Traumaperäinen stressihäiriö
Ota käyttöön
- Luentomateriaali «https://www.kaypahoito.fi/khl00131»1
- Akuutin stressihäiriön diagnostiset kriteerit (DSM-5) «Akuutin stressihäiriön diagnostiset kriteerit DSM-5:n mukaan»1
- Traumaperäisen stressihäiriön diagnostiset kriteerit (DSM-5) «Traumaperäisen stressihäiriön diagnostiset kriteerit DSM-5:n mukaan»2
- Psyykkisten traumaoireiden seulontakysely TSQ «hoi50080a.pdf»1
- Perusterveydenhuollon traumaperäisen stressihäiriön seulakysely (DSM-5 mukaan) «hoi50080d.pdf»2
- Lasten traumaperäisiä oireita seulova ja kartoittava lomake CRIES «Lasten traumaperäisiä oireita seulova ja kartoittava lomake CRIES»3
- Traumaperäisen stressihäiriön psykoterapeuttiset ja täydentävät hoitomuodot aikuisilla «Traumaperäisen stressihäiriön psykoterapeuttiset ja täydentävät hoitomuodot aikuisilla....»2
- Psykologisen ensiavun periaatteet katastrofien yhteydessä «Psykologisen ensiavun periaatteet katastrofien yhteydessä»4
Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1
Keskeinen sanoma
- Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt ovat melko tavallisia, kaikenikäisillä esiintyviä mielenterveyden häiriöitä, jotka tulee tunnistaa kaikkialla terveydenhuollossa.
- Trauman jälkeen jatkuvasti oireilevat tulee tutkia perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa asianmukaisesti ja ohjata tarvittaessa hoitoon.
- Hoidon tarpeen, hoitomuodon ja häiriöstä aiheutuvan haitan asianmukaiseksi arvioimiseksi on tärkeää, että akuutin stressireaktion ja -häiriön (ASR:n ja ASD:n) sekä traumaperäisen stressihäiriön (PTSD:n) diagnosoinnissa noudatetaan niille määritettyjä diagnostisia kriteerejä.
- Aikuisten PTSD:n osalta ei ole käytännössä merkittävää eroa siinä, käytetäänkö WHO:n (ICD-10) vai APA:n (DSM-5) kriteerejä. Traumaperäisten häiriöiden kanssa samanaikaisesti esiintyy usein muitakin psyykkisiä häiriöitä.
- Monet samanaikaiset sairaudet voivat vaikuttaa hoidon onnistumiseen, mikä tulee ottaa huomioon hoidon tarpeen arvioinnissa ja hoidon suunnittelussa.
- ASD:n ja lyhytkestoisen PTSD:n ensisijaisena hoitona ovat rauhoittava ja turvallinen hoitokontakti ja seuranta sekä avun järjestäminen arkielämän ongelmiin. Vaikeista oireista kärsivien hoitona ovat kognitiivinen, altistusta sisältävä käyttäytymisterapia, EMDR -terapia tai muu näyttöön perustuva psykososiaalinen hoito ja tarvittaessa oireenmukainen lääkitys aikuisilla.
- PTSD:n ensisijaisena hoitona on psykoterapia, keskeisesti traumakeskeiset kognitiiviset käyttäytymisterapiat, KKT, muut kognitiiviset terapiat tai EMDR -terapia (silmänliikkeillä pois herkistäminen ja uudelleen prosessointi) tai narratiivinen altistusterapia (NET). Toissijaisena hoitona aikuisilla on lääkehoito masennuslääkkeillä tai psykoterapian ja lääkityksen yhdistelmä.
Tiivistelmä ja potilasversio
- Suosituksen tiivistelmä «Traumaperäinen stressihäiriö (posttraumatic stress disorder, PTSD)»1 ja lyhyt abstrakti englanniksi «Posttraumatic Stress Disorder»2
- Suosituksen yleiskielinen potilasversio suomeksi «Traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt»3 ja ruotsiksi «Posttraumatiska stressreaktioner och posttraumatiskt stressyndrom»4
Kohderyhmät
- Suosituksen kohderyhmät ovat
- perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon henkilöstö
- psykososiaalista tukea ja palveluja antavat muut ammattiryhmät
- palveluja suunnittelevat ja järjestävät tahot
- traumaattisissa tilanteissa auttajina toimivat, kuten pelastajat, poliisit, ensiapuhenkilöstö, hätäkeskuspäivystäjät ja vapaaehtoiset
- soveltuvin osin itse traumaperäisistä stressioireista kärsivät, heidän läheisensä ja muut heidän asioitaan käsittelevät.
Määritelmät, rajaukset ja psyykkisen trauman vaikutukset
Diagnostiset nimikkeet
- Akuutit ja traumaperäiset stressireaktiot ja -häiriöt ovat oireyhtymiä, joiden diagnostisessa luokittelussa noudatetaan ICD-10:n (WHO, myöhemmin ICD-11) ja Amerikan Psykiatriyhdistyksen (APA) DSM-5:n järjestelmiä. Näissä järjestelmissä on joitakin eroja oireyhtymien sisällön osalta.
- Käytettävät nimikkeet ja ilmaantumisjärjestyksessä kuvattujen oireyhtymien diagnostiset kriteerit esitetään lyhennettyinä ohessa. Täydelliset kriteerit ICD-luokituksen osalta ovat nähtävissä osoitteessa «http://www.terveysportti.fi/apps/icd/»2 (vaatii käyttöoikeuden). Ks. lisätietoa DSM-5:stä «Akuutin stressihäiriön diagnostiset kriteerit DSM-5:n mukaan»1, «Traumaperäisen stressihäiriön diagnostiset kriteerit DSM-5:n mukaan»2.
Akuutti stressireaktio (ASR), ICD-10 F43.0
- Akuutti stressireaktio (ASR), ICD-10-koodi F43.0 «Psykiatrian luokituskäsikirja, tautiluokitus ICD-1...»1, «Psykiatrian luokituskäsikirja. Suomalaisen tautilu...»2:
- Henkilö on altistunut merkittävälle fyysiselle tai henkiselle rasitukselle.
- Oireet alkavat tunnin kuluessa altistumisesta.
- Häiriö täyttää vähintään 4 yleistyneen ahdistuneisuushäiriön (F41.1) oirekriteereistä muttei tämän häiriön kohdalla mainittujen ensisijaisten tai pois suljettavien häiriöiden kriteerejä.
- Lievää vaikeammassa stressireaktiossa esiintyy lisäksi vähintään 2 seuraavista:
- vetäytyminen tavanomaisista sosiaalisista tilanteista
- huomiokyvyn kaventuminen
- ilmeinen desorientaatio
- suuttumus tai sanalliset vihamieliset ilmaukset
- epätoivo tai toivottomuus
- sopimaton tai tarkoitukseton yliaktiivisuus
- liiallinen tai hallitsematon suru.
- Jos rasitustekijä on ohimenevä, oireet vaimenevat viimeistään 8 tunnin kuluessa. Jos taas rasitustekijä esiintyy jatkuvana, oireet vaimenevat viimeistään 48 tunnin kuluessa.
- ASR on siirretty ICD-11:ssä pois sairauksista terveyspalvelujen käyttöön vaikuttaviin
kuormitustekijöihin «ICD-11. Post-traumatic stress disorder. https://ic...»3.
- Kliinisessä käytännössä akuutti stressireaktio -diagnoosi on osoittautunut melko hankalasti sovellettavaksi.
Akuutti stressihäiriö (ASD), DSM-5
- Akuutti stressihäiriö (ASD), DSM-5 «Acute Stress Disorder. Kirjassa: Diagnostic and St...»4, (ks. lisätietoa aiheesta «Akuutin stressihäiriön diagnostiset kriteerit DSM-5:n mukaan»1):
- Henkilö on kokenut tai nähnyt traumaattisen tapahtuman, johon liittyi kuolema, vakava loukkaantuminen tai sellaisen uhka, tai hän on useita kertoja nähnyt onnettomuuden tai väkivallan vastenmielisiä seuraamuksia. Myös yllättävä tiedon saaminen lähiomaisen tai ystävän kuolemasta väkivallan tai onnettomuuden uhrina voi johtaa ASD:hen.
- Traumaattisen tapahtuman jälkeen esiintyi vähintään 9 nimetyistä 14 oireesta, jotka
kuuluvat seuraaviin 5 oireryhmään:
- tapahtuman pakottava uudelleen kokeminen
- dissosiatiiviset oireet
- mielialan lasku
- välttämiskäyttäytyminen
- ylivireys.
- Häiriö (diagnostiset oireet) kestää 3 vuorokaudesta 1 kuukauteen tapahtumasta. Jos oireilu kestää pitempään, kyseessä on yleensä traumaperäinen stressihäiriö (PTSD).
- Häiriö aiheuttaa kliinisesti merkittävää haittaa sosiaalisella, ammatillisella tai muulla tärkeällä toiminnan alueella.
Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD), ICD-10, F43.1
- Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD), ICD-10:ssä F43.1 «Psykiatrian luokituskäsikirja, tautiluokitus ICD-1...»1, «Psykiatrian luokituskäsikirja. Suomalaisen tautilu...»2:
- Suomessa käytössä olevassa tautiluokituksessa häiriön nimi on suomennettu traumaperäiseksi stressireaktioksi, mutta kansainvälisessä kirjallisuudessa puhutaan yksinomaan stressihäiriöstä (Posttraumatic Stress Disorder). Tässä suosituksessa noudatetaan kansainvälistä käytäntöä ja käytetään tarvittaessa englanninkielistä lyhennettä PTSD.
- Potilas on kokenut poikkeuksellisen uhkaavan tai katastrofaalisen tapahtuman, joka todennäköisesti aiheuttaisi voimakasta ahdistuneisuutta kenelle tahansa.
- Tapahtumaan liittyvästi ilmenee jokin seuraavista:
- jatkuvat muistikuvat
- hetkelliset voimakkaat takaumat
- painajaisunet tai ahdistuneisuus oloissa, jotka muistuttavat koetusta tapahtumasta.
- Potilas pyrkii välttämään joutumasta oloihin, jotka muistuttavat tapahtumasta.
- Potilaalla esiintyy vähintään toinen seuraavista:
- kykenemättömyys muistaa joitakin keskeisiä asioita tapahtumasta
- jatkuvat psyykkisen herkistymisen ja ylivireyden oireet.
- Oireet ilmaantuvat 6 kuukauden sisällä traumaattisesta tapahtumasta.
- ICD-11:een on lisätty monimuotoinen traumaperäinen stressihäiriö (Complex PTSD). Ks. lisätietoa aiheesta «Monimuotoinen traumaperäinen stressihäiriö (complex PTSD) ja ICD-11»5. Yhdistelmä vastaa pitkälti ICD-10:n diagnoosia "Tuhoisaa kokemusta seuraava persoonallisuuden muutos" (F62.0). ICD-11 on hoitosuositusta päivitettäessä julkaistu muttei suomennettu, eikä sitä ole vielä otettu Suomessa käyttöön. Riittävän tutkimustiedon puuttuessa tässä suosituksessa ei oteta kantaa viimeksi mainitun häiriön hoitoon «Cloitre M, Courtois C, Ford J ym. The ISTSS Expert...»5, «https://icd.who.int/browse11/l-m/en#/http%3a%2f%2fid.who.int%2ficd%2fentity%2f991786158»3.
Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-5:ssä
- Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) DSM-5:ssä «Posttraumatic Stress Disorder. Kirjassa: Diagnosti...»6, «Traumaperäisen stressihäiriön diagnostiset kriteerit DSM-5:n mukaan»2:
- Potilas on kokenut tai nähnyt traumaattisen tapahtuman, johon sisältyi kuolema, vakava loukkaantuminen tai sellaisen uhka, tai nähnyt useita kertoja onnettomuuden tai väkivallan vastenmielisiä seuraamuksia. Myös yllättävä tiedon saaminen lähiomaisen tai ystävän kuolemasta voi johtaa PTSD:hen.
- Potilas kokee traumaattisen tapahtuman uudelleen vähintään yhdellä nimetyllä tavalla viidestä.
- Traumasta muistuttavien asioiden välttelyä esiintyy vähintään yhdellä nimetyllä tavalla kahdesta.
- Negatiivisia kognitiivisia ja mielialan muutoksia ja sosiaalisen käyttäytymisen muutoksia ilmenee vähintään kahdella nimetyllä tavalla seitsemästä.
- Kohonneen vireystilan ja reaktiivisuuden merkkejä ilmenee vähintään kahdella nimetyllä tavalla kuudesta.
- Oireet kestävät yli kuukauden, ja häiriö aiheuttaa kliinisesti merkittävää kärsimystä tai haittaa sosiaalisella, ammatillisella tai muulla tärkeällä toiminnan alueella.
- Häiriö on viivästyneesti alkanut, jos kriteerit täyttävä oireisto on havaittavissa vasta 6 kuukauden kuluttua stressitapahtumasta.
- 6-vuotiaille ja sitä nuoremmille lapsille on oma diagnostinen kriteeristönsä.
- Pienten lasten diagnostiikan erityispiirteitä kuvataan laajemmin lisäaineistossa «Lisätietoa pienten lasten traumoista»6.
- Lisäksi on syytä ottaa huomioon seuraavat seikat:
- Vuoteen 2013 saakka käytettyyn DSM-IV:ään verrattuna on hyvä panna merkille, että
ensimmäisestä kriteeristä on poistettu aiempi jälkiosa, jossa edellytettiin, että
reaktiona traumaattiseen tilanteeseen oli voimakas pelko, avuttomuus tai kauhu. Oireryhmiin
on DSM-5:ssä lisätty negatiiviset kognitiiviset ja mielialan muutokset. Lisäksi sosiaalisen
käyttäytymisen muutokset on siirretty samaan oireryhmään.
- Tautiluokitus ICD-10:n diagnoosit ovat Suomessa virallisesti käytössä «Psykiatrian luokituskäsikirja, tautiluokitus ICD-1...»1, «Psykiatrian luokituskäsikirja. Suomalaisen tautilu...»2, joten niitä sovelletaan ensisijaisesti hoitoyhteenvetoja (epikriisi) ja lausuntoja laadittaessa sekä vastaavissa yhteyksissä. Lähes kaikissa näyttöön perustuvaa hoitoa koskevissa tutkimuksissa on toistaiseksi käytetty DSM-IV:n mukaisia kriteerejä, mutta erot ICD-koodistoon nähden ovat PTSD:n diagnostiikassa toistaiseksi niin pienet, ettei siitä ole haittaa käypää hoitoa arvioitaessa.
- PTSD:n seulontaa tai ennustettavuutta koskevissa tutkimuksissa on yleensä esiintynyt alkuvaiheen häiriönä ASD (DSM) eikä ASR (ICD).
- Joissain tutkimuksissa on sovellettu myös niin sanotun osittaisen (partial tai subsyndromal) PTSD:n käsitettä, jolloin diagnoosiin ei ole vaadittu kaikista oireryhmistä diagnostisten kriteerien mukaista oireiden lukumäärää «Bisson JI. Post-traumatic stress disorder. BMJ Cli...»7. Asianmukainen hoito on tällaisissa tilanteissa useimmiten aivan samanlainen kuin diagnostiset kriteerit täyttävässä PTSD:ssä, mutta monihäiriöisyyden merkitystä saattaa olla aiheellista painottaa enemmän.
- ICD-10-luokitukseen sisältyy myös muu määritetty tai määrittämätön reaktio vaikeaan stressiin. Näille reaktioille ei ole annettu diagnostisia kriteerejä, eikä niiden käypää hoitoa käsittelevää tutkimusta ole saatavissa. Jos stressitekijä on ollut luonteeltaan traumaattinen, on todennäköistä, että näiksi reaktioiksi diagnosoitujen tilojen hoidossa voidaan pitkälti noudattaa samoja periaatteita kuin traumaperäisessä stressihäiriössä.
- Vuoteen 2013 saakka käytettyyn DSM-IV:ään verrattuna on hyvä panna merkille, että
ensimmäisestä kriteeristä on poistettu aiempi jälkiosa, jossa edellytettiin, että
reaktiona traumaattiseen tilanteeseen oli voimakas pelko, avuttomuus tai kauhu. Oireryhmiin
on DSM-5:ssä lisätty negatiiviset kognitiiviset ja mielialan muutokset. Lisäksi sosiaalisen
käyttäytymisen muutokset on siirretty samaan oireryhmään.
Rajaukset
- Tässä suosituksessa on päätetapahtumana käytetty diagnostiset kriteerit täyttävän akuutin tai traumaperäisen stressihäiriön (ASD ja PTSD) esiintymistä tai esiintymättömyyttä.
- Traumaperäisen stressihäiriön kanssa esiintyy samanaikaisesti yleensä muitakin psyykkisiä häiriöitä, joiden esiintyminen tai esiintymättömyys ei vaikuta PTSD:n diagnosointiin eikä tue tai estä kyseisen diagnoosin tekemistä.
- Monihäiriöisyyden vaikutusta PTSD:n hoitoon käsitellään suosituksessa siltä osin kuin tutkimustietoa on ollut saatavissa ja sinänsä puuttumatta mainittujen muiden häiriöiden ensisijaiseen hoitoon.
- Suosituksessa ei käsitellä pitkäaikaisen kroonisen traumatisoitumisen psykososiaalisia eikä psykiatrisia seuraamuksia, ellei potilaalla ole todettu myös diagnostiset kriteerit täyttävää traumaperäistä stressihäiriötä.
- PTSD:n myöhäisvaiheessa pitkäaikaisseuraamuksena mahdollisesti esiintyvän persoonallisuuden muutoksen (ICD-10:n F62.0) hoitoa koskeva tutkimustieto on niin niukkaa, ettei sitä käsitellä tässä suosituksessa.
- Suosituksessa ei käsitellä traumaattisen kriisin hoitoa sellaisen stressitilanteen jälkeen, joka ei ole aiheuttanut asianomaiselle diagnosoitavaa tai epäiltävää stressireaktiota tai -häiriötä.
- Keskeisiä käsitteitä kuvataan lisäaineistossa «Käsitteitä ja lyhenteitä liittyen Käypä hoito -suositukseen Traumaperäinen stressihäiriö»7. Potentiaalisesti traumaattisten tilanteiden jälkeisellä psykososiaalisella tuella tarkoitetaan akuuttia kriisityötä ja kiireellistä sosiaalityötä. Suosituksessa käsitellään psykososiaalista tukea ainoastaan diagnosoidun lääketieteellisen häiriön alkuvaiheen hoidon näkökulmasta. Lisäksi traumaperäisten stressireaktioiden ja -häiriöiden ehkäisyä käsitellään lyhyesti.
- Psykososiaalisen tuen ja palvelujen järjestämiseen voidaan viitata tilanteissa, joissa niistä saattaa olla kokemuksen mukaan lääketieteellistä hyötyä ASD:n ja PTSD:n ehkäisyssä ja hoidossa «Psykososiaalinen tuki ja palvelut»1.
Psyykkisen trauman vaikutuksesta
- Traumaperäisten stressireaktioiden ja -häiriöiden etiologisena kriteerinä mainittu rasittava, järkyttävä ja poikkeuksellinen traumatisoiva tapahtuma voi käynnistää psyykkisen prosessin, olipa samassa yhteydessä tapahtunut fyysistä vahingoittumista tai ei.
- Jotta tapahtumalla ja sen psyykkisenä seuraamuksena olevalla stressihäiriöllä olisi todennäköinen syy-yhteys, stressitapahtuman tulee kuitenkin olla kriteerien mukaisella tavalla selvästi tavanomaisesta elämäntapahtumasta poikkeava, yksilön voimavarat ylittävä ja useimmiten kertaluonteinen tai lyhyessä ajassa toistunut.
- Pitemmän ajan kuluttua toistunut stressitapahtuma voi aiheuttaa stressihäiriön vaikeutumisen tai uusiutumisen.
- Psyykkisen trauman kuormittavuuteen vaikuttavat muun muassa seuraavat tekijät «Posttraumatic Stress Disorder. Kirjassa: Diagnosti...»6, «Michel PO, Johannesson KB, Ahmad A ym. [Post-traum...»8, «Ursano RJ, Bell C, Eth S ym. Practice guideline fo...»9, «Aaltonen K. Traumatic stress disorders. Psychiatr ...»10:
- järkyttävyyden aste, esimerkiksi
- lähiomaisen tai muun läheisen väkivaltainen kuolema, itsemurha tai vahingoittuminen
- lapsen väkivaltainen kuolema tai vahingoittuminen
- suuri uhrien määrä onnettomuuden tai väkivallan seurauksena
- vammojen luonne ja vakavuus (silpoutuminen, palaminen yms.)
- uhkatilanteissa kuoleman vaaran todennäköisyys
- stressitilanteen luonne, esimerkiksi
- vaikutusvaiheen pitkä kesto
- suuronnettomuuden laajuus
- stressitapahtuman yllätyksellisyys
- jatkoseuraamusten heikko ennustettavuus
- stressitapahtuman tyyppi, esimerkiksi
- ihmisen tekemä tahallinen teko, kuten terrorismi, tai tuottamuksellinen onnettomuus
- sota erityisesti siviileihin kohdistuvilta vaikutuksiltaan
- erityisesti henkilökohtaista koskemattomuutta ja ihmisarvoa loukkaava teko, kuten raiskaus, pahoinpitely tai kidutus
- varoitusjärjestelmän pettäminen ennen tapahtumaa
- yksilöön liittyvät tekijät, esimerkiksi
- aiempi terveys
- aiemmat traumaattiset kokemukset
- persoonallisuuden ominaisuudet, ikä, kehitystaso ja sukupuoli
- sosiaalis-taloudellinen asema ja sosiaalisen verkoston laatu ja laajuus.
- järkyttävyyden aste, esimerkiksi
- Yksilötasolla poikkeuksellisen järkyttävät tapahtumat voivat muodostua traumaattisiksi, kun 1) tilanteen fyysiset, henkiset ja sosiaaliset vaatimukset ylittävät sietokyvyn, 2) tilanteessa menetetään sellaisia resursseja, joihin yleensä tukeudutaan vaikeissa tilanteissa, esimerkiksi läheisiä ihmissuhteita, 3) aiemmin turvalliset paikat tulevat turvattomiksi tai tuhoutuvat tai 4) tilanne järkyttää uhrin tunnetta elämän merkityksellisyydestä tai maailman oikeudenmukaisuudesta «Hobfoll SE, Watson P, Bell CC ym. Five essential e...»11.
Esiintyvyys
Järkyttävien tapahtumien esiintyvyys
- Ulkomaisten arvioiden mukaan 35–90 % länsimaisten yhteiskuntien väestöstä joutuu
elämänsä aikana tilanteeseen, jossa traumaattinen tapahtuma on niin järkyttävä, että
se täyttää traumaperäisen stressihäiriön etiologisen kriteerin «Ursano RJ, Bell C, Eth S ym. Practice guideline fo...»9, «Aaltonen K. Traumatic stress disorders. Psychiatr ...»10, «Norris FH, Slone LB. Understanding Research on the...»12, «Forbes D, Creamer M, Phelps A ym. Australian guide...»13, «Mosier WA, Schymanski TJ, Kettell K ym. Combat Str...»14, «Darves-Bornoz JM, Alonso J, de Girolamo G ym. Main...»15, «Shalev A, Liberzon I, Marmar C. Post-Traumatic Str...»16, «Benjet C, Bromet E, Karam EG ym. The epidemiology ...»17, «Heir T, Bonsaksen T, Grimholt T ym. Serious life e...»18.
- Eurooppalaisessa kohorttitutkimuksessa todettiin noin 30 % lapsista ja nuorista kokeneen DSM-5-luokituksen etiologisen kriteerin mukaisen traumaattisen tapahtuman kahdeksaantoista ikävuoteen mennessä «Lewis SJ, Arseneault L, Caspi A ym. The epidemiolo...»19.
- Jokin yksittäinen tapahtuma voi olla voimakkaasti stressaava myös muille kuin välittömille uhreille, mutta toisaalta kaikki tapahtumat eivät välttämättä täytä stressihäiriön kehittymisen edellytyksiä.
- Suomessa poliisi tilastoi vuosittain lähes 40 000 fyysiseen koskemattomuuteen kohdistuvaa rikosta. Luku sisältää eriasteiset pahoinpitelyt ja seksuaalirikokset (vuosi 2017).
- Liikenneonnettomuuksissa kuolee tai loukkaantuu noin 6 000 henkeä vuosittain, ja työtapaturman
johdosta vähintään 4 päivän sairauspoissaololle joutuu noin 35 000 henkeä.
- Suomalaisessa kaksosaineistossa, jossa vastaajia oli yli 8 400, kolmasosa 60-vuotiaista oli kokenut elämän aikana poikkeuksellisen järkyttävän tapahtuman, useimmiten aikuisiässä. Miehet raportoivat yleisimpänä liikenneonnettomuuden ja naiset seksuaalisen väkivallan «Lisätietoa suomalaisten traumakokemuksista kaksostutkimusten perusteella»8.
- Lisätietoa muista suomalaisista uhrikyselyistä ja eriasteisten traumatapahtumien kokemisesta löytyy lisäaineistosta «Lisätietoa traumakokemuksista Suomessa kyselytutkimusten pohjalta»9.
- Laajan maahanmuuttajien terveyteen kohdistuvan tutkimuksen mukaan traumatapahtumia esiintyi 57–78 %:lla pakolaistaustaisista maahanmuuttajista «Castaneda AE, Rask S, Koponen P ym. Maahanmuuttaji...»20.
- Varovasti voidaan arvioida, että PTSD:n etiologisen kriteerin täyttäviä stressitilanteita sattuu Suomessa vuosittain ainakin 100 000 ihmiselle. On arvioitu, että potentiaalisesti traumaattisen tapahtuman kokeneista enintään 20–30 %:lle kehittyy traumaperäinen stressihäiriö. Tältä pohjalta arvioituna PTSD:n ilmaantuvuus Suomessa yhden vuoden aikana olisi noin 0,5 %.
Yleiset epidemiologiset näkökohdat
- Joitakin akuutin stressireaktion oireita esiintyy laajamittaisen äkillisen onnettomuuden jälkeen 35–90 %:lla osallisista. Ks. Lääkärin käsikirjan artikkeli Äkillinen stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö «Äkillinen stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö»1 (vaatii käyttöoikeuden). Valtaosalla ne poistuvat itsestään parissa päivässä.
- PTSD:n ilmaantuvuus viimeisten 12 kuukauden aikana on eurooppalaisen «Darves-Bornoz JM, Alonso J, de Girolamo G ym. Main...»15 ja australialaisen «Forbes D, Creamer M, Phelps A ym. Australian guide...»13 laajan kyselytutkimuksen mukaan ollut 1,1–1,3 %.
- Kansainvälisen 43 tutkimusta käsittäneen meta-analyysin mukaan DSM-IV:n mukaiset kriteerit täyttävä PTSD kehittyi traumaattisen tapahtuman jälkeen noin 16 %:lle lapsista ja nuorista «Alisic E, Zalta AK, van Wesel F ym. Rates of post-...»21.
- Eurooppalaisen tutkimuksen mukaan lapsilla ja nuorilla DSM-5:n mukaisen PTSD:n elinaikainen esiintyvyys 18 ikävuoteen mennessä oli 7,8 % «Lewis SJ, Arseneault L, Caspi A ym. The epidemiolo...»19. Traumaattisen tapahtuman kokeneilla lapsilla ja nuorilla PTSD:n elinaikainen esiintyvyys 18 ikävuoteen mennessä oli 25 % ja 12 kuukauden esiintyvyys 14 %.
- Elämänaikainen PTSD:n esiintyvyys aikuisilla, jotka ovat altistuneet poikkeuksellisen
järkyttävälle tapahtumalle, oli laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa 5,6 % «Koenen KC, Ratanatharathorn , Ng L ym. Posttraumat...»22.
