Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt

Käypä hoito
24.8.2009
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Suosituksen päivitys on käynnissä

Koosteet

Potilaalle

Muut suositukset

Keskeinen sanoma

  • Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt ovat melko tavallisia, kaikenikäisillä esiintyviä mielenterveyden häiriöitä, jotka tulee tunnistaa kaikkialla terveydenhuollossa.
  • Trauman jälkeen jatkuvasti oireilevat tulee tutkia perusterveydenhuollossa asianmukaisesti ja ohjata tarvittaessa hoitoon.
  • Hoidon tarpeen, hoitomuodon ja häiriöstä aiheutuvan haitan asianmukaiseksi arvioimiseksi on tärkeää, että akuutin stressireaktion ja -häiriön (ASR:n ja ASD:n) sekä traumaperäisen stressihäiriön (PTSD:n) diagnosoinnissa noudatetaan näille häiriöille määritettyjä diagnostisia kriteerejä.
  • PTSD:n osalta ei ole käytännössä merkittävää eroa siinä, käytetäänkö WHO:n (ICD-10) vai APA:n (DSM-IV) kriteerejä. Etenkin DSM-IV:n ASD ja PTSD ovat myös niin lähellä toisiaan, että niitä koskevia tutkimuksia voidaan käsitellään samassa suosituksessa.
  • Traumaperäisten häiriöiden kanssa samanaikaisesti esiintyy usein muitakin psyykkisiä häiriöitä.
  • Monihäiriöisyys voi vaikuttaa hoidon onnistumiseen, mikä tulee ottaa huomioon hoidon tarpeen arvioinnissa ja hoidon järjestyksen suunnittelussa.
  • ASD:n ja lyhytkestoisen PTSD:n (alle kolme kuukautta) ensisijainen hoito on rauhoittava ja turvallinen hoitokontakti ja seuranta sekä avun järjestäminen arkielämän ongelmiin. Toissijainen ja vaikeista oireista kärsivien ensisijainen hoito on kognitiivinen, altistusta sisältävä käyttäytymisterapia ja tarvittaessa oireenmukainen lääkitys.
  • PTSD saattaa kroonistua ja johtaa huomattavaan kärsimykseen sekä toiminnalliseen haittaan, mutta sitä voidaan hoitaa tehokkaasti.
  • PTSD:tä ei ole mahdollista ehkäistä traumanjälkeisellä kertaluonteisella jälkipuinnilla.
  • Pitkäkestoisen PTSD:n ensisijainen hoito on psykoterapia (traumakeskeinen kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia, KBT, tai silmänliikkeillä poisherkistäminen ja uudelleen prosessointi, EMDR-psykoterapiamenetelmä). Toissijainen hoito on lääkitys SSRI-tyyppisillä masennuslääkkeillä tai psykoterapian ja lääkityksen yhdistelmä.
  • Sähköisessä tausta-aineistossa «Käsitteitä»1 on kuvattu keskeisiä käsitteitä.

Kohderyhmät

  • Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon henkilöstö
  • Psykososiaalista tukea ja palveluja antavat muut ammattiryhmät
  • Traumaattisissa tilanteissa auttajina toimivat (ensiapuhenkilöstö, poliisit, vapaaehtoiset, virka-apua antavat)
  • Soveltuvin osin traumaperäisistä stressioireista kärsivät potilaat ja heidän omaisensa

Määritelmät, rajaukset ja psyykkisen trauman stressaavuus

Diagnostiset nimikkeet

  • Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt ovat oireyhtymiä, joiden diagnostisessa luokittelussa noudatetaan ICD-10:n (WHO) ja DSM-IV:n (APA) järjestelmiä. Näissä on joitakin eroja oireyhtymien sisällön osalta.
  • Käytettävät nimikkeet ja ilmaantumisjärjestyksessä kuvattujen oireyhtymien diagnostiset kriteerit ovat esitetty lyhennettyinä ohessa.

Akuutti stressireaktio (ASR), ICD-10 F43.0

  • Akuutti stressireaktio (ASR), ICD-10-koodi F43.0 «Akuutti stressireaktio, F43.0. Psykiatrian luokituskäsikirja, tautiluokitus ICD-10. Rauma: STAKESin ohjeita ja luokituksia 1997:4»1, (Internet-linkki Terveysportin ICD-10-aineistoon «http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ICD10.koti»1):
    • Henkilö on altistunut merkittävälle fyysiselle tai henkiselle rasitukselle.
    • Oireet alkavat tunnin kuluessa altistumisesta.
    • Häiriö täyttää vähintään neljä yleistyneen ahdistuneisuushäiriön (F41.1) oirekriteereistä eikä täytä tämän häiriön kohdalla mainittujen ensisijaisten tai pois suljettavien häiriöiden kriteerejä.
    • Lievää vaikeammassa stressireaktiossa esiintyy lisäksi vähintään kaksi seuraavista: vetäytyminen tavanomaisista sosiaalisista tilanteista, huomiokyvyn kaventuminen, ilmeinen desorientaatio, suuttumus tai sanalliset vihamieliset ilmaukset, epätoivo tai toivottomuus, sopimaton tai tarkoitukseton yliaktiivisuus, liiallinen ja hallitsematon suru.
    • Mikäli rasitustekijä on ohimenevä, oireet vaimenevat viimeistään kahdeksan tunnin kuluessa, ja mikäli rasitustekijä esiintyy jatkuvana, oireet vaimenevat enintään 48 tunnin kuluessa.

Akuutti stressihäiriö (ASD), DSM-IV

Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD), ICD-10, F43.1

  • Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD), ICD-10:ssä F43.1 «Traumaperäinen stressireaktio, F43.1. Psykiatrian luokituskäsikirja, tautiluokitus ICD-10. Rauma: STAKESin ohjeita ja luokituksia 1997:4»4, (Internet-linkki Terveysportin ICD-10-aineistoon «http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ICD10.koti»1):
    • Suomessa käytössä olevassa tautiluokituksessa tämän häiriön nimi on suomennettu traumaperäiseksi stressireaktioksi, mutta kansainvälisessä kirjallisuudessa puhutaan nimenomaan häiriöstä (posttraumatic stress disorder).
    • Tässä suosituksessa noudatetaan kansainvälistä käytäntöä ja käytetään tarvittaessa englanninkielistä lyhennettä PTSD.
    • Henkilö on kokenut poikkeuksellisen uhkaavan tai katastrofaalisen tapahtuman, joka todennäköisesti aiheuttaisi voimakasta ahdistuneisuutta kenelle tahansa.
    • Tapahtumaan liittyen ilmenee jokin seuraavista: jatkuvia muistikuvia, hetkellisiä voimakkaita takaumia, painajaisunia tai ahdistuneisuutta olosuhteissa, jotka muistuttavat koetusta tapahtumasta.
    • Henkilö pyrkii välttämään joutumasta olosuhteisiin, jotka muistuttavat tapahtumasta.
    • Esiintyy vähintään toinen seuraavista: kykenemättömyys muistaa joitakin keskeisiä asioita tapahtumasta tai jatkuvia psyykkisen herkistymisen ja ylivireyden oireita.
    • Oireet ilmaantuvat kuuden kuukauden kuluessa traumaattisesta tapahtumasta.

Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-IV:ssä

Rajaukset

  • Tässä suosituksessa on päätetapahtumana käytetty diagnostiset kriteerit täyttävän akuutin tai traumaperäisen stressihäiriön (ASD, PTSD) esiintymistä tai esiintymättömyyttä asianmukaisesti kliinisesti diagnosoituna tai pätevien kyselymenetelmien perusteella arvioituna.
  • Traumaperäisen stressihäiriön kanssa esiintyy samanaikaisesti yleensä muitakin psyykkisiä häiriöitä, joiden esiintyminen tai esiintymättömyys ei vaikuta PTSD:n diagnosointiin eikä tue tai estä tämän diagnoosin tekoa.
  • Monihäiriöisyyden vaikutusta PTSD:n hoitoon käsitellään suosituksessa siltä osin kuin tutkimustietoa on ollut saatavissa puuttumatta mainittujen muiden häiriöiden hoitoon.
  • Suosituksessa ei käsitellä pitkäaikaisen kroonisen traumatisoitumisen psykiatrisia seuraamuksia, elleivät ne ole diagnosoitavissa kriteerit täyttäviksi traumaperäisiksi stressihäiriöiksi.
  • Suosituksessa käsitellään vain sellaista traumaperäisten stressireaktioiden ja -häiriöiden hoitoa ja ehkäisyä, jonka vaikuttavuutta voidaan arvioida lääketieteellisin menetelmin.
  • Suosituksessa ei käsitellä kriisihoitoa sellaisen tilanteen jälkeen, jonka yhteydessä akuuttia stressireaktiota tai -häiriötä ei ole diagnosoitu tai ollut diagnosoitavissa.
  • Traumaattisten tilanteiden jälkeen järjestetyn psykososiaalisen tuen ja palvelujen osalta suosituksessa tarkastellaan tutkimuksia, joissa on arvioitu tukitoimien vaikuttavuutta osana hoidon kokonaisuutta ja joissa päätetapahtumana on käytetty traumaperäisen stressihäiriön esiintymistä.
  • Psykososiaalisen tuen ja palvelujen järjestämiseen voidaan viitata tilanteissa, joissa niistä saattaa olla kokemuksen mukaan lääketieteellistä hyötyä.

Psyykkisen trauman vaikutuksesta

Epidemiologia

Stressitapahtumien esiintyvyys Suomessa

Yleiset epidemiologiset näkökohdat

Yksilöihin ja pienryhmiin kohdistuvat poikkeuksellisen järkyttävät tapahtumat

Häiriöille altistavat tekijät

Laajat, katastrofaaliset järkytykset

Muut psykiatriset seuraamukset järkytyksistä

Taulukko 1. Traumaattisten tilanteiden jälkeisten mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys «Michel PO, Johannesson KB, Ahmad A ym. [Post-traumatic stress syndrome more and more in focus. Diagnosis and risk factors well defined but still unclear how common the condition is]. Lakartidningen 20»8, «Galea S, Nandi A, Vlahov D. The epidemiology of post-traumatic stress disorder after disasters. Epidemiol Rev 2005;27:78-91 »19, «Ponteva M. Katastrofipsykiatria. Kirjassa: Rokkanen P, Slätis, P, Alho A, Ryöppy S, Huittinen VM (toim.) Traumatologia, 6. painos. Helsinki: Kandidaattikustannus Oy, 1995:761-9»22, «Rubonis AV, Bickman L. Psychological impairment in the wake of disaster: the disaster-psychopathology relationship. Psychol Bull 1991;109:384-99 »23, «Ponteva M. Traumaperäinen stressihäiriö. Duodecim 1995;111:875-82 »28.
Traumaattinen tilanneMielenterveyden häiriöiden esiintyvyys (%)
Traumaperäinen stressihäiriö voi olla tavallisin mielenterveydellinen seuraamus kertaluonteisen yllättävän stressitapahtuman jälkeen, jossa ei ole syntynyt fyysisiä vammoja. Pysyvään fyysiseen vammautumiseen johtaneen tapahtuman jälkeen masennushäiriöt ovat tavallisimpia. Äärimmäisen, pitkäaikaisen rasituksen seurauksena voi lopulta ilmaantua persoonallisuuden muutos; PTSD saattaa esiintyä välivaiheena.
"Tavallinen" onnettomuus, ei fyysistä vammaaalle 1
Vakava järkytystilanne (ei fyysistä vammaa) vuoden kuluessa2–10
Luonnon aiheuttama suuronnettomuus10–30
Ihmisen toiminnasta aiheutunut suuronnettomuus15–40
Psyykkisen sairastavuuden lisäys noin yhden vuoden aikana luonnon aiheuttaman suuronnettomuuden jälkeen «Rubonis AV, Bickman L. Psychological impairment in the wake of disaster: the disaster-psychopathology relationship. Psychol Bull 1991;109:384-99 »2317
Sotakokemukset (Yhdysvallat, Vietnam)15–35
Erittäin vaikeat sotakokemukset, sotavankeus50–80
Erityisen vaikea onnettomuus, jossa myös pitkäkestoinen fyysinen stressi (esimerkiksi kaivossortuma, haaksirikko)80–90
Pitkäaikainen keskitysleirivankeus100

Diagnostiikka

Potilaan tutkiminen

Diagnostisten kriteerien täyttyminen

  • Kaikki stressireaktioiden ja -häiriöiden diagnoosit perustuvat sopimuksiin, ja niiden käyttö edellyttää oireyhtymille sovittujen kriteerien täyttymistä. Tämä on potilaalle erityisen tärkeää hoidon asianmukaisuuden ja vakuutuslääketieteellisen oikeudenmukaisuuden kannalta.
  • Muu psykiatrinen diagnoosi ei yleensä estä stressireaktion tai -häiriön diagnoosin käyttöä, koska yleissuosituksen mukaan kaikki kriteerit täyttävät diagnoosit voidaan kirjata lukuun ottamatta tautiluokituksessa erikseen mainittuja poikkeuksia.
  • Muu psykiatrinen diagnoosi, esimerkiksi masennustila, alkoholin väärinkäyttö tai käytöshäiriö, ei ole näyttö traumaperäisen stressihäiriön olemassaolosta tai lisäperuste sille.
  • Osittaisesta traumaperäisestä stressihäiriöstä ei ole suositeltavaa käyttää PTSD:n koodia vaan mieluummin muun vakavan stressireaktion koodia (F43.8).
  • Tavallinen kriisireaktio ja muu vastaava psyykkinen reaktio, esimerkiksi surureaktio, voidaan kirjata akuutiksi stressireaktioksi ainoastaan, jos akuutin stressireaktion kaikki kriteerit täyttyvät.

Monihäiriöisyys

Erotusdiagnostiikka

  • Psyykkiset häiriöt:
    • yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ilman stressitapahtuman vaikutusta
    • paniikkihäiriö
    • dissosiaatiohäiriö
    • määräkohteiset pelot
    • pitkittynyt masennusreaktio trauman jälkeen
    • sopeutumishäiriöt ja muut reaktiot vaikeaan stressiin
    • stressialtistuksen aiheuttama muun psyykkisen häiriön uusiutuminen
    • katastrofikokemuksen aiheuttama persoonallisuuden muutos (vain erityisen pitkittyneessä stressihäiriössä).
  • Fyysiset syyt, lähinnä autonomista ylivireyttä aiheuttavat:
    • eräiden psykoaktiivisten aineiden aiheuttamat myrkytykset
    • kilpirauhasen liikatoiminta
    • adrenaliinin tai kortisolin liikatuotanto
    • stimulanttien käyttö
    • joidenkin psyykenlääkkeiden vieroitusvaihe
    • aivovamma.
  • Erotusdiagnostiikka perustuu poissuljentaan, koska stressihäiriölle ei ole varmaa osoitustestiä.
  • Tarvittaessa voidaan käyttää soveltuvia oirekartoituslomakkeita ja kliinisen psykologin konsultaatiota «Ponteva M. Äkillinen stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö. Kirjassa: Kunnamo I (päätoim.). Lääkärin käsikirja. Helsinki: Duodecim, 2008:1245-8»16.

