Takaisin Tulosta

Raskausajan mielenterveyden häiriöt

Lääkärin käsikirja
10.12.2021 • Uusi artikkeli
Antti-Jussi Ämmälä

Keskeistä

  • Erilaiset raskaudenaikaiset mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä.
  • Tavallisimpia ovat masennus, erilaiset ahdistuneisuushäiriöt ja unihäiriöt.
  • Varhainen tunnistaminen sekä aktiivinen tuki ja hoito tuottavat usein tulosta.
  • Psykososiaaliset hoitomuodot ovat aina ensisijaisia raskauden aikana.

Epidemiologia

  • Masennus on yksi tavallisimmista mielenterveyden häiriöistä kaikenikäisillä. Yleisväestössä masennuksen esiintyvyys on n. 5–7 %; naisilla se on 1.5–2 kertaa yleisempää kuin miehillä. Raskaana olevista siitä kärsii n. 8 %. Arvioidaan, että raskaudenaikainen masennus saattaa olla jopa yleisempää kuin synnytyksen jälkeinen masennus.
  • Raskaudenaikainen masennus ei oirekuvaltaan eroa muissa elämänvaiheissa ilmaantuvasta masennuksesta.
  • 8–12 %:lla ilmenee raskauden aikana jokin ahdistuneisuushäiriö.
  • Univaikeuksista, tyypillisesti nukahtamisvaikeuksista ja aamuyön heräilyistä, kärsii 10–20 % jossakin raskauden vaiheessa. Raskausaikana, varsinkin raskauden loppuvaiheessa, niille altistavat monet fysiologiset tekijät, jotka vaikeuttavat nukkumista.
    • Univaikeudet ovat tavallisia myös yleisväestössä: aikuisista 30–35 %:lla on vuoden aikana tilapäistä unettomuutta ja joka kymmenennellä diagnostiset kriteerit täyttävä unettomuus.

Masennus

  • Masennukselle altistavina tekijöinä voivat raskausaikana toimia muutokset sosiaalisissa suhteissa ja rooleissa sekä mahdollisesti myös raskauden mukanaan tuomat muutokset fysiologiassa. Voimakkaat raskaushormonien pitoisuuksien muutokset voivat myös vaikuttaa, sillä raskaushormonien tiedetään osallistuvan myös mielialan säätelyyn.
  • Oireet ovat samoja kuin muulloinkin «Depressio»1.
    • Keskeisenä masentunut mieli ja alakuloisuus sekä mielihyvän ja mielenkiinnon menetys
    • Jatkuva uupumus tai uupuminen pienestäkin ponnistuksesta
    • Syyllisyyden ja arvottomuuden tunteet, korostunut itsekriittisyys sekä näköalattomuus ja toivottomuus
    • Unen häiriöt ovat tavallisia; tyypillisesti esiintyy aamuyön heräilyä sekä vaikeutta nukahtamisessa, mutta myös liikaunisuutta.
    • Ruokahalu voi olla olematon, mikä voi näkyä jopa raskaudenaikaisen painonkehityksen viivästymänä. Joskus ruokahalu on lisääntynyt ja painon nousu huomattavaa.
    • Itsetuhoiset ajatukset
    • Kognitiivisista oireista tyypillisimpiä ovat keskittymisen ja työmuistin vaikeudet.
  • Erotusdiagnostisesti tulee huomioida kilpirauhasen vajaatoiminta «Hypotyreoosi»2, anemia «Aikuisten anemian selvittely»3 sekä joskus B12-vitamiinin tai folaatin puutos.
  • Erotusdiagnostisesti yleisimmät tutkimukset: PVKT, S-B12-TC2, fS-Folaat, P-TSH, P-T4V
  • Psykiatrisina erotusdiagnostisina vaihtoehtoina kannattaa kartoittaa eritoten kaksisuuntaisen mielialahäiriön «Kaksisuuntainen mielialahäiriö»4 mahdollisuutta esim. MDQ-seulaa «Mielialahäiriökysely MDQ»1 hyödyntäen.
  • Mielialasta kannattaa aina kysyä suoraan, ja tarvittaessa voi hyödyntää seulontalomakkeita, esim. Edinburgh Postnatal Depression Scale (EPDS) «Edinburgh Postnatal Depression Scale (EPDS)»2. Samoin itsetuhoisista ajatuksista kannattaa aina kysyä suoraan; kysyminen ei lisää itsemurhan riskiä.

