Alaraajojen laskimovajaatoiminta

Käypä hoito -suositus | Julkaistu: 02.12.2025 | Tila: voimassa Tulosta
Aihepiiri(t): Kirurgia, Radiologia, Työterveyshuolto, Verisuonikirurgia, Yleislääketiede
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä

Alaraajojen laskimovajaatoiminta

Käypä hoito
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä
2.12.2025

Ota käyttöön

 

Miten viitata Käypä hoito -suositukseen? «K1»1

Keskeinen sisältö

  • Alaraajojen laskimovajaatoiminta on yleistä aikuisväestössä.
  • Diagnostiikka ja hoidon tarpeen arviointi perustuvat oireisiin, kliiniseen tutkimukseen ja erikoissairaanhoidossa tehtävään laskimoiden ultraäänitutkimukseen.
  • Kompressiohoidolla ei voida estää laskimovajaatoimintaa etenemästä.
  • Kajoavan hoidon on perustuttava ultraäänitutkimuksen löydökseen.
  • Valtaosa pintalaskimoiden kajoavasta hoidosta voidaan toteuttaa polikliinisesti laskimonsisäisillä menetelmillä.
  • Kajoava hoito tulisi aina toteuttaa, mikäli potilaalla on ihomuutoksia tai laskimohaava, ellei hoidolle ole estettä.
  • Syvien laskimoiden virtausesteen hoitoon käytetään laskimonsisäisiä menetelmiä.
  • Suositus ei käsittele laskimohaavojen hoitoa. Aihetta käsitellään Käypä hoito -suosituksessa Krooninen alaraajahaava «Krooninen alaraajahaava»1, «Krooninen alaraajahaava. Käypä hoito -suositus. Su...»1.

Tiivistelmä ja potilasversio

Suosituslauseet

Harkitse komplisoituneen (kliiniset luokat C4–C6) pintalaskimovajaatoiminnan kajoavaa hoitoa, kun se on teknisesti mahdollista. «A1»2
Laskimoiden toimintaa parantavia, suun kautta otettavia valmisteita voidaan harkita lievittämään potilaan kokemia oireita. Mahdolliset lääkkeiden yhteisvaikutukset tulee huomioida potilasta neuvoessa. «A2»3
Pinnallisen päärungon vajaatoiminta hoidetaan lämpökatetrihoidolla. «A3»4

Suosituksen tavoitteet

  • Suosituksen tavoitteena on
    • antaa kokonaiskuva nykyaikaisesta laskimovajaatoiminnan diagnostiikasta ja hoidosta
    • yhdenmukaistaa hoidonaiheita
    • tuoda esiin kajoavan hoidon eri vaihtoehdot ja niiden tekninen toteutus sekä vertailla eri hoitomuotojen tuloksia
    • käsitellä kompressiohoidon merkitystä laskimovajaatoiminnassa
    • tuoda esiin kustannusvaikuttavuuden näkökulma.

Kohderyhmä

  • Suosituksen kohderyhmänä ovat laskimovajaatoimintaa sairastavia potilaita kohtaavat ja hoitavat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon ja yksityissektorin työntekijät.

Esiintyvyys

Patofysiologia

Diagnostiikka ja hoidonaiheet

Oireet ja kliininen tutkimus

  • Alaraajaoireet (särky, turvotus, väsyminen, kutina) eivät ole laskimovajaatoiminnan suhteen spesifisiä «Chiesa R, Marone EM, Limoni C, ym. Chronic venous ...»3. Olennaista on muodostaa kokonaiskuva potilaan oireista ja sulkea pois muut alaraajaoireita aiheuttavat sairaudet, kuten tuki- ja liikuntaelinperäiset ja neurologiset sairaudet sekä alaraajojen tukkiva valtimotauti, sekä sisätautiperäiset syyt, kuten sydämen vajaatoiminta.
  • Laskimovajaatoiminnan diagnoosi voidaan tehdä kliinisen tilanteen arvioinnin perusteella ilman kuvantamistutkimuksia.
  • Kliinisessä tutkimuksessa todetaan mahdolliset suonikohjut ja muut laskimovajaatoimintaan liittyvät ihomuutokset (pigmentaatio, ekseema, lipodermatoskleroosi eli ihonalaiskudoksen kovettuminen, avoin tai parantunut haava) sekä mahdollinen alaraajaturvotus «De Maeseneer MG, Kakkos SK, Aherne T, ym. Editor's...»23, «Gloviczki P, Lawrence PF, Wasan SM, ym. The 2022 S...»24.
  • Laskimovajaatoiminnan kliinisen luokan (C0–C6, taulukko «Laskimovajaatoiminnan vaikeusasteen kliininen luokittelu. Ks. kuvat kliinisistä luokista ja lisätietoa . ...»2) määrittely on käyttökelpoinen menetelmä arvioitaessa taudin vaikeusastetta. Olennaista on erottaa toisistaan komplisoitumaton (kliiniset luokat C2–C3) ja komplisoitunut (kliiniset luokat C4–C6) laskimovajaatoiminta. Kliinistä luokitusta ei ole tarkoitettu laskimovajaatoiminnan etenemisen seurantaan tai hoidon vasteen arviointiin. Se on tarkoitettu taudin ajankohtaisen vaikeusasteen arviointiin.
  • Laskimovajaatoiminnan aiheuttaman haitan ja laskimovajaatoiminnan etenemisen arvioinnissa voidaan potilaalta kysyä taudin aiheuttaman kivun määrää ja havainnoida turvotusta sekä näkyviä kohjuja. Taudin vaikeusasteesta kertovat myös laskimohypertensioon liittyvät ihomuutokset, ihon paksuuntuminen pitkäaikaisen turvotuksen seurauksena, laskimohaavojen esiintyminen ja kompressiohoidon tarve.
  • Kliinisen luokituksen ja aiheutuneen haitan perusteella luodaan kokonaisarvio: aiheutuuko laskimovajaatoiminnasta merkittävää haittaa ja voiko sitä lievittää lääkinnällisillä hoitosukilla? Tukisukat voivat auttaa turvotukseen etenkin, jos potilas on raskaana, ja muissa tilanteissa, joissa operatiiviseen hoitoon ei olla etenemässä.
  • Jos potilaalla on merkittävää haittaa aiheuttava C2–C3-luokan vajaatoiminta, voidaan tehdä lähete erikoissairaanhoidon arvioon.
Taulukko 2. Laskimovajaatoiminnan vaikeusasteen kliininen luokittelu. Ks. kuvat kliinisistä luokista ja lisätietoa «Laskimovajaatoimintaan liittyvä CEAP-luokitus»1.
Kliininen luokka Kuvaus Kuva
C0 Ei näkyviä tai palpoituvia laskimotaudin löydöksiä «C0, ei näkyviä laskimovajaatoiminnan merkkejä»1
C1 Teleangiektasiat tai retikulaariset laskimot «C1, luuta- ja hämähäkkisuonia»2
C2 Suonikohjut «C2, suonikohjuja»3
C2r Uusiutuneet suonikohjut
C3 Turvotus «C3, laskimovajaatoimintaan littyvää turvotusta»4
C4 Laskimovajaatoiminnasta johtuvat ihon ja ihonalaiskudoksen muutokset «C4, Laskimovajaatoimintaan liittyviä ihomuutoksia»5
C4a Pigmentaatio tai ekseema
C4b Lipodermatoskleroosi tai atrophie blanche (valkosurkastuma)
C4c Corona phlebectatica «C4c, corona phlectatica»6, «Corona phlebectatica ja vuotanut kohju»7
C5 Parantunut laskimohaava «C5, parantunut laskimohaava»8
C6 Avoin laskimohaava «C6, laskimohaava»9
C6r Uusiutunut avoin laskimohaava
Kuva 1.

C0, ei näkyviä laskimovajaatoiminnan merkkejä

HUS kuva-arkisto

Kuva 2.

C1, luuta- ja hämähäkkisuonia

HUS kuva-arkisto

Kuva 3.

