Takaisin Tulosta

Aikuisten ruoka-allergiat

Lääkärin käsikirja
7.11.2025 • Päivitetty kokonaisuudessaan
Laura Korhonen

Keskeistä

  • Ruoka-aineet voivat aiheuttaa oireita useilla mekanismeilla, joista suuri osa on huonosti tunnettuja. Vain osa ruoka-aineiden aiheuttamista oireista on IgE-välitteistä allergiaa.
  • Allergiatestein voidaan luotettavasti tutkia vain IgE-välitteistä allergiaa (välitön allergia).
  • Allergiatestien positiivinen tulos on merkittävä vain, jos potilaalla on myös allergiaan sopivia oireita allergeenialtistuksen yhteydessä.
  • Lievät allergiat voidaan selvittää ja hoitaa perusterveydenhuollossa. Lievissä oireissa ruoka-ainetta voi käyttää oireiden sallimissa rajoissa.
  • Anafylaksian tai muun vaikean allergisen reaktion saaneet potilaat lähetetään erikoissairaanhoidon arvioon, jos aiheuttaja on epäselvä.
  • Anafylaksian saaneelle potilaalle määrätään adrenaliini-injektori ja ohjataan sen käyttö.
  • Alle 17-vuotiaiden lasten ja nuorten ruoka-allergiat ja ruokayliherkkyys: ks. «Lasten ruokayliherkkyys ja -allergia»1 ja «https://www.kaypahoito.fi/hoi50026»1.

Epidemiologia

  • Oireiden ja allergiatestien perusteella todetun ruoka-allergian esiintyvyys aikuisilla on 2–3 %.
  • Oireet alkavat useimmiten lapsuudessa. Suurin osa perusruoka-aineallergioista (kananmuna, maito, viljat) paranee ennen aikuisuutta. Jos allergia jatkuu aikuisikään, se väistyy harvemmin.
  • Ruoka-allergia voi alkaa myös aikuisiällä.

Oireet

  • IgE-välitteisessä allergiassa oireet alkavat yleensä lähes välittömästi altistumisen jälkeen, väistyvät suhteellisen nopeasti altistuksen jälkeen (tunneissa) ja toistuvat samalle ruoka-aineelle altistumisen yhteydessä.
  • IgE-välitteisen allergian oireita
    • Allergisen nuhan ja astman oireet
    • Nokkosihottuma tai angioedeema, harvoin atooppisen ihottuman lehahtelu
    • Ruoansulatuskanavan oireet (pahoinvointi, vatsakivut, ripuli ja oksentelu)
      • Pelkän suolisto-oireen syy on harvoin IgE-välitteinen allergia.
    • Vaikeimmillaan IgE-välitteisen ruoka-aineallergian oireena voi olla anafylaksia «Anafylaksia»2.
  • Fyysinen rasitus, tulehduskipulääkkeet ja alkoholi ovat yleisimpiä anafylaktisen reaktion riskiä lisääviä tekijöitä.
  • Ruoka-aineet aiheuttavat usein oireita myös viivästyneesti (ei-IgE-välitteisesti) joko soluvälitteisen allergian mekanismien kautta tai ei-allergisella mekanismilla. Näitä oireita ei pysty tutkimaan allergiatestein.
    • Aikuisella atooppisen ihottuman tai pelkkien vatsaoireiden taustalla ei yleensä ole IgE-välitteistä ruoka-aineallergiaa.

Aiheuttajat

  • Mikä tahansa ruoka-aine tai sen osa voi aiheuttaa allergiaa.
  • Siitepölyjen oireinen ristiallergia (pollen food allergy syndrome) on Suomessa tavallisin aikuisten ruoka-allergia. Sen oireita ovat suun ja nielun kutina. Vaikeat allergiaoireet ovat harvinaisia.
    • Tavallisimpia aiheuttajia ovat koivulle herkistyneiden ristiallergiat hedelmille, juureksille, palkokasveille (kuten soija ja maapähkinä) ja pähkinöille.
    • Tuoreiden kasvisten kuumentaminen muuntaa proteiinia ja parantaa siedettävyyttä erityisesti siitepölyjen ristiallergioissa. Esim. koivuallergiset sietävät yleensä omenaa ja porkkanaa kypsennettyinä mutta eivät välttämättä raakana.
    • Heinien ristireaktio viljojen kanssa näkyy lähinnä herkistymisenä allergiatesteissä; potilaat sietävät yleensä viljoja ruokavaliossa.
  • Vaikeiden reaktioiden tavallisimpia aiheuttajia ovat pähkinät, kala, äyriäiset, maito, vehnä ja kananmuna.
  • Joskus harvoin ruoka-aine aiheuttaa oireita vain fyysiseen rasitukseen liittyen. Tunnetuin on vehnärasitusanafylaksia.

