Takaisin Tulosta

Lämpötilan aiheuttamat ihomuutokset

Lääkärin käsikirja
8.1.2026 • Viimeisin muutos 8.1.2026
Alexander Salava

Ks. myös artikkelit Paleltumavammat «Paleltumavammat»1 ja Raynaud’n ilmiö eli valkosormisuus «Raynaud’n ilmiö (RP) eli valkosormisuus»2.

Keskeistä

  • Lämpötilan vaihtelut voivat provosoida ihomuutoksia.
  • Taustalla voi olla pintaverenkierron ominaispiirre tai lämpötilan aiheuttama tulehdusreaktio.
  • Taipumus voi olla perinnöllinen.
  • Hoito on pääosin oireenmukaista; tärkeintä on välttää laukaisevia tekijöitä.
  • Harvinaisissa tapauksissa oireet voivat olla yhteydessä autoimmuuni- tai sisäelinsairauksiin.

Yleistä

  • Lämpötilan vaihtelut aiheuttavat fysiologisia autonomisen hermoston ohjaamia muutoksia ihon pinnallisessa verenkierrossa.
  • Kylmällä säällä pinnallista verenkiertoa pyritään vähentämään (kapillaarianastomoosit sulkeutuvat) ja kuumalla ilmalla verenkiertoa lisätään (lämmönhukka).
  • Joillakin potilailla lämpötilan vaihtelu provosoi näkyviä ihomuutoksia. Osassa tapauksista lämpötilan vaihtelu aiheuttaa tulehdusreaktion (esim. kylmänkyhmyissä paikallinen vaskuliitti).
  • Suurin osa ihomuutoksista on hyvänlaatuisia ilman yhteyttä sairauksiin. Oireet ilmaantuvat yleensä yksilöllisesti eivätkä niinkään ole yhteydessä ulkolämpötilan absoluuttisiin arvoihin.

Oireet

Kylmänkyhmyt (perniones)

  • Kylmäaltistus aiheuttaa kivuliaita ja punoittavia kyhmyjä iholla (kuvat «»1 «»2).
  • Tyyppipaikat ovat sormien ja varpaiden dorsaalipinnat ja sivut, kantapäät, sääret ja jalkaterät; harvemmin ranteissa, nenässä ja korvalehdissä.
  • Voivat ilmaantua 1–2 päivän viiveellä kylmäaltistuksesta ja kestävät yleensä 1–3 viikkoa, harvoin pidempään.
  • Yleisempiä lapsilla, ikäihmisillä ja potilailla, joilla on Raynaud’n ilmiö tai akrosyanoosi «Raynaud’n ilmiö (RP) eli valkosormisuus»2.
  • Lapsilla ja nuorilla ne voivat uusiutua muutamana talvena, jonka jälkeen yleensä rauhoittuvat.
  • Aikuisilla ja ikäihmisillä vaiva on yleensä kroonisempi ja voi pahentua, ellei kylmäaltistusta vältetä.
  • Erityinen alamuoto (kylmäpannikuliitti) voi esiintyä talvisin mm. lapsilla poskissa tai otsalla, ratsastajilla reisien lateraaliosissa (esim. ratsastajan kylmänkyhmyt) tai ylipainoisilla potilailla alavatsalla, pakaroissa tai reisissä.

Primaariset kylmänkyhmyt

  • Yksilöllinen taipumus, johon vaikuttavat myös perintötekijät
  • Altistavia tekijöitä ovat mm. tupakointi, ASO-tauti, diabetes, syömishäiriöt ja aliravitsemus (mm. anoreksia), lihavuus, verisuonia supistavat lääkkeet, ulkotyö, harrastukset (esim. luistelu).

