Piilota sisällysluettelo

Tulostuksen esikatselu Tekstikoko: A A A

Dyslipidemiat

Suosituksessa käytettyjä lyhenteitä
Kohderyhmät
Dyslipidemioiden hoidon kohdistaminen
Epidemiologia
Dyslipidemiat ateroskleroosin riskitekijänä
Diagnostiikka
- Perinnölliset dyslipidemiat
Hoidon tavoitteet
Elämäntapamuutokset
Aikuisten lääkehoito
Erityisryhmät
Hoidon porrastus ja seuranta
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien yhdistys ry:n asettama työryhmä
- Sidonnaisuudet
Vastuun rajaus
Kirjallisuutta

Dyslipidemiat

Käypä hoito

2.4.2009

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä

Suosituksen tulostettava versio (pdf) «»1

Tiivistelmä suomeksi «Dyslipidemiat»1 ja englanniksi «Dyslipidaemias»2

Tiivistelmä potilaille «Kolesterolin ja veren muiden rasvojen häiriöt (dyslipidemiat)»3

Keskeinen sanoma

Suositus antaa ohjeet dyslipidemioiden (suurentunut seerumin kokonais- tai LDL-kolesteroli- tai triglyseridipitoisuus, pieni HDL-kolesterolipitoisuus tai näiden yhdistelmä) hoidosta aikuisilla, lapsilla ja nuorilla. Tarkoituksena on päivittää hoitotavoitteet ja korostaa kokonaisriskin arviointia.
Suositus noudattaa uusimman eurooppalaisen valtimotautien ehkäisysuosituksen päälinjoja «Graham I, Atar D, Borch-Johnsen K ym. European guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice: executive summary. Eur Heart J 2007;28:2375-414 »1, «Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy käytännön lääkärintyössä: Yhteenveto. Eurooppalainen suositus. Suom Lääkäril 2008;63(49, liite):1-51 »2, «European guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice: full text. Fourth Joint Task Force of the European Society of Cardiology and other Societies on Cardiovascular Disease Pr»3.
- Suuren riskin alarajana käytetään valtimotaudeista aiheutuvaa vähintään 5 %:n kuolemanvaaraa kymmenen vuoden aikana ks. kuva «SCORE-taulukko»1
  , «SCORE-kuvaan liittyvät lisäohjeet»1, SCORE-laskuri «SCORE-laskuri»1.
- Riski sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen voidaan arvioida suomalaisella FINRISKI-laskurilla «Vartiainen E, Laatikainen T, Salomaa V, Jousilahti P, Peltonen M, Puska P. Sydäninfarkti- ja aivohalvausriskin arviointi FINRISKI-tutkimuksessa. Suom Lääkäril 2007;62:4507-13 »4. Viiden prosentin suuruista valtimotautikuoleman vaaraa vastaa noin 10 %:n suuruinen valtimotautitapahtumien ilmaantumisen vaara FINRISKI-aineistossa.
- Yleisesti suositeltava seerumin kokonaiskolesterolipitoisuus on alle 5.0 mmol/l ja LDL-kolesterolipitoisuus alle 3.0 mmol/l. Suuren riskin henkilöillä tavoitepitoisuudet ovat alle 4.5 mmol ja alle 2.5 mmol/l (alle 4.0 ja 2.0 mmol/l, jos mahdollista).
- Lääkehoitoa tarvitaan yleensä valtimotautia, diabetesta ja familiaalista hyperkolesterolemiaa (FH) sairastavilla.
Dyslipidemia on tärkeä valtimotautien kokonaisriskiin vaikuttava tekijä, mutta lääkäri arvioi, mihin tekijöihin vaikuttamalla kokonaisriskiä pienennetään parhaiten.
Väestötasolla dyslipidemian hoidon pääpaino on elämäntapamuutoksissa (ruokavalio, liikunta, tupakointi).
Akuutin sepelvaltimotautikohtauksen yhteydessä suuriannoksisen statiinihoidon aloittaminen on tarpeen.

Suosituksessa käytettyjä lyhenteitä

Pääasiassa lääketutkimuksista käytettyjen lyhenteiden merkitys on esitetty sähköisessä tausta-aineistossa «Suosituksessa käytettyjä tutkimushankkeiden lyhenteitä (lähinnä lääketutkimuksia)»2.

Kohderyhmät

Suositus on tarkoitettu kaikille terveydenhuollossa työskenteleville.

Dyslipidemioiden hoidon kohdistaminen

Dyslipidemioiden hoidon tavoitteena on ateroskleroosin ja kaikkien siitä johtuvien valtimotautien (sepelvaltimotauti, aivovaltimotauti, suurten valtimoiden kuten aortan ateroskleroosi ja perifeerinen valtimotauti) ehkäisy ja hoito.
Riskipotilaat olisi löydettävä ajoissa, jotta hoidon hyöty koko elämänkaaren kannalta olisi optimaalinen «Ketola E, Laatikainen T, Vartiainen E. Evaluating risk for cardiovascular diseases - vain or value? How do different cardiovascular risk scores act in real life. Eur J Public Health, painossa. »243.
Hoidon tarpeen määrittämisessä on keskeistä sydän- ja verisuonitautikuoleman kokonaisriskin arviointi «Graham I, Atar D, Borch-Johnsen K ym. European guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice: executive summary. Eur Heart J 2007;28:2375-414 »1, «Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy käytännön lääkärintyössä: Yhteenveto. Eurooppalainen suositus. Suom Lääkäril 2008;63(49, liite):1-51 »2, «European guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice: full text. Fourth Joint Task Force of the European Society of Cardiology and other Societies on Cardiovascular Disease Pr»3, kuva «SCORE-taulukko»1
, «SCORE-kuvaan liittyvät lisäohjeet»1, joka voidaan tehdä yksinkertaisesti saatavien kliinisten tietojen ja laboratoriokokeiden avulla.
- Näitä tekijöitä ovat etenkin jo olemassa oleva valtimotauti ja diabetes «Diabetes on suuren valtimotautiriskin ja huonon ennusteen merkkiominaisuus»3, joita potevilla kokonaisriski on aina suurentunut.
Oireettomien kokonaisriskiä arvioidaan erityisesti seuraavien tekijöiden avulla:
- sukupuoli
- ikä
- tupakointi
- verenpaine
- seerumin kokonaiskolesterolipitoisuus (erityisesti LDL-kolesteroli) kuva «Sepelvaltimotaudin vaara suhteessa seerumin kolesterolipitoisuuteen»2
  , «Suomen Sisätautilääkärien Yhdistyksen ja Suomen Kardiologisen Seuran suositus. Hyperkolesterolemian ja muiden dyslipidemioiden diagnostiikka ja hoito aikuisilla. Duodecim 1988;104:1425-38 »5
- seerumin HDL-kolesterolipitoisuus (lisäksi kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin suhde)
- seerumin triglyseridipitoisuus
- liikapaino (painoindeksi, vyötärönympärys)
- valtimotautien sukurasitus «Chow CK, Pell AC, Walker A, O'Dowd C, Dominiczak AF, Pell JP. Families of patients with premature heart disease: an obvious but neglected target for primary prevention. BMJ 2007;335:481-5»6.
Oireettomien kokonaisriskin arvioinnissa voidaan käyttää ns. riskilaskureita «Strandberg T. Riskilaskurin hyödyt ja sudenkuopat. Suomen Lääkäril 2007;62:4503-4»7.
- Validoituja laskureita ovat
  - eurooppalaisiin (mm. suomalaisiin) aineistoihin perustuva SCORE-laskuri (arvioi valtimotaudeista aiheutuvaa kuolemanvaaraa) «Graham I, Atar D, Borch-Johnsen K ym. European guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice: executive summary. Eur Heart J 2007;28:2375-414 »1, «Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy käytännön lääkärintyössä: Yhteenveto. Eurooppalainen suositus. Suom Lääkäril 2008;63(49, liite):1-51 »2, «European guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice: full text. Fourth Joint Task Force of the European Society of Cardiology and other Societies on Cardiovascular Disease Pr»3, katso kuva «SCORE-taulukko»1
    , «SCORE-kuvaan liittyvät lisäohjeet»1, SCORE-laskuri «SCORE-laskuri»1.
  - FINRISKI-aineistoon perustuva laskuri, joka huomioi myös ei-fataalit valtimotautitapahtumat «Vartiainen E, Laatikainen T, Salomaa V, Jousilahti P, Peltonen M, Puska P. Sydäninfarkti- ja aivohalvausriskin arviointi FINRISKI-tutkimuksessa. Suom Lääkäril 2007;62:4507-13 »4, www «http://www.ktl.fi/portal/suomi/osastot/eteo/tutkimus/riskipiste/finriski-laskuri»1.
Kokonaisriskiä pienennetään vaikuttamalla yksittäisiin riskitekijöihin. Suomalaiset «Alemao E, Yin D, Sintonen H, Salomaa V, Jousilahti P. Evaluation of lipid-lowering therapy and cholesterol goal attainment in Finland: the National FINRISK Study. Am J Cardiovasc Drugs 2006;6:349-55»8, «Strandberg T. Dyslipidemian hoidon tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan yhteistyötä. Suom lääkäril 2008;63:373-7»9, «Rantanen K, Strandberg T, Vanhanen H. Aivohalvausriski verenpainelääkityillä avohoitopotilailla. Suom lääkäril 2005;60:2445-50»10, «Varis J, Savola H, Vesalainen R, Kantola I. Verenpainetaudin hoitotasapaino ei ole Suomessa vieläkään hyvä. Suom lääkäril 2008;40:3289-95»11 ja kansainväliset selvitykset «EUROASPIRE II Study Group. Lifestyle and risk factor management and use of drug therapies in coronary patients from 15 countries; principal results from EUROASPIRE II Euro Heart Survey Programme. Eur »12, «Kotseva K, Stagmo M, De Bacquer D, De Backer G, Wood D; EUROASPIRE II Study Group. Treatment potential for cholesterol management in patients with coronary heart disease in 15 European countries: find»13, «Svilaas A, Strandberg T, Eriksson M, Hildebrandt P, Westheim A. Lipid lowering treatment patterns and goal attainment in Nordic patients with hyperlipidemia. Scand Cardiovasc J 2008;42:279-87»14, «Steinberg BA, Bhatt DL, Mehta S ym. Nine-year trends in achievement of risk factor goals in the US and European outpatients with cardiovascular disease. Am Heart J 2008;156:719-27»15, «Schmittdiel JA, Uratsu CS, Karter AJ ym. Why don't diabetes patients achieve recommended risk factor targets? Poor adherence versus lack of treatment intensification. J Gen Intern Med 2008;23:588-94»16 osoittavat edelleen selviä puutteita dyslipidemian ja kohonneen verenpaineen hoidon toteutuksessa sekä tupakoinnin lopettamisessa.
Herkän CRP:n käytön merkitys riskin arvioinnissa on selkiytymätön «Hlatky MA. Expanding the orbit of primary prevention − moving beyond JUPITER. N Engl J Med 2008;359:2280-2 »17.
Dyslipidemioiden hoidon tärkeimmät kohderyhmät ovat suuren riskin henkilöt.
- Tähän ryhmään kuuluvat ne, joilla on
  1. sepelvaltimotauti
  2. muu ateroskleroottinen valtimotauti (aivovaltimo, perifeeriset valtimot, aortta) tai
  3. tyypin 2 diabetes tai tyypin 1 diabetes, johon liittyy mikroalbuminuria.
- Suuren riskin ryhmään kuuluvat myös oireettomat henkilöt, joiden kokonaisriski sairastua valtimotautiin on suuri. Näillä henkilöillä on jokin seuraavista tekijöistä:
  1. Riskitekijäkasauma, jonka perusteella on SCOREn mukaan laskettuna vähintään 5 %:n vaara kuolla sydän- ja verisuonitautiin kymmenen seuraavan vuoden aikana «Graham I, Atar D, Borch-Johnsen K ym. European guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice: executive summary. Eur Heart J 2007;28:2375-414 »1, «Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy käytännön lääkärintyössä: Yhteenveto. Eurooppalainen suositus. Suom Lääkäril 2008;63(49, liite):1-51 »2, «European guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice: full text. Fourth Joint Task Force of the European Society of Cardiology and other Societies on Cardiovascular Disease Pr»3. Myös henkilöt, joilla on metabolinen oireyhtymä, kuuluvat usein tähän ryhmään.
  2. Perinnöllinen dyslipidemia (ks. Perinnölliset dyslipidemiat sekä «FH-taudin ja tyypin III dyslipidemian diagnostiikka ja hoito»4 ja «Familiaalinen kombinoitu hyperlipidemia»5)
    - familiaalinen hyperkolesterolemia
    - tyypin III hyperlipidemia tai
    - familiaalinen kombinoitunut hyperlipidemia
  3. Seerumin hyvin suuri kolesterolipitoisuus (kokonaiskolesteroli vähintään 8.0 mmol/l, LDL-kolesteroli vähintään 6.0 mmol/l)
  4. Valtimotautien sukurasitus: ensimmäisen asteen sukulaisella nuorella iällä diagnosoitu valtimotauti (mies alle 55 vuotta, nainen alle 65 vuotta) tai muuten painavat syyt epäillä sukurasitusta
- Edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvien hoidolla saavutetaan suurin lääketieteellinen ja todennäköisesti myös terveystaloudellinen hyöty «Ebrahim S, Davey Smith G, McGabe C ym. What role for statins? A review and economic model. Health Technol Assess 1999;3:i-iv»18.
Primaaripreventio kohdistuu henkilöihin, joilla ei koskaan ole ollut ateroskleroottisen sairauden oireita tai löydöksiä. Lääkehoito kohdistetaan niihin, joiden sydän- ja verisuonitautien kokonaisvaara on suuri elämäntapamuutoksista huolimatta.
Sekundaaripreventiolla pyritään estämään jo syntyneen sairauden pahenemista tai uusia sairauskohtauksia. Tämä yleensä edellyttää lääkehoitoa.
Raja primaari- ja sekundaariprevention välillä on kuitenkin liukuva, koska oireettomalla henkilöllä voi olla yhtä suuri tai suurempikin valtimotautitapahtuman vaara kuin jo sairastuneella.
Jo ensimmäinen tautikohtaus saattaa olla tappava, jolloin potilas ei koskaan pääse sekundaariprevention piiriin.

Epidemiologia

Seerumin lipidipitoisuudet Suomessa

Seerumin kokonaiskolesteroli- ja triglyseridipitoisuudet suurentuvat miehillä noin 50:een ja naisilla 60–70 ikävuoteen asti.

Poikkeavat lipidipitoisuudet ovat suomalaisessa väestössä yleisiä, mutta tämä ei automaattisesti merkitse sitä, että kaikki tarvitsisivat lääkehoitoa. Tavoitteena pidetään seerumin kokonaiskolesterolipitoisuuden arvoa alle 5.0 mmol/l ja LDL-kolesteroliarvoa alle 3.0 mmol/l.
FINRISKI 2007 -tutkimuksen «Vartiainen E, Peltonen M, Laatikainen T ym. FINRISKI-tutkimus: Sekä miesten että naisten sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisriski pieneni viime vuosina. Suom Lääkäril 2008;15:1375-81»19 aineistossa
- 25–64-vuotiaiden miesten keskimääräinen kolesterolipitoisuus oli 5.3 mmol/l ja naisten 5.2 mmol/l.
  - Kokonaiskolesteroliarvo oli vähintään 5 mmol/l noin 60 %:lla miehistä ja naisista.
  - Noin 37 %:lla arvo oli alueella 5–6 mmol/l ja pitoisuuden 6 mmol/l:n ylittävä arvo oli noin 22 %:lla.
  - Arvon 7 mmol/l:n ylittävä pitoisuus oli 5 %:lla miehistä ja naisista.
  - Verrattuna tilanteeseen vuonna 2002 seerumin kolesterolipitoisuus on pienentynyt ja sukupuoleen liittyvät erot hyperkolesterolemian yleisyydessä ovat pienentyneet.
- HDL-kolesterolipitoisuus oli pieni (≤ 1.0 mmol/l) 17 %:lla miehistä ja ≤ 1.3 mmol/l 26 %:lla naisista. HDL-kolesteroliarvo oli alle 1 mmol/l 15 %:lla 25–64-vuotiaista miehistä ja 4 %:lla samanikäisistä naisista.
- Seerumin triglyseridipitoisuus oli suurentunut (> 1.7 mmol/l) miehistä 33 %:lla ja naisista 19 %:lla.
- Yhdistelmä pieni HDL-kolesterolipitoisuus (miehillä ≤ 1.0 mmol/l ja naisilla ≤ 1.3 mmol/l) ja suuri triglyseridipitoisuus (>1.7 mmol/l) oli 10 %:lla miehistä ja 9 %:lla naisista.
- Vähintään 10 %:n valtimotautiriski seuraavien kymmenen vuoden aikana FINRISKI-riskilaskurilla arvioituna oli ikäryhmässä 40–49 vuotta 0.9 %:lla miehistä mutta ei yhdelläkään naisella, 50–59 vuotiaiden ryhmässä 19 %:lla miehistä ja 2 %:lla naisista. Yli 60-vuotiaista miehistä valtimotautiriskin raja-arvo ylittyi 87 %:lla ja naisista 32 %:lla. Ilman riskitekijöitä yli 60-vuotiaiden miesten valtimotautiriski ylitti raja-arvon 63 %:lla, kun taas yhdelläkään yli 60-vuotiaalla naisella riski ei ylittynyt, jos riskitekijöitä ei ollut.
Vuonna 2006 sai dyslipidemialääkkeistä lääkekorvausta 517 000 henkilöä ja heistä valtaosa (98 %) käytti statiinilääkitystä, jonka määrä oli enemmän kuin kaksinkertaistunut vuodesta 2002 «Ruokoniemi P, Helin-Salmivaara A, Klaukka T, Neuvonen PJ, Huupponen R. Shift of statin use towards the elderly in 1995-2005: a nation-wide register study in Finland. Br J Clin Pharmacol 2008;66:405-10»20. Statiiniryhmän lääkkeiden käyttö on runsasta varsinkin vanhemmissa ikäryhmissä.

Seerumin lipidipitoisuuksien ja ruokavalion viimeaikaiset muutokset

FINRISKI 2007 -tutkimuksen «Vartiainen E, Peltonen M, Laatikainen T ym. FINRISKI-tutkimus: Sekä miesten että naisten sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisriski pieneni viime vuosina. Suom Lääkäril 2008;15:1375-81»19 mukaan seerumin kolesterolipitoisuus oli edeltäneellä viisivuotisjaksolla pienentynyt 0.5 mmol/l sekä miehillä että naisilla. Myös koulutusryhmien väliset erot seerumin kolesterolipitoisuudessa olivat pienentyneet.
FINRAVINTO 2007 -tutkimuksen «Pietinen P, Paturi M, Reinivuo H, ym. Finravinto-2007-tutkimus: Ravintotottumukset ovat kehittyneet enimmäkseen myönteiseen suuntaan. Suom Lääkäril 2008;33:2595-9»21 mukaan rasvan kokonaissaanti lähenee suosituksen mukaista tavoitetta, joka on enintään 30 % kokonaisenergiasta ensisijaisesti tyydyttyneen rasvan saannin vähentymisen kautta. Toisaalta moni- ja kertatyydyttymättömien rasvahappojen saanti oli hieman lisääntynyt viisi vuotta varhaisemmista lukemista.
Tyydyttyneiden rasvojen osuutta tulisi edelleen vähentää, osin korvaamalla ne kasviöljyillä ja kasvirasvoilla, jotta päästäisiin suositusten mukaiseen 10 %:iin energiansaannista nykyisen noin 12–13 %:n sijasta.
- Tyydyttyneen rasvan lähteet riippuvat sukupuolesta ja iästä. Juustojen ja voin sekä voita sisältävien levitteiden runsas käyttö näkyy kaikissa ikäryhmissä. Nuorilla miehillä korostuvat pizzat, 55–64-vuotiailla miehillä makkarat ja rasvaiset liharuoat, nuorilla naisilla suklaa sekä 55–64-vuotiailla naisilla makeat kahvileivät.
Edellisenä viisivuotiskautena 1997–2002 väestön seerumin kolesterolipitoisuus ei pienentynyt eikä rasvojen käyttö muuttunut.
FINRISKI 2007 -tutkimuksen «Vartiainen E, Peltonen M, Laatikainen T ym. FINRISKI-tutkimus: Sekä miesten että naisten sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisriski pieneni viime vuosina. Suom Lääkäril 2008;15:1375-81»19 mukaan väestön lihominen on jatkunut niin, että painoa on tullut lisää miehillä keskimäärin 0.5 kg ja naisilla 0.9 kg vuodesta 2002. Lihominen painottuu alle 45-vuotiaisiin. Ylipainosta on tullut väestön yleisin riskitekijä. Uutena lihavuuden taustalla olevana tekijänä lienee lisääntynyt alkoholinkulutus. Ravinnon saannin ja liikunnan tasapainoon on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.

Lapset ja nuoret

Suomalaisten lasten ja nuorten seerumin kokonaiskolesterolipitoisuudet ovat pienentyneet viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana keskimäärin 0.5 mmol/l (9 %) «Viikari J, Akerblom HK, Nikkari T ym. Atherosclerosis precursors in Finnish children and adolescents. IV. Serum lipids in newborns, children and adolescents. Acta Paediatr Scand Suppl 1985;318:103-9»22, «Räsänen L, Ahola M, Kara R, Uhari M. Atherosclerosis precursors in Finnish children and adolescents. VIII. Food consumption and nutrient intakes. Acta Paediatr Scand Suppl 1985;318:135-53»23, «Niinikoski H, Lagström H, Jokinen E ym. Impact of repeated dietary counseling between infancy and 14 years of age on dietary intakes and serum lipids and lipoproteins. The STRIP Study. Circulation 200»24.
- LASERI-tutkimuksen mukaan seerumin kokonaiskolesterolipitoisuus vuonna 1980 oli kuusivuotiailla 5.0 mmol/l, yhdeksänvuotiailla 5.0 mmol/l, 12-vuotiailla 4.9 mmol/l ja 15-vuotiailla 4.6 mmol/l.
- STRIP-tutkimuksessa 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa kokonaiskolesteroliarvoksi saatiin seitsemänvuotiailla verrokkiryhmän lapsilla 4.5 mmol/l, kymmenenvuotiailla 4.6 mmol/l, 12-vuotiailla 4.4 mmol/l ja 14-vuotiailla 4.2 mmol/l.
Aikuisväestön ruokavalion muutokset ovat nähtävissä myös lapsilla.
- LASERI-tutkimuksen mukaan vuonna 1980 tyydyttyneen rasvan osuus kokonaisenergiasta oli 3–15-vuotiailla keskimäärin 20 %.
- STRIP-tutkimuksessa verrokkiväestön 4–14-vuotiailla vastaava osuus oli 13–14 %.
- Suunta on hyvä, mutta tyydyttyneen rasvan keskimääräinen saanti on selvästi yli suosituspitoisuuden (10 % kokonaisenergiasta).
Positiivisten ruokavaliomuutosten vastapainona ylipainoisuus ja lihavuus ovat lisääntyneet merkittävästi lapsiväestössä.
- Viisivuotiailla muutos on ollut pieni; ylipainoisten osuus oli vuonna 1986 12.4 % ja 20 vuotta myöhemmin 13.8 % «Vuorela N, Saha MT, Salo MK. Prevalence of overweight and obesity in 5- and 12-year-old Finnish children in 1986 and 2006. Acta Paediatrica 2008 Nov 4 [Epub ahead of print] »25.
- Sen sijaan 12-vuotiailla muutos on merkittävä: ylipainoisten osuus on suurentunut 12.9 %:sta 21.4 %:iin.
- Merkittävin syy ylipainoisuuden ja lihavuuden lisääntymiseen on todennäköisesti arkiliikunnan väheneminen. Alle kouluikäisillä spontaani leikkimisen ja arkiliikunnan tarve ei ole muuttunut. Sen sijaan kouluikäisillä motorisoitunut ympäristö ja immobilisoivat harrastukset ovat vähentäneet päivittäistä energiankulutusta.
- Ks. Käypä hoito -suositus Lasten lihavuus «Lasten lihavuus»4, «Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Lasten lihavuus. Käypä hoito -suositus (online www.kaypahoito.fi) 1.8.2005»26.

