Piilota sisällysluettelo
Tulostuksen esikatselu   Tekstikoko: A A A

Kaksisuuntainen mielialahäiriö

Käypä hoito
21.10.2008
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Suosituksen tulostettava versio (pdf) «»1

Tiivistelmä suomeksi «Kaksisuuntainen mielialahäiriö»1 ja englanniksi «Bipolar Affective Disorder»2

Oppimateriaali (diasarja) «http://www.kaypahoito.fi/kotisivut/docs/f819481374/kaksisuuntainenmielialahairio20081104.ppt»1

Keskeinen sanoma

  • Kaksisuuntainen mielialahäiriö on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, jossa esiintyy vaihtelevasti masennus-, hypomania-, mania- tai sekamuotoisia sairausjaksoja ja vähäoireisia tai oireettomia välivaiheita.
  • Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen ja huolellinen erotusdiagnostiikka on tärkeää, jotta potilas saa asianmukaista hoitoa.
  • Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy runsasta oheissairastavuutta ja suurentunut itsemurhariski.
  • Puhjettuaan kaksisuuntainen mielialahäiriö on useimmiten krooninen, uusiutuva sairaus. Seurantatutkimusten perusteella potilailla esiintyy oireita noin puolet ajasta ja jaksojen välinen oireilu on yleistä.
  • Hoidossa keskeisintä on ehkäistä jaksojen uusiutumista.
  • Hoidon suunnittelussa on tärkeää kartoittaa, mikä sairauden vaihe kulloinkin on kyseessä ja huomioida sairauden elämänaikainen kulku.
  • Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidon perustan muodostavat mielialaa tasaavat lääkkeet ja toisen polven psykoosilääkkeet sairauden ajankohtaisen vaiheen mukaisesti.
  • Tiedon jakaminen sairaudesta ja sen hoidosta sekä varhaisoireiden tunnistamisen opetus potilaalle ja perheenjäsenille lisäävät hoidon vaikuttavuutta.
  • Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat hoidetaan yleensä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa.

Kohderyhmät

  • Suositus on tarkoitettu ensisijaisesti nuorten ja aikuisten kaksisuuntaista mielialahäiriötä (F30–F31) hoitavalle terveydenhuollon henkilöstölle perusterveydenhuollossa, työterveyshuollossa ja psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa.
  • Lapsuusiän kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito ei kuulu tämän suosituksen piiriin.

Tavoite

  • Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnostiikan ja hoidon yhtenäistäminen ja laadun parantaminen.

Määritelmät

Epidemiologia

Esiintyvyys

Monihäiriöisyys

Kulku ja ennuste

Monihäiriöisyyden vaikutus ennusteeseen

Diagnostiikka

  • Kaksisuuntainen mielialahäiriö on pitkäaikainen mielenterveyden häiriö, jossa esiintyy vaihtelevasti masennus-, hypomania-, mania- tai sekamuotoisia sairausjaksoja ja vähäoireisia tai oireettomia välivaiheita.
  • ICD-10:n mukaiset jaksojen diagnostiset kriteerit on esitetty taulukossa «ICD-10:n mukaiset hypomanian, manian, masennusjakson ja sekamuotoisen jakson diagnostiset kriteerit hieman lyhennettyinä ja muokattuna selkeyden vuoksi.»1, «STAKES. Ohjeita ja luokituksia. Tautiluokitus ICD-10. Kirjapaino Oy West Point, Rauma 1995;03:00»1.
  • Jos kyseessä on ensimmäinen hypomaaninen tai maaninen jakso eikä aiempaa masennusjaksoa ole tiedossa, käytetään F30-diagnooseja.
  • Uusiutunut mania tai hypomania tai ilmaantunut masennustila muuttaa maniadiagnoosit (F30) kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi (F31).
  • Jos ensimmäinen mielialahäiriön jakso on masennustila, käytetään masennustilan diagnooseja, mutta yksikin hypomaaninen, maaninen tai sekamuotoinen jakso muuttaa masennustilojen diagnoosit (F32 ja F33) kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi (F31). Ensimmäinen elämänaikainen jakso on yli puolessa tapauksista masennus.
  • ICD-10-tautiluokitus ei määrittele tarkasti erikseen tyyppien I ja II kaksisuuntaisia mielialahäiriöitä, mutta DSM-IV:n «American Psychiatric Association. Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders. 4. painos. Text Revision American Psychiatric Press, Washington 2000. http://www.psychiatryonline.com/resourceT»2 määrittelyjen mukaisina ne ovat vakiintuneet suomalaiseen kliiniseen käytäntöön.
    • Tyypin I kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä tarkoitetaan tilaa, jossa on esiintynyt masennustiloja ja manioita tai sekamuotoisia jaksoja. Tähän luokitellaan ne harvinaiset tilanteet, jolloin on todettavissa vain toistuvia manioita.
    • Tyypin II kaksisuuntaisella mielialahäiriöllä tarkoitetaan tilaa, jossa on todettu masennustiloja ja hypomanioita. Yksikin mania muuttaa diagnoosin tyypiksi I.
  • Maniaan ja vaikeisiin masennusjaksoihin voi liittyä aistiharhoja tai harhaluuloja, jotka eivät yleensä ole laadultaan skitsofrenialle tyypillisiä, kuten täysin mahdottomat harhaluulot tai kommentoivat äänet.
  • Psykoottiset oireet voivat olla mielialan mukaisia (maniassa suuruusharhaluuloja tai yli-ihmiseksi kohottavia kuulohallusinaatioita ja masennustilassa nihilistisiä harhaluuloja tai syyttäviä kuulohallusinaatioita) tai mielialasta riippumattomia (vainoamisajatukset, neutraali puhe kuulohallusinaationa).
  • DSM-IV:n psykoottinen mielialahäiriö kattaa myös potilaita, joiden häiriö ICD-10-luokituksen mukaan luokiteltaisiin skitsoaffektiiviseksi häiriöksi.
  • Tiheäjaksoisuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa on esiintynyt vähintään neljä sairausjaksoa vuoden kuluessa.
  • Kyseessä on kaksisuuntaisen mielialahäiriön elpymävaihe (F31.7), jos tila ei täytä enää minkään mielialahäiriön (F30–F39) kriteerejä ja se on kestänyt usean kuukauden ajan (mahdollisesti ehkäisevän hoidon ansiosta).
Taulukko 1. ICD-10:n mukaiset hypomanian, manian, masennusjakson ja sekamuotoisen jakson diagnostiset kriteerit hieman lyhennettyinä ja muokattuna selkeyden vuoksi.
HäiriöDiagnostiset kriteerit
HypomaniaA. Mieliala on koholla tai ärtyisä asianomaiselle poikkeuksellisella tavalla vähintään neljän päivän ajan.
B. Esiintyy vähintään kolme seuraavista oireista siten, että ne aiheuttavat ainakin jonkinasteista toimintakyvyn häiriintymistä:
  1. toimeliaisuuden lisääntyminen tai fyysinen rauhattomuus
  2. puheliaisuuden lisääntyminen
  3. hajanaisuus tai keskittymisvaikeudet
  4. unen tarpeen väheneminen
  5. seksuaalinen halukkuuden lisääntyminen
  6. lievä rahojen tuhlailu tai muu vastuuton käytös
  7. seurallisuuden tai tuttavallisuuden lisääntyminen
C. Häiriö ei täytä manian, kaksisuuntaisen mielialahäiriön, masennusjakson, mielialan aaltoiluhäiriön tai anorexia nervosan kriteereitä.
D. Häiriö ei liity psykoaktiivisten aineiden käyttöön tai elimelliseen aivo-oireyhtymään.
ManiaA. Mieliala on enimmäkseen koholla, poikkeuksellisen avoin (ekspansiivinen) tai ärtynyt ja selvästi tavanomaisesta poikkeava asianomaiselle. Mielialan muutos on huomattava ja se on kestänyt vähintään viikon ajan. (Tätä lyhyempi aika riittää, mikäli muutos on niin huomattava, että tarvitaan hoitoa sairaalassa.)
B. Vähintään kolme (tai neljä, mikäli mieliala on ainoastaan ärtynyt) seuraavista oireista siten, että ne aiheuttavat vakavan päivittäisen toimintakyvyn häiriintymisen:
  1. toimeliaisuuden lisääntyminen tai fyysinen rauhattomuus
  2. puheliaisuuden lisääntyminen (puhetulva)
  3. ajatuksenriento tai tunne siitä, että ajatustoiminta on kiihtynyt
  4. tavanomaisten sosiaalisten käytöstapojen häviäminen siten, että esiintyy olosuhteisiin nähden epäasiallista käyttäytymistä
  5. unen tarpeen väheneminen
  6. itsetunnon kohoaminen tai kuvitelmat omista kyvyistä tai suuruudesta (grandiositeetti)
  7. keskittymiskyvyttömyys tai jatkuvat muutokset toiminnassa tai suunnitelmissa
  8. uhkarohkea tai vastuuton käyttäytyminen, jonka riskejä henkilö ei tunnista (esimerkiksi tuhlaileva ilonpito, hurjat seikkailut tai vastuuton ajotapa)
  9. lisääntynyt seksuaalinen halukkuus tai seksuaalinen holtittomuus
C. Ei esiinny aistiharhoja tai harhaluuloja (havaintohäiriöitä, kuten kuulon terävöitymistä tai värien näkemistä kirkkaampina saattaa esiintyä).
D. Häiriö ei liity psykoaktiivisten aineiden käyttöön tai elimelliseen aivo-oireyhtymään.
MasennusjaksoA. Masennusjakso on kestänyt vähintään kahden viikon ajan.
B. Todetaan vähintään kaksi seuraavista oireista:
  1. masentunut mieliala suurimman osan aikaa
  2. kiinnostuksen tai mielihyvän menettäminen asioihin, jotka ovat tavallisesti kiinnostaneet tai tuottaneet mielihyvää
  3. vähentyneet voimavarat tai poikkeuksellinen väsymys
C. Todetaan jokin tai jotkin seuraavista oireista niin, että oireita on yhteensä (B ja C yhteenlaskettuina) vähintään neljä:
  1. 4. itseluottamuksen tai omanarvontunnon väheneminen
  2. 5. perusteettomat tai kohtuuttomat itsesyytökset
  3. 6. toistuvat kuolemaan tai itsemurhaan liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käyttäytyminen
  4. 7. subjektiivinen tai havaittu keskittymisvaikeus, joka voi ilmetä myös päättämättömyytenä tai jahkailuna
  5. 8. psykomotorinen muutos (kiihtymys tai hidastuneisuus), joka voi olla subjektiivinen tai havaittu
  6. 9. unihäiriöt
  7. 10. ruokahalun lisääntyminen tai väheneminen, johon liittyy painon muutos
Lievässä masennustilassa oireita on 4–5, keskivaikeassa 6–7 ja vaikeassa 8–10 ja kaikki kohdasta B.
Sekamuotoinen jaksoHypomaaniset, maaniset ja masennusoireet esiintyvät samanaikaisesti tai hyvin tiheästi vaihdellen. Aiemmin on ollut ainakin yksi mielialahäiriön jakso, ja ajankohtaisen jakson aikana sekä maanisia että masennusoireita on esiintynyt suurimman osan aikaa vähintään kahden viikon ajan.