C2, suonikohjuja

HUS kuva-arkisto

Kuva 4.

C3, laskimovajaatoimintaan littyvää turvotusta

HUS kuva-arkisto

Kuva 5.

C4, Laskimovajaatoimintaan liittyviä ihomuutoksia

HUS kuva-arkisto

Kuva 6.

C4c, corona phlectatica

HUS kuva-arkisto

Kuva 7.

Corona phlebectatica ja vuotanut kohju

HUS kuva-arkisto

Kuva 8.

C5, parantunut laskimohaava (sama jalka kuin seuraava kuvassa [imk01644], jossa haava auki)

HUS kuva-arkisto

Kuva 9.

C6, laskimohaava (sama jalka kuin kuvassa [imk01643] hoitoon saapuessa)

HUS kuva-arkisto

Kuvantaminen

Kuva 10.

Jalan pintalaskimoiden anatomia.

A) Jalkaterän pinnalliset laskimot yhdistyvät isoksi kehräslaskimoksi (vena saphena magna) sisäkehräksen edessä, ja tämä runko jatkaa raajan sisäsivua pitkin nivuseen.

B) Vena saphena magna (VSM) yhtyy yhteiseen reisilaskimoon (v. femoralis communis, VFC) nivustasolla safenofemoraalisessa junktiossa.

C) Ulkokehräksen takaa alkaa vastaavasti pieni kehräslaskimo (v. saphena parva), joka kulkee pohkeen takana yhtyen useimmiten polvitaipeessa polvitaivelaskimoon (v. poplitea) safenopopliteaalisessa junktiossa.

Muokattu lähteestä: Saarinen J, Halmesmäki K, Pokela M, Laine M. Laskimoiden anatomia ja fysiologia. Kirjassa: Kirurgia. Salminen P, Koljonen V, Pakarinen M, Sallinen V (toim.). 4., uudistettu painos. Kustannus Oy Duodecim 2024

Hoidonaiheet

Hoito

Konservatiivinen hoito

Kompressiohoito

Oireita aiheuttava komplisoitumaton (kliiniset luokat C2–C3) laskimovajaatoiminta

Komplisoitunut (kliiniset luokat C4–C6) laskimovajaatoiminta

Alaraajojen tukkiva valtimotauti ja kompressiohoito

Toimenpiteen jälkeinen kompressiohoito

  • Saattaa olla, että kompressiohoito ei johda parempaan tulokseen kajoavassa hoidossa eikä lisää sen turvallisuutta. Ensimmäisten päivien aikana kompressio helpottaa kipua, mutta ero ei ole kliinisesti merkittävä «Kompressiohoito ei liene välttämätöntä vena saphena magnan ja parvan vaahtoskleroterapian jälkihoitona, eikä lyhyt, 4 tunnin mittainen hoito kompressiosukalla johtane pelkän magnarungon termoablaation jälkeen huonompaan toipumiseen kuin 72 tuntia kestävä hoito.»A.
  • Toimenpiteiden jälkeen on vanhastaan käytetty viikkojen mittaisia kompressiohoitoja. Nykyiset laskimonsisäiset hoitomenetelmät ovat kuitenkin luonteeltaan huomattavasti perinteistä leikkaushoitoa kevyempiä.
  • Nykytiedon perusteella kompressiohoito jää hoitavan lääkärin ja potilaan harkintaan lämpökatetrihoidon, vaahtoruiskutuksen tai näiden yhdistelmän jälkeen.
  • Kompressiohoidon kesto tulee kuitenkin suunnitella toimenpidekokonaisuuden perusteella. Jos pinnallinen päärunko hoidetaan lämpökatetrihoidolla ja samassa yhteydessä suonikohjut poistetaan kirurgisesti, toimenpiteen jälkeisen kompressiohoidon tarve on todennäköisesti pitempi kuin pelkän päärunkoablaation jälkeen.
  • Kompressiohoitoa kannattaa harkita, jos potilaalla on hyytymishäiriö, antikoagulaatio, kaksi tai useampia hyytymiseen vaikuttavia lääkkeitä tai hän on sairastanut syvän laskimotukoksen.
    • Tämä potilasryhmä on suljettu pois useista satunnaistetuista tutkimuksista, eikä sen kompressiohoidosta siten ole tarpeeksi tietoa.

Kajoava hoito

Päärunkovajaatoiminnan hoitomenetelmän valinta

Tekniikat

  • Hoito perustuu toimenpidettä edeltävään ultraäänitutkimukseen, ja se kohdennetaan mahdollisuuksien mukaan kaikkiin kliinisesti merkittäviin vajaatoimintaisiin laskimoihin. Laskimonsisäiset hoitomenetelmät edellyttävät ultraääniohjausta. Riittävä osaaminen rakenteiden tunnistamisessa, kohdelaskimon punktiossa, puuduttamisessa ja hoitotuloksen arvioimisessa on välttämätöntä.
  • Lämpökatetrihoito perustuu suonen seinämän kuumentamiseen laser- tai radiotaajuuskuidulla ja sen seurauksena syntyvään seinämävaurioon. Vaurioitunut suoni kutistuu, virtaus suonessa lakkaa, ja ajan kuluessa suonen tilalle kehittyy arpijuoste. Menetelmään olennaisesti liittyvä tumesenssipuudutus tarkoittaa puudute-keittosuola-adrenaliiniliuoksen ruiskuttamista hoidon kohteena olevan suonen ympärille ultraääniohjauksessa. Puudutusvaikutuksen lisäksi tumesenssi suojaa ympäröiviä kudoksia ja supistaa hoidon kohteena olevaa laskimoa, mikä lisää lämpökatetrihoidon vaikutusta suonen seinämässä «Gloviczki P, Gloviczki ML. Guidelines for the mana...»62, «Lohr J, Kulwicki A. Radiofrequency ablation: evolu...»63.
  • Merkittävä osa lämpökatetrihoidoista voidaan toteuttaa poliklinikkaoloissa. Erityistä jälkiseurantaa ei tarvita, ja potilas voi mobilisoitua heti.
  • Vaahtoskleroterapia perustuu ilma-sklerosanttiseoksen aiheuttamaan seinämävaurioon kohdesuonessa. Suomessa sklerosanttina käytetään polidokanolia tai natriumtetradekyylisulfaattia «De Maeseneer MG, Kakkos SK, Aherne T, ym. Editor's...»23, «Wong M, Parsi K, Myers K, ym. Sclerotherapy of low...»64. Vaahdon kokonaismäärää 16 ml/toimenpidekerta ei suositella ylitettäväksi. Lisäksi on huomioitava valmistajan ilmoittama enimmäismäärä painokiloa kohden (Pharmaca Fennica «https://pharmacafennica.fi/substance»3 (vaatii käyttöoikeuden)). Lääkkeen ja ilman sekoitussuhteesta ei ole täsmällistä tietoa, mutta tyypillisesti on käytetty suhdetta 1:3 tai 1:4.
  • Vaahtoskleroterapian suhteellisia vasta-aiheita ovat hyytymishäiriö ja vaikea migreeni. Tiedossa oleva avoin foramen ovale, akuutti tukostilanne ja raskaus ovat vaahtoskleroterapian vasta-aiheita.
  • Pinnallisten päärunkojen avoleikkaus on suonensisäistä hoitoa selvästi kajoavampi toimenpide. Avoleikkaus ei enää ole suositeltava hoitomuoto, sillä toipumisaika toimenpiteestä on pitempi eivätkä pitkäaikaistulokset ole lämpökatetrihoitoa parempia «De Maeseneer MG, Kakkos SK, Aherne T, ym. Editor's...»23. Lämpökatetrihoidolla voidaan hoitaa onnistuneesti läpimitaltaan suuretkin päälaskimorungot «Cabrero Fernandez M, Martinez Lopez I, Hernandez M...»65.
  • Mekanokemiallisessa ablaatiossa pinnallisen päärungon vaurio aiheutetaan mekaanisen seinämävaurion ja ruiskutettavan sklerosantin yhdistelmällä «Elias S, Raines JK. Mechanochemical tumescentless ...»66. Liima-ablaatiossa pinnallinen päärunko suljetaan liimaamalla (syanoakrylaattiliima) «Lawson J, Gauw S, van Vlijmen C, ym. Sapheon: the ...»67.