Dyslipidemiat ateroskleroosin riskitekijänä

Dyslipidemia on keskeinen syy ateroskleroosin kehittymiseen sepelvaltimoihin, ja se on tärkeä tekijä myös aivovaltimoiden, aortan ja alaraajavaltimoiden ateroskleroosin synnyssä. Seerumin suuren kokonaiskolesterolipitoisuuden ja erityisesti suuren LDL-kolesterolipitoisuuden haitallisista vaikutuksista valtimotaudin syntyyn on vuosikymmenien tutkimustyön tuloksena monipuoliset todisteet.
- Ks. sähköinen tausta-aineisto «Dyslipidemiat valtimoahtaumataudin riskitekijänä»6, «Missä iässä sepelvaltimotauti alkaa?»7, «Triglyseridit ateroskleroosin etiologiassa»8, «HDL-kolesterolin muuntelun merkitys on mutkikas kysymys»9.
- Keski-iän kokonaiskolesterolipitoisuus ennustaa vahvasti kuolleisuutta myöhäisellä iällä suomalaisen tutkimuksen mukaan «Strandberg TE, Strandberg A, Rantanen K, Salomaa VV, Pitkälä K, Miettinen TA. Kolesteroli, kuolemanvaara ja elämänlaatu vanhuusiässä Helsingin johtajatutkimuksen 39 vuoden seuranta. Suom lääkäril 2005»27.
- Myöhäisellä iällä riskitekijöiden merkitys muuttuu mm. selektion ja kolesterolipitoisuutta pienentävien sairauksien takia.
- Vaikka nuorena ja keski-iässä mitattu kokonaiskolesterolipitoisuus yleensä ennustaa hyvin kuolleisuutta «Strandberg TE, Strandberg A, Rantanen K, Salomaa VV, Pitkälä K, Miettinen TA. Kolesteroli, kuolemanvaara ja elämänlaatu vanhuusiässä Helsingin johtajatutkimuksen 39 vuoden seuranta. Suom lääkäril 2005»27, myöhäisellä iällä mitatun kolesterolipitoisuuden ennustemerkitys on epäselvempi, jopa käänteinen «Schatz IJ, Masaki K, Yano K, Chen R, Rodriguez BL, Curb JD. Cholesterol and all-cause mortality in elderly people from the Honolulu Heart Program: a cohort study. Lancet 2001;358:351-5»28, «Schupf N, Costa R, Luchsinger J, Tang MX, Lee JH, Mayeux R. Relationship between plasma lipids and all-cause mortality in nondemented elderly. J Am Geriatr Soc 2005;53:219-26»29.
Epidemiologisten tulosten tulkinnassa on kuitenkin huomioitava se, että kehittyvä muu sairaus voi sekä lisätä kuolemanvaaraa että pienentää kolesterolipitoisuutta «Solomon A, Kåreholt I, Ngandu T ym. Serum cholesterol changes after midlife and late-life cognition. Twenty-one-year follow-up study. Neurology 2007;68:751-6»30.
Jos seerumin suurentuneeseen triglyseridipitoisuuteen liittyy seerumin pieni HDL-kolesterolipitoisuus, on sepelvaltimotaudin vaara merkittävästi suurentunut. Erityisen suuri sepelvaltimotaudin vaara liittyy metaboliseen oireyhtymään (MBO) eli insuliiniresistenssioireyhtymään, jossa suurentuneeseen triglyseridipitoisuuteen ja pieneen HDL-kolesterolipitoisuuteen liittyy häiriintynyt glukoosiaineenvaihdunta, kohonnut verenpaine ja vyötärölihavuus.
- MBO on suomalaisessakin väestössä varsin yleinen «Vanhala MJ, Kumpusalo EA, Pitkäjärvi TK, Takala JK. Metabolic syndrome in a middle-aged Finnish population. J Cardiovasc Risk 1997;4:291-5»31, «Rantala AO, Kauma H, Lilja M, Savolainen MJ, Reunanen A, Kesäniemi YA. Prevalence of the metabolic syndrome in drug-treated hypertensive patients and control subjects. J Intern Med 1999;245:163-74»32.
- MBO ennakoi diabeteksen kehittymistä, ja siihen liittyy suurentunut valtimotaudin vaara «Onat A, Ceyhan K, Basar O, Erer B, Toprak S, Sansoy V. Metabolic syndrome: major impact on coronary risk in a population with low cholesterol levels - a prospective and cross-sectional evaluation. Ath»33, «Lakka HM, Laaksonen DE, Lakka TA ym. The metabolic syndrome and total and cardiovascular disease mortality in middle-aged men. JAMA 2002;288:2709-16»34.
- MBO:n esiaste voidaan todeta jo hyvin nuorella iällä, ja sen syntyyn vaikuttavat sekä perintö- että elämäntapatekijät; ks. Käypä hoito -suositus Lasten lihavuus «Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Lasten lihavuus. Käypä hoito -suositus (online www.kaypahoito.fi) 1.8.2005»26.
Diagnosoitu tyypin 2 diabetes lisää kliinisen valtimotaudin riskiä vielä selvemmin, ja sen lisäksi valtimotauti on diabeetikolla yleensä vaikeampi kuin muilla «Diabetes on suuren valtimotautiriskin ja huonon ennusteen merkkiominaisuus»3.
Myös tyypin 1 diabetes lisää valtimotaudin riskiä, erityisesti kun siihen liittyy mikroalbuminuria.

Diagnostiikka

Dyslipidemian diagnostiikka perustuu seerumin kokonaiskolesterolin, triglyseridien ja HDL-kolesterolin pitoisuuden määritykseen vähintään kahdeksan ja mieluiten 12 tuntia yön yli kestäneen paaston jälkeen sekä yleensä em. pitoisuuksien perusteella laskettavaan LDL-kolesterolipitoisuuteen Friedewaldin kaavan mukaisesti «Friedewald WT, Levy RI, Fredrickson DS. Estimation of the concentration of low-density lipoprotein cholesterol in plasma, without use of the preparative ultracentrifuge. Clin Chem 1972;18:499-502»35 (ohjelma «LDL-laskuri»2): LDL-kolesteroli = kokonaiskolesteroli – HDL-kolesteroli – triglyseridit / 2.2
- Laskentakaava on riittävän luotettava, jos seerumin triglyseridipitoisuus on alle 4 mmol/l.
- Nykyiset LDL-kolesterolin tavoitearvot perustuvat tutkimuksiin, joissa LDL-kolesterolipitoisuus on määritetty Friedewaldin kaavalla.
Suorat seerumin LDL-kolesterolipitoisuutta mittaavat menetelmät «LDL-kolesterolin mittausmenetelmät»10 ovat yleistymässä.
- Näitä menetelmiä tulee käyttää ainakin silloin, kun triglyseridipitoisuus on yli 4 mmol/l.
Dyslipidemialla tarkoitetaan tilannetta, jossa
- seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on yli 3.0 mmol/l tai
- triglyseridipitoisuus on yli 2.0 mmol/l tai
- HDL-kolesterolipitoisuus on pieni (alle 1.0 mmol/l), erityisesti suhteessa kokonaiskolesterolipitoisuuteen (kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin suhde on yli 4 «Castelli WP, Anderson K, Wilson PW, Levy D. Lipids and risk of coronary heart disease. The Framingham Study. Ann Epidemiol 1992;2:23-8»36) tai
- edellä mainitut tekijät yhdistyvät eri tavoin.
Usein dyslipidemiapotilaalla esiintyy kaksi tai kolme edellä mainituista poikkeavuuksista.
Erityyppisten dyslipidemioiden patogeneesin osalta viitataan yleiskatsaukseen «Kovanen P, Viikari J. Dyslipidemiat. Kirjassa: Endokrinologia. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim 2000:620-82»37.
Dyslipidemian diagnoosin tulee perustua ainakin kahteen lipidimäärityskertaan paastoseeruminäytteestä, jolloin on määritetty seerumin kokonaiskolesteroli, HDL-, LDL-kolesteroli sekä triglyseridit.
- Jos potilas joutuu sairaalaan valtimotautikohtauksen vuoksi, tulee ensimmäinen seeruminäyte lipidimäärityksiä varten ottaa mahdollisimman pian, viimeistään 24 tunnin kuluessa. Lääkehoito (lähinnä statiini) on kuitenkin aiheellinen lipidipitoisuuksista riippumatta.
Ennen diagnoosin tekoa on pyrittävä sulkemaan pois ne tilapäiset tai sekundaariset tekijät, jotka voivat vaikuttaa seerumin lipidipitoisuuksiin ja jotka voidaan mahdollisesti korjata tai poistaa.
- Tuore sydäninfarkti ja akuutit infektiot vähentävät seerumin LDL- ja HDL-kolesterolia ohimenevästi.
- Raskausaika suurentaa seerumin kolesteroli- ja triglyseridipitoisuuksia ohimenevästi.
- Hypotyreoosi (myös subkliininen) suurentaa LDL-kolesterolipitoisuutta.
- Maksa- ja munuaissairaudet voivat vaikuttaa kaikkiin lipidipitoisuuksiin.
- Anorexia nervosa suurentaa LDL-kolesterolipitoisuutta.
- Anaboliset steroidit pienentävät huomattavasti HDL-kolesterolipitoisuutta.
- Atyyppiset toisen sukupolven psykoosilääkkeet (klotsapiini, olantsapiini, ketiapiinifumaraatti) suurentavat triglyseridipitoisuutta ja pienentävät HDL-kolesterolipitoisuutta.
- Krooniseen alkoholismiin liittyy pienentynyt LDL-kolesterolipitoisuus, suurentunut HDL-kolesterolipitoisuus ja pienentynyt triglyseridipitoisuus.
- Käytännössä edellä mainituista tekijöistä tärkein on kilpirauhasen vajaatoiminta. Sen asianmukainen hoito voi poistaa varsinaisen lipidihoidon tarpeen, mutta potilasta on seurattava huolellisesti «Efstathiadou Z, Bitsis S, Milionis HJ ym. Lipid profile in subclinical hypothyroidism: is L-thyroxine substitution beneficial? Eur J Endocrinol 2001;145:705-10»38.
- Lyhytaikainen alkoholin suurkulutus suurentaa triglyseridipitoisuutta ohimenevästi. Ks. myös Käypä hoito -suositus Alkoholiongelmaisen hoito «Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus (online www.kaypahoito.fi) 24.3.2005»39, «Alkoholiongelmaisen hoito»5.
- Apolipoproteiinimääritykset eivät ole kliinistä rutiinikäytäntöä, vaikka on viitteitä siitä, että apoB/apoA1-suhde olisi erittäin hyvä valtimotaudin riskin indikaattori «Walldius G, Jungner I, Aastveit AH, Holme I, Furberg CD, Sniderman AD. The apoB/apoA-I ratio is better than the cholesterol ratios to estimate the balance between plasma proatherogenic and antiatherog»40.

Perinnölliset dyslipidemiat

Perinnölliset dyslipidemiat on pyrittävä tunnistamaan ja hoitamaan tehokkaasti «FH-taudin ja tyypin III dyslipidemian diagnostiikka ja hoito»4, «Familiaalinen kombinoitu hyperlipidemia»5. Niistä antaa usein vihjeen ensimmäisen asteen sukulaisen nuorella iällä diagnosoitu valtimotauti.
Jos potilaalla todetaan varhainen valtimotauti (esimerkiksi sepelvaltimotauti miehellä alle 55-vuotiaana, naisella alle 65-vuotiaana) tai viitteitä perinnöllisestä dyslipidemiasta (esimerkiksi iho- tai jänneksantomatoosi), on muistettava käynnistää myös lähisukulaisten tutkiminen. Tämä tarkoittaa ensisijaisesti vanhempia, sisaruksia, lapsia ja lastenlapsia (kuvat «Jänneksantooma sormen ojentajajänteessä»3
, «Jänneksantoomat akillesjänteissä»4
, «Isot jänneksantoomat akillesjänteissä»5
), «McGill HC Jr, McMahan CA. Starting earlier to prevent heart disease. JAMA 2003;290:2320-2»41, «Salo M, Viikari J, Nuutinen M ym. Lasten hyperkolesterolemian ja muiden hyperlipidemioiden diagnostiikka ja hoito - Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen suositus. Duodecim 1994;110:1719»42, «Chow CK, Pell AC, Walker A, O'Dowd C, Dominiczak AF, Pell JP. Families of patients with premature heart disease: an obvious but neglected target for primary prevention. BMJ 2007;335:481-5»6.
- Ks. sähköinen tausta-aineisto «Sukulaisten kartoituksesta»11.
Myös erikoiset kliiniset löydökset voivat johtaa harvinaisten geneettisten dyslipidemioiden jäljille (ks. kohta Erikoissairaanhoidon konsultaatio).
Perinnöllisen dyslipidemian – esimerkiksi familiaalisen hyperkolesterolemian (FH) – diagnostiikassa voidaan tarvita sukuhistorian, kardiovaskulaarianamneesin, kliinisen kuvan (ksantoomat) ja lipidimääritysten lisäksi erityistutkimuksia (LDL-reseptorigeenin mutaation osoitus) «FH-taudin ja tyypin III dyslipidemian diagnostiikka ja hoito»4.
Tärkeimmät esiintymismuodot ovat seuraavat:
- Familiaalinen kombinoitunut hyperlipidemia (FKH) «Familiaalinen kombinoitu hyperlipidemia»5
  - Yleisin perinnöllinen dyslipidemia (1–2 %:lla väestöstä ja jopa 20 %:lla varhaisen sepelvaltimotaudin saaneista).
  - Tärkeä diagnostinen vihje on nuorella iällä esiintyvän sepelvaltimotaudin sukuanamneesi.
  - Diagnoosin täysi varmistaminen ei ole mahdollista, koska luotettavaaa diagnostista testiä ei ole.
  - Tyypillistä on, että FKH-potilaan sukulaisilla esiintyy dyslipidemian erilaisia ilmenemismuotoja (hyperkolesterolemia, hypertriglyseridemia tai kombinoitunut hyperlipidemia) ja että kunkin yksilön lipidifenotyyppi vaihtelee.
- Familiaalinen hyperkolesterolemia (FH) «FH-taudin ja tyypin III dyslipidemian diagnostiikka ja hoito»4
  - FH:n esiintyvyys on 1:500, eli Suomessa on arviolta n. 10 000 FH-potilasta.
  - Jänneksantoomat ovat diagnostinen löydös (kuvat «Jänneksantooma sormen ojentajajänteessä»3
    , «Jänneksantoomat akillesjänteissä»4
    , «Isot jänneksantoomat akillesjänteissä»5
    ). Vaikka FH:ssa seerumin kokonaiskolesterolipitoisuus on usein yli 8 mmol/l, FH:n mahdollisuus on otettava huomioon jo pitoisuuden ylittäessä arvon 6.5 mmol/l etenkin nuorilla henkilöillä (ks. kohta Sukulaisten kartoitus).
  - FH:lle tyypillistä on myös se, etteivät seerumin triglyseridi- ja HDL-kolesterolipitoisuudet ole poikkeavia. FH ei kuitenkaan suojele potilasta muiden dyslipidemiamuotojen kehittymiseltä (esim. MBO lihomisen seurauksena).
  - FH:n diagnoosi voidaan yleensä varmistaa verinäytteen geenitutkimuksella (LDL-reseptorigeenin mutaation osoittaminen).
- Tyypin III hyperlipidemia «FH-taudin ja tyypin III dyslipidemian diagnostiikka ja hoito»4
  - Kolesterolin ja triglyseridien pitoisuudet ovat yleensä suurentuneet määrään 5–10 mmol/l.
  - Yleensä potilaalla on apoE2/E2-genotyyppi.

Hoidon tavoitteet

Hoidon tavoitteet on esitetty taulukossa «Dyslipidemioiden hoidon tavoitteet aikuisilla»1.
Seerumin kokonaiskolesteroli- ja LDL-kolesterolipitoisuus ovat ensisijaisia hoidon kohteita.
Koko väestön lipiditavoitteena on seerumin kokonaiskolesterolipitoisuus alle 5.0 mmol/l ja LDL-kolesterolipitoisuus alle 3.0 mmol/l.
Suuren riskin henkilöillä (ks. kohta Dyslipidemioiden hoidon kohdistaminen «http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=hoi50025#s4»2) suositeltavat tavoitteet ovat tiukemmat: seerumin kokonaiskolesterolipitoisuus alle 4.5 mmol (alle 4.0 mmol/l, jos mahdollista) ja LDL-kolesterolipitoisuus alle 2.5 mmol/l (alle 2.0 mmol/l, jos mahdollista).
- Suuren riskin henkilöitä ovat erityisesti jo valtimotautiin sairastuneet, diabeetikot sekä ne oireettomat henkilöt, joiden arvioitu kokonaisvaara on suuri.
Erityisen suuren riskin henkilöillä (valtimotauti ja diabetes) on suositeltu tavoitteeksi LDL-kolesteroliarvoa alle 1.8 mmol/l (ks. myös Diabeteksen Käypä hoito -suositus «Diabetes»6, «Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä. Diabetes. Käypä hoito -suositus (online http://www.kaypahoito.fi) 17»43.
Perusteita tiukoille LDL-kolesterolitavoitteille esitetään sähköisessä tausta-aineistossa «Hoidon tavoitteet: perustelut tehokkaalle LDL-kolesterolitason pienentämiselle»12.
Pieni HDL-kolesteroli- ja suuri triglyseridipitoisuus ovat merkkejä lisääntyneestä riskistä ja ovat hoidon lisäaihe.
- Sen sijaan esimerkiksi se, miten HDL-kolesterolipitoisuuden muuttaminen (joko ylös- tai alaspäin) lääkityksellä vaikuttaa valtimotautiriskiin, on monelta osin edelleen epäselvä. Ks. sähköinen tausta-aineisto «HDL-kolesterolin muuntelun merkitys on mutkikas kysymys»9.

Taulukko 1. Dyslipidemioiden hoidon tavoitteet aikuisilla
Seerumin lipidifraktio	Väestö (mmol/l)	Suuren riskin henkilö (mmol/l)
¹ Ensisijainen tavoite ² Pienempi arvo, jos mahdollista
Kokonaiskolesteroli	alle 5.0	alle 4.0–4.5 ²
LDL-kolesteroli ¹	alle 3.0	alle 2.0–2.5 ²
Triglyseridit	alle 2.0	alle 2.0
HDL-kolesteroli	yli 1.0	yli 1.0