Tunnistaminen ja erotusdiagnostiikka

Taulukko 2. Sairauksia, lääkeaineita ja päihteitä, jotka voivat aiheuttaa elimellisen mielialahäiriön «Akiskal HS. Mood disorders: clinical features. Kirjassa: Sadock BJ, Sadock VA (toim.) Kaplan and Sadock´s comprehensive textbook of psychiatry. 8. painos. Lippincott William & Wilkins, Philadelphia, P»87.
SairaudetTavallisimmat lääkkeetPäihteet 1)
  1. Päihteisiin liittyvät oireet voivat ilmaantua myös vierotusvaiheessa.
AivoinfarktiAnaboliset steroiditAlkoholi
AivokasvaimetAnksiolyytitAmfetamiini
B1-, B2-, B6- ja B12-vitamiinien puutoksetAntidepressantitEkstaasi (MDMA)
Foolihapon puutosE-pilleritKokaiini
DementiatInterferoni
HypertyreoosiKlonidiini
Hyperadrenalismi (Cushingin oireyhtymä)Kortikosteroidit
MS-tautiPsykoosilääkkeet
PorfyriaPsykostimulantit
Syövät ja etäpesäkkeetSimetidiini
TemporaaliepilepsiaTyroksiini

Etiologia

Perinnöllisten tekijöiden osuus

Ympäristötekijöiden osuus

Hoito ja kuntoutus

Hoidon yleiset periaatteet

  • Mielialaa tasaava lääkehoito on kaksisuuntaisen mielialahäiriön keskeisin hoitomuoto (litium ja mielialaa tasaavat epilepsia- ja psykoosilääkkeet).
  • Hoidon suunnittelussa on keskeistä kartoittaa, mikä sairauden vaihe on kyseessä, ja huomioida taudin kulku.
  • Sairauden aiempi kulku ennustaa tulevaa kulkua (Oirekortti «»3).
  • Hoito tulee järjestää siten, että potilaan yksilölliset ja eri sairausvaiheiden mukaisesti muuttuvat hoitotarpeet huomioidaan ja hoidon jatkuvuus turvataan.
  • Hoidon koordinoimiseksi kaikille kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville olisi suositeltavaa nimetä vastuuhenkilö.
  • Vakava itsetuhoisuus, psykoottisuus, kyvyttömyys huolehtia itsestä ja toimintakyvyn merkittävä heikkeneminen ovat usein aiheita sairaalahoidolle. Tarvittaessa sairaalahoito toteutetaan mielenterveyslain mukaisesti tahdosta riippumatta.
  • Jos avohoito arvioidaan akuuttivaiheessa riittäväksi, tulee potilaan tilaa seurata säännöllisin tapaamisin 1–2 viikon välein tai tarvittaessa tiiviimmin, jos esimerkiksi itsemurhavaara arvioidaan suureksi.
  • Akuuttihoidon tavoitteena on oireettomuus. Tästä vaiheesta alkaa ylläpitohoito. Eutymiassa potilas on oireeton tai hänellä on vain hyvin lieviä ja ohimeneviä oireita.
  • Seurantatapaamisissa on suositeltavaa arvioida hoidon tehoa käyttämällä sekä masennusoireita (esimerkiksi Beckin 21-kohtainen masennuskysely, Hamiltonin depressioasteikko tai Montgomery–Åsbergin depressioasteikko, MADRS «»4) että maanisia oireita (esimerkiksi Young Mania Rating Scale eli YMRS «»5) määrittäviä oiremittareita sekä mielialapäiväkirjaa (Mielialapäiväkirja «»6).
  • Lääkehoito- ja sairaushistorian graafista kuvausta (Oirekortti «»3) käytetään apuna hoitovasteen seurannassa «Denicoff KD, Leverich GS, Nolen WA ym. Validation of the prospective NIMH-Life-Chart Method (NIMH-LCM-p) for longitudinal assessment of bipolar illness. Psychol Med 2000:30:1391-7»41.
  • Hoidossa oleellista on hyvä yhteistyö ja tiedon siirtyminen hoitoon osallistuvien tahojen kesken.

Suositus hoidon porrastuksesta

  • Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat hoidetaan yleensä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa.
  • Kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistamiseksi tulisi perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa kysyä kaikilta masennuspotilailta mahdollisista aiemmista kohonneen, kiihtyneen tai ärtyneen mielialan jaksoista.
  • Jos perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa herää epäily kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, potilas on syytä ohjata psykiatriseen erikoissairaanhoitoon diagnostiseen arvioon.
  • Samanaikainen päihdeongelma ei ole este diagnostiselle arviolle erikoissairaanhoidossa.
  • Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa aloitettu ja toteutettu ylläpitohoidon seuranta voidaan siirtää perusterveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoon yleensä aikaisintaan siinä vaiheessa, kun potilas on ollut oireeton tai hänellä on ollut enintään vähäisiä jäännösoireita riittävän pitkään (1–3 vuotta). Tällöin huomioidaan potilaan kokonaistilanne ja toimintakyky.
  • Hoitopaikan valintaan vaikuttavat muun muassa sairauden vaikeusaste, aiempien jaksojen lukumäärä ja vaikeusaste, aiempi psykoottisuus ja itsetuhoisuus, uusiutumisen riski, erityinen riski (esimerkiksi potilaan työtehtävät), sukuhistoria ja hoitomyöntyvyys.
  • Jos potilaalle tulee uudelleen kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireita tai ennakoivia oireita, hoitopaikan valinta arvioidaan uudelleen kiireellisen psykiatrisen konsultaation avulla tai potilas ohjataan psykiatriseen erikoissairaanhoitoon hoidon arvioon.

