Takaisin Tulosta

Parannettavissa olevia tiedonkäsittelyn haasteiden ja muistisairauden syitä

Lääkärin käsikirja
9.6.2025 • Viimeisin muutos 9.6.2025
Maija Koivu ja Anne Koivisto

Keskeistä

  • Tunnistetaan parannettavissa olevat tiedonkäsittelyn eli kognition haasteiden ja muistisairauksien syyt.
  • Hoidetaan potilas ennen kuin muisti tai muu kognitio ehtivät heiketä pysyvästi.

Depressio

  • Ks. «Depressio»1.
  • Depressioon liittyvät tiedonkäsittelyn ongelmat ovat yleensä lieviä: keskittyminen ja tarkkaavaisuus heikentyvät, väliin tulevan aineksen häiritsevyys lisääntyy, työmuistin kuormituksen sieto heikkenee, häiriöherkkyys lisääntyy, ja muistitesteissä suoriutuminen on epätasaista. Depressioon saattaa kuitenkin liittyä vaikeampia muistin ja tiedonkäsittelyn oireita, vaikkakin harvoin dementian asteinen laaja-alainen, avuttomuuteen johtava oirekuva (ns. pseudodementia).
  • Depressiossa, johon liittyy vaikeita tiedonkäsittelyn haasteita, todetaan usein muistisairauksista poikkeavasti alla esitettyjä piirteitä.
    • Psykiatriset oireet tai sairaudet anamneesissa (huom.: depressiiviset oireet henkilöllä, jolla niitä ei nuoruudessa ollut, voivat liittyä alkavaan muistisairauteen)
    • Oireiden alku on usein määritettävissä.
    • Oireiden kesto on lyhyt, ja ne etenevät nopeasti.
    • Sairaudentunto ja tunneherkkyys ovat korostuneet.
    • Esiintyy ”en tiedä” -vastauksia sekä valikoivia muistiaukkoja, joissa sekä tuoreet että vanhat asiat unohtuvat.
    • Tiedonkäsittelyn taso vaihtelee epäloogisesti, vihjeet auttavat, ja tunnistaminen on usein normaalia. Viivästetyssä mieleenpalautuksessa ei ole merkittäviä ongelmia.
  • Hoitokokeiluun tulisi ryhtyä heti depression tai muun mielialahäiriön epäilyn syntyessä.

Unen häiriöt

  • Unen häiriöt ovat yleinen syy tiedonkäsittelyn haasteiden taustalla.
  • Unenpuute vaikeuttaa keskittymistä ja siten oppimistehokkuutta. Uni on keskeinen pitkäkestoisen muistin kannalta. Sen häiriintyminen vaikeuttaa uusien asioiden tallentumista pitkäkestoiseen muistiin, eikä mieleenpalautus onnistu tehokkaasti. Päätöksenteko on vaikeutunutta.
  • Unihäiriö voi olla tilapäistä tai pitkäkestoista ja elimellistä tai ei-elimellistä. Unihäiriön tunnistaminen tiedonkäsittelyn ongelmien taustalla on tärkeää. Taustasyyn selvittäminen on keskeistä.
  • Unihäiriön taustalla voivat olla mm. uniapnea ja siihen usein liittyvä obesiteetti, levottomat jalat -oireyhtymä, hypersomnia, viivästynyt unijakso, narkolepsia, krooninen kipu ja kipulääkitys, päihteet, monet neurologiset, psykiatriset tai muut somaattiset sairaudet (esim. MS-tauti, aivokasvaimet, depressio, infektiot, krooniset tulehdussairaudet, kuten reuma, sepelvaltimotauti, diabetes), stressi, vaihdevuodet ja lääkitys.
  • Hoito ja hoitosuunnitelma riippuvat taustasyystä. Yksilöllisen suunnitelman mukaan käytetään tarvittaessa lääkehoitoa.
  • Unihäiriön lääkkeettömässä hoidossa on hyvä pyrkiä noudattamaan alla mainittuja periaatteita.
    • Säännöllinen unirytmi
    • Säännöllinen liikunta, ei lähellä nukkumaanmenoaikaa (3 t ennen)
    • Kofeiinin, alkoholin ja nikotiinin välttäminen illalla ennen nukkumaan menoa
    • Rentouttavat toimet illalla, kuten kylpy tai sauna, lukeminen, aktiivisuutta lisäävien toimien välttäminen
    • Illallisen päättäminen pari tuntia ennen sänkyyn menoa
    • Rauhallinen, pimennetty, viileä nukkumisympäristö, tarvittaessa rentouttava musiikki
    • TV:n, tietokoneen tai kännykän käytön välttäminen vuoteessa ennen nukkumaan menoa