Traumaperäisen stressihäiriön seulonta

Akuutin stressireaktion ja -häiriön hoito

Ensihoito

Jatkohoito (lääketieteellinen interventio)

Psykososiaalinen tuki (psykososiaalinen interventio)

  • Psykososiaalinen tuki ja palvelut sisältävät kaiken sen toiminnan, joka järjestetään, jotta yhdyskuntaonnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun erityistilanteen seuraamuksia ihmisille voidaan rajoittaa ja tapahtuman aiheuttaman psyykkisen stressin seurauksia torjua ja lievittää «Psykososiaalinen tuki ja palvelut suuronnettomuudessa. Asiantuntijatyöryhmän muistio. Helsinki: STM:n selvityksiä 2006:81»26.
  • Suojan ja käytännön avun tarjoaminen ovat ensisijaisia toimia.
  • Terveydenhuoltohenkilöstön vastuulla on pääosa tähän kokonaisuuteen kuuluvasta psyykkisestä ensiavusta ja hoidosta. Myös muiden ammattialojen henkilöstön toiminnalla voi olla keskeinen merkitys traumaattisten häiriöiden ja liitännäisongelmien ehkäisemisessä. Hyviä satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia psykososiaalisen tuen terveydellisestä merkityksestä ei kuitenkaan ole käytettävissä «Sarelahti M, Roine R. Psykososiaaliset interventiot kriisien ja onnettomuuksien jälkihoidossa. Tiivistelmä, Finohta. Alkuperäinen raportti: Kornör H, Winje D, Ekeberg Ö ym. Psykososiale tiltak ved uly»42 (Internet-linkki «http://meka.thl.fi/ohtanen/Default.aspx»3).
  • Psykososiaalisen tuen vastaanottamiseen ohjaamista on käsitelty edellä ensihoidon yhteydessä.
  • Myös suuronnettomuuksia pienemmissä onnettomuuksissa eri auttajaorganisaatioiden järjestämä kriisituki voinee korvata osan mielenterveyden ammattihenkilöiden antamasta kriisiterapeuttisesta keskusteluhoidosta.
  • Inhimillisen tuen tarjoaminen, traumaattisen tapahtuman kokeneen kuunteleminen ja hänen yksilöllisten tarpeittensa selvittäminen ovat paikallaan jo heti tapahtuman jälkeen.
  • Asianmukainen ja selkeä tiedottaminen tapahtuneesta, odotettavissa olevista ongelmista ja käytettävissä olevista tukipalveluista edistää psykososiaalista toipumista.
  • Niille, jotka haluavat puhua kokemuksistaan, tulee järjestää tähän mahdollisuus.

Traumaperäisen stressihäiriön ehkäisy

Traumaperäisen stressihäiriön hoito

Yleiset periaatteet ja hoidon porrastus

Psykoterapia

Lääkehoito

  • Lääkehoidon tavoitteena on lievittää oireita ja parantaa toimintakykyä niin, että potilas voi palata tavanomaisiin toimiinsa.
  • Lääkehoitoa tulee harkita, jos potilas ei ole motivoitunut psykoterapiaan tai vaste siihen jää puutteelliseksi.
  • Lääkitystä valitessa tulee ottaa huomioon muut samanaikaiset somaattiset ja psyykkiset sairaudet ja niiden vaatima hoito.

Masennuslääkkeet

Bentsodiatsepiinit ja muut anksiolyytit

Psykoosilääkkeet

Psykososiaalinen tuki

Traumaperäisen stressihäiriön hoito eri elämänvaiheissa ja erityistilanteissa

Lapset ja nuoret

Ikääntyneet

  • Traumaperäisen stressihäiriön hoidon tuloksellisuutta ikääntyneillä ei ole erityisesti tutkittu.
  • Riittävän tutkimusnäytön puuttuessa heidän hoidossaan suositellaan sovellettavaksi aikuisväestön hoidon periaatteita «Riittävän tutkimusnäytön puuttuessa ikääntyneiden traumaperäisen stressihäiriön hoidossa voidaan soveltaa aikuisväestön hoidon periaatteita.»D.
  • Arvioinnissa on syytä selvittää erityisen huolellisesti myös somaattinen terveydentila ja huomiota on kiinnitettävä psykososiaaliseen ympäristöön ja yleiseen kykyyn selviytyä päivittäisistä perustoiminnoista.
  • Myös lääkehoidon osalta ikääntyneitä koskevat samat suositukset kuin muuta aikuisväestöä.
  • Mahdollisesti huonontunut lääkkeiden sieto tulee ottaa huomioon lääkkeitä määrättäessä.

Suuronnettomuuden uhrit

Pakolaiset ja kidutetut

Auttajat

Erityisissä työtehtävissä olevat

Sotilaat

Rauhanturvaajat

Stressihäiriöpotilaan kuntoutustarpeen ja työkyvyn arviointi

Yleisiä näkökohtia

Vakuutuslääketieteellisiä kysymyksiä

Toimintasuunnitelmat suuronnettomuuksien varalta

Laatukriteerit

  • Onko jokaisella voimakkaan psyykkisen järkytyksen kokeneella mahdollisuus saada asiantuntijan arvio hoidontarpeesta, jos hänellä esiintyy ASD:n tai PTSD:n oireita?
  • Erityisen laajan traumaattisen tapahtuman jälkeen hoitoa tarvitsevien löytämiseen on aiheellista käyttää seulontamenetelmiä. Näiden suositeltavin toimeenpanoaika on noin kuukausi trauman jälkeen. Onko traumaperäisten häiriöiden tunnistaminen ja hoitoonohjaus otettu huomioon toimintayksikkönne valmiussuunnitelmassa?
  • Onko diagnosoidusta PTSD:stä kärsiville, joille alkuvaiheen tavanomainen hoito ja psykososiaalinen tuki ei ole riittänyt, tarjottu vaikuttavia psykoterapiamenetelmiä?
  • Jos vaste psykoterapiaan on jäänyt puutteelliseksi tai jos potilas ei ole ollut motivoitunut psykoterapeuttiseen hoitoon, onko hänelle tarjottu masennuslääkehoitoa tai yhdistettyä lääkitystä ja psykoterapiaa, jos hän on siihen motivoitunut?
  • Onko vaativa hoidon tarpeen arviointi ja hoito toteutettu erikoislääkärin ohjauksessa? Onko hoidettujen paranemista seurattu?