Kajoavan hoidon jälkihoito

Suonikohjujen hoito pintalaskimovajaatoiminnassa

Päärunkojen kajoavan hoidon pitkäaikaistulokset

Vaahtoskleroterapia

Lämpökatetrihoito

Uudet laskimonsisäiset hoitomenetelmät

Kustannusvaikuttavuus

Pintalaskimotukos

Epidemiologia

Diagnostiikka

Hoito

Syvien laskimoiden vajaatoiminta

  • Syvien laskimoiden vajaatoiminta voi aiheuttaa samankaltaisia oireita kuin pintalaskimovajaatoiminta, ja se voi ilmetä samanaikaisesti pintalaskimovajaatoiminnan kanssa.
  • Yleisin syvien laskimoiden vajaatoimintaa aiheuttava tila on sairastetun syvän laskimotukoksen jälkitila eli posttromboottinen oireyhtymä. Laskimotukos voi vaurioittaa suonta aiheuttaen vajaatoimintaa tai virtausesteen. Molemmat johtavat laskimopaineen nousuun raajassa.
  • Syvän laskimon virtauseste voi aiheutua myös ei-tromboottisesta syystä, tyypillisimmin vasemman lonkkalaskimon jäämisestä puristuksiin oikean lonkkavaltimon ja selkärangan väliin (May-Thurnerin oireyhtymä) «Laine M. Syvien laskimoiden krooniset ongelmat - m...»128.
  • Munasarja- tai kiveslaskimoissa ja sisemmässä lonkkalaskimossa voi esiintyä vajaatoimintaa ja kohjuisuutta, joka saattaa aiheuttaa välilihan, ulkosynnyttimien tai kivesten kohjuja, kroonista alavatsakipua, yhdyntäkipuja ja alaraajojen pintalaskimovajaatoimintaa.
    • Näiden laskimoiden lievä vajaatoiminta on tavallinen ja yleensä oireeton löydös naisilla raskauden jälkeen.
    • Lantiolaskimoiden vajaatoiminnan diagnostiikka ja hoito tapahtuu asiaan perehtyneessä erikoissairaanhoidon yksikössä.

Diagnostiikka

  • Syvien laskimoiden refluksi on todettavissa ultraäänitutkimuksella samaan tapaan kuin pintalaskimoiden.
  • Ultraäänitutkimuksessa lonkkalaskimon virtausesteeseen voi viitata faasiton virtaus yhteisessä reisilaskimossa. Lonkkalaskimoiden suora arviointi ultraäänitutkimuksella vaatii harjaantuneisuutta «Sloves J, Almeida JI. Venous duplex ultrasound pro...»129.
  • Oireet ovat samankaltaisia kuin pintalaskimovajaatoiminnassa (C3–C6).
  • Reiteen asti jatkuva turvotus, laskimoperäinen katkokävely ja alavatsan kohjut ovat tyypillisiä lonkkalaskimotason virtausesteestä aiheutuvia oireita.
  • Myös lantion alueen kasvain voi painaa lonkkalaskimoa, ja tämän sulkemiseksi pois vatsan alueen kuvantaminen onkin aiheellista, jos potilaalla on muuten selittämätön toispuoleinen alaraajaturvotus.

Kajoava hoito

Hoidon porrastus

  • Avoterveydenhuollossa on tärkeää tunnistaa potilaat, jotka sairastavat komplisoitunutta (kliiniset luokat C4–C6) laskimovajaatoimintaa, ja ohjata heidät erikoissairaanhoitoon tarkempaa diagnostiikkaa ja kajoavaa hoitoa varten, mikäli potilas on kävelevä. Haittaavia oireita aiheuttavassa laskimovajaatoiminnassa (kliiniset luokat C2–C3) voidaan erikoissairaanhoitoa konsultoida kiireettömästi. Potilaan tilanne arvioidaan kliinisen luokituksen mukaisesti (taulukko «Laskimovajaatoiminnan vaikeusasteen kliininen luokittelu. Ks. kuvat kliinisistä luokista ja lisätietoa . ...»2). Erikoissairaanhoidossa hoidon tarve arvioidaan oireiden, kliinisten löydösten ja ultraäänitutkimuksen perusteella.
  • Laskimovajaatoiminnan kuvantamistutkimuksia ei suositella tehtäväksi avoterveydenhuollossa.
  • Komplisoitumaton pintalaskimotukos voidaan tutkia ja hoitaa avoterveydenhuollossa. Jos kyseessä on ollut laaja-alainen tukos, potilas voidaan lähettää laskimovajaatoiminnan hoidon tarpeen arvioon erikoissairaanhoitoon. Potilas voidaan lähettää arvioon myös siinä tapauksessa, että pieni tukos uusiutuu.
  • Kajoavien toimenpiteiden jälkeen hoidetuilla alueilla raajassa esiintyy usein ihonalaiskudoksen kovettumista, ihon tummumista, verenpurkaumia ja paikallista arkuutta. On harvinaista, että toimenpiteiden jälkeiset paikalliset löydökset edellyttävät lisätoimenpiteitä, antikoagulaatiota tai mikrobilääkehoitoa. Epäselvissä tilanteissa suositellaan konsultoimaan herkästi toimenpideyksikköä. Suonensisäisen hoidon jälkeen hoidettu pintalaskimo näkyy ultraäänikuvauksessa tukkeutuneena, mikä on hoidon tavoiteltu tulos.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen yhdistyksen asettama työryhmä

Alaraajojen laskimovajaatoiminta -suosituksen historiatiedot «Alaraajojen laskimovajaatoiminta, Käypä hoito -suosituksen historiatiedot»3

Puheenjohtaja:

Karoliina Halmesmäki, dosentti, verisuonikirurgian erikoislääkäri, osastonylilääkäri; Helsingin yliopisto, HUS, Vatsakeskus

Kokoava kirjoittaja:

Sari Vähäaho, LKT, verisuonikirurgian erikoislääkäri, ylilääkäri; Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä, operatiivinen tulosalue, verisuonikirurgia

Jäsenet:

Matti Laine, LKT, verisuonikirurgian erikoislääkäri; Helsingin yliopisto, HUS, Vatsakeskus

Ville Mattila, dosentti, kirurgian, erityisesti ortopedian ja traumatologian, professori, ylilääkäri, ortopedi; Tampereen yliopisto, TAYS, Tekonivelsairaala Coxa, Käypä hoito -toimittaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Matti Pokela, dosentti, erikoislääkäri; Oulun yliopisto, OYS, POHDE, verisuonikirurgia

Jukka Saarinen, dosentti, apulaisylilääkäri; Tampereen yliopisto, TAYS, verisuonikirurgia

Teemu Taulavuori, lääketieteen lisensiaatti, yleislääketieteen erikoislääkäri, ylilääkäri; LAPHA pohjoinen perusterveydenhuolto, Muonion-Enontekiön yksikkö, asiantuntijalääkäri; KELA

Jaakko Viljamaa, LL, verisuonikirurgian erikoislääkäri; Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Sydänkeskus ja Turun yliopisto

Sidonnaisuudet

Sidonnaisuusilmoitukset on kerätty 2.12.2025 julkaistun suosituksen laatimisen yhteydessä.

Karoliina Halmesmäki: Sivutoimet: ammatinharjoittaja; Eiran sairaala, verisuonikirurgia. Koulutustoiminta: PVK-asiantuntijalääkäri, Steripolar ja Respecta, luentopalkkiot. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: President's Institute – Executive Network 2021–2022, European Society of Vascular Surgery, Council Member, Finnish Representative 2018–2021, Finnish Society of Angiology, Board Member 2008–2019, Mikko Suni Society, Board Member 2017–2018, Finnish Society of Surgery, Board Member 2017–2018, Finnish Society of Vascular Surgery, President 2016–2018, Finnish Society of Vascular Surgery, Vice President 2014-2016, Finnish Institute for Health and Welfare, Clinical expert 2016–. Muut sidonnaisuudet: Eiran sairaalan osake, Aktavit Oy:n, Orionin ja Aplagon-start-up-yrityksen osakkeita.