Lääkehoito

Manian lääkehoito

Sekamuotoisen jakson lääkehoito

Hypomanian lääkehoito

Masennusvaiheen hoito, tyyppi I

Masennusvaiheen hoito, tyyppi II

Taulukko 3. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennus-, mania- ja ylläpitovaiheen hoidossa suositeltavien lääkkeiden tavanomaiset annokset ja tavoitepitoisuudet.
LääkeAnnos tai pitoisuus
  1. Mahdollisimman nopea hoitoannoksen tai -pitoisuuden tavoittaminen
  2. Myös sekamuotoisen jakson hoidossa
MasennusvaiheManiavaihe1)Ylläpitovaihe
Aripipratsoli15–30 mg/vrk2)15–30 mg/vrk
Haloperidoli2–15 mg/vrk
Karbamatsepiini400–1 600 mg/vrk2)400–1 600 mg/vrk
Ketiapiini300–600 mg/vrk300–800 mg/vrk300–600 mg/vrk
Lamotrigiini50–200 mg/vrk50–400 mg/vrk
Litium0.8–1.2 mmol/l 0.8–1.2 mmol/l0.6–0.8 mmol/l
Olantsapiini + fluoksetiini5 + 20 – 10 + 40 mg/vrk
Olantsapiini5–20 mg/vrk2)5–20 mg/vrk
Risperidoni1–6 mg/vrk2)
Tsiprasidoni80–120 mg/vrk2)
Valproaatti450–600 µmol/l450–900 µmol/l2)450–900 µmol/l

Lääkehoitoihin liittyvä vaiheen kääntymisen vaara

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön psykoottisen masennusjakson hoito

Kokeelliset hoidot

Ylläpitohoito kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä

Tyypin II häiriön ylläpitohoito

Tiheäjaksoisuus ja ylläpitohoito

Lääkehoidon somaattinen seuranta

Psykososiaaliset hoitomuodot

Hoitoon sitoutuminen

Lääkehoito eri elämänvaiheissa ja erityistilanteissa

Nuoret

Vanhukset

Raskaus

Imetys

Hoitojen vaikutus muuhun samanaikaiseen häiriöön

Itsetuhoisen potilaan hoito

Toimintakyvyn arviointi

Laatukriteerit

  • Jokaisen kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan tulisi saada vaikuttavaksi todettua hoitoa sairauden ajankohtaisen vaiheen ja kokonaiskulun mukaisesti.
  • Työryhmä suosittaa, että kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidon laatua seurattaisiin seuraavilla kriteereillä:
    • Onko yksikössä paikallista kirjallista hoito-ohjelmaa, jossa huomioidaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön tunnistaminen, diagnostiikka, monihäiriöisyys, hoidon porrastus, asianmukainen lääkehoito ja psykososiaalinen hoito sekä hoidon jatkuvuuden turvaaminen hoitoketjussa?
    • Kuinka suurella osalla kaksisuuntaisen mielialahäiriön takia hoidossa olevista on sairauskertomuksessaan ajan tasalla oleva kirjallinen hoitosuunnitelma?
    • Kuinka suurella osalla potilaista on käytössään oirekortti?
    • Kuinka suurella osalla potilaista hoitoon on liittynyt pari- tai perhetapaaminen tai on tehty sosiaalisen verkoston kartoitus?
    • Kuinka suuri osa potilaista saa sairauden vaihetta vastaavaa asianmukaista lääkehoitoa?
    • Kuinka suurella osalla potilaista on toteutunut pitkäaikainen ja säännöllinen seuranta ylläpitovaiheessa?
    • Kuinka suuri osa potilaista on saanut psykoedukaatiota?
    • Kuinka suurella osalla potilaista on seurannassa käytetty hyväksi mittareita toimintakyvyn ja oireiden arvioimiseksi?
    • Kuinka suurella osalla potilaista seurataan säännöllisesti itsetuhokäyttäytymisen riskiä?
    • Kuinka moni potilaista saavuttaa remission hoidon aikana?

Sähköinen tausta-aineisto

Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja imetys «Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja imetys»6

Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja itsetuhokäyttäytyminen «Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja itsetuhokäyttäytyminen»2

Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja neuropsykologiset ongelmat «Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja neuropsykologiset ongelmat»1

Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja raskaus «Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja raskaus»5

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkehoidon seuranta: somaattiset haitat «Kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkehoidon seuranta: somaattiset haitat»3

Mielialapäiväkirja «»6

MADRS-asteikko «»4

MDQ-seulonta-asteikko «»2

Psykoosilääkkeiden haittavaikutukset «Psykoosilääkkeiden haittavaikutukset»4

Oirekortti «»3

YMRS-asteikko «»5

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Puheenjohtaja:

Kirsi Suominen, psykiatrian dosentti, ylilääkäri HUS, HYKS, psykiatrian tulosyksikkö, Jorvi

Jäsenet:

Jukka Hintikka, psykiatrian professori; Kuopion yliopiston kliininen laitos ja KYS:n psykiatrian klinikka

Olli Kampman, psykiatrian professori (mvs.); Tampereen yliopiston lääketieteen laitos, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, psykiatrian toiminta-alue ja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, psykiatrian tulosryhmä (Käypä hoito toimittaja)

Tuula Kieseppä, LT, psykiatrian erikoislääkäri, osastonlääkäri; HUS, HYKS, psykiatrian tulosyksikkö, Peijas

Katariina Korkeila, LT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri, ylilääkäri; Turun terveystoimi, terveyskeskuspäivystys

Esa Leinonen, psykiatrian professori; Tampereen yliopiston lääketieteen laitos ja TAYS, psykiatrian toimialue

Jorma Oksanen, psykiatrian erikoislääkäri, kuntoutuspsykiatrian ylilääkäri; Auroran sairaala, Helsinki

Marja Pirinen, THM, perheterapeutti, osastonhoitaja; HUS, HYKS, psykiatrian tulosyksikkö, Jorvi

Marko Sorvaniemi, psykiatrian dosentti, psykiatrian erikoislääkäri; Satakunnan Psykiatripalvelu Oy, Rauma

Annamari Tuulio-Henriksson, neuropsykologian dosentti, erikoistutkija; Kansanterveyslaitos

Hanna Valtonen, LT, psykiatrian erikoislääkäri; HUS, HYKS, psykiatrian tulosyksikkö, Jorvi

Asiantuntijat:

Erkki Isometsä, psykiatrian professori; Helsingin yliopisto

Sidonnaisuudet

Jukka Hintikka: Luentoja lääkealan yritysten koulutuksissa (Janssen-Cilag, Lundbeck, Pfizer, AstraZeneca, Orion Pharma). Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin lääkealan yritysten kustantamana (AstraZeneca, BMS, Janssen-Cilag, Lilly, Lundbeck, Servier). Toiminut lääkealan yritysten asiantuntijana (BMS, Janssen-Cilag, Lundbeck). Kelan asiantuntijalääkäri.

Olli Kampman: Ks. www.kaypahoito.fi «http://www.kaypahoito.fi»5 / Yhteystiedot / Toimitus / Lisätiedot

Tuula Kieseppä: Luentoja lääkealan yrityksen tilaisuuksissa (Eli Lilly). Keskinäinen vakuutusyhtiö Varman asiantuntijalääkäri.

Katariina Korkeila: Ei sidonnaisuuksia.

Esa Leinonen: Luentoja ja konsultaatioita lääkealan yrityksille (Lilly, Pfizer, AstraZeneca, Lundbeck, Wyeth, Janssen-Cilag). Adviser board (Lilly, AstraZeneca). Osallistunut kongresseihin lääkealan yrritysten kustantamana (Sanofi, Pfizer, BMS, AstraZeneca).

Jorma Oksanen: Toiminut asiantuntijana lääkealan yrityksen tieteellisen neuvottelukunnan jäsenenä (Bristol-Myers Squibb). Kutsuttuna luennoitsijana lääkealan yritysten tilaisuuksissa (Eli Lilly, Janssen-Cilag, Bristol-Myers Squibb, Sanofi-Synthelabo, Lundbeck). Osallistunut lääkealan yrityksen koulutustilaisuuksien suunnitteluun (Sanofi-Synthelabo). Tehnyt lääketutkimusta korvausta vastaan (BMS, Janssen-Cilag, AstraZeneca). Osallistunut ulkomaiseen kongressiin lääkealan yrityksen kustantamana (Janssen-Cilag).