- Tässä aineistossa noin puolella oli pitkittynyttä PTSD-oireilua ja vain puolet heistä
oli saanut mitään hoitoa.
- Lisäksi toistuvat traumat PTSD-potilaalla liittyvät suurempaan toimintakykyvajeeseen traumaperäisen stressihäiriön oirekuvassa «Karam EG, Friedman MJ, Hill ED ym. Cumulative trau...»23.
- Tässä aineistossa noin puolella oli pitkittynyttä PTSD-oireilua ja vain puolet heistä
oli saanut mitään hoitoa.
- Yhdysvalloissa 1990-luvulla tehdyn väestötutkimuksen mukaan «Bisson JI. Post-traumatic stress disorder. BMJ Cli...»7, «Norris FH, Slone LB. Understanding Research on the...»12, «Kessler RC, Sonnega A, Bromet E ym. Posttraumatic ...»24 traumaperäinen stressihäiriö esiintyy jossain elämänvaiheessa 10,4 %:lla naisista ja 5,0 %:lla miehistä eli keskimäärin 7,8 %:lla ihmisistä. Kymmenen vuotta myöhemmin uusitussa tutkimuksessa keskiarvo oli 6,8 %.
- Suomessa nuorilla aikuisilla osuudet ovat arvioitavissa keskimäärin selvästi pienemmiksi «Suvisaari J, Aalto-Setälä T, Tuulio-Henriksson A y...»25.
- Traumaperäisen stressihäiriön pisteprevalenssi on ihmisen aiheuttaman laajan stressitapahtuman jälkeen (6–12 kuukautta) 30–40 % ja luonnononnettomuuden jälkeen 10–30 %. Noin kolmanneksella jossain vaiheessa diagnostisesti oireilleista oireyhtymä saattaa olla diagnosoitavissa vielä vuosien kuluttua «Traumaperäinen stressihäiriö saattaa vuoden kuluttua tapahtumasta esiintyä 20–30 %:lla henkilökohtaisesti mukana olleista. Noin kolmanneksella jossain vaiheessa diagnostisesti oireilleista oireyhtymä saattaa olla diagnosoitavissa vielä vuosien kuluttua.»C. Erityisen vaikeiden stressitapahtumien jälkeen ilmaantuvuus voi olla vielä paljon suurempi.
- PTSD:n yhteydessä monihäiriöisyys on erittäin yleistä «Kessler RC, Sonnega A, Bromet E ym. Posttraumatic ...»24, «Perkonigg A, Kessler RC, Storz S ym. Traumatic eve...»26, «Galea S, Nandi A, Vlahov D. The epidemiology of po...»27, «Brady KT, Killeen TK, Brewerton T ym. Comorbidity ...»28, «Kessler RC, Chiu WT, Demler O ym. Prevalence, seve...»29, myös lapsilla ja nuorilla «Lewis SJ, Arseneault L, Caspi A ym. The epidemiolo...»19.
- Noin 27 % aikuisista toipuu traumaperäisestä stressihäiriöstä puolen vuoden sisällä,
50 % kahden vuoden sisällä ja 77 % kymmenen vuoden sisällä «Rosellini AJ, Liu H, Petukhova MV ym. Recovery fro...»30.
- Aikuisilla sotaan liittyvissä traumoissa (sotilaana tai muussa roolissa) toipuminen on hitaampaa «Kessler RC, Aguilar-Gaxiola S, Alonso J ym. Trauma...»31, «Toipuminen traumaperäisestä stressihäiriöstä ja traumatyyppi aikuisilla»2.
Yksilöihin ja pienryhmiin kohdistuvat poikkeuksellisen järkyttävät tapahtumat
- Eurooppalaisessa monikeskustutkimuksessa «Darves-Bornoz JM, Alonso J, de Girolamo G ym. Main...»15 määritettiin PTSD:n kehittymisen riskisuhde 12 kuukauden aikana mahdollisesti traumaattisten
tapahtumien (potentially traumatic events) jälkeen. Riskisuhde sai eri tapahtumissa
arvoja 10–5 laskevassa järjestyksessä:
- kidnappaus
- raiskaus
- joutuminen puolison tai avopuolison pahoinpitelemäksi
- tarkemmin ilmoittamaton yksittäinen tapahtuma
- tapaturmainen vaikea loukkaantuminen tai kuolema
- lapsen vakava sairaus.
- Kaikki mainitut tapahtumat olivat kuitenkin melko harvinaisia. Tavallisin mahdollisesti traumaattinen tapahtuma oli rakkaan ihmisen odottamaton kuolema (24,6 % tapahtumista, PTSD:n riskisuhde 2,9) ja toiseksi tavallisin kuolleen tai vaikeasti loukkaantuneen ihmisen näkeminen (20,6 % tapahtumista, riskisuhde 1,1). Luonnononnettomuuksissa PTSD:n kehittymisen riskisuhde oli tämän tutkimuksen mukaan 1,0.
- Yhdysvaltalaisen väestötutkimuksen «Kessler RC, Sonnega A, Bromet E ym. Posttraumatic ...»24 mukaan huomattavin PTSD:n kehittymisen vaara liittyi raiskaukseen ja muuhun seksuaaliseen väärinkäyttöön ja häirintään sekä erityisesti naisilla fyysisen väkivallan kohteeksi joutumiseen ja aseelliseen uhkaukseen. Väkivallan toistuminen näyttää olleen melko tavallista ja johtaneen myös muihin mielenterveyden häiriöihin.
- Eurooppalaistutkimuksen mukaan PTSD kehittyi yleisimmin niille lapsille ja nuorille, jotka olivat kokeneet seksuaalista tai fyysistä väkivaltaa «Lewis SJ, Arseneault L, Caspi A ym. The epidemiolo...»19.
- Yksitoista tutkimusta käsittäneen kansainvälisen meta-analyysin mukaan tieliikenneonnettomuudessa olleilla lapsilla ja nuorilla PTSD:n esiintyvyys oli 20 %. Esiintyyvydet eri tutkimuksissa vaihtelivat välillä 4,9–41,1 % «Dai W, Liu A, Kaminga AC, Deng J, Lai Z, Wen SW. P...»32.
Häiriöille altistavat tekijät
- Määritelmän mukaan «Psykiatrian luokituskäsikirja. Suomalaisen tautilu...»2 PTSD:n syntyminen ei edellytä mitään erityistä alttiutta, mutta käytännössä on voitu
havaita, että jotkin tekijät lisäävät häiriön ilmaantumisen todennäköisyyttä. Niitä
voivat olla «Ursano RJ, Bell C, Eth S ym. Practice guideline fo...»9, «Darves-Bornoz JM, Alonso J, de Girolamo G ym. Main...»15, «Alisic E, Zalta AK, van Wesel F ym. Rates of post-...»21, «Kessler RC, Sonnega A, Bromet E ym. Posttraumatic ...»24, «Brewin CR, Andrews B, Valentine JD. Meta-analysis ...»33, «Turunen T, Haravuori H, Punamäki RL ym. The role o...»34.
- aiempi mielenterveyden häiriö, joka heikentää kykyä sopeutua stressin vaikutuksiin
- aiempi stressihäiriö tai stressihäiriön etiologisen kriteerin täyttävän tapahtuman kokeminen
- aiemmat muut erityisen rasittavat elämänkokemukset
- vaikea elämäntilanne ja oman sosiaalisen verkoston puutteellisuus
- naissukupuoli
- nuorempi ikä ja kehitystaso
- turvattomaan kiintymyssuhteeseen liittyvät tekijät
- häiriön aiheuttaneen stressitapahtuman poikkeavan voimakas vaikutus.
- Periytyvyyden merkitystä tutkitaan mutta nämä tutkimukset eivät vielä ole kliinisessä käytössä sovellettavissa «Duncan LE, Ratanatharathorn A, Aiello AE ym. Large...»35, «Brainstorm Consortium., Anttila V, Bulik-Sullivan ...»36, «Nievergelt CM, Maihofer AX, Klengel T ym. Internat...»37.
Laajat, katastrofaaliset tilanteet
- Psyykkisten häiriöiden – ensisijaisesti traumaperäisen stressihäiriön –
suurin esiintyvyys on havaittu sellaisissa poikkeustilanteissa, joissa ihminen on
joutunut kohtaamaan voimakkaan, useita vuorokausia kestäneen, vakavan hengenvaaran
aiheuttaneen fyysisen ja psyykkisen stressin.
- Tällainen tilanne voi esiintyä esimerkiksi kaivosonnettomuudessa ja haaksirikossa, jossa pelastuneiden löytäminen on pahasti viivästynyt «Ponteva M. Katastrofipsykiatria. Kirjassa: Kröger ...»38.
- Yhteisötason häiriöitä on katastrofin jälkeen kuvattu esiintyvän eniten sellaisten luonnonkatastrofien yhteydessä, joissa jälkivaiheen sosiaaliset tukitoimet ja jälleenrakennus on laiminlyöty joko köyhyyden tai poliittisten ja hallinnollisten syiden takia «Ponteva M. Katastrofipsykiatria. Kirjassa: Kröger ...»38, «Rubonis AV, Bickman L. Psychological impairment in...»39.
- Syyskuun 11. päivän terrorihyökkäys vuonna 2001 ja joulukuun 26. päivän tsunami vuonna 2004 eivät koko väestön tasolla näytä aiheuttaneen erityisen suurta PTSD:n ilmaantuvuutta «DiGrande L, Perrin MA, Thorpe LE ym. Posttraumatic...»40, «Psykososiaalinen tuki ja palvelut suuronnettomuude...»41, «Neria Y, DiGrande L, Adams BG. Posttraumatic stres...»42, «Lowell A, Suarez-Jimenez B, Helpman L ym. 9/11-rel...»43.
- Sotakokemukset ja erityisesti sotavankeuskokemukset saattavat lisätä traumaperäisen stressihäiriön esiintyvyyttä yli 50 %:iin saakka pienillä ryhmillä, joiden stressikokemukset ovat olleet hyvin vaikeat. Suomalaisilla sotavankeina olleilla veteraaneilla traumaperäisen stressihäiriön elinikäinen esiintyvyys lienee ollut noin 10–20/100 «Neria Y, DiGrande L, Adams BG. Posttraumatic stres...»42. Suomessa ei ole tutkimustietoa sotaan liittyneiden järkytysten vaikutuksesta koko väestön mahdollisiin stressioireyhtymiin.
Muut terveydelliset seuraamukset järkytyksistä
- Vaikka traumaperäinen stressihäiriö on keskimäärin tavallisin suurehkoa joukkoa koskeneen äkillisen järkytyksen psyykkinen seuraamus, yksilötasolla esimerkiksi läheisen yllättävä menettäminen johtaa todennäköisemmin masennustilaan.
- Taulukossa «Traumaattisten tilanteiden jälkeisten mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys , , , , , , . ...»1 tarkastellaan kirjallisuudessa olevia arvioita traumaattisen tilanteen jälkeen esiintyvistä mielenterveyden häiriöistä yleensä. Osassa tutkimuksista on käsitelty pelkästään traumaperäistä stressihäiriötä «Michel PO, Johannesson KB, Ahmad A ym. [Post-traum...»8, «Galea S, Nandi A, Vlahov D. The epidemiology of po...»27, «Ponteva M. Katastrofipsykiatria. Kirjassa: Kröger ...»38, «Rubonis AV, Bickman L. Psychological impairment in...»39, «Neria Y, DiGrande L, Adams BG. Posttraumatic stres...»42, «Ponteva M, Laukkala T, Henriksson M. Psykosocialt ...»44, «Reifels L, Pietrantoni L, Prati G ym. Lessons lear...»45.
- Etenkin masennushäiriön esiintyminen jossain vaiheessa jo ennen traumaperäisen stressihäiriön ilmaantumista on varsin tavallista «Mosier WA, Schymanski TJ, Kettell K ym. Combat Str...»14, «Brady KT, Killeen TK, Brewerton T ym. Comorbidity ...»28.
- Monihäiriötilanteissa priorisointi on käytännön hoidon kannalta tärkeää. Jotta esimerkiksi masennushäiriöitä ja muita ahdistuneisuushäiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti, on usein keskityttävä ensin jo aiemmin ilmaantuneen häiriön hoitoon.
- On aina syytä muistaa, että järkytysten jälkeen stressioireista kärsivillä on huomattava alttius "itsehoitoon" alkoholilla.
- Fyysisen terveyden osalta traumaperäisen stressihäiriön oireiden lievittyessä on kuvattu tyypin 2 diabeteksen riskin pienenemistä «Scherrer JF, Salas J, Norman SB ym. Association Be...»46. Toisaalta PTSD:hen on kuvattu liittyvän infektioalttiutta, kroonista kipua, eteisvärinän väestöä keskimääräistä runsaampaa ilmaantumista ja uniapneaa «Jiang T, Farkas DK, Ahern TP ym. Posttraumatic Str...»47, «Fishbain DA, Pulikal A, Lewis JE ym. Chronic Pain ...»48, «Fishbain DA Pulikal A, Lewis JE, Gao J, Rosman L, ...»49, «Lin CE, Chung CH, Chen LF ym. The Impact of Antide...»50, «Song H, Fall K, Fang F ym Stress related disorders...»51.
Traumaattinen tilanne | Mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys (%) |
---|---|
Traumaperäinen stressihäiriö voi olla tavallisin mielenterveydellinen seuraamus kertaluonteisen yllättävän stressitapahtuman jälkeen, jossa ei ole syntynyt fyysisiä vammoja. Pysyvään fyysiseen vammautumiseen johtaneen tapahtuman jälkeen masennushäiriöt ovat tavallisimpia. Äärimmäisen, pitkäaikaisen rasituksen seurauksena voi lopulta ilmaantua persoonallisuuden muutos, jossa PTSD saattaa esiintyä välivaiheena. | |
"Tavallinen" onnettomuus, ei fyysistä vammaa | alle 1 |
Vakava järkytystilanne (ei fyysistä vammaa) vuoden kuluessa | 2–10 |
Luonnon aiheuttama suuronnettomuus | 10–30 |
Ihmisen toiminnasta aiheutunut suuronnettomuus | 15–40 |
Psyykkisen sairastavuuden lisäys noin yhden vuoden aikana luonnon aiheuttaman suuronnettomuuden jälkeen | 17 |
Sotakokemukset (Yhdysvallat, Vietnam) | 15–35 |
Erittäin vaikeat sotakokemukset, sotavankeus | 50–80 |
Erityisen vaikea onnettomuus, jossa myös pitkäkestoinen fyysinen stressi (esim. kaivossortuma, haaksirikko) | 80–90 |
Pitkäaikainen keskitysleirivankeus | 100 |
Psykososiaalinen tuki
- Psykososiaalinen tuki ja palvelut sisältävät kaiken sen toiminnan, joka järjestetään, jotta yhdyskuntaonnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun erityistilanteen ihmisiin kohdistuvia seuraamuksia voidaan rajoittaa ja tapahtuman aiheuttaman psyykkisen stressin seurauksia torjua ja lievittää «Psykososiaalinen tuki ja palvelut suuronnettomuude...»41, «Äkillisiin traumaattisiin tilanteisiin liittyvän p...»52, «North CS, Pfefferbaum B. Mental health response to...»53.
- Psykososiaalisen tuen ja palvelujen järjestäminen perustuu pyramidin tavoin porrastuvaan
rakenteeseen (kuva «Psykososiaalinen tuki ja palvelut»1). Lähes kaikki äkilliselle traumaattiselle tapahtumalle altistuneet kuuluvat oman
ja luontaisten sosiaalisten verkostojen avun piiriin. Ammatti- ja muiden auttajien
antaman tuen ja hoidon tarve määräytyy trauman ja oireiden vakavuuden perusteella.
Pieni osa altistuneista tarvitsee akuuttipsykiatrisia palveluja «Cantell-Forsblom A. Psykososiaalinen tuki. Kirjass...»54, «https://www.terveysportti.fi/dtk/aho/avaa?p_artikkeli=sop00097»4 (vaatii käyttöoikeuden)
- Suuronnettomuustilanteessa ja suuronnettomuustilanteen kaltaisissa häiriötilanteissa alueen sosiaali- ja kriisipäivystys johtaa ja koordinoi ensivaiheen psykososiaalisen tuen toimintaa ja terveydenhuolto vastaa ensisijaisesti hoidossaan olevien potilaiden psykososiaalisesta tuesta «Äkillisiin traumaattisiin tilanteisiin liittyvän p...»52.
- Suojan ja käytännön avun tarjoaminen ovat ensisijaisia toimia. Psykososiaalisella tuella pyritään edistämään turvallisuuden tunteen palautumista, rauhallisuutta eli rauhoittamaan stressivasteita, tukemaan yksilön ja yhteisön pystyvyyden kokemuksia aktivoimalla voimavaroja, sosiaalisen verkoston tukea ja pääsyä palveluiden piiriin sekä herättämällä ja ylläpitämällä toivoa «Hobfoll SE, Watson P, Bell CC ym. Five essential e...»11, «National Institute for Health and Care Excellence....»55, «https://www.nice.org.uk/guidance/ng116»5.
- Havainnoivien tutkimusten perusteella tiedetään, että mielenterveyden ongelmat ovat suuronnettomuuden jälkeen olleet yhteydessä muun muassa sosiaalisten tukitoimien vähäisyyteen, pelastustoimien vaikeuteen ja ihmisten laajaan evakuoimiseen «Ponteva M. Katastrofipsykiatria. Kirjassa: Kröger ...»38, «Livanou M, Basoglu M, Salcioglu E ym. Traumatic st...»56, «Najarian LM, Goenjian AK, Pelcovitz D ym. The effe...»57.
Diagnostiikka
Potilaan tutkiminen
- Akuutti stressireaktio (yleensä 0–3 vuorokautta tapahtumasta):
- Haastatellaan henkilöä, lasten ja nuorten kohdalla tarvittaessa läheisten avulla, lyhyesti häntä samalla rauhoittaen (ks. kohta Akuutti stressireaktio (ASR), ICD-10 F43.0) «A1»2.
- Tehdään erotusdiagnostinen arviointi, jos se on välttämätöntä kiireellistä hoitoa vaativan fyysisen häiriön pois sulkemiseksi.
- Järjestetään psykososiaaliseen tukeen yhdistäminen ja tarvittava seuranta tilanteen edellyttämällä tavalla.
- Diagnoosi perustuu lääkärin haastatteluun ja anamnestiseen tietoon psyykkisestä traumasta. Diagnostisia apuvälineitä ei tarvita.
- Akuutti stressihäiriö (alle viikosta 4 viikkoon tapahtumasta, suositeltava ICD -koodi
F43.0 jälkeen käytettäväksi on tällöin F43.8):
- Haastatellaan henkilöä lyhyehkösti, keskitytään oireyhtymän tyypillisten oireiden selvittämiseen ja pyritään saamaan käsitys myös tälle oireyhtymälle ominaisten dissosiatiivisten oireiden esiintymisestä ja kestosta.
- Haastattelussa pyritään selvittämään koetun järkytyksen voimakkuutta ja luonnetta sekä mahdollisia traumaperäisen stressihäiriön kehittymiselle altistavia tekijöitä.
- Tehdään yksinkertainen erotusdiagnostinen harkinta ja arvioidaan mahdollisen monihäiriöisyyden kehittymisen vaara.
- Varsinaisia diagnostisia apuvälineitä ei yleensä tarvita. Oirekartoituslomakkeita (ks. lisäaineistot TSQ «hoi50080a.pdf»1 ja PC -PTSD-5 «Lomake Primary Care PTSD Screen for DSM-5, PC-PTSD-5»10, «hoi50080d.pdf»2) voidaan käyttää diagnoosin tukena ja tarvittaessa laajojen järkyttävien tapahtumien jälkeen seulontamielessä (ks. myös seuraava kappale).
- 2–4 viikon kuluttua stressitapahtumasta tutkimusmenettely lähenee traumaperäisessä stressihäiriössä sovellettavaa tutkimusmenettelyä.
- Traumaperäinen stressihäiriö (yli 4 viikkoa tapahtumasta, kaikkien kriteerien täyttyessä
ICD-10 F43.1 osittaisten kriteerien täyttyessä F43.8):
- Haastattelun laajuus ja syvällisyys riippuvat potilaan oireista, mutta useimmiten noudatetaan tavallista psykiatrista ensihaastattelukäytäntöä.
- Käydään läpi oireyhtymän keskeiset oireet ja niiden kehittymisen aikataulu. Standardoituja oirekartoituslomakkeita (ks. lisäaineistot «Lomake Primary Care PTSD Screen for DSM-5, PC-PTSD-5»10, «Lomake the Clinician-Administred PTSD Scale, CAPS»11, «Lomake PTSD Checklist, PCL»12, «Lasten traumaperäisiä oireita seulova ja kartoittava lomake CRIES»3, «Oirekartoituslomake The Impact of Event Scale -Revised (IES-R)»13) voidaan käyttää kliinisen haastattelun tukena.
- Mitään spesifisiä diagnostisia laboratoriotutkimuksia ei voida suositella «Ponteva M, Laukkala T, Henriksson M. Psykosocialt ...»44, «Ponteva M. Äkillinen stressireaktio ja traumaperäi...»58, «Dean KR, Hammamieh R, Mellon SH ym. Multi-omic bio...»59.
Traumaperäisen stressihäiriön seulonta poikkeuksellisen järkyttäviä tapahtumia kokeneilla
- Traumaperäisen stressihäiriön tunnistamiseksi on kehitetty useita itsearviointiin perustuvia oirekartoituslomakkeita. Kyselylomakkeiden tulee olla lyhyitä ja helposti pisteytettäviä, jotta ne olisivat käyttökelpoisia myös perusterveydenhuollossa.
- Itse ilmoitettavien traumaoireiden esiintymiseen perustuvat lyhyet seulontamenetelmät saattavat olla käyttökelpoisia traumaperäisen stressihäiriön tunnistamisessa «Itseilmoitettujen traumaoireiden esiintymiseen perustuvat lyhyet seulontamenetelmät saattavat olla käyttökelpoisia traumaperäisen stressihäiriön tunnistamisessa.»C.
- Käyttökelpoisia seulontamenetelmiä ovat esimerkiksi
- Trauma Screening Questionnaire (TSQ) «hoi50080a.pdf»1.
- Primary Care PTSD Screen for DSM-5 (PC-PTSD-5) «Lomake Primary Care PTSD Screen for DSM-5, PC-PTSD-5»10, «hoi50080d.pdf»2
- The Impact of Event Scale (sen eri versioista IES-R on suomennettuna saatavana Mielenterveystalon ammattilaisosiosta «http://www.mielenterveystalo.fi/»6), «Oirekartoituslomake The Impact of Event Scale -Revised (IES-R)»13
- lapsille ja varhaisnuorille CRIES «Lasten traumaperäisiä oireita seulova ja kartoittava lomake CRIES»3
- PTSD-checklist PCL-5 «Lomake PTSD Checklist, PCL»12.
- Suositeltava seulonta-ajankohta on aikaisintaan noin kuukausi trauman jälkeen, koska liian varhainen seulonta antaa liikaa vääriä positiivisia tuloksia.
- Jos häiriön seulontakriteerit täyttyvät tai potilaan kliininen tila muuten sitä edellyttää, seulontaan tulee liittää lääkärin tekemä kliininen arviointi ja potilas tulee tarvittaessa ohjata tehokkaaseen hoitoon.
- Rutiinimainen traumaperäisten oireiden seulonta on suositeltavaa erityisesti suuren häiriöriskin tilanteissa poikkeuksellisen järkyttävän tapahtuman kokeneilla «Gouweloos-Trines J, Te Brake H, Sijbrandij M ym. A...»60. Seulominen toteutetaan tilanteen edellyttämällä sensitiivisyydellä ja siihen liitetään tiedon antaminen potilaalle ja tarpeenmukainen hoitoonohjaus.
- Yksittäisten riskitekijöiden (akuutti stressihäiriö mukaan luettuna) pohjalta ei voida luotettavasti ennustaa traumaperäisen stressihäiriön kehittymistä «Bryant RA. Acute stress disorder as a predictor of...»61, lisätietoa «Riskitekijät traumaperäisen stressihäiriön ennustajina»14. Monia riskitekijöitä samanaikaisesti huomioivia algoritmeja ja koneoppimisen sovelluksia kehitetään, mutta kliiniseen käyttöön ei vielä ole käyttökelpoisia sovelluksia «Kessler RC, Rose S, Koenen KC ym. How well can pos...»62, «Rosellini AJ, Dussaillant F, Zubizarreta JR ym. Pr...»63, «Shalev AY, Gevonden M, Ratanatharathorn A ym. Esti...»64.
- Oireiden vakavuuden ja luonteen arvioinnissa tulee tarvittaessa ottaa huomioon potilaan kulttuuritausta. Useimmat traumaperäisten stressioireiden kyselyt ovat saatavilla useilla kielillä «Bass JK, Bolton PA, Murray LK. Do not forget cultu...»65, «de Jong JT, Komproe IH, Van Ommeren M ym. Lifetime...»66.
Diagnostisten kriteerien täyttyminen
- Kaikki stressireaktioiden ja -häiriöiden diagnoosit perustuvat sopimuksiin, ja niiden käyttö edellyttää oireyhtymille sovittujen kriteerien täyttymistä. Asianmukainen kirjaaminen on potilaalle erityisen tärkeää sekä hoidon asianmukaisuuden että muun muassa vakuutuslääketieteellisten ratkaisujen ja oikeudelle annettavien lausuntojen kannalta.
- Muu psykiatrinen diagnoosi ei yleensä estä stressireaktion tai -häiriön diagnoosin käyttöä, koska yleissuosituksen mukaan kaikki kriteerit täyttävät diagnoosit, tautiluokituksessa erikseen mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta, voidaan kirjata.
- Muu psykiatrinen diagnoosi, esimerkiksi masennustila, alkoholin haitallinen käyttö tai käytöshäiriö, ei ole näyttö traumaperäisen stressihäiriön olemassaolosta tai lisäperuste sille.
- Osittaisesta traumaperäisestä stressihäiriöstä ei ole suositeltavaa käyttää PTSD:n koodia, vaan mieluummin tulee käyttää muun vakavan stressireaktion koodia (ICD-10 F43.8).
- Tavallinen kriisireaktio (ja muu vastaava psyykkinen reaktio, esimerkiksi surureaktio), voidaan kirjata akuutiksi stressireaktioksi vain, jos akuutin stressireaktion kaikki kriteerit täyttyvät.
Monihäiriöisyys
- Muiden psyykkisten häiriöiden esiintyminen akuutin stressireaktion ja -häiriön yhteydessä kirjataan, mutta niitä ei ole tarpeen erityisesti etsiä, koska akuutin tilanteen hoitaminen on keskeistä.
- Jos kyseessä on jo ennen stressitapahtumaa esiintynyt ja hoidossa oleva häiriö, sen hoitoa jatketaan ja mahdollisesti tehostetaan. Useimmiten potilas myös ohjataan mahdollisimman nopeasti takaisin aiempaan hoitosuhteeseensa.
- Traumaperäisessä stressihäiriössä mahdolliseen monihäiriöisyyteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Muuhun psyykkiseen häiriöön sovelletaan yleensä sen hoidosta annettua Käypä hoito -suositusta sellaisenaan ja tutkimus- ja hoitotoimet pyritään keskittämään yhteen yksikköön.