Elämäntapamuutokset

Yleistä

Arvioi aina ensin valtimosairauksien kokonaisriski ja suunnittele sen pohjalta hoito potilaan kanssa.
Arvioi potilaan valmiutta elintapamuutoksiin ( «Elämäntapamuutoksen valmiustesti (motivaatiotason määrittäminen)»13, Prochaskan malli, Käypä hoito -suosituksesta Tupakka ja nikotiiniriippuvuus)
Elämäntapamuutokset ovat koko dyslipidemian hoidon perusta ja usein riittävä hoito pienen riskin potilaille.
Suuren riskin potilailla (koskee erityisesti valtimotauti- ja diabetespotilaita sekä perinnöllistä dyslipidemiaa potevia; ks. kohta Dyslipidemioiden hoidon kohdistaminen) elämäntapamuutokset pienentävät kokonaiskolesterolipitoisuutta usein vain 3–10 % «Tang JL, Armitage JM, Lancaster T, Silagy CA, Fowler GH, Neil HA. Systematic review of dietary intervention trials to lower blood total cholesterol in free-living subjects. BMJ 1998;316:1213-20»44, «Ruokavaliohoito pienentää seerumin kolesterolin pitoisuutta hyperkolesterolemiassa.»A.
- Tällöin lääkehoito on usein syytä aloittaa samanaikaisesti, koska yhdistelmä vähentää riskiä kaikkein tehokkaimmin.
Suomalaistutkimuksessa simvastatiinin ja ruokavaliohoidon yhdistelmän kokonaisvaikutukset seerumin lipideihin ja insuliiniherkkyyteen olivat paremmat kuin pelkän statiinin «Jula A, Marniemi J, Huupponen R, Virtanen A, Rastas M, Rönnemaa T. Effects of diet and simvastatin on serum lipids, insulin and antioxidants in hypercholesterolemic men: a randomized controlled trial.»45, «Yksilökohtaiset erot statiinihoidossa»14.
Useissa tutkimuksissa elämäntapamuutokset on toteutettu yhdessä lääkehoidon kanssa, jolloin niiden keskinäisen merkityksen arviointi on vaikeaa «Elmer PJ, Grimm R Jr, Laing B ym. Lifestyle intervention: results of the treatment of mild hypertension study (TOMHS). Prev Med 1995;24:378-88»46, «Bak AA, Huizer J, Leijten PA, Rila H, Grobbee DE. Diet and pravastatin in moderate hypercholesterolemia: a randomized trial in 215 middle-aged men free from cardiovascular disease. J Intern Med 1998;2»47.
Elämäntapamuutoksilla pyritään vähentämään ruokavaliossa liiallista energiansaantia (liikapainoiset) sekä tyydyttyneiden ja transrasvojen saantia, lisäämään kerta- ja monityydyttymättömien rasvojen saantia ja liukoisia kuituja sekä lisäämään päivittäistä liikuntaa (mielellään vähintään 30 minuuttia päivässä).
Taulukossa «Elämäntapoihin liittyviä hoitomuotoja seerumin lipidipitoisuuksien muuttamiseksi ja sydän- ja verisuonitautien riskin pienentämiseksi sekä tutkimusnäytön taso.»2 on esitetty keskeisiä ruokavalioon ja muihin elämäntapoihin kohdistuvien muutosten vaikutuksia seerumin lipidipitoisuuksiin ja kliinisiin päätetapahtumiin.
Ruokavaliota ja liikuntatottumuksia muuttamalla sekä laihdutuksella ja painonhallinnalla voitaisiin saavuttaa riittävä lipidivaste valtaosalla ihmisistä «Yeshurun D, Gotto AM Jr. Hyperlipidemia: perspective in diagnosis and treatment. South Med J 1995;88:379-91»48, «Ornish D. Statins and the soul of medicine. Am J Cardiol 2002;89:1286-90»49, «Expert Panel on detection, evaluation and treatment of high blood cholesterol in adults. Executive summary of the third report of the National Cholesterol Education Program (NCEP) expert panel on cete»50, «Grundy SM, Denke MA. Dietary influences on serum lipids and lipoproteins. J Lipid Res 1990;31:1149-55»51, «Ravinto ja liikunta sydänterveyden edistämisessä. Alapappila A, Koivisto P (toim.). Suomen Sydänliiton julkaisuja 2004. Kirjapaino F. G. Lönnberg, Helsinki 2004 »52 (potilasohjeet, Suomen Sydänliitto, www «http://www.sydanliitto.fi/testaa/fi_FI/sydamenterveys/»3).
Perusterveydenhuollossa toteutettu sepelvaltimotautipotilaiden aktiivinen sekundaaripreventio-ohjelma on vähintään yhtä tehokasta kuin pitempi hoito-ohjelma erikoissairaanhoidossa «Perusterveydenhuollossa toteutettu lyhytkin (alle 10 h) sepelvaltimotautipotilaitten aktiivinen sekundaaripreventio-ohjelma on vähintään yhtä tehokasta kuin pitempi hoito erikoissairaanhoidossa.»B.
Elämäntapamuutosten onnistumisen edellytyksenä on potilaan motivaatio.
- Käytetään potilaskeskeistä työotetta, ei ”määräämistä” «Mustajoki P. (2003). Verenpaineet paremmiksi. Tietoa, taitoa ja tahdonvoimaa: motivoiva haastattelu työkaluna. PowerPoint-esitys (online http://www.duodecim.fi/pls/kotisivut/docs/F12127/Mustajoki.ppt)»53, «Mustajoki P. Elämäntapojen muuttaminen terveellisemmiksi - miten autan potilasta? Duodecim 1998;114:531»54, «Mustajoki P. Miten potilas motivoituu hoitonsa aktiiviseksi osapuoleksi? Suom Lääkäril 2003;58:4235-7»55.
- Potilaalle annetaan tietoa hänelle sopivista hoitomahdollisuuksista (taulukko «Elämäntapoihin liittyviä hoitomuotoja seerumin lipidipitoisuuksien muuttamiseksi ja sydän- ja verisuonitautien riskin pienentämiseksi sekä tutkimusnäytön taso.»2) ja neuvotellaan yhdessä, mitkä vaihtoehdot hänen tapauksessaan tulevat kysymykseen.
- Keskustelussa korostetaan, että potilas on päävastuussa elämäntapamuutoksistaan.
- Riskitaulukot ja -laskurit ovat käyttökelpoisia apuvälineitä motivoinnissa; ks. kuva «SCORE-taulukko»1
  , «SCORE-kuvaan liittyvät lisäohjeet»1, SCORE-laskuri «SCORE-laskuri»1, «Vartiainen E, Laatikainen T, Salomaa V, Jousilahti P, Peltonen M, Puska P. Sydäninfarkti- ja aivohalvausriskin arviointi FINRISKI-tutkimuksessa. Suom Lääkäril 2007;62:4507-13 »4, www «http://www.ktl.fi/portal/suomi/osastot/eteo/tutkimus/riskipiste/finriski-laskuri»1.
- Ruokavaliohoitoon sitoutumista on voitu parantaa kahden viikon välein kolmen kuukauden aikana toistetuilla puhelinkontakteilla, joissa keskitytään haasteellisista syömistilanteista selviytymiseen «Burke LE, Dunbar-Jacob J, Orchard TJ, Sereika SM. Improving adherence to a cholesterol-lowering diet: a behavioral intervention study. Patient educ Couns 2005;57:134-42»56.
Liikapainoisilla jo 5–10 %:n suuruinen painon pieneneminen vähentää sepelvaltimotaudin riskitekijöitä «Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Aikuisten lihavuus. Käypä hoito -suositus (online www.kaypahoito.fi). 22.1.2007»57, «Aikuisten lihavuus»7, «Avenell A, Broom J, Brown TJ ym. Systematic review of the long-term effects and economic consequences of treatments for obesity and implications for health improvement. Health Technol Assess 2004;8:1-»58.
Rasvakoostumukseltaan muutettu ja runsaskuituinen ruokavalio, laihdutus sekä liikunnan lisääminen vähensivät tyypin 2 diabeteksen ilmaantumista 58 % henkilöillä, joiden glukoosinsieto oli heikentynyt «Tuomilehto J, Lindström J, Eriksson JG ym. Prevention of type 2 diabetes mellitus by changes in lifestyle among subjects with impaired glucose tolerance. N Engl J Med 2001;344:1343-50»59, «Knowler WC, Barret-Connor E, Fowler SE ym. Reduction in the incidence of type 2 diabetes with lifestyle intervention or metformin. N Engl J Med 2002;346:393-403»60.

Taulukko 2. Elämäntapoihin liittyviä hoitomuotoja seerumin lipidipitoisuuksien muuttamiseksi ja sydän- ja verisuonitautien riskin pienentämiseksi sekä tutkimusnäytön taso.
Interventio	Vaikutus seerumin lipideihin	Näytön taso	Vaikutus sydän- ja verisuonisairauksien esiintyvyyteen ja/tai niiden aiheuttamaan kuolleisuuteen	Näytön taso
Taulukko perustuu vähintään kuusi kuukautta kestäneisiin kontrolloituihin ja satunnaistettuihin tutkimuksiin, joissa on ollut vähintään 60 osallistujaa ja keskeyttäneiden osuus on ollut enintään 20 %.
Kokonaisrasvan määrän vähentäminen ja rasvan laadun muuttaminen
Ainoastaan ruokavalio	kokonaiskolesterolipitoisuus pienenee 3–10 %	«Ruokavaliohoito pienentää seerumin kolesterolin pitoisuutta hyperkolesterolemiassa.»A	vähenee	«Pitkäkestoiset ruokavaliomuutokset rasvan vähentämiseksi tai sen laadun muuttamiseksi pienentävät sairastuvuutta sydän- ja verisuonitauteihin.»B
Ruokavalion täydentäminen
Sitosteroli, sitostanoli	kokonaiskolesterolipitoisuus pienenee 6–10 %	«Sitostanoliesteri ja kasvisteroliesterit pienentävät seerumin kolesterolin pitoisuutta.»B	tieto puuttuu	tieto puuttuu
n-3-rasvahapot	triglyseridipitoisuus pienenee 15–30 %	«N-3-rasvahapoilla ei näytä olevan vaikutusta seerumin kolesterolin pitoisuuteen, mutta diabeetikoilla ja sepelvaltimotautipotilailla ne näyttävät pienentävän triglyseridien pitoisuuksia ja statiiniin yhdistettynä vaikutus näyttää additiiviselta ja hyödyttänee ainakin sekundaaripreventiopotilaita.»B	vähenee	«Ravinnon n-3-rasvahapot saattavat vähentää sydän- ja kokonaiskuolleisuutta ainakin sekundaaripreventiossa.»B
Liukoiset kuidut	kokonaiskolesterolipitoisuus pienenee 5–6 %	«Liukoisilla ravintokuiduilla on vähäinen mutta kiistaton seerumin kokonais- ja LDL-kolesterolin pitoisuutta pienentävä vaikutus.»B	vähenee	«Ainakin sekundaaripreventiossa kuidut vähärasvaisen ruokavalion täydentäjänä vähentävät sairastuvuutta iskeemiseen sydänsairauteen.»C
Muut elintapamuutokset
Liikunta	HDL-kolesterolipitoisuus suurenee 5 %, triglyseridipitoisuus pienenee 4 %, LDL-kolesterolipitoisuus pienenee 5 %	«Kestävyysliikuntaharjoittelu voi suurentaa veren HDL-kolesterolin pitoisuutta (keskimäärin 5 % lähtötilanteesta) sekä pienentää LDL-kolesterolin (5 %) ja triglyseridien (4 %) pitoisuuksia terveillä, vähän liikkuvilla henkilöillä.»A	tieto puuttuu	tieto puuttuu
Tupakoinnin lopettaminen	HDL-kolesterolipitoisuus suurenee	«Tupakoinnin lopettaminen nostaa HDL-kolesterolipitoisuutta, mutta ei kolesteroli, LDL-kolesteroli tai triglyseridejä.»B	vähenee	«Tupakoinnin lopettaminen vähentää kuolleisuusriskiä sepelvaltimotautipotilailla»B
Monitekijäinen (ruokavalio, tupakointi, liikunta)	kokonaiskolesterolipitoisuus pienenee 3–10 %	«Moneen elämäntapaan kohdistuvalla hoidolla on saatu edullinen, joskin vähäinen vaikutus kolesterolin pitoisuuteen primaaripreventiossa.»A	vähenee tai pysyy ennallaan	«Moneen elämäntapaan kohdistetun hoidon vaikutukset kliinisiin päätetapahtumiin ovat tutkimuksissa jääneet vaatimattomiksi.»B

Alkoholi

Alkoholi lisää seerumin HDL-kolesterolipitoisuutta, ja sen kohtuukäyttöön on seurantatutkimuksissa liittynyt vähentynyt sepelvaltimotaudin vaara «Baraona E, Lieber CS. Alcohol and lipids. Kirjassa: Galanter M (toim.) Recent developments in alcoholism, vol 14: The consequences of alcoholism. New York: Plenum 1998:97-134»99.
Liikakäyttö johtaa suurentuneeseen triglyseridipitoisuuteen. ja sillä on myös monia muita haitallisia terveysvaikutuksia. Ks. myös Käypä hoito -suositus Alkoholiongelmaisen hoito «Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus (online www.kaypahoito.fi) 24.3.2005»39, «Alkoholiongelmaisen hoito»5.
Edullisista HDL-kolesteroliin kohdistuvista vaikutuksista huolimatta alkoholia ei suositella käytettäväksi dyslipidemioiden hoitoon.

Moneen vaaratekijään kohdistuva hoito

Koska monilla elämäntapatekijöillä on vaikutuksia rasva-aineenvaihduntaan, niiden samanaikaisten muutosten pitäisi tehostaa vaikutusta päätetapahtumiin (taulukko «Elämäntapoihin liittyviä hoitomuotoja seerumin lipidipitoisuuksien muuttamiseksi ja sydän- ja verisuonitautien riskin pienentämiseksi sekä tutkimusnäytön taso.»2).
- Meta-analyysien mukaan monitekijäisellä hoidolla on saatu edullinen – joskin vähäinen – vaikutus seerumin lipideihin «Moneen elämäntapaan kohdistuvalla hoidolla on saatu edullinen, joskin vähäinen vaikutus kolesterolin pitoisuuteen primaaripreventiossa.»A.
- Vaikutukset kliinisiin päätetapahtumiin ovat kuitenkin jääneet pieniksi käytetyissä tutkimusasetelmissa, joista osassa on ollut mukana myös lääkkeitä «Moneen elämäntapaan kohdistetun hoidon vaikutukset kliinisiin päätetapahtumiin ovat tutkimuksissa jääneet vaatimattomiksi.»B.

Aikuisten lääkehoito

Lääkehoito tulee kyseeseen silloin, kun kokonaisriski on suuri eikä elämäntapamuutoksilla päästä hoitotavoitteisiin.
- Dyslipidemioiden lääkehoidossa vakuuttavin sekä primaari- että sekundaaripreventiota koskeva tutkimusnäyttö on saatu statiineista «Keskeisimmät lipidilääketutkimukset»19.
  - Myös nikotiinihaposta, fibraateista ja resiineistä on käytettävissä pitkäkestoisten tutkimusten tuloksia «Keskeisimmät lipidilääketutkimukset»19.
  - Mitä suurempi on tutkittavien kardiovaskulaaritapahtumien absoluuttinen riski, sitä pienempi on ollut lääkehoidon NNT-luku keskimäärin viisi vuotta kestäneissä tutkimuksissa (kuva «NNT-luku (potilasmäärä joka on hoidettava, jotta yksi hyötyisi) ja lumeryhmän kardiovaskulaaritapahtumien absoluuttinen vaara tärkeimmissä pitkäkestoisissa lumekontrolloiduissa dyslipidemian lääkehoitotutkimuksissa»6
    ).
  - NNT-luku mittaa kuitenkin epäluotettavasti kroonisen sairauden ehkäisyn kokonaismerkitystä, kun tutkimuksen kesto on vain muutamia vuosia «Kassai B, Gueyffier F, Boissel JP, Boutitie F, Cucherat M. Absolute benefit, number needed to treat and gain in life expectancy: which efficacy indices for measuring the treatment benefit? J Clin Epid»100.
- Koska dyslipidemian lääkehoidosta (erityisesti statiineista) saatu näyttö on niin vahva, eivät lumekontrolloidut tutkimukset ole enää mahdollisia muutoin kuin joissakin erityisryhmissä.
Lääkkeiden vaikutusmekanismien osalta viitataan yleiskatsaukseen «Kovanen P, Viikari J. Dyslipidemiat. Kirjassa: Endokrinologia. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim 2000:620-82»37.
Lipidihoidon valintaan vaikuttavat seerumin LDL-kolesterolin, HDL-kolesterolin ja triglyseridien mittaustulokset (taulukko «Päälinjat lääkehoidon valinnassa»3).
Lääketutkimuksista käytettyjen lyhenteiden merkitys on esitetty sähköisessä tausta-aineistossa «Suosituksessa käytettyjä tutkimushankkeiden lyhenteitä (lähinnä lääketutkimuksia)»2.

Taulukko 3. Päälinjat lääkehoidon valinnassa
Dyslipidemiatyyppi	Lääkitys
¹ Huomattava hypertriglyseridemia (yli 10 mmol/l) tai pankreatiittioireet edellyttävät ensisijaisesti lähes rasvatonta ruokavaliota ja alkoholinkäytön lopettamista. Oireisilla potilailla aluksi sairaalaseuranta. ² Tietyissä tapauksissa voidaan käyttää statiinia, jotta seerumin LDL-kolesterolipitoisuus saadaan alle arvon 2.5 mmol/l.
Hyperkolesterolemia (LDL-kolesteroliarvo yli 3.0 mmol/l, triglyseridiarvo ei suurentunut)	statiini (tarvittaessa lisätään etsetimibi tai resiini)
Kombinoitunut hyperlipidemia (LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuus suurentuneet)
- triglyseridit 2–4.5 mmol/l	statiini; tarvittaessa statiinin ja nikotiinihapon yhdistelmä, jos HDL-kolesterolipitoisuus pieni (ks. kohta Erikoissairaanhoidon konsultaatio)
- triglyseridit yli 4.5 mmol/l	statiini + tarvittaessa fibraatti tai kalaöljy 2–4 g/vrk
Hypertriglyseridemia (vain triglyseridiarvo suurentunut) ¹	fibraatti ², kalaöljy 2–4 g/vrk

Statiinit

Statiinit vähentävät sydän- ja verisuonitautisairastuvuutta ja -kuolleisuutta «Keskeisimmät lipidilääketutkimukset»19, (kuva «NNT-luku (potilasmäärä joka on hoidettava, jotta yksi hyötyisi) ja lumeryhmän kardiovaskulaaritapahtumien absoluuttinen vaara tärkeimmissä pitkäkestoisissa lumekontrolloiduissa dyslipidemian lääkehoitotutkimuksissa»6
).
- Koska ateroskleroosi on keskeinen mekanismi sepel-, kaula- ja aivovaltimoiden, aortan ja alaraajavaltimoiden «Donnelly R, Yeung JM. Management of intermittent claudication: the importance of secondary prevention. Eur J Vasc Endovasc Surg 2002;23:100-7»101 muutoksissa, dyslipidemioiden hoito on hyödyllistä kaikkien niiden kannalta.
Eri statiinien annosvastaavuuksia LDL-kolesterolipitoisuuden kannalta on vertailtu taulukossa «Statiinien toisiaan vastaavat annokset ja käyttöannokset. Mukailtu artikkeleista , , .»4.
- Keskeistä on valita statiini ja sen annos potilaan vasteen mukaan «Yksilökohtaiset erot statiinihoidossa»14.

Taulukko 4. Statiinien toisiaan vastaavat annokset ja käyttöannokset. Mukailtu artikkeleista «Chong PH, Seeger JD, Franklin C. Clinically relevant differences between the statins: implications for therapeutic selection. Am J Med 2001;111:390-400»114, «Law MR, Wald NJ, Rudnicka AR. Quantifying effect of statins on low density lipoprotein cholesterol, ischaemic heart disease and stroke: systemic review and meta-analysis. Br Med J 2003;326:1423-7 »170, «Jones PH, Davidson MH, Stein EA ym. Comparison of the efficacy and safety of rosuvastatin versus atorvastatin, simvastatin, and pravastatin across doses (STELLAR Trial). Am J Cardiol 2003;93:152-60 »171.
Statiini	Vastaava annos (mg/vrk) ¹	Valmistajan annossuositus (mg/vrk)
¹ Vastaavat annokset ovat suuntaa-antavia; käytännössä annos on aina säädettävä yksilöllisen hoitovasteen mukaan
Atorvastatiini	10	10–80
Fluvastatiini	80	20–80
Lovastatiini	40	20–80
Pravastatiini	40	20–40
Simvastatiini	20	10–80
Rosuvastatiini	5	10–40

Statiinien vaikutukset sairastavuuteen ja kuolleisuuteen

Statiinit ovat olleet kliinisessä käytössä vuodesta 1987, ja niiden hyödyt ja haittavaikutukset tunnetaan jo hyvin «Kovanen PT, Palomäki A. Kolesterolitutkimuksen voittokulku - 20 vuotta Nobelin palkinnosta. Suomen Lääkäril 2005;60:5117-22»102.
Pitkäkestoisia tutkimuksia statiinien käytöstä on tehty alun perin kliinisesti oireettomilla (primaaripreventio) sekä eriasteista valtimotautia sairastavilla (sekundaaripreventio).
- Keskimäärin viisi vuotta kestänyt statiinihoito primaari- ja sekundaaripreventiossa on vähentänyt lumelääkkeeseen verrattuna kokonaiskuolleisuutta ja merkittäviä valtimotautitapahtumia mukaan luettuina iskeemiset aivohalvaukset «Keskimäärin 5 vuotta kestänyt statiinihoito primaari- ja sekundaaripreventiossa vähensi lumelääkkeeseen verrattuna kokonaiskuolleisuutta ja merkittäviä valtimotautitapahtumia mukaan lukien iskeemiset aivohalvaukset.»A.
Suuren riskin potilailla statiinihoidon vaikutukset ovat additiivisia «Heart Protection Study Collaborative Group. MRC/BHF Heart Protection Study of cholesterol lowering with simvastatin in 20 536 high-risk individuals: a randomised plasebo-controlled trial. Lancet 2002;»103, «Sacks FM, Pfeffer MA, Moye LA ym. The effect of pravastatin on coronary events after myocardial infarction in patients with average cholesterol levels. Cholesterol and Recurrent Events Trial investiga»104, «Randomised trial of cholesterol lowering in 4444 patients with coronary heart disease: The Scandinavian Simvastatin Survival Study (4S). Lancet 1994;344:1383-9»105 : hyöty saavutetaan riippumatta muista samaan aikaan käytetyistä lääkkeistä, kuten asetyylisalisyylihaposta, beetasalpaajasta tai ACE:n -estäjästä.
Statiinihoidosta on osoitettu olevan hyötyä kaikissa merkittävissä alaryhmissä (sekundaari- ja primaaripreventio) miehillä ja menopaussin ohittaneilla naisilla, valtimotautia sairastavilla ja sairastamattomilla sekä diabeetikoilla ja ei-diabeetikoilla (ks. Käypä hoito -suositus diabeteksesta «Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä. Diabetes. Käypä hoito -suositus (online http://www.kaypahoito.fi) 17»43, «Diabetes»6, «Gami AS, Montori VM, Erwin PJ, Khan MA, Smith SA. Systematic review of lipid lowering for primary prevention of coronary heart disease in diabetes; Evidence in Diabetes Enquiry System (EVIDENS) Resear»106, «Diabetes on suuren valtimotautiriskin ja huonon ennusteen merkkiominaisuus»3.
Koska tutkimuksissa olleiden naispotilaiden kokonaisriski on ollut yleensä pienempi kuin miesten, on statiinihoidon hyöty ollut naisilla vähäisempi (sekundaari- ja primaaripreventio suuren riskin potilailla) «Statiinihoito vähentää merkittäviä valtimotautitapahtumia suuren vaaran naispotilailla.»A.
Iäkkäät potilaat
- Statiinihoito on vähentänyt kokonaiskuolleisuutta 15 % 60-vuotiailla ja sitä vanhemmilla potilailla primaaripreventiotutkimuksissa «Statiinihoito vähensi kokonaiskuolleisuutta 60-vuotiailla ja sitä vanhemmilla potilailla primaaripreventiotutkimuksissa.»A.
- Vanhalla iällä aloitettaessa hyöty näyttää painottuvan niihin, joilla jo on kliininen valtimotauti.
- Statiinihoito on vähentänyt 65–82-vuotiailla sepelvaltimotautia sairastavilla kokonaiskuolleisuutta 22 % «Statiinihoito vähentää myös kokonaiskuolleisuutta 60 vuotta täyttäneillä sepelvaltimotautipotilailla tehdyissä tutkimuksissa.»A.
Ennen leikkausta aloitettuun statiinihoitoon on todettu liittyvän pienempi kuolemanvaara leikkauksen yhteydessä «Ennen leikkausta aloitettuun statiinihoitoon liittyy pienempi kuolemanvaara leikkauksen yhteydessä.»B.
Statiinihoito parantaa ennustetta sepelvaltimotautikohtauksen aikana aloitettuna «Statiinihoito parantaa ennustetta sepelvaltimotautikohtauksen yhteydessä aloitettuna.»A.
Vanhimmista statiinitutkimuksista «Pedersen TR, Wilhelmsen L, Faergeman O ym. Follow-up study of patients randomized in the Scandinavian simvastatin survival study (4S) of cholesterol lowering. Am J Cardiol 2000;86:257-62»107, «Strandberg TE, Pyörälä K, Cook TJ ym; 4S Group. Mortality and incidence of cancer during 10-year follow-up of the Scandinavian Simvastatin Survival Study (4S). Lancet 2004;364:771-7»108, «LIPID Study Group (Long-term Intervention with Pravastatin in Ischaemic Disease). Long-term effectiveness and safety of pravastatin in 9014 patients with coronary heart disease and average cholesterol»109 on julkaistu myös varsinaisen tutkimusvaiheen jälkeisen seurannan tulokset (8–10 vuotta tutkimuksen alusta). Statiinihoidon hyöty on edelleen säilynyt alkuperäiseen lumeryhmään verrattuna.
Uudemmissa tutkimuksissa on vertailtu tavanomaista statiinihoitoa suuriannoksiseen tai tutkittu statiinien tehoa erityisryhmissä, kuten aivovaltimotauti- tai munuaispotilailla tai sydämen vajaatoimintaa potevilla.
- Sepelvaltimotautipotilailla ja erityisesti sepelvaltimotautikohtauksen yhteydessä suuresta statiiniannoksesta (atorvastatiinia 80 mg/vrk) on saatu kliinistä lisähyötyä tavanomaiseen statiiniannokseen verrattuna «Sepelvaltimotautipotilailla ja erityisesti sepelvaltimotautikohtauksen yhteydessä suuresta statiiniannoksesta (atorvastatiini 80 mg/vrk) on saatu kliinistä lisähyötyä tavanomaiseen statiiniannokseen verrattuna.»A. Myös kokonaiskuolleisuus on vähentynyt suurimman riskin potilailla «Cannon CP, Steinberg BA, Murphy SA, Mega JL, Braunwald E. Meta-analysis of cardiovascular outcomes trials comparing intensive versus moderate statin therapy. J Am Coll Cardiol 2006;48:438–45»110, «Josan K, Majumdar SR, McAlister FA. The efficacy and safety of intensive statin therapy: a meta-analysis of randomized trials. CMAJ 2008;178:576-84»111.
- Lähtövaiheessa pelkkää aivovaltimotautia (ilman samanaikaista sepelvaltimotautia) sairastavilla tehdyssä tutkimuksessa atorvastatiini (80 mg/vrk) vähensi merkitsevästi uusia aivovaltimotautitapahtumia 16 % ja kaikkia merkittäviä valtimotautitapahtumia 20 % lumeeseen verrattuna «Suuriannoksinen atorvastatiinihoito vähentää uusia aivoinfarkteja potilailla, joilla jo on aivoverenkiertohäiriö muttei sepelvaltimotautia.»B, «Sever P, Dahlöf B, Poulter NR ym. Prevention of coronary and stroke events with atorvastatin in hypertensive patients who have average or lower-than-average cholesterol concentrations, in the Anglo-Sc»112.
- Iäkkäillä, iskeemistä sydämen vajaatoimintaa sairastavilla potilailla statiinihoito ei vähentänyt merkitsevästi kuolemia tai uusia valtimotautitapahtumia, mutta vähensi kuitenkin vajaatoiminnasta johtuvia sairaalahoitoja merkitsevästi 14 % «Kjekshus J, Apetrei E, Barrios V ym. Rosuvastatin in older patients with systolic heart failure. N Engl J Med 2007;357:2248-61»113.
Statiinien päävaikutus on LDL-kolesterolin pitoisuuden pienentäminen. Annosvastaavuuksia LDL-kolesterolin osalta on vertailtu taulukossa «Statiinien toisiaan vastaavat annokset ja käyttöannokset. Mukailtu artikkeleista , , .»4, «Chong PH, Seeger JD, Franklin C. Clinically relevant differences between the statins: implications for therapeutic selection. Am J Med 2001;111:390-400»114.
Statiinit myös suurentavat HDL-kolesterolipitoisuutta ja pienentävät triglyseridiarvoa.

