesken vastuullisuuden ja itsenäistymisen tukemiseksi ja luottamuksellisen keskustelun mahdollistamiseksi.
- Aikuisneurologin tulisi aloittaa 15 – 16 vuotta täyttäneiden hoito, jotta sen jatkuvuus varmistuisi.
- Ks. myös Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu kiireettömän hoidon perusteista «http://www.stm.fi/Resource.phx/vastt/tervh/thpal/hoitoonpaasy/lastentaudit.htx»2.
Epilepsioiden diagnostiikka
- Tarkka diagnoosi eli kohtaus- ja epilepsiatyypin sekä epilepsiaoireyhtymän (silloin, kun se on mahdollista) tunnistaminen on hyvän hoidon perusta.
- Diagnoosi perustuu anamneesiin ja somaattiseen tutkimukseen, jota täydennetään EEG rekisteröinnillä sekä tarvittaessa video-EEG- «Eriksson K, Peltola J, Kälviäinen R. [From treating the seizures to the treatment of epilepsy]. Duodecim 2005;121:505-12 »7, kuvantamis- «MRI:llä löytyy etiologian ja hoidon kannalta tärkeitä poikkeavuuksia.»C ja laboratoriotutkimuksilla.
- Anamneesissa on tärkeää selvittää tarkasti kohtausten oirekulku.
- EEG:n tulee sisältää unta, vilkkuvaloprovokaatio ja hyperventilaatio.
- Poikkeava EEG ei todista, että lapsella on epilepsia, eikä normaali EEG sulje pois epilepsiaa «Eeg-Olofsson O, Petersén I, Selldén U. The development of the electroencephalogram in normal children from the age of 1 through 15 years. Paroxysmal activity. Neuropadiatrie 1971;2:375-404 »20.
- Video-EEG-tutkimus on tarpeen epäselvissä tilanteissa erotusdiagnostiikan ja epilepsialuokituksen varmistamiseksi.
- Diagnostisia ongelmia aiheuttavat useimmiten imeväisten sekä kehitys- ja liikuntavammaisten kohtaukset.
- Vaikeassa epilepsiassa video-EEG:tä tarvitaan epilepsiadiagnoosin tarkistamiseksi ja leikkaushoidon mahdollisuuksien arvioimiseksi.
- Aivojen rakenteellisten muutosten tunnistamiseksi pään kuvantaminen on tarpeen «MRI:llä löytyy etiologian ja hoidon kannalta tärkeitä poikkeavuuksia.»C.
- Magneettikuvaus on tarkempi kuin tietokonetomografia «Berg AT, Testa FM, Levy SR ym. Neuroimaging in children with newly diagnosed epilepsy: A community-based study. Pediatrics 2000;106:527-32 »21, «Shevell MI, Rosenblatt B, Watters GV ym. "Pseudo-BECRS": intracranial focal lesions suggestive of a primary partial epilepsy syndrome. Pediatr Neurol 1996;14:31-5 »22, «Gelisse P, Corda D, Raybaud C ym. Abnormal neuroimaging in patients with benign epilepsy with centrotemporal spikes. Epilepsia 2003;44:372-8 »23 eikä aiheuta sädealtistusta.
- Aivojen kuvantaminen ei liene välttämätöntä tyypillisissä idiopaattisissa epilepsioissa (esimerkiksi lapsuusiän poissaoloepilepsiat).
- Diagnoosin on tällöin oltava varma, koska osassa paikallisalkuisiksi ja idiopaattisiksi tulkituissa epilepsioissakin on todettu rakenteellisia aivomuutoksia «Shevell MI, Rosenblatt B, Watters GV ym. "Pseudo-BECRS": intracranial focal lesions suggestive of a primary partial epilepsy syndrome. Pediatr Neurol 1996;14:31-5 »22, «Gelisse P, Corda D, Raybaud C ym. Abnormal neuroimaging in patients with benign epilepsy with centrotemporal spikes. Epilepsia 2003;44:372-8 »23.
Hoidon tavoitteet, toteutus ja seuranta
- Hoidon tavoitteena on kohtauksettomuus ja epilepsian aiheuttamien kognitiivisten ongelmien estäminen ilman merkittäviä haittavaikutuksia.
- Ensimmäisen paikallisalkuisen tai yleistyneen toonis-kloonisen kohtauksen uusiutumisriski lapsilla on ensimmäisen puolen vuoden seuranta-aikana 22 – 55 % ja kahteen vuoteen mennessä 37 – 69 % «Ensimmäisen paikallisen tai yleistyneen toonis-kloonisen kohtauksen uusiutumisriski lienee ensimmäisen puolen vuoden aikana 22 - 55 % ja kahteen vuoteen mennessä 37 - 69 %. Ensimmäisen kohtauksen pitkittyminen (yli 30 minuuttia) ei lisänne uusiutumisriskiä, mutta lisännee seuraavan kohtauksen pitkittymisen mahdollisuutta.»C.
- Uusiutumisriskiä lisää symptomaattinen etiologia ja EEG:n epileptiformiset poikkeavuudet «Symptomaattinen etiologia ja epileptiformiset EEG-löydökset saattavat liittyä lisääntyneeseen ensimmäisen tooniskloonisen kohtauksen uusiutumisriskiin.»C.
- Epilepsian lääkehoito aloitetaan useimmiten toisen kohtauksen jälkeen.
- Ensimmäisen kohtauksen jälkeen säännöllistä lääkitystä voidaan harkita, jos ensimmäinen kohtaus on pitkittynyt, sillä se lisää seuraavan kohtauksen pitkittymisen riskiä «Ensimmäisen kohtauksen pitkittyminen (yli 30 minuuttia) ei lisänne uusiutumisriskiä, mutta lisännee seuraavan kohtauksen pitkittymisen mahdollisuutta.»C, tai jos todetaan uusiutumisriskiä lisääviä muita tekijöitä «Symptomaattinen etiologia ja epileptiformiset EEG-löydökset saattavat liittyä lisääntyneeseen ensimmäisen tooniskloonisen kohtauksen uusiutumisriskiin.»C.
- Lääkkeen valinta riippuu epilepsiatyypistä, ja annos lasketaan potilaan painon mukaan (ks. sähköinen tausta-aineisto «Tavallisimmat käytössä olevat epilepsialääkkeet, käyttöaiheet ja annostus»1).
- Lääkehoidon aloittamisen perusteista on tärkeää keskustella aina potilaan ja huoltajan kanssa.
- Epilepsiadiagnoosin jälkeen perheelle järjestetään hoidonohjaus. Siinä käydään läpi lääkehoidon toteuttaminen, hoidon mahdolliset haittavaikutukset, hoitovasteen seuranta, epilepsian vaikutukset jokapäiväiseen elämään ja koulunkäyntiin sekä mahdolliset rajoitukset ammatinvalintaan ja ajokykyyn. Lisäksi tarkistetaan sosiaaliturva.
- Jo yksittäinen epileptinen kohtaus on ammattimaisen autonkuljettamisen pysyvä este EU-direktiivin 91/439/ETY mukaan. Suomen Liikennelääketieteen yhdistys ja Epilepsialiitto suosittelevat direktiivin noudattamista «Ojala M, Hyvärinen L, Juntunen J ym. Epilepsia ja ajokyvyn arviointi - suomalainen menettelyohje. Suom Lääkäril 2001;56:5121-3»24, «Epilepsia ja ajokyvyn arviointi-suomalainen menettelyohje (49-50/01)»8.
- Laboratorionäytteiden rutiinimainen seuranta ei ole tarpeen «Verenkuvaa sekä maksa- ja munuaisfunktioita ei tarvinne seurata lapsilla, jotka ovat kohtauksettomia eikä kliinisiä haittavaikutusoireita esiinny.»C.
- Laboratoriotutkimukset (esimerkiksi verenkuva, maksan toimintakokeet ja nestetasapainotutkimukset) tehdään ennen hoidon aloitusta ja hoidon aikana tarvittaessa haittavaikutuksia epäiltäessä, lääkemuutosten yhteydessä sekä monilääkehoidossa.
- Lääkepitoisuuksien määrittäminen saattaa olla tarpeen, jos
- lääkitys ei tehoa
- epäillään lääkeaineiden yhteisvaikutuksia tai potilaan hoitomyöntyvyyttä
- fenytoiinia käytettäessä (nonlineaarinen kinetiikka).
- Laboratoriotutkimuksia tärkeämpää on havaita seurannassa kliiniset oireet ja arvioida lapsen kehitystä ja kasvua.
- Lääkehoitoa on yleensä syytä jatkaa vähintään niin kauan, että potilas on ollut kaksi vuotta kohtaukseton «Vähintään kahden vuoden kohtauksettomuus lääkehoidolla ilmeisesti vähentää lapsilla kohtausten uusiutumisriskiä lääkehoidon lopettamisen jälkeen.»B.
- Tietyissä epilepsioissa, kuten nuoruusiän myoklonusepilepsiassa, kohtaukset kuitenkin uusiutuvat valtaosalla potilaista, jos lääkitys lopetetaan. Siksi hoitoa on syytä jatkaa useimmiten pitkäaikaisesti, jopa läpi elämän «International League Against Epilepsy, http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»5 (www «http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»1).
- Lapsuusiän hyvänlaatuisissa epilepsioissa hoidon kestoksi saattaa riittää yksi kohtaukseton vuosi «Rolandisen epilepsian lääkehoidon kestoksi riittänee yksi vuosi, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
- Lääkityksen lopettamisvaiheessa EEG-rekisteröintiä ei yleensä ole tarpeen tehdä.
- Yleistyneet 3 Hz:n ja epäsäännölliset yleistyneet piikki-hidasaaltopurkaukset saattavat kuitenkin liittyä kohtausten lisääntyneeseen uusiutumisriskiin «Interiktaalisen epileptiformisen poikkeavuuden esiintyminen lääkityksen lopettamisvaiheessa ei lisänne epilepsian uusiutumisriskiä. Ainoastaan yleistyneet 3j/s ja epäsäännölliset yleistyneet piikkihidasaaltopurkaukset saattavat liittyä lisääntyneeseen uusiutumisriskiin.»C.
- Epilepsiakohtausten uusiutumisriski lapsilla vaihtelee välillä 12 – 39 % ensimmäisten kahden vuoden aikana lääkehoidon lopetuksen jälkeen «Epilepsiakohtausten uusiutumisriski lapsilla näyttäisi vaihtelevan 12 - 39 % välillä ensimmäisten kahden vuoden aikana lääkehoidon lopetuksen jälkeen.»C.
- Pienellä osalla (7 %) uusiutunut epilepsia osoittautuu vaikeahoitoiseksi «Sillanpää M, Schmidt D. Prognosis of seizure recurrence after stopping antiepileptic drugs in seizure-free patients: A long-term population-based study of childhood-onset epilepsy. Epilepsy Behav 2006»25.
- Epilepsialääkitys lopetetaan asteittain.
- Epilepsian uusiutumisriski lapsilla ei riippune lääkityksen lopettamisvaiheen kestosta, jos se on vähintään kuusi viikkoa «Epilepsian uusiutumisriskiin lapsilla ei liene vaikutusta sillä, puretaanko lääkitys kuuden viikon vai yhdeksän kuukauden aikana.»C.
Imeväis- ja leikki-iässä alkavat epilepsiat
Infantiilispasmioireyhtymä (Westin oireyhtymä)
- Tyypillinen kohtaus on infantiilispasmisarja, jonka aikana lapsi jäykistyy toistuvasti 0.5 – 1 sekunnin ajaksi koukistus- tai ojennusasentoon.
- Spasmit voivat symptomaattisessa ryhmässä olla vähäoireisia tai epäsymmetrisiä «Gaily E, Liukkonen E, Paetau R ym. Infantile spasms: diagnosis and assessment of treatment response by video-EEG. Dev Med Child Neurol 2001;43:658-67 »26.
- Lisäoireena on usein kehityksen pysähtyminen tai taantuminen, joka voidaan huomata jo ennen kohtausoireita.
- Tyypillinen alkamisikä on kuusi kuukautta (vaihteluväli 2 – 12 kuukautta).
- EEG:ssä tavallisin mutta ei välttämätön löydös on hypsarytmia «Gaily E, Liukkonen E, Paetau R ym. Infantile spasms: diagnosis and assessment of treatment response by video-EEG. Dev Med Child Neurol 2001;43:658-67 »26.
- Etiologia on symptomaattinen 70 – 80 %:lla ja idiopaattinen 20 – 30 %:lla «Granström ML, Gaily E, Liukkonen E. Treatment of infantile spasms: results of a population-based study with vigabatrin as the first drug for spasms. Epilepsia 1999;40:950-7 »27.
- Nykyisillä hoidoilla (ACTH ja vigabatriini) spasmit loppuvat lähes kaikilta idiopaattisessa ryhmässä ja noin puolelta symptomaattisessa «Granström ML, Gaily E, Liukkonen E. Treatment of infantile spasms: results of a population-based study with vigabatrin as the first drug for spasms. Epilepsia 1999;40:950-7 »27.
- Normaali tai lähes normaali kehitys jatkuu niillä idiopaattisen ryhmän lapsilla, joilla spasmit saadaan loppumaan kokonaan, ja myös osalla hoitoon hyvin reagoineista symptomaattisen ryhmän lapsista «Gaily E, Liukkonen E, Paetau R ym. Infantile spasms: diagnosis and assessment of treatment response by video-EEG. Dev Med Child Neurol 2001;43:658-67 »26, «Granström ML, Gaily E, Liukkonen E. Treatment of infantile spasms: results of a population-based study with vigabatrin as the first drug for spasms. Epilepsia 1999;40:950-7 »27.
- Ne lapset, joiden spasmit jatkuvat vielä yhden vuoden iässä, osoittautuvat yleensä seurannassa vaikeasti kehitysvammaisiksi «Gaily E, Liukkonen E, Paetau R ym. Infantile spasms: diagnosis and assessment of treatment response by video-EEG. Dev Med Child Neurol 2001;43:658-67 »26, «Granström ML, Gaily E, Liukkonen E. Treatment of infantile spasms: results of a population-based study with vigabatrin as the first drug for spasms. Epilepsia 1999;40:950-7 »27.