- Tavallisimpia traumaperäisen stressihäiriön ohella esiintyviä häiriöitä aikuisilla
ovat todennäköisessä yleisyysjärjestyksessä «Mosier WA, Schymanski TJ, Kettell K ym. Combat Str...»14, «Kessler RC, Chiu WT, Demler O ym. Prevalence, seve...»29, «Ponteva M, Laukkala T, Henriksson M. Psykosocialt ...»44
- erilaiset masennustilat (F32, F33, F34), joita esiintyy jopa 80–95 %:lla potilaista
- alkoholin haitallinen käyttö tai alkoholiriippuvuus (F10)
- yleistynyt tai muu ahdistuneisuushäiriö taikka elimellisoireinen häiriö
- lääkkeiden ja huumeiden haitallinen käyttö tai riippuvuus niistä
- jokin persoonallisuushäiriö.
- Kahdenkin oheishäiriön esiintyminen on tavallista.
- PTSD-potilaalla on usein ollut jokin muu psyykkinen häiriö jo ennen traumaa «Mosier WA, Schymanski TJ, Kettell K ym. Combat Str...»14, «Brady KT, Killeen TK, Brewerton T ym. Comorbidity ...»28.
- Monihäiriöisyyden arvioinnissa tulee tarvittaessa ottaa huomioon potilaan kulttuuritausta.
- On jonkin verran tutkimusnäyttöä somatisaatio-oireiden ja depression ilmiasun kulttuurisidonnaisuudesta «Jayawickreme N, Jayawickreme E, Atanasov P ym. Are...»67, «Gerritsen AA, Bramsen I, Devillé W ym. Physical an...»68, «Mölsä M, Punamäki RL, Saarni SI ym. Mental and som...»69.
Erotusdiagnostiikka
- Psyykkiset häiriöt:
- yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ilman stressitapahtuman vaikutusta
- paniikkihäiriö
- dissosiaatiohäiriö
- määräkohteiset pelot
- pitkittynyt masennusreaktio trauman jälkeen
- sopeutumishäiriöt ja muut reaktiot vaikeaan stressiin
- aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD)
- stressialtistuksen aiheuttama muun psyykkisen häiriön uusiutuminen
- katastrofikokemuksen aiheuttama persoonallisuuden muutos (vain erityisen pitkittyneessä stressihäiriössä)
- Fyysiset syyt, lähinnä autonomista ylivireyttä aiheuttavat:
- eräiden psykoaktiivisten aineiden aiheuttamat myrkytykset
- kilpirauhasen liikatoiminta
- adrenaliinin tai kortisolin liikatuotanto
- stimulanttien käyttö
- joidenkin psyykenlääkkeiden vieroitusvaihe
- aivovamma
- Erotusdiagnostiikka perustuu muiden häiriöiden asianmukaiseen pois sulkemiseen poikkeuksellisen järkyttävän traumatapahtuman kokeneilla, koska varmaa stressihäiriön osoitustestiä ei ole.
- Tarvittaessa voidaan käyttää soveltuvia oirekartoituslomakkeita (ks. lisäaineistot kuten TSQ «hoi50080a.pdf»1 ja PC-PTSD-5 «Lomake Primary Care PTSD Screen for DSM-5, PC-PTSD-5»10, «hoi50080d.pdf»2) ja hoidon ja kuntoutuksen suunnitteluun psykologin konsultaatiota «Ponteva M. Äkillinen stressireaktio ja traumaperäi...»58.
Akuutin stressireaktion ja -häiriön hoito
Ensihoito
- Heti traumatapahtuman jälkeen tai sitä seuraavien vuorokausien aikana toteutettujen
interventioiden hyödystä traumaperäistä stressihäiriötä ehkäisevänä toimena on niukasti
laadukkaita kontrolloituja tutkimuksia «Bisson JI, Cohen JA. Disseminating early intervent...»70.
- Osa tutkimuksista käsittää alkuvaiheen hoidoksi 3 kuukautta traumatapahtumasta annettavan hoidon «Roberts NP, Kitchiner NJ, Kenardy J ym. Multiple s...»71.
- Aktiivisia rutiininomaisia hoitointerventioita tulisi välttää ensimmäisten viikkojen aikana traumasta. Tarpeen mukaisten toimenpiteiden tulisi perustua huolelliseen yksilölliseen arviointiin. Voimakkaita stressivasteita tulee pyrkiä rauhoittamaan psykososiaalista tukea tarjoamalla. Bentsodiatsepiinien käyttöä tulisi välttää. «Äkillisiin traumaattisiin tilanteisiin liittyvän p...»52, «North CS, Pfefferbaum B. Mental health response to...»53, «World Health Organization. WHO Guidelines for the ...»72, «World Health Organization, War Trauma Foundation a...»73, «Foa EB, Keane TM, Friedman MJ. Effective Treatment...»74
- Stressivasteiden rauhoittamiseen tähtäävässä ensivaiheen ja varhaisen jälkivaiheen
psykososiaalisessa tuessa ja palveluissa periaatteena on
- tarjota inhimillinen ja tunkeilematon kontakti
- tarjota välitön ja jatkuva turva huolehtimalla fyysisistä ja psyykkisistä perustarpeista
- rauhoittaa emotionaalisesti ylikuormittuneet uhrit
- vastata uhrien välittömiin tarpeisiin ja huolenaiheisiin käytännöllisillä neuvoilla
- varmistaa yhteys perheeseen, luonnolliseen sosiaaliseen tukiverkostoon ja paikallisiin auttamisjärjestelmiin
- tarjota tietoa stressireaktioista
- tukea adaptiivisia selviytymiskeinoja
- yhdistää uhrit käytettävissä oleviin tukipalveluihin myös mahdollisen jatkohoidon tarpeita ajatellen
- helpottaa pelastustoimintoja ja somaattista ensihoitoa.
- Soveltamiskelpoisia lisäohjeita on lisäksi seuraavissa linkeissä:
- Psykologisen ensiavun periaatteista katastrofin yhteydessä «World Health Organization, War Trauma Foundation a...»73, «Huttunen M. Katastrofien psykologinen ensiapu. Hel...»75, ks. lisäaineisto «Psykologisen ensiavun periaatteet katastrofien yhteydessä»4.
- Alkuvaiheen toimintaohjeista ks. Lääkärin käsikirjan artikkelin Äkillinen stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö kohta Psykologisen ensiavun yleisiä periaatteita: «Äkillinen stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö»1 (vaatii käyttöoikeuden), «Ponteva M. Äkillinen stressireaktio ja traumaperäi...»58.
Jatkohoito (lääketieteellinen interventio)
- Järkyttävän tapahtuman jälkeen tarvittava psyykkinen tuki voidaan jakaa terveydenhuoltohenkilöstön vastuulla olevaan psyykkiseen jälkihoitoon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tarjoamaan psykososiaaliseen tukeen ja palveluihin «Cantell-Forsblom A. Psykososiaalinen tuki. Kirjass...»54, «https://www.terveysportti.fi/dtk/aho/koti?p_artikkeli=sop00019»7 (vaatii käyttöoikeuden), «Ponteva M, Laukkala T, Henriksson M. Psykosocialt ...»44, «Äkillisiin traumaattisiin tilanteisiin liittyvän p...»52.
- Yksilöt, joiden on jo varhaisessa jälkivaiheessa todettu kärsivän vakavista stressioireista, ohjataan terveyskeskuksen tai työterveyshuollon hoidon tarpeen arvioon ja hoitoon. Heille tehdään yleislääkärin tutkimus edellisessä luvussa kuvatulla tavalla ja aloitetaan tarvittaessa kriisiterapeuttinen keskusteluhoito «Ponteva M. Äkillinen stressireaktio ja traumaperäi...»58.
- Niukemmin oireileville tarjotaan psykososiaalista tukea ja mahdollisuus päästä halutessaan nopeasti tutkimukseen ensisijaisesti omaan terveyskeskukseensa ("active monitoring"), mutta lääketieteellistä hoitoa ei tarjota aktiivisesti, jotta vältettäisiin luonnollisen toipumisen epätarkoituksenmukainen lääketieteellistäminen «National Institute for Health and Care Excellence....»55.
- Lääkehoitoon suhtaudutaan tässä vaiheessa pidättyvästi.
- Bentsodiatsepiinit eivät suojaa traumaperäisten oireiden kehittymiseltä «Bisson JI. Post-traumatic stress disorder. BMJ Cli...»7 «National Institute for Health and Care Excellence....»55, «Davidson JR. Use of benzodiazepines in social anxi...»76. Unihäiriöissä voidaan käyttää lyhytaikaisesti nukahtamislääkkeitä tai lyhytvaikutteisia bentsodiatsepiineja (ks. lisätietoa Käypä hoito -suositus Unettomuus «Unettomuus»5, «Unettomuus. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lää...»122 sekä Vältä viisaasti -suositus «Bentsodiatsepiinilääkehoidon aloitus ahdistuneisuushäiriöihin»15).
- Masennuslääkityksen aloittaminen saattaa joskus olla tarpeellista jo ennen neljän viikon oireilua (lisätietoa ks. kohta Masennuslääkkeet «A2»3).
- Akuutissa vaiheessa aloitetulla propranololihoidolla ei ilmeisesti ole vaikutusta myöhemmän psyykkisen traumaperäisten oireilun ehkäisyssä «National Institute for Health and Care Excellence....»55.
- Akuutissa vaiheessa annettu hydrokortisonihoito saattaa estää PTSD:n ilmaantumista tai lievittää sen oireita, mutta asia edellyttää lisätutkimuksia «National Institute for Health and Care Excellence....»55, «Amos T, Stein DJ, Ipser JC. Pharmacological interv...»77, «Birk JL, Sumner JA, Haerizadeh M ym. Early interve...»78. Oksitosiini ei ole valikoitumattomassa trauma-altistuneessa aineistossa ehkäissyt PTSD:tä «van Zuiden M, Frijling JL, Nawijn L ym. Intranasal...»79.
- Traumakeskeinen kognitiivinen käyttäytymisterapia, kognitiivinen terapia sekä EMDR-hoito ilmeisesti vähentävät traumaperäisen stressihäiriön oireita jo varhaisessa vaiheessa «ISTSS PTSD prevention and treatment guidelines met...»80.
Traumaperäisen stressihäiriön ehkäisy
- Traumaattisten tilanteiden uhrien enemmistön psyykkistä ennustetta parantanevat eniten jo alusta alkaen tehokkaasti järjestetty laaja-alainen psykososiaalinen tuki ja siihen liittyvät palvelut «Psykososiaalinen tuki ja palvelut suuronnettomuude...»41, «Casten M, Ekman S, Ruuska R, Silfast T, (toim.). ...»81, «Multidisciplinary Guideline. Early psychosocial in...»82.
- Altistusta sisältävä lyhyt kognitiivinen käyttäytymisterapia saattaa vähentää traumaperäisen stressihäiriön ilmaantumista «Altistusta sisältävä lyhyt kognitiivinen käyttäytymisterapia saattaa vähentää traumaperäistä akuuttia oireilua.»C.
- Traumakeskeinen kognitiivinen käyttäytymisterapia, kognitiivinen terapia sekä EMDR hoito vähentävät ilmeisesti traumaperäisen stressihäiriön oireita jo varhaisessa vaiheessa «ISTSS PTSD prevention and treatment guidelines met...»80.
- Psykologinen jälkipuinti ei ehkäise traumaperäistä stressihäiriötä «Psykologinen jälkipuinti ei ehkäise traumaperäistä stressihäiriötä (PTSD).»A. Hoidon kannalta se on myös riittämätön ja saattaa johtaa stressioireiden lisääntymiseen «Lewis SJ. Do one-shot preventive interventions for...»83, «Rose S, Bisson J, Churchill R ym. Psychological de...»84, «van Emmerik AA, Kamphuis JH, Hulsbosch AM ym. Sing...»85.
Traumaperäisen stressihäiriön hoito ja kuntoutus
Yleiset periaatteet ja hoidon porrastus
- Huolellinen diagnostiikka ja mahdollisten samanaikaisten fyysisten vammojen tutkimus ja hoito sekä tiedon antaminen tutkittavalle löydöksistä ovat jo itsessään myös psykososiaalista tukea antava hoidollinen interventio «World Health Organization. Guidelines for the mana...»86.
- Alkuselvittelyihin tulee varata riittävästi aikaa, jotta traumaattinen kokemus voidaan käydä tutkittavan kanssa rauhassa läpi. Jos potilaan on vaikea tai mahdoton puhua trauman yksityiskohdista ensikäynnillä, asia tulee hyväksyä.
- Alkuvaiheen hoidossa ensisijaista on aktiivisen monitoroinnin toteutuminen luottamuksellisessa
hoitosuhteessa «National Institute for Health and Care Excellence....»55, «Amos T, Stein DJ, Ipser JC. Pharmacological interv...»77, «Henriksson M, Lönnqvist J. Psyykkiset kriisit, sop...»87.
- Myös vertaistukitoimintaa voidaan käyttää
- Lieviä ja 1–2 kuukautta kestäneitä häiriöitä voidaan hoitaa esimerkiksi perusterveydenhuollossa,
opiskeluterveydenhuollossa, työterveyshuollossa tai somaattisten vammojen hoidosta
vastaavassa yksikössä psykiatristen konsultaatioiden tuella aktiivisesti toipumista
seuraten «National Institute for Health and Care Excellence....»55, «Henriksson M, Lönnqvist J. Psyykkiset kriisit, sop...»87, «STM Kiireettömän hoidon perusteet 16.5.2019. Saata...»88, «Aikuispsykiatria»2(vaatii käyttöoikeuden), «Hoeft TJ, Stephens KA, Vannoy SD ym. Interventions...»89, «Meredith LS, Eisenman DP, Han B ym. Impact of Coll...»90.Toimintakyvyn vaikeasti heikentyessä, oireilun pitkittyessä tai jos hoitovaste on
huono potilaat tulee ohjata psykiatrin konsultaatioon tai psykiatriseen erikoissairaanhoitoon.
Harvinaiset mutta mahdolliset trauman jälkeisten oireiden kanssa samanaikaiset itsetuhoiset
oireet arvioidaan niitä koskevan hoitosuosituksen mukaan kiireellisinä (ks. Käypä
hoito -suositus Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito «Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito»6, «Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito...»133), samoin psykoottiselta vaikuttava oireilu edellyttää kiireellistä psykiatrista arviota
hoidontarpeesta.
- Erityisryhmät, kuten lapset ja jo ennen traumatapahtumaa vakavasti fyysisesti tai psyykkisesti sairaat, huomioidaan.
Psyykkisen trauman alkuhoitoa ovat myös asianmukaisesti annettava somaattinen hoito ja sen varmistaminen, että trauman uhri on mahdollisuuksien mukaan tutussa ja turvallisessa ympäristössä, että hänen fyysisistä tarpeistaan huolehditaan ja että hänellä on mahdollisuus pitää yhteyttä läheisiinsä.
Onnettomuusuutisointi voidaan kokea kuormittavaksi «Pfefferbaum B, Nitiéma P, Newman E. Is Viewing Mas...»91, «Haravuori H, Suomalainen L, Berg N ym. Effects of ...»92. Vanhempien on hyvä valvoa lasten median käyttöä.
Hoitoa voidaan tukea älypuhelin- ja verkkointerventioilla erityisesti lievien oireiden yhteydessä «Wickersham A, Petrides PM, Williamson V ym. Effica...»93.
- Aktiivinen seuranta ja keskustelumahdollisuus tulee järjestää (esim. terveyskeskuksen, opiskeluterveydenhuollon tai työterveyshuollon henkilökunnan, sosiaali- ja kriisipäivystyksen tai kriisiryhmän henkilöstön kanssa). Tämä on merkityksellistä paitsi lieväoireisten potilaiden hoitointerventiona myös sellaisten tapausten havaitsemiseksi, joissa traumaperäinen stressihäiriö on kehittymässä.
- Ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista on tietoa Valviran sivustolla «https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/terveydenhuollon-ammattihenkilon-ilmoitusvelvollisuuksia»8.
- Hoito toteutetaan yleensä avohoitona. Monihäiriöisyys, toimintakyvyn hyvin huomattava heikkeneminen tai erityisen vaikeat, kuten dissosiatiiviset tai psykoottistasoiset, oireet saattavat joskus edellyttää tutkimusta ja hoidon aloitusta sairaalassa.
- Jos potilaalla esiintyy samanaikaisesti muita mielenterveyden häiriöitä, kuten masennusta tai päihderiippuvuutta, ne tulee ottaa huomioon. Potilaalla jo ennen traumaattista tapahtumaa ollut muu psyykkinen häiriö tulee tarvittaessa hoitaa ensisijaisena kyseisen häiriön hoitosuosituksen mukaan ennen traumaperäiseen stressihäiriöön kohdennettua erityistä psykoterapiaa.
- Psykoterapiat ja lääkehoito täydentävät toisiaan aikuisilla. Hoitomuoto – psykoterapia
tai lääkehoito tai niiden yhdistelmä – tulisi valita yksilöllisesti ja siten,
että otetaan huomioon oireiden vaikeusaste ja kesto sekä aikuisilla potilailla potilaan
toiveet.
- Psykologisten interventioiden ja lääkehoidon yhdistäminen saattaa olla tehokasta traumaperäisen stressihäiriön pidempiaikaisessa hoidossa «Psykologisten interventioiden ja lääkehoidon yhdistäminen saattaa olla tehokasta traumaperäisen stressihäiriön pidempiaikaisessa hoidossa.»C.
- Potilaan osallistuminen hoitomuodon valintaan on myös kustannusvaikuttavaa «Quang A ym. Cost-Effectiveness of Prolonged Exposu...»94.
Psykoterapeuttinen hoito
- Traumaperäistä stressihäiriötä voidaan hoitaa useiden psykoterapiamuotojen avulla «Bisson JI, Roberts NP, Andrew M ym. Psychological ...»95, «Salcioglu E, Basoglu M. Treatment of Posttraumatic...»96, «Clinical Practice Guideline for the Treatment of P...»97. Ks. taulukko «Traumaperäisen stressihäiriön psykoterapeuttiset ja täydentävät hoitomuodot aikuisilla....»2 .
- Traumakeskeiset psykoterapiamuodot ovat ilmeisesti vaikuttavampia kuin ei-traumakeskeiset «Bisson JI, Roberts NP, Andrew M ym. Psychological ...»95. Traumakeskeisten psykoterapioiden pitkäkestoinen vaikuttavuus on havaittavissa myös yli 6 kuukauden seuranta-aikana, toisin kuin muissa terapioissa «Kline AC, Cooper AA, Rytwinksi NK ym. Long-term ef...»98.
- Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT), joka sisältää altistusosuuden (esim. pitkittynyt altistusterapia ja kognitiivinen prosessointiterapia), vähentää traumaperäisen stressihäiriön oireita, ja lisää merkittävästi todennäköisyyttä, että traumaperäisen stressihäiriön diagnoosi väistyy «Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT), joka sisältää altistusosuuden (kuten pitkittynyt altistusterapia ja kognitiivinen prosessointiterapia), vähentää traumaperäisen stressihäiriön oireita ja lisää paranemisen todennäköisyyttä.»A. Traumakeskeinen KKT voidaan toteuttaa myös ryhmämuotoisena «Ryhmämuotoinen kognitiivinen käyttäytymisterapia (KBT) saattaa vähentää traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) oireita tehokkaammin kuin odotuslistalla olo osana hoidon kokonaisuutta.»C tai tiivistetysti viikon sisällä «Ehlers A, Hackmann A, Grey N ym. A randomized cont...»99.
- Kognitiiviset käyttäytymisterapiat ilman altistusosuutta, muut kognitiiviset terapiat
(esim. kognitiivinen uudelleen strukturointi) ja EMDR (silmänliiketerapia, eye movement
desensitization and reprocessing), sekä narratiivinen altistusterapia (narrative exposure
therapy, NET) ovat ilmeisesti myös tehokkaita traumaperäisen stressihäiriön psykoterapeuttisia
hoitomuotoja «Kognitiiviset käyttäytymisterapiat ilman altistusosuutta, muut kognitiiviset terapiat (kuten kognitiivinen uudelleen strukturointi), EMDR (eye movement desensitization and reprocessing) ja narratiivinen altistusterapia (narrative exposure therapy, NET) ovat ilmeisesti tehokkaita traumaperäisen stressihäiriön psykoterapeuttisia hoitomuotoja hoitamattomuuteen verrattuna.»B, «Lyhytkestoisen psykoterapiatekniikan muoto Eye Movement Desensitization and Reprocessing (EMDR)»16.
- EMDR voidaan toteuttaa myös ryhmämuotoisena «EMDR (eye movement desensitization and reprocessing) ryhmämuotoisena saattaa vähentää traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) oireita.»C.
- EMDR on soveltunut käytettäväksi myös psykoosipotilaiden traumaoireissa «Van der Berg DPG ym. Prolonged Exposure vs EyeMove...»100. EMDR-tutkimuksia pidemmältä aikaväliltä on koottu katsaukseen «de Jongh A, Amann BL Hoffman A ym. The Status of E...»101.
- Vaikuttavia muita interventioita ovat
- altistava kirjoitusterapia, johon sisältyy menetelmään koulutetun terveydenhoidon ammattilaisen palaute kasvotusten tai internetin välityksellä «Altistava kirjoitusterapia, johon sisältyy menetelmään koulutetun terveydenhoidon ammattilaisen palaute kasvotusten tai internetin välityksellä, on ilmeisesti tehokas traumaperäisen stressihäiriön hoitomuoto.»B
- internetin kautta toteutettava terapeutin ohjaama traumakeskeinen kognitiivinen käyttäytymisterapia «Internetin kautta toteutettu terapeutin ohjaama traumafokusoitu kognitiivinen käyttäytymisterapia (I-CBT) saattaa vähentää traumaperäisen stressihäiriön oireita enemmän kuin odotuslistalla oleminen.»C
- sekä ajankohtaisiin ongelmiin keskittyvä tukea-antava terapia (esim. present-centered therapy «Aikarajoitettu terapia, jossa keskitytään ajankohtaisiin ongelmiin (esim. present-centered therapy), on ilmeisesti tehokas traumaperäisen stressihäiriön psykoterapeuttinen hoitomuoto.»B.
- Lyhytkestoinen eklektinen psykoterapia (brief eclectic psychotherapy), saattaa myös olla tehokas traumaperäisen stressihäiriön hoitomuoto, mutta luotettava näyttö aiheesta puuttuu «Lyhytkestoinen eklektinen psykoterapia (brief eclectic psychotherapy) saattaa olla tehokas traumaperäisen stressihäiriön hoitomuoto, mutta luotettava näyttö puuttuu.»D.
- Psykoterapia voidaan toteuttaa paitsi yksilö- tai ryhmämuotoisena myös pari- ja tarvittaessa perheterapiana «Monson CM, Fredman SJ, Macdonald A ym. Effect of c...»102, «Mahoney A, Karatzias T, Hutton P. A systematic rev...»103, «Suomi A, Evans L, Rodgers B ym. Couple and family ...»104 tai tiiviimmin 1–2 viikon aikana «Sciarrino NA, Warnecke AJ, Teng EJ. A Systematic R...»105.
- Pitkäaikaisseurantatutkimustietoa verkon tai älypuhelimen välityksellä toteutetun PTSD:n hoidon osalta on vielä vähän, mutta lyhyissä seurannoissa erityisesti terapeutin tukemilla verkkopohjaisilla psykoterapeuttisilla interventioilla on voitu lievittää oireita «Wickersham A, Petrides PM, Williamson V ym. Effica...»93, «Gaebel W, Großimlinghaus I, Mucic D ym. EPA guidan...»106. Sovellukset voivat täydentää muita hoitoja, mutta niiden tietosuojakysymykset on varmistettava erikseen «Sander LB, Schorndanner J, Terhorst Y ym. 'Help fo...»107.
- Tutkimusnäyttöä psykodynaamisen psykoterapian, tukea antavan neuvonnan ja hypnoosihoidon vaikuttavuudesta traumaperäisessä stressihäiriössä on satunnaistetussa kontrolloidussa asetelmassa niukasti «Bisson JI, Ehlers A, Matthews R ym. Psychological ...»108, «Paintain E, Cassidy S. First-line therapy for post...»109.
- Suomessa traumaterapia -termiä käytetään kattokäsitteenä, ja siihen integroidaan erilaisia psykoterapiamenetelmiä, joiden näytönaste vaihtelee.
- Hankaliin PTSD:hen liittyviin painajaisiin voidaan osana psykoterapeuttisen hoidon kokonaisuutta harkita imagery rehearsal therapy (IRT) -terapiaa «Gieselmann A, Ait Aoudia M, Carr M ym. Aetiology a...»110, «Miller KE, Brownlow JA, Gehrman PR. Sleep in PTSD:...»111, «Imagery rehearsal therapy (IRT) lievittänee kohtalaisessa määrin aikuisten traumaperäiseen stressihäiriöön liittyviä painajaisia.»C.
- Myös kognitiivisen lyhytpsykoterapian ImRs-sovellukset saattavat lievittää traumaperäisen stressihäiriön oireita «Imagery rescripting (ImRs) lievittänee aikuisten traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) oireita.»C.
- Muuta hoitoa voidaan täydentää liikuntaharjoittelulla «Liikuntaharjoittelu saattaa lievittää traumaperäisen stressihäiriön oireita, erityisesti ylivireyttä.»C, mindfulness-meditaatiolla «Mindfulness-meditaatio (MBSR) ilmeisesti lievittää jonkin verran traumaperäisen stressihäiriön oireita osana hoidon kokonaisuutta.»B ja joogalla «Jooga saattaa olla hyödyllistä traumaperäisen stressihäiriön oireiden lievittämisessä, mutta tutkimusnäyttö on vähäistä.»D.
- Psykofyysisestä fysioterapiasta ei ole tasokkaita tutkimuksia traumaperäisen stressihäiriön hoidossa «Blaauwendraat C Pt MSc, Levy Berg A Pt PhD, Gyllen...»112. Sitä käytetään kokemusperäisesti psykiatrisen erikoissairaanhoidon moniammatillisissa erityisyksiköissä hyvin vaikeaoireisille potilaille osana hoidon kokonaisuutta.
Lääkehoito
- Lääkehoidon tavoitteena on lievittää oireita ja parantaa toimintakykyä niin, että potilas voi palata tavanomaisiin toimiinsa.
- Lääkehoitoa tulee aikuisilla harkita, jos potilas ei ole motivoitunut psykoterapiaan tai vaste siihen jää puutteelliseksi.
- Lääkehoitoa valitessa tulee ottaa huomioon muut samanaikaiset somaattiset ja psyykkiset sairaudet ja niiden vaatima hoito.
- Psykologisten interventioiden ja lääkehoidon yhdistäminen saattaa olla tehokasta traumaperäisen stressihäiriön pidempiaikaisessa hoidossa «Psykologisten interventioiden ja lääkehoidon yhdistäminen saattaa olla tehokasta traumaperäisen stressihäiriön pidempiaikaisessa hoidossa.»C.
Masennuslääkkeet
- SSRI-lääkkeistä sertraliinilla, fluoksetiinilla ja paroksetiinilla voidaan lievittää
traumaperäisen stressihäiriön oireita lyhytaikaisesti «SSRI-lääkkeistä sertraliinilla, paroksetiinilla ja fluoksetiinilla voidaan lievittää traumaperäisen stressihäiriön oireita lyhytaikaisesti.»A. Masennuslääkitys on suositeltava ensilinjan lääkehoito traumaperäisessä stressihäiriössä
«Hoffman V, Middleton JC, Feltner C, ym. Psychologi...»113.
- Masennuslääkehoito aloitetaan pienellä annoksella, jota suurennetaan asteittain «National Institute for Health and Care Excellence....»55.
- Masennuslääkehoidon hyödyn ja mahdollisten haittavaikutusten huomioinnissa voidaan noudattaa ahdistuneisuushäiriöiden ja masennuksen hoidon yhteydessä käytettyjä lääkehoidon seurannan periaatteita. Ks. lisätietoja Käypä hoito -suosituksista Depressio «Depressio»7, «Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääk...»114 ja Ahdistuneisuushäiriöt «Ahdistuneisuushäiriöt»8, «Ahdistuneisuushäiriöt. Käypä hoito -suositus. Suom...»115.