Sähköinen tausta-aineisto

Akuutti stressihäiriö, DSM-IV «Akuutti stressihäiriö, DSM-IV»2

Cries-lomake «CRIES-lomake»9

IES-22 «IES-22»5

Keskeisiä traumaperäisiin stressireaktioihin ja häiriöihin liittyviä kirjallisuusviitteitä «Keskeisiä traumaperäisiin stressireaktioihin ja häiriöihin liittyviä kirjallisuusviitteitä»17

Käsitteitä «Käsitteitä»1

Lasten ja nuorten hoidon vaikuttavuus «Lasten ja nuorten hoidon vaikuttavuus»14

Lomake CAPS, the Clinician Administred PTSD Scale «Lomake CAPS, the Clinician Administred PTSD Scale»7

Lomake PCL, PTSD Checklist «Lomake PCL, PTSD Checklist»8

Lomake SCID, the Structured Clinical Interview for DSM-IV PTSD module «Lomake SCID, the Structured Clinical Interview for DSM-IV PTSD module»6

Lyhytkestoisen psykoterapiatekniikan muoto EMDR «Lyhytkestoisen psykoterapiatekniikan muoto EMDR»11

Pakolaiset ja kidutuksen uhrit: terapian ja kuntoutuksen vaikuttavuus «Pakolaiset ja kidutuksen uhrit: terapian ja kuntoutuksen vaikuttavuus»15

Psykologisen ensiavun periaatteet katastrofien yhteydessä «Psykologisen ensiavun periaatteet katastrofien yhteydessä»10

Psykoterapiatutkimuksen menetelmistä «Psykoterapiatutkimuksen menetelmistä»12

Psyykkisten traumaoireiden seulontakysely TSQ «Psyykkisten traumaoireiden seulontakysely TSQ»4, «»1

Stressinhallintaohjelmaan (Critical incident stress management, CISM) sisältyviä asioita «Stressinhallintaohjelmaan (Critical incident stress management, CISM) sisältyviä asioita»16

Traumaperäinen stressihäiriö, DSM-IV «Traumaperäinen stressihäiriö, DSM-IV»3

Traumaperäisten oireiden seulonta ja traumaperäisen stressihäiriön diagnoosi lapsilla ja nuorilla «Traumaperäisten oireiden seulonta ja traumaperäisen stressihäiriön diagnoosi lapsilla ja nuorilla»13

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä

Traumaperäinen stressihäiriö -suosituksen historiatiedot «Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»18

Puheenjohtaja ja kokoava kirjoittaja:

Matti Ponteva, LKT, psykiatrian ja terveydenhuollon erikoislääkäri

Jäsenet:

Markus Henriksson, dosentti, ylilääkäri; Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto

Raimo Isoaho, LT, dosentti, tutkimusjohtaja; Turun yliopisto, kliininen laitos, yleislääketiede

Tanja Laukkala, LT, psykiatrian ylilääkäri; Sotilaslääketieteen Keskus (Käypä hoito -toimittaja)

Timo Männikkö, psykiatrian ylilääkäri; Keski-Suomen keskussairaala

Raija-Leena Punamäki, FT, psykologian professori; Tampereen yliopisto

Kristian Wahlbeck, tutkimusprofessori; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Sidonnaisuudet

Markus Henriksson: Ei sidonnaisuuksia.

Raimo Isoaho: Ei sidonnaisuuksia.

Tanja Laukkala: Ks. www.kaypahoito.fi / Yhteystiedot / Toimitus / Lisätiedot

Timo Männikkö: Toiminut kouluttajana koulutustilaisuuksissa ja saanut niistä palkkion (Lilly).

Matti Ponteva: Omistaa lääkealan yritysten osakkeita (Orion, Oriola). Sotilaslääkinnän tuki Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

Raija-Leena Punamäki: Ei sidonnaisuuksia.

Kristian Wahlbeck: Ei sidonnaisuuksia.

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Käypä hoito -suositukset tehdään näyttöön perustuvan lääketieteen (EBM) periaatteilla. Lue lisää artikkelista nix01853