Hypotyreoosi

  • Muistioireet saattavat ikääntyneillä peittää muut hypotyreoosin «Hypotyreoosi»2 oireet.
  • Ilmenee tiedon prosessoinnin hitautta, uuden oppimisen vaikeutta ja toiminnanohjauksen tehokkuuden laskua.
  • Neuropsykiatrisina oireina voi olla masennusta, vainoharhaisuutta tai psykoosi.

Hyper- ja hypokalsemia

  • Plasman kalsiumpitoisuus voi olla vain kohtalaisesti suurentunut, vaikka potilaalla on merkittävä muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymä. Ionisoitunut kalsium (S-Ca-Ion) kuvastaa paremmin elimistön kalkkitasapainoa.
  • Hyperparatyreoosin «Hyperkalsemia ja hyperparatyreoosi»3 esiintyvyys on ikääntyneillä n. 3 %.
  • Hyperparatyreoosissa voi esiintyä apatiaa, keskittymisvaikeuksia ja ärtyneisyyttä muistiongelmien lisäksi.
  • Osa potilaista hyötyy lisäkilpirauhasen leikkauksesta, ja samalla hoituu myös sairauteen liittyvä osteoporoosi.
  • Hypoparatyreoosiin liittyy muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymisen lisäksi mm. epileptisiä kohtauksia, ataksiaa ja lihasspasmeja.

B12-vitamiinin puutos

  • Muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymisen oireita on todettu 25 %:lla potilaista.
  • B12-vitamiinin puute aiheuttaa vaikeuksia visuospatiaalisessa hahmottamisessa ja abstraktissa ajattelussa. Lisäksi voi esiintyä mielialan vaihteluja (agitaatiota, maniaa, depressiota) sekä psykoottisia oireita muistiongelmien ohella.
  • Oireet voivat edeltää verenkuvamuutoksia tai esiintyä myös ilman niitä.
  • Diagnoosi: B12-TC2-määritys
    • Pitoisuus < 20 pmol/l viittaa B12-vitamiinin puutteeseen.
    • Pitoisuus 20–50(–70) pmol/l: B12-vitamiinin puute on mahdollinen.
    • Jatkotutkimuksena homokysteiinin tai spesifisemmän metyylimalonaatin määritys tai B12-vitamiinihoitokoe (i.m. tai p.o.). Hoitokokeen teho on dokumentoitava.
  • Hoitona B12-vitamiinipistokset aluksi päivittäin, ylläpito 1–3 kk:n välein
  • Voidaan antaa myös p.o.-muodossa 1 mg/vrk (1 % imeytyy passiivisen diffuusion kautta sisäisestä tekijästä riippumatta). Hoito suositellaan aloitettavaksi tällöinkin injektioin.