- Mirtatsapiinista saattaa olla hyötyä traumaperäisen stressihäiriön hoidossa «Mirtatsapiinilääkitys saattaa lievittää traumaperäisen stressihäiriön oireita lyhytaikaisessa hoidossa.»C, ja se soveltuu väsyttävän vaikutuksensa vuoksi hyvin myös unihäiriöistä kärsiville.
- Myös SNRI-lääke venlafaksiini saattaa lievittää traumaperäisen stressihäiriön oireita «Venlafaksiini saattaa lievittää traumaperäisen stressihäiriön oireita.»C.
- Trisyklisistä masennuslääkkeistä amitriptyliiniä on tutkittu satunnaistetussa lumekontrolloidussa
asetelmassa «Zhang W, Davidson JR. Post-traumatic stress disord...»116, «Davidson J, Kudler H, Smith R ym. Treatment of pos...»117 ja verrattu fluoksetiiniin «Cavaljuga S, Licanin I, Mulabegovic N ym. Therapeu...»118.
- Sitä voitaneen käyttää vaihtoehtona potilaille, joille SSRI-lääkkeet eivät sovi, mutta tällöin edellytetään erittäin varovaista annoksen suurentamista ja haittavaikutusten seuraamista. Myös lääkepitoisuusmittauksia voidaan suurempia annoksia käytettäessä harkita.
- Masennuslääkitystä tulisi jatkaa vasteen saavuttamisen jälkeen 6–12 kuukautta «Batelaan NM, Bosman RC, Muntingh A ym. Risk of rel...»119, ja se lopetetaan annosta asteittain pienentäen kuten ahdistuneisuushäiriöiden ja masennuksen hoidossa. Ks. Käypä hoito -suositukset Ahdistuneisuushäiriöt «Ahdistuneisuushäiriöt»8, «Ahdistuneisuushäiriöt. Käypä hoito -suositus. Suom...»115 ja Depressio «Depressio»7, «Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääk...»114.
- Lääkehoidon toteutumista on tärkeä tukea kysymällä asiasta «Salas J, Scherrer JF, Tuerk P ym. Large posttrauma...»120.
- Masennuslääkehoidon koetun hyödyn lisäksi tulee kysyä haitoista ja tarvittaessa tarkistaa annosta tai vaihtaa valmiste. Ks. Käypä hoito -suositus Depressio «Depressio»7, «Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääk...»114.
- SSRI-lääkkeille ja venlafaksiinille tyypillisiä haittoja ovat muun muassa pahoinvointi, suolisto-oireet ja seksuaalitoimintojen häiriöt. Ks. Käypä hoito -suositus Depressio «Depressio»7, «Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääk...»114. Ks. lisätietoa vakavista haitoista, kuten nuorten itsetuhoajatuksista «Masennuslääkkeiden käyttöön liittyvä itsetuhoisuuden riski nuorilla»17.
- Bupropionista «Becker ME, Hertzberg MA, Moore SD ym. A placebo-co...»121 ei ole ollut hyötyä traumaperäisen stressihäiriön lisähoitona.
Bentsodiatsepiinit ja muut anksiolyytit
- Bentsodiatsepiineista ei niukan tutkimusnäytön perusteella ole hyötyä traumaperäisen
stressihäiriön hoidossa «National Institute for Health and Care Excellence....»55, «Davidson JR. Use of benzodiazepines in social anxi...»76.
- Joissakin tilanteissa niillä voidaan kuitenkin lyhytaikaisesti lievittää tuskaisuutta ja ahdistuneisuutta.
- Pitkäaikaiskäytössä lääkeriippuvuuden riski on huomattava. Ahdistuneisuushäiriöiden Vältä viisaasti -suosituksen (alla) periaatteet sopivat myös traumaperäisiin psyykkisiin oireisiin.
- Bentsodiatsepiinien päivittäistä käyttöä on aiheellista välttää, ja käyttö tulee riippuvuusriskin minimoimiseksi rajata ahdistuneisuushäiriöiden hoidon alussa vain vaikeimpiin tilanteisiin ja lyhyeksi ajaksi. Ks. Vältä viisaasti -suositus «Bentsodiatsepiinilääkehoidon aloitus ahdistuneisuushäiriöihin»15.
- Ks. lisätietoa Bentsodiatsepiinien käyttöön liittyvät hoitokäytännöt, Käypä hoito -suosituksen Ahdistuneisuushäiriöt lisätietoaineistosta «Bentsodiatsepiinien käyttöön liittyvät hoitokäytännöt»18.
- Hoitoresistentin PTSD:n hoidossa pregabaliini muun lääkityksen lisänä saattaa hieman lievittää oireita «Hoitoresistentin PTSD:n hoidossa pregabaliini muun lääkityksen lisänä saattaa hieman lievittää oireita.»C.
- Annos suurennettiin tutkimuksessa asteittain 300 mg/vrk:n tasolle.
- Pregabaliinin väärinkäyttöä, päihdekäyttöä ja riippuvuutta on raportoitu. Varovaisuutta on noudatettava sellaisilla potilailla, joiden taustatiedoissa mainitaan päihdyttävien aineiden tahallista väärinkäyttöä. Näitä potilaita on seurattava pregabaliinin väärinkäytön, päihdekäytön tai riippuvuuden oireiden varalta, koska toleranssin kehittymistä, annoksen suurentamista ja lääkehakuista käyttäytymistä on raportoitu. Ks. lisätietoa Käypä hoito -suosituksesta Ahdistuneisuushäiriöt «Ahdistuneisuushäiriöt»8, «Ahdistuneisuushäiriöt. Käypä hoito -suositus. Suom...»115.
- Traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivien unettomuutta tulee ensisijaisesti hoitaa
unettomuuden yleisten hoitoperiaatteiden mukaisesti. Ks. lisätietoja Käypä hoito -suosituksesta
Unettomuus «Unettomuus»5, «Unettomuus. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lää...»122.
- Pratsosiini saattaa lievittää PTSD:hen liittyviä oireita, erityisesti toistuvia painajaisia, mutta tutkimusnäyttö aiheesta on ristiriitaista «Pratsosiini saattaa lievittää PTSD:hen liittyviä oireita, erityisesti toistuvia painajaisia, mutta tutkimusnäyttö on ristiriitaista.»C.
- Hydroksitsiinin ja pratsosiinin vertailussa molemmat lievittivät PTSD -potilaiden unihäiriöitä ja painajaisia «Ahmadpanah M, Sabzeiee P, Hosseini SM ym. Comparin...»123.
- Baklofeenin tehosta lyhytaikaisena lisälääkityksenä PTSD-oireisiin ei ole riittävää näyttöä «Baklofeenin tehosta PTSD-oireisiin lyhytaikaisena lisälääkityksenä ei ole riittävää näyttöä.»D.
Psykoosilääkkeet
- Risperidoni lievittänee hoitoresistenttiin PTSD:hen liittyviä oireita «Risperidoni lievittänee hoitoresistentin PTSD:hen liittyviä oireita.»C.
- Annos pääosin miehiä sisältäneissä tutkimuksissa on sotatraumojen jälkihoidossa ollut 1–4 mg/vrk «National Institute for Health and Care Excellence....»55, «Krystal JH, Rosenheck RA, Cramer JA ym. Adjunctive...»124, «VA/DoD Clinical Practice Guidelines. Management of...»125.
- Aripipratsoli saattaa lievittää PTSD:n oireita, mutta tutkimusnäyttöä aiheesta on vielä riittämättömästi «Aripipratsoli saattaa lievittää PTSD-oireita, mutta tutkimusnäyttöä on vielä riittämättömästi.»D.
- Ketiapiini saattaa lievittää PTSD:hen liittyviä oireita «Ketiapiini saattaa lievittää PTSD:hen liittyviä oireita.»C.
- Keskimääräinen hoitoannos on tällöin ollut noin 250 mg/vrk.
- Olantsapiini saattaa lievittää krooniseen PTSD:hen liittyviä oireita «Olantsapiini saattaa lievittää krooniseen PTSD:hen liittyviä oireita.»C. Annostasolle enintään 15 mg/vrk titratuilla annoksilla haittoina esiintyi yli 5 kg:n painonnousua ja väsymystä
- Tsiprasidoni lisälääkehoitona ei liene tehokas hoitoresistentin PTSD:n oireiden vähentämisessä «Tsiprasidoni lisälääkehoitona ei liene tehokas hoitoresistentin PTSD:n oireiden vähenemisessä.»C.
- Psykoosilääkkeitä harkittaessa erikoislääkärin konsultaatio on aiheellinen. Psykoosilääkkeitä on käytetty sekä monoterapiana että lisälääkehoitona hoitoresistenttien PTSD -potilaiden hoidossa. Osassa tutkimuksia on mukana myös ei -psykoottisia potilaita «VA/DoD Clinical Practice Guidelines. Management of...»125.
- Lääkehoidon kesto arvioidaan yksilöllisesti. Psykoosilääkkeitä ei niitä koskevan niukan näytön vuoksi suositella ensilinjan valmisteiksi. Psykoosilääkehoidon seuranta voidaan toteuttaa Käypä hoito -suosituksen Skitsofrenia mukaan «Skitsofrenia»9, «Skitsofrenia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen L...»126.
Mielialaa tasaavat lääkkeet
- Topiramaatista saattaa olla hieman hyötyä traumaperäisen stressihäiriön oireiden lievityksessä,
mutta tutkimusnäyttö aiheesta on ristiriitaista «Topiramaatista saattaa olla hieman hyötyä traumaperäisen stressihäiriön oireiden lievityksessä, mutta tutkimusnäyttö on ristiriitaista.»D
- Annos näissä tutkimuksissa vaihteli 25–50 mg/vrk:n aloitusannoksesta 200–500 mg/vrk:n ylläpitoannokseen.
- Lisäksi lamotrigiiniä voi harkita «Hertzberg MA, Butterfield MI, Feldman ME ym. A pre...»127. Sen sijaan tiagabiinia ja valproaattia ei suositella «VA/DoD Clinical Practice Guidelines. Management of...»125.
- Valproaatin osalta on lisäksi muistettava fertiili-ikäisiä naisia koskeva lisäohjeisto «https://www.fimea.fi/-/uusia-ohjeita-valproaatin-kayttoon-raskaudenaikaisen-altistuksen-valttamiseksi»9 raskauden aikaisen altistuksen välttämiseksi.
- Mielialan tasaajia ei psykoosilääkkeitä niukemman näyttönsä ja mahdollisten haittojensa
vuoksi kuitenkaan suositella ensilinjan valmisteiksi.
- Mielialantasaajalisää harkittaessa erikoislääkärin konsultaatio on aiheellinen.
Muut hoitomuodot
Neuromodulaatiohoidot
- Transkraniaalinen magneettistimulaatio (TMS) lievittänee ainakin lyhytaikaisesti PTSD:n oireita «TMS lievittänee ainakin lyhytaikaisesti PTSD:n oireita.»C.
- Muista neuromodulaatiohoidoista, kuten ECT:stä ja tDCS:stä, on vielä riittämättömästi tutkimustietoa «Youssef NA, McCall WV, Andrade C. The role of ECT ...»128, «D'Urso G, Mantovani A, Patti S ym. Transcranial Di...»129.
Hoitoresistentti traumaperäinen stressihäiriö
- Hoitoresistentille traumaperäiselle stressihäiriölle ei ole yhtenäistä vakiintunutta
määritelmää, ja sitä on yhdestä epäonnistuneesta hoitokokeilusta (vaikuttavalla psykoterapialla
tai riittävällä annoksella riittävän pitkään toteutetusta lääkehoidosta) alkaen määritelty
hoitotutkimuksissa eri tavoin «Koek RJ, Schwartz HN, Scully S ym. Treatment-refra...»130.
- Itsetuhopyrkimykset ja psykoosioireiden esiintyminen on syytä tarkastaa erikseen oireiden pitkittyessä «Compean E, Hamner M. Posttraumatic stress disorder...»131. Ks. Käypä hoito -suositus Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito «Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito»6, «Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito...»133.
- Joskus hoitoon hakeudutaan pitkälläkin viiveellä, joka ei vielä viittaa hoitoresistenssiin ilman asianmukaista hoitoa.
- Hoidon tehostamisen osalta vaikuttavaksi osoitettuja vaihtoehtoja on rajallisesti.
- Pitkittyneessä ja huonosti traumakeskeiseen psykoterapiaan ja masennuslääkehoitoon
3 kuukauden hoidossa reagoineessa oireilussa voidaan harkita psykoosilääkehoidon,
eräiden mielialan tasaajien tai neuromodulaatiohoitojen yhdistämistä psykoterapeuttisiin
hoitomuotoihin «Twomey CD, Baldwin DS, Hopfe M ym. A systematic re...»132.
- Interventiot, keskeisesti psykoosilääkkeet, on käsitelty tarkemmin edellä ja kokeellisten hoitojen osalta erilliskappaleessa Kokeelliset hoitomuodot hoitoresistentin traumaperäisen stressihäiriön määritelmän vakiintumattomuuden vuoksi.
Kokeelliset hoitomuodot
- Kokeellisia tutkittavia lääkkeettömiä interventioita traumaperäisen stressihäiriön
hoidossa ovat muun muassa akupunktio, emotional freedom technique (EFT), behavioral
activation -lyhytpsykoterapia, interpersoonallinen psykoterapia (IPT), neurofeedback, somatic experiencing ja virtuaalinen altistusterapia (VRET) «Panisch LS, Hai AH. The Effectiveness of Using Neu...»134, «Brom D, Stokar Y, Lawi C ym. Somatic Experiencing ...»135, «Sebastian B, Nelms J. The Effectiveness of Emotion...»136, «Wagner AW, Jakupcak M, Kowalski HM ym. Behavioral ...»137, «Engel CC, Cordova EH, Benedek DM ym. Randomized ef...»138, «Althobaiti S, Kazantzis N, Ofori-Asenso R ym. Effi...»139, «Church D, Kip K, Stapleton P. Corrigendum Supports...»140, «Church D, Stapleton P, Yang A ym. Is Tapping on Ac...»141, «Duberstein PR, Ward EA, Chaudron LH ym. Effectiven...»142, «Eshuis LV, van Gelderen MJ, van Zuiden M ym. Effic...»143, «Etherton JL, Farley R. Behavioral activation for P...»144, «Knaust T, Felnhofer A, Kothgassner OD ym. Virtual ...»145, «Kothgassner OD, Goreis A, Kafka JX ym. Virtual rea...»146, «Kuhfuß M, Maldei T, Hetmanek A ym. Somatic experie...»147, «Micoulaud-Franchi JA, Jeunet C, Pelissolo A ym. EE...»148, «Spielmans GI, Rosen GM, Spence-Sing T. Tapping Awa...»149, «Talbott JA. The Conclusion of the Tapping Debate. ...»150, «Beidel DC, Frueh BC, Neer SM ym. Trauma management...»151, «van Deursen R, Jones K, Kitchiner N ym. The psycho...»152.
- Ryhmämuotoisesta musiikkiterapiasta vaikeisiin oireisiin on tehty yksi pieni tutkimus «Carr C, d'Ardenne P, Sloboda A ym. Group music the...»153.
- Muita nykyisin tutkittavia kokeellisia hoitoja vaikeisiin traumaperäisen stressihäiriön
oireisiin ovat MDMA ja D-sykloseriini psykoterapiaan yhdistettynä ja ketamiini yksinään
tai muuhun hoitoon, esimerkiksi psykoterapiaan, yhdistettynä «Thal SB, Lommen MJJ. Current Perspective on MDMA-A...»154, «Mithoefer MC, Mithoefer AT, Feduccia AA ym. 3,4-me...»155, «Liriano F, Hatten C, Schwartz TL. Ketamine as trea...»156, «Abdallah CG, Roache JD, Averill LA ym. Repeated ke...»157, «Ori R, Amos T, Bergman H ym. Augmentation of cogni...»158, «Mataix-Cols D, Fernández de la Cruz L, Monzani B y...»159, «Tedesco S, Gajaram G, Chida S ym. The Efficacy of ...»160, «Varker T, Watson L, Gibson K ym. Efficacy of Psych...»161, «Smith KW, Sicignano DJ, Hernandez AV ym. MDMA-Assi...»162, «Hoskins MD, Sinnerton R, Nakamura A ym. Pharmacolo...»163, «Mitchell JM, Bogenschutz M, Lilienstein A ym. MDMA...»164.
- Kannabinoideista ei ole osoitettu olevan hyötyä, mutta myös niitä tutkitaan edelleen «Black N, Stockings E, Campbell G ym. Cannabinoids ...»165.
- Näistä interventioista tarvitaan lisää tutkimusta, ennen kuin niistä voidaan antaa suositusta.
Traumaperäisen stressihäiriön hoito eri elämänvaiheissa ja erityistilanteissa
Lapset ja nuoret
- Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) voidaan diagnosoida kaikenikäisillä lapsilla ja
nuorilla, kun oirekuvaan kuuluu uudelleen kokemisen, välttelyn tai turtumuksen sekä
kohonneen vireystilan oireita, jotka sisältävät myös unen häiriöitä «Aronen E, Suomalainen L. Traumaperäiset stressihäi...»166.
- Nuorilla oirekuva on pääosin saman tyyppinen kuin aikuisilla, mutta ylivireysoireet saattavat sisältää impulsiivista riskikäyttäytymistä.
- Pienillä lapsilla oirekuvan tulkinta on vaikeampaa ja esimerkiksi DSM-5 sisältää erilliset kehitystason huomioivat kriteerit 6-vuotiaille ja sitä nuoremmille lapsille. Diagnostiset kriteerit sisältävät sen, että leikissä voi ilmetä traumatapahtumaa toistavia piirteitä.
- Epäspesifisiä traumaperäisiä oireita voivat olla muun muassa itkuisuus, pelot, käytösongelmat, levottomuus ja keskittymisvaikeudet, tunnesäätelyn vaikeudet, uusien taitojen häviäminen, taantuminen ja eroahdistus.
- Vaikeat ja toistuvat varhaiset traumakokemukset voivat vaikuttaa laajasti lapsen kehitykseen, ja tällaiseen tilanteeseen liittyvä traumaperäisen häiriön oirekuva on monimuotoisempi ja toimintakyvyn heikentyminen pitkäkestoisempaa.
- Lapsille ja nuorille sekä vanhemmille tulee tarjota empaattista ja käytännöllistä tukea sekä tietoa potentiaalisesti traumaattisten kokemusten psyykkisistä seurauksista ja toisaalta hyvästä toipumistaipumuksesta. Lapsille ja nuorille annettavassa psykososiaalisessa tuessa tulee huomioida heidän kehitysvaiheensa.
- Lapsen tai nuoren huolellinen yksilöllinen arviointi on suositeltavaa tehdä vanhempien
kanssa toipumisen seuraamiseksi ja mahdollisten kehittyvien PTSD-oireiden havaitsemiseksi.
Lasta itseään tulee myös haastatella hänen kehitystasonsa mukaisesti «National Institute for Health and Care Excellence....»55. Arviointi ja seuranta toteutetaan ensisijaisesti perustasolla, mieluiten lapselle
tai nuorelle tutun sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön järjestämänä tai
osana sosiaali- ja kriisipäivystyksen tai alueellisen kriisiryhmän perheelle tarjoamaa
tukea.
- Arviointi kannattaa toistaa akuuttivaiheessa oireilevilla siten, että huomioidaan yleensä hyvä toipumisennuste (ns. active monitoring) «National Institute for Health and Care Excellence....»55, «March S, Kenardy JA, Cobham VE ym. Feasibility of ...»167.
- Esimerkiksi suuronnettomuuden, jälkeen voidaan harkita PTSD-oireiden seulontaa noin kuukauden kohdalla myös lapsilla ja nuorilla osana laajempaa psykososiaalista tukea ja palveluita tai jälkihoitoa «National Institute for Health and Care Excellence....»55. Ks. kohta Traumaperäisen stressihäiriön seulonta poikkeuksellisen järkyttäviä tapahtumia kokeneilla «A3»4.
- Suomessa ei ole käytettävissä käännettyjä ja Suomessa validoituja seulontamittareita lapsille ja nuorille «Strand VC, Sarmiento TL, Pasquale LE. Assessment a...»168, «Denton R, Frogley C, Jackson S ym. The assessment ...»169, «Eklund K, Rossen E, Koriakin T ym. A systematic re...»170. Tutkimuksissa ja seulonnassa on käytetty esimerkiksi CRIES-mittaria «Lasten traumaperäisiä oireita seulova ja kartoittava lomake CRIES»3. Kliinisessä käytössä nuorilla on hyödynnetty aikuisille kehitettyjä oirekartoituslomakkeita (esimerkiksi PCL-5, IES-R).
- Lasten ja nuorten PTSD-oireilun ehkäisyyn tarkoitetuista tehokkaista interventioista
on vasta hyvin alustavaa tutkimustietoa.
- Lapseen ja hänen perheeseensä kohdistuva ja ikäspesifinen neljän tapaamisen varhainen interventio saattaa estää PTSD-oireita lapsilla ja nuorilla «Lapseen ja perheeseen kohdistuva ja ikäspesifi varhainen interventio saattaa estää traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) oireita lapsilla ja nuorilla.»C, «ISTSS PTSD prevention and treatment guidelines met...»80.
- Digitalisoidut psykoedukatiivisia ja taitoja kehittäviä elementtejä sisältävät omahoitomenetelmät saattavat estää PTSD-oireita lapsilla ja nuorilla «Digitalisoidut omahoitomenetelmät saattavat estää traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) oireita lapsilla ja nuorilla.»C, «ISTSS PTSD prevention and treatment guidelines met...»80, mutta ne vaikuttavat olevan hyödyllisempiä niille, joilla on traumaperäisiä oireita.
- Lapsille ja nuorille ei ole suositeltavaa järjestää yhden istunnon jälkipuintia traumaattisen kokemuksen jälkeen, koska se ei ilmeisesti ehkäise PTSD-oireilua «Välittömästi trauman jälkeen tapahtuva yhden istunnon jälkipuinti (debriefing) ei ilmeisesti ehkäise traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) oireita lapsilla ja nuorilla. Myöskään varhaiset ja lyhytkestoiset (1–2 kerran) psykologiset interventiot eivät ilmeisesti ehkäise PTSD-oireita lapsilla ja nuorilla.»B.
- Myöskään muut varhaiset ja lyhytkestoiset (1–2 kerran) psykologiset interventiot eivät ilmeisesti ehkäise PTSD-oireilua «Välittömästi trauman jälkeen tapahtuva yhden istunnon jälkipuinti (debriefing) ei ilmeisesti ehkäise traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) oireita lapsilla ja nuorilla. Myöskään varhaiset ja lyhytkestoiset (1–2 kerran) psykologiset interventiot eivät ilmeisesti ehkäise PTSD-oireita lapsilla ja nuorilla.»B.
- Vaikka tutkimustietoa on vähän, kansainvälisten hoitosuositusten perusteella suositellaan
harkittavaksi merkittävästi PTSD-oirein oireilevalle (tai DSM-5 akuutin stressihäiriön
kriteerit täyttävälle) lapselle tai nuorelle traumakeskeistä kognitiivista käyttäytymisterapiaa
(KKT) kuukauden sisään traumaattisesta kokemuksesta «National Institute for Health and Care Excellence....»55, «ISTSS PTSD prevention and treatment guidelines met...»80.
- Mikäli kyseessä on suurempaa ryhmää koskeva jaettu traumaattinen kokemus, voidaan harkita ryhmämuotoista traumakeskeistä KKT:tä esimerkiksi kouluympäristössä toteutettavaksi «National Institute for Health and Care Excellence....»55, «ISTSS PTSD prevention and treatment guidelines met...»80, «Rolfsnes ES, Idsoe T. School-based intervention pr...»171, «Santiago CD, Raviv T, Ros AM ym. Implementing the ...»172.
- Traumakeskeiset psykoterapiat ovat ensisijaisia hoitomuotoja 7–18-vuotiaiden
lasten ja nuorten diagnosoidun traumaperäisen stressihäiriön hoidossa.
- Psykoterapia tai muu psykososiaalinen hoito tulee suunnitella huomioiden ikä, kehitystaso, traumaan liittyvät tekijät, samanaikaissairastavuus, vanhempien tai muun tukiverkoston mukana olo ja sitoutuminen sekä elämäntilanne laajemmin.
- Traumafokusoitu kognitiivinen käyttäytymisterapia (TF-KKT, manualisoitu «Cohen, JA, Mannarino AP, Deblinger E. Treating tra...»173) on tehokas 7–18 -vuotiaiden lasten ja nuorten traumaperäisen stressihäiriön
hoitomuoto «Traumafokusoitu kognitiivinen käyttäytymisterapia (TF-KKT) on tehokas 7–18-vuotiaiden lasten ja nuorten traumaperäisen stressihäiriön hoitomuoto.»A.
- Sen teho ilmeisesti säilyy vähintään vuoden ajan 7–18-vuotiaiden lasten ja nuorten traumaperäisen stressihäiriön hoidossa «Traumafokusoidun kognitiivisen käyttäytymisterapian (TF-KKT) teho 7–18-vuotiaiden lasten ja nuorten traumaperäisen stressihäiriön hoidossa ilmeisesti säilyy vähintään 1 vuoden ajan.»B.
- Vaikka eri tyyppisistä trauma-altistuksista, väestöryhmistä ja hoitokonteksteista tarvitaan lisää tutkimustietoa, näyttää TF-KKT alustavasti olevan tehokas myös monimuotoisen traumatisoitumisen (monimuotoinen PTSD) hoidossa tällä ikäryhmällä «Sachser C, Keller F, Goldbeck L. Complex PTSD as p...»174, «de Arellano MA, Lyman DR, Jobe-Shields L ym. Traum...»175, «Cohen JA, Mannarino AP, Kinnish K. Trauma-Focused ...»176.
- Tutkimusnäyttöä on lisäksi laajemmin 7–18 vuotiaiden lasten ja nuorten PTSD:n
hoidossa tai PTSD-oireiden lievittämisessä eri traumakeskeisistä kognitiivisten käyttäytymisterapioiden
(KKT) tehosta «Traumakeskeiset kognitiiviset käyttäytymisterapiat (KKT) ovat ilmeisesti tehokkaita 7–18-vuotiaiden lasten ja nuorten traumaperäisen stressihäiriön hoidossa.»B. Näihin hoitomuotoihin sisältyy myös narratiivinen altistusterapia (NET, KIDNET)
ja koulukontekstissa toteutettavia menetelmiä (esim. CBITS), sekä yksilö että ryhmämuotoisena
«Leenarts LE, Diehle J, Doreleijers TA ym. Evidence...»177, «Gillies D, Taylor F, Gray C ym. Psychological ther...»178, «Dorsey S, McLaughlin KA, Kerns SEU ym. Evidence Ba...»179, «Gillies D, Maiocchi L, Bhandari AP ym. Psychologic...»180.
- Traumakeskeinen KKT voidaan aloittaa kuukauden ajan jatkuneen PTSD:n tai kliinisesti merkittävien PTSD-oireiden hoitoon 5-vuotiailla ja sitä vanhemmilla lapsilla ja nuorilla «National Institute for Health and Care Excellence....»55.
- EMDR (Eye Movement Desensitization and Reprocessing eli silmänliikkeillä poisherkistäminen
ja uudelleen prosessointi) on ilmeisesti tehokas 7–18 -vuotiaiden lasten ja
nuorten traumaperäisen stressihäiriön hoitomuoto «EMDR (Eye Movement Desensitization and Reprocessing eli silmänliikkeillä poisherkistäminen ja uudelleen prosessointi) on ilmeisesti tehokas 7–18-vuotiaiden lasten ja nuorten traumaperäisen stressihäiriön hoitomuoto.»B.