Kirjallisuutta

  1. Akuutti stressireaktio, F43.0. Psykiatrian luokituskäsikirja, tautiluokitus ICD-10. Rauma: STAKESin ohjeita ja luokituksia 1997:4
  2. Akuutti stressihäiriö. Tautiluokitus DSM-IV. Kirjassa: Lönnqvist J, Heikkinen M, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (toim.) Psykiatria, 5. uudistettu painos. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 2007
  3. Acute stress disorder. Kirjassa: Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, Fourth Edition (DSM-IV-TR). Washington DC: American Psychiatric Assoc, 2000
  4. Traumaperäinen stressireaktio, F43.1. Psykiatrian luokituskäsikirja, tautiluokitus ICD-10. Rauma: STAKESin ohjeita ja luokituksia 1997:4
  5. Traumaperäinen stressihäiriö. Tautiluokitus DSM-IV. Kirjassa: Lönnqvist J, Heikkinen M, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (toim.) Psykiatria, 5. uudistettu painos. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 2007
  6. Post-traumatic stress disorder. Kirjassa: Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, Fourth Edition (DSM-IV-TR). Washington DC: American Psychiatric Assoc, 2000
  7. Bisson JI. Post-traumatic stress disorder. Occup Med (Lond) 2007;57:399-403 «PMID: 17728312»PubMed
  8. Michel PO, Johannesson KB, Ahmad A ym. [Post-traumatic stress syndrome more and more in focus. Diagnosis and risk factors well defined but still unclear how common the condition is]. Lakartidningen 2006;103:3369-72 «PMID: 17152258»PubMed
  9. Brewin CR, Andrews B, Valentine JD. Meta-analysis of risk factors for posttraumatic stress disorder in trauma-exposed adults. J Consult Clin Psychol 2000;68:748-66 «PMID: 11068961»PubMed
  10. Ursano RJ, Bell C, Eth S ym. Practice guideline for the treatment of patients with acute stress disorder and posttraumatic stress disorder. Am J Psychiatry 2004;161:3-31 «PMID: 15617511»PubMed
  11. Benedek DM, Friedman MJ, Zatzick D, Ursano RJ. Guideline Watch (March 2009): APA Practice Guideline for the Treatment of Patients With Acute Stress Disorder and Posttraumatic Stress Disorder. http://www.psychiatryonline.com/content.aspx?aid=156498
  12. Aaltonen K. Traumatic stress disorders. Psychiatr Fenn 2008;36-39:9-40
  13. Forbes D, Creamer M, Phelps A ym. Australian guidelines for the treatment of adults with acute stress disorder and post-traumatic stress disorder. Aust N Z J Psychiatry 2007;41:637-48 «PMID: 17620160»PubMed
  14. Mosier WA, Schymanski TJ, Kettell K, Orthner W. Combat Stress: Posttraumatic Stress Disorder in The Military - Identification, Diagnosis and Intervention. Joint Center for Operational Analysis (JCOA) Journal 2007;9:28-40
  15. Darves-Bornoz JM, Alonso J, de Girolamo G ym. Main traumatic events in Europe: PTSD in the European study of the epidemiology of mental disorders survey. J Trauma Stress 2008;21:455-62 «PMID: 18956444»PubMed
  16. Ponteva M. Äkillinen stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö. Kirjassa: Kunnamo I (päätoim.). Lääkärin käsikirja. Helsinki: Duodecim, 2008:1245-8
  17. Kessler RC, Sonnega A, Bromet E ym. Posttraumatic stress disorder in the National Comorbidity Survey. Arch Gen Psychiatry 1995;52:1048-60 «PMID: 7492257»PubMed
  18. Perkonigg A, Kessler RC, Storz S ym. Traumatic events and post-traumatic stress disorder in the community: prevalence, risk factors and comorbidity. Acta Psychiatr Scand 2000;101:46-59 «PMID: 10674950»PubMed
  19. Galea S, Nandi A, Vlahov D. The epidemiology of post-traumatic stress disorder after disasters. Epidemiol Rev 2005;27:78-91 «PMID: 15958429»PubMed
  20. Brady KT, Killeen TK, Brewerton T ym. Comorbidity of psychiatric disorders and posttraumatic stress disorder. J Clin Psychiatry 2000;61:22-32 «PMID: 10795606»PubMed
  21. Kessler RC, Chiu WT, Demler O ym. Prevalence, severity, and comorbidity of 12-month DSM-IV disorders in the National Comorbidity Survey Replication. Arch Gen Psychiatry 2005;62:617-27 «PMID: 15939839»PubMed
  22. Ponteva M. Katastrofipsykiatria. Kirjassa: Rokkanen P, Slätis, P, Alho A, Ryöppy S, Huittinen VM (toim.) Traumatologia, 6. painos. Helsinki: Kandidaattikustannus Oy, 1995:761-9
  23. Rubonis AV, Bickman L. Psychological impairment in the wake of disaster: the disaster-psychopathology relationship. Psychol Bull 1991;109:384-99 «PMID: 1829536»PubMed
  24. DiGrande L, Perrin MA, Thorpe LE ym. Posttraumatic stress symptoms, PTSD, and risk factors among lower Manhattan residents 2-3 years after the September 11, 2001 terrorist attacks. J Trauma Stress 2008;21:264-73 «PMID: 18553414»PubMed
  25. van Griensven F, Chakkraband ML, Thienkrua W ym. Mental health problems among adults in tsunami-affected areas in southern Thailand. JAMA 2006;296:537-48 «PMID: 16882960»PubMed
  26. Psykososiaalinen tuki ja palvelut suuronnettomuudessa. Asiantuntijatyöryhmän muistio. Helsinki: STM:n selvityksiä 2006:81
  27. Achté K, Jarho L, Ponteva M. Maamme 2. maailmansodan veteraanien pitkäaikaiset traumaperäiset stressihäiriöt. Helsinki, Sotainvalidien Veljesliiton julkaisu, 1996
  28. Ponteva M. Traumaperäinen stressihäiriö. Duodecim 1995;111:875-82 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo50207 »7
  29. Bolton P, Wilk CM, Ndogoni L. Assessment of depression prevalence in rural Uganda using symptom and function criteria. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2004;39:442-7 «PMID: 15205728»PubMed
  30. Gerritsen AA, Bramsen I, Devillé W ym. Physical and mental health of Afghan, Iranian and Somali asylum seekers and refugees living in the Netherlands. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2006;41:18-26 «PMID: 16341619»PubMed
  31. Kirmayer LJ, Robbins JM, Dworkind M ym. Somatization and the recognition of depression and anxiety in primary care. Am J Psychiatry 1993;150:734-41 «PMID: 8480818»PubMed
  32. Post-traumatic stress disorder (PTSD). The management of PTSD in adults and children in primary and secondary care. Lontoo: National Institute for Clinical Excellence: Clinical Quideline 26, 2005
  33. deVries MW. Trauma in cultural perspectives. Kirjassa: van der Kolk, BA, MacFarlane AC, Weisaeth L (toim.) Traumatic stress: The effects of overwhelming experience on the mind, body and society. New York: Guilford Publications, 1996:398-416
  34. de Jong JT, Komproe IH, Van Ommeren M ym. Lifetime events and posttraumatic stress disorder in 4 postconflict settings. JAMA 2001;286:555-62 «PMID: 11476657»PubMed
  35. Bisson JI, Cohen JA. Disseminating early interventions following trauma. J Trauma Stress 2006;19:583-95 «PMID: 17075913»PubMed
  36. Watson PJ, Shalev AY. Assessment and treatment of adult acute responses to traumatic stress following mass traumatic events. CNS Spectr 2005;10:123-31 «PMID: 15685123»PubMed
  37. Huttunen M. Katastrofien psykologinen ensiapu. Helsingin Lääkärilehti 2006;2:31
  38. Ponteva M. Psykososiaalinen tuki. Kirjassa: Castrén M, Ekman S, Martikainen M, Sahi T, Söder J (toim.) Suuronnettomuusopas. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2006:123-34
  39. Post-traumatic stress disorder (PTSD). The management of PTSD in adults and children in primary and secondary care. Lontoo: National Institute for Clinical Excellence: Clinical Guideline 26, 2005