Sekundaariset kylmänkyhmyt

  • Harvinaisempia kuin primaariset muodot
  • Taustalla voivat olla reumatologiset sidekudossairaudet, etenkin lupus erythematosus «Systeeminen lupus erythematosus (SLE)»3, chilblain lupus ja systeeminen skleroosi «Systeeminen skleroosi»4 (mukana Raynaud’n ilmiö).
  • Voivat olla myös infektioiden laukaisemia (esim. COVID-19).
  • Hoito
    • Ryhmien II–III glukokortikoidivoiteet jaksoittain, esim. 2–4 viikon kuureina
    • Paikallinen 0.2 %:n nifedipiini- tai 2 %:n diltiatseemivoide (ex tempore -valmiste) 1–2 kertaa päivässä (kylmänä vuodenaikana tai esim. 2–4 viikon kuureina)
      • Rp. Nifedipin. 60 mg; Macrogol 400 135 mg, Novalan crem. ad 30 g
      • Rp. Diltiazem. hydrochlorid. 20 mg, Novalan crem. 980 g (ad 40 g)
    • Haavautuneisiin muutoksiin paikallinen antiseptinen tai antimikrobinen voide, esim. fusidiinihappovoide 1–2 viikon ajan ja/tai sisäinen mikrobilääke (samat mikrobilääkkeet kuin märkäruven hoidossa) «Märkärupi (impetigo)»5
  • Esto
    • Kylmäsuojaus, hyvät suojakäsineet, tupakoinnin lopetus
    • Vaikeissa tapauksissa kalsiumkanavan salpaaja, esim. nifedipiini-depottabletti 20–60 mg 1 × 1, tai paikallinen nifedipiini- tai diltiatseemivoide jaksoittain tai ylläpitohoitona (esim. kylmänä vuodenaikana)

Kärkiosien sinerrys (sinikirjava iho, akrosyanoosi)

  • Ihon pintaverenkierron toiminnallinen häiriö
  • Käsien ja jalkojen, etenkin sormien ja varpaiden iho on tasaisesti tai läiskämäisesti sinipunertava «»3. Voi esiintyä myös kasvoilla. Usein iholla on samanaikaista liikahikoilua (iho kylmän kostea) «Liikahikoilu (hyperhidroosi)»6.
  • Hoito
    • Yleensä ei hoidon tarvetta
    • Kylmäsuojaus
    • Kalsiumkanavan salpaajat eivät yleensä auta.
    • Sekundaarisessa muodossa perussairauden hoito

Primaarinen akrosyanoosi

  • Yleisempi naisilla
  • Taipumus ilmaantuu yleensä lapsuudessa tai nuoruudessa. Samalla potilaalla voi esiintyä kylmänkyhmyjä ja Raynaud’n ilmiötä.
  • Oireita pahentavat tekijät ovat samat kuin kylmänkyhmyissä.

Sekundaarinen akrosyanoosi

Erytrosyanoosi

  • Kuvaa laajempien ihoalueiden sinikirjavaa väriä.
  • Voidaan nähdä esim. nuorilla nilkkojen takaosissa ja reisissä. Oireet voivat olla yhteydessä kylmänkyhmyihin.

Verkkomainen sinipunertava iho (livedo)