- Hoidon tehokas aloitus alle kuukauden kuluessa spasmien ilmaantumisesta saattaa parantaa kehitysennustetta «Kivity S, Lerman P, Ariel R ym. Long-term cognitive outcomes of a cohort of children with cryptogenic infantile spasms treated with high-dose adrenocorticotropic hormone. Epilepsia 2004;45:255-62 »28.
Hoito
- Alkututkimusten aikana voidaan antaa pyridoksiinia (B6-vitamiini, esimerkiksi 150 mg/vrk suun kautta), joka saattaa lopettaa infantiilispasmit joillakin potilailla «Pyridoksiini (B6-vitamiini) saattaa lopettaa infantiilispasmit joillakin potilailla, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
- Hoito aloitetaan joko ACTH:lla (synteettinen pitkävaikutteinen tetrakosaktidi) «ACTH:sta ja vigabatriinista saattaa olla hyötyä infantiilispasmioireyhtymän hoidossa.»C tai vigabatriinilla «Vigabatriini 50 - 150 mg/kg/vrk saattaa olla tehokkaampi kuin lumelääke vähentämään spasmien lukumäärää viiden vuorokauden kuluttua hoidon alusta.»C.
- ACTH saattaa olla tehokkaampi kuin prednisoni «ACTH saattaa olla tehokkaampi kuin prednison annoksella 2 mg/kg/vrk lopettamaan infantiilispasmit kahden viikon kuluessa hoidon alusta.»C.
- ACTH saattaa olla vigabatriinia tehokkaampi muusta syystä kuin tuberoosiskleroosista johtuvissa infantiilispasmeissa «Hormonaalinen hoito (ACTH ja prednisolon) saattaa olla vigabatriinia tehokkaampi lopettamaan muusta syystä kuin tuberoosi skleroosista johtuvat infantiilispasmit 14 vuorokauden kuluessa hoidon alusta.»C.
- Vigabatriinia suositellaan ensisijaisena, jos etiologia on tuberoosiskleroosi «Vigabatriini saattaa olla tehokkaampi kuin hydrokortisoni lopettamaan tuberoosi skleroosista johtuvat spasmit kuukauden kuluessa hoidon alusta.»C.
- Hoidon aloitukseen ACTH:lla saattaa liittyä parempi kehitysennuste 14 kuukauden iässä kuin hoidon aloitukseen vigabatriinilla niillä lapsilla, joilla infantiilispasmien etiologia on tuntematon «Infantiilispasmien hormonaaliseen ensihoitoon (ACTH ja prednisolon) saattaa liittyä parempi kehitysennuste 14 kuukauden iässä kuin vigabatriini ensihoitoon niillä lapsilla, joilla infantiilispasmien etiologia on tuntematon.»C.
- Sekä ACTH että vigabatriini soveltuvat toissijaiseksi lääkkeeksi niille lapsille, joiden kohtausoireet eivät lopu ensin aloitetulla hoidolla 2 – 3 viikossa.
- Seuranta ACTH-hoidon aikana ja jälkeen:
- ACTH-hoitoon näyttäisi liittyvän lisääntynyt kuolemanvaara ja muita vakavia haittavaikutuksia, kuten verenpaineen nousu, vaikea infektio, elektrolyyttihäiriö ja lisämunuaisakselin toimintahäiriö «Granström ML, Gaily E, Liukkonen E. Treatment of infantile spasms: results of a population-based study with vigabatrin as the first drug for spasms. Epilepsia 1999;40:950-7 »27, «Riikonen R, Donner M. ACTH therapy in infantile spasms: side effects. Arch Dis Child 1980;55:664-72 »31, «Hrachovy RA, Frost JD Jr, Glaze DG. High-dose, long-duration versus low-dose, short-duration corticotropin therapy for infantile spasms. J Pediatr 1994;124:803-6 »32, «Perheentupa J, Riikonen R, Dunkel L ym. Adrenocortical hyporesponsiveness after treatment with ACTH of infantile spasms. Arch Dis Child 1986;61:750-3 »33.
- Verenpaineen ja elektrolyyttitasapainon seuranta sekä infektioiden huolellinen hoito on tärkeää ACTH-hoidon aikana.
- Hydrokortisonikorvaushoito voi olla tarpeen ACTH-hoidon loputtua «Perheentupa J, Riikonen R, Dunkel L ym. Adrenocortical hyporesponsiveness after treatment with ACTH of infantile spasms. Arch Dis Child 1986;61:750-3 »33, kunnes lisämunuaisten toiminta on normaalistunut «Heiskala H, Riikonen R, Santavuori P ym. West syndrome: individualized ACTH therapy. Brain Dev 1996;18:456-60 »34.
- Seuranta vigabatriinihoidon aikana ja jälkeen
- Vähintään 29 kuukautta kestänyt vigabatriinihoito ilmeisesti aiheuttaa konsentrisen näkökenttäpuutoksen lähes puolelle aikuispotilaista «Vähintään 29 kuukautta kestänyt vigabatriinihoito ilmeisesti aiheuttaa konsentrisen näkökenttäpuutoksen lähes puolelle aikuispotilaista.»B.
- Vigabatriinin käyttöön liittyvä näkökenttäpuutoksen riski esiintyy myös lapsipotilailla «Vanhatalo S, Nousiainen I, Eriksson K ym. Visual field constriction in 91 Finnish children treated with vigabatrin. Epilepsia 2002;43:748-56 »45.
- Imeväisiässä vigabatriinia saaneiden lasten näkökentistä ei ole tutkimustietoa.
- Kaikkien vigabatriinia saavien lasten näkökenttiä tulee hoidon aikana seurata niillä menetelmillä, joiden käyttö on mahdollista lapsen iän ja kehitystason mukaan, ja hoidon päätyttyä sellaisessa iässä (yleensä 7 – 10 vuotta), jolloin lapsen yhteistyökyky on riittävä luotettavan tuloksen saamiseksi.
- Luotettavat näytöt ACTH:n «Pieniannoksinen ACTH saattaa olla yhtä tehokas kuin suuriannoksinen ACTH-hoito lopettamaan infantiilispasmit, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D ja vigabatriinin «Vigabatriini annoksella 100 - 150 mg/kg/vrk saattaa olla pientä (alle 40 mg/kg/vrk) vigabatriiniannosta tehokkaampi lopettamaan infantiilispasmit kahden viikon kuluessa hoidon alusta.»C tehokkaimmista annoksista sekä hoidon tarvittavasta kestosta puuttuvat.
- ACTH-hoitoon «ACTH-hoitoon näyttäisi liittyvän lisääntynyt kuolemanvaara ja muita vakavia haittavaikutuksia kuten verenpaineen nousu, vaikea infektio, elektrolyyttihäiriö sekä lisämunuaisakselin toimintahäiriö mutta luotettava näyttö puuttuu.»D ja vigabatriinihoitoon «Vähintään 29 kuukautta kestänyt vigabatriinihoito ilmeisesti aiheuttaa konsentrisen näkökenttäpuutoksen lähes puolelle aikuispotilaista.»B, «Vanhatalo S, Nousiainen I, Eriksson K ym. Visual field constriction in 91 Finnish children treated with vigabatrin. Epilepsia 2002;43:748-56 »45 liittyvien vakavien haittavaikutusten vaaran vuoksi on pyrittävä käyttämään pienintä tehokasta annosta mahdollisimman lyhyen aikaa.
- ACTH-hoidon kesto on eri tutkimuksissa yleensä vaihdellut kahdesta kuuteen viikkoon «International League Against Epilepsy, http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»5 (www «http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»1). ACTH-annos voi olla esimerkiksi 0.5 mg lihakseen joka toinen päivä «Lux AL, Edwards SW, Hancock E ym. The United Kingdom Infantile Spasms Study comparing vigabatrin with prednisolone or tetracosactide at 14 days: a multicentre, randomised controlled trial. Lancet 2004»36 kahden viikon ajan, jonka jälkeen hoito lopetetaan asteittainen noin kahden viikon kuluessa.
- Näyttö vigabatriinin tehosta on saatu annoksella 100 – 150 mg/kg/vrk «Vigabatriini annoksella 100 - 150 mg/kg/vrk saattaa olla pientä (alle 40 mg/kg/vrk) vigabatriiniannosta tehokkaampi lopettamaan infantiilispasmit kahden viikon kuluessa hoidon alusta.»C.
- Vigabatriinihoidon kesto on raportoitu vain yhdessä kontrolloidussa tutkimuksessa «Lux AL, Edwards SW, Hancock E ym. The United Kingdom Infantile Spasms Study (UKISS) comparing hormone treatment with vigabatrin on developmental and epilepsy outcomes to age 14 months: a multicentre r»38, jossa sitä jatkettiin hoitoon reagoineilla lapsilla 14 kuukauden ikään asti.
- Spasmit voivat pysyä poissa 13 – 150 kuukauden seuranta-ajan 3 – 6 kuukautta kestäneen vigabatriinihoidon jälkeen niillä lapsilla, joilla infantiilispasmien etiologia on kryptogeeninen tai hypoksis-iskeeminen aivovaurio «Capovilla G, Beccaria F, Montagnini A ym. Short-term nonhormonal and nonsteroid treatment in West syndrome. Epilepsia 2003;44:1085-8 »39.
- Hoitoon reagoineille symptomaattisen etiologiaryhmän lapsille voidaan harkita epilepsialääkityksen jatkamista esimerkiksi valproaatilla «Valproaatti saattaa lopettaa spasmit tai vähentää niitä sekä vastadiagnosoiduilla että ACTH:lle resistenteillä infantiilispasmioireyhtymää sairastavilla lapsilla, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D ACTH:n ja vigabatriinin käytön lopettamisen jälkeen.
- Ensisijaislääkkeille resistentin infantiilispasmioireyhtymän hoito:
- Valproaatti saattaa lopettaa spasmit tai vähentää niitä sekä vastadiagnosoiduilla että ACTH:lle resistenteillä infantiilispasmioireyhtymää sairastavilla lapsilla «Valproaatti saattaa lopettaa spasmit tai vähentää niitä sekä vastadiagnosoiduilla että ACTH:lle resistenteillä infantiilispasmioireyhtymää sairastavilla lapsilla, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
- Topiramaatti «Topiramaatti saattaa lopettaa spasmit muille hoidoille resistentissä infantiilispasmioireyhtymässä, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D ja lamotrigiini «Lamotrigiini saattaa lopettaa spasmit muille hoidoille resistentissä infantiilispasmioireyhtymässä, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D saattavat lopettaa spasmit muille hoidoille resistentissä infantiilispasmioireyhtymässä.
- Nitratsepaami saattaa vähentää infantiilispasmeja «Nitratsepaami saattaa vähentää infantiilispasmeja, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
Imeväisiän hyvänlaatuinen paikallinen epilepsia (benign familial or nonfamilial infantile seizures)
- Paikallisalkuisia kohtauksia, jotka esiintyvät usein ryöppyinä «International League Against Epilepsy, http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»5 (www «http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»1).
- Tyypillinen alkamisikä 4 – 7 kuukautta.
- EEG yleensä normaali kohtausten välillä.
- Etiologia idiopaattinen, osalla potilaista lähisuvussa samanlaisia kohtauksia ensimmäisen ikävuoden aikana.
- Hoito kuten muissa paikallisalkuisissa idiopaattisissa epilepsioissa (ks. paikallisalkuiset epilepsiat).
- Kohtaustaipumus häviää viimeistään kahden vuoden ikään mennessä.
Imeväisiän vaikea myokloninen epilepsia (Dravet'n oireyhtymä, severe myoclonic epilepsy of infancy, SMEI)
- Kohtaukset alkavat ensimmäisen ikävuoden aikana kuumeiden ja infektioiden yhteydessä.
- Kohtaustyypit «International League Against Epilepsy, http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»5 (www «http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»1):
- Pitkittyneet, toispuoliset ja puolta vaihtavat toonis-klooniset kohtaukset ensimmäisen ikävuoden aikana.
- Myöhemmin muun muassa myoklonisia kohtauksia ja epätyypillisiä poissaolokohtauksia.
- Pitkittyneet status epilepticukset ovat tavallisia kuumeen yhteydessä.
- EEG on normaali ensimmäisten ikävuosien aikana.
- Etiologia on todennäköisesti suurimmalla osalla potilaista natriumkanavageenin SCN1A:n virhe.
- Kohtaukset ovat vaikeahoitoisia ja kehitys hidastuu kaikilla potilailla.
Hoito
- Stiripentolin, valproaatin ja klobatsaamin yhdistelmä vähentää tehokkaasti kohtauksia «Stripentolin, valproaatiin ja klobatsaamin yhdistelmä ilmeisesti vähentää kohtauksia imeväisiän vaikeassa myoklonisessa epilepsiassa.»B.
- Topiramaatti voi vähentää kohtauksia «Topiramaatti saattaa vähentää kohtauksia imeväisiän vaikean myoklonisen epilepsian hoidossa, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
- Lamotrigiini «Lamotrigiini saattaa lisätä kohtauksia imeväisiän vaikeassa myoklonisessa epilepsiassa, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D ja karbamatsepiini «Karbamatsepiini saattaa lisätä kohtauksia imeväisiän vaikeassa myoklonisessa epilepsiassa, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D saattavat lisätä kohtauksia.
Myoklonis-astaattinen epilepsia eli Doosen epilepsiaoireyhtymä
- Kohtaustyypit «International League Against Epilepsy, http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»5 (www «http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»1):
- toonis-klooniset
- myokloniset
- atoniset
- epätyypilliset poissaolokohtaukset.
- Tavallisin alkamisikä on 2 – 5 vuotta.
- EEG:ssä 2 – 4 Hz:n piikki-hidasaaltopurkauksia ja normaali taustatoiminta.