  40. Davidson JR. Use of benzodiazepines in social anxiety disorder, generalized anxiety disorder, and posttraumatic stress disorder. J Clin Psychiatry 2004;65:29-33 «PMID: 15078116»PubMed
  41. Schelling G, Briegel J, Roozendaal B ym. The effect of stress doses of hydrocortisone during septic shock on posttraumatic stress disorder in survivors. Biol Psychiatry 2001;50:978-85 «PMID: 11750894»PubMed
  42. Sarelahti M, Roine R. Psykososiaaliset interventiot kriisien ja onnettomuuksien jälkihoidossa. Tiivistelmä, Finohta. Alkuperäinen raportti: Kornör H, Winje D, Ekeberg Ö ym. Psykososiale tiltak ved ulykker og kriser. Nasjonalt kunnskapssenteret for helsetjenesten, rapport nr 14-2007. Oslo: NOKC, 2007. http://lib.stakes.fi/ohtanen
  43. Multidisciplinary Guideline. Early psychosocial interventions after disasters, terrorism and other shocking events. Amsterdam: Impact, the Dutch knowledge & advice centre for post-disaster psychosocial care, 2007. http://www.impact-kenniscentrum.nl/download/file_1221124881.pdf
  44. Henriksson M, Lönnqvist J. Psyykkiset kriisit, sopeutumishäiriöt ja stressireaktiot. Kirjassa: Lönnqvist J, Heikkinen M, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (toim.) Psykiatria. 5. uudistettu painos. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 2007
  45. Post-traumatic stress disorder (PTSD): the management of PTSD in adults and children in primary and secondary care. Lontoo: National Institute for Clinical Excellence: Clinical Quideline 26, 2005
  46. Forbes D, Creamer M, Phelps A ym. Australian guidelines for the treatment of adults with acute stress disorder and post-traumatic stress disorder. Aust N Z J Psychiatry 2007;41:637-48 «PMID: 17620160»PubMed
  47. Fasulo F, Giori A, Fissi S ym. Cavitron Ultrasonic Surgical Aspirator (CUSA) in liver resection. Int Surg 1992;77:64-6 «PMID: 1577582»PubMed
  48. Roberts NP, Kitchiner NJ, Kenardy J ym. Systematic review and meta-analysis of multiple-session early interventions following traumatic events. Am J Psychiatry 2009;166:293-301 «PMID: 19188285»PubMed
  49. Bisson J, Andrew M. Psychological treatment of post-traumatic stress disorder (PTSD). Cochrane Database Syst Rev 2007;3:CD003388 «PMID: 17636720»PubMed
  50. Bisson JI, Ehlers A, Matthews R ym. Psychological treatments for chronic post-traumatic stress disorder. Systematic review and meta-analysis. Br J Psychiatry 2007;190:97-104 «PMID: 17267924»PubMed
  51. Epävakaa persoonallisuus (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. 24.2.2008. www.kaypahoito.fi
  52. Depressio (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. 29.1.2004. www.kaypahoito.fi
  53. Stein DJ, Ipser JC, Seedat S. Pharmacotherapy for post traumatic stress disorder (PTSD). Cochrane Database Syst Rev 2006;1:CD002795 «PMID: 16437445»PubMed
  54. Zhang W, Davidson JR. Post-traumatic stress disorder: an evaluation of existing pharmacotherapies and new strategies. Expert Opin Pharmacother 2007;8:1861-70 «PMID: 17696789»PubMed
  55. Davidson J, Kudler H, Smith R ym. Treatment of posttraumatic stress disorder with amitriptyline and placebo. Arch Gen Psychiatry 1990;47:259-66 «PMID: 2407208»PubMed
  56. Cavaljuga S, Licanin I, Mulabegovic N ym. Therapeutic effects of two antidepressant agents in the treatment of posttraumatic stress disorder (PTSD). Bosn J Basic Med Sci 2003;3:12-6 «PMID: 16223367»PubMed
  57. Becker ME, Hertzberg MA, Moore SD ym. A placebo-controlled trial of bupropion SR in the treatment of chronic posttraumatic stress disorder. J Clin Psychopharmacol 2007;27:193-7 «PMID: 17414245»PubMed
  58. Unettomuuden hoito (online). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseuran asettama työryhmä. 23.8.2008. www.kaypahoito.fi
  59. Foa EB, Keane TM, Friedman MJ. Effective Treatments for PTSD: Practice Guidelines from the International Society for Traumatic Stress Studies. 2. painos. New York: Guildford, 2008
  60. Pae CU, Lim HK, Peindl K ym. The atypical antipsychotics olanzapine and risperidone in the treatment of posttraumatic stress disorder: a meta-analysis of randomized, double-blind, placebo-controlled clinical trials. Int Clin Psychopharmacol 2008;23:1-8 «PMID: 18090502»PubMed
  61. Villarreal G, Calais LA, Cañive JM ym. Prospective study to evaluate the efficacy of aripiprazole as a monotherapy in patients with severe chronic posttraumatic stress disorder: an open trial. Psychopharmacol Bull 2007;40:6-18 «PMID: 17514183»PubMed
  62. Ahearn EP, Mussey M, Johnson C ym. Quetiapine as an adjunctive treatment for post-traumatic stress disorder: an 8-week open-label study. Int Clin Psychopharmacol 2006;21:29-33 «PMID: 16317314»PubMed
  63. Kozaric-Kovacic D, Pivac N. Quetiapine treatment in an open trial in combat-related post-traumatic stress disorder with psychotic features. Int J Neuropsychopharmacol 2007;10:253-61 «PMID: 16945162»PubMed
  64. Siddiqui Z, Marcil WA, Bhatia SC ym. Ziprasidone therapy for post-traumatic stress disorder. J Psychiatry Neurosci 2005;30:430-1 «PMID: 16327877»PubMed
  65. Hertzberg MA, Butterfield MI, Feldman ME ym. A preliminary study of lamotrigine for the treatment of posttraumatic stress disorder. Biol Psychiatry 1999;45:1226-9 «PMID: 10331117»PubMed
  66. Tucker P, Trautman RP, Wyatt DB ym. Efficacy and safety of topiramate monotherapy in civilian posttraumatic stress disorder: a randomized, double-blind, placebo-controlled study. J Clin Psychiatry 2007;68:201-6 «PMID: 17335317»PubMed
  67. Lindley SE, Carlson EB, Hill K. A randomized, double-blind, placebo-controlled trial of augmentation topiramate for chronic combat-related posttraumatic stress disorder. J Clin Psychopharmacol 2007;27:677-81 «PMID: 18004136»PubMed
  68. Davidson JR, Brady K, Mellman TA ym. The efficacy and tolerability of tiagabine in adult patients with post-traumatic stress disorder. J Clin Psychopharmacol 2007;27:85-8 «PMID: 17224720»PubMed
  69. Davis LL, Davidson JR, Ward LC ym. Divalproex in the treatment of posttraumatic stress disorder: a randomized, double-blind, placebo-controlled trial in a veteran population. J Clin Psychopharmacol 2008;28:84-8 «PMID: 18204347»PubMed
  70. Psykososiaalinen tuki ja palvelut suuronnettomuudessa. Asiantuntijatyöryhmän muistio. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:81
  71. Ponteva M. Psykososiaalinen tuki. Kirjassa: Castrén M, Ekman S, Martikainen M, Sahi T, Söder J (toim.) Suuronnettomuusopas. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2006
  72. Livanou M, Basoglu M, Salcioglu E ym. Traumatic stress responses in treatment-seeking earthquake survivors in Turkey. J Nerv Ment Dis 2002;190:816-23 «PMID: 12486369»PubMed
  73. Najarian LM, Goenjian AK, Pelcovitz D ym. The effect of relocation after a natural disaster. J Trauma Stress 2001;14:511-26 «PMID: 11534882»PubMed
  74. Scheeringa MS, Wright MJ, Hunt JP ym. Factors affecting the diagnosis and prediction of PTSD symptomatology in children and adolescents. Am J Psychiatry 2006;163:644-51 «PMID: 16585439»PubMed
  75. Post-traumatic stress disorder (PTSD). The management of PTSD in adults and children in primary and secondary care. Lontoo: National Institute for Clinical Excellence, Clinical Guideline 26, 2005
  76. Stallard P, Velleman R, Salter E ym. A randomised controlled trial to determine the effectiveness of an early psychological intervention with children involved in road traffic accidents. J Child Psychol Psychiatry 2006;47:127-34 «PMID: 16423143»PubMed