  • Livedo kuvaa ihon verkkomaista punoitusta.
    • Iho voi näyttää sinipunertavalta (syanoottiselta), ja verkkomaiset muutokset ympäröivät yleensä vaaleita kalpeita läiskiä.
    • Ilmiötä esiintyy yleisimmin raajoissa (reidet, sääret, olkavarret), ja se on yhteydessä ihon pintaverenkierron muutoksiin.
  • Fysiologinen muoto
    • Etenkin vastasyntyneillä, lapsilla ja nuorilla aikuisilla (cutis marmorata), tulee esiin kylmällä ilmalla.
  • Synnynnäiset muodot
    • Harvinaisia, varhaislapsuudesta saakka
    • Yleensä pysyviä (cutis marmorata telangiectatica congenita)
    • Voi olla itsenäinen ihon oire tai olla yhteydessä harvinaisiin oireyhtymiin.
  • Primaarinen livedo reticularis
    • Ilmaantuu ilman taustalla olevaa syytä; esiintyy usein myös lähisuvussa.
  • Sekundaarinen livedo (syn. livedo racemosa)
    • Akuutisti alkanut, persistoiva, joskus laaja-alainen livedo
    • Ei yhteyttä lämpötilan vaihteluihin
    • Verkkomainen punoitus on usein epäsymmetristä ja verkon rengasmuutokset epäsäännöllisiä.
    • Voi esiintyä kipua ja haavaumia iholla.
    • Taustalla voi olla erilaisia sairauksia, jotka aiheuttavat yleensä muitakin oireita kuin livedokuvioitusta iholla.
    • Mahdollisia aiheuttajia
      • Tukostaipumus (hankinnaiset ja periytyvät trombofiliat, mm. fosfolipidivasta-aineoireyhtymä, Sneddonin oireyhtymä, livedoidi vaskulopatia)
      • Verisuonisairaudet (ateroskleroosi, vaskuliitti, polyarteritis nodosa, sydämen vajaatoiminta)
      • Hematologiset sairaudet (mm. polysytemia, myelooma, lymfoomat)
      • Autoimmuunisairaudet (mm. SLE, nivelreuma)
      • Infektiot (mm. C-hepatiitti, parvorokko)
      • Lääkkeet (mm. amantadiini, sympatomimeetit, sytostaatit ym.)
  • Hoito on syynmukaista, jos mahdollista; kylmäsuojaus.

Kämmenten ja jalkapohjien valkoiset täplät (pseudoleukoderma angiospasticum)

  • Yleinen löydös
  • Lämpötilan vaihtelussa ilmaantuu kämmeniin ja/tai jalkapohjiin verkkomaista punoitusta ja valkoisia läiskiä.
  • Valkoisia läiskiä voi esiintyä myös käsivarsissa ja säärissä (Bier spots).
  • Ei yhteyttä sairauksiin

Kylmänokkosihottuma (urticaria e frigore)

  • Fysikaalisten nokkosihottumien alamuoto (krooninen indusoituva urtikaria), jossa kylmäaltistus (kylmä ilma, vesi tai esineet) provosoi melko nopeasti kutisevia nokkospaukamia, ihon punoitusta ja turvotusta
  • Oireet voivat jatkua muutamia tunteja. Myös anafylaktisia reaktioita voi esiintyä.
  • Usein yhteydessä muihin kroonisiin nokkosihottumiin, etenkin fysikaalisiin (dermografismi, kolinerginen urtikaria)
  • Voi esiintyä sekundaarisena oireena infektion laukaisemana ja harvoin hematologisissa maligniteeteissa.
  • Harvoin oire perinnöllisestä autoinflammatorisesta sairaudesta (esim. familial cold autoinflammatory syndrome, FCAS)
  • Hoito sama kuin muissa kroonisissa nokkosihottumissa «Nokkosihottumat (urtikariat)»12

Kuuman aiheuttamat oireet

Jalkojen ja käsien polte (erytromelalgia)

  • Käsissä ja jaloissa esiintyy kohtauksittain polttavaa kipua sekä ihon punoitusta ja kuumotusta.
  • Tyyppipaikat ovat jalkapohjat ja varpaat sekä sormet. Voi esiintyä myös kasvoilla ja korvissa.
  • Oireet provosoituvat lämpimässä tai kun raajaa riiputetaan alaspäin.
  • Oireita lievittävät viilentäminen ja raajan nosto.
  • Primaarinen muoto on perinnöllinen. Se on naisilla yleisempi ja ilmaantuu usein teini-iässä. Kohtausten välissä voi olla akrosyanoosia, kylmänkyhmyjä ja Raynaud’n ilmiötä.
  • Sekundaarinen muoto ilmaantuu uutena oireena ja on harvinaisempi. Se on usein epäsymmetrinen. Voi olla yhteydessä myeloproliferatiivisiin sairauksiin (esim. polysytemia vera «Polycythaemia vera (PV)»9, essentiaalinen trombosytemia «Trombosytoosi»13) ja lääkeaineisiin, harvoin neuropatioihin, reumatologisiin sidekudossairauksiin (esim. nivelreuma) tai infektioihin.
  • Hoito
    • Viilennys, provosoivien tekijöiden välttäminen
    • Tarvittaessa viilentävät voiteet (esim. mentolivoiteet, kylmägeelit, kamferisprii tms.)
    • Paikallispuudutusvoiteet (esim. lidokaiini- ja/tai prilokaiini-voiteet)
    • Tulehduskipulääkkeet p.o., esim. ASA 100–250(–500) mg/vrk
    • Kalsiumkanavan salpaajat, esim. nifedipiini-depottabletti 20–60 mg 1 × 1
    • Vaikeissa tapauksissa käytetään neuropaattisen kivun hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä, esim. amitriptyliiniä: aloitus 10–25 mg/vrk (illalla), annoksen lisäys tarvittaessa (ks. artikkeli Krooninen kipu «Krooninen kipu»14).