Marja Pirinen: Ei sidonnaisuuksia.

Marko Sorvaniemi: Tehnyt lääketutkimusta korvausta vastaan (AstraZeneca, Eli Lilly, Janssen-Cilag, Wyeth, Sanofi-Aventis, Pierre Fabre, Lundbeck, Pfizer, M´s Science, GSK, Servier). Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin lääkealan yritysten kustantamana (AstraZeneca, Lilly, Lundbeck). Osallistunut lääkealan yritysten järjestämiin koulutuksiin kutsuttuna luennoitsijana (AstraZeneca, Eli Lilly, GSK, Novartis, Pfizer, BMS, Janssen-Cilag, OrionPharma, Lundbeck).

Kirsi Suominen: Osallistunut lääkealan yritysten järjestämiin koulutustilaisuuksiin kutsuttuna luennoitsijana (Eli Lilly, GlaxoSmithKline, AstraZeneca, Bristol-Meyers Squibb). Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin lääkealan yritysten kustantamana (Bristol-Myers Squibb, Lilly, AstraZeneca, Wyeth). Lääkealan yritysten advisory boardin jäsen (AstraZeneca, Bristol-Myers Squibb).

Annamari Tuulio-Henriksson: Kutsuttuna luennoitsijana lääkealan yrityksen tilaisuuksissa (Lilly).

Hanna Valtonen: Luennoitsijana lääkealan yrityksen koulutustilaisuuksissa (Eli Lilly). Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin lääkealan yritysten kustantamana (Bristol-Myers Squibb, Wyeth). Tehnyt lääketutkimusta korvausta vastaan (AstraZeneca). Lääkealan yrityksen Advisory Boardin jäsen (Bristol-Myers Squibb).