Matti Laine: Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen verisuonikirurgisen yhdistyksen (SVKY) hallituksen jäsen 2022–.

Ville Mattila: Sivutoimet: asiantuntijalääkäri, keskinäinen vakuutusyhtiö Turva. Tutkimus- ja kehitystyö: Suomen Akatemia, valtion tutkimusrahoitus, Sigrid Juselius, HY.

Matti Pokela: Sivutoimet: yksityislääkäri; Mehiläinen. Koulutustoiminta: Johnsson & Johsson – Ethicon Masterclass -anastamoosikurssi erikoistuville. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Valvira pysyvä asiantuntija 2024–2028, verisuonikirurgian ala.

Jukka Saarinen: Sivutoimet: erikoislääkäri; Pihlajalinna oy.

Teemu Taulavuori: Sivutoimet: tuntiopettaja; Oulun Yliopisto. Koulutustoiminta: Plandent Rovala. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: SYLY ry EURIPA-edustaja 2025 alkaen.

Jaakko Viljamaa: Sivutoimet: yksityisvastaanotto; Terveyden Tuottajat Oy (useita toimipaikkoja). Koulutustoiminta: Luentopalkkiot: Grex Medical (2023), Oy Verman Ab (2023, 2024), Suomen Haavanhoitoyhdistys (2023, 2024). Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Suomen Lääkäriliitto, haavanhoidon erityispätevyystoimikunta (varapuheenjohtaja), UEMS MJC on Wound Healing (jäsen), EPUAP Helsinki 2025 (paikallisen järjestelytoimikunnan jäsen).

Sari Vähäaho: Sivutoimet: luennoija, LAB-ammattikorkeakoulu. Kongressit ja seminaarit: Abbott, Supera workshop, 2023, Maquet Finland (Getinge), Vascular academy, 2023, W. L. Gore, apuraha Charing Cross -kongressiin, 2024. Luottamustoimet terveydenhuollon alalla: Lääkäriliiton erityispätevyystoimikunnan jäsen (haavanhoidon erityispätevyys), Suomen Verisuonikirurgisen yhdistyksen hallituksen jäsen.

Kirjallisuusviite

Alaraajojen laskimovajaatoiminta. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu pp.kk.vvvv). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Tarkemmat viittausohjeet: «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/viittaaminen»4

Vastuun rajaus

Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

Tiedonhakukäytäntö

Systemaattinen kirjallisuushaku on hoitosuosituksen perusta. Lue lisää artikkelista khk00007