- Etiologia on tuntematon ja ennuste vaihteleva.
- Osalla potilaista kohtaukset ovat lääkeresistenttejä ja kehitys hidastuu.
Hoito
- Luotettavia tutkimuksia ei ole, mutta hyötyä saattaa olla valproaatista «Valproaatti vähentänee kohtauksia myokloonisastaattisessa epilepsiassa, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D, etosuksimidista «Etosuksimidi vähentänee kohtauksia myokloonisastaattisessa epilepsiassa, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D, klonatsepaamista «Klonatsepaami vähentänee kohtauksia myokloonisastaattisessa epilepsiassa, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D, nitratsepaamista «Nitratsepaami vähentänee kohtauksia myokloonisastaattisessa epilepsiassa, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D, topiramaatista «Topiramaatti vähentänee kohtauksia myokloonisastaattisessa epilepsiassa, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D, ACTH:sta «ACTH vähentänee kohtauksia myokloonisastaattisessa epilepsiassa, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D ja ketogeenisesta ruokavaliosta «Ketogeeninen dieetti vähentänee kohtauksia myokloonisastaattisessa epilepsiassa, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
- Karbamatsepiini saattaa lisätä kohtauksia «Karbamatsepiinista saattaa olla haittaa myoklonisastaattisen epilepsian hoidossa, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
Lennox–Gastaut:n oireyhtymä (LGS)
- Tyypilliset kohtausoireet «International League Against Epilepsy, http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»5 (www «http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»1)
- tooniset kohtaukset
- epätyypilliset poissaolokohtaukset
- atoniset kohtaukset.
- Alkamisikä 2 – 8 vuotta.
- EEG:ssä hitaita (alle 3 Hz) piikki-hidasaaltopurkauksia ja hidastunut taustatoiminta.
- Kehitys taantuu.
Hoito
- Valproaatista on kokemusperäisesti ja avoimien tutkimusten perusteella «Jeavons PM, Clark JE, Maheshwari MC. Treatment of generalized epilepsies of childhood and adolescence with sodium valproate ("epilim"). Dev Med Child Neurol 1977;19:9-25 »40 hyötyä «Valproaatti monoterapiana saattaa joillain Lennox-Gastaut-oireyhtymää sairastavilla potilailla lopettaa kohtaukset, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
- Lamotrigiinista «Lamotrigiini vähentää Lennox-Gastaut-oireyhtymän atoonisia ja toonisia kaatumiskohtauksia (drop-kohtaus) ja tooniskloonisia kohtauksia kolmen kuukauden seurannassa.»C, topiramaatista «Topiramaatti saattaa vähentää LGS:n atoonisten ja toonisten kaatumiskohtausten (drop-kohtaus) ja tooniskloonisten kohtausten yhteismäärää kahden kuukauden seurannassa.»C ja felbamaatista «Felbamaatti saattaa vähentää atoonisia ja tooniskloonisia kohtauksia Lennox-Gastaut-oireyhtymässä kahden kuukauden seurannassa.»C saattaa olla lisälääkkeinä hyötyä ainakin motoristen kohtausten (atoniset/tooniset/dropit ja toonis-klooniset) osalta.
- Lamotrigiinin on epäilty aiheuttavan myoklonisen statuksen LGS-potilaalle «Guerrini R, Belmonte A, Parmeggiani L ym. Myoclonic status epilepticus following high-dosage lamotrigine therapy. Brain Dev 1999;21:420-4 »41.
- Felbamaatin käyttöä rajoittaa aplastisen anemian riski «Pennell PB, Ogaily MS, Macdonald RL. Aplastic anemia in a patient receiving felbamate for complex partial seizures. Neurology 1995;45:456-60 »42.
- Vigabatriinista voi olla hyötyä «Vigabatriini valproaatin lisälääkkeenä saattaa vähentää kohtauksia Lennox-Gastaut -oireyhtymässä, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D, mutta se saattaa myös pahentaa myoklonisia kohtauksia «Lortie A, Chiron C, Mumford J ym. The potential for increasing seizure frequency, relapse, and appearance of new seizure types with vigabatrin. Neurology 1993;43:S24-7 »43, «Coppola G, Terraciano AM, Pascotto A. Vigabatrin as add-on therapy in children and adolescents with refractory epilepsy: an open trial. Brain Dev 1997;19:459-63 »44.
- Vigabatriinin käyttöä rajoittaa näkökenttäpuutosten riski «Vähintään 29 kuukautta kestänyt vigabatriinihoito ilmeisesti aiheuttaa konsentrisen näkökenttäpuutoksen lähes puolelle aikuispotilaista.»B, «Vanhatalo S, Nousiainen I, Eriksson K ym. Visual field constriction in 91 Finnish children treated with vigabatrin. Epilepsia 2002;43:748-56 »45.
- Nitratsepaamista «Nitratsepaami lisälääkkeenä saattaa lyhytaikaisesti vähentää Lennox-Gastaut-oireyhtymän kohtauksia, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D, klobatsaamista «Klobatsaami saattaa vähentää kohtauksia Lennox-Gastaut -oireyhtymässä, mutta luotettava tutkimusnäyttö puuttuu.»D ja klonatsepaamista «Klonatsepaami lisälääkkeenä saattaa vähentää Lennox-Gastaut-oireyhtymän kohtauksia, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D voi olla hyötyä, mutta vaarana on toonisten kohtausten paheneminen atyyppistä poissaolokohtausstatusta hoidettaessa «DiMario FJ Jr, Clancy RR. Paradoxical precipitation of tonic seizures by lorazepam in a child with atypical absence seizures. Pediatr Neurol 1988;4:249-51 »46, «Livingston JH, Brown JK. Non-convulsive status epilepticus resistant to benzodiazepines. Arch Dis Child 1987;62:41-4 »47, «Tassinari CA, Dravet C, Roger J ym. Tonic status epilepticus precipitated by intravenous benzodiazepine in five patients with Lennox-Gastaut syndrome. Epilepsia 1972;13:421-35 »48.
- Ketogeenisesta ruokavaliosta saattaa olla hyötyä «Ketogeenisesta dieetistä saattaa olla hyötyä epilepsian hoidossa, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
- Suonensisäisestä immunoglobuliinista saattaa olla hyötyä, mutta näyttö on puutteellista eikä hyvää vastetta voida ennustaa «IV-immunoglobuliini saattaa vähentää Lennox-Gastaut-potilaiden kohtausten määrää, erityisesti jos siihen liittyy matala seerumin immunoglobuliinitaso mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
- ACTH:sta voi olla hyötyä LGS:n hoidossa «ACTH saattaa vähentää kohtauksia Lennox-Gastaut -oireyhtymässä, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
CSWS-oireyhtymä (continuous spike and wave during slow wave sleep)
- Kohtausoireiltaan monimuotoinen epilepsia ilman toonisia kohtauksia «International League Against Epilepsy, http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»5 (www «http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»1).
- Neuropsykologisten toimintojen taantuminen joko epilepsiaan liittyneenä tai itsenäisenä.
- Motoristen taitojen heikentyminen.
- Epilepsian alkamisikä 2 kk – 8 v, CSWS 1 – 2 vuotta epilepsian alkamisen jälkeen.
- Jatkuva piikki-hidasaaltotoiminta EEG:ssä hidasaaltounen aikana.
Hoito
- Valproaatista, etosuksimidista, prednisonista ja bentsodiatsepiineista «Valproaatti, etosuksimidi ja bentsodiatsepiinit saattavat tehota CSWS-oireyhtymään, mutta luotettava tutkimusnäyttö puuttuu.»D sekä levetirasetaamista «Levetirasetaami saattaa vähentää EEG-purkauksia ja kliinisiä oireita CSWS-oireyhtymää sairastavilla lapsilla, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D saattaa olla hyötyä.
- Hoidon tehoa tulee arvioida kohtausoireiden lisäksi kognitiivisten ja motoristen oireiden sekä unenaikaisen EEG:n seurannalla.
Landau–Kleffnerin oireyhtymä
- Hankinnainen afasia, tyypillisimmin verbaalinen auditiivinen agnosia «International League Against Epilepsy, http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»5 (www «http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»1)
- Epileptisia kohtauksia 70 – 80 %:lla.
- Alkamisikä 3 – 8 vuotta.
- Poikkeava EEG, usein CSWS.
Hoito
- Suonensisäisen immunoglobuliinin «IV-immunoglobuliin hyödystä Landau-Kleffner-oireyhtymän hoidossa ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä.»D, ACTH:n ja kortikosteroidien «ACTH:n ja kortikosteroidien hyödystä Landau-Kleffner-oireyhtymän hoidossa ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä.»D tai epilepsialääkkeiden «Epilepsialääkkeiden hyödystä Landau-Kleffner-oireyhtymän hoidossa ei ole luotettavaa näyttöä.»D käytöstä saattaa olla hyötyä.
Paikallisalkuiset epilepsiat
Lapsuusiän hyvänlaatuinen epilepsia, jossa esiintyy keskitemporaalisia piikkejä (ns. rolandinen epilepsia, benign epilepsy of childhood with centrotemporal spikes)
- Toispuoliset kasvojen, suun alueen, kielen ja kurkunpään puutumis- ja nykinäkohtaukset normaalisti kehittyneellä lapsella, osalla öisiä tajuttomuuskouristuskohtauksia.
- Osuus paikallisalkuisista lapsuusiässä alkavista epilepsioista noin 8 % «Eriksson KJ, Koivikko MJ. Prevalence, classification, and severity of epilepsy and epileptic syndromes in children. Epilepsia 1997;38:1275-82 »8, «Kramer U, Nevo Y, Neufeld MY ym. Epidemiology of epilepsy in childhood: a cohort of 440 consecutive patients. Pediatr Neurol 1998;18:46-50 »49.
- Kohtausten esiintyminen rajoittuu useimmilla 3 – 16 vuoden ikään.
- EEG:ssä normaali taustarytmi, keskitemporaalisia piikki-hidasaaltoja joko yksittäisinä tai ryppäinä 1.5 – 3 Hz:n taajuudella, lisääntyvät kaikissa univaiheissa.
- Ei poikkeavuuksia aivojen rakennekuvauksissa eikä muita merkittäviä neurologisia oireita.
- Osalla potilaista, joiden diagnoosivaiheen oirekuva sopii "rolandiseksi", on neuropsykologisia erityisvaikeuksia. Vaste lääkitykseen voi olla huonompi ja kohtausten uusimisriski aikuisiässä suurempi kuin tyypillistä rolandista epilepsiaa sairastavilla «International League Against Epilepsy, http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»5 (www «http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»1).
- Ennuste on oireiden alkamisiän, EEG:n ja kuvantamislöydösten suhteen tyypillisissä tapauksissa kohtausten kannalta erittäin hyvä: vain noin 1 %:lla esiintyy kohtausoireita 16 ikävuoden jälkeen.
Lapsuusiän hyvänlaatuiset takaraivolohkoepilepsiat (Panayiotopouloksen ja Gastaut'n oireyhtymät)
- Panayiotopouloksen oireyhtymä (early onset benign childhood seizures with occipital spikes) «International League Against Epilepsy, http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»5 (www «http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»1)
- Kohtaukset alkavat usein autonomisina (esimerkiksi ihon kalpeutta/punoitusta/syanoosia, pupillojen koon vaihtelua, ruumiin lämmönsäätelyn häiriöitä, sydämen rytmin ja hengityksen epäsäännöllisyyttä), ja niihin liittyy pahoinvointia ja usein oksentamista, mutta tajunta voi säilyä normaalina.
- Vajaa puolet kohtauksista pitkittyy autonomiseksi status epilepticukseksi.
- Kohtauksen edetessä tajunta usein häiriintyy, katse tai pää voi devioida, ja noin puolet kohtauksista päättyy joko hemikonvulsiivisena tai toonis-kloonisena.
- Motoristen oireiden sijasta saattaa esiintyä pelkkä tajuttomuus ja velttous ("iktaalinen synkopee").
- Kaksi kolmasosaa kohtauksista alkaa yöllä.
- Yleisin alkamisikä on noin viisi vuotta.
- EEG:ssä on normaali taustarytmi. Oksipitaalisia piikkejä voi esiintyä, mutta EEG saattaa olla myös normaali tai sisältää multifokaalisia piikkejä. Silmien sulkeminen voi aktivoida etenkin oksipitaalisia piikkejä.
- Ennuste on erittäin hyvä: useimmilla potilailla vain 1 – 3 kohtausta elämän aikana ja remissio 1 – 2 vuoden kuluessa ensimmäisestä kohtauksesta.
- Kohtaukset alkavat usein autonomisina (esimerkiksi ihon kalpeutta/punoitusta/syanoosia, pupillojen koon vaihtelua, ruumiin lämmönsäätelyn häiriöitä, sydämen rytmin ja hengityksen epäsäännöllisyyttä), ja niihin liittyy pahoinvointia ja usein oksentamista, mutta tajunta voi säilyä normaalina.
- Gastaut'n oireyhtymä (late onset childhood occipital epilepsy) «International League Against Epilepsy, http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»5 (www «http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»1).
- Visuaaliset hallusinaatiot ja näköhäiriöt (hetkellinen sokeus tai näkökenttäpuutos) ovat yleisimmät kohtausoireet.
- Tajunta säilyy useimmissa kohtauksissa mutta voi häiriintyä, jos kohtaus pitkittyy tai yleistyy.
- Ei-visuaalisina oireina esiintyy katseen deviaatiota, okulokloonisia kohtauksia ja silmien räpyttelyä.
- Yleistymistä toonis-kloonisiksi, hemikonvulsiivisiksi tai tajunnanhämärtymiskohtauksiksi tapahtuu 13 – 43 %:lla.
- Kohtauksia esiintyy useita päivässä. Niiden kesto on lyhyt mutta vaihtelu suurta (yhdestä sekunnista kolmeen minuuttiin).
- Yleisin alkamisikä noin kahdeksan vuotta.