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Kirjallisuutta

  1. STAKES. Ohjeita ja luokituksia. Tautiluokitus ICD-10. Kirjapaino Oy West Point, Rauma 1995;03:00
  2. American Psychiatric Association. Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders. 4. painos. Text Revision American Psychiatric Press, Washington 2000. http://www.psychiatryonline.com/resourceTOC.aspx?resourceID=1
  3. Perälä J, Suvisaari J, Saarni SI ym. Lifetime prevalence of psychotic and bipolar I disorders in a general population. Arch Gen Psychiatry 2007;6:19-28
  4. Suvisaari J, Aalto-Setälä T, Tuulio-Henriksson A ym. Mental disorders in young adulthood. Psychol Med 2008 May 28:1-13
  5. Merikangas KR, Akiskal HS, Angst J ym. Lifetime and 12-month prevalence of bipolar spectrum disorder in the National Comorbidity Survey replication. Arch Gen Psychiatry 2007;64:543-52
  6. Mantere O, Melartin TK, Suominen K ym. Differences in Axis I and II comorbidity between bipolar I and II disorders and major depressive disorder. J Clin Psychiatry 2006;67:584-93
  7. Yatham LN, Kennedy SH, O’Donovan C ym. Canadian Network for Mood and Anxiety Treatments (CANMAT) guidelines for the management of patients with bipolar disorder: consensus and controversies. Bipolar Disord 2005;7(Suppl 3):5-69
  8. Carney CP, Jones LE. Medical comorbidity in women and men with bipolar disorders: a population-based controlled study. Psychosom Med 2006;68:684-91
  9. Low NC, du Fort GG, Cervantes P. Prevalence, clinical correlates, and treatment of migraine in bipolar disorder. Headache 2003;43:940-9
  10. Osby U, Brandt L, Correia N,Ekbom A, Sparén P. Excess mortality in bipolar and unipolar disorder in Sweden. Arch Gen Psychiatry 2001;58:844-50
  11. Mantere O, Suominen K, Valtonen H, Arvilommi P, Isometsä E. Only half of bipolar I and II patients report prodromal symptoms. In press J Aff Disord 2008;Apr 26
  12. Mantere O, Suominen K, Leppämäki S, Valtonen H, Arvilommi P, Isometsä E. The clinical characteristics of DSM-IV bipolar I and II disorders: baseline findings from the Jorvi Bipolar Study (JoBS). Bipolar Disord 2004;6:395-405
  13. Judd LL, Akiskal HS, Schettler PJ ym. A prospective investigation of the natural history of the long-term weekly symptomatic status of bipolar II disorder. Arch Gen Psychiatry 2003;60:261-9
  14. Mantere O, Suominen K, Valtonen H ym. Differences in outcome of DSM-IV bipolar I and II disorders. Bipolar Disord 2007;9:1-13
  15. Hawton K, Sutton L, Haw C, Sinclair J, Harriss L. Suicide and attempted suicide in bipolar disorder: a systematic review of risk factors. J Clin Psychiatry 2005;66:693-704
  16. Valtonen HM, Suominen K, Mantere O, Leppämäki S, Arvilommi P, Isometsä E. Suicidal behaviour during different phases of bipolar disorder. J Affect Disord 2007;97:101-7
  17. Lingam R, Scott J. Treatment non-adherence in affective disorders. Acta Psychiatr Scand 2002;105:164-72
  18. Yen CF, Chen CS, Ko CH ym. Relationships between insight and medication adherence in outpatients with schizophrenia and bipolar disorder: prospective study. Psychiatry Clin Neurosci 2005;59:403-9
  19. Colom F, Vieta E, Tacchi MJ, Sánchez-Moreno J, Scott J. Identifying and improving non-adherence in bipolar disorders. Bipolar Disord 2005;7(Suppl 5):24-31
  20. Sajatovic M, Bauer MS, Kilbourne AM, Vertrees JE, Williford W. Self-reported medication treatment adherence among veterans with bipolar disorder. Psychiatr Serv 2006;57:56-62
  21. Gaudiano BA, Miller IW. Patients' expectancies, the alliance in pharmacotherapy, and treatment outcomes in bipolar disorder. J Consult Clin Psychol 2006;74:671-6
  22. Strauss JL, Johnson SL. Role of treatment alliance in the clinical management of bipolar disorder: stronger alliances prospectively predict fewer manic symptoms. Psychiatry Res 2006;145:215-23
  23. Tsai SM, Chen C, Kuo C, Lee J, Lee H, Strakowski SM. 15-year outcome of treated bipolar disorder. J Affect Disord 2001;63:215-20
  24. Lew KH, Chang EY, Rajagopalan K, Knoth RL. The effect of medication adherence on health care utilization in bipolar disorder. Man Care Interface 2006;19:41-6
  25. Ellicott A, Hammen C, Gitlin M, Brown G, Jamison K. Life events and the course of bipolar disorder. Am J Psychiatry 1990;147:1194-8
  26. Wehr TA, Sack DA, Rosenthal NE. Sleep reduction as a final common pathway in the genesis of mania. Am J Psychiatry 1987;144:201-4, Erratum in: Am J Psychiatry 1987;144:542
  27. Boylan KR, Bieling PJ, Marriott M, Begin H, Young LT, MacQueen GM. Impact of comorbid anxiety disorders on outcome in a cohort of patients with bipolar disorder. J Clin Psychiatry 2004;65:1106-13
  28. Henry C, Van den Bulke D, Bellivier F, Etain B, Rouillon F, Leboyer M. Anxiety disorders in 318 bipolar patients: prevalence and impact on illness severity and response to mood stabilizer. J Clin Psychiatry 2003;64:331-5
  29. Salloum IM, Thase ME. Impact of substance abuse on the course and treatment of bipolar disorder. Bipolar Disord 2000;2:269-80
  30. Kessing LV. The effect of comorbid alcoholism on recurrence in affective disorder: a case register study. J Affect Disord 1999;53:49-55
  31. Strakowski SM, DelBello MP, Fleck DE ym. Effects of co-occurring cannabis use disorders on the course of bipolar disorder after a first hospitalization for mania. Arch Gen Psychiatry 2007;64:57-64
  32. Kupka RW, Luckenbaugh DA, Post RM ym. Comparison of rapid-cycling and non-rapid-cycling bipolar disorder based on prospective mood ratings in 539 outpatients. Am J Psychiatry 2005;162:1273-80
  33. Henquet C, Krabbendam L, de Graaf R, ten Have M, van Os J. Cannabis use and expression of mania in the general population. J Affect Disord 2006;95:103-10
  34. Dunayevich E, Sax KW, Keck PE Jr ym. Twelve-month outcome in bipolar patients with and without personality disorders. J Clin Psychiatry 2000;61:134-9
  35. Bieling PJ, MacQueen GM, Marriot MJ ym. Longitudinal outcome in patients with bipolar disorder assessed by life-charting is influenced by DSM-IV personality disorder symptoms. Bipolar Disord 2003;5:14-21
  36. Nierenberg AA, Miyahara S, Spencer T ym. Clinical and diagnostic implications of lifetime attention-deficit/hyperactivity disorder comorbidity in adults with bipolar disorder: data from the first 1000 STEP-BD participants. Biol Psychiatry 2005;57:1467-73
  37. Kupka RW, Luckenbaugh DA, Post RM, Leverich GS, Nolen WA. Rapid and non-rapid cycling bipolar disorder: a meta-analysis of clinical studies. J Clin Psychiatry 2003;64:1483-94
  38. Truman CJ, Goldberg JF, Ghaemi SN ym. Self-reported history of manic/hypomanic switch associated with antidepressant use: data from the Systematic Treatment Enhancement Program for Bipolar Disorder (STEP-BD). J Clin Psychiatry 2007;68:1472-9
  39. Hirschfeld RM, Holzer C, Calabrese JR ym. Validity of the mood disorder questionnaire: a general population study. Am J Psychiatry 2003;160:178-80
  40. Isometsä E, Suominen K, Mantere O ym. The mood disorder questionnaire improves recognition of bipolar disorder in psychiatric care. BMC Psychiatry 2003;3:8
  41. Denicoff KD, Leverich GS, Nolen WA ym. Validation of the prospective NIMH-Life-Chart Method (NIMH-LCM-p) for longitudinal assessment of bipolar illness. Psychol Med 2000:30:1391-7
  42. Farmer A, Elkin A, McGuffin P. The genetics of bipolar affective disorder. Curr Opin Psychiatry 2007;20:8-12
  43. Kieseppä T, Partonen T, Haukka J, Kaprio J, Lönnqvist J. High concordance of bipolar I disorder in a nationwide sample of twins. Am J Psychiatry 2004;161:1814-21
  44. Edvardsen J, Torgersen S, Røysamb E ym. Heritability of bipolar spectrum disorders. Unity or heterogeneity? J Affect Disord 2008;106:229-40
  45. Craddock N, Jones I. Genetics of bipolar disorder. J Med Genet 1999;36:585-94
  46. Tsuchiya KJ, Byrne M, Mortensen PB. Risk factors in relation to an emergence of bipolar disorder: a systematic review. Bipolar Disord 2003;5:231-42
  47. Hillegers HJ, Burger H, Wals M ym. Impact of stressful life events, familial loading and their interaction on the onset of mood disorders: study in a high-risk cohort of adolescent offspring of parents with bipolar disorder. Br J Psychiatry 2004;185:97-101
  48. National Collaborating Centre for Mental Health. Bipolar disorder. The management of bipolar disorder in adults, children and adolescents, in primary and secondary care. National Institute for Health and Clinical Excellence (NICE) Clinical Guideline 38, 2006. www.nice.org.uk/CG038
  49. Ciapparelli A, Dell’Osso L, Tundo A ym. Electroconvulsive therapy in medication-nonresponsive patients with mixed mania and bipolar depression. J Clin Psychiatry 2001;62:552-5
  50. Penland HR, Ostroff RB. Combined use of lamotrigine and electroconvulsive therapy in bipolar depression: a case series. J ECT 2006;22:142-7
  51. Yatham LN, Kennedy SH, O’Donovan C ym. Canadian Network for Mood and Anxiety Treatments (CANMAT) guidelines for the management of patients with bipolar disorder: update 2007. Bipolar Disord 2006;8:721-39