Hoito

  • Hoito koostuu yleensä psykososiaalisesta hoidosta yksin tai yhdessä lääkehoidon kanssa.
  • Raskauden aikana korostuvat nimenomaan psykososiaaliset hoidot.
  • Neuvolapsykologia, masennushoitajaa tai muuta depression hoitoon koulutettua ammattilaista kannattaa aina hyödyntää.
  • Lyhytpsykoterapian on osoitettu olevan tehokasta.
  • Lääkehoitoa kannattaa harkita keskivaikeissa ja vaikeissa masennuksissa. Lääkehoitoa arvioitaessa joudutaan usein punnitsemaan hoidon hyötyjä ja haittoja. Ks. myös «Lääkkeiden käyttö raskauden aikana»5.
  • Jos raskaana olevalla on vaikea-asteinen masennus tai masennus, joka ei reagoi asianmukaisiin hoitoihin, hänet ohjataan arvioon erikoissairaanhoitoon.
    • Raskaus on peruste kiirehtiä lähetettä.
    • Itsetuhoisuus on aina syytä ottaa vakavasti, ja usein erikoissairaanhoidon arvio on paikallaan.

Ahdistuneisuus

  • Ahdistus on normaaliin elämään kuuluva tunne. Jos se alkaa häiritä normaalia elämää eli ilmenee tarpeettoman usein tai tarpeettoman voimakkaana, häiritsee arkea tai alkaa hallita esim. sitä, mitä voi tai ei voi tehdä, puhutaan ahdistuneisuushäiriöstä. Ks. myös «Ahdistuneisuushäiriö»6.
  • Raskauden aikana kyseessä voi olla joko aiemman ahdistuneisuushäiriön uusiutuminen tai vaikeutuminen uudessa elämäntilanteessa tai kokonaan uuden häiriön puhkeaminen.
  • Oireet
    • Autonomisen hermoston oireet, kuten sydämentykytys, käsien tärinä, hikoilu ja hengenahdistus, ovat tyypillisiä.
    • Paniikkikohtauksen aikana ajatuksiin saattaa nousta hallinnan menettämisen tai sekoamisen pelkoja sekä kuoleman pelko.
    • Yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä on tyypillistä jatkuva, jäytävä huoli ja pelko monista arkisistakin asioista.
    • Sosiaalisten tilanteiden pelossa keskeistä on oireiden aktivoituminen sosiaalisessa kanssakäymisessä.
    • Sosiaalisten tilanteiden pelkoon ja paniikkihäiriöön voi liittyä vaikeaakin välttämiskäyttäytymistä.
    • Pakko-oireisessa häiriössä mieleen pyrkii väkisin ahdistavia ajatuksia, joita potilas ei voi olla ajattelematta, vaikka tietääkin ajatustensa olevan irrationaalisia. Joskus siihen liittyy rituaalinomaisia pakkotoimintoja, joilla ahdistusta pyritään vaimentamaan (esim. jatkuva käsien pesu kontaminaatiopelossa).
  • Apuna häiriön kartoituksessa voi käyttää esim. Generalized Anxiety Disorder Screener -kyselyä (GAD-7) «Psykiatriset arviointilomakkeet»3.
  • Erotusdiagnostisina vaihtoehtoina tulevat kyseeseen erilaiset persoonallisuushäiriöt sekä masennus «Depressio»1, somaattisina häiriöinä kilpirauhasen liikatoiminta «Hypertyreoosi»7 sekä päihteiden käyttö «Raskaana oleva päihteidenkäyttäjä»8.
  • Tutkiminen
    • Ahdistuneisuushäiriössä selvitetään, millaisia oireita potilas kokee ja mitkä tekijät laukaisevat tai pahentavat niitä, sekä arvioidaan oireiden vaikutus toimintakykyyn. Varsinkin välttämiskäyttäytymisestä kannattaa kysyä aina erikseen.
    • Paniikkihäiriössä kartoitetaan tyypillisten paniikkikohtausten ilmeneminen ja kesto sekä kohtausten tiheys.
    • Yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä selvitetään vaivan kesto ja haittaavuus.
    • Pakko-oireisessa häiriössä kartoitetaan pakkoajatusten ja toimintojen esiintyminen, kumpikin erikseen. Raskauden aikana saattaa esiintyä sikiön vahingoittumiseen liittyviä pakkoajatuksia, jotka voivat olla äärimmäisen ahdistavia.
    • Aiemmat traumaattiset kokemukset, etenkin aiempi traumaattinen synnytys, saattavat aktivoitua raskauden aikana, jolloin on syytä herkästi olla yhteydessä synnytyssairaalan pelkopoliklinikalle «Äitiysneuvola ja erikoissairaanhoito: konsultaatiot, lähetteet, hoitolinjat»9.