Haittavaikutukset

Tiivistelmä haittavaikutuksista on koottu taulukkoon «Statiinihoitoon liittyviä mahdollisia haitta- ja sivuvaikutuksia , .»5.
- Statiinihoito on yleensä hyvin turvallista «Pasternak RC, Smith SC Jr, Bairey-Merz CN, Grundy SM, Cleeman JI, Lenfant C. ACC/AHA/NHLBI Clinical advisory on the use and safety of statins. Circulation 2002;106:1024-8»115, «Arca M. Atorvastatin: A safety and tolerability profile. Drugs 2007;67(Suppl 1):63-9»116, «Josan K, Majumdar SR, McAlister FA. The efficacy and safety of intensive statin therapy: a meta-analysis of randomized trials. CMAJ 2008;178:576-84»111, «Armitage J. The safety of statins in clinical practice. Lancet 2007;370:1781-90»118, «Brown WV. Safety of statins. Curr Opin Lipidol 2008;19:558-62 »117, joskin geneettinen alttius ja eräät lääkeinteraktiot voivat lisätä haittavaikutusriskiä, erityisesti suuria annoksia käytettäessä.
- Esimerkiksi syöpien, väkivaltaisten kuolemien tai depression esiintyvyyden ei ole todettu suurentuneen lumehoitoon verrattuna.
- Aivoverenkierron häiriöitä (AVH) poteville on todettu ilmaantuneen enemmän ei-fataaleja aivoverenvuotoja suuriannoksisen (80 mg) atorvastatiinin aikana, joskin kaikki AVH- ja myös muut valtimotautitapahtumat vähenivät enemmän «Amarenco P, Bogousslavsky J, Callahan A 3rd ym; Stroke Prevention by Aggressive Reduction in Cholesterol Levels (SPARCL) Investigators. High-dose atorvastatin after stroke or transient ischemic attack»119.
Seerumin maksaentsyymien aktiivisuuden suurenemista esiintyy noin 0.5–2.0 %:lla käyttäjistä «Pasternak RC, Smith SC Jr, Bairey-Merz CN, Grundy SM, Cleeman JI, Lenfant C. ACC/AHA/NHLBI Clinical advisory on the use and safety of statins. Circulation 2002;106:1024-8»115, mutta sen kliininen merkitys on yleensä epävarma, koska statiinien ei katsota olevan maksatoksisia «Tolman KG. Defining patient risks from expanded preventive therapies. Am J Cardiol 2000;85:15E-9E»120.
Seerumin lihasentsyymien aktiivisuuden merkittävä suureneminen tai myopatia on vielä harvinaisempi haitta (0.1 %), mutta se voi pahimmillaan johtaa rabdomyolyysiin «Pasternak RC, Smith SC Jr, Bairey-Merz CN, Grundy SM, Cleeman JI, Lenfant C. ACC/AHA/NHLBI Clinical advisory on the use and safety of statins. Circulation 2002;106:1024-8»115.
- Lievien lihasoireiden (lihaskivut ja -heikkous) esiintyminen on ollut samanlaista statiini- ja lumeryhmissä myös iäkkäitä potilaita koskevissa tutkimuksissa «Heart Protection Study Collaborative Group. MRC/BHF Heart Protection Study of cholesterol lowering with simvastatin in 20 536 high-risk individuals: a randomised plasebo-controlled trial. Lancet 2002;»103, «Shepherd J, Blauw GJ, Murphy MB ym. Pravastatin in elderly individuals at risk of vascular disease (PROSPER); a randomised controlled trial. Lancet 2002;360:1623-30»121 tavanomaisia statiiniannoksia käytettäessä, joskin helposti lihasoireita saavat ovat saattaneet karsiutua hoitotutkimuksista.
- Kokonaisuutena lihasoireita on arvioitu esiintyvän noin 5 %:lla potilaista, ja ne ovat tärkeimpiä syitä statiinihoidon keskeytymiseen «Jacobson TA. Toward "pain-free" statin prescribing: clinical algorithm for diagnosis and management of myalgia. Mayo Clin Proc 2008;83:687-700»122.
- Lihasoireiden diagnostiikasta ja hoidosta on julkaistu kliininen algoritmi «Jacobson TA. Toward "pain-free" statin prescribing: clinical algorithm for diagnosis and management of myalgia. Mayo Clin Proc 2008;83:687-700»122.
- Jos todetaan lihasentsyymiarvojen suurenemista tai lihasoireita, suljetaan pois muut mahdolliset syyt (hypotyreoosi, fyysinen rasitus, D-vitamiinin puutos).
- Tilanteen mukaan pienennetään annosta, pidetään tauko lääkityksessä tai kokeillaan toisentyyppistä statiinia, tarvittaessa etsetimibiin yhdistettynä.
- Jos tämä ei onnistu, on harkittava erikoislääkärin konsultaatiota (ks. kohta Erikoissairaanhoidon konsultaatio)
- Statiinien aiheuttamien lihashaittojen taustalla voi olla geneettinen alttius «Geneettinen alttius statiinien aiheuttamien lihassivuvaikutusten taustalla»20, jonka selvittäminen auttaa tilanteen arvioinnissa.
- Ks. kuva «Statiinien aiheuttaman myopatian diagnoosi ja hoito»7
  myopatian diagnoosista ja hoidosta «Sathasivam S, Lecky B. Statin induced myopathy. BMJ 2008;337:a2286»123.
Vaikka haittavaikutusten määrä on kasvanut sekundaaripreventiotutkimuksissa suhteellisen vähän annoksen myötä «Josan K, Majumdar SR, McAlister FA. The efficacy and safety of intensive statin therapy: a meta-analysis of randomized trials. CMAJ 2008;178:576-84»111 ja ainakin atorvastatiini on osoittautunut hyvin siedetyksi ja turvalliseksi myös suurimmalla 80 mg:n annoksella «Arca M. Atorvastatin: A safety and tolerability profile. Drugs 2007;67(Suppl 1):63-9»116, suurten statiiniannosten käyttö vaatii harkintaa kun potilaalla on monia sairauksia tai lääkityksiä.
Raskauden ehkäisystä on huolehdittava, vaikka nykykäsityksen mukaan statiinit eivät ole varsinaisesti teratogeenisia «Kazmin A, Garcia-Bournissen F, Koren G. Risks of statin use during pregnancy: a systematic review. J Obstet Gynaecol Can 2007;29:906-8»124. Imetyksen aikana statiineja ei suositella käytettäväksi.

Taulukko 5. Statiinihoitoon liittyviä mahdollisia haitta- ja sivuvaikutuksia «Josan K, Majumdar SR, McAlister FA. The efficacy and safety of intensive statin therapy: a meta-analysis of randomized trials. CMAJ 2008;178:576-84»111, «Arca M. Atorvastatin: A safety and tolerability profile. Drugs 2007;67(Suppl 1):63-9»116.
Haittavaikutus	Yleisyys	Huomattavaa
? = ei tutkimustietoa
Lihakset
Rabdomyolyysi	3–4 / 100 000 henkilövuotta	Vakavin mutta hyvin harvinainen haittavaikutus. Usein liittyy yhteisvaikutuksiin ja statiinipitoisuuden huomattavaan kasvuun. Tälle saattavat altistaa myös hyvin korkea ikä, monien sairauksien yhtäaikainen esiintyminen ja hypotyreoosi «Pasternak RC, Smith SC Jr, Bairey-Merz CN, Grundy SM, Cleeman JI, Lenfant C. ACC/AHA/NHLBI Clinical advisory on the use and safety of statins. Circulation 2002;106:1024-8»115, «Omar MA, Wilson JP, Cox TS. Rhabdomyolysis and HMG-CoA reductase inhibitors. Ann Pharmacother 2001;35:1096-107 »172.
Myopatia (oireet ja kreatiniinikinaasiaktiivisuuden suureneminen)	11 / 100 000 henkilövuotta	Usein geneettinen «SEARCH Collaborative Group, Link E, Parish S, Armitage J, Bowman L, Heath S, Matsuda F, Gut I, Lathrop M, Collins R. SLCO1B1 variants and statin-induced myopathy--a genomewide study. N Engl J Med 2008»152. Riski saattaa lisääntyä suurilla statiiniannoksilla, mutta 80 mg:n atorvastatiiniannoksiin ei ole liittynyt erityistä riskiä.
Myalgia	?	Lumekontrolloiduissa tutkimuksissa lihaskipuja yhtä paljon lume- kuin statiiniryhmissä
Lihaskouristukset	?	Yhteys statiinihoitoon osoittamatta
Kreatiniinikinaasi-aktiivisuuden oireeton suureneminen	?	Kliininen merkitys ja yhteys statiinihoitoon epävarma
Maksa
Maksatoksisuus (hepatiitti, vajaatoiminta)	?	Ei vakuuttavasti osoitettu
Transaminaasiaktiivisuuden suureneminen	0.6–2.5 % (myös lumeryhmillä)	Kliininen merkitys osoittamatta. Ilmaantuu yleensä ensimmäisten kuuden kuukauden aikana. Voi normaalistua, vaikka hoitoa jatketaan. Muut syyt suljettava tarvittaessa pois.
Muut epävarmat haittavaikutukset
Vatsaoireet	?	Myös lumehoidossa
Neurologiset oireet	?	Hyvin harvinaisia. Tapausselostuksia mm. polyneuropatioista ja amyotrofisesta lateraaliskleroosista

Yhteisvaikutukset

Eri statiineilla on mahdollisia yhteisvaikutuksia useiden tavanomaisten lääkkeiden kanssa. Yhteisvaikutus voi johtaa statiinipitoisuuden suurenemiseen ja haittavaikutusriskin lisääntymiseen. Näitä yhteisvaikutuksia on esitelty taulukossa «Eräitä statiinien yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa (vaikutus plasman statiinipitoisuuteen, tehoon ja toksisuuteen). Tiedot perustuvat lähteisiin ja .»6 ja katsauksissa «Neuvonen PJ, Niemi M, Backman JT. Drug interactions with lipid-lowering drugs: mechanisms and clinical relevance. Clin Pharmacol Ther 2006;80:565-81 »125, «Huupponen R, Laine K, Klaukka T. Potentiaaliset lääkeinteraktiot statiinihoidon aikana. Suom Lääkäril 2001;56:5274-7»126. Taulukon tietoja voidaan käyttää ohjenuorana valittaessa muuta lääkitystä statiinia käyttävälle potilaalle.

Ks. interaktiotietokanta, www «http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ia_yhteisvaikutus.koti»6.

Interaktioiden kliininen merkitys riippuu sekä statiinien että muiden lääkkeiden annoksista.

Etsetimibi

Estää spesifisesti kolesterolin imeytymistä ja vaikuttaa erityisesti seerumin LDL-kolesterolipitoisuuteen.
Yhdistetään yleensä statiiniin.
Pienentää yksinään kokonaiskolesterolipitoisuutta alle 20 % mutta statiiniin yhdistettynä jopa yli 70 % «Bruckert E, Giral P, Tellier P. Perspectives in cholesterol-lowering therapy: the role of ezetimibe, a new selective inhibitor of intestinal cholesterol absorption. Circulation 2003;107:3124-8»127.
Etuna on hyvä siedettävyys.
Hiljattain ilmestyneessä tutkimuksessa «Rossebø AB, Pedersen TR, Boman K ym. Intensive lipid lowering with simvastatin and ezetimibe in aortic stenosis. N Engl J Med 2008;359:1343-56»128 etsetimibin ja simvastatiinin yhdistelmä verrattuna lumehoitoon vähensi iskeemisiä sydäntapahtumia, etenkin ohitusleikkauksia potilailla, joilla oli aiemmin todettu aorttastenoosi.
- Hoito ei vaikuttanut aorttastenoosin leikkaushoidon tarpeeseen eikä etenemiseen sydämen kaikututkimuksella arvioituna.
- Etsetimibi-simvastatiiniryhmässä todettiin enemmän syöpätapauksia, mutta kahdessa huomattavasti suuremmassa käynnissä olevassa tutkimuksessa syöpien esiintymisessä ei ollut eroa tätä yhdistelmää ja pelkkää simvastatiinia saaneiden välillä «Peto R, Emberson J, Landray M ym. Analyses of Cancer Data from Three Ezetimibe Trials. N Eng J Med 2008;359:1357-66»129.

Fibraatit

Fibraattihoito vähentää sepelvaltimotautitapahtumia primaari- ja sekundaaripreventiossa «Fibraattihoito vähentää sepelvaltimotautitapahtumia primaari- ja sekundaaripreventiossa.»A.
Fibraattilääkitys voi tulla kyseeseen silloin, kun statiinihoito ei sovellu.
Fibraatti soveltuu myös huomattavasti suurentuneen triglyseridipitoisuuden pienentämiseen.
Statiiniin yhdistettynä on turvallisinta käyttää fenofibraattia.
Ks. sähköinen tausta-aineisto «Fibraatit»21.

Resiinit

Resiineistä on osoitettu olevan hyötyä seerumin suurentuneen LDL-kolesterolipitoisuuden hoidossa.
Kolestyramiinin ja kolestipolin on osoitettu pitkäkestoisissa tutkimuksissa estävän sydäninfarkteja «Kolestyramiini estää sydäninfarkteja pitkäkestoisessa tutkimuksessa.»B. Käytännön ongelmana ovat maha-suolikanavaan kohdistuvat haitat (ilmavaivat, turvotus) sekä mahdolliset muiden lääkkeiden ja vitamiinien imeytymishäiriöt.
Resiinien käyttö aikuisilla rajoittuu hyperkolesterolemian hoitoon yhdessä statiinien kanssa tai tilanteeseen, jossa paremmin siedetyt lääkkeet eivät sovellu.

Nikotiinihappo

Nikotiinihappo (2 g/vrk) suurentaa HDL-kolesterolipitoisuutta 20–28 % sekä vähentää LDL-kolesterolia 15–20 % ja triglyseridejä 20–30 % «Stein EA, Davidson MH, Dujovne CA ym. Efficacy and Tolerability of Low-dose Simvastatin and Niacin, Alone and in Combination, in Patients With Combined Hyperlipidemia: A Prospective Trial. J Cardiovas»130, «Morgan JM, Capuzzi DM, Guyton JR. A new extended-release niacin (niaspan): efficacy, tolerability, and safety in hypercholesterolemic patients. Am J Cardiol 1998;82:29U-43U»131, «Capuzzi DM, Guyton JR, Morgan JM ym. Efficacy and safety of an extended-release niacin (niaspan): a long-term study. Am J Cardiol 1998;82:74U-81U»132, «Hunninghake DB, McGovern ME, Koren M ym. A dose-ranging study of a new, once-daily, dual-component drug product containing niacin extended-release and lovastatin. Clin Cardiol 2003;26:112-8»133.
Ei-fataalit sydäninfarktit ja sepelvaltimokuolleisuus vähentyivät sepelvaltimotautia sairastavilla 5–8 vuoden aikana 19 % nikotiinihappolääkitysryhmässä (3 g/vrk) verrattuna lumelääkkeeseen «Clofibrate and niacin in coronary heart disease. JAMA 1975;231:360-81»134. Myös aivohalvausriski oli hoitoaikana pienempi «Nikotiinihappohoitoon (niasiini) liittyi pienempi aivohalvausriski lumeeseen verrattuna sepelvaltimotautipotilailla.»B.
- Yhdeksän vuoden jatkoseurannassa eli 15 vuoden kuluttua tutkimuksen alkamisesta kokonaiskuolleisuus oli 23 % pienempi alkuaan nikotiinihappoa saaneessa ryhmässä lumeryhmään verrattuna «Canner PL, Berge KG, Wenger NK ym. Fifteen year mortality in Coronary Drug Project patients: long-term benefit with niacin. J Am Coll Cardiol 1986;8:1245-55»135.
Nikotiinihapon haittavaikutuksena esiintyy usein punoitusta ja kuumoitusta «Carlson LA. Nicotinic acid: the broad-spectrum lipid drug. A 50th anniversary review. J Intern Med 2005;258:94-114»136. Näitä esiintyy vähemmän hitaasti imeytyvää lääkemuotoa käytettäessä «Capuzzi DM, Guyton JR, Morgan JM ym. Efficacy and safety of an extended-release niacin (niaspan): a long-term study. Am J Cardiol 1998;82:74U-81U»132.
- Hiljattain kehitetty prostaglandiini D -reseptorin antagonisti laropiprantti vähentää suuresti haittavaikutuksia «Cheng K, Wu TJ, Wu KK ym. Antagonism of the prostaglandin D2 receptor 1 suppresses nicotinic acid-induced vasodilation in mice and humans. Proc Natl Acad Sci U S A 2006;103:6682-7»137.

Yhdistelmähoidot

Ellei tavoitteita saavuteta pelkällä statiinilääkityksellä, voidaan statiinihoitoon liittää etsetimibi, resiini, fibraatti tai nikotiinihappo. Turvallisuussyistä on usein syytä konsultoida erikoislääkäriä; ks. kohta Erikoissairaanhoidon konsultaatio.
FH-potilailla tehdyssä kahden vuoden mittaisessa tutkimuksessa etsetimibin ja simvastatiinin yhdistelmä ei vaikuttanut kaulavaltimon ateroskleroosin etenemiseen enempää kuin simvastatiini yksinään «Kastelein JJ, Akdim F, Stroes ES ym; ENHANCE Investigators. Simvastatin with or without ezetimibe in familial hypercholesterolemia. N Engl J Med 2008;358:1431-43»138.
Pitkäkestoisia tutkimuksia etsetimibi-statiiniyhdistelmän vaikutuksista kliinisiin päätetapahtumiin on meneillään «Rossebø AB, Pedersen TR, Allen C ym. Design and baseline characteristics of the simvastatin and ezetimibe in aortic stenosis (SEAS) study. Am J Cardiol 2007;99:970-3»139, «Rossebø AB, Pedersen TR, Boman K ym. Intensive lipid lowering with simvastatin and ezetimibe in aortic stenosis. N Engl J Med 2008;359:1343-56»128.

Muut lääkehoidot

Hormonikorvaushoito naisilla

Hormonikorvaushoitoa ei suositella sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyyn tai hoitoon «Mosca L, Collins P, Herrington DM ym. Hormone replacement therapy and cardiovascular disease: a statement for healthcare professionals from the American Heart Association. Circulation 2001;104:499-503»140, «Kuller LH. Hormone replacement therapy and risk of cardiovascular disease: implications of the results of the Women's Health Initiative. Arterioscler Thromb Vasc Biol 2003;23:11-6»141.
Vaikka hormonikorvaushoito vaikuttaa peri- ja postmenopausaalisilla naisilla edullisesti lipideihin muun muassa vähentämällä seerumin LDL-kolesterolia ja suurentamalla HDL-kolesterolin määrää «Taskinen MR. Postmenopausal hormone replacement therapy and plasma lipoproteins. J Intern Med 1995;238:385-7»142, «Effects of estrogen or estrogen/progestin regimens on heart disease risk factors in postmenopausal women. The Postmenopausal Estrogen/Progestin Interventions (PEPI) Trial. The Writing Group for the PE»143, «Tikkanen MJ. Estrogens, progestins and lipid metabolism. Maturitas 1996;23 (Suppl):S51-5 »144, «Mikkola T, Tikkanen MJ. Estrogeeni ja sydän- ja verisuonisairaudet. Duodecim 2003;119:2191-7»145, hyötyä kardiovaskulaaritapahtumien vähenemisestä ei ole voitu osoittaa kliinisiin päätetapahtumiin perustuvissa lumekontrolloiduissa tutkimuksissa.
Hormonikorvaushoito on jopa lisännyt kardiovaskulaaritautitapahtumia «Hormonikorvaushoito lisää kardiovaskulaaritautitapahtumia postmenopausaalisilla naisilla.»A. Jos hoito on aloitettu alle kymmenen vuoden kuluttua menopaussista tai jos tutkittavat naiset ovat olleet 50–59-vuotiaita, koronaaritapahtumissa on todettu taipumusta vähenemiseen.
Statiinihoito vähentää merkittäviä valtimotautitapahtumia suuren vaaran naispotilailla «Statiinihoito vähentää merkittäviä valtimotautitapahtumia suuren vaaran naispotilailla.»A.

Guarkumi

Guarkumi on geeliytyvä, imeytymätön, vesiliukoinen ravintokuitu.
- Sitä käytetään erityisesti LDL-pitoisuuden pienentämiseen.
- Se pienentää seerumin kokonaiskolesteroli- ja LDL-kolesterolipitoisuuksia noin 10–15 % «Superko HR, Haskell WL, Sawrey-Kubicek L, Farquhar JW. Effects of solid and liquid guar gum on plasma cholesterol and triglyceride concentrations in moderate hypercholesterolemia. Am J Cardiol 1988;62»146. Suoliston toimintaan kohdistuvat haittavaikutukset (ilmavaivat, turvotus) ovat varsin tavallisia.
- Samantyyppisiä lipidivaikutuksia kuin guarkumilla on myös eräillä psylliumia sisältävillä, suolen sisältöä lisäävillä laksatiiveilla «Anderson JW, Allgood LD, Lawrence A ym. Cholesterol-lowering effects of psyllium intake adjunctive to diet therapy in men and women with hypercholesterolemia: meta-analysis of 8 controlled trials. Am »147.