- EEG:ssä normaali taustarytmi ja oksipitaalisia piikkejä, etenkin kun silmät suljetaan tai peitetään. Joskus piikit esiintyvät vain unessa.
- Ennuste on epävarma, mutta kohtauksettomaksi tulemisen todennäköisyydeksi on arvioitu noin 60 %.
- Visuaaliset hallusinaatiot ja näköhäiriöt (hetkellinen sokeus tai näkökenttäpuutos) ovat yleisimmät kohtausoireet.
Symptomaattiset ja todennäköisesti symptomaattiset paikallisalkuiset epilepsiat
- Edustavat yli puolta lapsuus- ja nuoruusiässä alkavista paikallisalkuisista epilepsioista.
- Kohtausoireiden tyyppi määräytyy sen perusteella, miltä aivoalueelta ne ovat peräisin.
- Symptomaattisissa ja todennäköisesti symptomaattisissa epilepsioissa diagnoosi perustuu kliinisiin piirteisiin, jotka sopivat kohtausten paikallisalkuisuuteen sekä EEG:hen ja kuvantamislöydöksiin.
- Kohtaukset voivat alkaa missä iässä tahansa, myös ensimmäisen ikävuoden aikana.
Paikallisalkuisten epilepsioiden hoito
- Paikallisalkuisissa epilepsioissa lääkehoidon periaatteet ovat samat epilepsiatyypistä ja etiologiasta riippumatta.
- Idiopaattisissa, paikallisalkuisissa epilepsiaoireyhtymissä ei lääkehoitoa aina tarvita, etenkään jos kohtauksia esiintyy harvoin, eivätkä ne yleisty tajuttomuuskouristuskohtauksiksi «Loiseau P, Duché B, Cordova S ym. Prognosis of benign childhood epilepsy with centrotemporal spikes: a follow-up study of 168 patients. Epilepsia 1988;29:229-35 »50.
- Tyypillisessä "rolandisessa" epilepsiassa, lääkehoidon (jos sitä tarvitaan) kestoksi saattaa riittää yksi kohtaukseton vuosi «Rolandisen epilepsian lääkehoidon kestoksi riittänee yksi vuosi, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
- Paikallisalkuisten epilepsioiden hoidossa ensisijaisia lääkkeitä ovat karbamatsepiini «Karbamatsepiini ja fenytoiini lienevät yhtä tehokkaita paikallisalkuisen epilepsian ensisijaislääkkeinä.»C tai okskarbatsepiini «Okskarbatsepiini saattaa olla yhtä tehokas kuin fenytoiini paikallisalkuisten epileptisten kohtausten ensisijaislääkkeenä.»C.
- Vaihtoehtoisia monoterapialääkkeitä ovat valproaatti «Karbamatsepiini ja valproaatti lienevät yhtä tehokkaita paikallisalkuisten ja yleistyneiden toonis-kloonisten kohtausten ensisijaislääkkeinä.»C, lamotrigiini «Lamotrigiini saattaa olla yhtä tehokas kuin karbamatsepiini paikallisalkuisen epilepsian ensisijaislääkkeenä.»C, topiramaatti «Topiramaatti saattaa olla yhtä tehokas kuin karbamatsepiini ja valproaatti paikallisalkuisten ja yleistyneiden kohtausten ensisijaislääkkeenä.»C ja klobatsaami «Klobatsaami saattaa olla yhtä tehokas kuin fenytoiini tai karbamatsepiini paikallisalkuisissa ja yleistyneissä toonis-kloonisissa kohtauksissa.»C.
- Paikallisalkuisten epilepsioiden lisälääkkeinä voidaan käyttää lamotrigiinia «Lamotrigiini on ilmeisesti tehokas paikallisalkuisen epilepsian lisälääke.»B, topiramaattia «Topiramaatti saattaa olla tehokas paikallisalkuisen epilepsian lisälääke.»C, levetirasetaamia «Levetirasetaami saattaa olla tehokas paikallisalkuisen epilepsian lisälääkkeenä mutta luotettava näyttö puuttuu.»D ja gabapentiinia «Gabapentiini saattaa olla tehokas paikallisen epilepsian lisälääke mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
- Erityistilanteissa (esimerkiksi varhaislapsuus, yliherkkyydet tai muiden lääkkeiden tehon puute) voidaan symptomaattisissa ja todennäköisesti symptomaattisissa paikallisalkuisissa epilepsioissa käyttää fenytoiinia «Karbamatsepiini ja fenytoiini lienevät yhtä tehokkaita paikallisalkuisen epilepsian ensisijaislääkkeinä.»C, fenobarbitaalia «de Silva M, MacArdle B, McGowan M ym. Randomised comparative monotherapy trial of phenobarbitone, phenytoin, carbamazepine, or sodium valproate for newly diagnosed childhood epilepsy. Lancet 1996;347:»51 tai vigabatriinia «Zamponi N, Cardinali C. Open comparative long-term study of vigabatrin vs carbamazepine in newly diagnosed partial seizures in children. Arch Neurol 1999;56:605-7 »52.
- Vigabatriinia käytettäessä on otettava huomioon näkökenttäpuutoksen riski «Vähintään 29 kuukautta kestänyt vigabatriinihoito ilmeisesti aiheuttaa konsentrisen näkökenttäpuutoksen lähes puolelle aikuispotilaista.»B, «Vanhatalo S, Nousiainen I, Eriksson K ym. Visual field constriction in 91 Finnish children treated with vigabatrin. Epilepsia 2002;43:748-56 »45.
- Lääkkeen valinta edellyttää aina yksilöllisten tekijöiden huomioimista ja arvion hoidon tehon ja mahdollisten haittavaikutusten suhteesta.
- Kehityksen ja mahdollisten neurologisten oireiden huomioiminen on tärkeää myös hyvänlaatuisiksi diagnosoiduissa lapsuusiän epilepsioissa.
Yleistyneet idiopaattiset epilepsiat
- Idiopaattiset yleistyneet epilepsiat muodostavat lapsuus- ja nuoruusiällä oireyhtymäjatkumon, johon kuuluvat lapsuusiän poissaoloepilepsia ja muut yleistyneet epilepsiat vaihtelevalla ilmiasulla:
- nuoruusiän poissaoloepilepsia, nuoruusiän myoklonusepilepsia ja epilepsia, jossa esiintyy ainoastaan yleistyneitä toonis-kloonisia kohtauksia.
- Lääkehoidon periaatteet ovat samat niissäkin yleistyneissä epilepsioissa, jotka eivät sovi näihin idiopaattisiin oireyhtymiin.
Lapsuus- ja nuoruusiän poissaoloepilepsiat
- Lapsuusiän poissaoloepilepsia «International League Against Epilepsy, http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»5 (www «http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»1)
- Lyhyet (4 – 20 sekuntia) ja tiheästi (kymmeniä päivässä) esiintyvät poissaolokohtaukset, joissa on yhtäkkinen, lyhyt tajunnanhäiriö.
- Vajaalla kolmasosalla esiintyy yleistyneitä toonis-kloonisia kohtauksia nuoruusiän aikana.
- Alkamisikä neljän ja kymmenen ikävuoden välillä, yleisimmin 5 – 7 vuoden iässä.
- 60 – 70 % potilaista on tyttöjä.
- Neurologinen kehitys on normaali.
- Nuoruusiän poissaoloepilepsia «International League Against Epilepsy, http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»5 (www «http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»1)
- Poissaolokohtauksia esiintyy harvemmin kuin lapsuusiän poissaoloepilepsiassa.
- 75 %:lla esiintyy yleistyneitä toonis-kloonisia kohtauksia, kolmasosalla potilaista jo ennen poissaolokohtauksia.
- Pienellä osalla esiintyy myoklonisia nykäyksiä.
- Osalla potilaista, varsinkin nuoruusiän poissaoloepilepsiassa, sairaus osoittautuukin seurannassa nuoruusiän myoklonusepilepsiaksi «Wirrell EC, Camfield CS, Camfield PR ym. Long-term prognosis of typical childhood absence epilepsy: remission or progression to juvenile myoclonic epilepsy. Neurology 1996;47:912-8 »53, «Reutens DC, Berkovic SF. Idiopathic generalized epilepsy of adolescence: are the syndromes clinically distinct? Neurology 1995;45:1469-76 »54.
- Alku 10 ja 17 ikävuoden välillä, yleisimmin 10 – 12 vuoden iässä.
- Esiintyy yhtä usein tytöillä kuin pojilla.
- Neurologinen kehitys on normaalia.
- Tyypilliset poissaolokohtaukset ovat lyhyitä epileptisiä kohtauksia, joita luonnehtii yhtäkkinen selkeä tajunnanhäiriö.
- Kohtausten aikana nähdään EEG:ssä rytmisiä 3 Hz:n piikki- tai monipiikki-hidasaaltopurkauksia (enintään kolme piikkiä). Tyypilliset poissaolokohtaukset saadaan hoitamattomilla potilailla melkein aina esiin hyperventilaatiolla. Kohtausten välillä EEG:n taustatoiminta on normaali.
Hoito
- Etosuksimidi ja valproaatti lienevät yhtä tehokkaita poissaolokohtausten hoidossa «Etosuksimidilla ja valproaatilla saattaa olla yhtä hyvä teho poissaolokohtauksiin lapsuusiän poissaoloepilepsiassa.»C.
- Aloituslääkkeeksi suositellaan lapsuusiän poissaoloepilepsiaan ensisijaisesti etosuksimidia, koska valproaatilla lienee vakavia haittavaikutuksia «Valproaattiin saattaa liittyä vakavan haittavaikutuksen riski, joka on suurimmillaan alle 2-vuotiailla.»C.
- Jos lapsella on ollut tajuttomuus-kouristuskohtauksia, aloitetaan valproaatilla.
- Ellei ensin aloitettu lääke tehoa, se voidaan vaihtaa toiseen.
- Jos kohtaukset jatkuvat, voidaan etosuksimidi «Etosuksimidilla ja valproaatilla saattaa olla yhtä hyvä teho poissaolokohtauksiin lapsuusiän poissaoloepilepsiassa.»C tai valproaatti «Valproaatti saattaa olla tehokkaampi kuin lamotrigiini 3 kuukauden seurannassa poissaolokohtauksissa.»C vaihtaa lamotrigiiniin «Lamotrigiini saattaa tehota lumelääkettä paremmin poissaolokohtauksiin mutta luotettava näyttö puuttuu.»C tai käyttää yhdistelmälääkitystä.
- Lisälääkkeenä voidaan käyttää lamotrigiinia «Lamotrigiini lisälääkkeenä saattaa vähentää poissaolokohtauksia, jos etosuksimidi tai valproaatti ei ole yksinään tehonnut, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D, topiramaattia «Näyttö topiramaatin tehosta poissaoloepilepsiassa puuttuu.»D, levetirasetaamia «Di Bonaventura C, Fattouch J, Mari F ym. Clinical experience with levetiracetam in idiopathic generalized epilepsy according to different syndrome subtypes. Epileptic Disord 2005;7:231-5 »55 tai klonatsepaamia «Naito H, Wachi M, Nishida M. Clinical effects and plasma concentrations of long-term clonazepam monotherapy in previously untreated epileptics. Acta Neurol Scand 1987;76:58-63 »56.
- Karbamatsepiini, fenytoiini, okskarbatsepiini, vigabatriini, gabapentiini ja pregabaliini voivat lisätä kohtauksia «Glauser T, Ben-Menachem E, Bourgeois B ym. ILAE treatment guidelines: evidence-based analysis of antiepileptic drug efficacy and effectiveness as initial monotherapy for epileptic seizures and syndrom»4.
Nuoruusiän myoklonusepilepsia
- Yleisin kohtaustyyppi on etenkin aamuisin esiintyvät myokloniset nykäykset, jotka ovat yhtäkkisiä, lyhyitä, molemminpuolisia, yläraajoihin painottuvia lihasnykäyksiä.
- Yleistyneitä toonis-kloonisia kohtauksia esiintyy valtaosalla potilaista «International League Against Epilepsy, http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»5 (www «http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»1).
- Yleistyneet toonis-klooniset kohtaukset ilmaantuvat keskimäärin kolmen vuoden kuluessa myoklonisten nykäysten alkamisesta ja esiintyvät usein aamulla herätessä.
- Yleistyneet kohtaukset voivat alkaa myoklonisilla nykäyksillä.
- Poissaolokohtauksia esiintyy 15 – 30 %:lla potilaista.
- Alkaa kahdeksan ja 24 ikävuoden välillä, huippu 12 – 18 vuoden iässä.
- EEG:ssä tyypilliset kohtaustenväliset löydökset ovat paroksysmaaliset, yleistyneet, molemminpuoliset ja symmetriset 4 – 6 Hz:n monipiikki-hidasaaltopurkaukset «International League Against Epilepsy, http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»5 (www «http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»1).
- Paikallisia EEG-muutoksia esiintyy kolmasosalla potilaista «Panayiotopoulos CP, Obeid T, Tahan AR. Juvenile myoclonic epilepsy: a 5-year prospective study. Epilepsia 1994;35:285-96 »58.
- Diagnoosi viivästyy usein monimuotoisen taudinkuvan vuoksi «Grünewald RA, Panayiotopoulos CP. Juvenile myoclonic epilepsy. A review. Arch Neurol 1993;50:594-8 »57, «Panayiotopoulos CP, Obeid T, Tahan AR. Juvenile myoclonic epilepsy: a 5-year prospective study. Epilepsia 1994;35:285-96 »58.
Hoito
- Ensisijaislääke on valproaatti «Valproaatti saattaa tehota nuoruusiän myoklonusepilepsiassa, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
- Lisälääkkeenä voidaan käyttää lamotrigiinia «Lamotrigiini lisälääkkeenä saattaa vähentää myoklonisia kohtauksia, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D, «Lamotrigiini saattaa lopettaa kohtaukset joillakin nuoruusiän myoklonusepilepsiaa sairastavilla potilailla, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D, topiramaattia «Topiramaatti lisälääkkeenä ilmeisesti vähentää yleistyneitä toonis-kloonisia kohtauksia.»B tai levetirasetaamia «Specchio LM, Gambardella A, Giallonardo AT ym. Open label, long-term, pragmatic study on levetiracetam in the treatment of juvenile myoclonic epilepsy. Epilepsy Res 2006;71:32-9 »59.