  77. Basoglu M, Salcioglu E, Livanou M ym. Single-session behavioral treatment of earthquake-related posttraumatic stress disorder: a randomized waiting list controlled trial. J Trauma Stress 2005;18:1-11 «PMID: 16281190»PubMed
  78. Chemtob CM, Nakashima JP, Hamada RS. Psychosocial intervention for postdisaster trauma symptoms in elementary school children: a controlled community field study. Arch Pediatr Adolesc Med 2002;156:211-6 «PMID: 11876663»PubMed
  79. Strand VC, Sarmiento TL, Pasquale LE. Assessment and screening tools for trauma in children and adolescents: a review. Trauma Violence Abuse 2005;6:55-78 «PMID: 15574673»PubMed
  80. Keane WJ (toim.) Assessing psychological trauma and PTSD. New York: Guilford, 1997
  81. Feeny NC, Foa EB, March J. Posttraumatic stress disorder in youth: A critical review of the cognitive and behavioral treatment outcome literature. Professional Psychology: Research and Practice 2004;35:466-76
  82. Stallard P. Psychological interventions for post-traumatic reactions in children and young people: a review of randomised controlled trials. Clin Psychol Rev 2006;26:895-911 «PMID: 16481081»PubMed
  83. Hensel T. Effektivität von EMDR bei psychisch traumatisierten Kindern und Jugendlichen. Kindheit und Entwicklung 2006;15:107-17
  84. Taylor TL, Chemtob CM. Efficacy of treatment for child and adolescent traumatic stress. Arch Pediatr Adolesc Med 2004;158:786-91 «PMID: 15289252»PubMed
  85. Kraft S, Schepker R, Goldbeck L, Fegert JM. Behandlung der posttraumatischen Belastungsstörung bei Kindern und Jugenlichen. Eine Übersicht empirischer Wirksamkeitsstudien. Nervenheilkunde: Zeitschrift für interdisziplinäre Fortbildung 2006;25:709-19
  86. Sacks M, Lempa W, Lamprecht F. Metanalyse der Studien zur EMDR-behandlung von Patienten mit post-traumatischen Belastungsströrungen. Psychotherapie, Psychosomatic und medizinische Psychologie 2001;51:305-55
  87. Scheck MM, Schaeffer JA, Gillette C. Brief psychological intervention with traumatized young women: the efficacy of eye movement desensitization and reprocessing. J Trauma Stress 1998;11:25-44 «PMID: 9479674»PubMed
  88. Peltonen K, Punamäki RL. Preventive interventions among children exposed to trauma of armed conflict: a literature review. Aggress Behav 2010;36:95-116 «PMID: 19998393»PubMed
  89. Cohen JA, Mannarino AP, Perel JM ym. A pilot randomized controlled trial of combined trauma-focused CBT and sertraline for childhood PTSD symptoms. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2007;46:811-9 «PMID: 17581445»PubMed
  90. Donnelly CL. Pharmacologic treatment approaches for children and adolescents with posttraumatic stress disorder. Child Adolesc Psychiatr Clin N Am 2003;12:251-69 «PMID: 12725011»PubMed
  91. Cohen JA. Treating acute posttraumatic reactions in children and adolescents. Biol Psychiatry 2003;53:827-33 «PMID: 12725975»PubMed
  92. Cohen JA, Berliner L, Mannarino AP. Psychosocial and pharmacological interventions for child crime victims. J Trauma Stress 2003;16:175-86 «PMID: 12699205»PubMed
  93. Kriisitilanteiden mielenterveystyön asiantuntijaryhmän esitys. Helsinki: STAKES, 1993
  94. Kiura E, Sarelahti M. Psykososiaaliset toimenpiteet suuronnettomuuksien ja katastrofien jälkeen. Tiivistelmä, Finohta. Alkuperäinen raportti: Kornör H, Weisaeth L, Winje D ym. Psykososiale tiltak ved store ulykker og katastrofer. Nasjonalt kunnskapssenteret for helsetjenesten, rapport nr 8-2006. Oslo: NOKC, 2006. http://lib.stakes.fi/ohtanen
  95. Miller GA, Elbert T, Rockstroh B. Judging psychiatric disorders in refugees. Lancet 2005;366:1604-5; author reply 1605 «PMID: 16271637»PubMed
  96. Hinton DE, Chhean D, Pich V ym. Assessment of posttraumatic stress disorder in Cambodian refugees using the Clinician-Administered PTSD Scale: psychometric properties and symptom severity. J Trauma Stress 2006;19:405-9 «PMID: 16788999»PubMed
  97. International Rehabilitation Council for Torture Victims. Together against Torture: Global Report on the 26 June Campaing. Kööpenhamina, 2006. http://www.irct.org/Default.aspx?ID = 90
  98. Basoglu M, Livanou M, Crnobaric C. Torture vs other cruel, inhuman, and degrading treatment: is the distinction real or apparent? Arch Gen Psychiatry 2007;64:277-85 «PMID: 17339516»PubMed
  99. Silove DM, Steel Z, McGorry P, Miles V, Drobny J. The impact of torture on post-traumatic stress symptoms in war-affected Tamil refugees and immigrants. Compr Psychiatry 2002;43:49-55; PMID: 11788919
  100. Tol WA, Komproe IH, Thapa SB ym. Disability associated with psychiatric symptoms among torture survivors in rural Nepal. J Nerv Ment Dis 2007;195:463-9 «PMID: 17568293»PubMed
  101. Eisenman DP, Gelberg L, Liu H ym. Mental health and health-related quality of life among adult Latino primary care patients living in the United States with previous exposure to political violence. JAMA 2003;290:627-34 «PMID: 12902366»PubMed
  102. Adler AB, Litz BT, Castro CA ym. A group randomized trial of critical incident stress debriefing provided to U.S. peacekeepers. J Trauma Stress 2008;21:253-63 «PMID: 18553407»PubMed
  103. Saari S. Kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kriisit ja niistä selviytyminen. 2. painos. Keuruu: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2001
  104. Nurmi L. Kriisi, pelko, pakokauhu. Helsinki: Edita, 2006
  105. Psychological First Aid. Field operation Guide. 2. painos. National Child Traumatic Stress Network, National Center for PTSD, 2006
  106. Seal KH, Bertenthal D, Miner CR ym. Bringing the war back home: mental health disorders among 103,788 US veterans returning from Iraq and Afghanistan seen at Department of Veterans Affairs facilities. Arch Intern Med 2007;167:476-82 «PMID: 17353495»PubMed
  107. Ponteva M. Psykiatriset sairaudet Suomen puolustusvoimissa vv. 1941-1944. Jatkosodan aikana sota- ja kenttäsairaaloissa hoidettujen sotilaspotilaiden epidemiologinen ja seurantatutkimus. Ann Med Milit Fenn 1977;52:31-208
  108. Ponteva M, Jormanainen V, Nurro S, Lehesjoki M. The Finnish United Nations peace-keeping service interruptors in the years 1969-96. A postal inquiry study. Ann Med Milit Fenn 2000;75:31-6
  109. Haikonen M, Kataja H. Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) - Työterveyshuollon näkökulma. Työterveyslääkäri 2004;22:314-7
  110. Ponteva M, Juntunen J. Traumaperäinen stressihäiriö. Duodecim 1995;111:1697-700 «http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu/artikkeli?tunnus=duo50382 »8 «PMID: 9273291»PubMed
  111. Aro T, Huunan-Seppälä A, Kivekäs J, Tola S, Torstila I (toim.) Vakuutuslääketiede. Helsinki: Duodecim, 2004
  112. Amnesty International. Take a step to stamp out torture. Act 40/12/00, 2000. http://www.amnesty.org/en/library/info/ACT40/013/2000
  113. Aulagnier M, Verger P, Rouillon F. [Efficiency of psychological debriefing in preventing post-traumatic stress disorders]. Rev Epidemiol Sante Publique 2004;52:67-79 «PMID: 15107694»PubMed
  114. Bledsoe BE. Critical incident stress management (CISM): benefit or risk for emergency services? Prehosp Emerg Care 2003;7:272-9 «PMID: 12710792»PubMed