Kirjallisuutta

  1. Krooninen alaraajahaava. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 27.4.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  2. Mäkivaara LA, Jukkola TM, Sisto T, ym. Incidence of varicose veins in Finland. Vasa 2004;33(3):159-63 «PMID: 15461068»PubMed
  3. Chiesa R, Marone EM, Limoni C, ym. Chronic venous disorders: correlation between visible signs, symptoms, and presence of functional disease. J Vasc Surg 2007;46(2):322-30 «PMID: 17600668»PubMed
  4. Robertson LA, Evans CJ, Lee AJ, ym. Incidence and risk factors for venous reflux in the general population: Edinburgh Vein Study. Eur J Vasc Endovasc Surg 2014;48(2):208-14 «PMID: 24951373»PubMed
  5. Lee AJ, Evans CJ, Allan PL, ym. Lifestyle factors and the risk of varicose veins: Edinburgh Vein Study. J Clin Epidemiol 2003;56(2):171-9 «PMID: 12654412»PubMed
  6. Ahti TM, Mäkivaara LA, Luukkaala T, ym. Effect of family history on the incidence of varicose veins: a population-based follow-up study in Finland. Angiology 2009;60(4):487-91 «PMID: 19625267»PubMed
  7. Laurikka JO, Sisto T, Tarkka MR, ym. Risk indicators for varicose veins in forty- to sixty-year-olds in the Tampere varicose vein study. World J Surg 2002;26(6):648-51 «PMID: 12053212»PubMed
  8. Labropoulos N, Leon L, Kwon S, ym. Study of the venous reflux progression. J Vasc Surg 2005;41(2):291-5 «PMID: 15768012»PubMed
  9. Robertson L, Lee AJ, Gallagher K, ym. Risk factors for chronic ulceration in patients with varicose veins: a case control study. J Vasc Surg 2009;49(6):1490-8 «PMID: 19497512»PubMed
  10. Kostas TI, Ioannou CV, Drygiannakis I, ym. Chronic venous disease progression and modification of predisposing factors. J Vasc Surg 2010;51(4):900-7 «PMID: 20347686»PubMed
  11. Bergan JJ, Pascarella L, Schmid-Schönbein GW. Pathogenesis of primary chronic venous disease: Insights from animal models of venous hypertension. J Vasc Surg 2008;47(1):183-92 «PMID: 18178472»PubMed
  12. Bergan JJ, Schmid-Schönbein GW, Smith PD ym. Chronic venous disease. N Engl J Med 2006;355:488-98 PMID: 16885552
  13. Neglén P, Hollis KC, Olivier J, ym. Stenting of the venous outflow in chronic venous disease: long-term stent-related outcome, clinical, and hemodynamic result. J Vasc Surg 2007;46(5):979-990 «PMID: 17980284»PubMed
  14. Raju S, Darcey R, Neglén P. Unexpected major role for venous stenting in deep reflux disease. J Vasc Surg 2010;51(2):401-8; discussion 408 «PMID: 20006920»PubMed
  15. Neglén P, Thrasher TL, Raju S. Venous outflow obstruction: An underestimated contributor to chronic venous disease. J Vasc Surg 2003;38(5):879-85 «PMID: 14603188»PubMed
  16. Gloviczki P, Gloviczki ML. Evidence on efficacy of treatments of venous ulcers and on prevention of ulcer recurrence. Perspect Vasc Surg Endovasc Ther 2009;21(4):259-68 «PMID: 20628101»PubMed
  17. Coleridge Smith PD, Thomas P, Scurr JH, ym. Causes of venous ulceration: a new hypothesis. Br Med J (Clin Res Ed) 1988;296(6638):1726-7 «PMID: 3135894»PubMed
  18. Meulendijks AM, Franssen WMA, Schoonhoven L, ym. A scoping review on Chronic Venous Disease and the development of a Venous Leg Ulcer: The role of obesity and mobility. J Tissue Viability 2020;29(3):190-196 «PMID: 31668667»PubMed
  19. van Rij AM, De Alwis CS, Jiang P, ym. Obesity and impaired venous function. Eur J Vasc Endovasc Surg 2008;35(6):739-44 «PMID: 18313335»PubMed
  20. Davies HO, Popplewell M, Singhal R, ym. Obesity and lower limb venous disease - The epidemic of phlebesity. Phlebology 2017;32(4):227-233 «PMID: 27178403»PubMed
  21. Langan EA, Wienandt M, Bayer A, ym. Effect of obesity on venous blood flow in the lower limbs. J Dtsch Dermatol Ges 2023;21(6):622-629 «PMID: 37190846»PubMed
  22. Millen RN, Thomas KN, Versteeg MPT, ym. Popliteal vein compression, obesity, and chronic venous disease. J Vasc Surg Venous Lymphat Disord 2022;10(1):200-208.e2 «PMID: 34343719»PubMed
  23. De Maeseneer MG, Kakkos SK, Aherne T, ym. Editor's Choice - European Society for Vascular Surgery (ESVS) 2022 Clinical Practice Guidelines on the Management of Chronic Venous Disease of the Lower Limbs. Eur J Vasc Endovasc Surg 2022;63(2):184-267 «PMID: 35027279»PubMed
  24. Gloviczki P, Lawrence PF, Wasan SM, ym. The 2022 Society for Vascular Surgery, American Venous Forum, and American Vein and Lymphatic Society clinical practice guidelines for the management of varicose veins of the lower extremities. Part I. Duplex Scanning and Treatment of Superficial Truncal Reflux: Endorsed by the Society for Vascular Medicine and the International Union of Phlebology. J Vasc Surg Venous Lymphat Disord 2023;11(2):231-261.e6 «PMID: 36326210»PubMed
  25. Cavezzi A, Labropoulost N, Partscht H, ym. [Duplex ultrasound investigation of the veins in chronic venous disease of the lower limbs: UIP consensus document - Parte II: anatomy]. Rev Port Cir Cardiotorac Vasc 2007;14(2):99-108 «PMID: 17684606»PubMed
  26. Coleridge-Smith P, Labropoulos N, Partsch H, ym. Duplex ultrasound investigation of the veins in chronic venous disease of the lower limbs--UIP consensus document. Part I. Basic principles. Eur J Vasc Endovasc Surg 2006;31(1):83-92 «PMID: 16226898»PubMed
  27. Nelzén O, Skoog J, Bernfort L, ym. Editor's Choice - Short Term Cost Effectiveness of Radiofrequency Ablation and High Ligation and Stripping for Great Saphenous Vein Incompetence. Eur J Vasc Endovasc Surg 2024;67(5):811-817 «PMID: 38311050»PubMed
  28. Inderhaug E, Schelp CH, Glambek I, ym. Cost-effectiveness analysis of five procedures for great saphenous vein reflux in a Norwegian healthcare setting or societal setting. SAGE Open Med 2018;6():2050312118801709 «PMID: 30263121»PubMed
  29. Brittenden J, Cooper D, Dimitrova M, ym. Five-Year Outcomes of a Randomized Trial of Treatments for Varicose Veins. N Engl J Med 2019;381(10):912-922 «PMID: 31483962»PubMed
  30. Epstein D, Bootun R, Diop M, ym. Cost-effectiveness analysis of current varicose veins treatments. J Vasc Surg Venous Lymphat Disord 2022;10(2):504-513.e7 «PMID: 34450353»PubMed
  31. Ontario Health (Quality). Nonthermal Endovenous Procedures for Varicose Veins: A Health Technology Assessment. Ont Health Technol Assess Ser 2021;21(8):1-188 «PMID: 34211617»PubMed
  32. Marsden G, Perry M, Bradbury A, ym. A Cost-effectiveness Analysis of Surgery, Endothermal Ablation, Ultrasound-guided Foam Sclerotherapy and Compression Stockings for Symptomatic Varicose Veins. Eur J Vasc Endovasc Surg 2015;50(6):794-801 «PMID: 26433594»PubMed
  33. Vicente-Jiménez S, Lopez-Valcarcel B, Maynar M, ym. Clinical results and cost-effectiveness of radiofrequency and cyanoacrylate ablation compared with traditional surgical stripping for treating varicose veins. J Vasc Surg Venous Lymphat Disord 2022;10(4):846-854.e2 «PMID: 34781007»PubMed
  34. Gloviczki P, Lawrence PF, Wasan SM, ym. The 2023 Society for Vascular Surgery, American Venous Forum, and American Vein and Lymphatic Society clinical practice guidelines for the management of varicose veins of the lower extremities. Part II: Endorsed by the Society of Interventional Radiology and the Society for Vascular Medicine. J Vasc Surg Venous Lymphat Disord 2024;12(1):101670 «PMID: 37652254»PubMed
  35. Ulukan MO, Karakaya A, Erkanli K, ym. Efficiency of Prophylactic Ablation of the Tributary Venous Pathways Draining Around the Saphenofemoral Junction to Decrease the Rate of Future Varicose Vein and Symptoms Occurence. Ann Vasc Surg 2021;75():267-274 «PMID: 33823264»PubMed
  36. Bock R, Fontenot D, Bock S, ym. Protocol-based treatment of spontaneous hemorrhage from varicose veins prevents recurrence of bleeding. J Vasc Surg Venous Lymphat Disord 2025;13(1):101988 «PMID: 39393526»PubMed
  37. Tan M, Campbell B, Parsi K, ym. Management of bleeding varicose veins. Phlebology 2024;39(4):273-275 «PMID: 38053359»PubMed
  38. Deol ZK, Lakhanpal S, Franzon G, ym. Effect of obesity on chronic venous insufficiency treatment outcomes. J Vasc Surg Venous Lymphat Disord 2020;8(4):617-628.e1 «PMID: 32335333»PubMed
  39. Talutis SD, Chin AL, Lawrence PF, ym. Increased body mass index and vein diameter are associated with incomplete target vein closure following microfoam ablation of incompetent saphenous veins. J Vasc Surg Venous Lymphat Disord 2024;12(2):101690 «PMID: 37788744»PubMed
  40. Pisharody VA, West AB, Rajani RR, ym. Vein diameter, obesity, and rates of recanalization after mechanochemical ablation. J Vasc Surg Venous Lymphat Disord 2024;12(6):101935 «PMID: 38945360»PubMed
  41. Zottola ZR, Geiger JT, Choo GE, ym. Obese patients with CEAP (clinical, etiology, anatomy, pathophysiology) C2 and C3 disease show enhanced symptom improvement after endovenous thermal ablation. J Vasc Surg Venous Lymphat Disord 2024;12(4):101873 «PMID: 38513798»PubMed
  42. Ahmed T, Portnoy R, Chachati G, ym. Correlation of body mass index with recanalization risk after endovenous thermal ablation. J Vasc Surg Venous Lymphat Disord 2022;10(1):82-86 «PMID: 34271246»PubMed
  43. Zollmann M, Zollmann C, Zollmann P, ym. Recurrence types 3 years after endovenous thermal ablation in insufficient saphenofemoral junctions. J Vasc Surg Venous Lymphat Disord 2021;9(1):137-145 «PMID: 32361003»PubMed
  44. Shaalan W, El Emam A, Lotfy H, ym. Clinical and hemodynamic outcome of morbidly obese patients with severe chronic venous insufficiency with and without bariatric surgery. J Vasc Surg Venous Lymphat Disord 2021;9(5):1248-1256.e2 «PMID: 33540136»PubMed