  52. Frye MA, Grunze H, Suppes T ym. A placebo-controlled evaluation of adjunctive modafinil in the treatment of bipolar depression. Am J Psychiatry 2007;164:1242-9
  53. Goldberg JF, Burdick KE, Endick CJ. Preliminary randomized double-blind, placebo-controlled trial of pramipexole added to mood stabilizers for treatment-resistant bipolar depression. Am J Psychiatry 2004;161:564-6
  54. Severus WE, Kleindienst N, Seemüller F, Frangou S, Möller HJ, Greil W. What is the optimal serum lithium level in the long-term treatment of bipolar disorder – a review? Bipolar Disord 2008:10:231-7
  55. Yazici O, Kora K, Polat A, Saylan M. Controlled lithium discontinuation in bipolar patients with good response to long-term lithium prophylaxis. J Affect Disord 2004;80:269-71
  56. Hadjipavlou G, Mok H, Yatham LN. Bipolar II disorder: an overview of recent developments. Can J Psychiatry 2004;49:802-12
  57. Greil W, Kleindienst N. Lithium versus carbamazepine in the maintenance treatment of bipolar II disorder and bipolar disorder not otherwise specified. Int Clin Psychopharmacol 1999;14:283-5
  58. Kleindienst N, Greil W. Differential efficacy of lithium and carbamazepine in the prophylaxis of bipolar disorder: results of the MAP study. Neuropsychobiology 2000;42(Suppl 1):2-10
  59. Scott J, Paykel E, Morriss R ym. Cognitive-behavioural therapy for severe and recurrent bipolar disorders: randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2006;188:313-20
  60. Pavuluri MN, Graczyk PA, Henry DB, Carbray JA, Heidenreich J, Miklowitz DJ. Child- and family-focused cognitive-behavioral therapy for pediatric bipolar disorder: development and preliminary results. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2004;43:528-37
  61. Miklowitz DJ, George EL, Axelson DA ym. Family-focused treatment for adolescents with bipolar disorder. J Affect Disord 2004;82 (Suppl 1):S113-28
  62. Fristad MA, Gavazzi SM, Mackinaw-Koons B. Family psychoeducation an adjunctive intervention for children with bipolar disorder. Biol Psychiatry 2003;53:1000-8
  63. Colom F, Vieta E. Psychoeducation manual for bipolar disorder. Cambridge University Press 2006
  64. Basco MR, Rush AJ. Cognitive-Behavioral therapy for bipolar disorder. New York, Guilford Press, 1996
  65. Lam DH, Jones SH, Hayward P, Bright JA. Cognitive therapy for bipolar disorder. Chichester, John Wiley & Sons, 1999
  66. Miklowitz DJ, Goldstein MJ. Bipolar disorder: a family-focused approach. New York, Guilford Publications, 1997
  67. Frank E. Treating bipolar disorder: A clinician´s guide to interpersonal and social rhythm therapy. New York, Guilford Press, 2005
  68. Scott J, Pope M. Nonadherence with mood stabilizers: prevalence and predictors. J Clin Psychiatry 2002;63:384-90
  69. Sajatovic M, Valenstein M, Blow FC, Ganoczy D, Ignacio RV. Treatment adherence with antipsychotic medications in bipolar disorder. Bipolar Disord 2006;8:232-41
  70. Gianfrancesco FD, Rajagopalan K, Sajatovic M, Wang RH. Treatment adherence among patients with bipolar or manic disorder taking atypical and typical antipsychotics. J Clin Psychiatry 2006;67:222-32
  71. Berk M, Berk L. Mood stabilizers and treatment adherence in bipolar disorder: addressing adverse events. Ann Clin Psychiatry 2003;15:217-24
  72. Kowatch RA, Fristad M, Birmaher B ym. Treatment guidelines for children and adolescents with bipolar disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2005;44:213-35
  73. Weller EB, Danielyan AK, Weller RA. Somatic treatment of bipolar disorder in children and adolescents. Psychiatr Clin North Am 2004;27:155-78, x-xi
  74. Birmaher B, Axelson D, Strober M ym. Clinical course of children and adolescents with bipolar spectrum disorders. Arch Gen Psychiatry 2006;63:175-83
  75. Findling RL. Update on the treatment of bipolar disorder in children and adolescents. Eur Psychiatry 2005;20:87-91
  76. DelBello MP, Kowatch RA, Adler CM ym. A double-blind randomized pilot study comparing quetiapine and divalproex for adolescent mania. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2006;45:305-13
  77. Ginsberg LD. Carbamazepine extended-release capsules: a retrospective review of its use in children and adolescents. Ann Clin Psychiatry 2006;18(Suppl 1):3-7
  78. Chang K, Saxena K, Howe M. An open-label study of lamotrigine adjunct or monotherapy for the treatment of adolescents with bipolar depression. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2006;45:298-304
  79. McClellan J, Kowatch R, Findling RL and the Work Group on Quality Issues. Practice parameter for the assessment and treatment of children and adolescents with bipolar disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46:107-25
  80. Pavuluri MN, Henry DB, Carbray JA, Naylor MW, Janicak PG. Divalproex sodium for pediatric mixed mania: a 6-month prospective trial. Bipolar Disord 2005;7:266-73
  81. Henry CA, Zamvil LS, Lam C, Rosenquist KJ, Ghaemi SN. Long-term outcome with divalproex in children and adolescents with bipolar disorder. J Child Adolesc Psychopharmacol 2003;13:523-9
  82. Malm H. Psyykenlääkkeiden käyttö ja turvallisuus raskauden ja imetyksen aikana. Suom Lääkäril 2005;60:1149-54
  83. Drake RE, Xie H, McHugo GJ, Shumway M. Three-year outcomes of long-term patients with co-occurring bipolar and substance use disorders. Biol Psychiatry 2004;56:749-56
  84. Albanese MJ, Pies R. The bipolar patient with comorbid substance use disorder: recognition and management. CNS Drugs 2004;18:585-96
  85. Gray SM, Otto MW. Psychosocial approaches to suicide prevention: applications to patients with bipolar disorder. J Clin Psychiatry 2001;62(Suppl 25):56-64
  86. Rucci P, Frank E, Kostelnik B ym. Suicide attempts in patients with bipolar I disorder during acute and maintenance phases of intensive treatment with pharmacotherapy and adjunctive psychotherapy. Am J Psychiatry 2002;159:1160-4
  87. Akiskal HS. Mood disorders: clinical features. Kirjassa: Sadock BJ, Sadock VA (toim.) Kaplan and Sadock´s comprehensive textbook of psychiatry. 8. painos. Lippincott William & Wilkins, Philadelphia, PA, 2005
  88. Allen MH, Hirschfeld RM, Wozniak PJ, Baker JD, Bowden CL. Linear relationship of valproate serum concentration to response and optimal serum levels for acute mania. Am J Psychiatry 2006;163:272-5
  89. Amsterdam JD, Shults J. Fluoxetine monotherapy of bipolar type II and bipolar NOS major depression: a double-blind, placebo-substitution, continuation study. Int Clin Psychopharmacol 2005;20:257-64
  90. Baethge C, Baldessarini RJ, Mathiske-Schmidt K ym. Long-term combination therapy versus monotherapy with lithium and carbamazepine in 46 bipolar I patients. J Clin Psychiatry 2005;66:174-82
  91. Baldessarini RJ, Tondo L, Floris G, Hennen J. Effects of rapid cycling on response to lithium maintenance treatment in 360 bipolar I and II disorder patients. J Affect Disord 2000;61:13-22
  92. Ball JR, Mitchell PB, Corry JC, Skillecorn A, Malhi GS. A randomized controlled trial of cognitive therapy for bipolar disorder: focus on long-term change. J Clin Psychiatry 2006;67:277-86
  93. Bauer MS, McBride L, Williford WO ym. Collaborative care for bipolar disorder: Part I. Intervention and implementation in a randomized effectiveness trial. Psychiatr Serv 2006;57:927-36
  94. Bauer MS, McBride L, Williford WO ym. Collaborative care for bipolar disorder: Part II. Impact on clinical outcome, function and costs. Psychiatr Serv 2006;57:937-45
  95. Biederman J, Mick E, Wozniak J, Aleardi M, Spencer T, Faraone SV. An open-label trial of risperidone in children and adolescents with bipolar disorder. J Child Adolescent Psychopharmacol 2005;15:311-7
  96. Bowden CL, Brugger AM, Swann AC ym. Efficacy of divalproex vs lithium and placebo in the treatment of mania. The Depakote Mania Study Group. JAMA 1994;271:918-24, erratum in: JAMA 1994;271:1830
  97. Bowden CL, Calabrese JR, McElroy SL ym. A randomized, placebo-controlled 12-month trial of divalproex and lithium in treatment of outpatients with bipolar I disorder. Divalproex Maintenance Study Group. Arch Gen Psychiatry 2000;57:481-9
  98. Bowden CL, Calabrese JR, Sachs G ym. A placebo-controlled 18-month trial of lamotrigine and lithium maintenance treatment in recently manic or hypomanic patients with bipolar I disorder. Arch Gen Psychiatry 2003;60:392-400, erratum in: Arch Gen Psychiatry 2004;61:680
  99. Bowden CL, Grunze H, Mullen J ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled efficacy and safety study of quetiapine or lithium as monotherapy for mania in bipolar disorder. J Clin Psychiatry 2005;66:111-21
  100. Bowden CL, Swann AC, Calabrese JR ym. A randomized, placebo-controlled, multicenter study of divalproex sodium extended release in the treatment of acute mania. J Clin Psychiatry 2006;67:1501-10
  101. Brown ES, Perantie DC, Dhanani N, Beard L, Orsulak P, Rush AJ. Lamotrigine for bipolar disorder and comorbid cocaine dependence: a replication and extension study. J Affect Disord 2006;93:219-22
  102. Calabrese J, Keck PE Jr, Macfadden W ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled trial of quetiapine in the treatment of bipolar I or II depression. Am J Psychiatry 2005;162:1351-60