  115. Brewin CR, Rose S, Andrews B ym. Brief screening instrument for post-traumatic stress disorder. Br J Psychiatry 2002;181:158-62 «PMID: 12151288»PubMed
  116. Brewin CR. Systematic review of screening instruments for adults at risk of PTSD. J Trauma Stress 2005;18:53-62 «PMID: 16281196»PubMed
  117. Bryant RA, Harvey AG, Dang ST ym. Treatment of acute stress disorder: a comparison of cognitive-behavioral therapy and supportive counseling. J Consult Clin Psychol 1998;66:862-6 «PMID: 9803707»PubMed
  118. Bryant RA, Mastrodomenico J, Felmingham KL ym. Treatment of acute stress disorder: a randomized controlled trial. Arch Gen Psychiatry 2008;65:659-67 «PMID: 18519824»PubMed
  119. Bryant RA, Moulds ML, Nixon RV. Cognitive behaviour therapy of acute stress disorder: a four-year follow-up. Behav Res Ther 2003;41:489-94 «PMID: 12643970»PubMed
  120. Bryant RA, Sackville T, Dang ST ym. Treating acute stress disorder: an evaluation of cognitive behavior therapy and supportive counseling techniques. Am J Psychiatry 1999;156:1780-6 «PMID: 10553743»PubMed
  121. Bryant RA. Early predictors of posttraumatic stress disorder. Biol Psychiatry 2003;53:789-95 «PMID: 12725971»PubMed
  122. Busuttil W. Presentations and management of Post Traumatic Stress Disorder and the elderly: a need for investigation. Int J Geriatr Psychiatry 2004;19:429-39 «PMID: 15156544»PubMed
  123. Cahill SP, Carrigan MH, Frueh BC. Does EMDR work? And if so, why?: a critical review of controlled outcome and dismantling research. J Anxiety Disord 1999;13:5-33 «PMID: 10225499»PubMed
  124. Carlsson JM, Mortensen EL, Kastrup M. A follow-up study of mental health and health-related quality of life in tortured refugees in multidisciplinary treatment. J Nerv Ment Dis 2005;193:651-7 «PMID: 16208160»PubMed
  125. Cohen JA, Berlinger L, Mannarino AP. Treating Traumatized Children. A research Review and Synthesis. Trauma Violence Abuse 2000;1:29-46
  126. Davidson J, Baldwin D, Stein DJ ym. Treatment of posttraumatic stress disorder with venlafaxine extended release: a 6-month randomized controlled trial. Arch Gen Psychiatry 2006;63:1158-65 «PMID: 17015818»PubMed
  127. Davidson J, Rothbaum BO, Tucker P ym. Venlafaxine extended release in posttraumatic stress disorder: a sertraline- and placebo-controlled study. J Clin Psychopharmacol 2006;26:259-67 «PMID: 16702890»PubMed
  128. Davidson JR, Weisler RH, Butterfield MI ym. Mirtazapine vs. placebo in posttraumatic stress disorder: a pilot trial. Biol Psychiatry 2003;53:188-91 «PMID: 12547477»PubMed
  129. Everly GS Jr, Mitchell JT. Critical Incident Stress Management (Cism): A New Era and Standard of Care in Crisis Intervention (Innovations in Disaster and Trauma Psychology, V. 2) Elliot City: Chevron, 1997
  130. Hinton DE, Chhean D, Pich V ym. A randomized controlled trial of cognitive-behavior therapy for Cambodian refugees with treatment-resistant PTSD and panic attacks: a cross-over design. J Trauma Stress 2005;18:617-29 «PMID: 16382423»PubMed
  131. Hinton DE, Pham T, Tran M ym. CBT for Vietnamese refugees with treatment-resistant PTSD and panic attacks: a pilot study. J Trauma Stress 2004;17:429-33 «PMID: 15633922»PubMed
  132. Hinton DE, Pich V, Chhean D ym. Somatic-focused therapy for traumatized refugees: Treating posttraumatic stress disorder and comorbid neck-focused panic attacks among Cambodian refugees. Psychotherapy: Theory, Research, Practice, Training 2006;43:491-505
  133. Horowitz M, Wilner N, Alvarez W. Impact of Event Scale: a measure of subjective stress. Psychosom Med 1979;41:209-18 «PMID: 472086»PubMed
  134. Kim W, Pae CU, Chae JH ym. The effectiveness of mirtazapine in the treatment of post-traumatic stress disorder: a 24-week continuation therapy. Psychiatry Clin Neurosci 2005;59:743-7 «PMID: 16401254»PubMed
  135. Lambert MT. Aripiprazole in the management of post-traumatic stress disorder symptoms in returning Global War on Terrorism veterans. Int Clin Psychopharmacol 2006;21:185-7 «PMID: 16528142»PubMed
  136. Lewis SJ. Do one-shot preventive interventions for PTSD work? A systematic research synthesis of psychological debriefings. Aggression Violent Behavior 2003;8:329-43
  137. Livanou M, Basoglu M, Marks IM ym. Beliefs, sense of control and treatment outcome in post-traumatic stress disorder. Psychol Med 2002;32:157-65 «PMID: 11883725»PubMed
  138. Marchand A, Guay S, Boyer R ym. A Randomized Controlled Trial of an Adapted Form of Individual Critical Incident Stress Debriefing for Victims of an Armed Robbery. Brief Treatment and Crisis Intervention 2006;6:122-9
  139. Meltzer-Brody S, Churchill E, Davidson JR. Derivation of the SPAN, a brief diagnostic screening test for post-traumatic stress disorder. Psychiatry Res 1999;88:63-70 «PMID: 10641587»PubMed
  140. Mental Health and Mass Violence: Evidence-Based Early Psychological Intervention for Victims/Survivors of Mass Violence. Washington D.C: NIH Publication No 02-5138, 2002
  141. Neuner F, Schauer M, Klaschik C ym. A comparison of narrative exposure therapy, supportive counseling, and psychoeducation for treating posttraumatic stress disorder in an african refugee settlement. J Consult Clin Psychol 2004;72:579-87 «PMID: 15301642»PubMed
  142. Ozer EJ, Best SR, Lipsey TL ym. Predictors of posttraumatic stress disorder and symptoms in adults: a meta-analysis. Psychol Bull 2003;129:52-73 «PMID: 12555794»PubMed
  143. Pitman RK, Sanders KM, Zusman RM ym. Pilot study of secondary prevention of posttraumatic stress disorder with propranolol. Biol Psychiatry 2002;51:189-92 «PMID: 11822998»PubMed
  144. Roberts A, Everly GS Jr. A meta-analysis of 36 crisis intervention studies. Brief Treatment and Crisis Intervention 2006;6:10-21
  145. Rose S, Bisson J, Churchill R ym. Psychological debriefing for preventing post traumatic stress disorder (PTSD). Cochrane Database Syst Rev 2002;2:CD000560 «PMID: 12076399»PubMed
  146. Sijbrandij M, Olff M, Reitsma JB ym. Treatment of acute posttraumatic stress disorder with brief cognitive behavioral therapy: a randomized controlled trial. Am J Psychiatry 2007;164:82-90 «PMID: 17202548»PubMed
  147. Sijbrandij M, Olff M, Reitsma JB ym. Emotional or educational debriefing after psychological trauma. Randomised controlled trial. Br J Psychiatry 2006;189:150-5 «PMID: 16880485»PubMed
  148. Spinazzola J, Blaustein M, van der Kolk BA. Posttraumatic stress disorder treatment outcome research: The study of unrepresentative samples? J Trauma Stress 2005;18:425-36 «PMID: 16281240»PubMed
  149. Stein MB, Kerridge C, Dimsdale JE ym. Pharmacotherapy to prevent PTSD: Results from a randomized controlled proof-of-concept trial in physically injured patients. J Trauma Stress 2007;20:923-32 «PMID: 18157888»PubMed
  150. Vaiva G, Ducrocq F, Jezequel K ym. Immediate treatment with propranolol decreases posttraumatic stress disorder two months after trauma. Biol Psychiatry 2003;54:947-9 «PMID: 14573324»PubMed
  151. Walters JT, Bisson JI, Shepherd JP. Predicting post-traumatic stress disorder: validation of the Trauma Screening Questionnaire in victims of assault. Psychol Med 2007;37:143-50 «PMID: 16959058»PubMed
  152. van Emmerik AA, Kamphuis JH, Hulsbosch AM ym. Single session debriefing after psychological trauma: a meta-analysis. Lancet 2002;360:766-71 «PMID: 12241834»PubMed