  45. Wiewiora M, Piecuch J, Glück M, ym. Impact of weight loss due to sleeve gastrectomy on shear stress of the femoral vein in morbid obesity. Obes Surg 2014;24(5):806-12 «PMID: 24421156»PubMed
  46. Rabe E, Ballarini S, Lehr L, ym. A randomized, double-blind, placebo-controlled, clinical study on the efficacy and safety of calcium dobesilate in the treatment of chronic venous insufficiency. Phlebology 2016;31(4):264-74 «PMID: 25991692»PubMed
  47. Rabe E, Agus GB, Roztocil K. Analysis of the effects of micronized purified flavonoid fraction versus placebo on symptoms and quality of life in patients suffering from chronic venous disease: from a prospective randomized trial. Int Angiol 2015;34(5):428-36 «PMID: 25972136»PubMed
  48. Rabe E, Blanc-Guillemaud V, Onselaer MB, ym. Reduction of lower-limb edema in patients with chronic venous disease by micronized purified flavonoid fraction: a systematic literature review and meta-analysis. Int Angiol 2023;42(6):488-502 «PMID: 38131655»PubMed
  49. Martinez-Zapata MJ, Vernooij RW, Simancas-Racines D, ym. Phlebotonics for venous insufficiency. Cochrane Database Syst Rev 2020;11(11):CD003229 «PMID: 33141449»PubMed
  50. Kakkos SK, Nicolaides AN. Efficacy of micronized purified flavonoid fraction (Daflon®) on improving individual symptoms, signs and quality of life in patients with chronic venous disease: a systematic review and meta-analysis of randomized double-blind placebo-controlled trials. Int Angiol 2018;37(2):143-154 «PMID: 29385792»PubMed
  51. Aziz Z, Tang WL, Chong NJ, ym. A systematic review of the efficacy and tolerability of hydroxyethylrutosides for improvement of the signs and symptoms of chronic venous insufficiency. J Clin Pharm Ther 2015;40(2):177-85 «PMID: 25630350»PubMed
  52. Gloviczki ML, Kakkos SK, Urbanek T, ym. The role of venoactive compounds in the treatment of chronic venous disease. J Vasc Surg Venous Lymphat Disord 2025;13(5):102258 «PMID: 40348378»PubMed
  53. Knight Nee Shingler SL, Robertson L, Stewart M. Graduated compression stockings for the initial treatment of varicose veins in people without venous ulceration. Cochrane Database Syst Rev 2021;7(7):CD008819 «PMID: 34271595»PubMed
  54. Frydrych-Szymonik A, Ochałek K, Jankowicz-Szymańska A, ym. Effects of light compression on chronic venous disease, edema and comfort in women during pregnancy and postpartum period: a prospective randomized study. Int Angiol 2024;43(5):476-484 «PMID: 39495124»PubMed
  55. Saliba-Júnior OA, Rollo HA, Saliba O, ym. Positive perception and efficacy of compression stockings for prevention of lower limb edema in pregnant women. J Vasc Bras 2022;21():e20210101 «PMID: 35399341»PubMed
  56. Dahm KT, Myrhaug HT, Strømme H, ym. Effects of preventive use of compression stockings for elderly with chronic venous insufficiency and swollen legs: a systematic review and meta-analysis. BMC Geriatr 2019;19(1):76 «PMID: 30845919»PubMed
  57. Palfreyman SJ, Michaels JA. A systematic review of compression hosiery for uncomplicated varicose veins. Phlebology 2009;24 Suppl 1():13-33 «PMID: 19307438»PubMed
  58. O'Flynn N, Vaughan M, Kelley K. Diagnosis and management of varicose veins in the legs: NICE guideline. Br J Gen Pract 2014;64(623):314-5 «PMID: 24868066»PubMed
  59. Clarke-Moloney M, Keane N, O'Connor V, ym. Randomised controlled trial comparing European standard class 1 to class 2 compression stockings for ulcer recurrence and patient compliance. Int Wound J 2014;11(4):404-8 «PMID: 23078587»PubMed
  60. Louden CD, Clark J, Yanquez F, ym. Severe adverse reactions after cyanoacrylate endovenous ablation. J Vasc Surg Cases Innov Tech 2023;9(4):101309 «PMID: 37767344»PubMed
  61. Lim AJM, Mohamed AH, Hitchman LH, ym. Clinical outcomes following mechanochemical ablation of superficial venous incompetence compared with endothermal ablation: meta-analysis. Br J Surg 2023;110(5):562-567 «PMID: 36894167»PubMed
  62. Gloviczki P, Gloviczki ML. Guidelines for the management of varicose veins. Phlebology 2012;27 Suppl 1():2-9 «PMID: 22312060»PubMed
  63. Lohr J, Kulwicki A. Radiofrequency ablation: evolution of a treatment. Semin Vasc Surg 2010;23:90-100 PMID: 20685563
  64. Wong M, Parsi K, Myers K, ym. Sclerotherapy of lower limb veins: Indications, contraindications and treatment strategies to prevent complications - A consensus document of the International Union of Phlebology-2023. Phlebology 2023;38(4):205-258 «PMID: 36916540»PubMed
  65. Cabrero Fernandez M, Martinez Lopez I, Hernandez Mateo MM, ym. Prospective study of safety and effectiveness in the use of radiofrequency ablation for incompetent great saphenous vein ≥12 mm. J Vasc Surg Venous Lymphat Disord 2017;5(6):810-816 «PMID: 29037350»PubMed
  66. Elias S, Raines JK. Mechanochemical tumescentless endovenous ablation: final results of the initial clinical trial. Phlebology 2012;27(2):67-72 «PMID: 21803800»PubMed
  67. Lawson J, Gauw S, van Vlijmen C, ym. Sapheon: the solution? Phlebology 2013;28 Suppl 1():2-9 «PMID: 23482526»PubMed
  68. Siribumrungwong B, Noorit P, Wilasrusmee C, ym. A systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials comparing endovenous ablation and surgical intervention in patients with varicose vein. Eur J Vasc Endovasc Surg 2012;44(2):214-23 «PMID: 22705163»PubMed
  69. Medical Advisory Secretariat. Endovascular radiofrequency ablation for varicose veins: an evidence-based analysis. Ont Health Technol Assess Ser 2011;11(1):1-93 «PMID: 23074413»PubMed
  70. Brittenden J, Cotton SC, Elders A, ym. A randomized trial comparing treatments for varicose veins. N Engl J Med 2014;371(13):1218-27 «PMID: 25251616»PubMed
  71. Samuel N, Carradice D, Wallace T, ym. Randomized clinical trial of endovenous laser ablation versus conventional surgery for small saphenous varicose veins. Ann Surg 2013;257(3):419-26 «PMID: 23160149»PubMed
  72. Shahzad N, Elsherif M, Obaidat I, ym. A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomised Controlled Trials Comparing Thermal Versus Non-Thermal Endovenous Ablation in Superficial Venous Incompetence. Eur J Vasc Endovasc Surg 2023;66(5):687-695 «PMID: 37295602»PubMed
  73. Nemoto H, Mo M, Ito T, ym. Venous thromboembolism complications after endovenous laser ablation for varicose veins and role of duplex ultrasound scan. J Vasc Surg Venous Lymphat Disord 2019;7(6):817-823 «PMID: 31540837»PubMed
  74. Cao G, Gu HC, Wang JT, ym. Comparison of endovenous laser treatment and high ligation in treatment of limb varicosity: A meta-analysis. Int Wound J 2019;16(3):696-702 «PMID: 30767406»PubMed
  75. Bontinis V, Bontinis A, Koutsoumpelis A, ym. A network meta-analysis on the efficacy and safety of thermal and nonthermal endovenous ablation treatments. J Vasc Surg Venous Lymphat Disord 2023;11(4):854-865.e5 «PMID: 37030442»PubMed
  76. Shahzad N, Elsherif M, Obaidat I, ym. A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomised Controlled Trials Comparing Thermal Versus Non-Thermal Endovenous Ablation in Superficial Venous Incompetence. Eur J Vasc Endovasc Surg 2023;66(5):687-695 «PMID: 37295602»PubMed
  77. Aherne TM, Ryan ÉJ, Boland MR, ym. Concomitant vs. Staged Treatment of Varicose Tributaries as an Adjunct to Endovenous Ablation: A Systematic Review and Meta-Analysis. Eur J Vasc Endovasc Surg 2020;60(3):430-442 «PMID: 32771286»PubMed
  78. Mohamed A, Leung C, Hitchman L, ym. A prospective observational cohort study of concomitant versus sequential phlebectomy for tributary varicosities following axial mechanochemical ablation. Phlebology 2019;34(9):627-635 «PMID: 30864464»PubMed
  79. Rahman T, Vähäaho S, Laukontaus S ym. Randomized controlled trial comparing immediate and delayed treatment of varicose veins following mechanochemical ablation. JVS-Vascular Insights 2023;1:100030
  80. Bezerra de Souza Fonseca FL, Lins EM, Albuquerque Godoi ET, ym. Morphofunctional evaluation of great saphenous vein's tributaries after thermoablation: A case series. J Vasc Surg Venous Lymphat Disord 2025;13(1):101986 «PMID: 39393525»PubMed
  81. Caggiati A, Bergan JJ, Gloviczki P, ym. Nomenclature of the veins of the lower limbs: an international interdisciplinary consensus statement. J Vasc Surg 2002;36(2):416-22 «PMID: 12170230»PubMed
  82. Meissner M, Boyle EM, Labropoulos N, ym. The anterior saphenous vein. Part 1. A position statement endorsed by the American Vein and Lymphatic Society, the American Venous Forum, and the International Union of Phlebology. J Vasc Surg Venous Lymphat Disord 2024;12(3):101721 «PMID: 38008181»PubMed
  83. van der Velden SK, Biemans AA, De Maeseneer MG, ym. Five-year results of a randomized clinical trial of conventional surgery, endovenous laser ablation and ultrasound-guided foam sclerotherapy in patients with great saphenous varicose veins. Br J Surg 2015;102(10):1184-94 «PMID: 26132315»PubMed
  84. Vähäaho S, Halmesmäki K, Albäck A, ym. Five-year follow-up of a randomized clinical trial comparing open surgery, foam sclerotherapy and endovenous laser ablation for great saphenous varicose veins. Br J Surg 2018;105(6):686-691 «PMID: 29652086»PubMed
  85. van den Bos R, Arends L, Kockaert M, ym. Endovenous therapies of lower extremity varicosities: a meta-analysis. J Vasc Surg 2009;49(1):230-9 «PMID: 18692348»PubMed
  86. Rasmussen L, Lawaetz M, Bjoern L, ym. Randomized clinical trial comparing endovenous laser ablation and stripping of the great saphenous vein with clinical and duplex outcome after 5 years. J Vasc Surg 2013;58(2):421-6 «PMID: 23768792»PubMed