- Karbamatsepiini, fenytoiini, okskarbatsepiini, vigabatriini, gabapentiini ja pregabaliini voivat lisätä kohtauksia «Karbamatsepiini ja fenytoiini saattavat pahentaa nuoruusiän myoklonusepilepsiaa, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D, «Glauser T, Ben-Menachem E, Bourgeois B ym. ILAE treatment guidelines: evidence-based analysis of antiepileptic drug efficacy and effectiveness as initial monotherapy for epileptic seizures and syndrom»4.
Etenevä myoklonusepilepsia (EPM1) eli Unverricht–Lundborgin tauti (ULD)
- EPM1-geenivirheen aiheuttama sairaus, jossa esiintyy toonis-kloonisten ja myoklonisten kohtausten lisäksi muita neurologisia oireita ja löydöksiä «International League Against Epilepsy, http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»5 (www «http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre»1).
- Diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan ja DNA-tutkimukseen.
- Alkaa 6 – 15 vuoden iässä «Koskiniemi M, Donner M, Majuri H ym. Progressive myoclonus epilepsy. A clinical and histopathological study. Acta Neurol Scand 1974;50:307-32 »60.
- EEG:ssä todetaan yleistyneet 3 – 5 Hz:n piikki-monipiikki-hidasaaltopurkaukset ja selkeä vilkkuvaloherkkyys. Taustatoiminta on yleensä normaalia hitaampi «Koskiniemi M, Toivakka E, Donner M. Progressive myoclonus epilepsy. Electroencephalographical findings. Acta Neurol Scand 1974;50:333-59 »61.
- Kohtausten alkuvaiheen lääkehoito nuoruusiällä on useimmiten sama kuin nuoruusiän myoklonusepilepsiassa.
- Jos diagnoosin varmistuttua esiintyy näihin hoitoihin vastaamattomia oireita, on suositeltavaa suunnitella jatkohoitoa yhdessä aikuisneurologin kanssa.
Epilepsian kirurginen hoito
- Kirurgisen hoidon mahdollisuudet tulisi selvittää lapsen kehitystasosta riippumatta, jos epilepsia on osoittautunut vaikeaksi (ks. kohta Määritelmät) «Granström ML, Gaily E, Herrgård E. [Is children's epilepsy surgery profitable?]. Duodecim 2000;116:2011-3 »62, «Kannattaako lasten epilepsiakirurgia? (18/00)»9, «Cross JH. Epilepsy surgery in childhood. Epilepsia 2002;43 Suppl 3:65-70 »63.
- Koskee myös imeväisikäisiä ja infantiilispasmioireyhtymää, Lennox–Gastaut´n, CSWS- ja Landau–Kleffnerin oireyhtymiä.
- Lääkkeisiin reagoimattomuuden selvittämiseen voi imeväisiässä riittää muutama kuukausi «Cross JH. Epilepsy surgery in childhood. Epilepsia 2002;43 Suppl 3:65-70 »63.
- Ohimolohkoepilepsian leikkaushoito:
- Lääkehoidosta huolimatta oireilevan ohimolohkoepilepsian leikkaushoito ilmeisesti lopettaa kohtaukset yli puolella aikuispotilaista ja on tehokkaampaa kuin lääkehoito «Lääkehoidosta huolimatta oireilevan ohimolohkoepilepsian leikkaushoito aikuisilla ilmeisesti lopettaa kohtaukset yli puolella potilaista, ja on tehokkaampaa kuin lääkehoito.»B.
- Ohimolohkoepilepsian leikkaushoito lapsuusiässä saattaa lopettaa kohtaukset yli puolella potilaista «Ohimolohkoepilepsian leikkaushoito lapsuusiässä saattaa lopettaa kohtaukset yli puolella potilaista, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
- Pitkäaikaistulokset (vähintään viiden vuoden seuranta) ovat samansuuntaisia kuin tulokset vuoden seurannan jälkeen «Téllez-Zenteno JF, Dhar R, Wiebe S. Long-term seizure outcomes following epilepsy surgery: a systematic review and meta-analysis. Brain 2005;128:1188-98 »64.
- Ohimolohkon ulkopuolisen epilepsian leikkaushoito:
- Ohimolohkon ulkopuolisen paikallisalkuisen epilepsian leikkaushoito lapsuusiällä saattaa lopettaa kohtaukset yli puolella potilaista, kun seuranta-aika on vähintään 12 kuukautta «Ohimolohkon ulkopuolisen paikallisalkuisen epilepsian leikkaushoito lapsuusiällä saattaa lopettaa kohtaukset yli puolella potilaista, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
- Vähintään viiden vuoden seurannassa kohtauksettomia on alle puolet (27 – 48 %) näistä potilaista «Téllez-Zenteno JF, Dhar R, Wiebe S. Long-term seizure outcomes following epilepsy surgery: a systematic review and meta-analysis. Brain 2005;128:1188-98 »64.
- Aivopuoliskon poistoa (hemisfärektomia) tai hermoyhteyksien katkaisuleikkausta (hemisfärotomia) voidaan harkita potilaille, joilla on useita aivolohkoja käsittävä toispuolinen epilepsiaa aiheuttava alue ja toispuolihalvaus jo ennen leikkausta «Granström ML, Gaily E, Herrgård E. [Is children's epilepsy surgery profitable?]. Duodecim 2000;116:2011-3 »62, «Cross JH. Epilepsy surgery in childhood. Epilepsia 2002;43 Suppl 3:65-70 »63, «Pulsifer MB, Brandt J, Salorio CF ym. The cognitive outcome of hemispherectomy in 71 children. Epilepsia 2004;45:243-54 »65.
- Yli puolet potilaista (61 %) on kohtauksettomia vähintään viisi vuotta leikkauksen jälkeen «Téllez-Zenteno JF, Dhar R, Wiebe S. Long-term seizure outcomes following epilepsy surgery: a systematic review and meta-analysis. Brain 2005;128:1188-98 »64.
- Niillä potilailla, joilla vaikeaa epilepsiaa aiheuttavaa aivoaluetta ei ole mahdollista poistaa eikä eristää, voidaan kohtauksia yrittää lievittää aivokurkiaisen halkaisulla «Gaily E, Esko L, Blomstedt G ym. [Cleavage of corpus callosum in the treatment of severe epilepsy in children and adolescents]. Duodecim 1999;115:1995-2003 »66, vagushermostimulaatiolla «Chaisewikul R, Privitera MD, Hutton JL ym. Levetiracetam add-on for drug-resistant localization related (partial) epilepsy. Cochrane Database Syst Rev 2001;(1):CD001901 »67 (abstrakti «»1, katsaus «Vagus nerve stimulation for partial seizures»2), «Majoie HJ, Berfelo MW, Aldenkamp AP ym. Vagus nerve stimulation in patients with catastrophic childhood epilepsy, a 2-year follow-up study. Seizure 2005;14:10-8 »68 tai subpiaalisella transsektiolla «Cross JH. Epilepsy surgery in childhood. Epilepsia 2002;43 Suppl 3:65-70 »63, «Pulsifer MB, Brandt J, Salorio CF ym. The cognitive outcome of hemispherectomy in 71 children. Epilepsia 2004;45:243-54 »65.
- Aivokurkiaisen halkaisu lopettaa vaikeammat kohtaukset (tooniset tai atoniset kohtaukset, joihin liittyy tapaturmavaara) noin kolmasosalla potilaista «Téllez-Zenteno JF, Dhar R, Wiebe S. Long-term seizure outcomes following epilepsy surgery: a systematic review and meta-analysis. Brain 2005;128:1188-98 »64.
- Oikein valituilla potilailla eivät neurologiset tai kognitiiviset ongelmat yleensä lisäänny merkittävästi leikkaushoidon jälkeen «Korkman M, Granström ML, Kantola-Sorsa E ym. Two-year follow-up of intelligence after pediatric epilepsy surgery. Pediatr Neurol 2005;33:173-8 »30, «Pulsifer MB, Brandt J, Salorio CF ym. The cognitive outcome of hemispherectomy in 71 children. Epilepsia 2004;45:243-54 »65, «Gaily E, Esko L, Blomstedt G ym. [Cleavage of corpus callosum in the treatment of severe epilepsy in children and adolescents]. Duodecim 1999;115:1995-2003 »66, «Aivokurkiaisen halkaisu lapsuus- ja nuoruusiän vaikean epilepsian hoidossa (18/99)»10, «Téllez-Zenteno JF, Dhar R, Hernandez-Ronquillo L ym. Long-term outcomes in epilepsy surgery: antiepileptic drugs, mortality, cognitive and psychosocial aspects. Brain 2007;130:334-45 »69.
Ketogeeninen ruokavalio
- Ketogeenisessa ruokavaliossa hiilihydraattien ja proteiinien saantia on rajoitettu ja energia tulee pääasiassa rasvoista, jolloin aivot käyttävät energianlähteenä ketoaineita glukoosin sijasta «Wheless JW. The ketogenic diet: Fa(c)t or fiction. J Child Neurol 1995;10:419-23 »70.
- Vaikutusmekanismia ei tunneta tarkkaan «Schwartzkroin PA. Mechanisms underlying the anti-epileptic efficacy of the ketogenic diet. Epilepsy Res 1999;37:171-80 »71.
- Ruokavalion toteuttaminen on aikaa vievää ja vaatii tiivistä yhteistyötä ruokavalioon perehtyneen ravitsemusterapeutin kanssa.
- Vaihtoehtona ketogeeniselle ruokavaliolle voidaan harkita mukailtua Atkinsin dieettiä «Kossoff EH, McGrogan JR, Bluml RM ym. A modified Atkins diet is effective for the treatment of intractable pediatric epilepsy. Epilepsia 2006;47:421-4 »72.
- Ketogeenisesta ruokavaliosta saattaa olla hyötyä erityyppisten epilepsioiden hoidossa «Ketogeenisesta dieetistä saattaa olla hyötyä epilepsian hoidossa, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
- Ketogeenista ruokavaliota voidaan harkita vaikean epilepsian hoidossa, jos epilepsialääkkeillä ei saada vastetta tai haittavaikutuksia esiintyy runsaasti eikä kirurgisen hoidon mahdollisuuksia ole.
Kuumekouristusten hoito ja estohoito
- Kuumekouristusten ensihoito toteutetaan samoilla periaatteilla kuin epileptisen kohtauksen (ks. Käypä hoito -suositus Epileptinen kohtaus (pitkittynyt) «Epileptinen kohtaus (pitkittynyt)»6, «Epileptinen kohtaus (pitkittynyt). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus. www.kayp»2).
- Akuuttitilanteessa suljetaan pois vakavat infektiot, ja tarvittaessa potilas lähetetään sairaalatutkimuksiin.
- Jatkohoidon toteutus:
- Vanhemmille neuvotaan diatsepaamin rektaalinen käyttö, (ks. Käypä hoito -suositus Epileptinen kohtaus (pitkittynyt) «Epileptinen kohtaus (pitkittynyt)»6, «Epileptinen kohtaus (pitkittynyt). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus. www.kayp»2)
- alle 15 kg:n painoiselle lapselle 0.5 mg/kg
- yli 15 kg painaville lapsille 10 mg.
- Kuume hoidetaan kuten muillakin lapsilla.
- Parasetamolista «Kuumeen aikana annettava parasetamoli ei ilmeisesti estä kuumekouristuksia.»B tai ibuprofeenista «Kuumeen aikana annettava ibuprofeeni ei ilmeisesti estä kuumekouristuksia.»B ei ole apua kuumekouristusten estossa.
- Kuumetta ei tule alentaa fysikaalisin keinoin (kylmät pyyhkeet tai kylvyt).
- Vanhemmille neuvotaan diatsepaamin rektaalinen käyttö, (ks. Käypä hoito -suositus Epileptinen kohtaus (pitkittynyt) «Epileptinen kohtaus (pitkittynyt)»6, «Epileptinen kohtaus (pitkittynyt). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus. www.kayp»2)
- Kuumekouristusten estolääkitystä ei tule käyttää.
- Kuumekouristusten estoon käytetyllä jaksoittaisella diatsepaamilääkityksellä «Knudsen FU, Paerregaard A, Andersen R ym. Long term outcome of prophylaxis for febrile convulsions. Arch Dis Child 1996;74:13-8 »73 tai jatkuvalla profylaktisella epilepsialääkityksellä «Farwell JR, Lee YJ, Hirtz DG ym. Phenobarbital for febrile seizures--effects on intelligence and on seizure recurrence. N Engl J Med 1990;322:364-9 »74 ei ole osoitettu voitavan estää epilepsian kehittymistä.
- Jatkuva fenobarbitaali- «Fenobarbitaali estää kuumekouristuksia.»A tai valproaattilääkitys «Valproaatti saattaa estää kuumekouristuksia.»C ehkäisee kuumekouristuksia, mutta haittavaikutusten takia (fenobarbitaali «Jatkuva fenobarbitaalilääkitys näyttäisi heikentävän älyllistä kehittymistä, jonka vuoksi sitä ei tule käyttää kuumekouristuksen estoon.»C ja valproaatti «Valproaattiin saattaa liittyä vakavan haittavaikutuksen riski, joka on suurimmillaan alle 2-vuotiailla.»C) niitä ei tule käyttää.
- Kuumeen aikana annettu diatsepaami ei estä kuumekouristuksia «Kuumeen aikana annettu diatsepaami ei ilmeisesti estä kuumekouristuksia.»B.