- EMDR on traumakeskeisen KKT:n jälkeen suositeltavin hoitomuoto 7–18-vuotiaiden lasten ja nuorten PTSD:n ja kliinisesti merkittävien PTSD-oireiden hoitoon «National Institute for Health and Care Excellence....»55, «Dorsey S, McLaughlin KA, Kerns SEU ym. Evidence Ba...»179, «Lyhytkestoisen psykoterapiatekniikan muoto Eye Movement Desensitization and Reprocessing (EMDR)»16.
- Lapsi-vanhempi-psykoterapia (Child-Parent Psychotherapy, CPP) saattaa vähentää perheväkivallalle ja muille kuormittaville elämäntapahtumille altistuneiden pikkulasten traumaperäisiä oireita «Lapsi-vanhempi-psykoterapia (CPP) saattaa vähentää perheväkivallalle ja muille kuormittaville elämäntapahtumille altistuneiden pikkulasten traumaperäisiä oireita.»C.
- Pakolaistaustaisilla lapsilla ja nuorilla on odotetusti kohonnut riski traumaperäiselle
stressihäiriölle ja laajemmin mielenterveyden häiriöille «Reavell J, Fazil Q. The epidemiology of PTSD and d...»181.
- Mielenterveyttä ja kotoutumista tukevien toimenpiteiden suositellaan olevan laaja-alaisia ja koskevan laajasti myös terveydenhuollon ulkopuolisia sektoreita «Castaneda AE, Mäki-Opas J, Jokela S, ym. toim. Pak...»182, «Fazel M, Betancourt TS. Preventive mental health i...»183, «Mitra R, Hodes M. Prevention of psychological dist...»184.
- Traumaperäistä stressihäiriötä suositellaan seulottavaksi luontevimmin osana muuta terveystarkastusta «National Institute for Health and Care Excellence....»55, «Horlings A, Hein I. Psychiatric screening and inte...»185.
- Tutkimusnäyttö pakolaistaustaisten lasten ja nuorten PTSD:n psykoterapioista on alustavaa. KKT-pohjaiset menetelmät (narratiivinen altistusterapia mukaan luettuna) ja EMDR ovat tällä ryhmällä lupaavia «Nocon A, Eberle-Sejari R, Unterhitzenberger J ym. ...»186, «Peltonen K, Kangaslampi S. Treating children and a...»187, «Demazure G, Gaultier S, Pinsault N. Dealing with d...»188, «Molero RJ, Jarero I, Givaudan M. Longitudinal Mult...»189.
- Laadukasta tutkimustietoa, joka tukisi lääkehoitoa lasten ja nuorten PTSD:n estoon tai hoitoon ei ole «Huemer J, Erhart F, Steiner H. Posttraumatic stres...»190, «Huemer J, Greenberg M, Steiner H. Pharmacological ...»191, «Strawn JR, Keeshin BR, DelBello MP ym. Psychopharm...»192, «Keeshin BR, Strawn JR. Psychological and pharmacol...»193, «Scheeringa MS, Weems CF. Randomized placebo-contro...»194, «Akinsanya A, Marwaha R, Tampi RR. Prazosin in Chil...»195, «Maccani MA, Delahanty DL, Nugent NR ym. Pharmacolo...»196, «Rosenberg L, Rosenberg M, Sharp S ym. Does Acute P...»197.
- Lääkehoitoa voidaan harkita, jos oireyhtymä on vaikea eikä psykoterapeuttinen interventio ole tuottanut tulosta, tai psykoterapia ei ole mahdollinen esimerkiksi elämäntilanteen tai hoitokomplianssin vuoksi «Huemer J, Greenberg M, Steiner H. Pharmacological ...»191.
- Lääkehoito tulee aloittaa ja seuranta ohjeistaa lähtökohtaisesti lasten- tai nuorisopsykiatrian
erikoislääkärin valvonnassa tai lasten- tai nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa.
- Lääkehoidon valintaan vaikuttaa mm. psykiatrinen samanaikaissairastavuus. Jos PTSD:n lääkehoitoon päädytään, SSRI-lääkitys on ensisijainen vaihtoehto «Huemer J, Greenberg M, Steiner H. Pharmacological ...»191.
- Lääkehoitoa suunniteltaessa ja toteutettaessa tulee ottaa huomioon, mitä Depression «Depressio»7, «Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääk...»114 ja Ahdistuneisuushäiriöiden «Ahdistuneisuushäiriöt»8, «Ahdistuneisuushäiriöt. Käypä hoito -suositus. Suom...»115 Käypä hoito -suositukset sekä edellisen lisäineisto «Masennuslääkkeiden käyttöön liittyvä itsetuhoisuuden riski nuorilla»17 ohjaavat alaikäisten lääkehoidon osalta.
Ikääntyneet
- Traumaperäisen stressihäiriön yleistä esiintyvyyttä ikääntyneillä on tutkittu niukasti, koska heitä koskevat tutkimukset kohdistuvat enimmäkseen sotaveteraaneihin «Norris FH, Slone LB. Understanding Research on the...»12.
- Ikääntymistä ja traumaoireita tarkastellaan lisäaineistossa «Traumaperäinen stressihäiriö ja iäkkäät»19.
- Riittävän tutkimusnäytön puuttuessa ikääntyneiden hoidossa suositellaan sovellettavaksi aikuisväestön hoidon periaatteita «Busuttil W. Presentations and management of Post T...»198, «Dinnen S, Simiola V, Cook JM. Post-traumatic stres...»199.
- Arvioinnissa on syytä selvittää erityisen huolellisesti myös somaattinen terveydentila ja huomiota on kiinnitettävä psykososiaaliseen ympäristöön ja yleiseen kykyyn selviytyä päivittäisistä perustoimista.
- PTSD:n oireista kärsivien ikääntyneiden oireet mahdollisesti lievittyvät, kun kognitiiviseen terapiaan yhdistetään virtuaalinen altistaminen alkuperäisiä olosuhteita vastaaville tilanteille. Terapia tulee yhdistää ikäspesifiseen, narratiiviseen koko elämänkaaren käsittävään lähestymistapaan «Traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) oireista kärsivien iäkkäiden oireet mahdollisesti lievittyvät, kun kognitiiviseen terapiaan yhdistetään virtuaalinen altistaminen alkuperäisiä olosuhteita vastaaville tilanteille. Kognitiiviset terapiat tulee yhdistää ikäspesifiseen, narratiiviseen, koko elämänkaaren käsittävään lähestymistapaan.»C.
- Niillä ikääntyneillä, joilla on samanaikaisesti depressio ja traumaperäinen stressihäiriö,
moniammatillisen tiimin antama hoito perusterveydenhuollossa näyttää vähentävän depression
oireita yhtä paljon kuin tavanomainen hoito (PTSD) «Chan D, Fan MY, Unützer J. Long-term effectiveness...»200.
- Lääkehoidon osalta suositukset ovat ikääntyneiden osalta soveltuvin osin samat kuin muun aikuisväestön, mutta lääkkeitä määrätessä tulee huomioidahuonontunut lääkkeiden sietokyky, monisairastavuus ja lääkkeiden yhteisvaikutukset
Suuronnettomuuden uhrit
- Laajan, vuosina 1980–2003 tehtyjä tutkimuksia käsittelevän katsauksen «Galea S, Nandi A, Vlahov D. The epidemiology of po...»27 mukaan PTSD:n esiintyvyys on vuoden kuluessa tapahtuman jälkeen ollut aikuisikäisillä välittömillä uhreilla ihmisen aiheuttamissa onnettomuuksissa keskimäärin 30–40 % ja luonnononnettomuuksissa 10–30 % «Traumaperäinen stressihäiriö saattaa vuoden kuluttua tapahtumasta esiintyä 20–30 %:lla henkilökohtaisesti mukana olleista. Noin kolmanneksella jossain vaiheessa diagnostisesti oireilleista oireyhtymä saattaa olla diagnosoitavissa vielä vuosien kuluttua.»C. PTSD:n esiintyvyys pelastustoimiin osallistuneilla tai tapahtuneen lähellä olleilla (toissijaiset uhrit) on vastaavasti ollut vuoden aikana 5–10 %.
- Traumaperäinen stressihäiriö saattaa vuoden kuluttua tapahtumasta esiintyä 20–30
%:lla onnettomuudessa mukana olleista. Noin kolmanneksella jossain vaiheessa diagnostisesti
oireilleista oireyhtymä saattaa olla diagnosoitavissa vielä vuosien kuluttua «Traumaperäinen stressihäiriö saattaa vuoden kuluttua tapahtumasta esiintyä 20–30 %:lla henkilökohtaisesti mukana olleista. Noin kolmanneksella jossain vaiheessa diagnostisesti oireilleista oireyhtymä saattaa olla diagnosoitavissa vielä vuosien kuluttua.»C.
- Suomalaisista suuronnettomuuksista Lapuan patruunatehtaan räjähdyksen jälkeen vuonna 1976 uhriperheiden lapsista 24 % ja aikuisista 26 % ohjattiin psykiatrisiin tutkimuksiin, mutta mahdollisesti tehdyt diagnoosit eivät ole tiedossa «Kriisitilanteiden mielenterveystyön asiantuntijary...»201.
- Tsunamikatastrofin jälkeen kotimaahan evakuoitujen uhrien mielenterveyspalvelujen tarve lisääntyi kaltaistettuun vertailuaineistoon verrattuna seuraavan vuoden aikana noin 10 prosenttiyksikköä, mutta PTSD:n osuus heidänkään häiriöistään ei ole tiedossa «Psykososiaalinen tuki ja palvelut suuronnettomuude...»41.
- Lievemmin suuronnettomuuksien yhteydessä altistuneiden osalta on tärkeä huomioida myös muut poikkeukselliseen tilanteeseen liittyvät kuormitustekijät, jotka voivat vaikuttaa toipumiseen «Kessler RC, McLaughlin KA, Koenen KC ym. The impor...»202, «Gargano LM, Li J, Millien L ym. Exposure to multip...»203 ja oireiden pitkittymisen mahdollisuuteen «Thordardottir EB, Valdimarsdottir UA, Hansdottir I...»204, «Bakker LP, Småstuen MC, Reichelt JG ym. The trajec...»205, «Cohen GH, Tamrakar S, Lowe S ym. Improved social s...»207.
- Katastrofaalisten onnettomuuksien jälkeen psykososiaalisen tuen ja palvelujen sekä erityisesti vapaaehtoisten auttajien osuutta joudutaan korostamaan, koska ammatillisesti koulutettuja auttajia ei ole riittävästi. Eniten mielenterveyshaittoja syntyy, jos sosiaalinen tuki lyödään täysin laimin «Rubonis AV, Bickman L. Psychological impairment in...»39.
- Psykososiaalisten tukitoimien vaikuttavuutta on tutkittu niukasti «Cohen GH, Tamrakar S, Lowe S ym. Improved social s...»207.
- Käytännön kokemuksen mukaan niistä saattaa kuitenkin olla apua «Äkillisiin traumaattisiin tilanteisiin liittyvän p...»52.
- Ks. psykososiaalisten tukitoimien järjestäminen Kauhajoen kouluampumisonnettomuuden jälkeen «hoi50080c.pdf»3.
Pakolaiset, turvapaikanhakijat ja kidutetut
- Pakolaisilla ja turvapaikanhakijoilla on runsaasti traumaattisia sota- ja vainokokemuksia.
- Suomalaisen tutkimuksen mukaan 41–57 % pakolaistaustaisista maahanmuuttajista oli nähnyt väkivaltaisen kuoleman «Castaneda AE, Rask S, Koponen P ym. Maahanmuuttaji...»20.
- Toisessa suomalaistutkimuksessa yli 80 % turvapaikanhakijoista oli kokenut jonkin järkyttävän tapahtuman, joko entisessä kotimaassaan tai matkan aikana. Yleisimmät kokemukset olivat väkivallan näkeminen ja fyysisen vahingonteon kohteeksi joutuminen, joita oli kokenut yli puolet vastaajista, mutta myös muut järkyttävät tapahtumat, kuten kidutetuksi (40 %) ja vangituksi tai kidnapatuksi (33 %) sekä pakotetuksi tai huijatuksi joutuminen (37 %), olivat yleisiä «Skogberg N, Mustonen K-L, Koponen P, Tiittala P, L...»208.
- Kansainvälisten tutkimusten mukaan PTSD:n esiintyvyys on aikuisilla pakolaisilla keskimäärin 9–31 % «Gerritsen AA, Bramsen I, Devillé W ym. Physical an...»68, «Fazel M, Wheeler J, Danesh J. Prevalence of seriou...»209, «Miller GA, Elbert T, Rockstroh B. Judging psychiat...»210 ja turvapaikanhakijoilla 11–56 % «Priebe S, Bogic M, Ajdukovic D ym. Mental disorder...»211, «Palic S, Elklit A. Psychosocial treatment of postt...»212.
- Suomessa maahanmuuttajaperheiden tukemiseen on myös syytä kiinnittää erityistä huomiota osin toiseen sukupolveen saakka «Markkula N, Lehti V, Gissler M ym. Incidence and p...»213, «Silwal S, Lehti V, Chudal R ym. Parental immigrati...»214.
- Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT), narratiivinen altistusterapia (NET) ja Eye Movement Desensitization and Reprocessing (EMDR) ilmeisesti vähentävät traumaperäisen stressihäiriön vakavuutta aikuisilla pakolaisilla ja turvapaikanhakijoilla «Kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT), narratiivinen altistusterapia (NET) ja silmänliikkeillä poisherkistäminen uudelleen prosessointi (EMDR) ilmeisesti vähentävät traumaperäisen stressihäiriön oireita aikuisilla pakolaisilla ja turvapaikanhakijoilla.»B.
- Perheinterventiot, jotka perustuvat kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan tai joissa tarjotaan tukea antavaa terapiaa ja psykoedukaatiota ja opetetaan selviytymistaitoja, saattavat vähentää PTSD- ja masennusoireilua maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaisilla lapsilla ja nuorilla sekä parantaa heidän ja heidän perheidensä toimintakykyä «Perheinterventiot, jotka perustuvat kognitiivis-behavioraaliseen psykoterapiaan tai joissa tarjotaan tukea antavaa terapiaa, psykoedukaatiota ja opetetaan selviytymistaitoja, saattavat vähentää PTSD- ja masennusoireilua maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaisilla lapsilla ja nuorilla sekä parantaa heidän ja heidän perheidensä toimintakykyä.»C.
- Psykoterapiaa voidaan antaa tuloksellisesti myös tulkin välityksellä «Sander R, Laugesen H, Skammeritz S ym. Interpreter...»215.
- Hoito, joka on muokattu huomioimaan mahdolliset kulttuurierot ja tarjotaan näitä eroja huomioivalla tavalla, voi olla tehokkaampaa kuin tavallinen hoito «Soto A, Smith TB, Griner D ym. Cultural adaptation...»216, «Huey SJ Jr, Tilley JL, Jones EO ym. The contributi...»217.
- Kidutus on kielletty kansainvälisin sopimuksin, mutta sitä esiintyy noin 100 maassa.
Sitä käytetään sodankäynnin osana, ja sen tavoitteena ovat vastustajan pelottelu,
tiedon hankkiminen ja psyykkisen ja fyysisen kivun tuottaminen «Priebe S, Bogic M, Ajdukovic D ym. Mental disorder...»211, «Palic S, Elklit A. Psychosocial treatment of postt...»212.
- International Rehabilitation Council for Torture Survivors (IRCT) arvioi vuonna 2010, että Euroopassa asuu vähintään 400 000 kidutettua ja että noin 20 % turvapaikanhakijoista on kokenut kidutusta «International Rehabilitation Council for Torture V...»218.
- Suomessakin kidutuskokemukset ovat yleisiä turvapaikanhakijoiden keskuudessa «Pirinen I. Turvapaikanhakijoiden terveydentila. Tu...»219.
- Fyysisten oireiden lisäksi kidutuksesta seuraa usein mielenterveysongelmia, kuten masennusta ja traumaperäinen stressihäiriö. Arviot traumaperäisen stressihäiriön esiintyvyydestä kidutuksen uhreilla vaihtelevat suuresti tutkimuksittain, mihin saattavat vaikuttaa traumaattisten kokemusten määrä, sukupuoli, ikä, muut pakolaisuuteen liittyvät stressitekijät ja erilaiset suojaavat tekijät «Johnson H, Thompson A. The development and mainten...»220, «Debbie C Hocking, Gerard A Kennedy, Suresh Sundram...»221.
- Systemaattinen kidutus on yhteydessä PTSD:n suureen esiintyvyyteen «Palic S, Elklit A. Psychosocial treatment of postt...»212, «Basoglu M, Livanou M, Crnobaric C. Torture vs othe...»222. Laajassa meta-analyysissa konfliktialueilta tulevien keskuudessa traumaperäisen stressihäiriön esiintyvyys oli 30,6 % (95 % CI, 26,3–35,2 %) ja kidutuskokemukset ennustivat vahvasti traumaperäistä stressihäiriötä (OR, 2,01; 95 % CI, 1,52–2,65) tässä ryhmässä «Steel Z, Chey T, Silove D ym. Association of tortu...»223. Raportoidut luvut kidutettujen poliittisten vankien osalta kuitenkin vaihtelevat kulttuurin ja mittaustavan mukaan «McFarlane CA, Kaplan I. Evidence-based psychologic...»224, «Tol WA, Komproe IH, Thapa SB ym. Disability associ...»225. YK:n Istanbul-protokolla kokoaa suosituksia kidutuksen todentamisesta ja dokumentoimisesta kidutuksen uhreilla (Istanbul-ohjeiston suomennos «https://docplayer.fi/15957479-Istanbulin-poytakirja.html»10).
- Kognitiivinen psykoterapia, erityisesti kulttuurisensitiivinen psykoterapia, ja narratiivinen
altistusterapia (NET) saattavat vähentää traumaperäistä stressihäiriötä (PTSD) tai
sen oireita kidutuksen uhreilla «Kognitiivinen psykoterapia, erityisesti kulttuurisensitiivinen psykoterapia, ja narratiivinen altistusterapia (NET) saattavat vähentää traumaperäisen stressihäiriötä (PTSD) tai sen oireita kidutuksen uhreilla.»C.
- Kidutusta kokeneilla on usein traumaperäisen stressihäiriön lisäksi muita mielenterveysoireita sekä sosiaalisia ja toimintakyvyn ongelmia, jotka vaikuttavat elämänlaatuun ja yhteiskunnalliseen toimintakykyyn. Cochrane-katsauksen kirjoittajat korostavat menetelmien sovellettavuuden kontekstisidonnaisuutta «Patel N, C de C Williams A, Kellezi B. Reviewing o...»226.
- Toipuminen voi olla hitaampaa, jos on itse tehnyt väkivaltaa toiselle, joutunut näkemään väkivaltaa tai on joutunut kidnapatuksi «Rosellini AJ, Liu H, Petukhova MV ym. Recovery fro...»30.
- Myös YK:n kidutuksen vastainen pöytäkirja velvoittaa sen ratifioineita valtioita, Suomi mukaan luettuna, tarjoamaan kidutetuille kokonaisvaltaista kuntoutusta «UN Committee Against Torture (CAT), General commen...»227. Moniammatilliset lähestymistavat ovat yleisesti käytössä kidutettujen kuntoutuskeskuksissa ympäri maailmaa. Moniammatillisten yhdistelmähoito-ohjelmien vaikuttavuudesta traumaperäisten stressioireiden lieventämisessä kidutuksen uhreilla ei ole saatavissa satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia «Patel N, Kellezi B, Williams AC. Psychological, so...»228.
- Pakolaisten ja maahanmuuttajien lääkehoidon osalta erillistutkimuksia on vähän «Sonne C, Carlsson J, Bech P ym. Pharmacological tr...»229.
- Lääkehoito toteutetaan yleisten lääkehoidon periaatteiden mukaan muistaen geneettisistä syistä mahdollisesti väestöstä keskimäärin poikkeava lääkeainemetabolia. Ks. Käypä hoito -suosituksen Ahdistuneisuushäiriöt, Pakolaisten ahdistuneisuushäiriöiden arviointi ja hoito lisäaineisto «Pakolaisten ahdistuneisuushäiriöiden arviointi ja hoito»20.
Auttajat
- Auttajilla PTSD:n esiintyvyys saattaa olla suurempi kuin väestöllä keskimäärin «Connorton E, Perry MJ, Hemenway D ym. Humanitarian...»230, «Berger W, Coutinho ES, Figueira I ym. Rescuers at ...»231, «Garbern SC, Ebbeling LG, Bartels SA. A Systematic ...»232.
- Erilaisten auttajaryhmien todennäköisyys saada traumaperäinen stressihäiriö on jonkin verran suurempi kuin keskiväestön, mutta se vaihtelee hyvin paljon tehtävän luonteen ja psyykkisen rasituksen asteen mukaan «Erilaisten auttajaryhmien todennäköisyys saada traumaperäinen stressihäiriö on jonkin verran suurempi kuin keskiväestöllä, mutta vaihtelee hyvin paljon riippuen tehtävän luonteesta ja psyykkisen rasituksen asteesta.»C.
- Auttajien ja muiden erityisryhmien käyttöön on kehitetty laajojakin stressinhallintaohjelmia
(esim. Critical Incident Stress Management, CISM), mutta niiden tehokkuutta nykymuodossaan
ei ole tutkittu.
- Tähänastinen tutkimusnäyttö CISM:n kyvystä ehkäistä traumaperäisen stressihäiriön kehittymistä auttajilla on ristiriitaista. Eräissä tutkimuksissa ohjelman joihinkin osiin on havaittu liittyneen jopa stressioireiden lisääntymistä «Psychological First Aid. Field operation Guide. 2....»233, «Bledsoe BE. Critical incident stress management (C...»234, «Everly GS Jr, Mitchell JT. Critical Incident Stres...»235, «Roberts A, Everly GS Jr. A meta-analysis of 36 cri...»236, «Tuckey MR, Scott JE. Group critical incident stres...»237, «Wu S, Zhu X, Zhang Y ym. A new psychological inter...»238, «Tarquinio C, Rotonda C, Houllé WA ym. Early Psycho...»239.
- Ryhmätasolla satunnaistettuja vaikuttavuustutkimuksia CISM:ään kuuluvista purkukeskustelusta (defusing) ja jälkipuinnista (debriefing) on auttajilla tehty hyvin niukasti. Ks. jäljempää Kriisinhallintatyössä olevat «Välittömästi kriisinhallintatyön päättymisen jälkeen järjestettävällä lyhyellä interventiolla on mahdollista jonkin verran vähentää myöhempiä psyykkisiä oireita samoissa ammattitehtävissä jatkavassa joukossa. Tällainen interventio ei lisää stressioireita joukossa.»C.
- Niissä suomalaisissa organisaatioissa, joissa mainittuja ohjelman osia on sovellettu,
osallistujien enemmistö on ollut tyytyväinen saamaansa henkiseen apuun, mutta vaikutusta
PTSD:n oireiden ilmaantumiseen ei ole tutkittu kontrolloidusti «Saari S. Kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kriisit...»240, «Nurmi L. Kriisi, pelko, pakokauhu. Helsinki: Edita...»241, «Nurmi LA. The sinking of the Estonia: the effects ...»242.
- CISM:n rutiinimaisella käytöllä ei ole voitu ehkäistä auttajien traumaperäistä stressihäiriötä.
- Auttajiin voidaan soveltaa yksilöllisesti yleisiä traumaperäisen stressihäiriön varhaisvaiheen tuen ja hoidon periaatteita «Psychological First Aid. Field operation Guide. 2....»233.
- Työn kuormittavuuteen ja hallintaan tulee kiinnittää huomiota niin, että henkilöstön määrä ja koulutus ovat riittävät.
Erityisissä työtehtävissä olevat
Sotilaat
- Irakissa ja Afganistanissa vuosina 2003–2007 palvelleista yhdysvaltalaissotilaista,
jotka evakuoitiin terveyssyiden takia, noin 7 % evakuoitiin psykiatrisista syistä,
ensisijaisesti masennushäiriön, yleistyneen ahdistuneisuushäiriön tai traumaperäisen
stressihäiriön takia «Mosier WA, Schymanski TJ, Kettell K ym. Combat Str...»14. Terveyssyistä evakuoitujen määrän voidaan arvioida olleen noin 5–6 % vuosittaisesta
kokonaisvahvuudesta.
- Psykiatrisin syin Irakista ja Afganistanista vuosina 2001–2013 tehdyistä lentoevakuoinneista 25 % aiheutui masennuksesta, 18 % sopeutumishäiriöistä ja 9 % traumaperäisestä stressihäiriöstä «Peterson AL, Hale WJ, Baker MT ym. Psychiatric Aer...»243.
- PTSD:n pisteprevalenssi on yhdysvaltalaissotilailla viimeaikaisten konfliktien jälkeen ollut 4–17 % «Richardson LK, Frueh BC, Acierno R. Prevalence est...»244, «Cameron KL, Sturdivant RX, Baker SP. Trends in the...»245 ja huomattavasti väestön keskiarvoa suurempi «Ursano RJ, Colpe LJ, Heeringa SG ym. The Army stud...»246.
- Vuosina 2001–2005 Veterans Affairs Health Care Systemin palvelujen puoleen kääntyneistä yhdysvaltalaisveteraaneista 25 % sai psykiatrisen diagnoosin ja 52 %:lla heistä se oli PTSD «Seal KH, Bertenthal D, Miner CR ym. Bringing the w...»247.
- Englantilaisista Irakissa ja Afganistanissa palvelleista sotilaista 4 % oireili traumaperäisen stressihäiriön oirein. Alkoholin haittakäyttöä esiintyi 13 %:lla ja muita tavanomaisia mielenterveyden häiriöitä 20 %:lla. Vuosien 2003 ja 2009 välillä mielenterveyden häiriöiden esiintyvyydessä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia «Fear NT, Jones M, Murphy D ym. What are the conseq...»248.
- Jatkosodan aikana vuosina 1941–1944 Suomessa noin 2,2 % sotaan osallistuneista
taistelijoista joutui psykiatriseen sairaalahoitoon ja noin viidenneksellä heistä
oli diagnoosina "reactio psychogenea" «Ponteva M. Psykiatriset sairaudet Suomen puolustus...»249.
- Myöhemmistä sotakokemuksiin syy-yhteydessä olevista mielenterveyden häiriöistä kärsineiden lukumäärästä ei ole tutkimukseen perustuvaa tietoa.
- Sotilaiden ASD:n ja PTSD:n hoidossa olennaisia ovat nopea diagnosointi ja intervention
käynnistäminen, tavoitteellisuus sekä hoidon toteuttaminen mahdollisuuksien mukaan
läheisyysperiaatteella ja evakuointia välttäen «Mosier WA, Schymanski TJ, Kettell K ym. Combat Str...»14, «Ponteva M. Psykiatriset sairaudet Suomen puolustus...»249.
- Hoitointerventiot tulisi valita yksilöllisen tarpeen mukaan käytettävissä olevista vaihtoehdoista «Naß J, Efferth T. Pharmacogenetics and Pharmacothe...»250.
- PTSD:n ilmaantumiseen sodan jälkeen vaikuttavat voimakkaasti kansalaisten yleinen asenne käytyyn sotaan ja sen veteraaneihin ja jossain määrin myös henkilövahinkojen korvauspolitiikka.
Kriisinhallintatehtävissä olevat (rauhanturvaajat)
- PTSD:n esiintyvyys on kriisinhallintatehtävissä olevilla yleensä pienempi kuin väestöllä keskimäärin, mikä liittynee hyviin valinta- ja koulutusmenetelmiin. Erityistilanteissa ja muun muassa yllättäviin taistelutoimiin joutumisen yhteydessä voi kuitenkin ilmaantua runsaasti reaktiivisesti alkaneita häiriöitä «Souza WF, Figueira I, Mendlowicz MV ym. Posttrauma...»251.