  87. Morrison N, Gibson K, McEnroe S, ym. Randomized trial comparing cyanoacrylate embolization and radiofrequency ablation for incompetent great saphenous veins (VeClose). J Vasc Surg 2015;61(4):985-94 «PMID: 25650040»PubMed
  88. Almeida JI, Javier JJ, Mackay EG, ym. Two-year follow-up of first human use of cyanoacrylate adhesive for treatment of saphenous vein incompetence. Phlebology 2015;30(6):397-404 «PMID: 24789750»PubMed
  89. Proebstle TM, Alm J, Dimitri S, ym. The European multicenter cohort study on cyanoacrylate embolization of refluxing great saphenous veins. J Vasc Surg Venous Lymphat Disord 2015;3(1):2-7 «PMID: 26993674»PubMed
  90. Frappé P, Buchmuller-Cordier A, Bertoletti L, ym. Annual diagnosis rate of superficial vein thrombosis of the lower limbs: the STEPH community-based study. J Thromb Haemost 2014;12(6):831-8 «PMID: 24679145»PubMed
  91. Geersing GJ, Cazemier S, Rutten F, ym. Incidence of superficial venous thrombosis in primary care and risk of subsequent venous thromboembolic sequelae: a retrospective cohort study performed with routine healthcare data from the Netherlands. BMJ Open 2018;8(4):e019967 «PMID: 29678975»PubMed
  92. Decousus H, Quéré I, Presles E, ym. Superficial venous thrombosis and venous thromboembolism: a large, prospective epidemiologic study. Ann Intern Med 2010;152(4):218-24 «PMID: 20157136»PubMed
  93. Decousus H, Epinat M, Guillot K, ym. Superficial vein thrombosis: risk factors, diagnosis, and treatment. Curr Opin Pulm Med 2003;9(5):393-7 «PMID: 12904709»PubMed
  94. van Doormaal FF, Atalay S, Brouwer HJ, ym. Idiopathic superficial thrombophlebitis and the incidence of cancer in primary care patients. Ann Fam Med 2010;8(1):47-50 «PMID: 20065278»PubMed
  95. Torgutalp M, Sahin Eroglu D, Sezer S, ym. Analysis of vascular involvement in 460 patients with Behçet's syndrome: Clinical characteristics and associated factors. Joint Bone Spine 2022;89(2):105277 «PMID: 34536626»PubMed
  96. Díez-Vidal A, Gómez López J, Rodríguez Fuertes P, ym. Superficial vein thrombosis and its relationship with malignancies: a prospective observational study. J Thromb Thrombolysis 2024;57(4):650-657 «PMID: 38491266»PubMed
  97. Chen W, Liu X. Diagnostic Value of Revised Diagnostic Criteria for Thromboangiitis Obliterans (Buerger's Disease): A Cross-sectional Study. Angiology 2025;():33197251320145 «PMID: 39968908»PubMed
  98. Galanaud JP, Genty C, Sevestre MA, ym. Predictive factors for concurrent deep-vein thrombosis and symptomatic venous thromboembolic recurrence in case of superficial venous thrombosis. The OPTIMEV study. Thromb Haemost 2011;105(1):31-9 «PMID: 20886192»PubMed
  99. Décousus H, Bertoletti L, Frappé P. Spontaneous acute superficial vein thrombosis of the legs: do we really need to treat? J Thromb Haemost 2015;13 Suppl 1():S230-7 «PMID: 26149029»PubMed
  100. Decousus H, Prandoni P, Mismetti P, ym. Fondaparinux for the treatment of superficial-vein thrombosis in the legs. N Engl J Med 2010;363(13):1222-32 «PMID: 20860504»PubMed
  101. Leizorovicz A, Becker F, Buchmüller A, ym. Clinical relevance of symptomatic superficial-vein thrombosis extension: lessons from the CALISTO study. Blood 2013;122(10):1724-9 «PMID: 23821661»PubMed
  102. Cannegieter SC, Horváth-Puhó E, Schmidt M, ym. Risk of venous and arterial thrombotic events in patients diagnosed with superficial vein thrombosis: a nationwide cohort study. Blood 2015;125(2):229-35 «PMID: 25398934»PubMed
  103. Poredoš P, Spirkoska A, Ježovnik MK. In patients with superficial vein thrombosis the inflammatory response is increased and related to the recanalization rate. Arch Med Sci 2019;15(2):393-401 «PMID: 30899292»PubMed
  104. Miteva M, Romanelli P, Kirsner RS. Lipodermatosclerosis. Dermatol Ther 2010;23(4):375-88 «PMID: 20666825»PubMed
  105. Viljamaa J. Laskimovajaatoimintaan liittyvä CEAP-luokitus (Lisätietoaineisto). Käypä hoito -suosituksessa Krooninen alaraajahaava. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 05.04.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  106. Pérez-Garza DM, Chavez-Alvarez S, Ocampo-Candiani J, ym. Erythema Nodosum: A Practical Approach and Diagnostic Algorithm. Am J Clin Dermatol 2021;22(3):367-378 «PMID: 33683567»PubMed
  107. Nazarko L. Red legs: how to differentiate between cellulitis, venous eczema and lipodermatosclerosis. Br J Community Nurs 2022;27(10):486-494 «PMID: 36194405»PubMed
  108. Siragusa S, Terulla V, Pirrelli S, ym. A rapid D-dimer assay in patients presenting at the emergency room with suspected acute venous thrombosis: accuracy and relation to clinical variables. Haematologica 2001;86(8):856-61 «PMID: 11522543»PubMed
  109. Gillet JL, Ffrench P, Hanss M, ym. [Predictive value of D-dimer assay in superficial thrombophlebitis of the lower limbs]. J Mal Vasc 2007;32(2):90-5 «PMID: 17379463»PubMed
  110. Soyode E, Pritchard W, Hayman M, ym. Validation of the age-adjusted D-dimer in an ambulatory deep vein thrombosis diagnostic service: beware of superficial thrombophlebitis. Br J Haematol 2020;191(3):e94-e96 «PMID: 33174708»PubMed
  111. van Royen FS, van Smeden M, Moons KGM, ym. Management of superficial venous thrombosis based on individual risk profiles: protocol for the development and validation of three prognostic prediction models in large primary care cohorts. Diagn Progn Res 2021;5(1):15 «PMID: 34404480»PubMed
  112. van Royen FS, van Smeden M, van Doorn S, ym. Predictive factors of clot propagation in patients with superficial venous thrombosis towards deep venous thrombosis and pulmonary embolism: a systematic review and meta-analysis. BMJ Open 2024;14(4):e074818 «PMID: 38626964»PubMed
  113. Wells PS, Hirsh J, Anderson DR, ym. Accuracy of clinical assessment of deep-vein thrombosis. Lancet 1995;345(8961):1326-30 «PMID: 7752753»PubMed
  114. Baggen VJ, Chung K, Koole K, ym. Association of varicosities and concomitant deep venous thrombosis in patients with superficial venous thrombosis, a systematic review. Eur J Gen Pract 2015;21(1):70-6 «PMID: 24909345»PubMed
  115. Kearon C, Wit K de, Parpia S, Schulman S, Spencer FA, Sharma S, et al. Diagnosis of deep vein thrombosis with D-dimer adjusted to clinical probability: prospective diagnostic management study. BMJ 2022;376: e067378
  116. Di Nisio M, Wichers IM, Middeldorp S. Treatment for superficial thrombophlebitis of the leg. Cochrane Database Syst Rev 2018;2(2):CD004982 «PMID: 29478266»PubMed
  117. Twine CP, Kakkos SK, Aboyans V, ym. Editor's Choice - European Society for Vascular Surgery (ESVS) 2023 Clinical Practice Guidelines on Antithrombotic Therapy for Vascular Diseases. Eur J Vasc Endovasc Surg 2023;65(5):627-689 «PMID: 37019274»PubMed
  118. Stevens SM, Woller SC, Kreuziger LB, ym. Antithrombotic Therapy for VTE Disease: Second Update of the CHEST Guideline and Expert Panel Report. Chest 2021;160(6):e545-e608 «PMID: 34352278»PubMed
  119. Syvä laskimotukos ja keuhkoembolia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2023 (viitattu 27.4.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  120. Nunez-Pellot C, Akers A, Običan S, ym. Lactation safety of cardiovascular medications. Am Heart J Plus 2025;55():100552 «PMID: 40496474»PubMed
  121. Di Nisio M, Wichers I, Middeldorp S. Treatment of Lower Extremity Superficial Thrombophlebitis. JAMA 2018;320(22):2367-2368 «PMID: 30383173»PubMed
  122. Bontinis A, Pouliopoulou I, Bontinis V, ym. Anticoagulants for the treatment of isolated lower limb superficial vein thrombosis a Bayesian network meta-analysis of randomized controlled trials. Thromb Res 2024;241():109101 «PMID: 39047307»PubMed
  123. Lobastov K, Dubar E, Schastlivtsev I, ym. A systematic review and meta-analysis for the association between duration of anticoagulation therapy and the risk of venous thromboembolism in patients with lower limb superficial venous thrombosis. J Vasc Surg Venous Lymphat Disord 2024;12(2):101726 «PMID: 38008180»PubMed
  124. Vecchio C, Frisinghelli A. Topically applied heparins for the treatment of vascular disorders : a comprehensive review. Clin Drug Investig 2008;28(10):603-14 «PMID: 18783299»PubMed
  125. Boehler K, Kittler H, Stolkovich S, ym. Therapeutic effect of compression stockings versus no compression on isolated superficial vein thrombosis of the legs: a randomized clinical trial. Eur J Vasc Endovasc Surg 2014;48(4):465-71 «PMID: 25116277»PubMed
  126. Sevestre MA, Talbot M, Bertoletti L, ym. Unresolved questions on venous thromboembolic disease. Therapeutic management of superficial vein thrombosis (SVT). Consensus statement of the French Society for Vascular Medicine (SFMV). J Med Vasc 2024;49(3-4):162-169 «PMID: 39278695»PubMed
  127. Kakkos SK, Gohel M, Baekgaard N, ym. Editor's Choice - European Society for Vascular Surgery (ESVS) 2021 Clinical Practice Guidelines on the Management of Venous Thrombosis. Eur J Vasc Endovasc Surg 2021;61(1):9-82 «PMID: 33334670»PubMed
  128. Laine M. Syvien laskimoiden krooniset ongelmat - mitä tapahtuu akuutin laskimotukoksen jälkeen? Duodecim 2024;140(17):1403-10
  129. Sloves J, Almeida JI. Venous duplex ultrasound protocol for iliocaval disease. J Vasc Surg Venous Lymphat Disord 2018;6(6):748-757 «PMID: 30336903»PubMed
  130. Ahuja RS, Garg T, Sudheendra D. Management of Patients when Superficial Venous Disease Arises from Pelvic Escape Points. Semin Intervent Radiol 2021;38(2):226-232 «PMID: 34108810»PubMed
Artikkelin tunnus: hoi05030 (005.030)
© 2025 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