  103. Calabrese JR, Bowden CL, Sachs G ym. A placebo-controlled 18-month trial of lamotrigine and lithium maintenance treatment in recently depressed patients with bipolar I disorder. J Clin Psychiatry 2003;64:1013-24
  104. Calabrese JR, Bowden CL, Sachs GS ym. A double-blind placebo-controlled study of lamotrigine monotherapy in outpatients with bipolar I depression. Lamictal 602 Study Group. J Clin Psychiatry 1999;60:79-88
  105. Calabrese JR, Huffman RF, White RL ym. Lamotrigine in the acute treatment of bipolar depression: results of five double-blind, placebo-controlled trials. Bipolar Disord 2008;10:323-33
  106. Calabrese JR, Shelton MD, Rapport DJ ym. A 20-month, double-blind, maintenance trial of lithium versus divalproex in rapid-cycling bipolar disorder. Am J Psychiatry 2005;162:2152-61
  107. Calabrese JR, Suppes T, Bowden CL ym. A double-blind, placebo-controlled, prophylaxis study of lamotrigine in rapid-cycling bipolar disorder. Lamictal 614 Study Group. J Clin Psychiatry 2000;61:841-50
  108. Calabrese JR, Woyshville MJ, Kimmel SE, Rapport DJ. Predictors of valproate response in bipolar rapid cycling. J Clin Psychopharmacol 1993;13:280-3
  109. Cipriani A, Pretty H, Hawton K, Geddes JR. Lithium in the prevention of suicidal behavior and all-cause mortality in patients with mood disorders: a systematic review of randomized trials. Am J Psychiatry 2005;162:1805-19
  110. Cipriani A, Rendell JM, Geddes JR. Haloperidol alone or in combination for acute mania. Cochrane Database Syst Rev 2006;(3):CD004362
  111. Colom F, Vieta E, Martinez-Aran A ym. A randomized trial on the efficacy of group psychoeducation in the prophylaxis of recurrences in bipolar patients whose disease is in remission. Arch Gen Psychiatry 2003;60:402-7
  112. Curtin F, Schulz P. Clonazepam and lorazepam in acute mania: a Bayesian meta-analysis. J Affect Disord 2004;78:201-8
  113. Davis LL, Bartolucci A, Petty F. Divalproex in the treatment of bipolar depression: a placebo-controlled study. J Affect Disord 2005;85:259-66
  114. Delbello MP, Schwiers ML, Rosenberg HL, Strakowski SM. A double-blind, randomized, placebo-controlled study of quetiapine as adjunctive treatment for adolescent mania. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2002;41:1216-23
  115. Denicoff KD, Smith-Jackson EE, Bryan AL, Ali SO, Post RM. Valproate prophylaxis in a prospective clinical trial of refractory bipolar disorder. Am J Psychiatry 1997;154:1456-8
  116. Denicoff KD, Smith-Jackson EE, Disney ER, Ali SO, Leverich GS, Post RM. Comparative prophylactic efficacy of lithium, carbamazepine, and the combination in bipolar disorder. J Clin Psychiatry 1997;58:470-8
  117. Dunner DL, Stallone F, Fieve RR. Lithium carbonate and affective disorders. V: A double-blind study of prophylaxis of depression in bipolar illness. Arch Gen Psychiatry 1976;33:117-20
  118. Fieve RR, Kumbaraci T, Dunner DL. Lithium prophylaxis of depression in bipolar I, bipolar II, and unipolar patients. Am J Psychiatry 1976;133:925-9
  119. Findling RL, McNamara NK, Youngstrom EA ym. Double-blind 18-month trial of lithium versus divalproex maintenance treatment in pediatric bipolar disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2005;44:409-17
  120. Frank E, Kupfer DJ, Thase ME ym. Two-year outcomes for interpersonal and social rhythm therapy in individuals with bipolar I disorder. Arch Gen Psychiatry 2005;62:996-1004
  121. Frankenburg F, Zanarini M. Divalproex sodium treatment of women with borderline personality disorder and bipolar II disorder: a double-blind placebo-controlled pilot study. J Clin Psychiatry 2002;63:442-6
  122. Frazier JA, Biederman J, Tohen M ym. A prospective open-label treatment trial of olanzapine monotherapy in children and adolescents with bipolar disorder. J Child Adolesc Psychopharmacol 2001;11:239-50
  123. Geddes JR, Burgess S, Hawton K, Jamison K, Goodwin GM. Long-term lithium therapy for bipolar disorder: systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Am J Psychiatry 2004;161:217-22
  124. Geddes JR, Calabrese JR, Goodwin GM. Lamotrigine for treatment of bipolar depression: an independent meta-analysis and meta-regression of individual patient data from 5 randomized trials. Br J Psychiatry 2008 (in press)
  125. Geller B, Cooper TB, Sun K, Zimerman B, Frazier J, Williams M, Heath J. Double-blind and placebo-controlled study of lithium for adolescent bipolar disorders with secondary substance dependency. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 1998 Feb;37(2):171-8. «PMID: 9473913»PubMed
  126. Gijsman HJ, Geddes JR, Rendell JM, Nolen WA, Goodwin GM. Antidepressants for bipolar depression: a systematic review of randomized, controlled trials. Am J Psychiatry 2004;161:1537-47
  127. Goldberg JF Perlis RH, Ghaemi SN ym. Adjunctive antidepressant use and symptomatic recovery among bipolar depressed patients with concomitant manic symptoms: findings from STEP-BD. Am J Psychiatry 2007;164:1348-55
  128. Goodwin GM, Bowden CL, Calabrese JR ym. A pooled analysis of 2 placebo-controlled 18-month trials of lamotrigine and lithium maintenance in bipolar I disorder. J Clin Psychiatry 2004;65:432-41
  129. Hartong EG, Moleman P, Hoogduin CA, Broekman TG, Nolen WA; LitCar Group. Prophylactic efficacy of lithium versus carbamazepine in treatment-naive bipolar patients. J Clin Psychiatry 2003;64:144-51
  130. Hirschfeld RM, Kasper S. A review of the evidence for carbamazepine and oxcarbazepine in the treatment of bipolar disorder. Int J Neuropsychopharmacol 2004;7:507-22
  131. Hirschfeld RMA, Baker JD, Wozniak P, Tracy K, Sommerville KW. The safety and early efficacy of oral-loaded divalproex versus standard-titration divalproex, lithium, olanzapine, and placebo in the treatment of acute mania associated with bipolar disorder. J Clin Psychiatry 2003,64:841-6
  132. Jacobsen F. Low-dose valproate: a new treatment for cyclothymia, mild rapid cycling disorders, and premenstrual syndrome. J Clin Psychiatry 1993;54:229-34
  133. Kafantaris V, Coletti DJ, Dicker R, Padula G, Kane JM. Lithium treatment of acute mania in adolescents: a large open trial. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2003 Sep;42(9):1038-45. «PMID: 12960703»PubMed
  134. Kafantaris V, Coletti DJ, Dicker R, Padula G, Pleak RR, Alvir JM. Lithium treatment of acute mania in adolescents: a placebo-controlled discontinuation study. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2004;43:984-93
  135. Kane JM, Quitkin FM, Rifkin A, Ramos-Lorenzi JR, Nayak DD, Howard A. Lithium carbonate and imipramine in the prophylaxis of unipolar and bipolar II illness: a prospective, placebo-controlled comparison. Arch Gen Psychiatry 1982;39:1065-9
  136. Keck PE Jr, Calabrese JR, McIntyre RS ym. Aripiprazole monotherapy for maintenance therapy in bipolar I disorder: a 100-week, double-blind study versus placebo. J Clin Psychiatry 2007;68:1480-91
  137. Keck PE Jr, Calabrese JR, McQuade RD ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled 26-week trial of aripiprazole in recently manic patients with bipolar I disorder. J Clin Psychiatry 2006;67:626-37
  138. Keck PE Jr, Marcus R, Tourkodimitris S ym. A placebo-controlled, double-blind study of the efficacy and safety of aripiprazole in patients with acute bipolar mania. Am J Psychiatry 2003;160:1651-8
  139. Keck PE Jr, Versiani M, Potkin S ym. Ziprasidone in the treatment of acute bipolar mania: a three-week, placebo-controlled, double-blind, randomized trial. Am J Psychiatry 2003;160:741-8
  140. Keck PE, McElroy SL, Tugrul KC, Bennett JA. Valproate oral loading in the treatment of acute mania. J Clin Psychiatry 1993;54:305-8
  141. Kowatch RA, Suppes T, Carmody TJ, Bucci JP, Hume JH, Kromelis M, Emslie GJ, Weinberg WA, Rush AJ. Effect size of lithium, divalproex sodium, and carbamazepine in children and adolescents with bipolar disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2000 Jun;39(6):713-20. «PMID: 10846305»PubMed
  142. Lam DH, Hayward P, Watkins ER, Wright K, Sham P. Relapse prevention in patients with bipolar disorder: cognitive therapy outcome after 2 years. Am J Psychiatry 2005;162:324-9
  143. Lam DH, Watkins ER, Hayward P ym. A randomized controlled study of cognitive therapy for relapse prevention for bipolar affective disorder: outcome of the first year. Arch Gen Psychiatry 2003;60:145-52
  144. Leverich GS, Altshuler LL, Frye MA ym. Risk of switch in mood polarity to hypomania or mania in patients with bipolar depression during acute and continuation trials of venlafaxine, sertraline and bupropion as adjuncts to mood stabilizers. Am J Psychiatry 2006;163:232-9
  145. Macritchie KA, Geddes JR, Scott J, Haslam DR, Goodwin GM. Valproic acid, valproate and divalproex in the maintenance treatment of bipolar disorder. Cochrane Database Syst Rev 2001;(3):CD003196
  146. McIntyre RS, Brecher M, Paulsson B, Huizar K, Mullen J. Quetiapine or haloperidol as monotherapy for bipolar mania – a 12-week, double-blind, randomised, parallel-group, placebo-controlled trial. Eur Neuropsychopharmacol 2005;15:573-85