- Jatkotutkimuksia ei tarvita, jos 6 kk:n – 6 v:n ikäisellä lapsella esiintyy ainoastaan kuumeen aikana tajuttomuus-kouristuskohtauksia, joista lapsi toipuu normaalisti.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä
Puheenjohtaja:
Kai Eriksson, lastenneurologian dosentti, ylilääkäri; TAYS:n lastenneurologian yksikkö
Jäsenet:
Ilona Autti-Rämö, lastenneurologian dosentti, ylilääkäri; Stakes/Finohta, (Käypä hoito -toimittaja)
Eija Gaily, lastenneurologian dosentti, vs. osastonylilääkäri; HYKS:n lasten ja nuorten sairaala
Elina Liukkonen, LKT, lastenneurologian erikoislääkäri; HYKS:n lasten ja nuorten sairaala
Heikki Rantala, lastenneurologian professori; Oulun yliopiston lastentautien klinikka
Leena Vainionpää, lastenneurologian dosentti, apulaisylilääkäri; OYS:n lasten ja nuorten klinikka
Asiantuntijat:
Marja-Liisa Granström
Hannu Heiskala
Matti Sillanpää
Sidonnaisuudet
Ilona Autti-Rämö: Ei sidonnaisuuksia.
Kai Eriksson: Osallistunut eri lääketehtaiden järjestämiin koulutustilaisuuksiin ja niiden suunnitteluun kutsuttuna luennoitsijana (GlaxoSmithKline, UCB Pharma, Pfizer).Toiminut lääkeyrityksen asiantuntijana (UCB Pharma). Tehnyt eri yhtiöille lääketutkimusta korvausta vastaan (Novartis, Janssen-Cilag, Pfizer, Johnson&Johnson PRD). Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin eri lääketehtaiden rahoituksella (Eisai, Pfizer, UCB Pharma, GlaxoSmithKline).
Eija Gaily: Osallistunut ulkomaiseen kongressimatkaan terveydenhuollon ja lääkealan yrityksen rahoittamana (GlaxoSmithKline). Osallistunut ulkomaiseen terveydenhuollon neuvottelukokoukseen kutsuttuna Suomen edustajana, jonka matka- ja majoituskulut rahoitti lääkealan yritys (Fennomedical). Tehnyt lääkeyhtiöille (Johnson&Johnson PRD) lääketutkimusta korvausta vastaan.
Elina Liukkonen: Osallistunut ulkomaiseen kongressimatkaan lääkealan yrityksen kustantamana (ucb Pharma). Toiminut asiantuntijana potilasyhdistyksessä (Suomen Angelmanyhdistys).
Heikki Rantala: Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin eri lääkealan yritysten kustantamana (UCB Pharma Oy, GlaxoSmithKline Oy, Novartis Oy). Toiminut lääkealan yrityksen asiantuntijana (GlaxoSmithKline Oy).
Leena Vainionpää: Osallistunut kansainväliseen kongressiin lääkealan yrityksen kustantamana (UCB Pharma). Osallistunut kotimaisiin kokouksiin lääkealan yrityksen osittain kustantamana (GlaxoSmithKline). Tehnyt lääketutkimusta korvausta vastaan ja osallistunut ulkomaiseen koulutustilaisuuteen tutkimukseen liittyen lääkealan yrityksen kustantamana (Janssen-Cilag).
Vastuun rajaus
Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.
Kirjallisuutta
- Gaily E. Kuinka hoidan kehitysvammaisen epilepsiaa. Duodecim 2006;122:1917-21 «PMID: 17091643»PubMed
- Epileptinen kohtaus (pitkittynyt). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Käypä hoito -suositus. www.kaypahoito.fi
- Engel J Jr, International League Against Epilepsy (ILAE). A proposed diagnostic scheme for people with epileptic seizures and with epilepsy: report of the ILAE Task Force on Classification and Terminology. Epilepsia 2001;42:796-803 «PMID: 11422340»PubMed
- Glauser T, Ben-Menachem E, Bourgeois B ym. ILAE treatment guidelines: evidence-based analysis of antiepileptic drug efficacy and effectiveness as initial monotherapy for epileptic seizures and syndromes. Epilepsia 2006;47:1094-120 «PMID: 16886973»PubMed
- International League Against Epilepsy, http://www.ilae-epilepsy.org/Visitors/Centre
- Gastaut H. Dictionary of epilepsy. Part 1: definitions. Geneva: WHO, 1973
- Eriksson K, Peltola J, Kälviäinen R. [From treating the seizures to the treatment of epilepsy]. Duodecim 2005;121:505-12 «PMID: 15839152»PubMed
- Eriksson KJ, Koivikko MJ. Prevalence, classification, and severity of epilepsy and epileptic syndromes in children. Epilepsia 1997;38:1275-82 «PMID: 9578522»PubMed
- Manford M, Hart YM, Sander JW ym. The National General Practice Study of Epilepsy. The syndromic classification of the International League Against Epilepsy applied to epilepsy in a general population. Arch Neurol 1992;49:801-8 «PMID: 1524512»PubMed
- Sillanpää M, Jalava M, Kaleva O ym. Long-term prognosis of seizures with onset in childhood. N Engl J Med 1998;338:1715-22 «PMID: 9624191»PubMed
- Kotsopoulos IA, van Merode T, Kessels FG ym. Systematic review and meta-analysis of incidence studies of epilepsy and unprovoked seizures. Epilepsia 2002;43:1402-9 «PMID: 12423392»PubMed
- Kurtz Z, Tookey P, Ross E. Epilepsy in young people: 23 year follow up of the British national child development study. BMJ 1998;316:339-42 «PMID: 9487166»PubMed
- Beilmann A, Napa A, Hämarik M ym. Incidence of childhood epilepsy in Estonia. Brain Dev 1999;21:166-74 «PMID: 10372902»PubMed
- Callenbach PM, Westendorp RG, Geerts AT ym. Mortality risk in children with epilepsy: the Dutch study of epilepsy in childhood. Pediatrics 2001;107:1259-63 «PMID: 11389240»PubMed
- Camfield CS, Camfield PR, Veugelers PJ. Death in children with epilepsy: a population-based study. Lancet 2002;359:1891-5 «PMID: 12057550»PubMed
- Berg AT, Shinnar S, Testa FM ym. Mortality in childhood-onset epilepsy. Arch Pediatr Adolesc Med 2004;158:1147-52 «PMID: 15583099»PubMed
- Nelson KB, Ellenberg JH. Prognosis in children with febrile seizures. Pediatrics 1978;61:720-7 «PMID: 662510»PubMed
- Verity CM, Golding J. Risk of epilepsy after febrile convulsions: a national cohort study. BMJ 1991;303:1373-6 «PMID: 1760604»PubMed
- Verity CM, Greenwood R, Golding J. Long-term intellectual and behavioral outcomes of children with febrile convulsions. N Engl J Med 1998;338:1723-8 «PMID: 9624192»PubMed
- Eeg-Olofsson O, Petersén I, Selldén U. The development of the electroencephalogram in normal children from the age of 1 through 15 years. Paroxysmal activity. Neuropadiatrie 1971;2:375-404 «PMID: 5171489»PubMed
- Berg AT, Testa FM, Levy SR ym. Neuroimaging in children with newly diagnosed epilepsy: A community-based study. Pediatrics 2000;106:527-32 «PMID: 10969098»PubMed
- Shevell MI, Rosenblatt B, Watters GV ym. "Pseudo-BECRS": intracranial focal lesions suggestive of a primary partial epilepsy syndrome. Pediatr Neurol 1996;14:31-5 «PMID: 8652012»PubMed
- Gelisse P, Corda D, Raybaud C ym. Abnormal neuroimaging in patients with benign epilepsy with centrotemporal spikes. Epilepsia 2003;44:372-8 «PMID: 12614393»PubMed
- Ojala M, Hyvärinen L, Juntunen J ym. Epilepsia ja ajokyvyn arviointi - suomalainen menettelyohje. Suom Lääkäril 2001;56:5121-3
- Sillanpää M, Schmidt D. Prognosis of seizure recurrence after stopping antiepileptic drugs in seizure-free patients: A long-term population-based study of childhood-onset epilepsy. Epilepsy Behav 2006;8:713-9 «PMID: 16616648»PubMed
- Gaily E, Liukkonen E, Paetau R ym. Infantile spasms: diagnosis and assessment of treatment response by video-EEG. Dev Med Child Neurol 2001;43:658-67 «PMID: 11665822»PubMed
- Granström ML, Gaily E, Liukkonen E. Treatment of infantile spasms: results of a population-based study with vigabatrin as the first drug for spasms. Epilepsia 1999;40:950-7 «PMID: 10403219»PubMed
- Kivity S, Lerman P, Ariel R ym. Long-term cognitive outcomes of a cohort of children with cryptogenic infantile spasms treated with high-dose adrenocorticotropic hormone. Epilepsia 2004;45:255-62 «PMID: 15009227»PubMed
- Vigevano F, Cilio MR. Vigabatrin versus ACTH as first-line treatment for infantile spasms: a randomized, prospective study. Epilepsia 1997;38:1270-4 «PMID: 9578521»PubMed
- Korkman M, Granström ML, Kantola-Sorsa E ym. Two-year follow-up of intelligence after pediatric epilepsy surgery. Pediatr Neurol 2005;33:173-8 «PMID: 16139731»PubMed
- Riikonen R, Donner M. ACTH therapy in infantile spasms: side effects. Arch Dis Child 1980;55:664-72 «PMID: 6254450»PubMed
- Hrachovy RA, Frost JD Jr, Glaze DG. High-dose, long-duration versus low-dose, short-duration corticotropin therapy for infantile spasms. J Pediatr 1994;124:803-6 «PMID: 8176573»PubMed
- Perheentupa J, Riikonen R, Dunkel L ym. Adrenocortical hyporesponsiveness after treatment with ACTH of infantile spasms. Arch Dis Child 1986;61:750-3 «PMID: 3017239»PubMed
- Heiskala H, Riikonen R, Santavuori P ym. West syndrome: individualized ACTH therapy. Brain Dev 1996;18:456-60 «PMID: 8980843»PubMed
- Kumlien E, Doss RC, Gates JR. Treatment outcome in patients with mesial temporal sclerosis. Seizure 2002;11:413-7 «PMID: 12237065»PubMed
- Lux AL, Edwards SW, Hancock E ym. The United Kingdom Infantile Spasms Study comparing vigabatrin with prednisolone or tetracosactide at 14 days: a multicentre, randomised controlled trial. Lancet 2004;364:1773-8 «PMID: 15541450»PubMed
- Elterman RD, Shields WD, Mansfield KA ym. Randomized trial of vigabatrin in patients with infantile spasms. Neurology 2001;57:1416-21 «PMID: 11673582»PubMed
- Lux AL, Edwards SW, Hancock E ym. The United Kingdom Infantile Spasms Study (UKISS) comparing hormone treatment with vigabatrin on developmental and epilepsy outcomes to age 14 months: a multicentre randomised trial. Lancet Neurol 2005;4:712-7 «PMID: 16239177»PubMed
- Capovilla G, Beccaria F, Montagnini A ym. Short-term nonhormonal and nonsteroid treatment in West syndrome. Epilepsia 2003;44:1085-8 «PMID: 12887441»PubMed
- Jeavons PM, Clark JE, Maheshwari MC. Treatment of generalized epilepsies of childhood and adolescence with sodium valproate ("epilim"). Dev Med Child Neurol 1977;19:9-25 «PMID: 403104»PubMed
- Guerrini R, Belmonte A, Parmeggiani L ym. Myoclonic status epilepticus following high-dosage lamotrigine therapy. Brain Dev 1999;21:420-4 «PMID: 10487478»PubMed
- Pennell PB, Ogaily MS, Macdonald RL. Aplastic anemia in a patient receiving felbamate for complex partial seizures. Neurology 1995;45:456-60 «PMID: 7898696»PubMed
- Lortie A, Chiron C, Mumford J ym. The potential for increasing seizure frequency, relapse, and appearance of new seizure types with vigabatrin. Neurology 1993;43:S24-7 «PMID: 8232984»PubMed
- Coppola G, Terraciano AM, Pascotto A. Vigabatrin as add-on therapy in children and adolescents with refractory epilepsy: an open trial. Brain Dev 1997;19:459-63 «PMID: 9408591»PubMed
- Vanhatalo S, Nousiainen I, Eriksson K ym. Visual field constriction in 91 Finnish children treated with vigabatrin. Epilepsia 2002;43:748-56 «PMID: 12102679»PubMed
- DiMario FJ Jr, Clancy RR. Paradoxical precipitation of tonic seizures by lorazepam in a child with atypical absence seizures. Pediatr Neurol 1988;4:249-51 «PMID: 3149484»PubMed
- Livingston JH, Brown JK. Non-convulsive status epilepticus resistant to benzodiazepines. Arch Dis Child 1987;62:41-4 «PMID: 3545098»PubMed
- Tassinari CA, Dravet C, Roger J ym. Tonic status epilepticus precipitated by intravenous benzodiazepine in five patients with Lennox-Gastaut syndrome. Epilepsia 1972;13:421-35 «PMID: 4626571»PubMed
- Kramer U, Nevo Y, Neufeld MY ym. Epidemiology of epilepsy in childhood: a cohort of 440 consecutive patients. Pediatr Neurol 1998;18:46-50 «PMID: 9492091»PubMed
- Loiseau P, Duché B, Cordova S ym. Prognosis of benign childhood epilepsy with centrotemporal spikes: a follow-up study of 168 patients. Epilepsia 1988;29:229-35 «PMID: 3371279»PubMed
- de Silva M, MacArdle B, McGowan M ym. Randomised comparative monotherapy trial of phenobarbitone, phenytoin, carbamazepine, or sodium valproate for newly diagnosed childhood epilepsy. Lancet 1996;347:709-13 «PMID: 8601999»PubMed