- Poikkeavanlaatuista stressiä koituu nimenomaan rauhanturvaajille rajoituksista, jotka aiheutuvat tehtävän määrityksestä, koska heillä ei useinkaan ole lupaa puuttua havaitsemaansa taistelutoimintaan tai edes siviileihin kohdistuvaan väkivaltaan.
- Suomalaisille vuosina 1969–1996 palvelleille rauhanturvaajille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan PTSS-10-testin perusteella 1,3 %:lla normaalin sitoumusajan palvelleista ja 2,7 %:lla palveluksen keskeyttäneistä oli varma PTSD, kun oireiden esiintymistä kysyttiin viimeisen kuukauden ajalta. Selvä enemmistö yhdisti oireilunsa alkamisen vasta rauhanturvaamispalveluksen jälkeiseen stressitapahtumaan «Ponteva M, Jormanainen V, Nurro S, Lehesjoki M. Th...»252.
- Mielenterveyspalveluja, yleislääkäritasoiset palvelut mukaan luettuina, oli keskimäärin 13,5 vuoden seuranta-aikana käyttänyt edellisessä ryhmässä 4,4 % ja jälkimmäisessä 8,0 %. Käytettävissä olevien, lähinnä Skandinaviaa koskevien tietojen perusteella PTSD:n esiintyvyys on suomalaisilla ollut erittäin pieni «Ponteva M, Jormanainen V, Nurro S, Lehesjoki M. Th...»252.
- Rauhanturvaamistehtävän päättyessä järjestetyllä debriefingillä ei ole ollut erityistä vaikutusta PTSD:n sekundaaripreventiossa. Kriisinhallintatyön päättymisen jälkeen järjestettävällä lyhyellä interventiolla on kuitenkin mahdollista jonkin verran vähentää myöhempiä psyykkisiä oireita samoissa ammattitehtävissä jatkavassa joukossa, eikä se lisää stressioireita «Välittömästi kriisinhallintatyön päättymisen jälkeen järjestettävällä lyhyellä interventiolla on mahdollista jonkin verran vähentää myöhempiä psyykkisiä oireita samoissa ammattitehtävissä jatkavassa joukossa. Tällainen interventio ei lisää stressioireita joukossa.»C.
- Kriisinhallintatyössä keskeisiä ovat nopea tilanteeseen puuttuminen (purkukeskustelut) ja tarvittaessa jatkuvammankin keskusteluavun järjestäminen. Palveluksen päätyttyä tulisi olla mahdollisuus käyttää terapeuttina tai tukijana palvelusolot hyvin tuntevaa henkilöä, ja tukea tulisi antaa tarvittaessa myös läheisille.
- Palveluksen aikana voi tulla eteen tilanteita, joissa omankielistä ammattiapua ei
ole saatavissa. Tunteista ja koetuista oireista tulisi olla mahdollista puhua omalla
äidinkielellä.
- Suomalaisten rauhanturvaajien osalta fyysinen oireilu Libanonin operaatioissa on ollut vähäistä eikä mitattujen stressihormonien määrissä ole ollut muutoksia «Pihlainen K, Santtila M, Vasankari T ym. Evaluatio...»253.
Työterveyshuolto ja työkyvyn arviointi
- Komplisoitumaton akuutti stressireaktio aiheuttaa yleensä enintään muutaman vuorokauden
sairauspoissaolon tarpeen.
- Arviointi tehdään sairauspoissaolon tarpeen yleisten arviointiperiaatteiden mukaisesti. Ks. Käypä hoito -suositus Sairauspoissaolon tarpeen arviointi «Sairauspoissaolon tarpeen arviointi»10, «Sairauspoissaolon tarpeen arviointi. Käypä hoito -...»254.
- Akuutti stressihäiriö saattaa heikentää työkykyä oireiden keston ajan, mutta se tuskin aiheuttaa sairauspoissaolon tarvetta koko kuukaudeksi. Työkyvyttömyyttä aiheuttavien oireiden pitkittyessä voidaan käyttää ICD-10-koodia F43.8, koska F43.0 ei häiriön määritelmän mukaan sovellu käytettäväksi oireiden pitkittyessä. Normaaliin toimintaan ja työhön paluuseen tukeminen on häiriön hoitoa.
- Kohtalaisen nopean työhön paluun tukemisella on myös hoidollista merkitystä «De Silva M, Maclachlan M, Devane D ym. Psychosocia...»255. Olisi pyrittävä siihen, että potilas saisi stressitapahtumaan liittyvän mahdollisen rahallisen korvauksen aktiivisen hoidon ja kuntoutuksen korvauksena eikä pysyvänä haitta-asteen korvauksena «Henriksson M, Lönnqvist J. Psyykkiset kriisit, sop...»87, «Black AC, Meshberg-Cohen S, Perez-Ortiz AC ym. Vet...»257.
- Vaikeaoireinen traumaperäinen stressihäiriö saattaa heikentää työkykyä huomattavasti ja pitkäaikaisesti. Yksilöllinen työhön paluun tukeminen on aiheellista ennen pidempiaikaisia kuntoutustoimenpiteitä. Ks. Käypä hoito -suositus Sairauspoissaolon tarpeen arviointi «Sairauspoissaolon tarpeen arviointi»10, «Sairauspoissaolon tarpeen arviointi. Käypä hoito -...»254, «Davis LL, Kyriakides TC, Suris AM ym. Effect of Ev...»258.
- Työterveyshuollolla on keskeinen rooli työssä tapahtuneiden trauma-altistusten jälkeisten tukitoimien järjestämisessä ja lääketieteellisen hoidon käynnistämisessä «Braverman M. Post-Traumatic Stress Disorder and it...»259. Tämä tulee ottaa huomioon erityisesti työssään runsaasti trauma-altistusta saavalla henkilöstöllä, kuten poliiseilla «Braverman M. Post-Traumatic Stress Disorder and it...»259, pelastajilla «Han M, Park S, Park JH ym. Do police officers and ...»261, «Chatzea VE, Sifaki-Pistolla D, Vlachaki SA ym. PTS...»262 ja muilla fyysisesti vaarallisissa työtehtävissä olevilla.
- Myös terveydenhuollon ammattilaisilla, jotka joutuvat tekemisiin traumaattisten tapahtumien kanssa, voi olla suurentunut traumaperäisen stressihäiriön riski «Baas MAM, Scheepstra KWF, Stramrood CAI ym. Work-r...»263, «Wahlberg Å, Andreen Sachs M, Johannesson K ym. Pos...»264, «Jackson T, Provencio A, Bentley-Kumar K ym. PTSD a...»265, «Shi L, Wang L, Jia X ym. Prevalence and correlates...»266.
- Esimerkiksi terrori-iskun uhrien hoitoon osallistunut terveydenhoitohenkilöstö voi kokea traumaperäisen stressihäiriön oireita «De Stefano C, Orri M, Agostinucci JM ym. Early psy...»267, «Lowell A, Suarez-Jimenez B, Helpman L ym. 9/11-rel...»268.
- Työterveyshuollon on hyvä tukea konkreettisen vertaistuen ja hoidon elementtejä yhdistävien tukitoimien kehittämistä. Lisäksi merkittävästi trauma-altistuneita työntekijöitä tulee seurata «Kawashima Y, Nishi D, Noguchi H ym. Post-Traumatic...»269.
- Ehkäisevien interventioiden merkityksestä muun muassa poliisityössä on niukasti tutkimustietoa «Peñalba V, McGuire H, Leite JR. Psychosocial inter...»270, mutta sosiaalisella tuella voi olla merkitystä «McCanlies EC, Gu JK, Andrew ME ym. Resilience medi...»271.
- Toimintakyvyn täysi palautuminen on ongelmallisempaa monihäiriötilanteissa, joissa paraneminen saattaa ensisijaisesti riippua muun häiriön hoidon tuloksesta.
- Norjalaistutkimuksessa naisilla traumatausta liittyi pienehkössä aineistossa eläkkeelle jäämiseen «Lassemo E, Sandanger I. Potentially traumatic even...»272.
- Liikennelääketieteellistä näkökulmaa käsitellään lisäaineistossa «Liikennelääketieteellinen näkökulma ja PTSD»21.
Yleisiä näkökohtia kuntoutukseen
- Lääketieteellisen tai psykososiaalisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta PTSD:n ydinoireisiin ei ole tutkimusnäyttöä «Forbes D, Creamer M, Phelps A ym. Australian guide...»13, «Foa EB, Keane TM, Friedman MJ. Effective Treatment...»74, «De Silva M, Maclachlan M, Devane D ym. Psychosocia...»255.
- Hoidon ja kuntoutuksen ajallinen raja on traumaperäisessä stressihäiriössä kuin veteen piirretty viiva, mutta terapioille suositeltujen melko lyhyiden kestoaikojen takia saattaa olla aiheellista laatia ensimmäinen kuntoutussuunnitelma jo 3 kuukauden kuluttua siitä, kun traumaperäisen stressihäiriön oireet todettiin «Foa EB, Keane TM, Friedman MJ. Effective Treatment...»74.
- Kuntoutukseen voivat edellä psykososiaalisen tuen yhteydessä lueteltujen toimien lisäksi kuulua esimerkiksi sopeutumisvalmennus, erityiset perhetukijärjestelyt ja joissakin tapauksissa ammatillinen kuntoutus, jos traumaperäiseen stressihäiriöön kuuluva välttämiskäyttäytyminen ammatillisissa tehtävissä ei korjaannu hoidolla lainkaan.
- Kuntoutuksen käytännön toteutuksessa noudatetaan kuntoutuksen yleisiä periaatteita,
koska traumaperäiseen stressihäiriöön kohdistuvaa spesifistä kuntoutusta ei yleensä
ole saatavissa.
- Pitkä psykoterapia toteutetaan usein Kelan tukemana lääkinnällisenä kuntoutuksena joka sisältää sekä kuntoutuspsykoterapian että vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen Määrällisesti niistä keskeisellä kuntoutuspsykoterapialla pyritään tukemaan opiskelu- tai työkykyä. Ks. lisätietoa «https://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia»11, «Tuulio-Henriksson A, Toikka T, Heino P, Laukkala T...»256. Myös vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen psykoterapiat ovat kasvussa (lisätietoa «http://www.kela.fi/kuntoutus»12).
Vakuutuslääketieteellisiä kysymyksiä
- Potilasta koskevia lausuntoja annettaessa on erityisen tärkeää mainita potilaan kaikki psyykkiset häiriöt ja ottaa mahdollisimman selvä kanta siihen, kuinka suuri osuus toiminta- ja työkyvyn menetyksen aiheuttaneista oireista on syy-yhteydessä traumaattiseen tapahtumaan ja kuinka todennäköinen tämä syy-yhteys on «Laukkala T. Akuutit ja traumaperäiset stressireakt...»273.
- Korvattavuuteen vaikuttavia lausuntoja annettaessa tulee olla tarkkana siitä, että stressihäiriön diagnoosia käytettäessä kaikki sen kriteerit täyttyvät. Korvattavuuden kannalta keskeistä on kriteerin A eli traumatapahtuman poikkeuksellisuuden täyttyminen «Laukkala T. Akuutit ja traumaperäiset stressireakt...»273, «Ponteva M, Juntunen J. Traumaperäinen stressihäiri...»274, «Aro T, Huunan-Seppälä A, Kivekäs J, Tola S, Torsti...»275.
- Vahingonkorvauslain nojalla suoritettavista korvauksista ks. Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksia 27.11.2017, «https://oikeusministerio.fi/documents/1410853/5047355/HEVA_suositukset_2017.pdf/7fc57b69-133c-475b-9687-c323cd6e00c3/HEVA_suositukset_2017.pdf»13.
Toimintasuunnitelmat suuronnettomuuksien varalta
- Suuronnettomuudella tarkoitetaan onnettomuutta, joka on erityisen vakava kuolleiden
tai loukkaantuneiden määrän vuoksi tai ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuneissa
vahingoissa mitattuna «Psykososiaalinen tuki ja palvelut suuronnettomuude...»41, «Ponteva M, Juntunen J. Traumaperäinen stressihäiri...»274.
- Suuronnettomuuteen varautumisessa huomioidaan myös psykososiaalisen tuen tarve, jota on myös harjoiteltava «Äkillisiin traumaattisiin tilanteisiin liittyvän p...»52, «Haravuori H, Marttunen M, Ämmälä A-J. Suuronnettom...»276, «Dückers MLA, Thormar SB, Juen B ym. Measuring and ...»277.
- Psykososiaalisen tuen toteuttamisessa keskeisiä toimijoita ovat alueelliset sosiaali-
ja kriisipäivystykset sekä paikalliset laajapohjaiset kriisiryhmät «Äkillisiin traumaattisiin tilanteisiin liittyvän p...»52. Ne pitävät yllä valmiutta kaikkien arkielämän traumaattisten tapahtumien varalta
ja tukevat myös sellaisista kriiseistä selviytymistä, joissa ei ole kehittynyt diagnosoitavaa
traumaperäistä stressireaktiota tai -häiriötä.
- Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys on sosiaali- ja terveysministeriön nimeämä valtakunnallinen psykososiaalisen tuen palvelujen antaja.
- Suuronnettomuustilanteissa vastuu psykiatrisista hoidontarpeen arvioista terveydenhuollossa jakautuu valmiussuunnitelman mukaan, suurissa yksiköissä esimerkiksi yleissairaalapsykiatrian poliklinikan kautta «Haravuori H, Marttunen M, Ämmälä A-J. Suuronnettom...»276.
Laatukriteerit
- Onko jokaisella voimakkaan psyykkisen järkytyksen kokeneella mahdollisuus saada asiantuntijan arvio hoidon tarpeesta, jos hänellä esiintyy ASD:n tai PTSD:n oireita?
- Erityisen laajan traumaattisen tapahtuman jälkeen hoitoa tarvitsevien löytämiseen on aiheellista käyttää seulontamenetelmiä. Niiden suositeltavin toimeenpanoaika on noin kuukausi trauman jälkeen. Onko traumaperäisten häiriöiden tunnistaminen ja hoitoonohjaus otettu huomioon toimintayksikkönne valmiussuunnitelmassa?
- Onko diagnosoidusta PTSD:stä kärsiville, joille alkuvaiheen tavanomainen hoito ja psykososiaalinen tuki ei ole riittänyt, tarjottu vaikuttavia psykoterapiamenetelmiä?
- Jos vaste psykoterapiaan on jäänyt puutteelliseksi tai potilas ei ole ollut halukas psykoterapeuttiseen hoitoon, onko tarjottu muuta näyttöön perustuvaa hoitoa?
- Onko hoidettujen paranemista seurattu?
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä
Traumaperäinen stressihäiriö -suosituksen historiatiedot «Traumaperäinen stressihäiriö, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»22
Puheenjohtaja ja kokoava kirjoittaja:
Tanja Laukkala, LT, psykiatrian dosentti, psykiatrian ja terveydenhuollon erikoislääkäri, sotilaslääketieteen, vakuutuslääketieteen ja kuntoutuksen erityispätevyys, Käypä hoito -toimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Jäsenet:
Ferdinand Garoff, PsT, psykoterapeutti, oikeuspsykologiaan erikoistuminen, psykologi; Traumaterapiakeskus
Henna Haravuori, LT, nuorisopsykiatrian dosentti, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, erikoislääkäri; Psykiatrikonsultaatiot Hilla Oy (10/2021–); asiantuntijalääkäri, Kela (9/2020–1/2022); ylilääkäri (vs.), HUS Helsingin yliopistollinen sairaala, nuorisopsykiatrian linja (1/2020–9/2020); osastonylilääkäri (vs.), HUS Helsingin yliopistollinen sairaala, nuorisopsykiatrian linja (3/2017–1/2020)
Pekka Jylhä, LT, psykiatrian dosentti, linjajohtaja, ylilääkäri; HUS akuutti- ja konsultaatiopsykiatria ja Helsingin yliopisto
Ilona Luoma, LT, lastenpsykiatrian professori, ylilääkäri; Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian palvelulinja
Kristian Wahlbeck, LT, psykiatrian dosentti, johtava asiantuntija; MIELI Suomen Mielenterveys ry.
Asiantuntijat:
Liisa Eränen, VTT, tutkija, psykoterapeutti; Puolustusvoimien tutkimuslaitos
Raimo Isoaho, LT, dosentti; Turun yliopiston kliininen laitos, yleislääketiede
Matti Ponteva, LKT, psykiatrian ja terveydenhuollon erikoislääkäri; Kerava
Alpo Vuorio, LT, dosentti, työterveyshuollon erikoislääkäri; Mehiläinen Airport ja Helsingin yliopisto
Työryhmä kiittää professori Andrea Cipriania Oxfordin yliopistosta verkostometa-analyysin taustamateriaalin toimittamisesta työryhmän käyttöön «Cipriani A, Williams T, Nikolakopoulou A ym. Compa...»278. The working group wishes to thank professor Andrea Cipriani from the University of Oxford from additional network meta-analysis information.
Työryhmä kiittää professori Jaakko Kapriota ja tutkija Maarit Piirtolaa kaksoisaineistotiedoista «Lisätietoa suomalaisten traumakokemuksista kaksostutkimusten perusteella»8.
Sidonnaisuudet:
Sidonnaisuusilmoitukset on tarkistettu 1.12.2022 julkaistun kohdennetun päivityksen yhteydessä.
Ferdinand Garoff: Sivutoimet: Psykolog Ferdinand Garoff, toiminimi, vieraileva tutkija, THL; Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: Terveystalo; Korvaukset koulutus- ja kongressikuluista: Terveystalo, lääkäripäivät; Luottamustoimet: SPR psykologien valmiusryhmä, johtoryhmän jäsen; SPR Ensiapu- ja terveystoiminnan asiantuntijaryhmä, jäsen; Muut sidonnaisuudet: Psykologiliitton Kriisi- ja traumapsykologian ammatillinen työryhmä, jäsen; Suomen psykotraumatologian yhdistys, hallituksen jäsen; ROAD-hanke, ohjausryhmä, Silta-valmennus.
Henna Haravuori: Sivutoimet: vieraileva tutkija, THL Mielenterveystiimi; yksityislääkäri; Luottamustoimet: Suomen Psykiatriyhdistys ry, koulutustoimikunta, jäsen (2017–2022); UEMS-CAP-sektio, Suomen edustaja (2020–); Ohjaushankkeet: STM Äkillisten traumaattisten tilanteiden psykososiaalisen tuen kehittämisen työryhmä, jäsen (2018–2019); Vaikuttavat mielenterveysinterventiot lapsilla ja nuorilla -hanke (STM ja THL 2018–2020), ohjausryhmän jäsen; Kuopion kaupunki, Jälkihoidon moniammatillinen asiantuntijaverkosto-ohjausryhmä, asiantuntijajäsen (2019–2020); NEET-nuorten perustason mielenterveyspalvelut -hanke (STM ja THL 2021–2022), ohjausryhmän jäsen; Kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma Toimenpide 13, seurantaryhmän jäsen (2022); Muut sidonnaisuudet: Kirjoittajapalkkioita: Kustannus Oy Duodecim, Suomen Lääkärilehti; pienosakkuus Komppi Holding Oy (päättynyt 12/2020); Psyykkisen hyvinvoinnin keskus Komppi Oy vastaava (koordinoiva) psykiatri (päättynyt 5/2021).
Pekka Jylhä: Sivutoimet: lääkärijäsen, vakuutusoikeus; jäsen oikeuspsykiatrinen lautakunta, THL; Luottamustoimet: HUS:n edustaja, Valtiokonttorin sostilastapaturma-asiain neuvottelukunta.
Tanja Laukkala: Vs. oyl HUS ja HY; Luento-, koulutus- ja asiantuntijapalkkiot: FINE, tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, LIIPO, Suomen Psykiatriyhdistys; Muut sidonnaisuudet: palveluvalikoimaneuvosto, Kela; kirjoittajapalkkioita: Kustannus Oy Duodecim.
Ilona Luoma: Ohjaushankkeet: Lasten ja nuorten vaativimpien palvelujen osaamis- ja tukikeskuksia valmisteleva työryhmä, jäsen (STM:n asettama työryhmä); Muut sidonnaisuudet: kirjoittajapalkkiot: Kustannus Oy Duodecim.
Kristian Wahlbeck: Sivutoimet: tutkimusprofessori; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL); Luottamustoimet: Mielenterveyspoolin ohjausryhmä, jäsen; kansallisen mielenterveysstrategian asiantuntijaryhmä, jäsen; väestön terveys- ja hyvinvointiseurannan tietopohjan kehittämisen neuvottelukunta, varajäsen; Ohjaushankkeet: Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi – MIVA käyttöön -hanke (rahoittaja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta).
Kirjallisuusviite
Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»14
Vastuun rajaus
Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.