  147. Miklowitz DJ, George EL, Richards JA, Simoneau TL, Suddath RL. A randomized study of family-focused psychoeducation and pharmacotherapy in the outpatient management of bipolar disorder. Arch Gen Psychiatry 2005;60:904-12
  148. Miklowitz DJ, Otto MW, Frank E ym. Intensive psychosocial intervention enhances functioning in patients with bipolar depression: results from a 9-month randomized controlled trial. Am J Psychiatry 2007;164:1340-7
  149. Miklowitz DJ, Otto MW, Wisniewski SR ym. Psychotherapy, symptom outcomes, and role functioning over one year among patients with bipolar disorder. Psychiatr Serv 2006;57:959-65
  150. Morriss RK, Faizal MA, Jones AP ym. Interventions for helping people recognise early signs of recurrence in bipolar disorder. Cochrane Database Syst Rev 2007;(1):CD004854
  151. Nemeroff CB, Evans DL, Gyulai L ym. Double-blind, placebo-controlled comparison of imipramine and paroxetine in the treatment of bipolar depression. Am J Psychiatry 2001;158:906-12
  152. Patel NC, DelBello MP, Bryan HS ym. Open-label lithium for the treatment of adolescents with bipolar depression. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2006;45:289-97
  153. Peet M. Induction of mania with selective serotonin re-uptake inhibitors and tricyclic antidepressants. Br J Psychiatry 1994;164:549-50
  154. Petrakis IL, Nich C, Ralevski E. Psychotic spectrum disorders and alcohol abuse: a review of pharmacotherapeutic strategies and a report on the effectiveness of naltrexone and disulfiram. Schizophr Bull 2006;32:644-54
  155. Poolsup N, Li Wan Po A, de Oliveira IR. Systematic overview of lithium treatment in acute mania. J Clin Pharm Ther 2000;25:139-56
  156. Pope HG Jr, McElroy SL, Keck PE Jr, Hudson JI. Valproate in the treatment of acute mania: a placebo-controlled study. Arch Gen Psychiatry 1991;48:62-8
  157. Post RM, Altshuler LL, Leverich GS ym. Mood switch in bipolar depression: comparison of adjunctive venlafaxine, bupropion and sertraline. Br J Psychiatry 2006;189:124-131
  158. Potkin SG, Keck PE Jr, Segal S, Ice K, English P. Ziprasidone in acute bipolar mania: a 21-day randomized, double-blind, placebo-controlled replication trial. J Clin Psychopharmacol 2005;25:301-10
  159. Rea MM, Tompson MC, Miklowitz DJ, Goldstein MJ, Hwang S, Mintz J. Family-focused treatment versus individual treatment for bipolar disorder: results of a randomized clinical trial. J Consult Clin Psychol 2003;71:482-92
  160. Rendell JM, Geddes JR. Risperidone in long-term treatment for bipolar disorder. Cochrane Database Syst Rev 2006;(4):CD004999
  161. Rendell JM, Gijsman HJ, Bauer MS, Goodwin GM, Geddes JR. Risperidone alone or in combination for acute mania. Cochrane Database Syst Rev 2006;(1):CD004043
  162. Rendell JM, Gijsman HJ, Keck P, Goodwin GM, Geddes JR. Olanzapine alone or in combination for acute mania. Cochrane Database Syst Rev 2003;(3):CD004040
  163. Sach GS, Nierenberg AA, Calabrese JR ym. Effectiveness of adjunctive antidepressant treatment for bipolar depression. N Engl J Med 2007;356:1711-22
  164. Sachs G, Chengappa KN, Suppes T ym. Quetiapine with lithium or divalproex for the treatment of bipolar mania: a randomized, double-blind, placebo-controlled study. Bipolar Disord 2004;6:213-23
  165. Sajatovic M, Davies M, Hrouda DR. Enhancement of treatment adherence among patients with bipolar disorder. Psychiatr Serv 2004;55:264-9
  166. Sajatovic M, Gyulai L, Calabrese JR ym. Maintenance treatment outcomes in older patients with bipolar I disorder. Am J Geriatr Psychiatry 2005;13:305-11
  167. Sajatovic M, Madhusoodanan S, Coconcea N. Managing bipolar disorder in the elderly; defining the role of the newer agents. Drugs Aging 2005;22:39-54
  168. Salloum IM, Cornelius JR, Daley DC, Kirisci L, Himmelhoch JM, Thase ME. Efficacy of valproate maintenance in patients with bipolar disorder and alcoholism: a double-blind placebo-controlled study. Arch Gen Psychiatry 2005;62:37-45
  169. Schaffer CB, Garvey MJ. Use of lithium in acutely manic elderly patients. Clin Gerontol 1984;3:58-60
  170. Scherk H, Pajonk FG, Leucht S. Second-generation antipsychotic agents in the treatment of acute mania: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Arch Gen Psychiatry 2007;64:442-55
  171. Schmitz JM, Averill P, Sayre S, McCleary P, Moeller G, Swann A. Cognitive-behavioral treatment of bipolar disorder and substance abuse: a preliminary randomized study. Addict Disord Treat 2002;1:17-24
  172. Simon GE, Ludman EJ, Bauer MS, Unützer J, Operskalski B. Long-term effectiveness and cost of a systematic care program for bipolar disorder. Arch Gen Psychiatry 2006;63:500-8
  173. Simon GE, Ludman EJ, Unützer J, Bauer MS, Operskalski B, Rutter C. Randomized trial of a population-based care program for people with bipolar disorder. Psychol Med 2004;35:13-24
  174. Singh JB, Zarate CA Jr. Pharmacological treatment of psychiatric comorbidity in bipolar disorder: a review of controlled trials. Bipolar Disord 2006;8:696-709
  175. Smith L, Cornelius V, Warnock A, Tacchi M, Taylor D. Pharmacological interventions for acute bipolar mania: a systematic review of randomized placebo-controlled trials. Bipolar Disord 2007;9:551-60
  176. Solomon DA, Ryan CE, Keitner GI ym. A pilot study of lithium carbonate plus divalproex sodium for the continuation and maintenance treatment of patients with bipolar I disorder. J Clin Psychiatry 1997;58:95-9
  177. Stokes PE, Samoian CA, Stoll PM, Patton MJ. Efficacy of lithium as acute treatment of manic-depressive illness. Lancet 1971;1:1319-25
  178. Suppes T, Brown E, Schuh LM, Baker RW, Tohen M. Rapid versus non-rapid cycling as a predictor of response to olanzapine and divalproex sodium for bipolar mania and maintenance of remission: post hoc analyses of 47-week data. J Affect Disord 2005;89:69-77
  179. Thase ME, Macfadden W, Weisler RH. Efficacy of quetiapine monotherapy in bipolar I and II depression: a double-blind, placebo-controlled study (the BOLDER II study). J Clin Psychopharmacol 2006;26:600-9
  180. Tohen M, Calabrese JR, Sachs GS ym. Randomized, placebo-controlled trial of olanzapine as maintenance therapy in patients with bipolar I disorder responding to acute treatment with olanzapine. Am J Psychiatry 2006;163:247-56
  181. Tohen M, Chengappa KN, Suppes T ym. Relapse prevention in bipolar I disorder: 18-month comparison of olanzapine plus mood stabiliser v. mood stabiliser alone. Br J Psychiatry 2004;184:337-45
  182. Tohen M, Greil W, Calabrese JR ym. Olanzapine versus lithium in the maintenance treatment of bipolar disorder: a 12-month, randomized, double-blind, controlled clinical trial. Am J Psychiatry 2005;162:1281-90
  183. Tohen M, Ketter TA, Zarate CA ym. Olanzapine versus divalproex sodium for the treatment of acute mania and maintenance of remission: a 47-week study. Am J Psychiatry 2003;160:1263-71
  184. Tohen M, Kryzhanovskaya L, Carlson G ym. Olanzapine versus placebo in the treatment of adolescents with bipolar mania. Am J Psychiatry 2007;164:1547-56
  185. Tohen M, Vieta E, Calabrese J ym. Efficacy of olanzapine and olanzapine-fluoxetine combination in the treatment of bipolar I depression. Arch Gen Psychiatry 2003;60:1079-88
  186. Tondo L, Hennen J, Baldessarini RJ. Rapid-cycling bipolar disorder: effects of long-term treatments. Acta Psychiatr Scand 2003;108:4-14
  187. Wagner KD, Kowatch RA, Emslie GJ ym. A double-blind, randomized, placebo-controlled trial of oxcarbazepine in the treatment of bipolar disorder in children and adolescents. Am J Psychiatry 2006;163:1179-86
  188. Wagner KD, Weller EB, Carlson GA ym. An open-label trial of divalproex in children and adolescents with bipolar disorder. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2002;41:1224-30
  189. Weisler RH, Hirschfeld R, Cutler AJ ym. Extended-release carbamazepine capsules as monotherapy in bipolar disorder: pooled results from two randomised, double-blind, placebo-controlled trials. CNS Drugs 2006;20:219-31
  190. Weiss RD, Griffin ML, Kolodziej ME ym. A randomized trial of integrated group therapy versus group drug counseling for patients with bipolar disorder and substance dependence. Am J Psychiatry 2007;164:100-7
  191. Vieta E, Bourin M, Sanchez R ym. Effectiviness of aripiprazole v. haloperidol in acute bipolar mania: double-blind, randomised, comparative 12-week trial. Br J Psychiatry 2005;187:235-42
  192. Vieta E, Gastó C, Colom F, Reinares M, Martinez-Arán A, Benabarre A, Akiskal HS. Role of risperidone in bipolar II: an open 6-month study. J Affect Disord 2001;67:213-9
  193. Young RC, Gyulai L, Mulsant BH ym. Pharmacotherapy of bipolar disorder in old age: review and recommendations. Am J Geriatr Psychiatry 2004;12:342-57
  194. Zornberg GL, Pope HG Jr. Treatment of depression in bipolar disorder: new directions for research. J Clin Psychopharmacol 1993;13:397-408
  195. Hadjipavlou G, Mok H, Yatham LN. Pharmacotherapy of bipolar II disorder: a critical review of current evidence. Bipolar Disord 2004;6:14-25