Kalaöljyt

Kalaöljyt (2–4 g/vrk) (pitkäketjuiset n-3-rasvahapot) yhdistettynä statiinilääkitykseen pienentävät seerumin suurentunutta triglyseridipitoisuutta «Kris-Etherton PM, Harris WS, Appel LJ. Fish consumption, fish oil, omega-3 fatty acids and cardiovascular disease. Circulation 2002;106:2747-57»148, «Nordoy A, Marchioli R, Arnesen H, Videbaek J. n-3 polyunsaturated fatty acids and cardiovascular diseases. Lipids 2001;36(Suppl):S127-9»149, «Goldberg RB, Sabharwal AK. Fish oil in the treatment of dyslipidemia. Curr Opin Endocrinol Diabetes Obes 2008;15:167-74»150.
- Käytettäessä suuria annoksia kalaöljyjä on huomioitava mahdollinen verenvuototaipumuksen lisääntyminen «Kris-Etherton PM, Harris WS, Appel LJ. Fish consumption, fish oil, omega-3 fatty acids and cardiovascular disease. Circulation 2002;106:2747-57»148.

Lääkehoidon seuranta

Hoidon seurannan tärkein tavoite on varmistaa tavoitteiden toteutuminen ja hoitomotivaation ylläpito «Helin-Salmivaara A, Lavikainen P, Korhonen MJ ym. Long-term persistence with statin therapy: a nation-wide register study in Finland. Clin Ther 2008;30 (theme issue):2228-40 »151. Lisäksi on pidettävä silmällä lääkehoidon mahdollisia haittavaikutuksia.
Lipidipitoisuudet on syytä tarkistaa alkuun 1–2 kuukauden kuluttua lääkehoidon aloituksesta ja sen jälkeen tilanteen mukaan. Myöhemmin riittää yleensä noin 12 kuukauden seurantaväli. Lääkehoidossa keskeistä on säätää annos sellaiseksi, että tavoitteet saavutetaan mahdollisimman hyvin.
Statiinin aloitusannoksen on syytä olla riittävän tehokas (esim. simvastatiinia 40 mg/vrk), koska haittavaikutukset tavanomaisilla annosalueilla ovat harvinaisia.
Seerumin alaniiniaminotransferaasin (ALAT) aktiivisuus on suositeltu mitattavaksi ennen statiinihoidon aloitusta, kuuden viikon kuluttua hoidon aloituksesta ja sen jälkeen vuosittain. Ainakaan tiheämpi seuranta ei ole rutiinimaisesti tarpeen. Varmaa osoitusta statiinien varsinaisesta maksatoksisuudesta ei ole.
- Jos lähtötilanteessa ALAT-pitoisuudet ovat ennen statiinihoitoa hieman suurentuneet, seurantatiheys on tapauskohtaista. Usein syynä on MBO ja rasvamaksa, jolloin statiinihoito on erityisen aiheellinen.
- Jos maksaentsyymien aktiivisuus suurenee tasolle, joka on yli kolme kertaa viitearvon yläraja (yleensä kuuden kuukauden kuluessa hoidon aloituksesta), on hoito keskeytettävä ja selvitettävä suurentumisen syy (muu maksasairaus).
- Jos arvot ovat vakaat, voidaan hoito aloittaa tarvittaessa uudelleen entsyymejä seuraten
Lihaksiin kohdistuvat statiinin haittavaikutukset ovat harvinaisia, eikä seerumin kreatiinikinaasin (CK) mittauksia tarvita rutiinimaisesti. Lihasoireet ovat statiinien käyttäjäryhmissä varsin tavallisia. Esimerkiksi viisi vuotta kestäneen HPS-tutkimuksen aikana lihasoireita esiintyi yhtä paljon (noin 33 %:lla) sekä lumetta että statiinia saaneilla «Heart Protection Study Collaborative Group. MRC/BHF Heart Protection Study of cholesterol lowering with simvastatin in 20 536 high-risk individuals: a randomised plasebo-controlled trial. Lancet 2002;»103. Vakavien lihashaittojen taustalla on usein lääkeaineinteraktio tai geneettinen alttius «SEARCH Collaborative Group, Link E, Parish S, Armitage J, Bowman L, Heath S, Matsuda F, Gut I, Lathrop M, Collins R. SLCO1B1 variants and statin-induced myopathy--a genomewide study. N Engl J Med 2008»152.
Potilasta informoidaan kuitenkin näiden haittavaikutusten oireista (lihaskipu, lihasten heikkous tai arkuus tai tumma virtsa).
Jos potilas valittaa epämääräisiä lihasoireita, CK:n aktiivisuus on määritettävä ja statiinihoito keskeytettävä, kunnes oireiden syy on selvinnyt.
CK-aktiivisuuden merkittävänä suurenemisena pidetään yleensä yli kymmenkertaisesti viitealueen ylärajan ylittäviä arvoja. Tätä vähäisemmät muutokset on suhteutettava kokonaistilanteeseen, jossa huomioidaan mahdolliset interaktiot (taulukko «Eräitä statiinien yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa (vaikutus plasman statiinipitoisuuteen, tehoon ja toksisuuteen). Tiedot perustuvat lähteisiin ja .»6), sekä muut syyt lihasoireisiin, kuten hypotyreoosi ja poikkeavat lihaksiin kohdistuneet rasitukset.
Kun CK-aktiivisuus on normaalistunut, voidaan statiinihoito usein aloittaa uudelleen mutta pienemmällä annoksella. Tarvittaessa konsultoidaan erikoislääkäriä. Geenitestaus saattaa auttaa tilanteen selvittelyssä «SEARCH Collaborative Group, Link E, Parish S, Armitage J, Bowman L, Heath S, Matsuda F, Gut I, Lathrop M, Collins R. SLCO1B1 variants and statin-induced myopathy--a genomewide study. N Engl J Med 2008»152, «Geneettinen alttius statiinien aiheuttamien lihassivuvaikutusten taustalla»20.

Taulukko 6. Eräitä statiinien yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa (vaikutus plasman statiinipitoisuuteen, tehoon ja toksisuuteen). Tiedot perustuvat lähteisiin «Neuvonen PJ, Niemi M, Backman JT. Drug interactions with lipid-lowering drugs: mechanisms and clinical relevance. Clin Pharmacol Ther 2006;80:565-81 »125 ja «Pharmaca Fennica 2004, osat I-III. Lääketietokeskus »173.
Samanaikainen lääke tai aine ja sen vaikutus statiinin pitoisuuteen, tehoon tai toksisuuteen	Lova-statiini	Simva-statiini	Atorva-statiini	Fluva-statiini	Prava-statiini	Rosuva-statiini
+ = joillakin suuri vaikutus (mm. itrakonatsoli ja ritonaviiri voivat yli kymmenenkertaistaa simvastatiinin pitoisuudet) (+) = yleensä vaikutus vähäinen 0 = statiinin tehovaikutus säilyy ennallaan tai muuttuu vain vähän - = statiinin teho voi heikentyä (-) = statiinin teho ei muutu tai heikkenee jonkin verran.
CYP3A = useita eri lääkeaineita (mm. eräitä statiineja) metaboloiva entsyymijärjestelmä maksassa ja suolen seinämässä. Eräät statiinit (mm. simvastatiini, rosuvastatiini ja fluvastatiini) saattavat lisätä varfariinin vaikutusta. Sen vuoksi varfariinia käyttäville suositellaan INR:n tihentynyttä seurantaa (ja tarvittaessa annoksen muutosta) statiinilääkityksen aloittamisen, lopettamisen ja annosmuutosten yhteydessä.
CYP3A -entsyymien estäjät (mm. atsoliryhmän sienilääkkeet, monet HIV-proteaasin estäjät, erytromysiini, klaritromysiini, diltiatseemi, verapamiili, amiodaroni, greippimehu)	+	+	+	0 tai (+)	0	0
Syklosporiini	+	+	+	(+)	+	+
Gemfibrotsiili > muut fibraatit	+	+	+	(+)	+	+
Entsyymi-induktori (rifampisiini, karbamatsepiini)	-	-	(-)	(-)	(-)	(-)

Erityisryhmät

Lapset ja nuoret

Lapsilla dyslipidemia on harvemmin sekundaarisista syistä johtuvaa kuin aikuisilla ja liittyy useimmin lipoproteiiniaineenvaihdunnan perinnöllisiin häiriöihin.
Tärkein näistä on familiaalinen hyperkolesterolemia (FH).
FH:ssa jo napaseerumin kokonaiskolesterolipitoisuus on poikkeavan suuri ja häiriö on diagnosoitavissa lipidimäärityksellä varmasti jo kahden vuoden iässä.
Lihavuuteen liittyy usein lievä dyslipidemia sekä suurentunut kokonaiskolesteroli- ja triglyseridipitoisuus ja pieni HDL-kolesterolipitoisuus. Ks. Käypä hoito -suositus Lasten lihavuus «Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Lasten lihavuus. Käypä hoito -suositus (online www.kaypahoito.fi) 1.8.2005»26, «Lasten lihavuus»4.
Sepelvaltimotaudin varhain aloitettu ehkäisy on tärkeintä suuren riskin ryhmissä, familiaalisessa hyperkolesterolemiassa ja tyypin 1 diabeteksessa «Kavey RE, Allada V, Daniels SR ym. Cardiovascular Risk Reduction in High-Risk Pediatric Patients: A Scientific Statement From the American Heart Association Expert Panel on Population and Prevention S»153.
- FH:n seulonta perheissä, joissa esiintyy varhaista sepelvaltimotautia tai ensimmäisen asteen sukulaisella on tiedossa familiaalinen hyperkolesterolemia, voidaan toteuttaa kaksivuotiailla tai sitä vanhemmilla lapsilla «Salo M, Viikari J, Nuutinen M ym. Lasten hyperkolesterolemian ja muiden hyperlipidemioiden diagnostiikka ja hoito - Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen suositus. Duodecim 1994;110:1719»42.

Ruokavaliohoito

Lasten ja nuorten dyslipidemioiden hoito perustuu ensisijaisesti ruokavaliomuutoksiin, jotka muulloin kuin FH:ssa ovat useimmiten riittävä hoito.
- Lihavuuden liittyessä dyslipidemiaan hoito käsittää ruokavalion ohella myös muita elämäntapamuutoksia, kuten fyysisen aktiivisuuden lisäämisen «Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Lasten lihavuus. Käypä hoito -suositus (online www.kaypahoito.fi) 1.8.2005»26.
- Ravinnon tyydyttyneen rasvan ja kokonaisrasvamäärän vähentäminen sekä kasvisterolilevitteet ovat tehokas ja turvallinen keino pienentää seerumin kolesterolipitoisuutta lapsilla «Ravinnon kokonais- ja tyydyttyneen rasvan vähentäminen ja kasvisterolilevitteet ovat tehokas ja turvallinen keino pienentää seerumin kolesterolipitoisuutta lapsilla.»A.
- Ravinnon rasvamäärän kohtalainen vähentäminen ja rasvan laadun muuttaminen pehmeämmäksi pienentävät seerumin kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuutta, ja nämä toimenpiteet ovat turvallisia jo pikkulapsille «Niinikoski H, Lagström H, Jokinen E ym. Impact of repeated dietary counseling between infancy and 14 years of age on dietary intakes and serum lipids and lipoproteins. The STRIP Study. Circulation 200»24, «Obarzanek E, Kimm SY, Barton BA ym. Long-Term Safety and Efficacy of a Cholesterol-Lowering Diet in Children With Elevated Low-Density Lipoprotein Cholesterol: Seven-Year Results of the Dietary Interv»154.
  - Lasten ruokavalion muuttaminen vaikuttaa edullisesti myös vanhempien ruokavalioon «Räsänen M, Niinikoski H, Keskinen S ym. Parental nutrition knowledge and nutrient intake in an atherosclerosis prevention project: the impact of child-targeted nutrition counselling. Appetite 2003;41:»155.
- Ruokavaliohoito pohjautuu samoihin periaatteisiin kuin aikuisillakin (ks. kohdat Elämäntapamuutokset «http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=hoi50025#s9»7 ja Ruokavalio), ja se sisältää tarvittaessa myös kasvisteroli- ja kasvistanolilevitteitä «Gylling H, Siimes MA, Miettinen TA Sitostanol ester margarine in dietary treatment of children with familial hypercholesterolemia. J Lipid Res 1995;36:1807-12 »156, «de Jongh S, Vissers MN, Rol P, Bakker HD, Kastelein JJ, Stroes ES. Plant sterols lower LDL cholesterol without improving endothelial function in prepubertal children with familial hypercholesterolaemi»157.
  - Suomalaisessa satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa kasvistanolimargariinien säännöllinen käyttö kuuden viikon ajan familiaalista hyperkolesterolemiaa sairastavilla lapsilla pienensi seerumin LDL-kolesterolipitoisuutta 15 % «Becker M, Staab D, Von Bergman K. Long-term treatment of severe familial hypercholesterolemia in children: effect of sitosterol and bezafibrate. Pediatrics 1992;89:138-42»158.
  - Hollantilaisessa satunnaistetussa kontrolloidussa neljän viikon tutkimuksessa sitosterolimargariini vähensi 5–12 vuoden ikäisillä FH-lapsilla seerumin LDL-kolesterolipitoisuutta 14 % «de Jongh S, Vissers MN, Rol P, Bakker HD, Kastelein JJ, Stroes ES. Plant sterols lower LDL cholesterol without improving endothelial function in prepubertal children with familial hypercholesterolaemi»157.
Dyslipidemioiden ruokavaliohoito voidaan toteuttaa turvallisesti 1–2 vuoden iästä alkaen.
- Lievissä dyslipidemioissa toimenpiteet toteutetaan perusterveydenhuollossa.
- Jos kolesterolipitoisuus on huomattavasti suurentunut (kokonaiskolesteroliarvo yli 7.0 mmol/l) tai se on kuuden kuukauden ruokavaliohoidon jälkeen yli 6.0 mmol/l tai dyslipidemian syyksi epäillään familiaalista hyperkolesterolemiaa, on lapsi tai nuori syytä lähettää arvioitavaksi lastentautien erikoislääkärille.

Lääkehoito

Lääkehoito on tarpeen ainoastaan alle 18-vuotiaille FH-potilaille ja tyypin 1 diabeetikoille, joilla on suuri LDL-kolesterolipitoisuus.
Statiinilääkitys pienentää lasten FH-taudin hoidossa LDL-kolesterolipitoisuutta, eikä sillä ole haitallisia vaikutuksia kasvuun ja kehitykseen «Statiinilääkitys FH-taudin hoidossa lapsilla pienentää LDL-kolesterolipitoisuutta ilman haitallisia vaikutuksia lasten kasvuun ja kehitykseen.»B.
Lasten lääkehoidon aloitus ja seuranta kuuluvat dyslipidemioihin perehtyneelle lastentautien erikoislääkärille.
Ks. sähköinen tausta-aineisto «Lasten lääkehoito»22.

Iäkkäät potilaat

Statiinihoidon hyöty erityisesti sepelvaltimotaudin ehkäisyssä on satunnaistetuissa tutkimuksissa osoitettu noin 80 vuoden ikään saakka «Heart Protection Study Collaborative Group. MRC/BHF Heart Protection Study of cholesterol lowering with simvastatin in 20 536 high-risk individuals: a randomised plasebo-controlled trial. Lancet 2002;»103, «Shepherd J, Blauw GJ, Murphy MB ym. Pravastatin in elderly individuals at risk of vascular disease (PROSPER); a randomised controlled trial. Lancet 2002;360:1623-30»121. Statiinihoito vähentää kokonaiskuolleisuutta 60-vuotiailla ja sitä vanhemmilla potilailla primaaripreventiotutkimuksissa «Statiinihoito vähensi kokonaiskuolleisuutta 60-vuotiailla ja sitä vanhemmilla potilailla primaaripreventiotutkimuksissa.»A.
Statiinihoito on vähentänyt myös kokonaiskuolleisuutta 60 vuotta täyttäneillä sepelvaltimotautipotilailla tehdyissä tutkimuksissa «Statiinihoito vähentää myös kokonaiskuolleisuutta 60 vuotta täyttäneillä sepelvaltimotautipotilailla tehdyissä tutkimuksissa.»A.
Nuorempana aloitettua lääkehoitoa ei ole syytä lopettaa pelkän iän perusteella.
Vanhalla iällä aloitetun lääkehoidon hyöty näyttää painottuvan niihin, joilla jo on kliininen valtimotauti, jolloin myös kokonaiskuolleisuus vähenee «Afilalo J, Duque G, Steele R, Jukema JW, de Craen AJ, Eisenberg MJ. Statins for secondary prevention in elderly patients: a hierarchical bayesian meta-analysis. J Am Coll Cardiol 2008;51:37-45»159.
Statiinihoidon aloituksen yläikärajaa ei ole mielekästä asettaa, vaan on otettava huomioon potilaan biologinen ikä ja elinajanodote «Aronow WS, Ahn C. Incidence of new coronary events in older persons with prior myocardial infarction and serum low-density lipoprotein cholesterol > or = 125 mg/dl treated with statins versus no lipid»160, «Williams MA, Fleg JL, Ades PA ym. Secondary prevention of coronary heart disease in the elderly (with emphasis on patients > or =75 years of age): an American Heart Association scientific statement fr»161, «Clofibrate and niacin in coronary heart disease. JAMA 1975;231:360-81»134.
Ei ole näyttöä siitä, että statiineista olisi erityistä haittaa esimerkiksi lihashaittojen kannalta iäkkäille potilaille «Carlson LA. Nicotinic acid: the broad-spectrum lipid drug. A 50th anniversary review. J Intern Med 2005;258:94-114»136.
Haittavaikutusten osalta iäkkäät ovat erityisryhmä vain siksi, että mahdollisen polyfarmasian takia interaktioriski on lisääntynyt.

Diabetes ilman todettua sydän- tai verisuonisairautta

Uusitut eurooppalaiset hoitosuositukset «Graham I, Atar D, Borch-Johnsen K ym. European guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice: executive summary. Eur Heart J 2007;28:2375-414 »1, «Ryden L, Standl E, Bartnik M ym. Guidelines on diabetes, pre-diabetes, and cardiovascular diseases: executive summary. The Task Force on Diabetes and Cardiovascular Diseases of the European Society of»164, «Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy käytännön lääkärintyössä: Yhteenveto. Eurooppalainen suositus. Suom Lääkäril 2008;63(49, liite):1-51 »2, «European guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice: full text. Fourth Joint Task Force of the European Society of Cardiology and other Societies on Cardiovascular Disease Pr»3 määrittävät suuren riskin henkilöiksi oireettomat tyypin 2 diabeetikot ja tyypin 1 diabeetikoista yli 40-vuotiaat sekä 18–39-vuotiaista ne, joilla esiintyy muita vaaratekijöitä, kuten nefropatia, huono glukoositasapaino, retinopatia, kohonnut verenpaine, hyperkolesterolemia, metabolisen oireyhtymän piirteitä tai varhaisen verisuonitaudin sukutausta.
Näyttöön perustuva tieto varsinkin tyypin 2 diabeetikoiden dyslipidemioiden optimaalisesta hoidosta on tarkentunut, ks. Käypä hoito -suositus diabeteksesta «Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä. Diabetes. Käypä hoito -suositus (online http://www.kaypahoito.fi) 17»43, «Diabetes»6 ja «Diabeetikoilla, joilla on sepelvaltimotauti, aivovaltimotauti tai perifeerinen valtimotauti (mukaan lukien aortan ateroskleroottinen aneurysma), on järkevää pyrkiä pienempään LDL-kolesteroliarvoon kuin 1.8 mmol/l ja käyttämään statiinia kolesteroliarvoista riippumatta, ellei statiinille ole vasta-aihetta. LDL-arvolle ei käytännössä ole alarajaa»B, «Collins R, Armitage J, Parish S, Sleigh P, Peto R; Heart Protection Study Collaborative Group. MRC/BHF Heart Protection Study of cholesterol-lowering with simvastatin in 5963 people with diabetes: a r»165, «Sever P, Dahlöf B, Poulter NR ym. Prevention of coronary and stroke events with atorvastatin in hypertensive patients who have average or lower-than-average cholesterol concentrations, in the Anglo-Sc»112, «Colhoun HM, Betteridge DJ, Durrington PN ym. Primary prevention of cardiovascular disease with atorvastatin in type 2 diabetes in the Collaborative Atorvastatin Diabetes Study (CARDS): multicentre ran»166, «Baigent C, Keech A, Kearney PM ym. Efficacy and safety of cholesterol-lowering treatment: prospective meta-analysis of data from 90,056 participants in 14 randomised trials of statins. Lancet 2005;366»167.
- Statiinihoito on hyödyttänyt merkitsevästi myös diabeetikoita, joilla ei vielä ole ollut minkään valtimotaudin oireita. Siksi sekä lääkkeetön että lääkehoito on syytä aloittaa mahdollisimman varhain, jo ennen valtimotaudin ilmenemistä.
- Hoidon aloittamisessa ja tavoitteita määritettäessä noudatetaan samoja periaatteita kuin sekundaaripreventiossa ja suuren vaaran yksilöiden primaaripreventiossa. Päätavoitteena on saada seerumin LDL-kolesterolipitoisuus pienemmäksi kuin 2.5 mmol/l (tai 2.0 mmol/l, mikäli mahdollista). Tämän saavuttamiseksi statiinit ovat ensisijaisia lääkkeitä.
Myös diabeettinen dyslipidemia, jolle on tyypillistä seerumin suuri triglyseridipitoisuus ja pieni HDL-kolesterolipitoisuus, on aktiivista hoitoa vaativa tila.
- Tällöinkin ensisijainen lääke on statiini. Jos se ei sovi, myös fibraatti tulee kyseeseen.