- Zamponi N, Cardinali C. Open comparative long-term study of vigabatrin vs carbamazepine in newly diagnosed partial seizures in children. Arch Neurol 1999;56:605-7 «PMID: 10328256»PubMed
- Wirrell EC, Camfield CS, Camfield PR ym. Long-term prognosis of typical childhood absence epilepsy: remission or progression to juvenile myoclonic epilepsy. Neurology 1996;47:912-8 «PMID: 8857718»PubMed
- Reutens DC, Berkovic SF. Idiopathic generalized epilepsy of adolescence: are the syndromes clinically distinct? Neurology 1995;45:1469-76 «PMID: 7644043»PubMed
- Di Bonaventura C, Fattouch J, Mari F ym. Clinical experience with levetiracetam in idiopathic generalized epilepsy according to different syndrome subtypes. Epileptic Disord 2005;7:231-5 «PMID: 16162433»PubMed
- Naito H, Wachi M, Nishida M. Clinical effects and plasma concentrations of long-term clonazepam monotherapy in previously untreated epileptics. Acta Neurol Scand 1987;76:58-63 «PMID: 3630646»PubMed
- Grünewald RA, Panayiotopoulos CP. Juvenile myoclonic epilepsy. A review. Arch Neurol 1993;50:594-8 «PMID: 8503795»PubMed
- Panayiotopoulos CP, Obeid T, Tahan AR. Juvenile myoclonic epilepsy: a 5-year prospective study. Epilepsia 1994;35:285-96 «PMID: 8156946»PubMed
- Specchio LM, Gambardella A, Giallonardo AT ym. Open label, long-term, pragmatic study on levetiracetam in the treatment of juvenile myoclonic epilepsy. Epilepsy Res 2006;71:32-9 «PMID: 16814521»PubMed
- Koskiniemi M, Donner M, Majuri H ym. Progressive myoclonus epilepsy. A clinical and histopathological study. Acta Neurol Scand 1974;50:307-32 «PMID: 4835645»PubMed
- Koskiniemi M, Toivakka E, Donner M. Progressive myoclonus epilepsy. Electroencephalographical findings. Acta Neurol Scand 1974;50:333-59 «PMID: 4835646»PubMed
- Granström ML, Gaily E, Herrgård E. [Is children's epilepsy surgery profitable?]. Duodecim 2000;116:2011-3 «PMID: 12017616»PubMed
- Cross JH. Epilepsy surgery in childhood. Epilepsia 2002;43 Suppl 3:65-70 «PMID: 12060008»PubMed
- Téllez-Zenteno JF, Dhar R, Wiebe S. Long-term seizure outcomes following epilepsy surgery: a systematic review and meta-analysis. Brain 2005;128:1188-98 «PMID: 15758038»PubMed
- Pulsifer MB, Brandt J, Salorio CF ym. The cognitive outcome of hemispherectomy in 71 children. Epilepsia 2004;45:243-54 «PMID: 15009226»PubMed
- Gaily E, Esko L, Blomstedt G ym. [Cleavage of corpus callosum in the treatment of severe epilepsy in children and adolescents]. Duodecim 1999;115:1995-2003 «PMID: 11941817»PubMed
- Chaisewikul R, Privitera MD, Hutton JL ym. Levetiracetam add-on for drug-resistant localization related (partial) epilepsy. Cochrane Database Syst Rev 2001;(1):CD001901 «PMID: 11279737»PubMed
- Majoie HJ, Berfelo MW, Aldenkamp AP ym. Vagus nerve stimulation in patients with catastrophic childhood epilepsy, a 2-year follow-up study. Seizure 2005;14:10-8 «PMID: 15642494»PubMed
- Téllez-Zenteno JF, Dhar R, Hernandez-Ronquillo L ym. Long-term outcomes in epilepsy surgery: antiepileptic drugs, mortality, cognitive and psychosocial aspects. Brain 2007;130:334-45 «PMID: 17124190»PubMed
- Wheless JW. The ketogenic diet: Fa(c)t or fiction. J Child Neurol 1995;10:419-23 «PMID: 8576550»PubMed
- Schwartzkroin PA. Mechanisms underlying the anti-epileptic efficacy of the ketogenic diet. Epilepsy Res 1999;37:171-80 «PMID: 10584967»PubMed
- Kossoff EH, McGrogan JR, Bluml RM ym. A modified Atkins diet is effective for the treatment of intractable pediatric epilepsy. Epilepsia 2006;47:421-4 «PMID: 16499770»PubMed
- Knudsen FU, Paerregaard A, Andersen R ym. Long term outcome of prophylaxis for febrile convulsions. Arch Dis Child 1996;74:13-8 «PMID: 8660037»PubMed
- Farwell JR, Lee YJ, Hirtz DG ym. Phenobarbital for febrile seizures--effects on intelligence and on seizure recurrence. N Engl J Med 1990;322:364-9 «PMID: 2242106»PubMed
- Aeby A, Poznanski N, Verheulpen D ym. Levetiracetam efficacy in epileptic syndromes with continuous spikes and waves during slow sleep: experience in 12 cases. Epilepsia 2005;46:1937-42 «PMID: 16393159»PubMed
- Andersson T, Braathen G, Persson A ym. A comparison between one and three years of treatment in uncomplicated childhood epilepsy: a prospective study. II. The EEG as predictor of outcome after withdrawal of treatment. Epilepsia 1997;38:225-32 «PMID: 9048676»PubMed
- Appleton R, Fichtner K, LaMoreaux L ym. Gabapentin as add-on therapy in children with refractory partial seizures: a 12-week, multicentre, double-blind, placebo-controlled study. Gabapentin Paediatric Study Group. Epilepsia 1999;40:1147-54 «PMID: 10448830»PubMed
- Appleton RE, Peters AC, Mumford JP ym. Randomised, placebo-controlled study of vigabatrin as first-line treatment of infantile spasms. Epilepsia 1999;40:1627-33 «PMID: 10565592»PubMed
- Baram TZ, Mitchell WG, Tournay A ym. High-dose corticotropin (ACTH) versus prednisone for infantile spasms: a prospective, randomized, blinded study. Pediatrics 1996;97:375-9 «PMID: 8604274»PubMed
- Berg AT, Shinnar S. Relapse following discontinuation of antiepileptic drugs: a meta-analysis. Neurology 1994;44:601-8 «PMID: 8164811»PubMed
- Besag FM, Wallace SJ, Dulac O ym. Lamotrigine for the treatment of epilepsy in childhood. J Pediatr 1995;127:991-7 «PMID: 8523205»PubMed
- Biton V, Montouris GD, Ritter F ym. A randomized, placebo-controlled study of topiramate in primary generalized tonic-clonic seizures. Topiramate YTC Study Group. Neurology 1999;52:1330-7 «PMID: 10227614»PubMed
- Blennow G, Starck L. High dose B6 treatment in infantile spasms. Neuropediatrics 1986;17:7-10 «PMID: 3960285»PubMed
- Braathen G, Andersson T, Gylje H ym. Comparison between one and three years of treatment in uncomplicated childhood epilepsy: a prospective study. I. Outcome in different seizure types. Epilepsia 1996;37:822-32 «PMID: 8814094»PubMed
- Bryant AE 3rd, Dreifuss FE. Valproic acid hepatic fatalities. III. U.S. experience since 1986. Neurology 1996;46:465-9 «PMID: 8614514»PubMed
- Buchanan N. The use of lamotrigine in juvenile myoclonic epilepsy. Seizure 1996;5:149-51 «PMID: 8795132»PubMed
- Buoni S, Grosso S, Fois A. Lamotrigine in typical absence epilepsy. Brain Dev 1999;21:303-6 «PMID: 10413016»PubMed
- Callaghan N, O'Hare J, O'Driscoll D ym. Comparative study of ethosuximide and sodium valproate in the treatment of typical absence seizures (petit mal). Dev Med Child Neurol 1982;24:830-6 «PMID: 6818076»PubMed
- Camfield C, Camfield P, Smith E ym. Asymptomatic children with epilepsy: little benefit from screening for anticonvulsant-induced liver, blood, or renal damage. Neurology 1986;36:838-41 «PMID: 3703292»PubMed
- Clobazam has equivalent efficacy to carbamazepine and phenytoin as monotherapy for childhood epilepsy. Canadian Study Group for Childhood Epilepsy. Epilepsia 1998;39:952-9 «PMID: 9738674»PubMed
- Chaisewikul R, Privitera MD, Hutton JL ym. Levetiracetam add-on for drug-resistant localization related (partial) epilepsy. Cochrane Database Syst Rev 2001;(1):CD001901 «PMID: 11279737»PubMed
- Chamberlain MC. Nitrazepam for refractory infantile spasms and the Lennox-Gastaut syndrome. J Child Neurol 1996;11:31-4 «PMID: 8745382»PubMed
- Chiron C, Dumas C, Jambaqué I ym. Randomized trial comparing vigabatrin and hydrocortisone in infantile spasms due to tuberous sclerosis. Epilepsy Res 1997;26:389-95 «PMID: 9095401»PubMed
- Chiron C, Marchand MC, Tran A ym. Stiripentol in severe myoclonic epilepsy in infancy: a randomised placebo-controlled syndrome-dedicated trial. STICLO study group. Lancet 2000;356:1638-42 «PMID: 11089822»PubMed
- Cianchetti C, Pruna D, Coppola G ym. Low-dose lamotrigine in West syndrome. Epilepsy Res 2002;51:199-200 «PMID: 12350395»PubMed
- Coppola G, Auricchio G, Federico R ym. Lamotrigine versus valproic acid as first-line monotherapy in newly diagnosed typical absence seizures: an open-label, randomized, parallel-group study. Epilepsia 2004;45:1049-53 «PMID: 15329068»PubMed
- Coppola G, Capovilla G, Montagnini A ym. Topiramate as add-on drug in severe myoclonic epilepsy in infancy: an Italian multicenter open trial. Epilepsy Res 2002;49:45-8 «PMID: 11948006»PubMed
- Covanis A, Gupta AK, Jeavons PM. Sodium valproate: monotherapy and polytherapy. Epilepsia 1982;23:693-720 «PMID: 6816580»PubMed
- Cross JH. Topiramate monotherapy for childhood absence seizures: an open label pilot study. Seizure 2002;11:406-10 «PMID: 12160672»PubMed
- De Negri M, Baglietto MG, Battaglia FM ym. Treatment of electrical status epilepticus by short diazepam (DZP) cycles after DZP rectal bolus test. Brain Dev 1995;17:330-3 «PMID: 8579219»PubMed
- Delgado-Escueta AV, Enrile-Bacsal F. Juvenile myoclonic epilepsy of Janz. Neurology 1984;34:285-94 «PMID: 6422321»PubMed
- Dreifuss F, Farwell J, Holmes G ym. Infantile spasms. Comparative trial of nitrazepam and corticotropin. Arch Neurol 1986;43:1107-10 «PMID: 3022694»PubMed
- Duchowny M, Pellock JM, Graf WD ym. A placebo-controlled trial of lamotrigine add-on therapy for partial seizures in children. Lamictal Pediatric Partial Seizure Study Group. Neurology 1999;53:1724-31 «PMID: 10563619»PubMed
- Dumermuth G, Kovacs E. The effect of clonazepam (Ro 5-4023) in the syndrome of infantile spasms with hypsarrhythmia and in petit mal variant of Lennox syndrome. Preliminary report. Acta Neurol Scand Suppl 1973;53:26-8 «PMID: 4357639»PubMed
- Dyken PR, DuRant RH, Minden DB ym. Short term effects of valproate on infantile spasms. Pediatr Neurol 1985;1:34-7 «PMID: 3939740»PubMed
- Elterman RD, Glauser TA, Wyllie E ym. A double-blind, randomized trial of topiramate as adjunctive therapy for partial-onset seizures in children. Topiramate YP Study Group. Neurology 1999;52:1338-44 «PMID: 10227615»PubMed
- Farrell K. Benzodiazepines in the treatment of children with epilepsy. Epilepsia 1986;27 Suppl 1:S45-52 «PMID: 3743524»PubMed
- Feucht M, Brantner-Inthaler S. Gamma-vinyl-GABA (vigabatrin) in the therapy of Lennox-Gastaut syndrome: an open study. Epilepsia 1994;35:993-8 «PMID: 7925171»PubMed
- Frank LM, Enlow T, Holmes GL ym. Lamictal (lamotrigine) monotherapy for typical absence seizures in children. Epilepsia 1999;40:973-9 «PMID: 10403222»PubMed
- Genton P, Gelisse P, Thomas P ym. Do carbamazepine and phenytoin aggravate juvenile myoclonic epilepsy? Neurology 2000;55:1106-9 «PMID: 11071486»PubMed
- Glauser TA, Clark PO, McGee K. Long-term response to topiramate in patients with West syndrome. Epilepsia 2000;41 Suppl 1:S91-4 «PMID: 10768309»PubMed
- Glauser TA, Clark PO, Strawsburg R. A pilot study of topiramate in the treatment of infantile spasms. Epilepsia 1998;39:1324-8 «PMID: 9860068»PubMed
- Glauser TA, Pellock JM, Bebin EM ym. Efficacy and safety of levetiracetam in children with partial seizures: an open-label trial. Epilepsia 2002;43:518-24 «PMID: 12027913»PubMed
- Guerreiro MM, Vigonius U, Pohlmann H ym. A double-blind controlled clinical trial of oxcarbazepine versus phenytoin in children and adolescents with epilepsy. Epilepsy Res 1997;27:205-13 «PMID: 9237055»PubMed
- Guerrini R, Dravet C, Genton P ym. Lamotrigine and seizure aggravation in severe myoclonic epilepsy. Epilepsia 1998;39:508-12 «PMID: 9596203»PubMed
- Hancock E, Osborne J, Milner P. Treatment of infantile spasms. Cochrane Database Syst Rev 2003;(3):CD001770 «PMID: 12917912»PubMed