Kolinerginen urtikaria (urticaria cholinergica)

  • Nokkospaukamia ilmaantuu kuumassa ilmassa, suihkussa, kylvyn jälkeen tai hikoilua aiheuttavassa liikunnassa etenkin rintakehälle, vartalolle ja kaulalle. Oireet kestävät yleensä joitakin kymmeniä minuutteja.
  • Hoito on sama kuin kroonisissa nokkosihottumissa. Antihistamiineja on käytetty myös ennaltaehkäisevästi ennen rasitusta «Nokkosihottumat (urtikariat)»12.

Liikahikoilu (hyperhidrosis) ja ihon kohtauksittain punoitus (flush)

Lämmön aiheuttama verkkokuvioitus (erythema ab igne)

  • Paikallisen lämpöaltistuksen (esim. lämpötyyny, lämpöpatteri, kannettava tietokone, takka tms.) aiheuttama punoittava verkkokuvio iholla
  • Paranee yleensä jättämällä verkkomaista hyperpigmentaatiota, joka vaalenee hitaasti viikoissa tai kuukausissa.

Hikinäpyt (miliaria)

  • Melko yleinen vaiva, joka johtuu hikirauhasten tukkeutumisesta
  • Yleensä syynä kostea ja lämmin ulkoilma, sauna, vaatetus tai lämpimät vuodevaatteet
  • Esiintyy useammin vauvoilla ja pikkulapsilla sekä ikäihmisillä (etenkin sairaalahoidossa, laitospotilaat).
  • Iholla näkyy laajalti pieniä nuppineulan pään kokoisia punoittavia näppylöitä, jotka usein kutisevat (miliaria rubra; kuva «»4).
  • Joillakin potilailla voi esiintyä myös pieniä nesterakkuloita (miliaria crystallina) tai märkänäppylöitä (miliaria pustulosa).
  • Tyyppipaikat ovat niska, kainalot, nivustaipeet ja ylävartalo. Näppylät painottuvat usein hautuneille, vaatteiden hankaamille alueille.
  • Hoito: viilennys, pahentavien tekijöiden välttäminen (esim. hautuvat vaatteet) ja tarvittaessa kevyet perusvoiteet (lotion-tyyppiset), ryhmien I–II glukokortikoidivoiteet lyhyinä jaksoina

Tutkimukset

  • Kliininen kuva ja oireiden yhteys lämpötilaan
    • Diagnoosin kannalta olennaisia ovat hyvä kliininen tutkimus ja perusteellinen haastattelu (taudin kehittyminen, oireet, hoidot ja potilaan taustatekijät).
  • Kohdennettuja jatkotutkimuksia tarvitaan vain, jos epäillään iho-oireen taustalla yleissairauksia (sekundaariset muodot). Nämä aiheuttavat käytännössä aina myös muita oireita kuin pelkästään lämpötilaan liittyviä iho-oireita.
  • Kylmänkyhmyissä, akrosyanoosissa ja livedossa potilaalta voidaan tarkistaa esim. PVKT, La, ANAAb, ENAAb.
  • Muita tutkimuksia tehdään tarvittaessa kohdennetusti. Erikoissairaanhoitoa konsultoidaan, mikäli epäillään taustalla olevaa yleissairautta (esim. reumatologiset sidekudossairaudet tai hematologiset sairaudet). Ks. myös artikkeli Raynaud’n ilmiö «Raynaud’n ilmiö (RP) eli valkosormisuus»2.
  • Tärkeää on tunnistaa potilaat, joilla on sekundaarinen livedo ja tromboembolisia tapahtumia (tukostaipumus ym.) tai ihon ulseraatioita (vaskuliitti).