Hoidon porrastus ja seuranta

Avohoito

Mikäli seerumin lipidipitoisuudet poikkeavat tavoitteesta, kartoitetaan potilaan kokonaisriski ja valmius elämäntapamuutoksiin «Elämäntapamuutoksen valmiustesti (motivaatiotason määrittäminen)»13. On syytä kartoittaa myös muut riskitekijät (tupakointi, kohonnut verenpaine, liikapaino, hyperglykemia, vähäinen liikunta), joiden hoito tukee myös dyslipidemian hoitoa ja vähentää valtimotaudin kokonaisriskiä.
Jos potilaalla on kliininen valtimotauti, lääkehoito (yleensä statiini) on useimmiten tarpeen elämäntapamuutosten lisäksi.
Kaikkia potilaita neuvotaan ja kannustetaan elämäntapamuutoksiin ja annetaan tarvittavat yksilölliset elämäntapaohjeet (ks. kohta Elämäntapamuutokset «http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=hoi50025#s9»7, «Ketola E. Elämäntapamuutosten edistäminen perusterveydenhuollossa. Duodecim 2003;119:1501-2 »168, «Mustajoki P. (2003). Verenpaineet paremmiksi. Tietoa, taitoa ja tahdonvoimaa: motivoiva haastattelu työkaluna. PowerPoint-esitys (online http://www.duodecim.fi/pls/kotisivut/docs/F12127/Mustajoki.ppt)»53).
Yleisperiaatteet ovat varsin yksinkertaiset, ja ohjeet voi antaa lääkäri tai terveydenhoitaja.
Ohjeisiin on syytä liittää myös kirjallista aineistoa, jota on saatavissa muun muassa Suomen Sydänliitosta.
- Elintarvikkeille myönnetty Sydänmerkki ohjaa oikeisiin valintoihin elintarvikkeita hankittaessa. Kyseessä on Suomen Sydänliiton ja Diabetesliiton yhteinen Parempi valinta -projekti, jonka symbolia kutsutaan myös Sydänmerkiksi (www «http://www.sydanmerkki.fi/»5).
- Liitto on myös julkaissut uusitut ravitsemussuositukset «Ravinto ja liikunta sydänterveyden edistämisessä. Alapappila A, Koivisto P (toim.). Suomen Sydänliiton julkaisuja 2004. Kirjapaino F. G. Lönnberg, Helsinki 2004 »52.
Käytännössä ruokavaliota muutetaan sydämen kannalta paremmaksi
- karsimalla piilorasvoja
- vaihtamalla näkyvää rasvaa rypsiöljypohjaisiin margariineihin
- syömällä vähintään kaksi kala-ateriaa viikossa sekä
- lisäämällä täysjyvätuotteiden, kasvisten, marjojen ja hedelmien osuutta ruokavaliossa.
Elämäntapamuutosten toteutumiseen ja pysyvyyteen pitää kiinnittää erityistä huomiota «Mustajoki P. (2003). Verenpaineet paremmiksi. Tietoa, taitoa ja tahdonvoimaa: motivoiva haastattelu työkaluna. PowerPoint-esitys (online http://www.duodecim.fi/pls/kotisivut/docs/F12127/Mustajoki.ppt)»53, «Mustajoki P. Elämäntapojen muuttaminen terveellisemmiksi - miten autan potilasta? Duodecim 1998;114:531»54, «Mustajoki P. Miten potilas motivoituu hoitonsa aktiiviseksi osapuoleksi? Suom Lääkäril 2003;58:4235-7»55.
Tarvittaessa konsultoidaan ravitsemusterapeuttia «Thompson RL, Summerbell CD, Hooper L ym. Dieting advice given by a dietitian versus other health professional or self-help resources to reduce blood cholesterol. Cochrane Database Syst Rev 2003;(3):CD»169.
Jos seerumin HDL-kolesterolipitoisuus on pieni, korostetaan erityisesti kestävyysliikunnan lisäystä, laihdutusta ja tupakoinnin lopettamista ja annetaan näistä yksilölliset ohjeet.
Sekundaarisen dyslipidemian mahdollisuus on myös muistettava.
- Hypotyreoosi – jopa subkliininen – voi suurentaa seerumin kokonaiskolesterolipitoisuutta, ja suurentuneen triglyseridien pitoisuuden taustalla saattaa olla alkoholinkäyttö.
Lipidipitoisuudet tarkistetaan 1–3 kuukauden kuluttua elämäntapahoidon aloituksen jälkeen.
- Ellei tavoitearvoja ole saavutettu, pyritään selvittämään epäonnistumisen syyt ja mahdollisuudet motivaation kohentamiseen sekä ohjataan potilas terveydenhoitajan tai tarvittaessa ravitsemusterapeutin konsultaatioon.
- Jos kyseessä on valtimotauti- tai diabetespotilas, on viimeistään tässä vaiheessa aloitettava myös lääkehoito.
- Lääkehoitoa on harkittava myös muuten terveelle henkilölle, jos valtimotautikuoleman vaara on vähintään 5 % kymmenen vuoden aikavälillä «Graham I, Atar D, Borch-Johnsen K ym. European guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice: executive summary. Eur Heart J 2007;28:2375-414 »1, «Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy käytännön lääkärintyössä: Yhteenveto. Eurooppalainen suositus. Suom Lääkäril 2008;63(49, liite):1-51 »2, «European guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice: full text. Fourth Joint Task Force of the European Society of Cardiology and other Societies on Cardiovascular Disease Pr»3, (kuva «SCORE-taulukko»1
  ), «SCORE-kuvaan liittyvät lisäohjeet»1, SCORE-laskuri «SCORE-laskuri»1 eikä sitä elämäntapamuutoksin pystytä pienentämään (tupakoinnin lopettaminen, liikapainon vähentäminen).
Lipidihoidon valintaan vaikuttavat seerumin LDL-kolesterolin, HDL-kolesterolin ja triglyseridien pitoisuudet (taulukko «Päälinjat lääkehoidon valinnassa»3).
- Useimmiten ongelmana on suurentunut LDL-kolesterolipitoisuus
  - Lääkitykseksi sopii silloin parhaiten statiini (lisää myös jonkin verran HDL-kolesterolia ja vähentää triglyseridejä).
  - Tarvittaessa voidaan harkita yhdistelmähoitoa kasvistanoli- tai kasvisteroliesteriä sisältävien erityisvalmisteiden, etsetimibin tai resiinin kanssa, jolloin LDL-kolesterolin vähentämiseen riittää pienempi statiiniannos.
  - Valtimotauti- ja diabetespotilailla sekä yleensä myös oireettomilla suuren riskin potilailla LDL-kolesterolipitoisuuden tavoite on alle alle 2.5 mmol/l (alle 2.0 mmol/l, jos mahdollista).
  - Jos triglyseridipitoisuus on huomattavasti suurentunut (yli 10 mmol/l), keskeistä on tehostettu niukkarasvainen ruokavaliohoito ja mahdollisen alkoholinkäytön lopettaminen. Usein hoitoon on syytä yhdistää myös fibraatti.
  - Myös kalaöljyillä (annos 2–4 g/vrk) on triglyseridipitoisuutta pienentävää vaikutusta.
  - Triglyseridipitoisuuden korjaannuttua on kiinnitettävä huomiota myös mahdollisesti suurentuneeseen LDL-kolesterolipitoisuuteen.
Jos HDL-kolesterolipitoisuus on pieni, statiinin, nikotiinihapon tai niiden yhdistelmän käyttöä harkitaan suuren riskin henkilöillä, vaikka LDL-kolesterolipitoisuus olisi hoitotavoitteessa.
Kombinoituneessa hyperlipidemiassa (sekä kokonaiskolesteroli- että triglyseridipitoisuudet suurentuneet) voidaan käyttää statiinin ja fibraatin yhdistelmää (ensisijaisesti fenofibraatti, koska lihaksistoon kohdistuvien haittavaikutusten lisääntynyt vaara on suurempi erityisesti käytettäessä gemfibrotsiilia statiinin kanssa).
- Päätös mainitun yhdistelmän käytöstä on syytä tehdä erikoissairaanhoidossa, ja sama koskee ainakin hoidon alkuseurantaa.
- Statiinien ja pitkäketjuisten n-3-rasvahappojen (kalaöljyt) yhdistelmä on mahdollinen hoitovaihtoehto.
Statiinit ovat tavallisesti käytettyinä annoksina hyvin siedettyjä, ja kliinisesti merkittäviä yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa todetaan harvoin. Haittavaikutuksia voi ilmaantua suurten annosten yhteydessä tai käytettäessä statiinia yhdessä eräiden muiden lääkeaineiden kanssa. Tärkeimpiä interaktioita on kuvattu taulukossa «Eräitä statiinien yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa (vaikutus plasman statiinipitoisuuteen, tehoon ja toksisuuteen). Tiedot perustuvat lähteisiin ja .»6.
Dyslipidemian lääkehoito on määrätyin perustein Kelan erityiskorvattavaa FH-potilailla, tyypin III hyperlipidemiassa ja sepelvaltimotautia sairastavilla ( «Erityiskorvaukseen oikeuttavat sairaudet ja rajoitetusti erityiskorvattavat lääkkeet»10, kohta 211 Periytyvät rasva-aineen vaihdunnan vaikea-asteiset häiriöt ja kohta 213 Krooniseen sepelvaltimotautiin liittyvä rasva-aineenvaihdunnan häiriö).
- Vanhimpien statiinien saatavuus geneerisinä valmisteina on tehnyt eri statiinien hintaerot suuriksi. Kela ei korvaa atorvastatiinia eikä rosuvastatiinia, ellei ole osoitettu, ettei halvemmalla valmisteella saavuteta hoitotavoitteita tai halvempi valmiste ei sovi.

Erikoissairaanhoito

Hoidon yleisperiaatteet ovat samat kuin avohoidossa.
Kaikille dyslipidemiapotilaille annetaan ruokavalio-ohjeet ja seurataan niiden toteutumista.
Jos lääkehoitoa ei aloiteta ja potilaan seuranta siirtyy avohoitoon, hoitotiivistelmään on liitettävä ohjeet mahdollisesta myöhemmästä aloituksesta, lääkehoidon tavoitteista ja syistä, miksi lääkitystä ei ole aloitettu jo sairaalassa.
- Lääkityksen aloittaminen sairaalassa varmistaa paremmin sen, ettei lääkehoito jää vahingossa myöhemmin kokonaan aloittamatta.
- Yleensä lipidilääkitys tulee aloittaa ruokavaliohoidon ohella kaikille valtimotautipotilaille jo sairaalassa. Tästä poikkeaminen vaatii erityisiä perusteluja (esimerkiksi seerumin LDL-kolesterolipitoisuus on hyvin pieni).
Sairaalassa erityistapauksia ovat potilaat, jotka ovat joutuneet hoitoon sepelvaltimotautikohtauksen tai muun akuutin valtimotautitapahtuman takia ja joiden dyslipidemian hoitoa ei ole aiemmin aloitettu.
- Sepelvaltimotautikohtauksen aikana aloitetusta lipidilääkehoidosta on hyötyä myös lyhyellä aikavälillä, ja suuriannoksisesta statiinihoidosta on saatu lisähyötyä tavanomaiseen statiinihoitoon verrattuna (ks. kohta Statiinit).
- Akuutin valtimotautitapahtuman (sepelvaltimotautikohtaus, iskeeminen aivoverenkierron häiriö, perifeerinen valtimotauti) yhteydessä lipidien määritys on tehtävä heti sairaalaan tullessa (mieluiten alle 24 tuntia oireiden alusta) otetusta seeruminäytteestä.
  - On huomattava, että akuutissa tilanteessa pitoisuudet ovat tavanomaista pienempiä kahden viikon tai jopa kolmen kuukauden ajan.

Erikoissairaanhoidon konsultaatio

Lähetettä erikoislääkärille tai puhelinkonsultaatiota on syytä harkita seuraavissa aikuispotilaiden tapauksissa ja erityisesti silloin, kun tavanomaiseen lääkehoitoon ei ilmaannu vastetta:
- Erikoisia kliinisiä löydöksiä dyslipidemian yhteydessä
  - eruptiiviset ksantoomat (massiivinen hypertriglyseridemia)
  - jänneksantooma (ks. kuvat «Jänneksantooma sormen ojentajajänteessä»3
    , «Jänneksantoomat akillesjänteissä»4
    , «Isot jänneksantoomat akillesjänteissä»5
    )
  - palmaarialueen striat (tyypin III dyslipidemia)
  - lipaemia retinalis (massiivinen hypertriglyseridemia)
  - suklaanruskea veri tai maitomainen plasma (massiivinen hypertriglyseridemia)
  - varhainen sepelvaltimotauti, anemia ja jänneksantomatoosi (sitosterolemia)
- Hoitoresistentit dyslipidemiat
- Vaikea diabeettinen dyslipidemia
- Munuaistautiin liittyvä dyslipidemia
- Erikoiset lääkeyhdistelmät
  - statiini ja fibraatti (mieluiten fenofibraatti)
  - statiini ja nikotiinihappo (laropiprantti)
- Lipidilääkkeiden hankalat haittavaikutukset
  - epäily myopatiasta, SLCO1B1-geenivarianttitutkimus
- Spontaanisti erittäin pieni HDL-kolesterolipitoisuus (alle 0.5 mmol/l)
- FH-kokogeenikartoitus (PCR-tutkimuksella ei ole löydetty mutaatiota), ks. www «http://www.uku.fi/ktk/dhu/»8
- Epäily geneettisestä lipoproteiinilipaasin puutoksesta, www «http://www.uku.fi/ktk/dhu/»8
- Epäily sitosterolemiasta (ABCG5/8-geenien tutkimus), www «http://www.uku.fi/ktk/dhu/»8.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien yhdistys ry:n asettama työryhmä

Dyslipidemiat-suosituksen historiatiedot, ks. «Dyslipidemiat, Käypä hoito - suosituksen historiatiedot»23

Puheenjohtaja:

Matti J. Tikkanen, professori, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri; Helsingin yliopiston kliininen laitos ja HYKS:n sisätautien klinikka

Sihteeri:

Timo Strandberg, professori, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri; Oulun yliopiston terveystieteiden laitos / geriatria ja OYS:n yleislääketieteen yksikkö

Työryhmän jäsenet

Antero Kesäniemi, professori, ylilääkäri, tulosyksikön johtaja, sisätautien erikoislääkäri; Oulun yliopiston kliinisen lääketieteen laitos / sisätaudit ja OYS:n sisätautien tulosyksikkö

Eeva Ketola, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (Käypä hoito -päätoimittaja)

Petri Kovanen, professori, sisätautien erikoislääkäri; Wihurin tutkimuslaitos, Helsinki

Katriina Kukkonen-Harjula, dosentti, vanhempi tutkija, liikuntalääketieteen erikoislääkäri; UKK-instituutti, Tampere (Käypä hoito -toimittaja)

Matti K. Salo, dosentti, ylilääkäri, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri; TAYS:n lasten ja naisten toimialue

Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri; Suomen Sydänliitto ry

Hannu Vanhanen, dosentti, asiantuntijalääkäri, sisätautien erikoislääkäri; Kansaneläkelaitos

Jorma Viikari, professori, ylilääkäri, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri; Turun yliopiston kliininen laitos ja TYKS:n sisätautien klinikka

Asiantuntijat

Antti Aro, professori, sisätautien erikoislääkäri; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki

Helena Gylling, professori, sisätautien erikoislääkäri; Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen laitos ja KYS:n kliinisen ravitsemuksen yksikkö

Olli Häppölä, dosentti, neurologian erikoislääkäri; HYKS:n neurologian klinikka

Kimmo Kontula, professori, ylilääkäri, sisätautien erikoislääkäri; Helsingin yliopisto ja HYKS:n sisätautien klinikka

Markku Laakso, professori, sisätautien erikoislääkäri; KYS:n sisätautien klinikka

Terho Lehtimäki, professori, kliinisen kemian erikoislääkäri; Tampereen yliopisto ja TAYS, kliinisen kemian toimiala

Mauri Lepäntalo, professori, ylilääkäri, kirurgian ja verisuonikirurgian erikoislääkäri; Helsingin yliopiston kliininen laitos ja HYKS:n verisuonikirurgian klinikka

Pertti Neuvonen, professori, ylilääkäri, kliinisen farmakologian erikoislääkäri; Helsingin yliopiston kliininen laitos ja HUSLAB, kliininen farmakologia

Matti Romo, professori, sisätautien ja työterveyshuollon erikoislääkäri; Suomen Sydänliitto, Helsinki

Jorma Salmi, dosentti, osastonylilääkäri, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri; TAYS:n sisätautien klinikka

Aslak Savolainen, LT, johtava lääkäri, sisätautien ja työterveyshuollon erikoislääkäri; Yleisradio Oy, Helsinki

Matti Uusitupa, professori, sisätautien erikoislääkäri; Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen laitos

Alpo Vuorio, LT, työterveyslääkäri; Lääkäriasema Airport Mehiläinen, Vantaa (Käypä hoito -toimittaja)

Sidonnaisuudet

Antero Kesäniemi: Kutsuttuna luennoitsijana terveydenhuollon ja lääkealan yritysten järjestämissä tilaisuuksissa (AstraZeneca, Fournier, MSD Finland Oy, Pfizer, Sanofi-Aventis, Schering-Plough). Osallistunut kongresseihin lääkealan yritysten kustantamana (Schering-Plough, MSD Finland Oy, Fournier). Mukana tutkimusryhmässä, joka saanut apurahaa lääkealan yrityksiltä (Fournier, MSD Finland Oy, Novartis, Schering-Plough). Antanut lääkealan yrityksille asiantuntija-apua (AstraZeneca, Suomen MSD Oy, Schering-Plough, Pfizer). Osallistunut terveydenhuollon hallintoelinten toimintaan (Sydäntutkimussäätiön hallitus, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtoryhmän jäsen, Sydänliiton lääketieteellisen neuvottelukunnan jäsen, Tieteellisen toimikunnan FinOHTA/STAKES puheenjohtaja, KTL:n Sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen asiantuntijatyöryhmän jäsen). Toimii asiantuntijana potilasyhdistyksessä (Sydänliiton lääketieteellinen neuvottelukunta).

Eeva Ketola:Ks. www.kaypahoito.fi «http://www.kaypahoito.fi/»9/ Yhteystiedot / Toimitus / Lisätiedot

Petri Kovanen: Luennoitsijana lääkealan yritysten koulutuksissa (Suomen MSD, Pfizer). Osallistunut ulkomaan kongressimatkaan lääkealan yritysten rahoittamana (Suomen MSD, Pfizer, Schering-Plough). Antanut asiantuntija-apua lääkealan yrityksille (Suomen MSD, Pfizer, Schering-Plough, Astra-Zeneca, Roche).

Katriina Kukkonen-Harjula:Ks. www.kaypahoito.fi «http://www.kaypahoito.fi/»9 / Yhteystiedot / Toimitus / Lisätiedot

Matti Salo: Ei sidonnaisuuksia.

Timo Strandberg: Luennoinut terveydenhuollon ja/tai lääkealan yritysten koulutustilaisuuksissa ja osallistunut niiden suunnitteluun. Osallistunut ulkomaisiin kongresseihin lääkealan yritysten kustantamana. Toiminut asiantuntijana lääkealan yrityksille ja terveydenhuollon toimijoille.

Mikko Syvänne: Toiminut koulutustilaisuuksien suunnittelijana ja/tai luennoitsijana lääkealan yritysten järjestämissä koulutustilaisuuksissa (MSD, Schering-Plough). Osallistunut ulkomaan kongressimatkoihin eri lääke- ja laitevalmistajayritysten rahoittamana (Boston Scientific, MSD, Siemens, St. Jude Medical). Toiminut lääkealan yritysten asiantuntijaelimissä (MSD, Novartis, Pfizer, Sanofi-Aventis, Schering-Plough). Toiminut asiantuntijana tai tutkijana lääkealan yritysten lääketutkimuksissa (Eli Lilly, GlaxoSmithKline, Johnson & Johnson, Schering-Plough).

Matti J. Tikkanen: Toiminut asiantuntijana lääkealan yritysten tieteellisissä neuvottelukunnissa (Suomen MSD, Pfizer). Saanut tutkimusrahoitusta kliinistä tutkimusta varten (Takeda). Osallistunut lääkealan yrityksen rahoittaman tutkimuksen (IDEAL) Steering Committeen kokouksiin lääkealan yrityksen kustantamana (Pfizer). Kutsuttuna luennoitsijana lääkealan yritysten tilaisuuksissa (Schering-Plough, Pfizer, MSD).

Hannu Vanhanen: Osallistunut ulkomaisiin kokouksiin työnantajan määräämänä ja lääkealan yritysten kustantamana (Suomen MSD, Boehringer Ingelheim, Astra Zeneca). Pitänyt esityksiä Suomen Kardiologisen Seuran Preventio- ja kuntoutusjaoksen tietoiskuissa, joita lääkealan yritykset tukeneet (Astra Zeneca, Suomen MSD, Boehringer Ingelheim, Solvay Pharma).

Jorma Viikari: Toiminut luennoitsijana ja asiantuntijana, osallistunut koulutustilaisuuksien suunnitteluun ja osallistunut ulkomaisiin kongresseihin yhteistyössä lääkealan yritysten kanssa (AstraZeneca Oy, Pfizer Oy, Suomen MSD Oy, Schering-Plough Oy).