Tutkimukset

  • Huolellinen anamneesi
    • Sopivatko oireet IgE-välitteiseen allergiaan?
    • Aika ruokailusta oireiden alkuun; nopeasti (yleensä minuuteissa) alkavat oireet viittaavat IgE-välitteiseen allergiaan.
    • Toistuvatko oireet altistuttaessa uudelleen samalle ruoka-aineelle?
    • IgE-välitteisessä allergiassa oireet väistyvät nopeasti (tunneissa) altistuksen loputtua.
  • Siitepölyjen ristiallergian toteamiseen ei tarvita allergiatestejä, anamneesi riittää.
    • Tarvittaessa voidaan perusterveydenhuollossa tutkia ihopistokokeiden perussarja tai IgE-pölyerittely siitepölyallergian tutkimiseksi.
  • Lieväoireisissa, yksittäisiin ja helposti vältettäviin ruoka-aineisiin yhdistyvissä oireissa ei yleensä tarvita allergiatestejä.
    • Tarvittaessa voidaan perusterveydenhuollossa tutkia kohdennetusti IgE-vasta-aineet epäiltyä ruoka-ainetta kohtaan.
  • Suuntaamatonta IgE-diagnostiikka tulee välttää, koska kliinisesti merkityksetön herkistyminen on yleistä.
  • Ihopistokokeet (prick-testit) ja seerumin spesifiset IgE-vasta-aineet; ks. «Ihotautien ja allergologian diagnostiset kokeet»3.
    • Positiivinen tulos (= herkistyminen allergeenille) ei sellaisenaan merkitse kliinisesti merkittävää allergiaa, vaan tulos on aina suhteutettava oireisiin.
    • Siitepölyille herkistyneillä kasvikset, mausteet ja viljat aiheuttavat usein positiivisia tuloksia ilman kliinisesti merkittäviä oireita. Potilasta ohjataan välttämään vain niitä ruoka-aineita, jotka aiheuttavat selviä oireita.
  • Jos oireiden yhteys ruoka-aineeseen on epävarma eikä kyseessä ole yleisoireinen reaktio, perusterveydenhuollossa voidaan ohjata potilas tekemään kotona välttämiskoe.
    • Poistetaan ruoka-aine 2 viikoksi. Jos oireet häviävät, ruoka-aine otetaan uudelleen käyttöön oireita seuraten. Tarvittaessa koe uusitaan, jos tulos jää epäselväksi.
  • Erikoissairaanhoidossa tehdään tarvittaessa laajempia ihopistokokeita, molekyyliallergologisia tutkimuksia ja joskus polikliinisiä altistuksia.
    • Molekyyliallergologisilla tutkimuksilla voidaan tutkia tarkemmin, onko potilas herkistynyt labiileille allergeeneille kuten koivun ristiallergiassa vai stabiileille allergeeneille, joihin liittyy suurempi yleistyneen reaktion riski.
    • Molekyyliallergologiset tutkimukset ovat tarpeen vain vaikeita oireita selviteltäessä. Ne on usein järkevintä keskittää erikoissairaanhoitoon, koska tulosten tulkinta vaatii allergologista perehtyneisyyttä.

Erotusdiagnostiikka

Hoito

  • Välttämisruokavalio
    • Jos oireet ovat lieviä, ruoka-ainetta saa käyttää oireiden sallimissa rajoissa.
    • Anafylaksian tai vaikeaoireisen reaktion aiheuttaneiden ruoka-aineiden käyttö kielletään. Tarvittaessa laaditaan lähete ravitsemusterapeutille esim. piiloallergeenien tunnistamiseksi.
    • Ruoka-ainesiedätys maidolle tai kananmunalle voi joskus tulla kyseeseen. Sitä harkitaan tarvittaessa erikoissairaanhoidossa.
  • Lääkehoito
    • Akuuteissa allergiaoireissa 1–2 tabl antihistamiinia kerta-annoksena
    • Voimakkaammissa oireissa myös glukokortikoiditabletit (esim. prednisoloni 40 mg) kerta-annoksena tai muutaman vuorokauden kuurina
  • Vaikean allergisen reaktion hoitona on adrenaliini lihakseen «Anafylaksia»2.
    • Jos potilas on saanut anafylaksian tai hänellä on merkittävä yleisoireisen reaktion riski, kirjoitetaan adrenaliini-injektori mukana pidettäväksi.
    • Potilasohjaus vaikean reaktion tunnistamiseksi ja injektorin käytön harjoittelu ovat tärkeitä.

Hoidon porrastus

Perusterveydenhuolto

  • Siitepölyjen ristiallergioiden tunnistaminen ja hoito
    • Tarvittaessa ihopistokokeiden perussarja tai IgE-pölyerittely siitepölyallergian tutkimiseksi
  • Muihin ruokiin liittyvien allergisiksi sopivien oireiden tunnistaminen ja hoito selkeissä tapauksissa
    • Tarvittaessa ruoka-IgE-tutkimuksia kohdennetusti
    • Vaikeasti vältettävän tai voimakkaasti ruokavalioon vaikuttavan allergiaepäilyn osalta herkästi erikoissairaanhoidon konsultaatio (esim. maito, viljat, kananmuna)

Erikoissairaanhoito

  • Anafylaksia tai vaikeaoireinen allergia, jonka aiheuttaja ei ole tiedossa
  • Laajat välttämisruokavaliot tai niiden purkaminen

Kirjallisuutta

  1. Ruoka-allergia (lapset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 23.9.2025). Saatavilla internetissä: «https://www.kaypahoito.fi/hoi50026»1
  2. Bartra J, Turner PJ, Muñoz-Cano RM. Cofactors in food anaphylaxis in adults. Ann Allergy Asthma Immunol 2023;130(6):733-740 «PMID: 36958469»PubMed
  3. Spolidoro GCI, Amera YT, Ali MM, ym. Frequency of food allergy in Europe: An updated systematic review and meta-analysis. Allergy 2023;78(2):351-368 «PMID: 36271775»PubMed
  4. Warren C, Nimmagadda SR, Gupta R, ym. The epidemiology of food allergy in adults. Ann Allergy Asthma Immunol 2023;130(3):276-287 «PMID: 36509408»PubMed
  5. Sicherer SH, Warren CM, Dant C, ym. Food Allergy from Infancy Through Adulthood. J Allergy Clin Immunol Pract 2020;8(6):1854-1864 «PMID: 32499034»PubMed