A

Kompressiohoito pintalaskimotoimenpiteiden jälkihoitona

Kompressiohoito ei liene välttämätöntä vena saphena magnan ja parvan vaahtoskleroterapian jälkihoitona, eikä lyhyt, 4 tunnin mittainen hoito kompressiosukalla johtane pelkän magnarungon termoablaation jälkeen huonompaan toipumiseen kuin 72 tuntia kestävä hoito.

A

Kustannusvaikuttavuus vajaatoimintaisten päärunkojen hoidossa

Lämpökatetrihoito on kustannusvaikuttavin oireisen C2–C6-tason päärunkovajaatoiminnan hoitomuoto.

A

Laserablaation, radiotaajuusablaation ja ultraääniohjatun vaahtoskleroterapian pitkäaikaistulokset pintalaskimorunkovajaatoiminnan hoidossa

Termoablaation pitkäaikaistulokset ovat selvästi paremmat kuin ultraääniohjatun vaahtoskleroterapian 5 vuoden seurannassa.

A

Pintalaskimohoitojen päärunkojen liima-ablaation tulokset

Pinnallisen päärungon hoito liima-ablaatiolla tukkii kohdelaskimon yhtä tehokkaasti kuin lämpökatetrihoito.

A

Suonikohjujen hoito päärunkovajaatoiminnan yhteydessä

Suurin osa potilaista ei tarvitse suonikohjujen hoitoa päärunkovajaatoiminnan hoidon yhteydessä.

B

Kompressiohoito ja valtimonkovettumistauti (ASO)

Potilaat, joiden nilkkapaine on yli 60 mmHg sietävät ilmeisesti hyvin puristusluokan II kompressiohoitoa.

B

Laskimoiden toimintaa parantavat suun kautta otettavat valmisteet

Laskimoiden toimintaa parantavat suun kautta otettavat valmisteet ilmeisesti jonkin verran lievittävät laskimovajaatoiminnan oireita lumelääkkeeseen verrattuna.

B

Lonkkalaskimon stenttaus oireisen laskimoahtauman hoitona

Oireisen lonkkalaskimoahtauman stenttaus on turvallista ja parantaa valikoitujen potilaiden elämänlaatua.

B

Ylipaino ja laskimovajaatoiminnan hoito

Merkittävä ylipaino ilmeisesti huonontaa pintalaskimoiden kajoavan hoidon tuloksia.

C

Kompressiohoito laskimovajaatoiminnan oireenmukaisena hoitona

Kompressiohoito ei vaikuta laskimovajaatoiminnan luonnolliseen kulkuun, mutta se saattaa vähentää turvotusta ja laskimovajaatoimintaan liittyviä oireita.

C

Lantion laskimoiden vajaatoiminnan kajoava hoito

Vajaatoimintaisten lantion laskimoiden tukkiminen suonensisäisesti saattaa helpottaa lantion kipuoireita ja parantaa elämänlaatua osalla naisista.

C

Pintalaskimotukoksen hoito rivaroksabaanilla

Rivaroksabaani ei liene fondaparinuuksia huonompi pintalaskimotukoksen hoidossa.

Corona phlebectatica ja vuotanut kohju
C0, ei näkyviä laskimovajaatoiminnan merkkejä
C1, luuta- ja hämähäkkisuonia
C2, suonikohjuja
C3, laskimovajaatoimintaan littyvää turvotusta
C4, Laskimovajaatoimintaan liittyviä ihomuutoksia
C4c, corona phlectatica
C5, parantunut laskimohaava
C6, laskimohaava
Jalan pintalaskimoiden anatomia

Muut versiot

Opi ja ota käyttöön

Miten käytän Käypä hoito -suositusta?
Anna palautetta suosituksesta

Aiheeseen liittyviä suosituksia