Tiedonhakukäytäntö
Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007
Kirjallisuutta
- Psykiatrian luokituskäsikirja, tautiluokitus ICD-10. Rauma: STAKESin ohjeita ja luokituksia 1997:4 R2
- Psykiatrian luokituskäsikirja. Suomalaisen tautiluokitus ICD-10:n psykiatriaan liittyvät diagnoosit. THL Luokitukset, termistöt ja tilasto-ohjeet 1/2012 R5
- ICD-11. Post-traumatic stress disorder. https://icd.who.int/browse11/l-m/en#/http://id.who.int/icd/entity/2070699808
- Acute Stress Disorder. Kirjassa: Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (DSM), 5. painos. American Psychiatric Association, 2013:280-286
- Cloitre M, Courtois C, Ford J ym. The ISTSS Expert Consensus Treatment Guidelines for Complex PTSD in Adults. November 2012
- Posttraumatic Stress Disorder. Kirjassa: Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (DSM), Fifth Edition. American Psychiatric Association, 2013:271-280
- Bisson JI. Post-traumatic stress disorder. BMJ Clin Evid 2010;2010: «PMID: 21718580»PubMed
- Michel PO, Johannesson KB, Ahmad A ym. [Post-traumatic stress syndrome more and more in focus. Diagnosis and risk factors well defined but still unclear how common the condition is]. Lakartidningen 2006;103:3369-72 «PMID: 17152258»PubMed
- Ursano RJ, Bell C, Eth S ym. Practice guideline for the treatment of patients with acute stress disorder and posttraumatic stress disorder. Am J Psychiatry 2004;161:3-31 «PMID: 15617511»PubMed
- Aaltonen K. Traumatic stress disorders. Psychiatr Fenn 2008;36-39:9-40
- Hobfoll SE, Watson P, Bell CC ym. Five essential elements of immediate and mid-term mass trauma intervention: empirical evidence. Psychiatry 2007;70:283-315; discussion 316-69 «PMID: 18181708»PubMed
- Norris FH, Slone LB. Understanding Research on the Epidemiology of Trauma and PTSD. PTSD Research Quarterly 2013;24:no. 2-3:1-13
- Forbes D, Creamer M, Phelps A ym. Australian guidelines for the treatment of adults with acute stress disorder and post-traumatic stress disorder. Aust N Z J Psychiatry 2007;41:637-48 «PMID: 17620160»PubMed
- Mosier WA, Schymanski TJ, Kettell K ym. Combat Stress: Posttraumatic Stress Disorder in The Military - Identification, Diagnosis and Intervention. Joint Center for Operational Analysis (JCOA) Journal 2007;9:28-40
- Darves-Bornoz JM, Alonso J, de Girolamo G ym. Main traumatic events in Europe: PTSD in the European study of the epidemiology of mental disorders survey. J Trauma Stress 2008;21:455-62 «PMID: 18956444»PubMed
- Shalev A, Liberzon I, Marmar C. Post-Traumatic Stress Disorder. N Engl J Med 2017;376:2459-2469 «PMID: 28636846»PubMed
- Benjet C, Bromet E, Karam EG ym. The epidemiology of traumatic event exposure worldwide: results from the World Mental Health Survey Consortium. Psychol Med 2016;46:327-43 «PMID: 26511595»PubMed
- Heir T, Bonsaksen T, Grimholt T ym. Serious life events and post-traumatic stress disorder in the Norwegian population. BJPsych Open 2019;5:e82 «PMID: 31506124»PubMed
- Lewis SJ, Arseneault L, Caspi A ym. The epidemiology of trauma and post-traumatic stress disorder in a representative cohort of young people in England and Wales. Lancet Psychiatry 2019;6:247-256 «PMID: 30798897»PubMed
- Castaneda AE, Rask S, Koponen P ym. Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi - Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2012. Raportti: 2012_061
- Alisic E, Zalta AK, van Wesel F ym. Rates of post-traumatic stress disorder in trauma-exposed children and adolescents: meta-analysis. Br J Psychiatry 2014;204:335-40 «PMID: 24785767»PubMed
- Koenen KC, Ratanatharathorn , Ng L ym. Posttraumatic stress disorder in the World Mental Health Surveys. Psychological Medicine 2017 1-15
- Karam EG, Friedman MJ, Hill ED ym. Cumulative traumas and risk thresholds: 12-month PTSD in the World Mental Health (WMH) surveys. Depress Anxiety 2014;31:130-42 «PMID: 23983056»PubMed
- Kessler RC, Sonnega A, Bromet E ym. Posttraumatic stress disorder in the National Comorbidity Survey. Arch Gen Psychiatry 1995;52:1048-60 «PMID: 7492257»PubMed
- Suvisaari J, Aalto-Setälä T, Tuulio-Henriksson A ym. Mental disorders in young adulthood. Psychol Med 2009;39:287-99 «PMID: 18507875»PubMed
- Perkonigg A, Kessler RC, Storz S ym. Traumatic events and post-traumatic stress disorder in the community: prevalence, risk factors and comorbidity. Acta Psychiatr Scand 2000;101:46-59 «PMID: 10674950»PubMed
- Galea S, Nandi A, Vlahov D. The epidemiology of post-traumatic stress disorder after disasters. Epidemiol Rev 2005;27:78-91 «PMID: 15958429»PubMed
- Brady KT, Killeen TK, Brewerton T ym. Comorbidity of psychiatric disorders and posttraumatic stress disorder. J Clin Psychiatry 2000;61 Suppl 7:22-32 «PMID: 10795606»PubMed
- Kessler RC, Chiu WT, Demler O ym. Prevalence, severity, and comorbidity of 12-month DSM-IV disorders in the National Comorbidity Survey Replication. Arch Gen Psychiatry 2005;62:617-27 «PMID: 15939839»PubMed
- Rosellini AJ, Liu H, Petukhova MV ym. Recovery from DSM-IV post-traumatic stress disorder in the WHO World Mental Health surveys. Psychol Med 2018;48:437-450 «PMID: 28720167»PubMed
- Kessler RC, Aguilar-Gaxiola S, Alonso J ym. Trauma and PTSD in the WHO World Mental Health Surveys. Eur J Psychotraumatol 2017;8:1353383 «PMID: 29075426»PubMed
- Dai W, Liu A, Kaminga AC, Deng J, Lai Z, Wen SW. Prevalence of Posttraumatic Stress Disorder among Children and Adolescents following Road Traffic Accidents: A Meta-Analysis. The Canadian Journal of Psychiatry 2018, 63: 798-808. DOI: 10.1177/0706743718792194
- Brewin CR, Andrews B, Valentine JD. Meta-analysis of risk factors for posttraumatic stress disorder in trauma-exposed adults. J Consult Clin Psychol 2000;68:748-66 «PMID: 11068961»PubMed
- Turunen T, Haravuori H, Punamäki RL ym. The role of attachment in recovery after a school-shooting trauma. Eur J Psychotraumatol 2014;5: «PMID: 25018861»PubMed
- Duncan LE, Ratanatharathorn A, Aiello AE ym. Largest GWAS of PTSD (N=20?070) yields genetic overlap with schizophrenia and sex differences in heritability. Mol Psychiatry 2018;23:666-673 «PMID: 28439101»PubMed
- Brainstorm Consortium., Anttila V, Bulik-Sullivan B ym. Analysis of shared heritability in common disorders of the brain. Science 2018;360: «PMID: 29930110»PubMed
- Nievergelt CM, Maihofer AX, Klengel T ym. International meta-analysis of PTSD genome-wide association studies identifies sex- and ancestry-specific genetic risk loci. Nat Commun 2019;10:4558 «PMID: 31594949»PubMed
- Ponteva M. Katastrofipsykiatria. Kirjassa: Kröger H, Aro H, Böstman O ym. (toim.) Traumatologia, 7.täysin uudistettu painos. Helsinki, Kandidaattikustannus Oy:797-808
- Rubonis AV, Bickman L. Psychological impairment in the wake of disaster: the disaster-psychopathology relationship. Psychol Bull 1991;109:384-99 «PMID: 1829536»PubMed
- DiGrande L, Perrin MA, Thorpe LE ym. Posttraumatic stress symptoms, PTSD, and risk factors among lower Manhattan residents 2-3 years after the September 11, 2001 terrorist attacks. J Trauma Stress 2008;21:264-73 «PMID: 18553414»PubMed
- Psykososiaalinen tuki ja palvelut suuronnettomuudessa. Asiantuntijatyöryhmän muistio. Helsinki: STM:n selvityksiä 2006:81
- Neria Y, DiGrande L, Adams BG. Posttraumatic stress disorder following the September 11, 2001, terrorist attacks: a review of the literature among highly exposed populations. Am Psychol 2011;66:429-46 «PMID: 21823772»PubMed
- Lowell A, Suarez-Jimenez B, Helpman L ym. 9/11-related PTSD among highly exposed populations: a systematic review 15 years after the attack. Psychol Med 2018;48:537-553 «PMID: 28805168»PubMed
- Ponteva M, Laukkala T, Henriksson M. Psykosocialt stöd och prognosen för psykisk återhämtning vid katastrofer och stora olyckor. Finska Läkaresällskapets Handlingar 2014;174:71-75
- Reifels L, Pietrantoni L, Prati G ym. Lessons learned about psychosocial responses to disaster and mass trauma: an international perspective. Eur J Psychotraumatol 2013;4: «PMID: 24371515»PubMed
- Scherrer JF, Salas J, Norman SB ym. Association Between Clinically Meaningful Posttraumatic Stress Disorder Improvement and Risk of Type 2 Diabetes. JAMA Psychiatry 2019;: «PMID: 31433443»PubMed
- Jiang T, Farkas DK, Ahern TP ym. Posttraumatic Stress Disorder and Incident Infections: A Nationwide Cohort Study. Epidemiology 2019;30:911-917 «PMID: 31584893»PubMed
- Fishbain DA, Pulikal A, Lewis JE ym. Chronic Pain Types Differ in Their Reported Prevalence of Post -Traumatic Stress Disorder (PTSD) and There Is Consistent Evidence That Chronic Pain Is Associated with PTSD: An Evidence-Based Structured Systematic Review. Pain Med 2017;18:711-735 «PMID: 27188666»PubMed
- Fishbain DA Pulikal A, Lewis JE, Gao J, Rosman L, Lampert R, Ramsey CM, ymPosttraumatic Stress Disorder and Risk for Early Incident Atrial Fibrillation: A Prospective Cohort Study of 1.1 Million Young Adults J Am Heart Assoc 2019;8:e013741
- Lin CE, Chung CH, Chen LF ym. The Impact of Antidepressants on the Risk of Developing Obstructive Sleep Apnea in Posttraumatic Stress Disorder: A Nationwide Cohort Study in Taiwan. J Clin Sleep Med 2019;15:1233-1241 «PMID: 31538594»PubMed
- Song H, Fall K, Fang F ym Stress related disorders and subsequent risk of life threatening infections: population based sibling controlled cohort study BMJ 2019;367:l5784
- Äkillisiin traumaattisiin tilanteisiin liittyvän psykososiaalisen tuen kehittäminen. Työryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:46. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2019 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4090-1
- North CS, Pfefferbaum B. Mental health response to community disasters: a systematic review. JAMA 2013;310:507-18 «PMID: 23925621»PubMed
- Cantell-Forsblom A. Psykososiaalinen tuki. Kirjassa: Suuronnettomuusopas. Casten M, Ekman S, Ruuska R, Silfast T, (toim.). 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2015, https://www.terveysportti.fi/dtk/aho/selaus?p_id
- National Institute for Health and Care Excellence. Post-traumatic stress disorder. [Verkkoaineisto]. Lontoo: NICE; 2018 [päivitetty 5.12.2018; haettu 18.5.2019]. (NICE guideline [NG116]). https://www.nice.org.uk//guidance/ng116
- Livanou M, Basoglu M, Salcioglu E ym. Traumatic stress responses in treatment-seeking earthquake survivors in Turkey. J Nerv Ment Dis 2002;190:816-23 «PMID: 12486369»PubMed
- Najarian LM, Goenjian AK, Pelcovitz D ym. The effect of relocation after a natural disaster. J Trauma Stress 2001;14:511-26 «PMID: 11534882»PubMed
- Ponteva M. Äkillinen stressireaktio ja traumaperäinen stressihäiriö. Kirjassa: Jousimaa JP, Alenius H, Atula S ym. (toim.) Lääkärin käsikirja, 11. uudistettu painos. Porvoo, Duodecim 2014:1303-1306
- Dean KR, Hammamieh R, Mellon SH ym. Multi-omic biomarker identification and validation for diagnosing warzone-related post-traumatic stress disorder. Mol Psychiatry 2019;: «PMID: 31501510»PubMed
- Gouweloos-Trines J, Te Brake H, Sijbrandij M ym. A longitudinal evaluation of active outreach after an aeroplane crash: screening for post-traumatic stress disorder and depression and assessment of self-reported treatment needs. Eur J Psychotraumatol 2019;10:1554406 «PMID: 30693072»PubMed
- Bryant RA. Acute stress disorder as a predictor of posttraumatic stress disorder: a systematic review. J Clin Psychiatry 2011;72:233-9 «PMID: 21208593»PubMed
- Kessler RC, Rose S, Koenen KC ym. How well can post-traumatic stress disorder be predicted from pre-trauma risk factors? An exploratory study in the WHO World Mental Health Surveys. World Psychiatry 2014;13:265-74 «PMID: 25273300»PubMed
- Rosellini AJ, Dussaillant F, Zubizarreta JR ym. Predicting posttraumatic stress disorder following a natural disaster. J Psychiatr Res 2018;96:15-22 «PMID: 28950110»PubMed
- Shalev AY, Gevonden M, Ratanatharathorn A ym. Estimating the risk of PTSD in recent trauma survivors: results of the International Consortium to Predict PTSD (ICPP). World Psychiatry 2019;18:77-87 «PMID: 30600620»PubMed
- Bass JK, Bolton PA, Murray LK. Do not forget culture when studying mental health. Lancet 2007;370:918-9 «PMID: 17869621»PubMed
- de Jong JT, Komproe IH, Van Ommeren M ym. Lifetime events and posttraumatic stress disorder in 4 postconflict settings. JAMA 2001;286:555-62 «PMID: 11476657»PubMed
- Jayawickreme N, Jayawickreme E, Atanasov P ym. Are culturally specific measures of trauma-related anxiety and depression needed? The case of Sri Lanka. Psychol Assess 2012;24:791-800 «PMID: 22429206»PubMed
- Gerritsen AA, Bramsen I, Devillé W ym. Physical and mental health of Afghan, Iranian and Somali asylum seekers and refugees living in the Netherlands. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2006;41:18-26 «PMID: 16341619»PubMed
- Mölsä M, Punamäki RL, Saarni SI ym. Mental and somatic health and pre- and post-migration factors among older Somali refugees in Finland. Transcult Psychiatry 2014;51:499-525 «PMID: 24648488»PubMed
- Bisson JI, Cohen JA. Disseminating early interventions following trauma. J Trauma Stress 2006;19:583-95 «PMID: 17075913»PubMed
- Roberts NP, Kitchiner NJ, Kenardy J ym. Multiple session early psychological interventions for the prevention of post-traumatic stress disorder. Cochrane Database Syst Rev 2019;8:CD006869 «PMID: 31425615»PubMed
- World Health Organization. WHO Guidelines for the Management of Conditions Specifically Related to Stress. Geneva, 2013, http://www.who.int/mental_health/resources/emergencies
- World Health Organization, War Trauma Foundation and World Vision International (2011). Psychological first aid: Guide for field workers. WHO: Geneva.
- Foa EB, Keane TM, Friedman MJ. Effective Treatments for PTSD: Practice Guidelines from the International Society for Traumatic Stress Studies. 2. painos. New York: Guildford, 2008
- Huttunen M. Katastrofien psykologinen ensiapu. Helsingin Lääkärilehti 2006;2:31
- Davidson JR. Use of benzodiazepines in social anxiety disorder, generalized anxiety disorder, and posttraumatic stress disorder. J Clin Psychiatry 2004;65 Suppl 5:29-33 «PMID: 15078116»PubMed
- Amos T, Stein DJ, Ipser JC. Pharmacological interventions for preventing post-traumatic stress disorder (PTSD). Cochrane Database Syst Rev 2014;7:CD006239 «PMID: 25001071»PubMed
- Birk JL, Sumner JA, Haerizadeh M ym. Early interventions to prevent posttraumatic stress disorder symptoms in survivors of life-threatening medical events: A systematic review. J Anxiety Disord 2019;64:24-39 «PMID: 30925334»PubMed
- van Zuiden M, Frijling JL, Nawijn L ym. Intranasal Oxytocin to Prevent Posttraumatic Stress Disorder Symptoms: A Randomized Controlled Trial in Emergency Department Patients. Biol Psychiatry 2017;81:1030-1040 «PMID: 28087128»PubMed
- ISTSS PTSD prevention and treatment guidelines methodology and recommendations. Verkkoaineisto. Haettu 24.7.2019. http://www.istss.org/getattachment/Treating-Trauma/New-ISTSS-Prevention-and-Treatment-Guidelines/ISTSS_PreventionTreatmentGuidelines_FNL.pdf.aspx
- Casten M, Ekman S, Ruuska R, Silfast T, (toim.). Suuronnettomuusopas. 3. uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2015
- Multidisciplinary Guideline. Early psychosocial interventions after disasters, terrorism and other shocking events. Amsterdam: Impact, the Dutch knowledge & advice centre for post-disaster psychosocial care, 2007. http://www.impact-kenniscentrum.nl/download/file_1221124881.pdf
- Lewis SJ. Do one-shot preventive interventions for PTSD work? A systematic research synthesis of psychological debriefings. Aggression Violent Behavior 2003;8:329-43
- Rose S, Bisson J, Churchill R ym. Psychological debriefing for preventing post traumatic stress disorder (PTSD). Cochrane Database Syst Rev 2002;2:CD000560 «PMID: 12076399»PubMed
- van Emmerik AA, Kamphuis JH, Hulsbosch AM ym. Single session debriefing after psychological trauma: a meta-analysis. Lancet 2002;360:766-71 «PMID: 12241834»PubMed
- World Health Organization. Guidelines for the management of conditions specifically related to stress. Geneva: WHO, 2013. https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/85119/9789241505406_eng.pdf;jsessionid=0C2EAB6496AFE33FEDF43420513A803F?sequence=1
- Henriksson M, Lönnqvist J. Psyykkiset kriisit, sopeutumishäiriöt ja stressireaktiot. Kirjassa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T (toim.) Psykiatria. Kustannus Oy Duodecim, 2017
- STM Kiireettömän hoidon perusteet 16.5.2019. Saatavana https://www.terveysportti.fi/apps/ltk/hpt00266?toc429608
- Hoeft TJ, Stephens KA, Vannoy SD ym. Interventions to treat posttraumatic stress disorder in partnership with primary care: A review of feasibility and large randomized controlled studies. Gen Hosp Psychiatry 2019;60:65-75 «PMID: 31349204»PubMed
- Meredith LS, Eisenman DP, Han B ym. Impact of Collaborative Care for Underserved Patients with PTSD in Primary Care: a Randomized Controlled Trial. J Gen Intern Med 2016;31:509-17 «PMID: 26850413»PubMed
- Pfefferbaum B, Nitiéma P, Newman E. Is Viewing Mass Trauma Television Coverage Associated With Trauma Reactions in Adults and Youth? A Meta-Analytic Review. J Trauma Stress 2019;32:175-185 «PMID: 30913350»PubMed
- Haravuori H, Suomalainen L, Berg N ym. Effects of media exposure on adolescents traumatized in a school shooting. J Trauma Stress 2011;24:70-7 «PMID: 21268117»PubMed
- Wickersham A, Petrides PM, Williamson V ym. Efficacy of mobile application interventions for the treatment of post-traumatic stress disorder: A systematic review. Digit Health 2019;5:2055207619842986 «PMID: 31019722»PubMed
- Quang A ym. Cost-Effectiveness of Prolonged Exposure Therapy Versus Pharmacotherapy and Treatment Choice in Posttraumatic Stress Disorder (the Optimizing PTSD Treatment Trial): A Doubly Randomized Preference Trial. J Clin Psych 2014;75:3
- Bisson JI, Roberts NP, Andrew M ym. Psychological therapies for chronic post-traumatic stress disorder (PTSD) in adults. Cochrane Database Syst Rev 2013;12:CD003388 «PMID: 24338345»PubMed
- Salcioglu E, Basoglu M. Treatment of Posttraumatic Stress Disorder. Kirjassa: International Encyclopedia of Rehabilitation. University at Buffalo, New York, Center for International Rehabilitation Research Information and Exchange (CIRRIE), 2010
- Clinical Practice Guideline for the Treatment of Posttraumatic Stress Disorder (PTSD) in Adults. American Psychological Association. Guideline Development Panel for the Treatment of PTSD in Adults. Adopted as APA Policy February 24, 2017. https://www.apa.org/ptsd-guideline/ptsd.pdf
- Kline AC, Cooper AA, Rytwinksi NK ym. Long-term efficacy of psychotherapy for posttraumatic stress disorder: A meta-analysis of randomized controlled trials. Clin Psychol Rev 2018;59:30-40 «PMID: 29169664»PubMed
- Ehlers A, Hackmann A, Grey N ym. A randomized controlled trial of 7-day intensive and standard weekly cognitive therapy for PTSD and emotion-focused supportive therapy. Am J Psychiatry 2014;171:294-304 «PMID: 24480899»PubMed
- Van der Berg DPG ym. Prolonged Exposure vs EyeMovement Desensitization and Reprocessing vs Waiting List for Posttraumatic Stress Disorder in Patients With a Psychotic Disorder A Randomized Clinical Trial JAMA Psychiatry. 2015;72(3):259-267
- de Jongh A, Amann BL Hoffman A ym. The Status of EMDR Therapy in the Treatment of Posttraumatic Stress Disorder 30 Years After Its IntroductionJournal of EMDR Practice and Research, Volume 13, Number 4, 2019
- Monson CM, Fredman SJ, Macdonald A ym. Effect of cognitive-behavioral couple therapy for PTSD: a randomized controlled trial. JAMA 2012;308:700-9 «PMID: 22893167»PubMed
- Mahoney A, Karatzias T, Hutton P. A systematic review and meta-analysis of group treatments for adults with symptoms associated with complex post-traumatic stress disorder. J Affect Disord 2019;243:305-321 «PMID: 30261446»PubMed
- Suomi A, Evans L, Rodgers B ym. Couple and family therapies for post-traumatic stress disorder (PTSD). Cochrane Database Syst Rev 2019;12:CD011257 «PMID: 31797352»PubMed
- Sciarrino NA, Warnecke AJ, Teng EJ. A Systematic Review of Intensive Empirically Supported Treatments for Posttraumatic Stress Disorder. J Trauma Stress 2020;33:443-454 «PMID: 32598561»PubMed
- Gaebel W, Großimlinghaus I, Mucic D ym. EPA guidance on eMental health interventions in the treatment of posttraumatic stress disorder (PTSD). Eur Psychiatry 2017;41:140-152 «PMID: 28242486»PubMed
- Sander LB, Schorndanner J, Terhorst Y ym. 'Help for trauma from the app stores?' A systematic review and standardised rating of apps for Post-Traumatic Stress Disorder (PTSD). Eur J Psychotraumatol 2020;11:1701788 «PMID: 32002136»PubMed
- Bisson JI, Ehlers A, Matthews R ym. Psychological treatments for chronic post-traumatic stress disorder. Systematic review and meta-analysis. Br J Psychiatry 2007;190:97-104 «PMID: 17267924»PubMed
- Paintain E, Cassidy S. First-line therapy for post-traumatic stress disorder: A systematic review of cognitive behavioural therapy and psychodynamic approaches. Couns Psychother Res 2018;18:237-250 «PMID: 30147450»PubMed
- Gieselmann A, Ait Aoudia M, Carr M ym. Aetiology and treatment of nightmare disorder: State of the art and future perspectives. J Sleep Res 2019;28:e12820 «PMID: 30697860»PubMed
- Miller KE, Brownlow JA, Gehrman PR. Sleep in PTSD: treatment approaches and outcomes. Curr Opin Psychol 2019;34:12-17 «PMID: 31541965»PubMed
- Blaauwendraat C Pt MSc, Levy Berg A Pt PhD, Gyllensten AL Pt PhD. One-year follow-up of basic body awareness therapy in patients with posttraumatic stress disorder. A small intervention study of effects on movement quality, PTSD symptoms, and movement experiences. Physiother Theory Pract 2017;33:515-526 «PMID: 28541784»PubMed
- Hoffman V, Middleton JC, Feltner C, ym. Psychological and Pharmacological Treatments for Adults With Posttraumatic Stress Disorder: A Systematic Review Update. Comparative Effectiveness Review No. 207. (Prepared by the RTI International-University of North Carolinaat Chapel Hill Evidence-based Practice Center under Contract No. 290-2015-00011-I for AHRQ and PCORI.) AHRQ Publication No. 18-EHC011-EF. PCORI Publication No. 2018-SR-01. Rockville, MD: Agency for Healthcare Research and Quality; May 2018. Posted final reports are located on the Effective Health Care Program search page. DOI: https://doi.org/10.23970/AHRQEPCCER207
- Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Ahdistuneisuushäiriöt. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Psykiatriyhdistys ry:n ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Zhang W, Davidson JR. Post-traumatic stress disorder: an evaluation of existing pharmacotherapies and new strategies. Expert Opin Pharmacother 2007;8:1861-70 «PMID: 17696789»PubMed
- Davidson J, Kudler H, Smith R ym. Treatment of posttraumatic stress disorder with amitriptyline and placebo. Arch Gen Psychiatry 1990;47:259-66 «PMID: 2407208»PubMed
- Cavaljuga S, Licanin I, Mulabegovic N ym. Therapeutic effects of two antidepressant agents in the treatment of posttraumatic stress disorder (PTSD). Bosn J Basic Med Sci 2003;3:12-6 «PMID: 16223367»PubMed
- Batelaan NM, Bosman RC, Muntingh A ym. Risk of relapse after antidepressant discontinuation in anxiety disorders, obsessive-compulsive disorder, and post-traumatic stress disorder: systematic review and meta-analysis of relapse prevention trials. BMJ 2017;358:j3927 «PMID: 28903922»PubMed
- Salas J, Scherrer JF, Tuerk P ym. Large posttraumatic stress disorder improvement and antidepressant medication adherence. J Affect Disord 2020;260:119-123 «PMID: 31494363»PubMed
- Becker ME, Hertzberg MA, Moore SD ym. A placebo-controlled trial of bupropion SR in the treatment of chronic posttraumatic stress disorder. J Clin Psychopharmacol 2007;27:193-7 «PMID: 17414245»PubMed
- Unettomuus. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Ahmadpanah M, Sabzeiee P, Hosseini SM ym. Comparing the effect of prazosin and hydroxyzine on sleep quality in patients suffering from posttraumatic stress disorder. Neuropsychobiology 2014;69:235-42 «PMID: 24993832»PubMed
- Krystal JH, Rosenheck RA, Cramer JA ym. Adjunctive risperidone treatment for antidepressant-resistant symptoms of chronic military service-related PTSD: a randomized trial. JAMA 2011;306:493-502 «PMID: 21813427»PubMed
- VA/DoD Clinical Practice Guidelines. Management of Posttraumatic Stress Disorder and Acute Stress Reaction 2017. https://www.healthquality.va.gov/guidelines/MH/ptsd/
- Skitsofrenia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- Hertzberg MA, Butterfield MI, Feldman ME ym. A preliminary study of lamotrigine for the treatment of posttraumatic stress disorder. Biol Psychiatry 1999;45:1226-9 «PMID: 10331117»PubMed
- Youssef NA, McCall WV, Andrade C. The role of ECT in posttraumatic stress disorder: A systematic review. Ann Clin Psychiatry 2017;29:62-70 «PMID: 28207917»PubMed
- D'Urso G, Mantovani A, Patti S ym. Transcranial Direct Current Stimulation in Obsessive-Compulsive Disorder, Posttraumatic Stress Disorder, and Anxiety Disorders. J ECT 2018;34:172-181 «PMID: 30095684»PubMed
- Koek RJ, Schwartz HN, Scully S ym. Treatment-refractory posttraumatic stress disorder (TRPTSD): a review and framework for the future. Prog Neuropsychopharmacol Biol Psychiatry 2016;70:170-218 «PMID: 26854815»PubMed
- Compean E, Hamner M. Posttraumatic stress disorder with secondary psychotic features (PTSD-SP): Diagnostic and treatment challenges. Prog Neuropsychopharmacol Biol Psychiatry 2019;88:265-275 «PMID: 30092241»PubMed
- Twomey CD, Baldwin DS, Hopfe M ym. A systematic review of the predictors of health service utilisation by adults with mental disorders in the UK. BMJ Open 2015;5:e007575 «PMID: 26150142»PubMed
- Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito. Käypä hoito -suositus. (Työn alla oleva uusi suositus, julkaistaan 1/2020
- Panisch LS, Hai AH. The Effectiveness of Using Neurofeedback in the Treatment of Post-Traumatic Stress Disorder: A Systematic Review. Trauma Violence Abuse 2018;:1524838018781103 «PMID: 29890906»PubMed
- Brom D, Stokar Y, Lawi C ym. Somatic Experiencing for Posttraumatic Stress Disorder: A Randomized Controlled Outcome Study. J Trauma Stress 2017;30:304-312 «PMID: 28585761»PubMed
- Sebastian B, Nelms J. The Effectiveness of Emotional Freedom Techniques in the Treatment of Posttraumatic Stress Disorder: A Meta-Analysis. Explore (NY) 2017;13:16-25 «PMID: 27889444»PubMed
- Wagner AW, Jakupcak M, Kowalski HM ym. Behavioral Activation as a Treatment for Posttraumatic Stress Disorder Among Returning Veterans: A Randomized Trial. Psychiatr Serv 2019;70:867-873 «PMID: 31337325»PubMed
- Engel CC, Cordova EH, Benedek DM ym. Randomized effectiveness trial of a brief course of acupuncture for posttraumatic stress disorder. Med Care 2014;52:S57-64 «PMID: 25397825»PubMed
- Althobaiti S, Kazantzis N, Ofori-Asenso R ym. Efficacy of interpersonal psychotherapy for post-traumatic stress disorder: A systematic review and meta-analysis. J Affect Disord 2020;264:286-294 «PMID: 32056763»PubMed
- Church D, Kip K, Stapleton P. Corrigendum Supports Therapeutic Contribution of Acupoint Tapping to EFTs' Observed Effects: Response to Spielmans (2021). J Nerv Ment Dis 2022;210:143-147 «PMID: 35080522»PubMed
- Church D, Stapleton P, Yang A ym. Is Tapping on Acupuncture Points an Active Ingredient in Emotional Freedom Techniques? A Systematic Review and Meta-analysis of Comparative Studies. J Nerv Ment Dis 2018;206:783-793 «PMID: 30273275»PubMed
- Duberstein PR, Ward EA, Chaudron LH ym. Effectiveness of interpersonal psychotherapy-trauma for depressed women with childhood abuse histories. J Consult Clin Psychol 2018;86:868-878 «PMID: 30265045»PubMed
- Eshuis LV, van Gelderen MJ, van Zuiden M ym. Efficacy of immersive PTSD treatments: A systematic review of virtual and augmented reality exposure therapy and a meta-analysis of virtual reality exposure therapy. J Psychiatr Res 2021;143:516-527 «PMID: 33248674»PubMed
- Etherton JL, Farley R. Behavioral activation for PTSD: A meta-analysis. Psychol Trauma 2022;14:894-901 «PMID: 32162956»PubMed
- Knaust T, Felnhofer A, Kothgassner OD ym. Virtual Trauma Interventions for the Treatment of Post-traumatic Stress Disorders: A Scoping Review. Front Psychol 2020;11:562506 «PMID: 33281664»PubMed
- Kothgassner OD, Goreis A, Kafka JX ym. Virtual reality exposure therapy for posttraumatic stress disorder (PTSD): a meta-analysis. Eur J Psychotraumatol 2019;10:1654782 «PMID: 31489138»PubMed
- Kuhfuß M, Maldei T, Hetmanek A ym. Somatic experiencing - effectiveness and key factors of a body-oriented trauma therapy: a scoping literature review. Eur J Psychotraumatol 2021;12:1929023 «PMID: 34290845»PubMed
- Micoulaud-Franchi JA, Jeunet C, Pelissolo A ym. EEG Neurofeedback for Anxiety Disorders and Post-Traumatic Stress Disorders: A Blueprint for a Promising Brain-Based Therapy. Curr Psychiatry Rep 2021;23:84 «PMID: 34714417»PubMed
- Spielmans GI, Rosen GM, Spence-Sing T. Tapping Away at a Misleading Meta-analysis: No Evidence for Specificity of Acupoint Tapping. J Nerv Ment Dis 2020;208:628-631 «PMID: 32740560»PubMed
- Talbott JA. The Conclusion of the Tapping Debate. J Nerv Ment Dis 2022;210:136 «PMID: 35080519»PubMed
- Beidel DC, Frueh BC, Neer SM ym. Trauma management therapy with virtual-reality augmented exposure therapy for combat-related PTSD: A randomized controlled trial. J Anxiety Disord 2019;61:64-74 «PMID: 28865911»PubMed
- van Deursen R, Jones K, Kitchiner N ym. The psychophysiological response during post-traumatic stress disorder treatment with modular motion-assisted memory desensitisation and reconsolidation (3MDR). Eur J Psychotraumatol 2021;12:1929027 «PMID: 34221251»PubMed
- Carr C, d'Ardenne P, Sloboda A ym. Group music therapy for patients with persistent post-traumatic stress disorder--an exploratory randomized controlled trial with mixed methods evaluation. Psychol Psychother 2012;85:179-202 «PMID: 22903909»PubMed
- Thal SB, Lommen MJJ. Current Perspective on MDMA-Assisted Psychotherapy for Posttraumatic Stress Disorder. J Contemp Psychother 2018;48:99-108 «PMID: 29720767»PubMed
- Mithoefer MC, Mithoefer AT, Feduccia AA ym. 3,4-methylenedioxymethamphetamine (MDMA)-assisted psychotherapy for post-traumatic stress disorder in military veterans, firefighters, and police officers: a randomised, double-blind, dose-response, phase 2 clinical trial. Lancet Psychiatry 2018;5:486-497 «PMID: 29728331»PubMed
- Liriano F, Hatten C, Schwartz TL. Ketamine as treatment for post-traumatic stress disorder: a review. Drugs Context 2019;8:212305 «PMID: 31007698»PubMed
- Abdallah CG, Roache JD, Averill LA ym. Repeated ketamine infusions for antidepressant-resistant PTSD: Methods of a multicenter, randomized, placebo-controlled clinical trial. Contemp Clin Trials 2019;81:11-18 «PMID: 30999057»PubMed
- Ori R, Amos T, Bergman H ym. Augmentation of cognitive and behavioural therapies (CBT) with d-cycloserine for anxiety and related disorders. Cochrane Database Syst Rev 2015;5:CD007803 «PMID: 25957940»PubMed
- Mataix-Cols D, Fernández de la Cruz L, Monzani B ym. D-Cycloserine Augmentation of Exposure-Based Cognitive Behavior Therapy for Anxiety, Obsessive-Compulsive, and Posttraumatic Stress Disorders: A Systematic Review and Meta-analysis of Individual Participant Data. JAMA Psychiatry 2017;74:501-510 «PMID: 28122091»PubMed
- Tedesco S, Gajaram G, Chida S ym. The Efficacy of MDMA (3,4-Methylenedioxymethamphetamine) for Post-traumatic Stress Disorder in Humans: A Systematic Review and Meta-Analysis. Cureus 2021;13:e15070 «PMID: 34150406»PubMed
- Varker T, Watson L, Gibson K ym. Efficacy of Psychoactive Drugs for the Treatment of Posttraumatic Stress Disorder: A Systematic Review of MDMA, Ketamine, LSD and Psilocybin. J Psychoactive Drugs 2021;53:85-95 «PMID: 32931403»PubMed
- Smith KW, Sicignano DJ, Hernandez AV ym. MDMA-Assisted Psychotherapy for Treatment of Posttraumatic Stress Disorder: A Systematic Review With Meta-Analysis. J Clin Pharmacol 2022;62:463-471 «PMID: 34708874»PubMed
- Hoskins MD, Sinnerton R, Nakamura A ym. Pharmacological-assisted Psychotherapy for Post-Traumatic Stress Disorder: a systematic review and meta-analysis. Eur J Psychotraumatol 2021;12:1853379 «PMID: 33680344»PubMed
- Mitchell JM, Bogenschutz M, Lilienstein A ym. MDMA-assisted therapy for severe PTSD: a randomized, double-blind, placebo-controlled phase 3 study. Nat Med 2021;27:1025-1033 «PMID: 33972795»PubMed
- Black N, Stockings E, Campbell G ym. Cannabinoids for the treatment of mental disorders and symptoms of mental disorders: a systematic review and meta-analysis. Lancet Psychiatry 2019;6:995-1010 «PMID: 31672337»PubMed
- Aronen E, Suomalainen L. Traumaperäiset stressihäiriöt ja sopeutumishäiriöt. Kumpulainen K, Aronen E, Ebeling H, Laukkanen E, Marttunen M, Puura K, ym., toim. Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria. 1. painos. Tallinna: Kustannus Oy Duodecim; 2016. ss. 336-44
- March S, Kenardy JA, Cobham VE ym. Feasibility of a screening program for at-risk children following accidental injury. J Trauma Stress 2015;28:34-40 «PMID: 25703937»PubMed
- Strand VC, Sarmiento TL, Pasquale LE. Assessment and screening tools for trauma in children and adolescents: a review. Trauma Violence Abuse 2005;6:55-78 «PMID: 15574673»PubMed
- Denton R, Frogley C, Jackson S ym. The assessment of developmental trauma in children and adolescents: A systematic review. Clin Child Psychol Psychiatry 2017;22:260-287 «PMID: 26940119»PubMed
- Eklund K, Rossen E, Koriakin T ym. A systematic review of trauma screening measures for children and adolescents. Sch Psychol Q 2018;33:30-43 «PMID: 29629787»PubMed
- Rolfsnes ES, Idsoe T. School-based intervention programs for PTSD symptoms: a review and meta-analysis. J Trauma Stress 2011;24:155-65 «PMID: 21425191»PubMed
- Santiago CD, Raviv T, Ros AM ym. Implementing the Bounce Back trauma intervention in urban elementary schools: A real-world replication trial. Sch Psychol Q 2018;33:1-9 «PMID: 29629784»PubMed
- Cohen, JA, Mannarino AP, Deblinger E. Treating trauma and traumatic grief in children and adolescents. New York: Guilford Press 2006.