- Hirtz D, Berg A, Bettis D ym. Practice parameter: treatment of the child with a first unprovoked seizure: Report of the Quality Standards Subcommittee of the American Academy of Neurology and the Practice Committee of the Child Neurology Society. Neurology 2003;60:166-75 «PMID: 12552027»PubMed
- Horn CS, Ater SB, Hurst DL. Carbamazepine-exacerbated epilepsy in children and adolescents. Pediatr Neurol 1986;2:340-5 «PMID: 3508708»PubMed
- Hrachovy RA, Frost JD Jr, Kellaway P ym. Double-blind study of ACTH vs prednisone therapy in infantile spasms. J Pediatr 1983;103:641-5 «PMID: 6312008»PubMed
- Illum N, Taudorf K, Heilmann C ym. Intravenous immunoglobulin: a single-blind trial in children with Lennox-Gastaut syndrome. Neuropediatrics 1990;21:87-90 «PMID: 2193242»PubMed
- Jarrar RG, Buchhalter JR, Meyer FB ym. Long-term follow-up of temporal lobectomy in children. Neurology 2002;59:1635-7 «PMID: 12451213»PubMed
- Jayawant S, Libretto SE. Topiramate in the treatment of myoclonic-astatic epilepsy in children: a retrospective hospital audit. J Postgrad Med 2003;49:202-5; discussion 205-6 «PMID: 14597780»PubMed
- Jette NJ, Marson AG, Hutton JL. Topiramate add-on for drug-resistant partial epilepsy. Cochrane Database Syst Rev 2002;(3):CD001417 «PMID: 12137625»PubMed
- Kälviäinen R, Nousiainen I, Mäntyjärvi M ym. Vigabatrin, a gabaergic antiepileptic drug, causes concentric visual field defects. Neurology 1999;53:922-6 «PMID: 10496247»PubMed
- Kaminska A, Ickowicz A, Plouin P ym. Delineation of cryptogenic Lennox-Gastaut syndrome and myoclonic astatic epilepsy using multiple correspondence analysis. Epilepsy Res 1999;36:15-29 «PMID: 10463847»PubMed
- Keene DL, Higgins MJ, Ventureyra EC. Outcome and life prospects after surgical management of medically intractable epilepsy in patients under 18 years of age. Childs Nerv Syst 1997;13:530-5 «PMID: 9403201»PubMed
- Kral T, Kuczaty S, Blümcke I ym. Postsurgical outcome of children and adolescents with medically refractory frontal lobe epilepsies. Childs Nerv Syst 2001;17:595-601 «PMID: 11685521»PubMed
- Lerman P, Lerman-Sagie T, Kivity S. Effect of early corticosteroid therapy for Landau-Kleffner syndrome. Dev Med Child Neurol 1991;33:257-60 «PMID: 1709123»PubMed
- Levy R, Cooper P. Ketogenic diet for epilepsy. Cochrane Database Syst Rev 2003;(3):CD001903 «PMID: 12917915»PubMed
- Li M, Hao XY, Qing J ym. Correlation between CSWS and aphasia in Landau-Kleffner syndrome: a study of three cases. Brain Dev 1996;18:197-200 «PMID: 8836500»PubMed
- Mamelle N, Mamelle JC, Plasse JC ym. Prevention of recurrent febrile convulsions--a randomized therapeutic assay: sodium valproate, phenobarbital and placebo. Neuropediatrics 1984;15:37-42 «PMID: 6424041»PubMed
- Marescaux C, Hirsch E, Finck S ym. Landau-Kleffner syndrome: a pharmacologic study of five cases. Epilepsia 1990;31:768-77 «PMID: 1700953»PubMed
- Marson AG, Kadir ZA, Hutton JL ym. Gabapentin for drug-resistant partial epilepsy. Cochrane Database Syst Rev 2000;(3):CD001415 «PMID: 10796785»PubMed
- Marson AG, Williamson PR, Hutton JL ym. Carbamazepine versus valproate monotherapy for epilepsy. Cochrane Database Syst Rev 2000;(3):CD001030 «PMID: 10908558»PubMed
- Martinovic Z. Comparison of ethosuximide with sodium valproate as monotherapies of absence seizures. Advances in Epileptology: XIVth Epilepsy International Symposium, edited by Maurice Parsonage ym. Raven Press, New York 1983
- McDonagh J, Stephen LJ, Dolan FM ym. Peripheral retinal dysfunction in patients taking vigabatrin. Neurology 2003;61:1690-4 «PMID: 14694031»PubMed
- Mikaeloff Y, de Saint-Martin A, Mancini J ym. Topiramate: efficacy and tolerability in children according to epilepsy syndromes. Epilepsy Res 2003;53:225-32 «PMID: 12694931»PubMed
- Mikati MA, Fayad M, Koleilat M ym. Efficacy, tolerability, and kinetics of lamotrigine in infants. J Pediatr 2002;141:31-5 «PMID: 12091848»PubMed
- Mikati MA, Saab R, Fayad MN ym. Efficacy of intravenous immunoglobulin in Landau-Kleffner syndrome. Pediatr Neurol 2002;26:298-300 «PMID: 11992758»PubMed
- Montouris GD, Biton V, Rosenfeld WE. Nonfocal generalized tonic-clonic seizures: response during long-term topiramate treatment. Topiramate YTC/YTCE Study Group. Epilepsia 2000;41 Suppl 1:S77-81 «PMID: 10768306»PubMed
- Motte J, Trevathan E, Arvidsson JF ym. Lamotrigine for generalized seizures associated with the Lennox-Gastaut syndrome. Lamictal Lennox-Gastaut Study Group. N Engl J Med 1997;337:1807-12 «PMID: 9400037»PubMed
- Nieto-Barrera M, Brozmanova M, Capovilla G ym. A comparison of monotherapy with lamotrigine or carbamazepine in patients with newly diagnosed partial epilepsy. Epilepsy Res 2001;46:145-55 «PMID: 11463516»PubMed
- Nieto-Barrera M, Candau R, Nieto-Jimenez M ym. Topiramate in the treatment of severe myoclonic epilepsy in infancy. Seizure 2000;9:590-4 «PMID: 11162758»PubMed
- O'Regan ME, Brown JK. Is ACTH a key to understanding anticonvulsant action? Dev Med Child Neurol 1998;40:82-9 «PMID: 9489495»PubMed
- Oguni H, Tanaka T, Hayashi K ym. Treatment and long-term prognosis of myoclonic-astatic epilepsy of early childhood. Neuropediatrics 2002;33:122-32 «PMID: 12200741»PubMed
- Ohtsuka Y, Amano R, Mizukawa M ym. Treatment of intractable childhood epilepsy with high-dose valproate. Epilepsia 1992;33:158-64 «PMID: 1733751»PubMed
- Ohtsuka Y, Matsuda M, Ogino T ym. Treatment of the West syndrome with high-dose pyridoxal phosphate. Brain Dev 1987;9:418-21 «PMID: 3434717»PubMed
- Paolicchi JM, Jayakar P, Dean P ym. Predictors of outcome in pediatric epilepsy surgery. Neurology 2000;54:642-7 «PMID: 10680797»PubMed
- Pietz J, Benninger C, Schäfer H ym. Treatment of infantile spasms with high-dosage vitamin B6. Epilepsia 1993;34:757-63 «PMID: 8330589»PubMed
- Posner EB, Mohamed K, Marson AG. Ethosuximide, sodium valproate or lamotrigine for absence seizures in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2005;(4):CD003032 «PMID: 16235312»PubMed
- Prats JM, Garaizar C, Rua MJ ym. Infantile spasms treated with high doses of sodium valproate: initial response and follow-up. Dev Med Child Neurol 1991;33:617-25 «PMID: 1879625»PubMed
- Ramaratnam S, Marson AG, Baker GA. Lamotrigine add-on for drug-resistant partial epilepsy. Cochrane Database Syst Rev 2000;(3):CD001909 «PMID: 10908514»PubMed
- Rantala H, Tarkka R, Uhari M. A meta-analytic review of the preventive treatment of recurrences of febrile seizures. J Pediatr 1997;131:922-5 «PMID: 9427902»PubMed
- Sachdeo RC, Glauser TA, Ritter F ym. A double-blind, randomized trial of topiramate in Lennox-Gastaut syndrome. Topiramate YL Study Group. Neurology 1999;52:1882-7 «PMID: 10371538»PubMed
- Sato S, White BG, Penry JK ym. Valproic acid versus ethosuximide in the treatment of absence seizures. Neurology 1982;32:157-63 «PMID: 6798490»PubMed
- Schlumberger E, Chavez F, Palacios L ym. Lamotrigine in treatment of 120 children with epilepsy. Epilepsia 1994;35:359-67 «PMID: 8156958»PubMed
- Schnaiderman D, Lahat E, Sheefer T ym. Antipyretic effectiveness of acetaminophen in febrile seizures: ongoing prophylaxis versus sporadic usage. Eur J Pediatr 1993;152:747-9 «PMID: 8223808»PubMed
- Shinnar S, Berg AT, Moshe SL ym. The risk of seizure recurrence after a first unprovoked afebrile seizure in childhood: an extended follow-up. Pediatrics 1996;98:216-25 «PMID: 8692621»PubMed
- Siemes H, Spohr HL, Michael T ym. Therapy of infantile spasms with valproate: results of a prospective study. Epilepsia 1988;29:553-60 «PMID: 2842127»PubMed
- Sinclair DB, Aronyk K, Snyder T ym. Extratemporal resection for childhood epilepsy. Pediatr Neurol 2004;30:177-85 «PMID: 15033199»PubMed
- Sinclair DB, Aronyk K, Snyder T ym. Pediatric temporal lobectomy for epilepsy. Pediatr Neurosurg 2003;38:195-205 «PMID: 12646739»PubMed
- Sirven JI, Sperling M, Wingerchuk DM. Early versus late antiepileptic drug withdrawal for people with epilepsy in remission. Cochrane Database Syst Rev 2001;(3):CD001902 «PMID: 11687000»PubMed
- Sotero de Menezes MA, Connolly M, Bolanos A ym. Temporal lobectomy in early childhood: the need for long-term follow-up. J Child Neurol 2001;16:585-90 «PMID: 11510930»PubMed
- Stroink H, Brouwer OF, Arts WF ym. The first unprovoked, untreated seizure in childhood: a hospital based study of the accuracy of the diagnosis, rate of recurrence, and long term outcome after recurrence. Dutch study of epilepsy in childhood. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1998;64:595-600 «PMID: 9598673»PubMed
- Takuma Y. ACTH therapy for infantile spasms: a combination therapy with high-dose pyridoxal phosphate and low-dose ACTH. Epilepsia 1998;39 Suppl 5:42-5 «PMID: 9737444»PubMed
- Tennison M, Greenwood R, Lewis D ym. Discontinuing antiepileptic drugs in children with epilepsy. A comparison of a six-week and a nine-month taper period. N Engl J Med 1994;330:1407-10 «PMID: 8159193»PubMed
- Efficacy of felbamate in childhood epileptic encephalopathy (Lennox-Gastaut syndrome). The Felbamate Study Group in Lennox-Gastaut Syndrome. N Engl J Med 1993;328:29-33 «PMID: 8347179»PubMed
- Tsuru T, Mori M, Mizuguchi M ym. Effects of high-dose intravenous corticosteroid therapy in Landau-Kleffner syndrome. Pediatr Neurol 2000;22:145-7 «PMID: 10738922»PubMed
- Tudur Smith C, Marson AG, Clough HE ym. Carbamazepine versus phenytoin monotherapy for epilepsy. Cochrane Database Syst Rev 2002;(2):CD001911 «PMID: 12076427»PubMed
- Uhari M, Rantala H, Vainionpää L ym. Effect of acetaminophen and of low intermittent doses of diazepam on prevention of recurrences of febrile seizures. J Pediatr 1995;126:991-5 «PMID: 7776115»PubMed
- Wakai S, Ito N, Sueoka H ym. Severe myoclonic epilepsy in infancy and carbamazepine. Eur J Pediatr 1996;155:724 «PMID: 8839737»PubMed
- van Engelen BG, Renier WO, Weemaes CM ym. High-dose intravenous immunoglobulin treatment in cryptogenic West and Lennox-Gastaut syndrome; an add-on study. Eur J Pediatr 1994;153:762-9 «PMID: 7813537»PubMed
- van Stuijvenberg M, Derksen-Lubsen G, Steyerberg EW ym. Randomized, controlled trial of ibuprofen syrup administered during febrile illnesses to prevent febrile seizure recurrences. Pediatrics 1998;102:E51 «PMID: 9794981»PubMed
- Veggiotti P, Cieuta C, Rex E ym. Lamotrigine in infantile spasms. Lancet 1994;344:1375-6 «PMID: 7968065»PubMed
- Verity CM, Hosking G, Easter DJ. A multicentre comparative trial of sodium valproate and carbamazepine in paediatric epilepsy. The Paediatric EPITEG Collaborative Group. Dev Med Child Neurol 1995;37:97-108 «PMID: 7851677»PubMed
- Wheless JW, Neto W, Wang S ym. Topiramate, carbamazepine, and valproate monotherapy: double-blind comparison in children with newly diagnosed epilepsy. J Child Neurol 2004;19:135-41 «PMID: 15072107»PubMed
- Wiebe S, Blume WT, Girvin JP ym. A randomized, controlled trial of surgery for temporal-lobe epilepsy. N Engl J Med 2001;345:311-8 «PMID: 11484687»PubMed
- Wolf SM, Forsythe A. Behavior disturbance, phenobarbital, and febrile seizures. Pediatrics 1978;61:728-31 «PMID: 662511»PubMed
- Yan Liu X, Wong V. Spectrum of epileptic syndromes with electrical status epilepticus during sleep in children. Pediatr Neurol 2000;22:371-9 «PMID: 10913729»PubMed
- Yanagaki S, Oguni H, Hayashi K ym. A comparative study of high-dose and low-dose ACTH therapy for West syndrome. Brain Dev 1999;21:461-7 «PMID: 10522523»PubMed
- Yasuhara A, Yoshida H, Hatanaka T ym. Epilepsy with continuous spike-waves during slow sleep and its treatment. Epilepsia 1991;32:59-62 «PMID: 1985831»PubMed