B1-vitamiinin (tiamiini) puutos

  • Tiamiinin puutos voi aiheuttaa Wernicken oireyhtymän, johon kuuluvat ainakin 2 seuraavista:
    • silmälöydökset (esim. nystagmus tai katsepareesi)
    • pikkuaivolöydökset (esim. ataksia tai dysdiadokokineesi)
    • psyyken oire (heikentynyt tajunnantaso tai lievä tai kohtalainen muistihäiriö antero- ja retrogradisesti)
    • esitietojen mukaan epätasapainoinen ravinto, raskauspahoinvointi, laihdutusleikkauksen jälkitila, vaikea gastroenteriitti tai alkoholismi.
  • Tiamiinin annostus
    • Sekavuustilassa ja alkoholivieroituksessa 250 mg i.v. kerran vrk:ssa ennen sokeri-/hiilihydraattipitoisen ravinnon aloittamista
    • Wernicken oireyhtymässä ja sen epäilyssä 250 mg i.v. 8 t:n välein 3–5 vrk:n ajan ja sen jälkeen 250 mg i.v. tai i.m. kerran päivässä 5–7 vrk:n ajan «Alkoholin suurkulutuksen aiheuttamat neurologiset sairaudet»4

Niasiinin (nikotiinihappo, B3-vitamiini) puutos

  • Puutos johtaa pellagraan (dementia, dermatiitti ja diarrea).
  • Alkuun keskushermosto-oireina uupumusta, ahdistuneisuutta ja ärtyneisyyttä
  • Jatkossa psykoottisia oireita, tiedonkäsittelyn heikentyminen; lisäksi voi ilmetä rigiditeettiä ja tajunnantason laskua.
  • Tiedonkäsittelyoireet muistuttavat tiamiinin puutosta.
  • Hoitona niasiini 100 mg 3–4 kertaa päivässä p.o., vaikeissa tapauksissa 1 g × 3–4 parenteraalisesti

Folaatin puutos

  • Puute vaikuttaa aivohermosolujen väliseen signalointiin, ja muistisairauden sekä kuoleman riski kasvaa merkitsevästi.
  • Oireet muistuttavat B12-vitamiinin puutteesta johtuvaa oirekuvaa.
  • Suosituksena on korjata mahdollinen puute korvaushoidolla.
    • Foolihappoa 1 mg × 3 alussa, jatkossa 1 mg × 1 vähintään 6 kk:n ajan

Krooninen subduraalihematooma

  • Suurin osa potilaista on iäkkäitä.
  • Puolella on oireena lyhyellä aikavälillä eteneviä muistin ja muita tiedonkäsittelyn oireita tai sekavuus.
  • Vammautuminen on saattanut tapahtua useita kuukausia aiemmin. Osalla potilaista ei ole tiedossa minkäänlaista pään vammaa.
  • Varsinkaan molemminpuoliseen subduraalihematoomaan ei aina liity toispuolisia neurologisia oireita, eikä se aina näy TT:ssäkään.
  • Hoitona on hematooman neurokirurginen poisto, mutta alle 1 cm:n paksuisissa hematoomissa resorption seuranta riittää usein.

Normaalipaineinen hydrokefalus (NPH)

  • Krooninen hydrokefalus liittyen epätäydelliseen selkäydinnestekierron häiriöön voi kehittyä meningiitin, enkefaliitin, subaraknoidaalivuodon, aivovammojen ja aivoleikkausten myöhäiskomplikaationa. Osassa tapauksista syytä ei tiedetä, jolloin puhutaan idiopaattisesta normaalipaineisesta hydrokefaliasta.
  • NPH:n oireet ovat pahenevia.
  • Tiedonkäsittelyn oireet ilmenevät tyypillisesti psykomotorisena hitautena. Puheen sujuvuus ja opitun asian tehokas hyödyntäminen heikkenevät, ilmenee unohtelua, ja keskittyminen voi heikentyä.
  • Tasapaino ja kävely vaikeutuvat. Liikkeelle lähtö ja käännökset muuttuvat vaikeammiksi, ja kävely on haparoivaa, leveäraiteista ja lyhytaskelista. Myös jalkojen liimautumista lattiaan voi ilmetä. Vartalon hallinta voi vaikeutua, ja saattaa esiintyä myös lihasjänteyden kohoamista eli rigiditeettiä.
  • Virtsan pidätyskyky heikkenee osalla (usein taudin myöhäisemmässä vaiheessa).
  • Sunttileikkaus helpottaa joillakin potilailla tiedonkäsittelyn oireita, etenkin jos ne eivät ole kestäneet pitkään. Leikkauksen yhteydessä on syytä ottaa aivobiopsia, jolla selvitetään samanaikaisen Alzheimerin taudin (AT:n) mahdollisuus. Suurella osalla potilaista on samanaikainen AT tai aivoverenkiertosairauden muistisairaus.
  • Tiedonkäsittelyn oireiden kohentuminen voi tapahtua useamman kuukauden kuluessa. Osalla hoidetuista ei tiedonkäsittelyn osalta saada hoitovastetta pidemmäksi aikaa (huomioiden em. komorbiditeetit), vaikka motoriikan osalta hoitovaste todetaankin.