Hoito

  • Oireenmukainen hoito mahdollisuuksien mukaan (ks. ylempänä)
  • Oireet lievittyvät yleensä pahentavien tekijöiden välttämisellä (kylmä- ja kosteusaltistuksen välttäminen, ihon suojaus, viilennys); tupakoinnin lopettaminen.
  • Sekundaarisissa muodoissa taustalla olevan syyn hoito

Konsultaatio

  • Vaikeissa tai epäselvissä tapauksissa tarvittaessa ihotautilääkärin konsultaatio (diagnoosin varmistus)
  • Jos vahva epäily taustalla olevasta yleissairaudesta, tarvittaessa kliinisten löydösten ja tutkimustulosten perusteella sisätautilääkärin, reumatologin tai hematologin konsultaatio

Kirjallisuutta

  1. Kapnia AK, Ziaka S, Ioannou LG, ym. Population Characteristics, Symptoms, and Risk Factors of Idiopathic Chilblains: A Systematic Review, Meta-Analysis, and Meta-Regression. Biology (Basel) 2022;11(11): «PMID: 36421364»PubMed
  2. Kashetsky N, Mukovozov IM, Bergman J. Chilblain-Like Lesions (CLL) Associated With COVID-19 ("COVID Toes"): A Systematic Review. J Cutan Med Surg 2021;25(6):627-633 «PMID: 33849305»PubMed
  3. Sachdeva M, Mufti A, Maliyar K ym. A Review of COVID-19 Chilblains-like Lesions and Their Differential Diagnoses. Adv Skin Wound Care 2021;34(7):348-354. «PMID: 34125725»PubMed
  4. Nyssen A, Benhadou F, Magnée M ym. Chilblains. Vasa 2020;49(2):133-140. «PMID: 31808732»PubMed
  5. Mann N, King T, Murphy R. Review of primary and secondary erythromelalgia. Clin Exp Dermatol 2019;44(5):477-482. «PMID: 30609105»PubMed
  6. Wollina U, Koch A, Langner D ym. Acrocyanosis - A Symptom with Many Facettes. Open Access Maced J Med Sci 2018;6(1):208-212. «PMID: 29484025»PubMed
  7. Klein-Weigel PF, Volz TS, Richter JG. Erythromelalgia. Vasa 2018;47(2):91-97. «PMID: 29299961»PubMed
  8. Sánchez-Borges M, González-Aveledo L, Caballero-Fonseca F ym. Review of Physical Urticarias and Testing Methods. Curr Allergy Asthma Rep 2017;17(8):51. «PMID: 28634900»PubMed
  9. Souwer IH, Bor JH, Smits P ym. Nifedipine vs Placebo for Treatment of Chronic Chilblains: A Randomized Controlled Trial. Ann Fam Med 2016;14(5):453-9. «PMID: 27621162»PubMed
  10. Medlin JL, Hansen KE, Fitz SR ym. A systematic review and meta-analysis of cutaneous manifestations in late- versus early-onset systemic lupus erythematosus. Semin Arthritis Rheum 2016;45(6):691-7. «PMID: 26972993»PubMed
  11. Sajjan VV, Lunge S, Swamy MB ym. Livedo reticularis: A review of the literature. Indian Dermatol Online J 2015;6(5):315-21. «PMID: 26500860»PubMed
  12. Parsi K, Partsch H, Rabe E ym. Reticulate eruptions. Part 1: Vascular networks and physiology. Australas J Dermatol 2011;52(3):159-66. «PMID: 21834809»PubMed