Hoito

  • Kaikkien ahdistuneisuushäiriöiden raskaudenaikaisessa hoidossa korostuvat psykososiaaliset hoitomuodot kuten masennuksessakin.
  • Tarvittaessa voidaan hankalissa oireissa harkita myös SSRI-lääkitystä, hyödyt ja haitat huolellisesti punniten «Lääkkeiden käyttö raskauden aikana»5; esim. sitalopraami 20 mg tai essitalopraami 10 mg.
  • Bentsodiatsepiinilääkitystä on syytä välttää varsinkin raskauden aikana.
  • Jo muutama käynti psykologilla tai psykoterapeutilla saattaa antaa hyviä valmiuksia ahdistuksenhallintakeinojen vahvistamiseksi.
  • Synnytykseen liittyvien huolien ja pelkojen suhteen suositellaan yhteistyötä synnytyssairaalan pelkopoliklinikan kanssa «Äitiysneuvola ja erikoissairaanhoito: konsultaatiot, lähetteet, hoitolinjat»9.
  • Erikoissairaanhoitoon lähetetään, jos toimintakyky on vakavasti alentunut tai jos herää epäily esim. psykoottisesta häiriöstä.

Univaikeudet

  • Tavallisimmin kyse on nukahtamisvaikeuksista ja aamuyön heräilyistä.
  • Objektiivisesti arvioitu unen laatu usein heikkenee raskauden loppua kohti. Nukkuminen usein vaikeutuu kasvavan kohdun takia. Unenaikaiset hengitysoireet (kuorsaus ja uniapnea) saattavat lisääntyä, samoin levottomien jalkojen oireyhtymä.
  • Kaikkiin unihäiriöihin liittyy päiväaikaisen toimintakyvyn alenema, ja oireita edellytetään olevan vähintään 3 yönä viikossa kuukauden ajan. Tilapäinen univaikeus, joka ei haittaa arjesta selviämistä, ei yksittäisenä vielä täytä unihäiriön kriteereitä. Ks. myös «Unettomuus»10.
  • Nukahtamisvaikeudella tarkoitetaan vaikeutta saada unen päästä kiinni, jolloin uniaika jää liian lyhyeksi. Tyypillisesti syntyy kierre, jossa pelko unen saamisen hankaluudesta lisää huolta ja vaikeuttaa nukahtamista.
  • Uniapneaan «Uniapnea aikuisilla»11 liittyy usein, muttei aina, kuorsausta ja unenaikaisia hengityskatkoksia sekä voimakasta päiväväsymystä.
  • Levottomien jalkojen oireyhtymään «Levottomat jalat ja kävelypakko»12 kuuluu pakonomainen tarve liikutella raajoja, mikä usein haittaa unta ja nukahtamista.
    • Raudanpuute saattaa joskus olla taustalla raajaoireiden hankaloitumisessa.
  • Erotusdiagnostiset vaihtoehdot

Hoito

  • Keskeistä hoidossa on tukea potilasta, hoitaa hyvin taustalla olevat ylläpitävät ja laukaisevat tekijät sekä opastaa omatoimisessa unen huollossa.
  • Kognitiivisista menetelmistä unettomuuden hoidossa on runsaasti näyttöä, joten potilas ohjataan uneen perehtyneelle työntekijälle varsinkin pitkittyneissä tilanteissa.
  • Dopamiiniagonistien käytöstä raskauden aikana ei ole riittävästi tietoa, joten niiden käyttöä on syytä välttää levottomien jalkojen oireyhtymän sekä raajojen periodisten liikehäiriöiden hoidossa.
  • Unilääkkeitä ei suositella käytettäväksi raskauden aikana, ei myöskään melatoniinia.
  • Erittäin hankalassa akuutissa univaikeudessa on käytetty pientä oksatsepaamiannosta (7.5–15 mg) «Lääkkeiden käyttö raskauden aikana»5 tilapäisesti muutaman yön ajan, mutta pidempään käyttöön sitäkään ei voi suositella.
  • Mikäli herää epäily uniapneasta, potilas kannattaa lähettää kiireellisiin jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon. Uniapneassa CPAP-hoito on raskauden aikana turvallinen.

Kirjallisuutta

  1. Depressio. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021. «https://www.kaypahoito.fi/hoi50023»1
  2. Grigoriadis S, VonderPorten EH, Mamisashvili L ym. The impact of maternal depression during pregnancy on perinatal outcomes: a systematic review and meta-analysis. J Clin Psychiatry 2013;74(4):e321-41. «PMID: 23656857»PubMed
  3. Koponen H, Niemelä S, Laukkala T. Bentsodiatsepiinilääkehoidon aloitus ahdistuneisuushäiriöihin. Vältä viisaasti 7.1.2019 «https://www.kaypahoito.fi/dnd00096»2
  4. Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021. «https://www.kaypahoito.fi/hoi50088»3