Infektiot

  • Suomessa todetaan edelleen vuosittain muutama kolmannen asteen kupan aiheuttama muistisairaus «Kuppa»5.
  • Muistin ja tiedonkäsittelyn oireet voivat liittyä myös
    • märkäisen tai tuberkuloottisen aivokalvotulehduksen jälkitilaan
    • immuunikatoon.
  • Borrelia burgdorferi -spirokeetta voi aiheuttaa kroonisen aivotulehduksen ja muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymisen (ks. «Enkefaliitit»6 «Lymen borrelioosi»7).

Uremia

Maksasairaudet

  • Hepaattisen enkefalopatian «Maksakirroosi»9 syynä pidetään aivoihin kertyviä toksisia aineita.
  • Veren ammoniakkipitoisuus (fP-NH4-ion) on suurentunut.
  • Oireina ovat keskittymisvaikeus, tiedonkäsittelyn heikkeneminen, apatia ja motoristen toimintojen suorittamisen vaikeus sekä lepatusvapina. Sairauden vaikeammassa muodossa voi esiintyä tajunnan heikentymistä, sekavuutta, käyttäytymisen muutoksia ja lopulta kooma.

Krooniset keuhkosairaudet

  • Voivat aiheuttaa hapenpuutteeseen ja hiilidioksidiretentioon liittyvän aivojen vajaatoiminnan, mutta vain hyvin vaikea keuhkosairaus «Keuhkoahtaumatauti (COPD)»10 voi aiheuttaa varsinaisen laaja-alaisen arkea ankeuttavan muistin ja tiedonkäsittelyn heikentymän.

Hypoglykemia

Kasvaimet

  • Pahanlaatuisten kasvainten (esim. glioomien ja etäpesäkkeiden) «Aivo- ja selkäydinkasvaimet»12 yhteydessä oireet etenevät yleensä nopeasti ja potilaat tutkitaan asianmukaisesti.
  • Hyvänlaatuisen kasvaimen oireet voivat edetä hiipien, joten niiden erottaminen esim. Alzheimerin taudin tai psykiatrisen sairauden oireista voi olla vaikeaa. Tällöin kasvain sijaitsee usein isoaivojen otsalohkossa, ohimolohkossa tai falxissa «Aivo- ja selkäydinkasvaimet»12.
  • Pahanlaatuisten kasvainten yhteydessä muistisairaus voi ilmetä myös paraneoplastisena ilmiönä. Tällöin kyseessä on useimmiten keuhko- tai rintasyöpä.