- Sachser C, Keller F, Goldbeck L. Complex PTSD as proposed for ICD-11: validation of a new disorder in children and adolescents and their response to Trauma-Focused Cognitive Behavioral Therapy. J Child Psychol Psychiatry 2017;58:160-168 «PMID: 27677771»PubMed
- de Arellano MA, Lyman DR, Jobe-Shields L ym. Trauma-focused cognitive-behavioral therapy for children and adolescents: assessing the evidence. Psychiatr Serv 2014;65:591-602 «PMID: 24638076»PubMed
- Cohen JA, Mannarino AP, Kinnish K. Trauma-Focused Cognitive Behavioral Therapy for Commercially Sexually Exploited Youth. J Child Adolesc Trauma 2017;10:175-185 «PMID: 28690714»PubMed
- Leenarts LE, Diehle J, Doreleijers TA ym. Evidence-based treatments for children with trauma-related psychopathology as a result of childhood maltreatment: a systematic review. Eur Child Adolesc Psychiatry 2013;22:269-83 «PMID: 23266844»PubMed
- Gillies D, Taylor F, Gray C ym. Psychological therapies for the treatment of post-traumatic stress disorder in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev 2012;12:CD006726 «PMID: 23235632»PubMed
- Dorsey S, McLaughlin KA, Kerns SEU ym. Evidence Base Update for Psychosocial Treatments for Children and Adolescents Exposed to Traumatic Events. J Clin Child Adolesc Psychol 2017;46:303-330 «PMID: 27759442»PubMed
- Gillies D, Maiocchi L, Bhandari AP ym. Psychological therapies for children and adolescents exposed to trauma. Cochrane Database Syst Rev 2016;10:CD012371 «PMID: 27726123»PubMed
- Reavell J, Fazil Q. The epidemiology of PTSD and depression in refugee minors who have resettled in developed countries. J Ment Health 2017;26:74-83 «PMID: 27684305»PubMed
- Castaneda AE, Mäki-Opas J, Jokela S, ym. toim. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja. THL – Ohjaus 5/2018. Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy Helsinki, 2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-100-3
- Fazel M, Betancourt TS. Preventive mental health interventions for refugee children and adolescents in high-income settings. Lancet Child Adolesc Health 2018;2:121-132 «PMID: 30169234»PubMed
- Mitra R, Hodes M. Prevention of psychological distress and promotion of resilience amongst unaccompanied refugee minors in resettlement countries. Child Care Health Dev 2019;45:198-215 «PMID: 30661259»PubMed
- Horlings A, Hein I. Psychiatric screening and interventions for minor refugees in Europe: an overview of approaches and tools. Eur J Pediatr 2018;177:163-169 «PMID: 29124447»PubMed
- Nocon A, Eberle-Sejari R, Unterhitzenberger J ym. The effectiveness of psychosocial interventions in war-traumatized refugee and internally displaced minors: systematic review and meta-analysis. Eur J Psychotraumatol 2017;8:1388709 «PMID: 29163868»PubMed
- Peltonen K, Kangaslampi S. Treating children and adolescents with multiple traumas: a randomized clinical trial of narrative exposure therapy. Eur J Psychotraumatol 2019;10:1558708 «PMID: 30693077»PubMed
- Demazure G, Gaultier S, Pinsault N. Dealing with difference: a scoping review of psychotherapeutic interventions with unaccompanied refugee minors. Eur Child Adolesc Psychiatry 2018;27:447-466 «PMID: 29214387»PubMed
- Molero RJ, Jarero I, Givaudan M. Longitudinal Multisite Randomized Controlled Trial on the Provision of the EMDR-IGTP-OTS to Refugee Minors in Valencia, Spain. American Journal of Applied Psychology
- Huemer J, Erhart F, Steiner H. Posttraumatic stress disorder in children and adolescents: a review of psychopharmacological treatment. Child Psychiatry Hum Dev 2010;41:624-40 «PMID: 20567898»PubMed
- Huemer J, Greenberg M, Steiner H. Pharmacological treatment for children and adolescents with trauma-related disorders. Kirjassa: Landolt MA, Cloitre M, Schnyder (eds.). Evidence-based treatments for trauma related disorders in children and adolescents. Cham, Switzerland: Springer International Publishing; Switzerland, 2017. Pp. 385-401
- Strawn JR, Keeshin BR, DelBello MP ym. Psychopharmacologic treatment of posttraumatic stress disorder in children and adolescents: a review. J Clin Psychiatry 2010;71:932-41 «PMID: 20441729»PubMed
- Keeshin BR, Strawn JR. Psychological and pharmacologic treatment of youth with posttraumatic stress disorder: an evidence-based review. Child Adolesc Psychiatr Clin N Am 2014;23:399-411, x «PMID: 24656587»PubMed
- Scheeringa MS, Weems CF. Randomized placebo-controlled D-cycloserine with cognitive behavior therapy for pediatric posttraumatic stress. J Child Adolesc Psychopharmacol 2014;24:69-77 «PMID: 24506079»PubMed
- Akinsanya A, Marwaha R, Tampi RR. Prazosin in Children and Adolescents With Posttraumatic Stress Disorder Who Have Nightmares: A Systematic Review. J Clin Psychopharmacol 2017;37:84-88 «PMID: 27930498»PubMed
- Maccani MA, Delahanty DL, Nugent NR ym. Pharmacological secondary prevention of PTSD in youth: challenges and opportunities for advancement. J Trauma Stress 2012;25:543-50 «PMID: 23073974»PubMed
- Rosenberg L, Rosenberg M, Sharp S ym. Does Acute Propranolol Treatment Prevent Posttraumatic Stress Disorder, Anxiety, and Depression in Children with Burns? J Child Adolesc Psychopharmacol 2018;28:117-123 «PMID: 29161523»PubMed
- Busuttil W. Presentations and management of Post Traumatic Stress Disorder and the elderly: a need for investigation. Int J Geriatr Psychiatry 2004;19:429-39 «PMID: 15156544»PubMed
- Dinnen S, Simiola V, Cook JM. Post-traumatic stress disorder in older adults: a systematic review of the psychotherapy treatment literature. Aging Ment Health 2015;19:144-50 «PMID: 24898218»PubMed
- Chan D, Fan MY, Unützer J. Long-term effectiveness of collaborative depression care in older primary care patients with and without PTSD symptoms. Int J Geriatr Psychiatry 2011;26:758-64 «PMID: 21495079»PubMed
- Kriisitilanteiden mielenterveystyön asiantuntijaryhmän esitys. Helsinki: STAKES, 1993
- Kessler RC, McLaughlin KA, Koenen KC ym. The importance of secondary trauma exposure for post-disaster mental disorder. Epidemiol Psychiatr Sci 2012;21:35-45 «PMID: 22670411»PubMed
- Gargano LM, Li J, Millien L ym. Exposure to multiple disasters: The long-term effect of Hurricane Sandy (October 29, 2012) on NYC survivors of the September 11, 2001 World Trade Center attack. Psychiatry Res 2019;273:719-724 «PMID: 31207858»PubMed
- Thordardottir EB, Valdimarsdottir UA, Hansdottir I ym. Posttraumatic stress and other health consequences of catastrophic avalanches: A 16-year follow-up of survivors. J Anxiety Disord 2015;32:103-11 «PMID: 25935315»PubMed
- Bakker LP, Småstuen MC, Reichelt JG ym. The trajectory of symptom burden in exposed and unexposed survivors of a major avalanche disaster: a 30?year long-term follow-up study. BMC Psychiatry 2019;19:175 «PMID: 31182052»PubMed
- Jordan HT, Osahan S, Li J ym. Persistent mental and physical health impact of exposure to the September 11, 2001 World Trade Center terrorist attacks. Environ Health 2019;18:12 «PMID: 30755198»PubMed
- Cohen GH, Tamrakar S, Lowe S ym. Improved social services and the burden of post-traumatic stress disorder among economically vulnerable people after a natural disaster: a modelling study. Lancet Planet Health 2019;3:e93-e101 «PMID: 30797416»PubMed
- Skogberg N, Mustonen K-L, Koponen P, Tiittala P, Lilja E, Ahmed Haji Omar A, Snellman O ja Castaneda AE. Turvapaikanhakijoiden terveys ja hyvinvointi - Tutkimus Suomeen vuonna 2018 tulleista turvapaikanhakijoista, 2019. Raportti:2019_012.
- Fazel M, Wheeler J, Danesh J. Prevalence of serious mental disorder in 7000 refugees resettled in western countries: a systematic review. Lancet 2005;365:1309-14 «PMID: 15823380»PubMed
- Miller GA, Elbert T, Rockstroh B. Judging psychiatric disorders in refugees. Lancet 2005;366:1604-5; author reply 1605 «PMID: 16271637»PubMed
- Priebe S, Bogic M, Ajdukovic D ym. Mental disorders following war in the Balkans: a study in 5 countries. Arch Gen Psychiatry 2010;67:518-28 «PMID: 20439833»PubMed
- Palic S, Elklit A. Psychosocial treatment of posttraumatic stress disorder in adult refugees: a systematic review of prospective treatment outcome studies and a critique. J Affect Disord 2011;131:8-23 «PMID: 20708804»PubMed
- Markkula N, Lehti V, Gissler M ym. Incidence and prevalence of mental disorders among immigrants and native Finns: a register-based study. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2017;52:1523-1540 «PMID: 28856385»PubMed
- Silwal S, Lehti V, Chudal R ym. Parental immigration and offspring post-traumatic stress disorder: A nationwide population-based register study. J Affect Disord 2019;249:294-300 «PMID: 30797121»PubMed
- Sander R, Laugesen H, Skammeritz S ym. Interpreter-mediated psychotherapy with trauma-affected refugees - A retrospective cohort study. Psychiatry Res 2019;271:684-692 «PMID: 30791342»PubMed
- Soto A, Smith TB, Griner D ym. Cultural adaptations and therapist multicultural competence: Two meta-analytic reviews. J Clin Psychol 2018;74:1907-1923 «PMID: 30091201»PubMed
- Huey SJ Jr, Tilley JL, Jones EO ym. The contribution of cultural competence to evidence-based care for ethnically diverse populations. Annu Rev Clin Psychol 2014;10:305-38 «PMID: 24437436»PubMed
- International Rehabilitation Council for Torture Victims (IRCT; 2009) 26 June - International Day against Torture. The fight against torture: a key priority for the EU. http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-07-254_en.htm , haettu 22.5.2019
- Pirinen I. Turvapaikanhakijoiden terveydentila. Tutkimus Tampeereen kaupungin ulkomaalaistoimiston terveydenhuoltoyksikössä, Tampereen Yliopisto, Tampere, 2008 http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7209-1, haettu 22.5.2019
- Johnson H, Thompson A. The development and maintenance of post-traumatic stress disorder (PTSD) in civilian adult survivors of war trauma and torture: a review. Clin Psychol Rev 2008;28:36-47 «PMID: 17383783»PubMed
- Debbie C Hocking, Gerard A Kennedy, Suresh Sundram Mental Disorders in Asylum Seekers: The Role of the Refugee Determination Process and Employment J Nerv Ment Dis , 203 (1), 28-32 Jan 2015
- Basoglu M, Livanou M, Crnobaric C. Torture vs other cruel, inhuman, and degrading treatment: is the distinction real or apparent? Arch Gen Psychiatry 2007;64:277-85 «PMID: 17339516»PubMed
- Steel Z, Chey T, Silove D ym. Association of torture and other potentially traumatic events with mental health outcomes among populations exposed to mass conflict and displacement: a systematic review and meta-analysis. JAMA 2009;302:537-49 «PMID: 19654388»PubMed
- McFarlane CA, Kaplan I. Evidence-based psychological interventions for adult survivors of torture and trauma: a 30-year review. Transcult Psychiatry 2012;49:539-67 «PMID: 23008355»PubMed
- Tol WA, Komproe IH, Thapa SB ym. Disability associated with psychiatric symptoms among torture survivors in rural Nepal. J Nerv Ment Dis 2007;195:463-9 «PMID: 17568293»PubMed
- Patel N, C de C Williams A, Kellezi B. Reviewing outcomes of psychological interventions with torture survivors: Conceptual, methodological and ethical Issues. Torture 2016;26:2-16 «PMID: 27857002»PubMed
- UN Committee Against Torture (CAT), General comment no. 3, 2012 : Convention against Torture and Other Cruel, Inhuman or Degrading Treatment or Punishment : implementation of article 14 by States parties, 13 December 2012. Haettu 27.5.2019, saatavilla: https://www.refworld.org/docid/5437cc274.html
- Patel N, Kellezi B, Williams AC. Psychological, social and welfare interventions for psychological health and well-being of torture survivors. Cochrane Database Syst Rev 2014;11:CD009317 «PMID: 25386846»PubMed
- Sonne C, Carlsson J, Bech P ym. Pharmacological treatment of refugees with trauma-related disorders: What do we know today? Transcult Psychiatry 2017;54:260-280 «PMID: 27956478»PubMed
- Connorton E, Perry MJ, Hemenway D ym. Humanitarian relief workers and trauma-related mental illness. Epidemiol Rev 2012;34:145-55 «PMID: 22180469»PubMed
- Berger W, Coutinho ES, Figueira I ym. Rescuers at risk: a systematic review and meta-regression analysis of the worldwide current prevalence and correlates of PTSD in rescue workers. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2012;47:1001-11 «PMID: 21681455»PubMed
- Garbern SC, Ebbeling LG, Bartels SA. A Systematic Review of Health Outcomes Among Disaster and Humanitarian Responders. Prehosp Disaster Med 2016;31:635-642 «PMID: 27641075»PubMed
- Psychological First Aid. Field operation Guide. 2. painos. National Child Traumatic Stress Network, National Center for PTSD, 2006
- Bledsoe BE. Critical incident stress management (CISM): benefit or risk for emergency services? Prehosp Emerg Care 2003;7:272-9 «PMID: 12710792»PubMed
- Everly GS Jr, Mitchell JT. Critical Incident Stress Management (Cism): A New Era and Standard of Care in Crisis Intervention (Innovations in Disaster and Trauma Psychology, 2. painos. Elliot City: Chevron, 1997
- Roberts A, Everly GS Jr. A meta-analysis of 36 crisis intervention studies. Brief Treatment and Crisis Intervention 2006;6:10-21
- Tuckey MR, Scott JE. Group critical incident stress debriefing with emergency services personnel: a randomized controlled trial. Anxiety Stress Coping 2014;27:38-54 «PMID: 23799773»PubMed
- Wu S, Zhu X, Zhang Y ym. A new psychological intervention: "512 Psychological Intervention Model" used for military rescuers in Wenchuan Earthquake in China. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2012;47:1111-9 «PMID: 21789502»PubMed
- Tarquinio C, Rotonda C, Houllé WA ym. Early Psychological Preventive Intervention For Workplace Violence: A Randomized Controlled Explorative and Comparative Study Between EMDR-Recent Event and Critical Incident Stress Debriefing. Issues Ment Health Nurs 2016;37:787-799 «PMID: 27696918»PubMed
- Saari S. Kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kriisit ja niistä selviytyminen. 2. painos. Keuruu: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2001
- Nurmi L. Kriisi, pelko, pakokauhu. Helsinki: Edita, 2006
- Nurmi LA. The sinking of the Estonia: the effects of critical incident stress debriefing (CISD) on rescuers. Int J Emerg Ment Health 1999;1:23-31 «PMID: 11227750»PubMed
- Peterson AL, Hale WJ, Baker MT ym. Psychiatric Aeromedical Evacuations of Deployed Active Duty U.S. Military Personnel During Operations Enduring Freedom, Iraqi Freedom, and New Dawn. Mil Med 2018;183:e649-e658 «PMID: 30124915»PubMed
- Richardson LK, Frueh BC, Acierno R. Prevalence estimates of combat-related post-traumatic stress disorder: critical review. Aust N Z J Psychiatry 2010;44:4-19 «PMID: 20073563»PubMed
- Cameron KL, Sturdivant RX, Baker SP. Trends in the incidence of physician-diagnosed posttraumatic stress disorder among active-duty U.S. military personnel between 1999 and 2008. Mil Med Res 2019;6:8 «PMID: 30905323»PubMed
- Ursano RJ, Colpe LJ, Heeringa SG ym. The Army study to assess risk and resilience in servicemembers (Army STARRS). Psychiatry 2014;77:107-19 «PMID: 24865195»PubMed
- Seal KH, Bertenthal D, Miner CR ym. Bringing the war back home: mental health disorders among 103,788 US veterans returning from Iraq and Afghanistan seen at Department of Veterans Affairs facilities. Arch Intern Med 2007;167:476-82 «PMID: 17353495»PubMed
- Fear NT, Jones M, Murphy D ym. What are the consequences of deployment to Iraq and Afghanistan on the mental health of the UK armed forces? A cohort study. Lancet 2010;375:1783-97 «PMID: 20471076»PubMed
- Ponteva M. Psykiatriset sairaudet Suomen puolustusvoimissa vv. 1941-1944. Jatkosodan aikana sota- ja kenttäsairaaloissa hoidettujen sotilaspotilaiden epidemiologinen ja seurantatutkimus. Ann Med Milit Fenn 1977;52:31-208
- Naß J, Efferth T. Pharmacogenetics and Pharmacotherapy of Military Personnel Suffering from Post-traumatic Stress Disorder. Curr Neuropharmacol 2017;15:831-860 «PMID: 27834145»PubMed
- Souza WF, Figueira I, Mendlowicz MV ym. Posttraumatic stress disorder in peacekeepers: a meta-analysis. J Nerv Ment Dis 2011;199:309-12 «PMID: 21543949»PubMed
- Ponteva M, Jormanainen V, Nurro S, Lehesjoki M. The Finnish UN Peace-keeping service interruptors in the years 1969-96. A postal inquiry study. Ann Med Milit Fenn 2000;75:31-6
- Pihlainen K, Santtila M, Vasankari T ym. Evaluation of occupational physical load during 6-month international crisis management operation. Int J Occup Med Environ Health 2018;31:185-197 «PMID: 28972598»PubMed
- Sairauspoissaolon tarpeen arviointi. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Verkostovaliokunnan asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- De Silva M, Maclachlan M, Devane D ym. Psychosocial interventions for the prevention of disability following traumatic physical injury. Cochrane Database Syst Rev 2009;4:CD006422 «PMID: 19821365»PubMed
- Tuulio-Henriksson A, Toikka T, Heino P, Laukkala T. Kuntoutuspsykoterapia tukee työssä pysymistä. Alkuperäistutkimus. Suom lääkäril 2019;(13):816-24
- Black AC, Meshberg-Cohen S, Perez-Ortiz AC ym. Veterans' compensation claims beliefs predict timing of PTSD treatment use relative to compensation and pension exam. PLoS One 2018;13:e0209488 «PMID: 30589882»PubMed
- Davis LL, Kyriakides TC, Suris AM ym. Effect of Evidence-Based Supported Employment vs Transitional Work on Achieving Steady Work Among Veterans With Posttraumatic Stress Disorder: A Randomized Clinical Trial. JAMA Psychiatry 2018;75:316-324 «PMID: 29490371»PubMed
- Braverman M. Post-Traumatic Stress Disorder and its Relation to Occupational Health and Injury Prevention. Kirjassa: Encyclopedia of Occupational Health and Safety. Geneva: International Labor Organization, 2011
- Lee JH, Kim I, Won JU ym. Post-traumatic stress disorder and occupational characteristics of police officers in Republic of Korea: a cross-sectional study. BMJ Open 2016;6:e009937 «PMID: 26951212»PubMed
- Han M, Park S, Park JH ym. Do police officers and firefighters have a higher risk of disease than other public officers? A 13-year nationwide cohort study in South Korea. BMJ Open 2018;8:e019987 «PMID: 29391373»PubMed
- Chatzea VE, Sifaki-Pistolla D, Vlachaki SA ym. PTSD, burnout and well-being among rescue workers: Seeking to understand the impact of the European refugee crisis on rescuers. Psychiatry Res 2018;262:446-451 «PMID: 28923435»PubMed
- Baas MAM, Scheepstra KWF, Stramrood CAI ym. Work-related adverse events leaving their mark: a cross-sectional study among Dutch gynecologists. BMC Psychiatry 2018;18:73 «PMID: 29566667»PubMed
- Wahlberg Å, Andreen Sachs M, Johannesson K ym. Post-traumatic stress symptoms in Swedish obstetricians and midwives after severe obstetric events: a cross-sectional retrospective survey. BJOG 2017;124:1264-1271 «PMID: 27562912»PubMed
- Jackson T, Provencio A, Bentley-Kumar K ym. PTSD and surgical residents: Everybody hurts… sometimes. Am J Surg 2017;214:1118-1124 «PMID: 28987413»PubMed
- Shi L, Wang L, Jia X ym. Prevalence and correlates of symptoms of post-traumatic stress disorder among Chinese healthcare workers exposed to physical violence: a cross-sectional study. BMJ Open 2017;7:e016810 «PMID: 28765135»PubMed
- De Stefano C, Orri M, Agostinucci JM ym. Early psychological impact of Paris terrorist attacks on healthcare emergency staff: A cross-sectional study. Depress Anxiety 2018;35:275-282 «PMID: 29421842»PubMed
- Lowell A, Suarez-Jimenez B, Helpman L ym. 9/11-related PTSD among highly exposed populations: a systematic review 15 years after the attack. Psychol Med 2018;48:537-553 «PMID: 28805168»PubMed
- Kawashima Y, Nishi D, Noguchi H ym. Post-Traumatic Stress Symptoms and Burnout Among Medical Rescue Workers 4 Years After the Great East Japan Earthquake: A Longitudinal Study. Disaster Med Public Health Prep 2016;10:848-853 «PMID: 27188495»PubMed
- Peñalba V, McGuire H, Leite JR. Psychosocial interventions for prevention of psychological disorders in law enforcement officers. Cochrane Database Syst Rev 2008;3:CD005601 «PMID: 18646132»PubMed
- McCanlies EC, Gu JK, Andrew ME ym. Resilience mediates the relationship between social support and post-traumatic stress symptoms in police officers. J Emerg Manag 2017;15:107-116 «PMID: 28820229»PubMed
- Lassemo E, Sandanger I. Potentially traumatic events as predictors of disability pension: A 10-year follow-up study in Norway. Scand J Public Health 2018;46:340-346 «PMID: 28767006»PubMed
- Laukkala T. Akuutit ja traumaperäiset stressireaktiot ja häiriöt. Kirjassa: Takala T, Aro T, Haanpää M ym (toim). Vakuutusratkaisut potilaan tukena. Duodecim 2019
- Ponteva M, Juntunen J. Traumaperäinen stressihäiriö. Duodecim 1995;111:1697-700
- Aro T, Huunan-Seppälä A, Kivekäs J, Tola S, Torstila I (toim.) Vakuutuslääketiede. Helsinki: Duodecim, 2004
- Haravuori H, Marttunen M, Ämmälä A-J. Suuronnettomusvalmius yleissairaalapsykiatriassa. Pesonen T, ym., toim. Yleissairaalapsykiatria. 1. painos. Kustannus Oy Duodecim, 2019, ss. 636-645
- Dückers MLA, Thormar SB, Juen B ym. Measuring and modelling the quality of 40 post-disaster mental health and psychosocial support programmes. PLoS One 2018;13:e0193285 «PMID: 29489888»PubMed
- Cipriani A, Williams T, Nikolakopoulou A ym. Comparative efficacy and acceptability of pharmacological treatments for post-traumatic stress disorder in adults: a network meta-analysis. Psychol Med 2018;48:1975-1984 «PMID: 29254516»PubMed