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Kirjallisuutta

Graham I, Atar D, Borch-Johnsen K ym. European guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice: executive summary. Eur Heart J 2007;28:2375-414
Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy käytännön lääkärintyössä: Yhteenveto. Eurooppalainen suositus. Suom Lääkäril 2008;63(49, liite):1-51
European guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice: full text. Fourth Joint Task Force of the European Society of Cardiology and other Societies on Cardiovascular Disease Prevention in Clinical Practice. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2007;14(suppl 2):S1-S113
Vartiainen E, Laatikainen T, Salomaa V, Jousilahti P, Peltonen M, Puska P. Sydäninfarkti- ja aivohalvausriskin arviointi FINRISKI-tutkimuksessa. Suom Lääkäril 2007;62:4507-13
Suomen Sisätautilääkärien Yhdistyksen ja Suomen Kardiologisen Seuran suositus. Hyperkolesterolemian ja muiden dyslipidemioiden diagnostiikka ja hoito aikuisilla. Duodecim 1988;104:1425-38
Chow CK, Pell AC, Walker A, O'Dowd C, Dominiczak AF, Pell JP. Families of patients with premature heart disease: an obvious but neglected target for primary prevention. BMJ 2007;335:481-5
Strandberg T. Riskilaskurin hyödyt ja sudenkuopat. Suomen Lääkäril 2007;62:4503-4
Alemao E, Yin D, Sintonen H, Salomaa V, Jousilahti P. Evaluation of lipid-lowering therapy and cholesterol goal attainment in Finland: the National FINRISK Study. Am J Cardiovasc Drugs 2006;6:349-55
Strandberg T. Dyslipidemian hoidon tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan yhteistyötä. Suom lääkäril 2008;63:373-7
Rantanen K, Strandberg T, Vanhanen H. Aivohalvausriski verenpainelääkityillä avohoitopotilailla. Suom lääkäril 2005;60:2445-50
Varis J, Savola H, Vesalainen R, Kantola I. Verenpainetaudin hoitotasapaino ei ole Suomessa vieläkään hyvä. Suom lääkäril 2008;40:3289-95
EUROASPIRE II Study Group. Lifestyle and risk factor management and use of drug therapies in coronary patients from 15 countries; principal results from EUROASPIRE II Euro Heart Survey Programme. Eur Heart J 2001;22:554-72
Kotseva K, Stagmo M, De Bacquer D, De Backer G, Wood D; EUROASPIRE II Study Group. Treatment potential for cholesterol management in patients with coronary heart disease in 15 European countries: findings from the EUROASPIRE II survey. Atherosclerosis 2008;197:710-7
Svilaas A, Strandberg T, Eriksson M, Hildebrandt P, Westheim A. Lipid lowering treatment patterns and goal attainment in Nordic patients with hyperlipidemia. Scand Cardiovasc J 2008;42:279-87
Steinberg BA, Bhatt DL, Mehta S ym. Nine-year trends in achievement of risk factor goals in the US and European outpatients with cardiovascular disease. Am Heart J 2008;156:719-27
Schmittdiel JA, Uratsu CS, Karter AJ ym. Why don't diabetes patients achieve recommended risk factor targets? Poor adherence versus lack of treatment intensification. J Gen Intern Med 2008;23:588-94
Hlatky MA. Expanding the orbit of primary prevention − moving beyond JUPITER. N Engl J Med 2008;359:2280-2
Ebrahim S, Davey Smith G, McGabe C ym. What role for statins? A review and economic model. Health Technol Assess 1999;3:i-iv
Vartiainen E, Peltonen M, Laatikainen T ym. FINRISKI-tutkimus: Sekä miesten että naisten sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisriski pieneni viime vuosina. Suom Lääkäril 2008;15:1375-81
Ruokoniemi P, Helin-Salmivaara A, Klaukka T, Neuvonen PJ, Huupponen R. Shift of statin use towards the elderly in 1995-2005: a nation-wide register study in Finland. Br J Clin Pharmacol 2008;66:405-10
Pietinen P, Paturi M, Reinivuo H, ym. Finravinto-2007-tutkimus: Ravintotottumukset ovat kehittyneet enimmäkseen myönteiseen suuntaan. Suom Lääkäril 2008;33:2595-9
Viikari J, Akerblom HK, Nikkari T ym. Atherosclerosis precursors in Finnish children and adolescents. IV. Serum lipids in newborns, children and adolescents. Acta Paediatr Scand Suppl 1985;318:103-9
Räsänen L, Ahola M, Kara R, Uhari M. Atherosclerosis precursors in Finnish children and adolescents. VIII. Food consumption and nutrient intakes. Acta Paediatr Scand Suppl 1985;318:135-53
Niinikoski H, Lagström H, Jokinen E ym. Impact of repeated dietary counseling between infancy and 14 years of age on dietary intakes and serum lipids and lipoproteins. The STRIP Study. Circulation 2007;116:1032-40
Vuorela N, Saha MT, Salo MK. Prevalence of overweight and obesity in 5- and 12-year-old Finnish children in 1986 and 2006. Acta Paediatrica 2008 Nov 4 [Epub ahead of print]
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Lasten lihavuus. Käypä hoito -suositus (online www.kaypahoito.fi) 1.8.2005
Strandberg TE, Strandberg A, Rantanen K, Salomaa VV, Pitkälä K, Miettinen TA. Kolesteroli, kuolemanvaara ja elämänlaatu vanhuusiässä Helsingin johtajatutkimuksen 39 vuoden seuranta. Suom lääkäril 2005;60:4963-7
Schatz IJ, Masaki K, Yano K, Chen R, Rodriguez BL, Curb JD. Cholesterol and all-cause mortality in elderly people from the Honolulu Heart Program: a cohort study. Lancet 2001;358:351-5
Schupf N, Costa R, Luchsinger J, Tang MX, Lee JH, Mayeux R. Relationship between plasma lipids and all-cause mortality in nondemented elderly. J Am Geriatr Soc 2005;53:219-26
Solomon A, Kåreholt I, Ngandu T ym. Serum cholesterol changes after midlife and late-life cognition. Twenty-one-year follow-up study. Neurology 2007;68:751-6
Vanhala MJ, Kumpusalo EA, Pitkäjärvi TK, Takala JK. Metabolic syndrome in a middle-aged Finnish population. J Cardiovasc Risk 1997;4:291-5
Rantala AO, Kauma H, Lilja M, Savolainen MJ, Reunanen A, Kesäniemi YA. Prevalence of the metabolic syndrome in drug-treated hypertensive patients and control subjects. J Intern Med 1999;245:163-74
Onat A, Ceyhan K, Basar O, Erer B, Toprak S, Sansoy V. Metabolic syndrome: major impact on coronary risk in a population with low cholesterol levels - a prospective and cross-sectional evaluation. Atherosclerosis 2002;165:285-92
Lakka HM, Laaksonen DE, Lakka TA ym. The metabolic syndrome and total and cardiovascular disease mortality in middle-aged men. JAMA 2002;288:2709-16
Friedewald WT, Levy RI, Fredrickson DS. Estimation of the concentration of low-density lipoprotein cholesterol in plasma, without use of the preparative ultracentrifuge. Clin Chem 1972;18:499-502
Castelli WP, Anderson K, Wilson PW, Levy D. Lipids and risk of coronary heart disease. The Framingham Study. Ann Epidemiol 1992;2:23-8
Kovanen P, Viikari J. Dyslipidemiat. Kirjassa: Endokrinologia. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim 2000:620-82
Efstathiadou Z, Bitsis S, Milionis HJ ym. Lipid profile in subclinical hypothyroidism: is L-thyroxine substitution beneficial? Eur J Endocrinol 2001;145:705-10
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Alkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus (online www.kaypahoito.fi) 24.3.2005
Walldius G, Jungner I, Aastveit AH, Holme I, Furberg CD, Sniderman AD. The apoB/apoA-I ratio is better than the cholesterol ratios to estimate the balance between plasma proatherogenic and antiatherogenic lipoproteins and to predict coronary risk. Clin Chem Lab Med 2004;42:1355-63
McGill HC Jr, McMahan CA. Starting earlier to prevent heart disease. JAMA 2003;290:2320-2
Salo M, Viikari J, Nuutinen M ym. Lasten hyperkolesterolemian ja muiden hyperlipidemioiden diagnostiikka ja hoito - Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen suositus. Duodecim 1994;110:1719
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton lääkärineuvoston asettama työryhmä. Diabetes. Käypä hoito -suositus (online http://www.kaypahoito.fi) 17.05.2007
Tang JL, Armitage JM, Lancaster T, Silagy CA, Fowler GH, Neil HA. Systematic review of dietary intervention trials to lower blood total cholesterol in free-living subjects. BMJ 1998;316:1213-20
Jula A, Marniemi J, Huupponen R, Virtanen A, Rastas M, Rönnemaa T. Effects of diet and simvastatin on serum lipids, insulin and antioxidants in hypercholesterolemic men: a randomized controlled trial. JAMA 2002;287:598-605
Elmer PJ, Grimm R Jr, Laing B ym. Lifestyle intervention: results of the treatment of mild hypertension study (TOMHS). Prev Med 1995;24:378-88
Bak AA, Huizer J, Leijten PA, Rila H, Grobbee DE. Diet and pravastatin in moderate hypercholesterolemia: a randomized trial in 215 middle-aged men free from cardiovascular disease. J Intern Med 1998;244:371-8
Yeshurun D, Gotto AM Jr. Hyperlipidemia: perspective in diagnosis and treatment. South Med J 1995;88:379-91
Ornish D. Statins and the soul of medicine. Am J Cardiol 2002;89:1286-90
Expert Panel on detection, evaluation and treatment of high blood cholesterol in adults. Executive summary of the third report of the National Cholesterol Education Program (NCEP) expert panel on cetection, evaluation and treatment of high blood cholesterol in adults (Adult Treatment Panel III). JAMA 2001;285:2486-97
Grundy SM, Denke MA. Dietary influences on serum lipids and lipoproteins. J Lipid Res 1990;31:1149-55
Ravinto ja liikunta sydänterveyden edistämisessä. Alapappila A, Koivisto P (toim.). Suomen Sydänliiton julkaisuja 2004. Kirjapaino F. G. Lönnberg, Helsinki 2004
Mustajoki P. (2003). Verenpaineet paremmiksi. Tietoa, taitoa ja tahdonvoimaa: motivoiva haastattelu työkaluna. PowerPoint-esitys (online http://www.duodecim.fi/pls/kotisivut/docs/F12127/Mustajoki.ppt) 27.10.08
Mustajoki P. Elämäntapojen muuttaminen terveellisemmiksi - miten autan potilasta? Duodecim 1998;114:531
Mustajoki P. Miten potilas motivoituu hoitonsa aktiiviseksi osapuoleksi? Suom Lääkäril 2003;58:4235-7
Burke LE, Dunbar-Jacob J, Orchard TJ, Sereika SM. Improving adherence to a cholesterol-lowering diet: a behavioral intervention study. Patient educ Couns 2005;57:134-42
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Aikuisten lihavuus. Käypä hoito -suositus (online www.kaypahoito.fi). 22.1.2007
Avenell A, Broom J, Brown TJ ym. Systematic review of the long-term effects and economic consequences of treatments for obesity and implications for health improvement. Health Technol Assess 2004;8:1-182
Tuomilehto J, Lindström J, Eriksson JG ym. Prevention of type 2 diabetes mellitus by changes in lifestyle among subjects with impaired glucose tolerance. N Engl J Med 2001;344:1343-50
Knowler WC, Barret-Connor E, Fowler SE ym. Reduction in the incidence of type 2 diabetes with lifestyle intervention or metformin. N Engl J Med 2002;346:393-403
Dayton S, Pearce ML. Prevention of coronary heart disease and other complications of arteriosclerosis by modified diet. Am J Med 1969;46:751-62
Miettinen M, Turpeinen O, Karvonen MJ, Elosuo R, Paavilainen E. Effect of cholesterol-lowering diet on mortality from coronary heart disease and other causes - a twelve year clinical trial in men and women. Lancet 1972;2:835-8
Hjermann I, Velve Byre K, Holme I, Leren P. Effect of diet and smoking intervention on the incidence of coronary heart disease. Report from the Oslo Study Group of a randomised trial in healthy men. Lancet 1981;2:1303-10
Howard BV, Van Horn L, Hsia J ym. Low-fat dietary pattern and risk of cardiovascular disease: the Women's Health Initiative Randomized Controlled Dietary Modification Trial. JAMA 2006;295:655-66
Brunner E, Iso H. Fish oil and secondary prevention of cardiovascular disease. BMJ 2008;337:a2541
Pedersen A, Baumstark MW, Marckmann P, Gylling H, Sandström B. An olive oil-rich diet results in higher concentrations of LDL cholesterol and a higher number of LDL subfraction particles than rapeseed oil and sunflower oil diets. J Lipid Res 2000;41:1901-11
Mensink RP, Zock PL, Kester AD, Katan MB. Effects of dietary fatty acids and carbohydrates on the ratio of serum total to HDL cholesterol and on serum lipids and apolipoproteins: a meta-analysis of 60 controlled trials. Am J Clin Nutr 2003;77:1146-55
FAO. Fats and oils in human nutrition. Report of a joint expert consultation. FAO Food and Nutrition Paper 57. Rome 1994
Brown L, Rosner B, Willett WW, Sacks FM. Cholesterol-lowering effects of dietary fiber: a meta-analysis. Am J Clin Nutr 1999;69:30-42
Burr ML, Fehily AM, Gilbert JF ym. Effects of changes in fat, fish and fibre intakes on death and myocardial reinfarction: diet and reinfarction trial (DART). Lancet 1989;2:757-61
Weggemans RM, Zock PL, Katan MB. Dietary cholesterol from eggs increases the ratio of total cholesterol to high-density lipoprotein cholesterol in humans: a meta-analysis. Am J Clin Nutr 2001;73:885-91
Djoussé L, Gaziano JM. Egg consumption in relation to cardiovascular disease and mortality: the Physicians' Health Study. Am J Clin Nutr 2008;87:964-9
Childs MT, Dorsett CS, King IB, Ostrander JG, Yamanaka WK. Effects of shellfish consumption on lipoproteins in normolipidemic men. Am J Clin Nutr 1990;51:1020-7
Hu FB, Willett WC. Optimal diets for prevention of coronary heart disease. JAMA 2002;288:2569-78
Hooper L, Summerbell CD, Higgins JP ym. Reduced or modified dietary fat for preventing cardiovascular disease. Cochrane Database Syst Rev 2001;(3):CD002137
Hooper L, Summerbell CD, Higgins JP ym. Dietary fat intake and prevention of cardiovascular disease: systematic review. BMJ 2001;322:757-63
Hu FB, Manson JE, Willett WC. Types of dietary fat and risk of coronary heart disease: a critical review. J Am Coll Nutr 2001;20:5-19
Harris WS. N-3 fatty acids and serum lipoproteins: human studies. Am J Clin Nutr 1997;65 (Suppl 5):1645S-54S
Jacobson TA, Miller M, Schaefer EJ. Hypertriglyceridemia and cardiovascular risk reduction. Clin Ther 2007;29:763-77
Gerstein H, Yusuf S, Riddle MC, Ryden L, Bosch J. Rationale, design, and baseline characteristics for a large international trial of cardiovascular disease prevention in people with dysglycemia: the ORIGIN Trial (Outcome Reduction with an Initial Glargine Intervention). Am Heart J 2008;155:26-32
Yokojama M, Origasa H, Matsuzaki M ym. Effects of eicosapentaenoic acid on major coronary events in hypercholesterolemic patients (JELIS): a randomised open-label, blinded endpoint analysis. Lancet 2007;369:1090-8
Aro A. Ravitsemus, dyslipidemiat ja ateroskleroosi Kirjassa: Ravitsemustiede. Aro A, Mutanen M, Uusitupa M (toim.). Kustannus Oy Duodecim 2005: 425-49
Lu Z, Kou W, Du B ym. Effect of Xuezhikang, an extract from red yeast Chinese rice, on coronary events in a Chinese population with previous myocardial infarction. Am J Cardiol 2008;101:1689-93
Nies LK, Cymbala AA, Kasten SL, Lamprecht DG, Olson KL. Complementary and alternative therapies for the management of dyslipidemia. Ann Pharmacother 2006;40:1984-92
Physical Activity Guidelines Advisory Committee. Physical Activity Guidelines Advisory Committee Report, 2008. Washington, DC: U.S. Department of Health and Human Services. www.health.gov/paguidelines/Report/pdf/CommitteeReport.pdf
Kodama S, Tanaka S, Saito K ym. Effect of aerobic exercise training on serum levels of high-density lipoprotein cholesterol: A meta-analysis. Arch Intern Med 2007;167:999-1008
Williams PT. Health effects resulting from exercise versus those from body fat loss. Med Sci Sports Exerc 2001;33(Suppl 6):S611-21
Yu-Poth S, Zhao G, Etherton T ym. Effects of the National Cholesterol Education Program´s Step I and step II dietary intervention programs on cardiovascular disease risk factors: a meta-analysis. Am J Clin Nutr 1999;69:632-46
Kelley GA, Kelley KS. Impact of progressive resistance training on lipids and lipoproteins in adults: a meta-analysis of randomized controlled trials. Prev Med 2009;48:9-19
Anderssen SA, Carroll S, Urdal P, Holme I. Combined diet and exercise intervention reverses the metabolic syndrome in middle-aged males: results from the Oslo Diet and Exercise Study. Scand J Med Sci Sports 2007;17:687-95
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Liikunta. Käypä hoito -suositus (online www.kaypahoito.fi) 9.10.2008
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä. Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot. Käypä hoito -suositus (online www.kaypahoito.fi) 1.12.2006
Critchley J, Capewell S. Mortality risk reduction associated with smoking cessation in patients with coronary heart disease: a systematic review. JAMA 2003;290:86-97
Godtfredsen NS, Osler M, Vestbo J, Andersen I, Prescott E. Smoking reduction, smoking cessation, and incidence of fatal and nonfatal myocardial infarction in Denmark 1976-1978: a pooled cohort study. J Epidemiol Community Health 2003;57:412-6
Dagenais GR, Yi Q, Lonn E, Sleight P, Ostergren J, Yusuf S: HOPE Trial Investigators. Impact of cigarette smoking in high-risk patients participating in a clinical trial. A substudy from the Heart Outcomes Prevention Evaluation (HOPE) trial. Eur J Cardiovasc Prev Rehab 2005;12:75-81
Imamura H, Tanaka K, Hirae C ym. Relationship of cigarette smoking to blood pressure and serum lipids and lipoproteins in men. Clin Exp Pharmacol Physiol 1996;23:397-402
Maeda K, Noguchi Y, Fukui T. The effects of cessation from cigarette smoking on the lipid and lipoprotein profiles: a meta-analysis. Prev Med 2003;37:283-90
Anthonisen NR, Skeans MA, Wise RA, Manfreda J, Kanner RE, Connett JE. The effects of a smoking cessation intervention on 14.5-year mortality: a randomized clinical trial. Ann Intern Med 2005;142;233-9
Baraona E, Lieber CS. Alcohol and lipids. Kirjassa: Galanter M (toim.) Recent developments in alcoholism, vol 14: The consequences of alcoholism. New York: Plenum 1998:97-134
Kassai B, Gueyffier F, Boissel JP, Boutitie F, Cucherat M. Absolute benefit, number needed to treat and gain in life expectancy: which efficacy indices for measuring the treatment benefit? J Clin Epidemiol 2003;56:977-82
Donnelly R, Yeung JM. Management of intermittent claudication: the importance of secondary prevention. Eur J Vasc Endovasc Surg 2002;23:100-7
Kovanen PT, Palomäki A. Kolesterolitutkimuksen voittokulku - 20 vuotta Nobelin palkinnosta. Suomen Lääkäril 2005;60:5117-22
Heart Protection Study Collaborative Group. MRC/BHF Heart Protection Study of cholesterol lowering with simvastatin in 20 536 high-risk individuals: a randomised plasebo-controlled trial. Lancet 2002;360:7-22
Sacks FM, Pfeffer MA, Moye LA ym. The effect of pravastatin on coronary events after myocardial infarction in patients with average cholesterol levels. Cholesterol and Recurrent Events Trial investigators. N Engl J Med 1996;335:1001-9
Randomised trial of cholesterol lowering in 4444 patients with coronary heart disease: The Scandinavian Simvastatin Survival Study (4S). Lancet 1994;344:1383-9
Gami AS, Montori VM, Erwin PJ, Khan MA, Smith SA. Systematic review of lipid lowering for primary prevention of coronary heart disease in diabetes; Evidence in Diabetes Enquiry System (EVIDENS) Research Group. BMJ 2003;326:528-9
Pedersen TR, Wilhelmsen L, Faergeman O ym. Follow-up study of patients randomized in the Scandinavian simvastatin survival study (4S) of cholesterol lowering. Am J Cardiol 2000;86:257-62
Strandberg TE, Pyörälä K, Cook TJ ym; 4S Group. Mortality and incidence of cancer during 10-year follow-up of the Scandinavian Simvastatin Survival Study (4S). Lancet 2004;364:771-7
LIPID Study Group (Long-term Intervention with Pravastatin in Ischaemic Disease). Long-term effectiveness and safety of pravastatin in 9014 patients with coronary heart disease and average cholesterol concentrations: the LIPID trial follow-up. Lancet 2002;359:1379-87
Cannon CP, Steinberg BA, Murphy SA, Mega JL, Braunwald E. Meta-analysis of cardiovascular outcomes trials comparing intensive versus moderate statin therapy. J Am Coll Cardiol 2006;48:438–45
Josan K, Majumdar SR, McAlister FA. The efficacy and safety of intensive statin therapy: a meta-analysis of randomized trials. CMAJ 2008;178:576-84
Sever P, Dahlöf B, Poulter NR ym. Prevention of coronary and stroke events with atorvastatin in hypertensive patients who have average or lower-than-average cholesterol concentrations, in the Anglo-Scandinavian Cardiac Outcomes Trial-Lipid Lowering Arm (ASCOT-LLA): a multicentre randomised controlled trial. Lancet 2003;361:1149-58
Kjekshus J, Apetrei E, Barrios V ym. Rosuvastatin in older patients with systolic heart failure. N Engl J Med 2007;357:2248-61
Chong PH, Seeger JD, Franklin C. Clinically relevant differences between the statins: implications for therapeutic selection. Am J Med 2001;111:390-400
Pasternak RC, Smith SC Jr, Bairey-Merz CN, Grundy SM, Cleeman JI, Lenfant C. ACC/AHA/NHLBI Clinical advisory on the use and safety of statins. Circulation 2002;106:1024-8
Arca M. Atorvastatin: A safety and tolerability profile. Drugs 2007;67(Suppl 1):63-9
Brown WV. Safety of statins. Curr Opin Lipidol 2008;19:558-62
Armitage J. The safety of statins in clinical practice. Lancet 2007;370:1781-90
Amarenco P, Bogousslavsky J, Callahan A 3rd ym; Stroke Prevention by Aggressive Reduction in Cholesterol Levels (SPARCL) Investigators. High-dose atorvastatin after stroke or transient ischemic attack. NEJM 2006;355:549-59
Tolman KG. Defining patient risks from expanded preventive therapies. Am J Cardiol 2000;85:15E-9E
Shepherd J, Blauw GJ, Murphy MB ym. Pravastatin in elderly individuals at risk of vascular disease (PROSPER); a randomised controlled trial. Lancet 2002;360:1623-30
Jacobson TA. Toward "pain-free" statin prescribing: clinical algorithm for diagnosis and management of myalgia. Mayo Clin Proc 2008;83:687-700
Sathasivam S, Lecky B. Statin induced myopathy. BMJ 2008;337:a2286
Kazmin A, Garcia-Bournissen F, Koren G. Risks of statin use during pregnancy: a systematic review. J Obstet Gynaecol Can 2007;29:906-8
Neuvonen PJ, Niemi M, Backman JT. Drug interactions with lipid-lowering drugs: mechanisms and clinical relevance. Clin Pharmacol Ther 2006;80:565-81
Huupponen R, Laine K, Klaukka T. Potentiaaliset lääkeinteraktiot statiinihoidon aikana. Suom Lääkäril 2001;56:5274-7
Bruckert E, Giral P, Tellier P. Perspectives in cholesterol-lowering therapy: the role of ezetimibe, a new selective inhibitor of intestinal cholesterol absorption. Circulation 2003;107:3124-8
Rossebø AB, Pedersen TR, Boman K ym. Intensive lipid lowering with simvastatin and ezetimibe in aortic stenosis. N Engl J Med 2008;359:1343-56
Peto R, Emberson J, Landray M ym. Analyses of Cancer Data from Three Ezetimibe Trials. N Eng J Med 2008;359:1357-66
Stein EA, Davidson MH, Dujovne CA ym. Efficacy and Tolerability of Low-dose Simvastatin and Niacin, Alone and in Combination, in Patients With Combined Hyperlipidemia: A Prospective Trial. J Cardiovasc Pharmacol Ther 1996;1:107-116
Morgan JM, Capuzzi DM, Guyton JR. A new extended-release niacin (niaspan): efficacy, tolerability, and safety in hypercholesterolemic patients. Am J Cardiol 1998;82:29U-43U
Capuzzi DM, Guyton JR, Morgan JM ym. Efficacy and safety of an extended-release niacin (niaspan): a long-term study. Am J Cardiol 1998;82:74U-81U
Hunninghake DB, McGovern ME, Koren M ym. A dose-ranging study of a new, once-daily, dual-component drug product containing niacin extended-release and lovastatin. Clin Cardiol 2003;26:112-8
Clofibrate and niacin in coronary heart disease. JAMA 1975;231:360-81
Canner PL, Berge KG, Wenger NK ym. Fifteen year mortality in Coronary Drug Project patients: long-term benefit with niacin. J Am Coll Cardiol 1986;8:1245-55
Carlson LA. Nicotinic acid: the broad-spectrum lipid drug. A 50th anniversary review. J Intern Med 2005;258:94-114
Cheng K, Wu TJ, Wu KK ym. Antagonism of the prostaglandin D2 receptor 1 suppresses nicotinic acid-induced vasodilation in mice and humans. Proc Natl Acad Sci U S A 2006;103:6682-7
Kastelein JJ, Akdim F, Stroes ES ym; ENHANCE Investigators. Simvastatin with or without ezetimibe in familial hypercholesterolemia. N Engl J Med 2008;358:1431-43
Rossebø AB, Pedersen TR, Allen C ym. Design and baseline characteristics of the simvastatin and ezetimibe in aortic stenosis (SEAS) study. Am J Cardiol 2007;99:970-3
Mosca L, Collins P, Herrington DM ym. Hormone replacement therapy and cardiovascular disease: a statement for healthcare professionals from the American Heart Association. Circulation 2001;104:499-503
Kuller LH. Hormone replacement therapy and risk of cardiovascular disease: implications of the results of the Women's Health Initiative. Arterioscler Thromb Vasc Biol 2003;23:11-6
Taskinen MR. Postmenopausal hormone replacement therapy and plasma lipoproteins. J Intern Med 1995;238:385-7
Effects of estrogen or estrogen/progestin regimens on heart disease risk factors in postmenopausal women. The Postmenopausal Estrogen/Progestin Interventions (PEPI) Trial. The Writing Group for the PEPI Trial. JAMA 1995;273:199-208
Tikkanen MJ. Estrogens, progestins and lipid metabolism. Maturitas 1996;23 (Suppl):S51-5
Mikkola T, Tikkanen MJ. Estrogeeni ja sydän- ja verisuonisairaudet. Duodecim 2003;119:2191-7
Superko HR, Haskell WL, Sawrey-Kubicek L, Farquhar JW. Effects of solid and liquid guar gum on plasma cholesterol and triglyceride concentrations in moderate hypercholesterolemia. Am J Cardiol 1988;62:51-5
Anderson JW, Allgood LD, Lawrence A ym. Cholesterol-lowering effects of psyllium intake adjunctive to diet therapy in men and women with hypercholesterolemia: meta-analysis of 8 controlled trials. Am J Clin Nutr 2000;71:472-9
Kris-Etherton PM, Harris WS, Appel LJ. Fish consumption, fish oil, omega-3 fatty acids and cardiovascular disease. Circulation 2002;106:2747-57
Nordoy A, Marchioli R, Arnesen H, Videbaek J. n-3 polyunsaturated fatty acids and cardiovascular diseases. Lipids 2001;36(Suppl):S127-9
Goldberg RB, Sabharwal AK. Fish oil in the treatment of dyslipidemia. Curr Opin Endocrinol Diabetes Obes 2008;15:167-74
Helin-Salmivaara A, Lavikainen P, Korhonen MJ ym. Long-term persistence with statin therapy: a nation-wide register study in Finland. Clin Ther 2008;30 (theme issue):2228-40
SEARCH Collaborative Group, Link E, Parish S, Armitage J, Bowman L, Heath S, Matsuda F, Gut I, Lathrop M, Collins R. SLCO1B1 variants and statin-induced myopathy--a genomewide study. N Engl J Med 2008;359:789-99
Kavey RE, Allada V, Daniels SR ym. Cardiovascular Risk Reduction in High-Risk Pediatric Patients: A Scientific Statement From the American Heart Association Expert Panel on Population and Prevention Science; the Councils on Cardiovascular Disease in the Young, Epidemiology and Prevention, Nutrition, Physical Activity and Metabolism, High Blood Pressure Research, Cardiovascular Nursing, and the Kidney in Heart Disease; and the Interdisciplinary Working Group on Quality of Care and Outcomes Research, Endorsed by the American Academy of Pediatrics. Circulation 2006;114:2710-38
Obarzanek E, Kimm SY, Barton BA ym. Long-Term Safety and Efficacy of a Cholesterol-Lowering Diet in Children With Elevated Low-Density Lipoprotein Cholesterol: Seven-Year Results of the Dietary Intervention Study in Children (DISC). Pediatrics 2001;107:256–64
Räsänen M, Niinikoski H, Keskinen S ym. Parental nutrition knowledge and nutrient intake in an atherosclerosis prevention project: the impact of child-targeted nutrition counselling. Appetite 2003;41:69-77
Gylling H, Siimes MA, Miettinen TA Sitostanol ester margarine in dietary treatment of children with familial hypercholesterolemia. J Lipid Res 1995;36:1807-12
de Jongh S, Vissers MN, Rol P, Bakker HD, Kastelein JJ, Stroes ES. Plant sterols lower LDL cholesterol without improving endothelial function in prepubertal children with familial hypercholesterolaemia. J Inherit Metab Dis 2003;26:343-51
Becker M, Staab D, Von Bergman K. Long-term treatment of severe familial hypercholesterolemia in children: effect of sitosterol and bezafibrate. Pediatrics 1992;89:138-42
Afilalo J, Duque G, Steele R, Jukema JW, de Craen AJ, Eisenberg MJ. Statins for secondary prevention in elderly patients: a hierarchical bayesian meta-analysis. J Am Coll Cardiol 2008;51:37-45
Aronow WS, Ahn C. Incidence of new coronary events in older persons with prior myocardial infarction and serum low-density lipoprotein cholesterol > or = 125 mg/dl treated with statins versus no lipid-lowering drug. Am J Cardiol 2002;89:67-9
Williams MA, Fleg JL, Ades PA ym. Secondary prevention of coronary heart disease in the elderly (with emphasis on patients > or =75 years of age): an American Heart Association scientific statement from the Council on Clinical Cardiology Subcommittee on Exercise, Cardiac Rehabilitation, and Prevention. Circulation 2002;105:1735-43
Grundy SM. Statin therapy in older persons: pertinent issues. Arch Intern Med 2002;162:1329-31
LaCroix AZ, Gray SL, Aragaki A ym. Women's Health Initiative. Statin use and incident frailty in women aged 65 years or older: prospective findings from the Women's Health Initiative Observational Study. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2008;63:369-75
Ryden L, Standl E, Bartnik M ym. Guidelines on diabetes, pre-diabetes, and cardiovascular diseases: executive summary. The Task Force on Diabetes and Cardiovascular Diseases of the European Society of Cardiology (ESC) and of the European Association for the Study of Diabetes (EASD). Eur Heart J 2007;28:88-136
Collins R, Armitage J, Parish S, Sleigh P, Peto R; Heart Protection Study Collaborative Group. MRC/BHF Heart Protection Study of cholesterol-lowering with simvastatin in 5963 people with diabetes: a randomised placebo-controlled trial. Lancet 2003;361:2005-16
Colhoun HM, Betteridge DJ, Durrington PN ym. Primary prevention of cardiovascular disease with atorvastatin in type 2 diabetes in the Collaborative Atorvastatin Diabetes Study (CARDS): multicentre randomised placebo-controlled trial. Lancet 2004;364:685-96
Baigent C, Keech A, Kearney PM ym. Efficacy and safety of cholesterol-lowering treatment: prospective meta-analysis of data from 90,056 participants in 14 randomised trials of statins. Lancet 2005;366:1267-78
Ketola E. Elämäntapamuutosten edistäminen perusterveydenhuollossa. Duodecim 2003;119:1501-2
Thompson RL, Summerbell CD, Hooper L ym. Dieting advice given by a dietitian versus other health professional or self-help resources to reduce blood cholesterol. Cochrane Database Syst Rev 2003;(3):CD001366
Law MR, Wald NJ, Rudnicka AR. Quantifying effect of statins on low density lipoprotein cholesterol, ischaemic heart disease and stroke: systemic review and meta-analysis. Br Med J 2003;326:1423-7
Jones PH, Davidson MH, Stein EA ym. Comparison of the efficacy and safety of rosuvastatin versus atorvastatin, simvastatin, and pravastatin across doses (STELLAR Trial). Am J Cardiol 2003;93:152-60
Omar MA, Wilson JP, Cox TS. Rhabdomyolysis and HMG-CoA reductase inhibitors. Ann Pharmacother 2001;35:1096-107
Pharmaca Fennica 2004, osat I-III. Lääketietokeskus
Arntz HR, Agrawal R, Wunderlich W ym. Beneficial effects of pravastatin (+/- cholestyramine/niacin) initiated immediately after a coronary event (the randomized Lipid-Coronary Artery Disease (L-CAD) Study). Am J Cardiol 2000;86:1293-8
Balk EM, Lichtenstein AH, Chung M, Kupelnick B, Chew P, Lau J. Effects of omega-3 fatty acids on serum markers of cardiovascular disease risk: a systematic review. Atherosclerosis 2006;189:19-30
Beral V, Banks E, Reeves G. Evidence from randomised trials on the long-term effects of hormone replacement therapy. Lancet 2002;360:942-4
Brunner E, White I, Thorogood M, Bristow A, Curle D, Marmot M. Can dietary interventions change diet and cardiovascular risk factors? A meta-analysis of randomized controlled trials. Am J Public Health 1997;87:1415-22
Cannon CP, Braunwald E, McCabe CH ym. Intensive versus moderate lipid lowering with statins after acute coronary syndromes. N Engl J Med 2004;350:1495-504, erratum in: N Engl J Med 2006;354:778
Clark AM, Hartling L, Vandermeer B, Lissel SL, McAlister FA. Secondary prevention programmes for coronary heart disease: a metaregression showing the merits of shorter, generalist, primary care-based interventions. Eur J Cardiovasc Prev Rehabil 2007;14:538-46
Clifton PM, Noakes M, Sullivan D ym. Cholesterol lowering effects of plant sterol esters differ in milk, yoghurt, bread and cereal. Eur J Clin Nutr 2004;58:503-309
de Jongh S, Ose L, Szamosi T ym. Efficacy and Safety of Statin Therapy in Children with Familial Hypercholesterolemia: A Randomized, Double-Blind, Placebo-Controlled Trial with Simvastatin. Circulation 2002;106:2231-7
de Lemos JA, Blazing MA, Wiviott SD ym. Early intensive vs a delayed conservative simvastatin strategy in patients with acute coronary syndromes: phase Z of the A to Z trial. JAMA 2004;292:1307-16
Downs JR, Clearfield M, Weis S ym. Primary prevention of acute coronary events with lovastatin in men and women with average cholesterol cevels: results of AFCAPS/TexCAPS. Air Force/Texas Coronary Atherosclerosis Prevention Study. JAMA 1998;279:1615-22
Ebrahim S, Beswick A, Burke M, Davey Smith G. Multiple risk factor interventions for primary prevention of coronary heart disease. Cochrane Database Syst Rev 2006;3:CD001561
Effect of fenofibrate on progression of coronary-artery disease in type 2 diabetes: the diabetes atherosclerosis intervention study, a randomised study. Lancet 2001;357:905-10
Ericsson CG, Hamsten A, Nilsson J, Grip L, Svane B, de Faire U. Angiographic assessment of effects of bezafibrate on progression of coronary artery disease in young male postinfarction patients. Lancet 1996;347:849-53
Esposito K, Marfella R, Ciotola C ym. Effect of Mediterranen-Style Diet on Endothelian Dysfunction and Markers of vascular inflammation in the metabolic syndrome. JAMA 2004;292:1440-192
Farmer A, Montori V, Dinneen S, Clar C. Fish oil in people with type 2 diabetes mellitus. Cochrane Database Syst Rev 2001;3:CD003205
Frick MH, Elo O, Haapa K ym. Helsinki Heart Study: primary-prevention trial with gemfibrozil in middle-aged men with dyslipidemia. Safety on treatment, changes in risk factors and incidence of coronary heart disease. N Engl J Med 1987;317:1237-45
Frick MH, Syvänne M, Nieminen MS ym. Prevention of the angiographic progression of coronary and vein-graft atherosclerosis by gemfibrozil after coronary bypass surgery in men with low levels of HDL cholesterol. Circulation 1997;96:2137-43
Grady D, Herrington D, Bittner V ym. Cardiovascular disease outcomes during 6.8 years of hormone therapy: Heart and Estrogen/progestin Replacement Study follow-up (HERS II). JAMA 2002;288:49-57
Gylling H, Puska P, Vartiainen E, Miettinen TA. Retinol, vitamin D, carotenes and alpha-tocopherol in serum of a moderately hypercholesterolemic population consuming sitostanol ester margarine. Atherosclerosis 1999;145:279-85
Hendriks HF, Brink EJ, Meijer GW, Princen HM, Ntanios FY. Safety of long-term consumption of plant sterol esters-enriched spread. Eur J Clin Nutr 2003;57:681-92
Hindler K, Shaw AD, Samuels J, Fulton S, Collard CD, Riedel B. Improved postoperative outcomes associated with preoperative statin therapy. Anesthesiology 2006;105:1260-72
Hooper L, Thompson RL, Harrison RA ym. Risks and benefits of omega 3 fats for mortality, cardiovascular disease, and cancer: systematic review. BMJ 2006;332:752-60
Hulley S, Grady D, Bush T ym. Randomized trial of estrogen plus progestin for secondary prevention of coronary heart disease in postmenopausal women. JAMA 1998;280:605-13
Hunninghake DB, Miller VT, LaRosa JC ym. Long-term treatment of hypercholesterolemia with dietary fiber. Am J Med 1994;97:504-8
Kayicioglu M, Can L, Kultursay H, Payzin S, Turkoglu C. Early use of pravastatin in patients with acute myocardial infarction undergoing coronary angioplasty. Acta Cardiol 2002;57:295-302
Keech A, Simes RJ, Barter P ym. Effects of long-term fenofibrate therapy on cardiovascular events in 9795 people with type 2 diabetes mellitus (the FIELD study): randomised controlled trial. Lancet 2005;366:1849-61
Ketola E, Sipilä R, Mäkelä M. Effectiveness of individual lifestyle interventions in reducing cardiovascular disease and risk factors. Ann Med 2000;32:239-51
Kodama S, Tanaka S, Saito K ym. Effect of aerobic exercise training on serum levels of high-density lipoprotein cholesterol: a meta-analysis. Arch Intern Med 2007;167:999-1008
LaRosa JC, Grundy SM, Waters DD ym. Intensive lipid lowering with atorvastatin in patients with stable coronary disease. N Engl J Med 2005;352:1425-35
Law M. Plant sterol and stanol margarines and health. Br Med J 2000;320:861-4
Law MR, Morris JK. By how much does fruit and vegetable consumption reduce the risk of ischemic heart disease. Eur J Clin Nutr 1998;52:549-56
Leon AS, Sanchez OA. Response of blood lipids to exercise training alone or combined with dietary intervention. Med Sci Sports Exerc 2001;33(Suppl 6):S502-15
León H, Shibata MC, Sivakumaran S ym. Effect of fish oil on arrythmias and mortality: systematic review. BMJ 2008;337:a2931
Liakopoulos OJ, Choi YH, Haldenwang PL ym. Impact of preoperative statin therapy on adverse postoperative outcomes in patients undergoing cardiac surgery: a meta-analysis of over 30 000 patients. Eur Heart J 2008;29:1548-59
Liem AH, van Boven AJ, Veeger NJ ym. Effect of fluvastatin on ischaemia following acute myocardial infarction: a randomized trial. Eur Heart J 2002;23:1931-7
Metz JA, Stern JS, Kris-Etherton P ym. A randomized trial of improved weight loss with a prepared meal plan in overweight and obese patients: impact on cardiovascular risk reduction. Arch Intern Med 2000;160:2150-8
Miettinen TA, Puska P, Gylling H, Vanhanen H, Vartiainen E. Reduction of serum cholesterol with sitostanol-ester margarine in a mildly hypercholesterolemic population. N Engl J Med 1995;16;1308-12
Mizuno K, Nakaya N, Ohashi Y ym. Usefulness of pravastatin in primary prevention of cardiovascular events in women. Analysis of the management of elevated cholesterol in the primary prevention group of adult Japanese (MEGA Study). Circulation 2008;117:494-502
Newby LK, Kristinsson A, Bhapkar MV ym. Early statin initiation and outcomes in patients with acute coronary syndromes. JAMA 2002;287:3087-95
O'Keefe JH Jr, Cordain L, Harris WH, Moe RM, Vogel R. Optimal low-density lipoprotein is 50 to 70 mg/dl: lower is better and physiologically normal. J Am Coll Cardiol 2004;43:2142-6
Palomäki A ja Kovanen P. LDL-kolesterolin luonnonmukainen pitoisuus on saavutettavissa turvallisesti. Duodecim 2006;122;1747-56
Pedersen TR, Faergeman O, Kastelein JJP ym. High-dose atorvastatin vs usual-dose simvastatin for secondary prevention after myocardial infarction. The IDEAL study: a randomized controlled trial. JAMA 2005;294:2437-45
Prevention of cardiovascular events and death with pravastatin in patients with coronary heart disease and a broad range of initial cholesterol levels. The Long-Term Intervention with Pravastatin in Ischaemic Disease (LIPID) Study Group. N Engl J Med 1998;339:1349-57
Randomised trial of cholesterol lowering in 4444 patients with coronary heart disease: The Scandinavian Simvastatin Survival Study (4S). Lancet 1994;344:1383-9
Roberts CG, Guallar E, Rodriguez A. Efficacy and safety of statin monotherapy in older adults: a meta-analysis. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 2007;62:879-87
Rodenburg J, Vissers MN, Wiegman A ym. Statin treatment in children with familial hypercholesterolemia: the younger, the better. Circulation 2007;116:664-8
Rossouw JE, Anderson GL, Prentice RL ym. Risks and benefits of estrogen plus progestin in healthy postmenopausal women:principal results from the Women´s Health Initiative randomized controlled trial. JAMA 2002;288:321-33
Rossouw JE, Prentice RL, Manson JE ym. Postmenopausal hormone therapy and risk of cardiovascular disease by age and years since menopause. JAMA 2007;297:1465-77
Rubins HB, Robins SJ, Collins D ym. Gemfibrozil for secondary prevention of coronary heart disease in men with low levels of high-density lipoprotein cholesterol. N Engl J Med 1999;341:410-8
Sacks FM, Pfeffer MA, Moye LA ym. The effect of pravastatin on coronary events after myocardial infarction in patients with average cholesterol levels. Cholesterol and Recurrent Events Trial investigators. N Engl J Med 1996;335:1001-9
Schwartz GG, Olsson AG, Ezekowitz MD ym. Effects of atorvastatin on early recurrent ischemic events in acute coronary syndromes. The MIRACL Study: a randomized controlled trial. JAMA 2001;285:1711-8
Secondary Prevention by Raising HDL Cholesterol and Reducing Triglycerides in Patients With Coronary Artery Disease: The Bezafibrate Infarction Prevention (BIP) Study. Circulation 2000;102:21-7
Singh RM, Rastogi SS, Verma R ym. Randomized controlled trial of cardioprotective diet in patients with recent acute myocardial infarction: results from one year follow-up. BMJ 1992;304:1015-9
Smith SC Jr, Allen J, Blair SN ym. AHA/ACC guidelines for secondary prevention for patients with coronary and other atherosclerotic vascular disease: 2006 update: endorsed by the National Heart, Lung, and Blood Institute. J Am Coll Cardiol 2006;47:2130-9
Stefanick ML, Mackey S, Sheehan M ym. Effects of diet and exercise in men and postmenopausal women with low levels of HDL cholesterol and high levels of LDL cholesterol. N Engl J Med 1998;339:12-20
Stenestrand U, Wallenti L; Swedish Register of Cardiac Intensive Care (RIKS-HIA). Early statin treatment following acute myocardial infarction and 1-year survival. JAMA 2001;285:430-6
Studer M, Briel M, Leimenstoll B, Glass TR, Bucher HC. Effect of different antilipemic agents and diets on mortality. A systematic rieview. Arch Intern Med 2005;165:725-30
Tammi A, Rönnemaa T, Gylling H ym. Plant stanol ester margarine lowers serum total and low-density lipoprotein cholesterol concentrations of healthy children: the STRIP project. Special Turku Coronary Risk Factors Intervention Project. J Pediatr 2000;136:503-10
The Lipid Research Clinics Coronary Primary Prevention Trial results. I. Reduction in incidence of coronary heart disease. JAMA 1984;251:351-64
The Stroke Prevention by Aggressive Reduction in Cholesterol Levels (SPARCL) Investigators. High-dose atorvastatin after stroke or transient ischemic attack. N Engl J Med 2006;355:549-59
Wang C, Chung M, Lichtenstein AH ym. n-3 Fatty acids from fish or fish-oil supplements, but not alpha-linolenic acid, benefit cardiovascular disease outcomes in primary- and secondary-prevention studies: a systematic review. Am J Clinical Nutr 2006;84:5-17
Wenger NK, Lewis SJ, Welty FK, Herrington DM, Bittner V. Beneficial effects of aggressive low-density lipoprotein cholesterol lowering in women with stable coronary heart disease in the Treating to New Targets (TNT) study. Heart 2008;94:434-9
Wiegman A, Hutten BA, de Groot E ym. Efficacy and safety of statin Therapy in Children with Familial Hypercholesterolemia: A Randomized Controlled Trial. JAMA 2004;292:331-7
Viscoli CM, Brass LM, Kernan WN, Sarrel PM, Suissa S, Horwitz RI. A clinical trial of estrogen-replacement therapy after ischemic stroke. N Engl J Med 2001;345:1243-9
Wiviott SD, Cannon CP, Morrow DA ym. Can low-density lipoprotein be too low? The safety and efficacy of achieving very low low-density lipoprotein with intensive statin therapy. A PROVE IT-TIMI 22 substudy. J Am Coll Cardiol 2005;46:1411-6
Yu-Poth S, Zhao G, Etherton T ym. Effects of the National Cholesterol Education Program´s Step I and Step II dietary intervention programs on cardiovascular disease risk factors: a meta-analysis. Am J Clin Nutr 1999;69:632-46
Yzebe D, Lievre M. Fish oils in the care of coronary heart disease patients: a meta-analysis of randomized controlled trials. Fundam Clin Pharmacol 2004;18:581-592
Yokoyama M, Origasa H, Matsuzaki M ym. Effects of eicosapentaenoic acid on major coronary events in hypercholesterolemic patients (JELIS):a randomised ope-label, blinded endpoint analysis. Lancet 2007;369:1090-8
Aronow HD, Topol EJ, Roe MT ym. Effect of lipid-lowering therapy on early mortality after acute coronary syndromes: an observational study. Lancet 2001;357:1063-8
Ketola E, Laatikainen T, Vartiainen E. Evaluating risk for cardiovascular diseases - vain or value? How do different cardiovascular risk scores act in real life. Eur J Public Health, painossa.