Lääkitys ja päihteet

  • Lääkkeiden farmakokinetiikka ja -dynamiikka muuttuvat ikääntyessä, mikä altistaa tiedonkäsittelyyn liittyville haittavaikutuksille.
  • Antikolinergiset lääkeaineet
    • Estävät asetyylikoliinireseptorien toimintaa (kolinerginen verkko tärkeä vireystilan, tarkkaavuuden ja muistin kannalta).
    • Muistiongelmien lisäksi voi ilmaantua sekavuutta ja agitaatiota.
    • Etenkin orgaanisesta aivosairaudesta kärsivät alttiita haittavaikutuksille
    • Antikolinergisiä lääkkeitä ovat mm. trisykliset masennuslääkkeet, vanhat psykoosilääkkeet, skopolamiini, etenkin ensimmäisen sukupolven antihistamiinit ja useimmat virtsankarkailun hoitoon käytettävät lääkkeet «Muistisairaudet»13.
  • Alkoholi
    • Humala ja krapula heikentävät vireyttä ja keskittymiskykyä.
    • Alkoholi aiheuttaa tiedonkäsittelyn ongelmia.
    • Tiamiinin puutos mahdollinen lisäsyy
    • Alkoholin vaikutukset pitkäaikaismuutoksina
      • Toiminnanohjaus heikentyy enemmän kuin muistitoiminnot tai kielelliset taidot.
      • Ongelmanratkaisun ja abstraktin ajattelun heikentyminen
      • Kuvantamistutkimuksissa nähtävissä pikkuaivojen ja otsalohkon kudoskatoa
    • Vähintään 3 kk:n raittius ennen muistitutkimuksia
  • Huumeet
    • Suurin osa päihteistä heikentää työmuistia ja tapahtumamuistia.
      • Kannabis: tiedonkäsittelyn joustavuus ja oppimiskyky heikkenevät, tarkkaavuuden ylläpidon vaikeutuu.
      • Amfetamiini: tiedonkäsittely hidastuu, viivästetty muisti ja kielellinen sujuvuus heikentyvät.
      • Opioidit: mieleenpalautus heikentyy, tiedonkäsittelyn joustavuus heikkenee.

Muuta

Kirjallisuutta

  1. Koivisto AM, Paajanen T. Tiedonkäsittelyn ongelmat työikäisellä. Suom Lääkäril 2022;77:582-585 «Tiedonkäsittelyn ongelmat työikäisellä (13-14/2022)»15
  2. Csipo T, Lipecz A, Owens C, ym. Sleep deprivation impairs cognitive performance, alters task-associated cerebral blood fow and decreases cortical neurovascular coupling-related hemodynamic responses. Sci Rep. 2021 Oct 25;11(1):20994. «https://doi.org/10.1038/s41598-021-00188-8»1
  3. Nakajima M, Yamada S, Miyajima M, ym. Guidelines for Management of Idiopathic Normal Pressure Hydrocephalus (Third Edition): Endorsed by the Japanese Society of Normal Pressure Hydrocephalus. Neurol Med Chir (Tokyo) 2021;61(2):63-97 «PMID: 33455998»PubMed
  4. Blaauw J, Boxum AG, Jacobs B, ym. Prevalence of Cognitive Complaints and Impairment in Patients with Chronic Subdural Hematoma and Recovery after Treatment: A Systematic Review. J Neurotrauma 2021;38(2):159-168 «PMID: 32873143»PubMed
  5. National Institute of Neurological Disorders and Stroke (NINDS). (2019b, August 13). Brain Basics: Understanding Sleep. Retrieved December 2, 2020 «https://www.ninds.nih.gov/Disorders/patient-caregiver-education/understanding-sleep»2
  6. LeMoult J, Gotlib IH. Depression: A cognitive perspective. Clin Psychol Rev 2019;69():51-66 «PMID: 29961601»PubMed
  7. Levent A, Davelaar EJ. Illegal drug use and prospective memory: A systematic review. Drug Alcohol Depend. 2019 Nov 1;204:107478. «https://doi.org/10.1016/j.drugalcdep.2019.04.042»3
  8. Little MO. Reversible Dementias. Clin Geriatr Med 2018;34(4):537-562 «PMID: 30336987»PubMed
  9. Kennedy DO. B Vitamins and the Brain: Mechanisms, Dose and Efficacy--A Review. Nutrients 2016;8(2):68 «PMID: 26828517»PubMed
  10. Geschwind MD. Rapidly Progressive Dementia. Continuum (Minneap Minn) 2016;22(2 Dementia):510-37 «PMID: 27042906»PubMed