www.kaypahoito.fi

Dyslipidemiat

Keskeinen sanoma

Suosituksessa käytettyjä lyhenteitä

Kohderyhmät

Dyslipidemioiden hoidon kohdistaminen

Epidemiologia

Seerumin lipidipitoisuudet Suomessa

Seerumin lipidipitoisuuksien ja ruokavalion viimeaikaiset muutokset

Lapset ja nuoret

Dyslipidemiat ateroskleroosin riskitekijänä

Diagnostiikka

Perinnölliset dyslipidemiat

Hoidon tavoitteet

Elämäntapamuutokset

Yleistä

Ruokavalio

Liikunta (fyysinen aktiivisuus)

Tupakointi

Alkoholi

Moneen vaaratekijään kohdistuva hoito

Aikuisten lääkehoito

Statiinit

Statiinien vaikutukset sairastavuuteen ja kuolleisuuteen

Haittavaikutukset

Yhteisvaikutukset

Etsetimibi

Fibraatit

Resiinit

Nikotiinihappo

Yhdistelmähoidot

Muut lääkehoidot

Hormonikorvaushoito naisilla

Guarkumi

Kalaöljyt

Lääkehoidon seuranta

Erityisryhmät

Lapset ja nuoret

Ruokavaliohoito

Lääkehoito

Iäkkäät potilaat

Diabetes ilman todettua sydän- tai verisuonisairautta

Hoidon porrastus ja seuranta

Avohoito

Erikoissairaanhoito

Erikoissairaanhoidon konsultaatio

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien yhdistys ry:n asettama työryhmä

Sidonnaisuudet

Vastuun rajaus

Kirjallisuutta